JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 1 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 AIKA tiistaina 23.1.2018 klo 16.30 21.05 PAIKKA Kuokkalan kirkko, kirkkotori, Syöttäjänkatu 4 JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Viitala Arto, puh.joht. Sompa Mauri, varapj. Alenius-Taipalus Anu Harjula Eeva Hintikka Pauli 1-30, klo 16.30-21.00 Illman Hilkka Jegoroff Mikko Pekkarinen Raija Puhalainen Erkki Sipinen Raija Göös Riitta-Liisa Suonperä Juha Taivassalo Maria Tuunanen Inkeri Väliniemi Tuulikki VIRAN PUOLESTA Tynkkynen Heikki KV:n puh.joht. Lajunen Anu hallintojohtaja Laitinen Markku talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Palola Tuomas vt. yhteisen srk-palvelun johtaja Rönnkvist Marjo viestintäpäällikkö Bucht Riku aluekappalaisten edustaja Vallipuro Risto aluekappalaisten edustaja Pitkänen Eivor aluekappalaisten varaedustaja 5-31, klo 16.50-21.05 KOKOUKSEEN KUTSUTTUINA Parkkali Ritva vt. lapsi- ja perhetyön työalasihteeri 5, klo 16.45-17.00 Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 2 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 AIKA tiistaina 23.1.2018 klo 16.30 21.05 PAIKKA Kuokkalan kirkko, kirkkotori, Syöttäjänkatu 4 Kokouksen avaus ja alkuhartaus Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3 2 Työjärjestyksen hyväksyminen... 3 3 Pöytäkirjan tarkastajat... 3 4 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen... 4 5 Jyväskylän seurakunnan lastensuojelua koskeva ohjeistus... 4 6 Henkilöstösuunnitelman toimeenpano... 5 7 Huhtasuon alueseurakunnan aluekappalaisen viran täyttäminen ja lausunto viran tehtävistä ja erityisistä tarpeista... 6 8 XIV kappalaisen viran muuttaminen seurakuntapastorin viraksi... 8 9 Työalojen yhteistoiminta-aluekohtaisen koordinaattorin tehtävä... 10 10 Virkasuhteen päättyminen eläkkeelle siirtymisen vuoksi... 13 11 Virkasuhteen päättyminen eläkkeelle siirtymisen vuoksi... 13 12 EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämän tietosuojavastaavan nimeäminen... 13 13 Moduulityöaikakokeilu... 16 14 Lausuntopyyntö diakonian ja nuorisotyön viroista... 18 15 Luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän perustaminen... 18 16 Seurakunnan graafisen ilmeen uudistaminen... 21 17 Yhteisvastuukeräyksen omaan seurakuntaan jäävän osuuden käyttö vuonna 2018... 21 18 Kirkkovaltuustossa jätetyn aloitteen valmistelu... 23 19 Huhtasuon alueneuvoston varajäsenen valitseminen... 23 20 Kirkkovaltuuston varajäsenen luottamustoimen päättyminen... 24 21 Vuoden 2018 talousarvion käyttötalous- ja investointiosan muuttaminen... 25 22 Lohikosken seurakuntakeskusta koskeva seurakuntalaisen kirje... 28 23 Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma... 28 24 Testamentin vastaanottaminen... 29 25 Kirkkoon liittyneet ja kirkosta eronneet 31.12.2017... 29 26 Kirkkovaltuuston päätösten laillisuuden toteaminen... 30 27 Korpilahden kirkon peruskorjaus, kuorin alueen muutokset... 31 28 Kirkkovaltuuston esityslistalle tulevat asiat... 32 29 Tuomiokapitulin päätöksiä... 33 30 Ilmoitusasiat... 33 31 Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus... 33 Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 3 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 Kokouksen avaus ja alkuhartaus. 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kirkkoneuvoston ohjesäännön 5 :n 1 momentin mukaan kutsu kirkkoneuvoston kokoukseen lähetetään jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Kokouskutsu esityslistoineen on postitettu 17.1.2018. KL 7:4,1 mukaan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Esitys Päätös Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 2 Työjärjestyksen hyväksyminen Esitys Päätös Hyväksytään kirkkoneuvoston jäsenille postitettu esityslista tämän kokouksen työjärjestykseksi. Puheenjohtaja esitti kokouksen työjärjestykseen seuraavat muutokset ja täydennykset: - Jyväskylän seurakunnan lastensuojelua koskeva ohjeistus käsitellään esityslistasta poiketen :ssä 5; - Lisäasia: Korpilahden kirkon peruskorjaus, kuorin alueen muutokset käsitellään esityslistasta poiketen :ssä 27; - 16 Seurakunnan graafisen ilmeen uudistaminen: päätösesitys; - 17 Yhteisvastuukeräyksen omaan seurakuntaan jäävän osuuden käyttö vuonna 2018: päätösesitys; - 26 Kirkkovaltuuston päätösten laillisuuden toteaminen: täydennetty päätösesitys. Keskustelun aikana Tuulikki Väliniemi esitti, että esityslistalta poistetaan 23: Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma. Esitystä ei kannatettu. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että kirkkoneuvosto on hyväksynyt esityslistan kokouksen työjärjestykseksi puheenjohtajan esittämällä tavalla muutettuna. Tuulikki Väliniemi ilmoitti päätökseen eriävän mielipiteensä. 3 Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirja tarkastetaan hallintopalveluissa yleensä kokousviikon perjantaina. Pöytäkirja pidetään nähtävänä kirkkoherranvirastossa oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiselle varatun ajan (14/30 pv), tavallisesti Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 4 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 seuraavan viikon maanantaista lähtien. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä ilmoitetaan kirkkoherranviraston ilmoitustaululla kokouskutsun/esityslistan lähettämisestä alkaen. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Esitys Päätös Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Osallistujalistan mukaan vuorossa ovat Anu Alenius-Taipalus ja Juha Suonperä. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Juha Suonperä ja Inkeri Tuunanen. 4 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Esitys Päätös Läsnäolo- ja puheoikeus myönnetään osallistujalistan mukaisesti. Läsnäolo- ja puheoikeus myönnettiin osallistujalistan mukaisesti. 5 Jyväskylän seurakunnan lastensuojelua koskeva ohjeistus (Valmistelija työalasihteeri Ritva Parkkali, puh 0505497013) (Esittelijä yhteisen seurakuntapalvelun vt. johtaja Tuomas Palola, puh 050 5497022) Kirkkoherra on määrännyt asian esittelijäksi yhteisen seurakuntapalvelun vt. johtajan Tuomas Palolan (KJ 7:1, kirkkoneuvoston ohjesääntö 8 ). Yhteisen seurakuntapalvelun lapsi- ja perhetyön työalasihteerin johdolla on laadittu ohjeistus lastensuojeluilmoituksen tekemisestä Jyväskylän seurakunnassa sekä toimintaohje lasten turvallisuutta lisäävistä toimintatavoista ja vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä (liite). Ohjeistus on käsitelty ja hyväksytty myös toiminnallisessa johtoryhmässä (kirkkoherra, yhteisen seurakuntapalvelun johtaja, aluekappalaiset, työalasihteerit, vastuukanttori, virastopappi). Ohjeistuksen lähtökohtana ovat etenkin lastensuojelulain 25 :n säädökset ilmoitusvelvollisuudesta (88/2010) sekä laki vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä (148/2014). Lapsella tarkoitetaan lainsäädännössä alle 18-vuotiasta henkilöä. Ilmoitusvelvollisuutta koskevaa lakia, kuten muutakin lastensuojelun lainsäädäntöä, on luonnollisesti noudatettu tähänkin saakka. Ohjeistus on kuitenkin tarpeen tiettyjen paikallisten menettelytapojen osalta sekä samalla hyödyllinen, tiivis perehdytysmateriaali niin työntekijöille kuin luottamushenkilöille ja myös vapaaehtoisille vastuunkantajille. Rikosrekisteriotteen pyytäminen vapaaehtoisilta on kolme ja puoli vuotta käytössä ollut mahdollisuus, ei edelleenkään velvollisuus, jota ei ole tähän mennessä laajemmin hyödynnetty ja ohjeistettu Jyväskylän seurakunnassa. Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 5 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 Lastensuojelulain 25 :n mukaan useat viranomaistahot, mukaan lukien seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt ovat ilmoitusvelvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitusvelvollisuutta koskevan osuuden jälkeen seuraavassa toimintaohjeessa käsitellään lasten turvallisuutta edistäviä toimintatapoja ja esitellään ne tehtävät, joissa vapaaehtoisen rikostausta selvitetään sekä selvityksen hakeminen ja käsittely. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto hyväksyy liitteenä olevan lastensuojelua koskevan ohjeistuksen noudatettavaksi Jyväskylän seurakunnan toiminnassa. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että Eivor Pitkänen saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana klo 16.50. 6 Henkilöstösuunnitelman toimeenpano (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Kirkkovaltuusto on hyväksynyt 19.12.2017 Jyväskylän seurakunnalle päivitetyn, vuoteen 2020 ulottuvan henkilöstösuunnitelman. Kirkkovaltuustossa hyväksytty henkilöstösuunnitelma koostuu loppuraportista ja tiettyjä henkilöjärjestelyjä tarkentavasta lisäliitteestä, josta kirkkoneuvosto teki esityksen valtuustolle myöhemmin kuin loppuraportista). Suunnitelma on luonteeltaan periaatepäätös, joka edellyttää siinä mainittujen toimenpiteiden osalta erilliset päätökset. Kirkkovaltuuston päätös sekä suunnitelma liitteineen on luettavissa Jyväskylän seurakunnan verkkosivuilla (http://www.jyvaskylanseurakunta.fi/kirkkovaltuuston-poytakirjat). Päivitetty suunnitelma korvaa aiemman, vuonna 2011 hyväksytyn suunnitelman. Pääosa tuolloin tavoitteeksi asetetusta vakituisten virkojen 40 henkilötyövuoden vähennyksestä on voitu jo toteuttaa. Päivitetyssä henkilöstösuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi sama henkilöstön kokonaismäärä vuodelle 2020 kuin aiemmassa suunnitelmassa. Merkittäviä lisävähennyksiä ei siten ole tiedossa, mutta vielä jäljellä oleva noin neljän vakanssin vähennys toteutetaan ja osaksi on haasteena myös tilapäisten sijaisten määrän hallinta (etenkin kiinteistoimi). Jäljellä olevat vakituisten vakanssien vähennykset tapahtuvat kuten aiemmatkin vähennykset ilman irtisanomisia, pääasiassa eläkkeelle jäämisten yhteydessä. Vaikka uudessa suunnitelmassa ei henkilöstön kokonaismäärään haeta olennaisia muutoksia, toteutetaan suunnitelman nojalla kuitenkin monia henkilöstöjärjestelyjä. Liitteenä olevaan suunnitelmaan (liite) on laadittu Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 6 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 pääpiirteinen kaavailu henkilöstösuunnitelman toimeenpanosta aikatauluineen ja joidenkin menettelyjen kohdalla on myös luonnehdittu henkilöstösuunnitelmassa linjattua muutoksen sisältöä. Osa toimenpiteistä käynnistetään välittömästi ja loppujen aikajänne on noin 2 vuotta. Tavoitteeksi on kuitenkin syytä asettaa riittävä etupainotteisuus siten, että mahdollisimman suuri osa toimenpanosta toteutuu viimeistään 2019 vuoden alusta lukien. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto hyväksyy henkilöstösuunnitelman toimeenpanosuunnitelman. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Huhtasuon alueseurakunnan aluekappalaisen viran täyttäminen ja lausunto viran tehtävistä ja erityisistä tarpeista (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Huhtasuon alueseurakunnan aluekappalaisen virka (Jyväskylän seurakunnan V kappalainen) on tullut avoimeksi edellisen aluekappalaisen Mauri Tervosen jäätyä eläkkeelle 1.8.2017 alkaen. Viran haettavaksi julistamista on lykätty siihen saakka, että seurakunnan päivitetty henkilöstösuunnitelma hyväksytään. Kirkkovaltuuston 19.12.2017 hyväksymän henkilöstösuunnitelman mukaan Huhtasuon aluekappalaisen virka voidaan täyttää vakituisesti. Lapuan tuomiokapituli julistaa viran haettavaksi. Käytäntönä on, että kapituli pyytää kirkkoneuvostolta lausunnon viran sisällöstä ja erityisistä vaatimuksista ja kirkkoneuvosto puolestaan kuulee alueneuvostoa asiassa. Kirkkoherra on pyytänyt alueneuvostolta kyseisen lausunnon ja alueneuvosto on 15.1.2018, 6 hyväksynyt ehdotuksen lausunnoksi viran sisällöstä ja erityisistä vaatimuksista (liite). Tuomiokapituli päättää paitsi viran auki panosta myös hakijoiden kelpoisuudesta ja samassa yhteydessä tuomiokapituli antaa lausunnon hakijoista seurakunnalle. Kirkkovaltuuston tehtyä valinnan tuomiokapituli antaa valituksi tulleelle viranhoitomääräyksen. Mikäli kirkkovaltuustossa äänestetään valinnasta ja äänet menevät vaalissa tasan, antaa tuomiokapituli viranhoitomääräyksen virkaan jollekin eniten ääniä saaneista (KJ 6, 27 ). Aluekappalaisen viran muodollinen kelpoisuusvaatimus on sama kuin yleensäkin kappalaisen viroissa eli virkaan voidaan valita pappi, joka on suorittanut pastoraalitutkinnon. Seurakunnan lausunnossa viran erityisistä vaatimuksista tuodaan esille muita seikkoja, joita nimenomaan Huhtasuon aluekappalaisen viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Aluekappalaisen viran tehtäväkenttä on laaja ja tehtäviä on määritelty yksityiskohtaisesti niin kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä papin yleisten velvollisuuksien osalta kuin alueseurakunnan johtosäännössä (4. luku, 10 ) ja osaksi myös kirkkoherran johdolla laaditussa papiston keskinäisen työnjaon määrittelyssä. Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 7 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 Liitteenä olevaa alueneuvoston lausuntoehdotusta voidaan pitää sellaisenaan soveltuvana myös kirkkoneuvoston lausunnoksi tuomiokapitulille. Samalla, kun kirkkoneuvosto hyväksyy lausunnon tuomiokapitulille, voidaan päättää myös muista viran täyttöön kuuluvista seikoista. Koska kappalaisen viran vaalin suorittaa kirkkovaltuusto, on sen edustus tärkeä ottaa huomioon myös haastattelutyöryhmää nimettäessä. Haastattelutyöryhmällä tulee olla valtuudet tarvittaessa tehdä päätös soveltuvuustestin käyttämisestä valintaprosessissa. Haastattelutyöryhmä on aiemmissa Jyväskylän seurakunnan aluekappalaisten valinnoissa järjestänyt seurakuntalaisille ja samalla myös kirkkovaltuustolle ja alueneuvostolle avoimen tilaisuuden, jossa hakijat ovat esittäytyneet. Näin on syytä menetellä nytkin. Tällöin aluekappalaisen vaalista voidaan myönteisellä tavalla tehdä kiinnostava ja julkisuutta saava tapahtuma niin Huhtasuon alueseurakunnassa kuin koko seurakunnassamme. Varsinainen haastattelu suoritetaan erikseen. Koeajan käyttö myös kappalaisen viran täytössä on tullut mahdolliseksi 1.6.2013 lukien ja aiemmin Säynätsalon, Kuokkalan ja Korpilahden aluekappalaisen valinnoissa päädyttiin koeajan käyttöön, kuten lähes poikkeuksetta on menetelty myös muissa virkavalinnoissa. Esitys Kirkkoneuvosto 1) päättää antaa Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulille lausuntonaan, että Huhtasuon aluekappalaisen virka (Jyväskylän seurakunnan V kappalaisen virka) tulee julistaa haettavaksi ja että viran täytössä toivotaan noudatettavan 6 kk:n koeaikaa ja että virkaan valitulta on edellytettävä rikosrekisterilain 6 2. momentin mukainen rikosrekisteriote; sekä päättää lisäksi antaa tuomiokapitulille edellä olevassa esittelyssä mainitun, alueneuvoston ehdotuksen mukaisen lausunnon Huhtasuon aluekappalaisen viran sisällöstä ja erityisistä vaatimuksista; 2) päättää, että viran virkapaikka on kauppakeskus Sepässä oleva seurakunnan toimitila Kipinä ja viran palkkaus on vaativuusryhmän 603 mukainen, ja järjestelmän mukainen peruspalkka 3.589,79 /kk, vaativuuslisä 343,33 /kk; 3) nimeää haastattelutyöryhmän kokoonpanon seuraavasti: kirkkoherra (pj.), hallintojohtaja, kirkkovaltuuston edustaja, kirkkoneuvoston edustaja, ja pyytää Huhtasuon alueneuvostoa nimeämään haastattelutyöryhmään kaksi edustajaa Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kirkkovaltuuston edustajaksi haastattelutyöryhmään nimettiin Erkki Puhalainen, varalla Inkeri Tuunanen, ja kirkkoneuvoston edustajaksi Hilkka Illman, varalla Tuulikki Väliniemi. Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 8 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 8 XIV kappalaisen viran muuttaminen seurakuntapastorin viraksi (Esittelijä kirkkoherra Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Huhtasuon alueseurakuntaan sijoitettuna ja aluekappalaisen viran ohella myös tällä hetkellä avoinna (määräaikaisesti täytettynä) on myös toinen kappalaisen virka (XIV kappalaisen virka), jossa virkapaikkana on perinteisesti ollut Halssilan kirkko, kun vastaavasti aluekappalaisen virkapaikkana on ollut Huhtasuon kirkko. Halssila on aikanaan Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa muodostanut myös oman seurakuntapiirinsä ja oman työyhteisönsä ja kappalaisella on ollut siinä esimiesrooli. Jyväskylän seurakunnan muodostamisen jälkeen 2009 alkaen suunta on ollut selkeästi - kirkkorakennuksiin liittyvistä kysymyksistä riippumatta - siihen, että Huhtasuon alueseurakunnan työyhteisö muodostaa yhden työyhteisön, vaikka virkapaikka on osalla ollut Halssilan kirkko. Kappalaisen virkaa ei tämän vuoksi enää tarvita ainakaan esimiesaseman tietynlaiseksi vahvistamiseksi. Toisaalta esimiesasema voidaan tarvittaessa yhä osoittaa työntekijälle riippumatta virkanimikkeestä Kappalaisen viran luonteeseen on osaltaan vaikuttanut se, että ne on perinteisesti kirkkoherran viran ohella mielletty vakituisiksi papin viroiksi, kun taas aiemmin 90-luvun alkuun saakka osa papeista oli virallisen tai ylimääräisen apulaisen virkanimikkeellä ja nämä virat miellettiin nimensä mukaisesti vähemmän vakituisiksi. Nykyään apulaisen virat on korvattu seurakuntapastorin viroilla ja käytännössä ne ovat yhtä vakituisia kuin kappalaisen viratkin. Työelämän ja kirkon tulevaisuuden tietyn epävarmuuden voi katsoa koituvan kummankin virkaryhmän osaksi samalla tavalla. Virkaryhmien perinteen ja niistä kumpuavien mielikuvien ohella erona kappalaisen ja seurakuntapastorin viran välillä on ensinnäkin viran täyttömenettely. Kappalaisen vaalin suorittaa kirkkovaltuusto tuomiokapitulin lausunnon huomioon ottaen, seurakuntapastorin virkoihin antaa viranhoitomääräyksen tuomiokapituli, kuitenkin seurakunnan lausunnon perusteella. Käytännössä seurakunta voi vaikuttaa seurakuntapastorien valintaan aivan yhtä paljon kuin kappalaisenkin valintaan ja valmistelu on hyvin samankaltainen hakuaikoineen ja haastatteluryhmineen. Valintamenettelyn osalta seurakuntapastorin valinta kuitenkin on yleensä joustavampi ja nopeampi, koska kappalaisen virkoihin liittyy ainakin kolme käsittelyä tuomiokapitulissa (aukipano, lausunto hakijoista ja viranhoitomääräyksen antaminen) ja myös kirkkovaltuuston kokoontuminen vain harvakseltaan tuo tietyn haasteensa aikatauluihin. Kappalaisen virkojen kelpoisuusehto myös poikkeaa seurakuntapastorin viran kelpoisuusehdosta. Kappalaiselta edellytetään ns. pastoraalitutkinto eli tietty määrän täydennyskoulutusta, jonka useimmat papit suorittavat pappisuran alkuvaiheessa. Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 9 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 Palkkaukseen ei juurikaan vaikuta se, onko kappalainen vai seurakuntapastori vaan viran palkkaus määräytyy tehtävän vaativuuden perusteella. Jyväskylän seurakunnassakin ylin seurakuntapastorin palkka on hieman korkeampi kuin alin kappalaisen palkka. Jyväskylän seurakunnassa kappalaisen virat ovat pääosin aluekappalaisen virkoja. Toinen kappalaisen virka on vain Vaajakoskella ja Keskustassa (viranhaltija tilapäisesti tällä hetkellä Kuokkalan alueseurakunnassa). Lisäksi yhteisessä seurakuntapalvelussa on sijoitettuna kaksi kappalaisen virkaa ja Keltinmäessä on kappalaisen virka, joka on täyttämättä ja myös ilman määräaikaista viranhaltijaa vakituisen viranhaltijan jäätyä eläkkeelle vuonna 2017, ja henkilöstösuunnitelman nojalla tämä virka lakkautetaan. Kirkkovaltuuston 19.12.2017 hyväksymään henkilöstösuunnitelmaan sisältyy linjaus siitä, että em. toinen Huhtasuon kappalaisen virka muutetaan seurakuntapastorin viraksi ja täytetään sitten vakituisesti. Koska henkilöstösuunnitelma on luonteeltaan periaatepäätös, täytyy kirkkovaltuuston tehdä kappalaisen viran lakkauttamisen osalta asiassa erikseen myös varsinainen päätös. Seurakuntapastorin virkaa kirkkovaltuusto ei tarkasti ottaen "perusta" aivan siten kuin muita virkoja, vaan virkasuhde syntyy tuomiokapitulin viranhoitomääräyksen perusteella, kirkkoneuvoston lausunnon nojalla. Tällä seikalla on sikäli tärkeä merkitys kirkkovaltuuston tehdessä päätöstä, että kirkkolain 9. luvun 3. mukaan uuden viran perustamispäätös vaatii 2/3 määräenemmistöä. Seurakuntapastorin virkasuhteen muodostaminen ei tätä sen sijaan edellytä, vaikka kirkkovaltuuston päätös asiassa onkin tarpeen vakituisen viran palkkausmäärärahojen varaamiseksi. Tässä tilanteessa on syytä viedä kappalaisen viran lakkauttaminen ja muuttaminen seurakuntapastorin viraksi jo helmikuussa 2018 kirkkovaltuuston päätettäväksi, jotta voidaan kevään kuluessa käynnistää seurakuntapastorin viran täyttöprosessi. Pääsääntöisesti henkilöstösuunnitelman nojalla lakkautettavat virat viedään loppuvuodesta kootusti kirkkovaltuuston päätettäväksi. Kirkkoherra on pyytänyt yllä mainitut näkökohdat esiin tuoden Huhtasuon alueneuvostolta lausunnon asiasta. Henkilöstösuunnitelman kokonaisuutta koskevassa lausunnossaan syksyllä 2017 alueneuvosto ei ottanut lähemmin kantaa ko. linjaukseen. Alueneuvoston 15.1.2018 antamassa lausunnossa puoltaa esitystä. Esitys Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että kirkkovaltuuston 19.12.2017 hyväksymän henkilöstösuunnitelman mukaisesti Huhtasuon alueseurakuntaan sijoitettu XIV kappalaisen virka (vakanssi nro 14) lakkautetaan ja sen sijaan pyydetään Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulilta viranhoitomääräys seurakuntapastorin virkaan (sijoituspaikkana tämän hetken päätösten mukaan Huhtasuon alueseurakunta). Kirkkovaltuuston päätös viedään lainvoiman saatuaan tiedoksi Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulille. Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 10 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 9 Työalojen yhteistoiminta-aluekohtaisen koordinaattorin tehtävä (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Alueseurakunnan johtosäännössä (10, kohta 12) todetaan, että aluekappalaisen tehtävänä on esitellä kirkkoherran päätettäväksi alueseurakunnan henkilöstön osalta tiimiyhdyshenkilöiden valinta. Tämän maininnan taustalla on uutta Jyväskylän seurakuntaa perustettaessa järjestelytoimikunnassa 13.1.2008 (130 ) tehty päätös työalakohtaisten tiimiyhdyshenkilöiden nimeämisestä ja tiimiyhdyshenkilön pääpiirteisestä tehtävästä diakonian ja nuorisotyön työaloilla. Tuolloin päätettiin, että: yhdyshenkilön tehtävä on määräaikainen, yksi vuosi, ja vuoro kiertää tiimissä siten, että myös tiimin pappi voi olla mukana kierrossa. Tiimiyhdyshenkilön tehtävään kuuluu tiimin osalta yhteydenpito alueseurakunnan ja kokoseurakunnallisen tason välillä sekä aluekappalaiseen, tiimin kokoonkutsujan tehtävät. Tehtävään ei kuulu budjettivastuuta, vaan se on osa kaikkien tehtävien tehtävänkuvaa. Työntekijöiden esimiehenä toimii aluekappalainen". Tämän järjestelytoimikunnan linjauksen mukaisesti tiimiyhdyshenkilöt ovat toimineet vuoden 2009 alusta alkaen vuoden 2017 loppuun saakka diakonian ja nuorisotyön työaloilla. Lapsi- ja perhetyössä tiimiyhdyshenkilöitä ei erikseen nimetty, koska lapsityönohjaajien tehtävänkuvaan kyseiset vastuut ovat kuuluneet pysyvästi. Myös kanttoreiden osalta tilanne on ollut sikäli erilainen, että heitä ei ensinnäkään mainittu em. järjestelytoimikunnan päätöksessä. Alusta saakka käytiin keskustelua siitä, pitäisikö kanttorien osalta nimetä työvuorojen suunnittelun takia yhdyshenkilö yhteistoiminta-alueittain. Lisäksi kirkkomusiikin työalalla on erityispiirteenä A-kanttoreiden ryhmä, jolla on tiettyä keskinäistä vastuunjakoa ja yhteydenpitoa. Kanttoritkin olivat kuitenkin käytännössä mukana alueseurakuntakohtaisessa yhdyshenkilöjärjestelmässä vuodet 2009-2015, kunnes vuoden 2016 alusta kanttoreiden osalta menettelyä muutettiin toiminnallisen johtoryhmän ehdotuksen perusteella kirkkoherran päätöksellä. Alueseurakuntakohtaisen yhdyshenkilön sijaan on ryhdytty puhumaan yhteistoiminta-alueen koordinoivasta kanttorista, jolle toimikaudeksi on määritelty kaksi vuotta. Koordinoivan kanttorin pääasiallinen tehtävä on vastata yhteistoiminta-alueen kanttoreiden työvuorolistan suunnittelusta (huomioiden alueseurakuntien suunnitelmat ja tarpeet, toimitukset, messut, rippikoulut, vapaat, lomat ja muut tarvittavat seikat) sekä osallistua kaikkien kanttorien työvuorolistan kokoamiseen kirkkomusiikin vastuuviranhaltijan (Taulumäen kanttorin) kanssa. Työvuorolistojen ehdotukset menevät aluekappalaisten kautta kirkkoherran hyväksyttäväksi. Sekä yhdyshenkilön että musiikin työalan koordinoivasta tehtävästä on maksettu hallintojohtajan päätöksillä erilliskorvaus, joka on sovittu paikallisneuvottelussa työnantajan ja työntekijöiden edustajien eli pääluottamusmiesten kesken (yhdyshenkilöille korvaus v. 2017 ollut 54,96 /kk, koordinoivalle kanttorille 100 /kk). Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 11 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 Kirkkovaltuuston 19.12.2017 hyväksymään päivitettyyn henkilöstösuunnitelmaan sisältyy linjauksia, jotka edellyttävät edellä kuvattujen tiimiyhdyshenkilön ja koordinoivan kanttorin tehtävien uudistamista. Vaikka kirkkoneuvosto ei aiemmin ole päättänyt kyseisen tehtävän sisällöstä ja tehtävän voi paljolti katsoa liittyvän työn operatiiviseen johtamiseen, on lähtökohtana kuitenkin järjestelytoimikunnan päätös ja siksi on paikallaan nyt tehdä menettelystä uusi päälinjaus kirkkoneuvostotasolla. Henkilöstösuunnitelmassa ensinnäkin tarkennettiin yhteistoiminta-alueiksi: - Huhtasuon-Keskustan alueseurakunnat - Keltinmäen, Korpilahden ja Säynästalon alueseurakunnat - Kuokkalan ja Vaajakosken alueseurakunnat - Palokan ja Tikkakosken alueseurakunnat Lisäksi henkilöstösuunnitelma sisältää linjauksen siitä, että nuorisotyön, diakonian ja musiikin työaloille nimetään yhteistoiminta-alueittain tiimikoordinaattori, jolle voidaan erikseen sovittavalla tavalla sisällyttää ko. työalan toiminnan ja alueseurakuntien välisen yhteistyön kehittämiseen sekä työalan työvuorosuunnittelun liittyviä vastuita. Tiimikoordinaattorilla ei kuitenkaan tehdyn linjauksen mukaan ole esimiesroolia, vaan aluekappalainen toimii edelleen alueseurakuntien nuorisotyönohjaajien, diakoniatyöntekijöiden ja kanttoreiden lähimpänä esimiehenä. Yhteistoiminta-alueiden tiimikoordinaattorien tehtävän perustamisen myötä nykyinen alueseurakuntakohtainen tiimiyhdyshenkilöjärjestelmä lakkautetaan. Henkilöstösuunnitelman päivitettyyn versioon sisältyy myös linjaus siitä, että jatkossa lapsi- ja perhetyössä (varhaiskasvatus) yhteistoiminta-alueittain nimetään tiimin johtavaksi työntekijäksi lapsityönohjaaja. Lapsityönohjaajalle tulee näin ollen virkansa puolesta myös koordinoivat tehtävät eli määräaikaista koordinaattoria ei tarvita. Lisäksi henkilöstösuunnitelamassa todetaan, että edellä kuvattu uudistus ei muuta nykyistä lähetyksen ja kansainvälisen vastuun alueseurakuntakohtaista vastuu-henkilöjärjestelyä. Tehtyjen linjausten mukaisen lapsityönohjaajajärjestelyn sekä työalojen tiimikoodinaattoreiden nimeämisen yhteistoiminta-alueittain voi katsoa osaltaan vahvistavan yhteistoiminta-alueiden merkitystä nykyisestä. Kuten henkilöstösuunnitelmassa todetaan: Yhteistoiminta-alueet ovat hyvä mahdollisuus joustavaan, kaikkia osapuolia hyödyttävään yhteistoimintaan, osaamiseen jakamiseen ja muuhun henkilöstöresurssien käyttöön. Edellä kuvatun henkilöstösuunnitelman päälinjauksen työalojen yhteistoiminta-aluekohtaisen koordinaattorin tehtävänkuvasta voidaan katsoa olevan riittävä kirkkoneuvoston osalta. Tarkoituksenmukaista on, että tehtävänkuvaa voidaan yksityiskohtien osalta tarkentaa siten, että kirkkoherra tekee päätöksen toiminnallisen johtoryhmän hyväksymän ehdotuksen pohjalta. Tehtävän vaikutuksesta kyseisten viranhaltijoiden teh- Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 12 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 tävän vaativuuteen ja siten palkkaukseen tai mahdollisesta erilliskorvauksesta neuvotellaan paikallisneuvottelussa työantajan ja työntekijöiden edustajien (pääluottamusmiesten) kesken ja hallintojohtaja tekee tarvittaessa palkkaukseen liittyvän päätöksen. Henkilöstösuunnitelmassa on käytetty kyseessä olevasta tehtävästä nimitystä "tiimikoordinaattori". Tämä nimitys ainakin tällä hetkellä sisältää kuitenkin jonkin verran avoimia kysymyksiä. Termi "tiimi" on sinänsä varsin väljä ilmaisu ja sen voi ajatella kohtuudella soveltuvan myös tilanteisiin, joissa kyse on kahden tai kolmen alueseurakunnan saman työalan työntekijöistä, jotka ajoittain kokoontunevat jatkossa myös tällä joukolla yhteisiin tapaamisiin. Kun jatkossakin useimmissa tapauksissa vielä selkeämmin "tiimin" muodostavat alueseurakunnan työalakohtaiset työntekijät (työalan pappi mukaan lukien), on tiimikoordinaattorin sijaan syytä puhua virallisesti "nuorisotyön (diakonian/musiikin) yhteistoimintaaluekohtaisesta koordinaattorista" (käyttökielessä esim. YT-koordinaattorista). Pienimmissä alueseurakunnissa "tiimi" tosin on usein työpari muodostuen esim. nuorisotyönohjaajasta ja ko. työalan papista. Tarkoitus on, että mikäli kirkkoneuvosto päättää tällä päätöksellä perustaa työalan yhteistoiminta-aluekohtaisen koordinaattorin tehtävän, uudet koordinaattorit aloittaisivat toimintansa helmikuun alussa 2018. Toiminnallisen johtoryhmän on mahdollista hyväksyä ehdotus tehtävänkuvasta kokouksessaan 31.1.2018. Paikallaan on kuitenkin se, että vuosi 2018 on siirtymäkautta, jonka kuluessa tehtävänkuvaa vielä myöhemminkin tarkastellaan ja myös kyseiset koordinaattorit nimettäisiin aluksi vain 2018 vuoden loppuun saakka. Esitys Kirkkoneuvosto 1) päättää, että nuorisotyön, diakonian ja musiikin työaloille nimetään helmikuun alusta 2018 lähtien yhteistoiminta-aluekohtainen koordinaattori, jonka vastuulle annetaan ko. työalan toiminnan ja alueseurakuntien välisen yhteistyön kehittämiseen sekä työalan työvuorosuunnittelun liittyviä vastuita, kuitenkin siten, että koordinaattorilla ei ole esimiesroolia, vaan aluekappalainen toimii edelleen alueseurakuntien nuorisotyönohjaajien, diakoniatyöntekijöiden ja kanttoreiden lähimpänä esimiehenä. 2) päättää, että yhteistoiminta-aluekohtaisten koordinaattoreiden tehtävän perustamisen myötä nykyinen alueseurakuntakohtainen tiimiyhdyshenkilöjärjestelmä ja yhteistoiminta-aluekohtainen koordinoivan kanttorin tehtävä lakkautetaan; 3) päättää, että koordinaattorit nimetään kahden vuoden määräajaksi, kuitenkin aluksi vain vuoden 2018 loppuun saakka, ja että nimeämisessä voidaan toistaiseksi, kunnes alueseurakunnan johtosääntöön on tehty tarkennukset, soveltaa alueseurakunnan johtosäännössä (10, kohta 12) mainittua menettelyä, että aluekappalaisen tehtävänä on esitellä kirkkoherran päätettäväksi alueseurakunnan henkilöstön osalta tiimiyhdyshenkilöiden valinta. Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 13 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 10 Virkasuhteen päättyminen eläkkeelle siirtymisen vuoksi (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Keskustan alueseurakuntaan sijoitettu diakonian viranhaltija (---) (vakanssi nro 62) on 13.12.2017 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut eroavansa Jyväskylän seurakunnan diakonian virasta 1.4.2018 alkaen eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Kirkkovaltuuston 19.12.2017 hyväksymän henkilöstösuunnitelman mukaan virka voidaan täyttää. Kirkkoneuvosto tekee erillisen päätöksen viran täytön valmistelun käynnistämisestä. Esitys Päätös Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 11 Virkasuhteen päättyminen eläkkeelle siirtymisen vuoksi (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Vaajakosken alueseurakuntaan sijoitettu aluesihteeri (---) (vakanssi nro 200) on 5.1.2018 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut eroavansa Jyväskylän seurakunnan aluesihteerin virasta 1.6.2018 alkaen eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Kirkkovaltuuston 19.12.2017 hyväksymän henkilöstösuunnitelman mukaan aluesihteereiden virat tullaan jatkossa sijoittamaan yhteen sihteeripalveluiden tiimiin. Avoinna olevien ja lähitulevaisuudessa avoimeksi tulevien aluesihteereiden ja toimistosihteereiden virkojen täyttämisestä päättää kirkkoneuvosto kokonaistarkastelun nojalla myöhemmin erikseen. Vaajakosken aluesihteerin virkaan on mahdollista tarvittaessa kirkkoherran päätöksellä palkata vt. viranhaltija määräajaksi. Esitys Päätös Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 12 EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämän tietosuojavastaavan nimeäminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Keski-suomen it-yhteistyöalueen yhteisjohtokunta 28.11.2017/ 38: (Valmistelija tietohallintopäällikkö Jouni Lahtinen 050 549 7000 ja kirkkoherra Arto Viitala 0400 540 490, esittelijä tietohallintopäällikkö Jouni Lahtinen 050 549 7000) Nykyinen henkilötietolaki (523/1999) korvaantuu uudella EU:n yleisellä tietosuoja-asetuksella 25.5.2018. Asetus edellyttää seurakuntien, seura- Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 14 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 kuntayhtymien, tuomiokapitulien ja Kirkkohallituksen nimittämään itselleen tietosuojavastaavan. Yksi tietosuojavastaava voidaan nimittää useampaa seurakuntaan tai tuomiokapitulia varten. Tietosuojavastaavan tehtävänä on toimia asiantuntijana, neuvonantaja, kouluttajana, valvojana ja yhdyshenkilönä. Tietosuojavastaa ei kuitenkaan ole vastuussa henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta vaan vastuu kuuluu edelleenkin rekisterinpitäjälle/organisaation johdolle. Lisäksi tietosuojavastaavan on oltava riippumaton eli hän ei saa ottaa vastaan ohjeita tehtäviensä hoitamisen yhteydessä. Valtakunnallisesti suurin osa seurakunnista ei vielä ole nimennyt tietosuojavastaavaa, koska tällä hetkellä vaihtoehtoisia ratkaisuja on useita: seurakunta-\seurakuntayhtymäkohtainen, tuomiokapitulikohtainen, ITaluekohtainen, keskusrekisterikohtainen tai jokin muu yhteistyömalli. Lisäksi on selvitettävä tapauskohtaisesti, onko tarvetta rekrytoinnille, ostopalvelulle vai voidaanko hyödyntää jo olemassa olevia henkilöresursseja. Asetuksen edellyttämän tietosuojavastaavan lisäksi kirkon oman ohjeistuksen mukaisesti, seurakuntien on nimettävä erillinen seurakuntakohtainen tietosuojaryhmä ja\tai tietosuojan yhteyshenkilö. Kirkon keskusrahaston on nimennyt 1.10.2017 tietosuojavastaavaksi lakimies Mikko Tähkäsen, joka toimii Kirkkohallituksen, tuomiokapitulien ja tarvittaessa Kirkon keskusrahaston IT-alueeseen kuuluvien seurakuntien tietosuojavastaavana. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös koordinoida kirkon tietosuojavastaavien valtakunnallista yhteistyötä. IT-alueet ovat tehneet yhteistyössä seurakunnille tietosuojaan liittyvää ohjeistuista ja se on julkaistu IT-alueen intrassa 27.10.2017. Tämän lisäksi Kirkon keskusrahasto on avannut valtakunnallisen tietosuojasivuston (https://nuotta.evl.fi/tietosuoja) kaikille kirkon työntekijöille 8.11.2017. Keski-Suomen IT-alueen perussopimuksen mukaisesti, tietosuojatyö eikä varsinkaan EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät tietosuojavastaavan tehtävät, kuulu IT-alueen vastuulle. Nykyisillä IT-aluekeskuksen henkilöstöresursseilla, tietosuojavastaavan tehtävät voitaisiin kuitenkin hoitaa määräaikaisesti 1.1.2018 31.12.2018 nykyisiä tehtävänkuvia muuttamalla. Määräaikaisuuden jälkeen asia pitäisi selvittää uudelleen, kun on tarkemmin tietoa mm. kansallisesta lainsäädännöstä, valtakunnallisesta kirkon tietosuojatyön organisoinnista, mahdollisesta Lapuan hiippakunnan keskusrekisterihankkeesta, tulevista Jyväskylän IT-aluekeskuksen henkilöresursseista, sekä tietosuojavastaavan tehtävien hoidon laajuudesta ja vaikutuksesta työaikaan. Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 15 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 Tietosuojavastaajan tehtävien lisääminen IT-alueelle vaatisi perussopimuksen muutoksen, jonka kaikki 16 IT-alueen seurakunnan kirkkovaltuustoa hyväksyisivät. Aikataulullisesti tämä ei todennäköisesti tulisi onnistumaan ennen EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantuloa 25.5.2018. Samassa yhteydessä perussopimusta olisi muutenkin syytä tarkastella ja päivittää. Määräaikaisen muutoksen vuoksi, Jyväskylän seurakunnassa asiaa on valmisteltu siten, että IT-alueen perussopimusta ei tarvitsisi uusien tietosuojatyövelvoitteiden osalta muuttaa. Sen sijaan seurakunnat nimeäisivät Jyväskylän seurakunnan it-tukihenkilö Matti Metson määräaikaisesti seurakunnan tietosuojavastaavaksi 28.2.2018 mennessä, jonka jälkeen asia tuotaisiin uudelleen yhteisjohtokuntaan käsiteltäväksi. Järjestely ei lisäisi merkittävästi IT-aluekeskuksen kustannuksia eikä seurakuntien hyväksytyt maksuosuudet nousisi vuodelle 2018. Mikäli yksi tai useampi seurakunta ei halua nimetä it-tukihenkilö Metsoa tietosuojavastaavaksi, määräaikainen sopimus raukeaisi ja seurakuntien pitäisi itsenäisesti hoitaa tietosuojavastaavan nimeäminen ja siihen liittyvät tehtävät. Matti Metso puoltaa järjestelyjä ja hänet on ilmoitettu yhdessä kahden muun Jyväskylän seurakunnan työntekijän kanssa marraskuussa 2017 alkaneeseen Osaava tietosuojavastaa (15 op) -täydennyskoulutusohjelmaan. Koulutuksen kustantaa Jyväskylän seurakunta. Esitys: Yhteisjohtokunta merkitsee asian valmistelun tiedoksi Päätös: Yhteisjohtokunta merkitsi asian tiedoksi. - - Yhteisjohtokunnan em. päätöksen valmistelun sisältö lähetettiin IT-yhteistoiminta-alueen kirkkoherroille tiedoksi jo ennen johtokunnan kokousta ja siinä mainituille kaavailuille saatiin laaja alustavaa puoltoa. Tämän jälkeen asiasta on keskusteltu vielä IT-alueen seurakunnille järjestetyssä Lapuan hiippakunnan yhteisessä tietosuojakoulutuksessa 10.1.2018 Laukaassa. Keski-Suomen IT-alueen seurakuntien alustava yhteinen näkemys on, että IT-alueen yhteinen tietosuojavastaava on toimiva käytäntö. Kirkon oman ohjeistuksen lisäksi seurakunnat nimeävät tietosuojavastaavan lisäksi oman tietosuojaryhmän ja\tai tietosuojan yhteyshenkilön. Esitys Kirkkoneuvosto 1) nimeää 1.2.2018 alkaen IT-tukihenkilö Matti Metson Keski-Suomen IT-alueen seurakuntien (Joutsan, Jyväskylän, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Kyyjärven, Laukaan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 16 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren ja Äänekosken seurakunnat) yhteiseksi EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämäksi tietosuojavastaavaksi 31.12.2018 asti; 2) saattaa päätöksen tiedoksi IT-yhteistoiminta-alueen yhteisjohtokunnalle; 3) saattaa päätöksen tiedoksi muiden IT-yhteistoiminta-alueen seurakuntien kirkkoneuvostoille, joiden on määrä tehdä tietosuojavastaavan nimeämisestä vielä omat hallinnolliset päätökset, jotka toimitetaan tiedoksi yhteisjohtokunnalle. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 13 Moduulityöaikakokeilu (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Jyväskylän seurakunnan työntekijöiden edustajien ja työnantajan edustajien kesken on valmisteltu 11-jäsenisessä ohjausryhmä maaliskuusta 2017 alkaen moduulityöaikakokeilun aloittamista. Kokeilu tarkoittaa Jyväskylän seurakunnassa työaikalain ulkopuolella olevien hengellisen työn tekijöiden siirtymistä (kirkkoherraa ja kirkkoherran virkaa sijaisena hoitavaa lukuun ottamatta) kokeilukaudeksi Kirkon virkaehtosopimuksen (KirVesTes 2017, liite 21) mukaisen moduulityöajan piiriin. Virkaehtosopimuksessa kokeilun tavoitteiksi on mainittu: Työ- ja vapaa-ajan selkeämpi erottaminen Työssä jaksaminen Työn tuloksellisuuden parantaminen ja työn selkeytyminen Työmäärän tasapuolisuus eri viranhaltijoiden välillä Työn selkeämpi etukäteissuunnittelu Esimiehen ja viranhaltijan yhteistyön edistäminen Moduulityöaikakokeilun moduulilla tarkoitetaan noin kahden tunnin mittaista työkokonaisuutta. Jyväskylän seurakunnassa moduuli tulkitaan merkitykseltään kahtalaiseksi: joko tehtävälähtöiseksi tai aikasidonnaiseksi. Suunnittelussa voidaan käyttää myös ½ moduulia (noin 1 tunnin työ). Tehtävälähtöinen moduuli on keskimäärin noin kaksi tuntia työskentelyä edellyttävä työkokonaisuus, joka voi muodostua yhdestä tai useammasta tehtävästä ja yksi tehtävä voi olla usean moduulin kokoinen. Aikasidonnainen moduuli on kahden tunnin jakso, jonka kuluessa tehdään etenkin niitä tehtäviä, joista ei voida muodostaa selkeitä tehtävälähtöisiä työkokonaisuuksia (esimerkiksi päivystys, läsnäolo leirillä tai koulutuksessa, sähköpostin käsittely tai muu ns. juoksevien asioiden hoito). Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 17 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 Seurakuntatyön tavanomaiset työtehtävät on koottu perustoimintokuvaukseen, johon sisältyy myös kunkin perustoiminnon vaatima moduulien määrä. Perustoimintokuvauksissa on mainittu myös aikasidonnaisiin moduuleihin soveltuvia tehtäviä. Moduulityöajassa viranhaltijalla on 19 kahden tunnin moduulia viikossa ja yhdessä työpäivässä on pääsääntöisesti 4 moduulia. Työtä suunnitellaan kolmen viikon suunnittelujaksoissa ja yhteen jaksoon sisältyy pääsääntöisesti 57 moduulia. Moduulien määrä tasataan meneillään olevaa suunnittelujaksoa seuraavien kahden suunnittelujakson kuluessa. Suunnittelujakson työsuunnitelmaa vahvistetaan johtavan työntekijän hyväksynnällä viikoksi kerrallaan. Myös leiri- ja retkityössä siirrytään työaikaan tukeutuen aikasidonnaisiin moduuleihin. Leirin työsuunnitelmaan voidaan sisällyttää varsinaisen työn ohella myös varallaolomoduuleja. Työpäiviin sijoitetaan riittävästi moduuleja, jotka soveltuvat yhteydenpitoon niin muiden työntekijöiden kuin seurakuntalaisten kanssa. Myös moduulityöajan piiriin siirtymisen jälkeen vaalitaan yhdessä kirkon virkoihin kuuluvaa kutsumusta palvella Kristuksen kirkkoa aina ja kaikkialla. Paikallisneuvottelussa 18.1.2018 työnantajan edustajien ja työntekijöiden edustajien (pääluottamusmiehet) kanssa on määrä solmia sopimus siitä, että 1.2.-31.5.2018 työaikakokeilusta toteutetaan ns. perehtymisjakso, jolloin noudatetaan moduulityöaikamallin periaatteita useimpien periaatteiden osalta. Perehtymisjakson kuluessa opastetaan, kootaan palautetta ja tarkennetaan ohjeistuksia sekä kehitetään suunnittelu- ja seurantavälineen käyttöä (Katriina-kalenterisovellusta). Varsinainen kokeilukausi on tarkoitus aloittaa 1.6.2018 ja sen on suunniteltu kestävän 31.5.2020 asti. Varsinaisesta 1.6. 2018 alkavasta kokeilukaudesta on tehtävä erillinen sopimus työantajan ja työntekijöiden edustajien paikallisneuvottelussa viimeistään huhtikuussa 2018 ja sen jälkeen sopimus tuodaan myös kirkkoneuvoston vahvistettavaksi. Paikallisesta moduulityöajan aloittamista koskevasta sopimuksesta ilmoitetaan myös Kirkon työmarkkinalaitokselle. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi suunnitelman moduulityöaikakokeilusta. Merkittiin tiedoksi. Todettiin, että työnantajan ja työntekijöiden edustajat ovat solmineet asiaa koskevan sopimuksen 18.1.2018. Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 18 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 14 Lausuntopyyntö diakonian ja nuorisotyön viroista (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Kirkkovaltuuston hyväksymän henkilöstösuunnitelman nojalla voidaan täyttää kaksi Keskustan alueseurakuntaan sijoitettua diakonian virkaa sekä Keskustan nuorisotyönohjaajan virka ja lisäksi Huhtasuon alueseurakunnan nuorisotyönohjaajan virka. Lisäksi Keskustan alueseurakunnassa on suunnitelmana muuttaa osana henkilöstösuunnitelman mukaisia järjestelyjä lapsityönohjaajan virka diakonian viraksi. Käytäntönä on ollut, että alueneuvostot ovat antaneet ennen virkojen haettavaksi julistamista lausunnon viran sisällöstä ja erityisistä vaatimuksista. Aluekappalaisen on puolestaan syytä lausuntoa alueneuvostolle valmistellessaan kuulla myös ko. työalan työalasihteerin näkemyksiä. Samassa yhteydessä alueneuvoston on syytä nimetä ehdolle haastattelutyöryhmään 1-2 alueneuvoston edustajaa. Aluekappalainen nimetään yleensä työryhmään virkansa puolesta. Jotta kirkkoneuvosto voisi päättää virkojen haettavaksi julistamisesta ja haastattelutyöryhmien kokoonpanosta kokouksessaan 21.2.2018, on alueneuvostojen lausunnot annettava - mikäli mahdollista - viimeistään 13. helmikuuta. Esitys Kirkkoneuvosto 1) pyytää Keskustan alueseurakuntaa antamaan lausunnon kahden täytettäväksi tulevan diakonian viran sisällöstä ja erityisistä vaatimuksista sekä lisäksi samassa yhteydessä lausunnon tehtävänkuvasta sen diakonian viran osalta, johon on määrä siirtää nykyinen lapsityönohjaaja osana henkilöstösuunnitelman mukaisia järjestelyjä; 2) pyytää lausunnon Keskustan alueneuvostolta täytettäväksi tulevan nuorisotyönohjaajan viran sisällöstä ja erityisistä vaatimuksista; 3) pyytää lausunnon Huhtasuon alueneuvostolta täytettäväksi tulevan nuorisotyönohjaajan viran sisällöstä ja erityisistä vaatimuksista; 4) pyytää alueneuvostoja nimeämään 1-2 alueneuvoston edustajaa haastattelutyöryhmään: Keskustan alueneuvosto kahteen erilliseen työryhmään ja Huhtasuon alueneuvosto yhteen työryhmään. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kokous keskeytettiin klo 18.25-18.33 väliseksi ajaksi. 15 Luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän perustaminen (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Kirkkoneuvosto on määritellyt 26.4.2017 kokouksessaan vuoden 2018 toimintasuunnittelulle kolme painopistettä, joista yksi on strategian Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 19 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 suuntaviiva kannamme yhdessä vastuuta seurakunnasta ja sen jumalanpalveluksesta. Tähän liittyen kirkkoneuvosto hyväksyi ensinnäkin tarkentavan maininnan siitä, että vuoden 2018 syksyllä järjestetään seurakuntavaalit ja tämä on yksi seurakuntalaisuuden kannalta keskeinen toiminto. Toiseksi tarkentavaksi maininnaksi kirkkoneuvosto hyväksyi sen, että luottamushenkilöiden roolia ja organisaatiota on syytä tarkastella ja kehittää ja että seurakuntalaisten yhteistä vastuuta jumalanpalvelusten toteuttamisesta tulee laajentaa nykyisestä. Seurakuntavaalit toimitetaan syksyllä 2018 (vaalipäivä 18.11.) ja uusien luottamushenkilöiden toimikausi alkaa vuoden 2019 alussa. Kirkkoneuvoston asettaman painopisteen mukainen luottamushenkilöorganisaation tarkastelu on syytä aloittaa niin hyvissä ajoin, että siitä mahdollisesti seuraavat muutokset organisaatioon ehditään tehdä hyvissä ajoin ennen vuoden 2019 alkua, mieluiten viimeistään kirkkovaltuuston kokouksessa lokakuussa 2018. Tarkastelu voi tietenkin johtaa myös siihen, että nykyinen luottamushenkilöorganisaatio todetaan aiheelliseksi säilyttää sellaisenaan. Siinäkin tapauksessa saattaa kuitenkin olla ohje- ja johtosäännöissä pienempiä muutostarpeita, jotka on vietävä käsiteltäväksi kirkkovaltuustossa. Henkilöstösuunnitelmaan sisältyvien linjausten nojalla tällaisia muutostarpeita liittyy ainakin yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan johtosääntöön (mm. Taulumäen kirkon toiminnan siirtyminen johtokunnan vastuualueeksi). Seurakunnan kokonaan omien toimielinten lisäksi tarkistustarpeita saattaa liittyä useiden seurakuntien edustajista koostuvien yhteisjohtokuntien asemaan. Näitä koskevia mahdollisia muutoksia Jyväskylän seurakunta ei voi tietenkään päättää yksinään, mutta voi tarvittaessa olla aloitteen tekijänä. Luottamushenkilöorganisaatioon liittyvä yksi kysymys on valintamenettely kyseisiin toimielimiin. Kirkkoneuvoston, johtokunnat ja alueneuvostot sekä yhteisjohtokuntien edustajat valitsee kirkkovaltuusto. Myös johtoryhmän kokoonpano määräytyy kirkkovaltuuston päätöksellä. Pysyvien työryhmien perustamisesta voi päättää myös kirkkoneuvosto (esim. taidetoimikunta ja ympäristötyöryhmä) ja tarvittaessa muutkin toimielimet. Luottamushenkilöiden iltakoulutyyppisissä tapaamisissa on keskusteluissa mainittu, voitaisiinko alueneuvostot jollain menettelyllä valita kokonaan tai osaksi muualla kuin kirkkovaltuustossa, ehkä jopa seurakuntalaisten äänestämänä. Tällaiseen suoraan vaaliin ei ole näköpiirissä yksinkertaisia ratkaisuja kirkkojärjestyksen nojalla, mutta tällaisiakin haasteita on mahdollista tarkastella lähemmin. Myös nuorten osuuden vahvistaminen päätöksenteossa on tärkeä kysymys. Luottamushenkilöiden roolin ja organisaation tarkasteluun osana yhteistä vastuun kantamista ja seurakuntalaisuutta viitataan myös kirkkovaltuustossa 19.12.2017 hyväksytyssä henkilöstösuunnitelmassa, johon on taustaluvuksi sisällytetty toimintakulttuurin kehittämistä käsittelevä Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 20 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 osuus. Tuossa yhteydessä listatuista toimintakulttuurin kehittämiskohteista luottamushenkilöiden toimintaan liittyviä seikkoja ovat etenkin seuraavat: - Luottamushenkilöiden roolin kehittäminen päättäjinä ja toimijoina - Kuinka vahvistetaan yleisesti yksiköiden välistä yhteistyötä? - Kuinka hallinnollisia menettelyjä keventämällä voitaisiin vapauttaa voimavaroja toimintaan? - Kuinka talouden ja toiminnan näkökulmat liitetään riittävästi toisiinsa ja huolehditaan tähän liittyvästä vastuunkantajien osaamisesta ja yhteistyöstä? Henkilöstösuunnitelman taustaluvuista luottamushenkilöorganisaatiota osaltaan sivuaa myös kappale, jossa on otsikkona Kysymys alueseurakuntamallin kehittämisestä. Tuossa osuudessa päädyttiin esittämään sitä, että nykyisessä tilanteessa ei lähdetä vähentämään alueseurakuntien määrää tai muuttamaan niiden perusteluonnetta. Toisaalta päädyttiin näkemään yhteistoiminta-alueiden roolin vahvistaminen tärkeäksi. Luottamushenkilöorganisaation tarkasteluun sopineen parhaiten riittävän laajapohjainen pääosin luottamushenkilöistä koostuva työryhmä, mahdollisesti jopa kaikkien kirkkovaltuustoryhmien edustajista koostuva työryhmä. Toisaalta työryhmän kokoonpanossa olisi syytä ottaa huomioon eri tyyppiset toimielimet, kirkkovaltuusto ja neuvosto, johtokunnat, alueneuvostot ja yhteisjohtokunnat. Työryhmän tehtäväksi riittänee toimintasuunnitelman painopisteen mukaisesti luottamushenkilöiden roolin ja organisaation tarkastelu ja kehittäminen. Työryhmän viranhaltijajäseniksi voitaneen kutsua hallintojohtaja ja kirkkoherra sekä yksi aluekappalaisten edustaja. Esitys Kirkkoneuvosto päättää, 1) perustaa työryhmän, jonka tehtävä on Jyväskylän seurakunnan luottamushenkilöiden roolin ja organisaation tarkastelu ja kehittäminen; 2) nimetä työryhmään yhden edustajan jokaisesta kirkkovaltuustoryhmästä huomioon ottaen myös edustuksen eri toimielimistä; ja nimetä yhden heistä puheenjohtajaksi; sekä nimetä työryhmään viranhaltijoista hallintojohtajan, kirkkoherran ja yhden aluekappalaisen; 3) antaa työryhmälle tehtäväksi tuoda väliraportin työskentelystään kesäkuun 2018 kirkkoneuvostoon sekä loppuraportin syyskuun 2018 kirkkoneuvostoon. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Työryhmän luottamushenkilöjäseniksi nimettiin Heikki Tynkkynen, Mauri Sompa, Tuulikki Väliniemi, Inkeri Tuunanen, Liisa Kuparinen, Vesa Laakkonen, Eila Tiainen ja Mikko Jegoroff sekä viranhaltijajäseniksi hallintojohtaja, kirkkoherra ja aluekappalaisten edustajana Eivor Pitkänen. Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 21 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Mauri Sompa. 16 Seurakunnan graafisen ilmeen uudistaminen (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Seurakunnan graafisen ilmeen uudistaminen on edennyt loppusuoralle. Kirkkoneuvosto myönsi hankkeelle elokuun 2017 kokouksessaan enintään 10 000 euron projektimäärän. Yhteistyökumppaniksi valittiin jyväskyläläinen mainostoimisto Zeniitti, jonka loppuvuodesta osti paikallinen Mainostoimisto M1. Mainostoimisto aloitti työnsä seurakunnan graafisen ilmeen uudistuksen parissa käymällä kirkkoherran ja viestintäpäällikön kanssa läpi seurakunnan tavoitteita ja toiveita. Tämän jälkeen mainostoimistolle koottiin 18 ihmisen (8 työntekijää, 5 luottamushenkilöä ja 5 seurakuntalaista) paneeli, joka vastasi tausta-aineistoksi tarvittaviin kysymyksiin. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa vastaajien mielikuvia seurakunnan vahvuuksista ja heikkouksista, mielikuvista ja toiveista uuden logon suhteen. Mainostoimisto työsti kuusi erilaista vaihtoehtoa, joista kolmea päädyttiin kehittelemään edelleen. Näiden kolmen joukosta kirkkoherra ja viestintätiimi valitsivat yksimielisesti yhden. Tästäkin punnittiin vielä erilaisia värivaihtoehtoja, mutta valinta oli lopulta selvä. Valittu logo on jämäkkä, mutta silti samalla ilmava. Siitä ilmenee selkeästi, että kyseessä on seurakunnan logo. Logon elementit viestivät avoimista ovista ja kolminaisuudesta, limittyen yhdeksi kokonaisuudeksi. Oranssi väri symboloi hehkua ja loistoa, rohkeutta ja tunteita. Uusi logo esitellään kokouksessa. Uutta logoa ryhdytään käyttämään välittömästi, kun kirkkoneuvosto on asian hyväksynyt, ja käytännön muutokset ehditään tehdä. Jatkossa käytössä on logosta vain yksi versio. Mainospohjien, esitteiden, ohjelmien ja muun ulkoisen ilmeen kehittämistä uuden logon ja sen värimaailman mukaiseksi jatketaan. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto hyväksyy kokouksessa esitellyn logon asian jatkovalmistelun pohjaksi. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 17 Yhteisvastuukeräyksen omaan seurakuntaan jäävän osuuden käyttö vuonna 2018 (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta 16.1.2018/ 11: Valtakunnallisen kirkon Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2018 teemana on riittävän ravinnon turvaaminen köyhyydessä eläville ihmisille maail- Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 22 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 man katastrofialueilla. Suomessa keräyksellä tuetaan ihmisiä, joille arkipäivän ruokamenot ovat kohtuuttoman suuret. (www.yhteisvastuu.fi). Keräyksen kampanja-aika Jyväskylän seurakunnassa on 4.2.- 30.4.2018. Yhteisvastuukeräyksen tuoton jako muuttuu tänä vuonna. Paikallisseurakuntaan jää 20 % keräystuotosta. Viime vuoden tuloksen pohjalta arvioituna summa tulee olemaan n. 8000 euroa. Viime vuosina omaan seurakuntaan jäävä osuus on kohdennettu keräyksen teeman mukaisesti sopivaan kohteeseen oman seurakunnan toiminnassa tai lahjoitettu yhteistyökumppanille (esim. vuonna 2017 Tukinainen ry:n ryhmätoiminnan mahdollistamiseen). Kirkkohallituksessa on meneillään Yhteinen pöytä-hanke, joka on saanut rahoituksen hallituksen kärkihankkeiden rahoituksesta sosiaali- ja terveysministeriöltä. Jyväskylässä Keltinmäen kirkolla syksyllä 2017 käynnistynyt yhteisöruokailu on nimetty Jyväskylästä osaksi Yhteinen pöytä-verkostoa. Kevään 2018 aikana Jyväskylässä on tarkoitus valmistella yhteisöruokailun käynnistäminen ainakin Huhtasuon alueseurakunnan alueelle, todennäköisesti Huhtakodille. Keltinmäen mallin pohjalta myös jo olemassa olevia diakoniaruokailuja voidaan haluttaessa kehittää. Yhteisöruokailussa tarjotaan hävikkilounasta, jonka vapaaehtoiset tai yhteistyökumppani kuljettaa lämpöastioissa. Vapaaehtoiset laittavat ruuan tarjolle. Keltinmäessä ruokailijat maksavat tällä hetkellä 1 euro/aikuinen ja 50 senttiä lapsi, joka käytetään kuljetuskustannuksiin. Yhteisöruokailu tarjoaa mahdollisuuden tarjota vapaaehtoistehtäviä, mutta myös esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Ruokailu voi tuoda seurakunnan toimintaan mukaan myös uusia alueen ihmisiä ja lievittää tai ennaltaehkäistä yksinäisyyttä. Yhteisöruokailujen kehittämisessä tulee kustannuksia erityisesti lämpöastioista. Jos hävikkilounasta ei saada, alueseurakunnissa tulisi olla mahdollisuus tarjota vapaaehtoisten valmistamaan sosekeittoa tai puuroa, että ruokailemaan tulevat saavat jotain syötävää sosiaalisen kokoontumisen lisäksi. Esitys: Johtokunta esittää kirkkoneuvostolle, että vuoden 2018 Yhteisvastuukeräyksen tuoton omaan seurakuntaan jäävä 20 % osuus käytetään seurakunnassa yhteisöruokailujen kehittämiseen ja toiminnan vahvistamiseen. Tuotto-osuus tilitetään diakonian lahjoitusvaroihin, joista kaikki alueseurakunnat voivat hakea toiminta-avustuksia diakonian työalasihteerin päätöksellä. Avustukset voivat olla kerrallaan 100-800 euroa. Päätös: Johtokunta päätti esityksen mukaan. Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 23 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 Esitys Päätös Kirkkoneuvosto päättää yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan esityksen mukaisesti, että vuoden 2018 Yhteisvastuukeräyksen tuoton omaan seurakuntaan jäävä 20 % osuus käytetään seurakunnassa yhteisöruokailujen kehittämiseen ja toiminnan vahvistamiseen. Tuottoosuus tilitetään diakonian lahjoitusvaroihin, joista kaikki alueseurakunnat voivat hakea toiminta-avustuksia diakonian työalasihteerin päätöksellä. Avustukset voivat olla kerrallaan 100-800 euroa. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 18 Kirkkovaltuustossa jätetyn aloitteen valmistelu (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Vesa Laakkonen ja 8 muuta valtuutettua jättivät 19.12.2017 kirkkovaltuuston kokouksessa aloitteen sähköisen osallistujakortin käyttöönotosta seurakunnanjärjestämillä retkillä ja leireillä. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto merkitsee aloitteen tiedoksi ja päättää antaa sen yhteisen seurakuntapalvelun johtajan valmisteltavaksi siten, että vastaus voidaan antaa kirkkovaltuuston toukokuun 2018 kokouksessa. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 19 Huhtasuon alueneuvoston varajäsenen valitseminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Huhtasuon alueneuvoston varajäsen Urho Pynnönen on kuollut 24.11.2017. Kirkkolain 23 luku 7 Luottamustoimen hoitaminen: Jos seurakuntavaaleilla, hiippakuntavaltuuston jäsenten vaaleilla tai kirkolliskokousedustajien vaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee, menettää vaalikelpoisuutensa, hänelle myönnetään ero tai hänet pidätetään taikka erotetaan luottamustoimesta, hänen tilalleen kutsutaan varajäsen tai varaedustaja. Muuhun luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. Kirkkolain 23 luvun 2.1 Vaalikelpoisuus: Vaalikelpoinen seurakunnan ja seurakuntayhtymän luottamustoimeen on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen. Vaalikelpoisuusiän on täytyttävä vaalipäivänä. Kirkkolain 23 luvun 8 Naisten ja miesten edustus toimielimissä: Jollei erityisestä syystä muuta johdu, tulee kirkollisessa toimielimessä olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia lukuun ottamatta kirkolliskokousta, hiippakuntavaltuustoa, tuomiokapitulia, kirkkovaltuustoa, yhteistä kirkkovaltuustoa ja seurakuntaneuvostoa. Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 24 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 Edellä todetun säännön tulee toteutua sekä varsinaisten että varajäsenten osalta erikseen. Alueneuvoston johtosäännön 3 mukaan kirkkovaltuusto valitsee toimikaudekseen kirkkoneuvoston alaiseen alueneuvostoon puheenjohtajan ja seitsemän alueseurakunnan alueella asuvaa seurakuntavaaleissa vaalikelpoista jäsentä. Huhtasuon alueneuvoston kokoonpano toimikaudella 2015-2018: Varsinainen jäsen: Marjatta Hynynen, pj. Sari Malmberg Kristian Muurinen Matti Björk Kyllikki Vuorinen, Vpj. Olavi Haapiainen Tero Kelhälä Vuokko Honkamäki Henkilökohtainen varajäsen: Ellen Tuikkanen Pirjo Petrescu Vesa Karvinen Veikko Salonen Irja Peura Marja-Leena Rantalainen Urho Pynnönen Hannu-Pekka Kinnunen Esitys Kirkkoneuvosto 1) toteaa Urho Pynnösen luottamustehtävien päättyneen 24.11.2017; 2) esittää, että kirkkovaltuusto toteaa Urho Pynnösen luottamustehtävien päättyneen 24.11.2017; 3) esittää, että kirkkovaltuusto valitsee hänen tilalleen Huhtasuon alueneuvostoon Tero Kelhälän henkilökohtaisen varajäsenen vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 20 Kirkkovaltuuston varajäsenen luottamustoimen päättyminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Kirkkovaltuuston varajäsen Heli Kupari on menettänyt vaalikelpoisuutensa seurakunnan luottamustehtävään 1.8.2016 alkaen paikkakunnalta poismuuton vuoksi. Hän oli ehdolla seurakuntavaalien ehdokaslistalla 2 (Perusseurakuntalaisten ja sitoutumattomien valitsijayhdistys -ehdokaslista). Kirkkolain 23 luvun 2.1 Vaalikelpoisuus: Vaalikelpoinen seurakunnan ja seurakuntayhtymän luottamustoimeen on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen. Vaalikelpoisuusiän on täytyttävä vaalipäivänä. Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 25 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 Esitys Päätös Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se toteaa Heli Kuparin menettäneen vaalikelpoisuutensa Jyväskylän seurakunnan luottamustehtäviin 1.8.2016 alkaen. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 21 Vuoden 2018 talousarvion käyttötalous- ja investointiosan muuttaminen (Valmistelu Markku Laitinen, puh. 040 545 8750) (Esittely Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta on kokouksessaan 4.12.2017 tehnyt seuraavat esitykset vuoden 2018 talousarvion investointiosan muuttamisesta. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta 4.12.2017/ 136-138: 136 Keskusseurakuntatalon purku-urakka (Esittelijä Maritta Lukkarinen puh. 0400 635 001) Osittain kulttuurihistoriallisena rakennuksena kaavalla suojeltu Keskustan seurakuntatalo on suljettu v. 2013 sisäilmahaittojen vuoksi. Keskusseurakuntatalon kehittämiseen ja osittaiseen purkamiseen on varauduttu v. 2017 talousarviossa. - - Kansallinen hankintailmoitus Jyväskylän seurakunnan keskusseurakuntatalon osittaisesta purkamisesta, taloteknisten järjestelmien sulkemiset purkuosalta ja suojellun säilytettävän osan liittymäpinnan lämmöneristämisestä julkaistiin 10.11.2017 tunnuksella 2017-024118. Hankinta ylittää Hankintalain 25 :n kynnysarvon, menettelynä avoin menettely. Urakka-ajaksi on hankinta-asiakirjoissa määritetty 4.12.2017 30.3.2018. Esitys: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta - - 2. esittää purkuaikataulun muuttumisen vuoksi kirkkoneuvostolle Päätös: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta - - 2. esittää purkuaikataulun muuttumisen vuoksi kirkkoneuvostolle 300.000 määrärahavarauksen v. 2018 talousarvioon. 137 Lahjaharjun hautausmaan aluevalaistuksen uusiminen (Esittelijä Maritta Lukkarinen puh. 0400 635 001) Lahjaharjun hautausmaan aluevalaistuksen peruskorjaukseen on varauduttu tämän vuoden talousarviossa. Urakka on kilpailutettu ja asennustyöt toteutetaan kuluvan talven aikana pääosin v. 2018 aikana. Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 26 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 Urakka-aikaan sattuvasta vuoden vaihteesta johtuen vuodelle 2017 varattu määräraha jää pääosin käyttämättä ja v. 2018 talousarviossa tulee varautua töiden loppuun saattamiseen. Esitys: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta esittää aluevalaistuksen saneerausaikataulun muuttumisen vuoksi kirkkoneuvostolle 60.000 määrärahavarauksen v. 2018 talousarvioon. Päätös: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta esittää aluevalaistuksen saneerausaikataulun muuttumisen vuoksi kirkkoneuvostolle 60.000 määrärahavarauksen v. 2018 talousarvioon. 138 Taulumäen kirkon äänentoiston uusiminen (Esittelijä Maritta Lukkarinen puh. 0400 635 001) Taulumäen kirkon äänentoiston uusiminen on ollut pitkään investointilistalla. Vuonna 2015 on hankkeelle ollut 50.000 määrärahavaraus, jolloin järjestelmä on suunniteltu ja kilpailutettu. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta on käsitellyt hankinta-asiaa kokouksessa 8/2015 129 20.10.2015 ja päättänyt jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten samalla todeten, ettei hankintaa ennätetä tekemään v. 2015 aikana ja esittänyt kirkkoneuvostolle 60.000 määrärahavarausta vuodelle 2016. Kilpailutettu hankintamenettely on kokonaan keskeytetty kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan päätöksellä kokouksessa 10/2015 163 8.12.2015 perusteena, että hankintaan varattu määräraha ei ole riittänyt. Vuonna 2016 äänentoistojärjestelmän tekniselle toteutukselle määriteltiin parhaalla tavalla käyttäjien tarpeet tyydyttävä ratkaisu. Taulumäen kirkko on valmistunut 1920-luvulla ja on kirkkolailla suojeltu. Äänentoiston rakentaminen muuttaisi kirkon sisänäkymää oleellisesti ja suunnitelmista tuli pyytää lausunto Museovirastolta. Lausunto saatiin tammikuussa 2017 ja vuodelle 2016 varatun määrärahan käyttöaika oli päättynyt 31.12.2016. Museoviraston lausunnon 13.1.2017 mukaan aiotulle toteutukselle tuli tutkia muita vaihtoehtoja. Museoviraston ja kirkkohallituksen edustajat katselmoivat kohteen 28.4.2017, jolloin yhdessä etsittiin kaikille osapuolille sopivaa kompromissiratkaisua toteutuksen pohjaksi. Vuoden 2017 aikana suunnitelmia muokattiin kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun suuntaan ja hyväksyvä Museoviraston lausunto saatiin 1.9.2017 päätöksellä MV/195/05.01.02/2016. Lausunnon mukaan on hyväksyttävää asentaa toisen kiinteän penkkirivin keskelle molemmin Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 27 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 puolin kirkkosalia lattiaan kiinteät pienikokoiset subwooferit, joihin asennetaan pystytangon päissä olevat lisäkaiuttimet konserttitilanteessa. Lisäkaiuttimet eivät saa olla kuorinäkymässä muina aikoina. Pääkaiuttimet asennetaan lähes samoihin paikkoihin kuin nykyiset. Sivuparvien kaiuttimet asennetaan parvien kuorin puoleisiin päätyseiniin, joista äänentoisto suunnataan parville. Urkulehterin kaiteen suunnanmuutoskohtiin asennetaan kaiuttimet, jotka suunnataan saliin päin. Taulumäen äänentoistohankkeelle ei varattu määrärahaa v. 2017 säästösyistä. Määrärahavaraukset vuodelle 2018 käsiteltiin johtokunnan kokouksessa 5/2017 72 13.6.2017 ja tuolloin investointien määrärahavarauksissa sitouduttiin vain kohteisiin, jotka on aloitettu tai aloitetaan v. 2017 määrärahavarauksien turvin ja joiden toteutus jatkuu v. 2018 puolelle. Kirkkovaltuusto on hyväksynyt hankkeelle 60.000 määrärahan vuodelle 2016 ja vaikka säästösyistä määrärahaa ei ole varattu vuodelle 2017 on kirkkoherra suositellut teknisen viivästyksen vuoksi edelleen kesken olevalle hankkeelle määrärahavarausta vuodelle 2018. Esitys: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta esittää kirkkoneuvostolle 65.000 määrärahan varaamisen v. 2018 talousarvioon. Päätös: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta esittää kirkkoneuvostolle 65.000 määrärahan varaamisen v. 2018 talousarvioon Esitys Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle vuoden 2018 talousarvioesityksen käyttötalous- ja investointiosan muuttamista seuraavasti: Käyttötalousosa: 1005030530 Keskusseurakuntatalo 435000 Rakennusten rak. ja kunnossapitopalvelut 300.000 Investointiosa: 2000568 Taulumäen kirkon äänentoistojärjestelmä 65.000 2002785 Lahjaharjun hautausmaan aluevalaistus 60.000 Käyttötalousosaa koskevan muutoksen jälkeen talousarvion vuosikatteeksi muodostuu 1.271.199 ja tilikauden alijäämäksi 418.326. Investointiosan loppusummaksi muodostuu 2.170.000. Tulorahoituksella voidaan kattaa 58,6 % investointikustannuksista ja rahoituslaskelman alijäämäksi muodostuu 898.801. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 28 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 22 Lohikosken seurakuntakeskusta koskeva seurakuntalaisen kirje (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Ahti Vielma on lähettänyt Jyväskylän seurakunnalle 28.12.2017 kirjeen (liite) koskien Lohikosken seurakuntakeskusta. Esityksenä on Lohikosken kirkon peruskorjaussuunnittelun käynnistäminen välittömästi ja peruskorjauksen toteuttamisen aloittaminen keväällä 2018. Seurakunnan kiinteistöjen peruskorjaukset toteutetaan kiinteistöstrategian mukaisesti vuosittaisen talousarvion puitteissa ja aikataulussa. Lohikosken seurakuntakeskus kuuluu kiinteistöstrategiassa luovuttaviin kiinteistöihin. Esitetty aikataulu kiinteistöjen peruskorjaukselle ei ole mahdollinen. Kiinteistöjen peruskorjausten suunnittelu kuuluu kiinteistöja hautaustoimen johtokunnalle. Esitys Kirkkoneuvosto 1) merkitsee kirjeen tiedoksi; 2) pyytää asiasta lausunnon kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalta 18.4.2018 kirkkoneuvostoon. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 23 Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Kirkkovaltuusto päätti 19.12.2017 palauttaa leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelman 10 uudelleen valmisteluun. Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnittelun aikana on teetetty runsaasti rakennusteknisiä suunnitelmia ja kustannuslaskelmia eri vaihtoehdoista sekä selvitetty vaihtoehtojen kaavoituksellisia kysymyksiä. Lisäksi on koottu aineistoa tulevaisuuden leiritoiminnan toiminnallisista tarpeista. Tulevaisuuden leiritoiminnan visio yhden leirikeskuksen mallista, joka mahdollistaisi kahden yhden aikaisen leirin pitämisen on ollut suunnittelun pohjana. Jatkovalmistelussa painopisteenä tulisi olla olemassa olevan tiedon jäsentäminen ja uudelleenarviointi. Jatkotyöskentely voisi toteutua siten, että se tapahtuu pääosin virkamiesvalmisteluna. Valmistelun aikataulu voisi olla, että alustava esitys tuodaan kirkkoneuvoston käsittelyyn 21.3.2018 kokoukseen. Tämän jälkeen järjestettäisiin luottamushenkilöille asiasta iltakoulu. Lisäksi pyydettäisiin lausunto hautaus- ja kiinteistötoimen johtokunnalta sekä YSP:n johtokunnalta. Asia tuotaisiin lopulliseen käsittelyyn 18.4.2018 kirkkoneuvostoon ja edelleen 29.5.2018 kirkkovaltuustoon. Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 29 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 Esitys Päätös Kirkkoneuvosto keskustelee asian uudelleen valmistelusta ja päättää, että antaa asian hallintojohtajan valmisteltavaksi. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 24 Testamentin vastaanottaminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) (---), k. 19.6.2017 jätti jälkeensä 7.6.2013 päivätyn testamentin, jossa määritellään hänen ja avopuolison omaisuuden keskinäisestä hallintaoikeudesta ja omaisuuden omistusoikeudesta toisen osapuolen kuollessa. Omaisuus koostuu lähinnä yhteisenä asuntona käytetyn asunnon asunto-osakkeista, joista Jyväskylän seurakunnan osuus on 2/3 arvoltaan 11.12.2017 laaditun perunkirjan mukaan 20.000. Perunkirjaan on merkitty asuinhuoneistoon ja asunto-osayhtiöön kohdistuvia korjaustarpeita. Testamentilla vainajan avopuoliso on saanut hallintaoikeuden testamentin kohteena olevaan huoneistoon elinajakseen. Hallintaoikeus on etuna vastikkeeton, eli hallintaoikeuden haltijan ei tarvitse maksaa asunnon omistajalle sen käytöstä. Hallintaoikeuden haltijan on kuitenkin vastattava asunnon veroseuraamuksista sekä tavanomaisista käyttökustannuksista. Käytännössä asunnon hallintaoikeuden haltijalla on siis oikeus asua asunnossa ja vuokrata sitä, hänen vastuullaan ovat myös lähes kaikki asunnon kulut, mukaan luettuna mahdolliset perusparannuskustannukset. Testamentin mukaisena velvoitteena seurakunnan on huolehdittava (---) hauta 20 vuoden ajan sen jälkeen, kun toisen osapuolen velvollisuus hoidattaa hauta omalla kustannuksellaan (omana elinaikanaan) on lakannut. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto päättää ottaa vastaan (---) testamentin. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 25 Kirkkoon liittyneet ja kirkosta eronneet 31.12.2017 (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Kirkkoon liittyneitä ja kirkosta eronneita koskevat tilastot on koostettu ajalta 1.1.- 31.12.2017 (liite). Esitys Päätös Kirkkoneuvosto merkitsee asian tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 30 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 26 Kirkkovaltuuston päätösten laillisuuden toteaminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuuston kokouksen 19.12.2017 pöytäkirja on nähtävillä 27.12.2017-26.1.2018. KL:n 10 luvun 6 :n mukaan kirkkoneuvosto suorittaa kirkkovaltuuston päätösten laillisuusvalvonnan. 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Työjärjestyksen hyväksyminen 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 Henkilöstösuunnitelman päivittäminen 5 Vastauksen antaminen Tapio Lampisen ja 7 muun kirkkovaltuutetun aloitteeseen seurakunnan kiinteistökannan kokonaistarkastelusta ja arvioinnista 6 Eila Tiaisen, Liisa Kuparisen ja 16 muun valtuutetun aloite koskien toimitusneuvostoa 7 Palokan alueneuvoston jäsenen valitseminen 8 Carolina Leppisaaren ja Jukka Juuselan luottamustehtävien päättyminen ja Keskustan alueneuvoston varajäsenten valitseminen 9 Arvioinnin johtokunnan puheenjohtajan ero puheenjohtajan tehtävistä ja uuden puheenjohtajan valitseminen 10 Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma 11 Aloitteet 12 Ilmoitusasiat 13 Valitusosoitus Esitys Kirkkovaltuuston kokouksen esityslistalta poistettiin 2 Työjärjestyksen hyväksyminen yhteydessä 10 Talousarvio vuodelle 2018. Kirkkojärjestys 15:3 : Kirkkovaltuuston on hyväksyttävä seurakunnan ja yhteisen kirkkovaltuuston seurakuntayhtymän talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma viimeistään edellisen vuoden joulukuussa. Kirkkojärjestys 8:5.2 : Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka ja siihen on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta sekä pidettävä seurakunnan ilmoitustaululla viikon ajan ennen kokousta. Kirkkovaltuuston 19.12.2017 kokouksen kutsu ja asialista postitettiin 1.12.2017 ja niitä pidettiin nähtävillä 1.12.2017 alkaen seurakunnan ilmoitustaululla. Pöytäkirja on ollut nähtävillä 27.12.2017 alkaen. Talousarvioehdotus vuodelle 2018 oli kirkkovaltuuston kaikkien jäsenten käytössä viimeistään 18.12.2017. Näin ollen talousarvio vuodelle 2018 olisi pitänyt käsitellä kirkkovaltuuston 19.12.2017 kokouksessa. Muilta osin kirkkoneuvosto toteaa kirkkovaltuuston päätökset laillisiksi. Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 31 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 27 Korpilahden kirkon peruskorjaus, kuorin alueen muutokset (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Museovirasto on antanut lausunnon 16.01.2018 (liite a) Korpilahden kirkon ilmanvaihdosta ja alttarin alueesta. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan 17.1.2018 17. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta 17.1.2018/ 17: (Esittelijä Maritta Lukkarinen, puh. 0400 635 001) Korpilahden kirkon peruskorjaussuunnitelmista on Museovirasto antanut lausunnot 13.11.2015, 20.12.2016 ja 20.9.2017. Lausunnoissa Museovirasto on puoltanut suunnitelmia, mutta esittänyt tarkennustarpeita sekä katselmuksien pitämistä. Museoviraston ja kirkkohallituksen edustajat katselmoivat kohteen 28.4.2017. Lisälausunnoille Museovirastoon on toimitettu aiemmin esitettyjä suunnitelmia täydentävää aineistoa painovoimaisen ilmanvaihdon järjestämisestä 30.10.2017, alttarialueen suunnitelmat palauttaa kuorialue Alvar Aallon suunnitelmien mukaiseen asuun tarkennettuna sekä AV-järjestelmän kaiuttimien, projektorien ja valkokankaiden sijoitus 4.12.2017. Museovirasto puoltaa nyt esitettyjä suunnitelmia lausunnossa MVII 77/05.01.02/2017 esitetyin huomautuksin. Kuorin alueen muutokset ovat kirkkolain tarkoittama olennainen muutos, joka tulee alistaa kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Esitys: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta esittää kirkkoneuvoston käsiteltäväksi Korpilahden kirkon kuorin alueen olennaisen muutoksen, joka tulee alistaa kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Päätös: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta esittää kirkkoneuvoston käsiteltäväksi Korpilahden kirkon kuorin alueen olennaisen muutoksen, joka tulee alistaa kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Museovirasto on lausunnossaan puoltanut liitteenä olevia suunnitelmia lausunnossa ilmenevin tarkennuksin koskien Korpilahden kirkon ilmanvaihdon järjestämistä ja alttarin aluetta. Kuorin alueen muutokset ovat kirkkolain 14:2 tarkoittama olennainen muutos, jolloin päätöksen tekee kirkkovaltuusto määräenemmistöllä ja päätös tulee alistaa kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 32 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 Kirkkolain 9:3 mukaan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmasosaa läsnä olevista ja enemmän kuin puolet kaikista kirkkovaltuuston jäsenistä sitä kannattaa. Esitys Kirkkoneuvosto käsittelee liitteenä (liitteet b-c) olevat Korpilahden kirkon korjaussuunnitelmat ja esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää 1) toteuttaa Korpilahden kirkon korjauksen liitteenä olevien suunnitelmien mukaisena; 2) valtuuttaa kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan jatkamaan hankkeen toteutusta hyväksytyn kustannusarvion puitteissa; 3) päätös alistetaan kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 28 Kirkkovaltuuston esityslistalle tulevat asiat (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Kirkkovaltuuston 6.2.2018 klo 18.00 kokouksen esityslistalle tulevat asiat: 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Työjärjestyksen hyväksyminen 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 XIV kappalaisen viran muuttaminen seurakuntapastorin viraksi 5 Huhtasuon alueneuvoston varajäsenen valitseminen 6 Kirkkovaltuuston varajäsenen luottamustoimen päättyminen 7 Talousarvio vuodelle 2018 8 Vuoden 2018 talousarvion käyttötalous- ja investointiosan muuttaminen 9 Aloitteet 10 Ilmoitusasiat 11 Valitusosoitus Esitys Päätös Merkitään asiat tiedoksi. Kirkkovaltuuston esityslistalle lisätään: 9 Korpilahden kirkon peruskorjaus, kuorin alueen muutokset Täydennetty kirkkovaltuuston esityslista merkittiin tiedoksi. Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 33 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 29 Tuomiokapitulin päätöksiä (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli on tehnyt Jyväskylän seurakuntaa koskevia päätöksiä, jotka haettavissa Internet-osoitteesta www.lapuanhiippakunta.fi: 20.12.2017: - Antti Koivistolle on annettu viranhoitomääräys Jyväskylän seurakunnan II kappalaisen (Korpilahden alueseurakunta) virkaan 1.12.2017 lukien. Esitys Päätös Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Todettiin, että alustavan suunnitelman mukaan piispa Simo Peura asettaa Antti Koiviston virkaan ja toimittaa Korpilahden kirkon käyttöönottamisen 10.6.2018. 30 Ilmoitusasiat 1) Kirkkoherra ilmoitti vastaanottaneensa Huhtasuon asukasyhdistyksen kokoaman adressin. Esitys Päätös Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Merkittiin, että Pauli Hintikka poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 21.00. 31 Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus Oikaisuvaatimus/valitus on tehtävä Kirkkolain 24 luvun mukaisesti. Allekirjoitukset ARTO VIITALA Arto Viitala puheenjohtaja MARKKU LAITINEN Markku Laitinen pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat 1-31 Pöytäkirjan tarkastus Hallintopalveluissa 25.1.2018 Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2018 34 17.1.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 23.1.2018 JUHA SUONPERÄ INKERI TUUNANEN Allekirjoitukset Juha Suonperä Inkeri Tuunanen Pöytäkirja yleisesti Kirkkoherranvirastossa 30.1. 1.3.2018 nähtävillä viraston aukioloaikana Nähtävilleasettamisesta Kirkkoherranviraston 17.1.2018 ilmoitettu ilmoitustaululla Todistaa ilmoitustaulun hoitaja Tarkastajien nimikirjaimet IT JS

Eriäväni eiliseen kirkkoneuvoston pöytäkirjaan - Seuranen Eija https://posti.evl.fi/owa/ Sivu 1/1 24.1.2018 Eriäväni eiliseen kirkkoneuvoston pöytäkirjaan Väliniemi Tuulikki <tuulikki.valiniemi@jkl.fi> ke 24.1.2018 9:17 Vastaanottaja:Viitala Arto <arto.viitala@evl.fi>; Lajunen Anu <anu.lajunen@evl.fi>; Laitinen Markku <markku.laitinen@evl.fi>; Seuranen Eija <eija.seuranen@evl.fi>; ERIÄVÄ MIELIPIDE 23.1.2018 PIDETYN KIRKKONEUVOSTON PÄÄTÖKSEEN NO 2 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Esitin asian no 23 Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma poistamista listalta. Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi ja jätin asiaan eriävän mielipiteen. Perustelut: Kirkkovaltuusto palautti asian vasta reilu kuukausi sitten uudelleen valmisteltavaksi. Sitä ei kirkkoneuvoston mennessä oltu tehty, vaan kirkkoneuvostolle esitys oli Kirkkoneuvosto keskustelee asian uudelleen valmistelusta ja päättää, että antaa asian hallintojohtajan valmisteltavaksi. Kirkkovaltuuston ohjeistuksen pitää riittää operatiiviselle johdolle asian uudelleen valmistelua varten, eikä operatiivinen työnjako seurakunnassakaan kuulu luottamushallinnolle, vaan viranhaltijoille. Jyväskylässä 24.1.2018 Tuulikki Väliniemi kirkkovaltuutettu/ kirkkoneuvoston jäsen

Jyväskylän seurakunta OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Kirkkoneuvosto Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan pykälä 23.1.2018 31 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 1-4, 6-8, 10-11, 12 2-3), 13-15, 18-23, 25-31 Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät: 5, 9, 12 1), 16-17, 24 Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: - Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n, tai 4. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: - Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a :n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 25-26 :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät: - OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvosto Käyntiosoite: Piippukatu 11, Jyväskylä Postiosoite: PL 103, 40101 Jyväskylä Sähköposti: jyvaskylan.seurakunta@evl.fi Pöytäkirjan pykälät: 5, 9, 12 1), 16-17, 24 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Liitetään pöytäkirjaan

Liite asiaan nro: 5 Suunnitelma henkilöstösuunnitelman toimeenpanosta (kirkkoneuvosto 23.1.2018) 1) Yhteistoiminta-alueiden kokoonpanon muutokset o Yhteistoiminta-alueiden uusiksi kokoonpanoksi henkilöstösuunnitelman linjauksen mukaan tulevat Huhtasuo-Keskusta ja Kuokkala-Vaajakoski. Keltinmäen- Korpilahden-Säynätsalon sekä Palokan-Tikkakosken yhteistoiminta-alueet säilyvät entisellään. Kyseessä ei ole varsinainen organisaatiotaso tai yksikkö vaan nimensä mukaisesti yhteistoiminnan taso, joka mahdollistaa moninaisen yhteistyön, mutta konkretisoituu ainakin eräiissä erikseen päätettävissä yhteyksissä (varhaiskasvatuksen työalalla yhteistoiminta-aluekohtainen lähiesimies (lapsityönohjaaja), pappien ja kanttorien työvuorojen suunnittelu, yhteistoimintaaluekohtaisten koodinaattoreiden nimeäminen ja tähän koordinaatioon liittyvä tietty määrä yhteydenpitoa ja yhteistä suunnittelua, suntioiden tiimien muodostaminen uusien yhteistoiminta-alueiden mukaan, joillakin yhteistoimintaalueilla muuta erikseen sovittavaa viranhaltijoiden työpanoksen kohdistamisessa. o Kirkkoneuvosto päättää 23.1.2018 kokouksessaan, että uudet yhteistoiminta-alueet muodostetaan 1.2.2018 alkaen, kuitenkin siten, että kevät 2018 on siirtymäaikaa, jolloin tarvittavilta osin aiempien yhteistoiminta-alueiden virkajärjestelyjä tai muita yhteisiä järjestelyjä jatketaan (mm. pappien ja kanttorien vuorolistat jo vahvistettu keväälle 2) Työalojen yhteistoiminta-aluekohtaiset koordinaattorit o Musiikin, nuorisotyön ja diakonian työaloille jatkossa yhteistoiminta-aluekohtaiset koordinaattori o Päätös tehtävän pääpiirteistä kirkkoneuvostossa 23.1.2017 siten, että koordinaattoreiden mahdollista aloittaa tehtävässään 1.2.2018 3) Yhteistoiminta-aluekohtaiset lapsityönohjaajat o Jatkossa jokaisella yhteistoiminta-alueella on vain yksi lastenohjaajien esimiehenä toimiva lapsityönohjaaja. Keltinmäen-Korpilahden-Säynätsalon yhteistoimintaalueella järjestely on jo toteutettu jo aiemmin. Kuokkala-Vaajakoski yhteistoimintaalueella on Vaajakosken virka vailla vakituista viranhaltijaa, joten Kuokkalan lapsityönohjaajalle tulee vastuu koko yhteistoiminta-alueesta. Huhtasuon- Keskustan yhteistoiminta-alueella on vakituinen lapsityönohjaaja kummassakin alueseurakunnassa, joten toiselle heistä tulee osoittaa muu tehtävä seurakunnassa. Palokka-Tikkakoski yhteistoiminta-alueella kummassakin alueseurakunnassa on lapsityönohjaaja arviolta vuoteen 2020 asti (tällöin Tikkakosken viranhaltijan arvioitu eläkkeelle jääminen). o Huhtasuo-Keskusta: asianomaiset aluekappalaiset ja lapsityönohjaajat esittävät, että Huhtasuon nykyisestä lapsityönohjaajasta tulee 3.2.2018 alkaen yhteistoiminta-alueen lapsityönohjaajaksi ja että Keskustan lapsityönohjaaja siirretään Aseman pysäkin työntekijäksi eli diakonian virkaan, jonka perustamisesta on suunnitelma päivitetyssä henkilöstösuunnitelmassa. Virkaan kuuluisi myös vastuuta Sepän Kipinän vapaaehtoistyön koordinoinnista. Keskustan lapsityönohjaajalla on kelpoisuus myös diakonian virkaan, joten siirto on sikälikin mahdollista tehdä. Siirtymäajan menettelytavaksi ehdotetaan sitä, että kirkkoherran päätöksellä Keskustan lapsityönohjaaja alkaa 3.2.2018 hoitaa uusia

tehtäviä lapsityönohjaaja virasta käsin (samalla perehdyttäen Huhtasuon lapsityönohjaajaa Keskusta tehtävien osalta). Varsinainen siirto päätetään kirkkoneuvostossa huhtikuussa 2018 ja uuden diakonian viran perustamisen osalta kirkkovaltuustossa toukokuussa 2018. o Kuokkalan Vaajakosken yhteistoiminta-alueen lapsityönohjaajana aloittaa nykyinen Kuokkalan lapsityönohjaaja 1.7.2018 lukien ja tämän järjestelyn vahvistava kirkkoneuvoston päätös voidaan tehdä samassa yhteydessä, kuin em. Huhtasuo-Keskustan järjestely o Tikkakoski-Palokan lapsityönohjaajan virkojen siirtymävaiheen luonne vuoteen 2020 mennessä tuodaan niin ikään päätettäväksi kirkkoneuvostossa huhtikuussa 2018 samassa yhteydessä, kun em. ratkaisut 4) Diakonian virat o Avoinna keväällä 2018 olevia diakonian virkoja on Keskustassa kaksi ja ne tulevat täytettäväksi, päätös kirkkoneuvostossa haettavaksi julistamisesta helmikuussa 2018: lisäksi Keskustassa tulee keväällä 2018 ratkaistavaksi em. Aseman pysäkin diakonian virka lapsityönohjaajajärjestelyyn liittyen. Kirkkoneuvoston on 23.1.2018 kokouksessaan syytä pyytää Keskustan alueneuvostolta lausunto virkojen sisällöstä ja erityisistä vaatimuksista. 5) Nuorisotyönohjaajien virat o Avoinna keväällä 2018 olevia nuorisotyönohjaajan virkoja on Keskustassa yksi ja Huhtasuolla yksi ja ne tulevat täytettäväksi; päätös kirkkoneuvostossa haettavaksi julistamisesta helmikuussa 2018. Kirkkoneuvoston on 23.1.2018 kokouksessaan syytä pyytää Keskustan ja Huhtasuon alueneuvostolta lausunto virkojen sisällöstä ja erityisistä vaatimuksista. 6) Lastenohjaajan tehtäviä koskevat järjestelyt o Henkilöstösuunnitelman mukaan tällä hetkellä avoinna oleva, määräaikaisesti täytetty Palokan alueseurakuntaan sijoitettu lastenohjaajan tehtävä tulee täytettäväksi ja samoin Keskustan alueseurakunnan lastenohjaajien määrä kasvaa yhdellä (lapsityönohjaajan viran lakatessa). Toisaalta Keltinmäen-Korpilahden- Säynätsalon yhteistoiminta-alueelta on määrä vähentää yksi lastenohjaajan vakanssi viimeistään 2019 kesällä ja tämä tapahtuisi siirrolla toiselle YT-alueelle (ensi sijaisesti Palokkaan). Tästä siirrosta ja sen aikataulusta sekä Palokan ja Keskustan vakanssien vakituisesta täyttämisestä tuodaan päätösehdotus kirkkoneuvostoon huhtikuussa 2018 alueneuvostoja valmistelussa kuullen. o Kuokkalassa nykyinen ½ lastenohjaaja kokoaikaistetaan 1.8.2018 alkaen 7) Pappien virat o Huhtasuon aluekappalaisen viran täyttöä koskeva päätös kirkkoneuvostossa 23.1.2018 o Huhtasuon alueseurakuntaan sijoitetun XIV kappalaisen viran muuttaminen seurakuntapastorin viraksi kirkkoneuvostossa 23.1.2018 ja kirkkovaltuustossa helmikuussa 2018, haettavaksi julistamisesta kirkkoneuvosto voinee päättää maalikuussa tai huhtikuussa 2018

o Kun nykyisin Kuokkalalla ja Palokalla on kolme omaa papin virkaa ja yksi yhteinen seurakuntapastorin virka ja Vaajakoskella ja Huhtasuolla niin ikään kolme omaa papin virkaa ja yksi yhteinen seurakuntapastorin virka; tulee uuden henkilöstösuunnitelman mukaan papin virkoihin lisäystä siten, että jatkossa kaikilla em. alueseurakunnilla neljä papin virkaa, jolloin sekä Huhtasuolle että Kuokkalaan tulee uusi vakanssi. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että vuonna 2014 kehittämissuunnitelmassa tehtiin kahden papin viran vähennys lisävähennyksenä vuoden 2011 henkilöstösuunnitelmaan nähden eli paluu päivitetyssä henkilöstösuunnitelmassa 2011 henkilöstösuunnitelman kokonaistavoitteeseen voi nähdä heijastuvan tähän mahdollisuuteen vahvistaa resursseja joiltain osin. o Koska tässä tulee vastaan myös se, että palkkausmäärärahoja ei ole uusiin virkoihin vuodelle 2018 varattuna, on päätös näiden kahden papin viran haettavaksi julistamisesta aihetta jättää alkusyksyyn 2018 siten, että uudet viranhaltijat voivat aloittaa vuoden 2019 alussa o Vaajakosken aluekappalaisen virka on tulossa täytettäväksi vuoden 2018 kuluessa o Yhteisen seurakuntapalvelun johtajan virka (I kappalainen) on avoinna, määräaikaisesti täytettynä, ja viran täyttöä on syytä lykätä vielä ainakin niin kauan, että tarkentuu keskusreksiterin mahdollinen perustaminen Jyväskylän seurakunnan yhteyteen ja siihen liittyen keskusrekisterin johtajan vakanssin perustaminen; tämä linjaus syytä informoida tuomiokapitulille ja asiaan palataan vielä kevään 2018 aikana kirkkoneuvostossa ainakin tilannekatsauksen muodossa 8) Kanttorin virkoja koskevat muutokset o Henkilöstösuunnitelmaan sisältyy suunnitelma ensinnäkin siitä, että Keskustan alueseurakuntaan sijoitettu, eläköitymisen myötä 2018 avoimeksi tuleva virkaa ei täytetä nykyisessä muodossaan vaan tätä resurssia hyödynnetään sellaisessa järjestelyssä, että yhdellä kanttorilla on musiikin työalalla samankaltaista koordinointi- ja kehittämisvastuuta kuin nykyisillä yhteisen seurakuntapalvelu työalasihteerillä. Tässä järjestelyssä nykyinen musiikin vastuunviranhaltija voisi keskittyä Taulumäen kirkon kanttorin tehtäviin, antaen osaksi panostaan myös Keskustan-Huhtasuon YT-alueen musiikkitoiminnalle. o Henkilöstösuunnitelmaan sisältyy niin ikään, että Vaajakoskella olisi jatkossakin kaksi kanttorin virkaa (toinen kanttoreista ollut noin kolmen vuoden ajan määräaikaisesti C-kanttori) o Erilliskysymyksensä tulee pohdittavaksi, kuinka muista yksiköistä voidaan nykyiseen tapaan antaa tietty lisäresurssi Keltinmäen-Korpilahden-Säynätsalon yhteistoimintaalueille o Em. kanttorin virkojen järjestelyt tulee valmistella kokonaisuutena keväänä 2018 aikana siten, että kirkkoneuvosto käsittelee asiaa viimeistään huhtikuussa 2018, tavoitteena pidetään että vakituiset järjestelyt rekrytointeineen toteutettu vuoden 2019 alkuun mennessä 9) Sihteeripalveluiden tiimi o Henkilöstösuunnitelman mukaan aluealuesihteereistä ja yhteisen seurakuntapalvelun toimistosihteereistä sekä osasta kirkkoherranviraston toimistosihteereitä muodostetaan sihteeripalveluiden tiimi, jolla on sama esimies, mutta työntekijän työpiste voi jatkossakin olla myös alueseurakunnassa. Aikataulu

kytkeytyy osaksi hiippakunnallisen keskusrekisterin valmistelun etenemiseen, mutta tavoitteeksi asetetaan järjestelyn päättäminen kirkkoneuvostossa viimeistään lokakuussa 2018 siten, että tiimi voisi aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Tässä yhteydessä tulee ratkaistavaksi myös usean nyt avoinna olevan tai pian avoimeksi tulevan toimistosihteerin viran täyttäminen 10) Työalasihteerien virat o Yhteisessä seurakuntapalvelussa tulee täytettäväksi nuorisotyön työalasihteerin virka ja lapsi- ja perhetyön työalasihteerin virka; virkojen nimikkeet ja kelpoisuusehdot ja virkojen haettavaksi julistaminen valmistellaan kevään 2018 kuluessa toukokuun kirkkovaltuustossa päätettäväksi (huhtikuussa kirkkoneuvostossa) siten, että uudet viranhaltijat aloittavat viimeistään 2019 alussa); siihen saakka sijaisjärjestelyt kirkkoherran päätöksellä 11) Yhteisen seurakuntapalvelun tiimien uudelleen organisointi o Henkilöstösuunnitelmaan on sisällytetty suunnitelma yhteisen seurakuntapalvelun uudelleen organisoinnista siten, että kokonaisuuden uusi nimi olisi yhteinen seurakuntatyö ja että tiimit ja siihen liittyen (määräaikaiset) esimiesjärjestelyt muodostetaan nykyisestä jonkin verran poiketen (yhteinen kasvatuksen tiimi, messun ja musiikin tiimi, jolla vastuu myös Taulumäestä sekä diakonian ja mission (lähetyksen ja kansainvälisen vastuun) tiimi. Tähän liittyen varhaisiän musiikkikasvattajan sekä nuorisomuusikon virat suunniteltu siirrettäväksi messun ja musiikin tiimiin. Myös em. sihteeripalveluiden tiimi sijoittuisi yhteisen seurakuntatyön osaksi o Muutokset edellyttävät johtosääntömuutoksia yhteisen seurakuntapalvelun johtosääntöön ja asiakokonaisuus valmistellaan kirkkoneuvoston päätettäväksi huhtikuussa 2018 ja tarvittavilta osin kirkkovaltuustossa toukokuussa 2018 12) Henkilöstöasioiden koordinointi o Päivitetyssä henkilöstösuunnitelmassa tuodaan esiin, että henkilöstökoulutuksen ja työhyvinvoinnin koordinointiin ja kehittämiseen liittyvät tehtävät otetaan erikseen tarkasteltavaksi ja tavoitteena pidetään mm. sitä, että niistä on yhteisen seurakuntatyön viranhaltijoilla ja työsuojelupäälliköllä nykyistä selkeämmin vastuualueet. Asiaa on syytä valmistella jo kevään 2018 kuluessa ja tuoda kirkkoneuvostolle hallintojohtajan johdolla ainakin katsaus, mahdollisesti ehdotus asiasta kesäkuun 2018 kokouksessa. 13) Suntiotyövoiman organisointi o Kevään 2018 aikana tulee selvittää, voidaanko suntiotyövoivasta pääosa sijoittaa alueseurakuntiin siten, että aluekappalainen toimii suntion ylempänä esimiehenä, mutta nykyiseen tapaan säilyisivät yhteistoiminta-alueen tiimit, joissa joku seurakuntamestareista lähiesimiehenä. Tämä tarkoittaisi myös pienen kiinteistönhuoltoon keskittyvän suntiotiimin muodostamista kiinteistöpalveluihin ja myös hautausmaiden kappeleiden suntiopalveluiden toteuttaminen tulisi ratkaista samassa yhteydessä, yhteistyössä hautauspalveluiden kanssa.

o Valmistellaan kiinteistöpäällikön johdolla alueneuvostoja ja kiinteistö- ja hautaustoimen johtokuntaa kuulleen; päätös kirkkoneuvostoon viimeistään kesäkuussa 2018 o Samassa yhteydessä tarkastellaan suntiotyövoiman määrää myös tilapäisten sijaisten tarpeen osalta 14) Tukipalvelut muilta osin o Ympäristöasioiden vastuiden määrittely (viimeistään ylipuutarhurin viranhaltijan eläkkeelle jäämisen yhteydessä) o Leirikeskusratkaisun yhteydessä selvitetään myös leirikeskusten henkilöstötarvetta (myös emäntäpalveluiden yhteistyötä leirikeskusten kanssa) myös leirikeskuspalveluiden vastuu Lehtisaaresta selvitetään o Hallintopalveluiden sihteerityövoiman virkajärjestelyjä syytä tarkastella samassa yhteydessä kuin em. sihteeripalveluiden tiimin muodostamista vuoden 2018 kuluessa o IT-aluekeskuksessa suunniteltu yhden henkilötyövuoden vähennys toteutetaan suunnitelman mukaan 2019-2020 työntekijän eläköityessä). Kokonaisresursseja arvioitaessa on huomioitava koko aluekeskuksen palvelutoiminta ja myös todennäköinen tietosuojavaltuutetun tehtävän sisällyttäminen IT-aluekeskuksen vastuulle vuodesta 2018 alkaen. Valmisteluissa tulee vielä erikseen tarvittavilta osin toteuttaa lapsivaikutusten arviointia ja ottaa huomioon lapsivaikutusten arviointi, joka toteutettiin myös henkilöstösuunnitelmaa hyväksyttäessä.

Liite asiaan nro: 6 Ehdotus Huhtasuon alueneuvostolle lausunnoksi Huhtasuon aluekappalaisen viran sisällöstä ja erityisistä vaatimuksista Jyväskylän seurakunnan Huhtasuon alueseurakunnan alueella on noin 9500 seurakunnan jäsentä ja noin 15 500 asukasta. Asutus sijoittuu etenkin Huhtasuon, Halssilan, Kangasvuoren- Seppälän kaupunginosiin. Alueseurakunnan alueelle keskittyy myös huomattavan paljon kauppaliikkeitä ja muuta yritystoimintaa. Väestörakenne on monipuolinen, mukaan lukien monikulttuurisuus. Alueseurakunnan toimitilat ovat hiljattain kokeneet merkittäviä muutoksia. Tällä hetkellä ei ole käytössä varsinaisia kirkkorakennuksia, vaan päätoimipaikkana on Kauppakeskus Sepässä sijaitseva noin 700 neliömetrin kokoontumistila Kipinä. Lisäksi alueseurakunnalla on käytössä pienehkö seurakuntakoti Huhtakoti Huhtasuolla ja kerhotiloja Halssilassa. Jumalanpalveluksia järjestetään säännöllisesti Huhtakodissa ja Kipinässä. Seurakunnan pääkirkko Taulumäki sijaitsee alueseurakunnan alueen tuntumassa ja on tarvittavilta osin käytössä alueseurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin, esimerkiksi konfirmaatioihin. Alueseurakunnassa on noin 15 työntekijän työyhteisö. Aluekappalainen johtaa yhdessä alueneuvoston kanssa alueseurakunnan toimintaa. Alueseurakunnan toiminta on toisaalta hyvin itsenäistä, mutta alueseurakunta liittyy myös osaksi Jyväskylän seurakunnan kokonaisuutta. Huhtasuon alueseurakunta ja Keskustan alueseurakunta muodostavat ns. yhteistoiminta-alueen. Aluekappalaiselta edellytetään: - kykyä alueseurakunnan hengelliseen johtamiseen - kykyä kehittää jumalanpalvelusta ja muuta seurakuntaelämää alueseurakunnassa - kykyä toteuttaa ja kehittää alueseurakunnan toimintaa yhdessä seurakuntalaisten kanssa - kykyä luoda työyhteisöön innostusta ja hyvää, työalarajat ylittävää yhteistyötä - kykyä ymmärtää Huhtasuon alueseurakunnan toimintaympäristöä. - hyviä johtamis- ja esimiestaitoja sekä riittävää johtamiskoulutusta - hyviä vuorovaikutustaitoja - valmiuksia seurakunnan hallintoa, taloutta ja kiinteistöjä koskevien asioiden hoitamiseen - valmiuksia alueneuvostotyöskentelyyn - valmiuksia ottaa vastuuta alueseurakunnan ohella myös koko Jyväskylän seurakunnan toiminnasta ja sen kehittämisestä Viran pääasialliset tehtävät Aluekappalaisen viran pääasialliset tehtävät ovat yleisten seurakuntapapin velvollisuuksien (mm. jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset, kristillinen kasvatus ja sielunhoito) ohella:

- johtaa alueseurakunnan seurakuntatyötä yhdessä alueneuvoston kanssa ja toimia alueneuvoston jäsenenä ja esittelijänä - johtaa ja koordinoida alueseurakunnan jumalanpalveluselämää - osallistua alueseurakunnan ja tarvittaessa kokoseurakunnallisen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen mukaan lukien rippikouluvastuu ja työnjaossa määritelty työalavastuu - johtaa alueseurakunnan työyhteisöä ja toimia alueseurakuntaan nimettyjen työntekijöiden esimiehenä - vastata alueseurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä toimintakertomuksen laatimisesta alueneuvoston käsittelyä varten ja valvoa yhdessä alueneuvoston kanssa toimintaja taloussuunnitelman noudattamista - hyväksyä alueseurakunnan laskut sekä valvoa alueseurakunnan varojen käyttöä - koordinoida alueseurakunnan toimitilojen käyttöä - osallistua johtavien työntekijöiden kokouksiin sekä vuorollaan johtoryhmän ja kirkkoneuvoston työskentelyyn

Liite asiaan nro: 12 OHJEISTUS Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä Jyväskylän seurakunnassa TOIMINTAOHJE Lasten turvallisuutta lisäävistä toimintatavoista ja vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä

Sisällysluettelo LASTENSUOJELUOHJEISTUS 1. Ilmoitusvelvolliset ja ilmoitusvelvollisuus..3 2. Miten lastensuojeluilmoitus tehdään?...5 3. Lapsen perheellä on oikeus saada tieto ilmoituksesta...6 4. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus...7 5. Ilmoitusvelvollisuus poliisille...7 6. Tietoa huolen puheeksi ottamisesta...8 TOIMINTAOHJE 1. Yleistä...10 2. Toimintaohjeen tarkoitus 10 3. Lapsen turvallisuutta edistäviä toimintatapoja...11 4. Vapaaehtoistoiminnassa esiintyviä haasteita alaikäisten koskemattomuudelle 11.. 5. Puuttuminen: Jos häirintää tapahtuu 12 6. Vapaaehtoistehtävien luokittelu rikostaustan selvittämistä varten...12 7. Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä.13 8. Jyväskylän seurakunnan oikeus selvittää vapaaehtoisen rikostausta...14 9. Miten rikosrekisteriotetta haetaan ja miten sitä käsitellään 16 10. Liitteet...19 - Vapaaehtoisen suostumus - Rikosrekisterihakemus 1

OHJEISTUS Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä 2

Lastensuojelulaki: Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus: Lapsella on oikeus erityiseen huolenpitoon ja apuun sekä oikeus erityiseen suojeluun henkiseltä ja fyysiseltä hyväksikäytöltä. Ilmoitusvelvollisia ovat (LsL 25 ) 1) Sosiaali- ja terveydenhuollon ja lasten päivähoidon 2) opetustoimen; 3) nuorisotoimen; 4) poliisitoimen; 5) Rikosseuraamuslaitoksen; 6) palo- ja pelastustoimen; 7) sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan; 8) opetuksen tai koulutuksen järjestäjän; 9) seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan; 10) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) 3 :ssä tarkoitetun vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen; 11) hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön; 12) koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön; 13) Tullin; 14) rajavartiolaitoksen; taikka 15) ulosottoviranomaisen sekä palveluksessa, tai luottamustoimessa olevat henkilöt, tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa, tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt. Ilmoitusvelvollisuus (LsL 25 ) Edellä mainitut henkilöt ovat ilmoitusvelvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. 3

Jos kohtaat työssäsi lapsen tai perheen, josta huomaat jotakin mikä jää sinua mietityttämään, peilaa huoltasi alla olevaan huolen vyöhykkeistöön. HUOLEN VYÖHYKKEISTÖ *Kontrollilla tarkoitetaan tilanteen hallinnan lisäämistä rajoittamalla jotakin epätoivottavaa asiaa esim. päihteiden käyttöä. Huolen aiheita: epäasianmukainen pukeutuminen (ei esim. talvivaatteita) (2-3) puutteellinen hygienia (2-3) liiallinen vastuunkanto ikään ja kehitystasoon nähden (4-5) nälkäisyys sekä sairaalloinen ylipaino (2-3) lapseen kohdistuva väkivalta tai seksuaalinen hyväksikäyttö, perheväkivalta (6-7) lapsen/nuoren itsetuhoinen käytös, päihteiden käyttö, käytösongelmat (6-7) vanhempien päihteidenkäyttö ja/tai mielenterveysongelmat (6-7) jatkuva koulunkäynnin laiminlyöminen (6-7) vaikeudet kasvatustehtävässä ja lapsen tarpeiden laiminlyönti (6-7) 4

Miten lastensuojeluilmoitus tehdään? Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä: Puhelimitse: 014 266 0135 Kirjallisesti: Jyväskylän kaupunki Tapionkadun sosiaaliasema Tapionkatu 8 40100 Jyväskylä Verkossa sähköisesti: http://www.hyvis.fi Kiireellisissä lastensuojelun asioissa yhteydenotot virka-aikana p. 014 266 0135. Kiireellisissä lastensuojelun asioissa yhteydenotot virka-ajan ulkopuolella Kriisikeskus Mobileen p. 014 266 7150 Hätäkeskukseen 112 Ilmoitusta ei pidä koskaan tehdä sähköpostilla asioiden arkaluonteisuuden vuoksi! Lastensuojeluilmoituksen tekijän on kerrottava: 1) tiedossaan olevat lapsen henkilötiedot ja 2) ilmoituksen syy (perusteet, syyt ja tapahtumat ilmoituksen tekemiselle). 3) Lisäksi voidaan kertoa, onko lapselle tai tämän huoltajalle kerrottu ilmoituksen tekemisestä. Kirjaa lapsen kertomat asiat sekä hänelle esitetyt kysymykset sanatarkasti. Kirjaa myös omat konkreetit havainnot lapsen käyttäytymisestä. Erota em. asiat toisistaan. Älä lupaa lapselle vaitioloa! Keskustele huolestasi työparisi ja esimiehesi kanssa. Mikäli huolesi on tuntuva tai suuri, ota yhteyttä sosiaalitoimeen. Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi (25 a 30.12.2014/1302) Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä sosiaalihuoltolain 35 :n mukaisena yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että 5

1) pyyntö tehdään viipymättä; ja 2) pyynnön yhteydessä ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa pyynnön tekemiseen johtaneet syyt Huom. Asianosaisella on oikeus saada tieto ilmoituksen sisällöstä ja ilmoittajasta Ilmoitusvelvollinen ei voi tehdä lastensuojeluilmoitusta nimettömänä Lastensuojeluilmoituksen tekemistä ei myöskään voi viivästyttää tai jättää tekemättä sillä perusteella, että arvioi jonkun muun tahon jo tehneen samasta asiasta ilmoituksen. Toisen tahon ilmoitusvelvollisuus ei poista omaa ilmoitusvelvollisuutta. Ilmoitusvelvollisuutta ei myöskään poista se, että ilmoitusvelvollinen taho tietää varmuudella, että kyseinen lapsi tai perhe on jo lastensuojelun asiakkaana. Ilmoitus ei tällöin käynnistä uuden lastensuojelutarpeen arvion tekemistä, mutta se voi johtaa asiakkaan tilanteen uudelleen arviointiin ja mahdollisesti kiireellisesti toteutettaviin toimenpiteisiin. Lapsen perheellä on oikeus saada tieto ilmoituksesta Asianosaisten tiedonsaantia voidaan rajoittaa vain poikkeuksellisissa tapauksissa Julkisuuslain 11 perusteella: Asianosaisella ei ole oikeutta saada tietoa, jos tiedon antaminen olisi vastoin lapsen etua, muuta erittäin tärkeää yksityistä etua tai erittäin tärkeää yleistä etua. Lapsen edun vaarantumisen perusteena voi olla esimerkiksi tilanne, jossa ilmoituksen tekijä on lapselle läheinen henkilö, esimerkiksi isovanhempi, ja tiedon antaminen johtaisi lapsen hyvinvoinnille tärkeän ihmissuhteen katkeamiseen. Muu yksityisen edun vaarantuminen voi olla esimerkiksi todennäköinen väkivallan uhka, tai jos on pelättävissä muita vastatoimenpiteitä ilmoittajaa kohtaan. Ilmoittajaa voidaan joutua suojelemaan. Tiedon antaminen lastensuojeluilmoituksen tekijästä saattaa olla yksittäistapauksessa myös vastoin yleistä etua, jos tiedon antaminen voi vaarantaa lastensuojelun tarkoituksen toteutumisen. Mahdollista on esimerkiksi, että lapsi pyritään viemään pois maasta tai muuten estetään lapsen suojelun tarpeen selvittäminen. Lastensuojeluilmoituksen jälkeen lastensuojelu selvittää lastensuojelun tarpeen. Arvio on aloitettava 7 arkipäivän kuluessa asian vireille tulosta. Ilmoituksen tekijä ei saa tietoa siitä, mitä tapahtuu lastensuojeluilmoituksen tekemisen jälkeen. Sosiaalityöntekijää koskee vaitiolovelvollisuus. Jos on epävarma siitä, tulisiko tietyissä tilanteissa tehdä lastensuojeluilmoitus, voi kysyä neuvoa kunnan lastensuojeluviranomaiselta ilmaisematta lapsen henkilöllisyyttä. 6

Ennakollinen lastensuojeluilmoitus (25 c ) Ennen lapsen syntymää 25 :n mukaisten ilmoitusvelvollisten on tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Ilmoitusvelvollisuus poliisille Kaikilla lastensuojelulain 25 :n ilmoitusvelvollisilla on velvollisuus salassapitoa koskevien säännösten estämättä tehdä lastensuojeluilmoituksen lisäksi ilmoitus poliisille, jos on syytä epäillä: 1) lapseen kohdistunutta RL 20 luvussa mainittua seksuaalirikosta 2) sellaista rikoslain 21 luvussa henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädettyä tekoa, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Sen estämättä, mitä 1 ja 3 momentissa säädetään, on voimassa, mitä rippiin tai muuhun sielunhoitoon liittyvästä salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään tai määrätään. Ilmoitus myös poliisille: tappo, murha, surma, pahoinpitely, törkeä pahoinpitely, kuolemantuottamus, törkeä kuolemantuottamus, törkeä vammantuottamus, vaaran aiheuttaminen, heitteillepano + seksirikokset. Lievien pahoinpitelyjen osalta riittää ilmoitus sosiaalitoimeen. Lastensuojelu auttaa lasta ja perhettä, kun vanhemmalla on ongelmia, joiden vuoksi hän ei jaksa huolehtia lapsesta koko ajan. Vanhempi voi olla esimerkiksi sairas tai masentunut. vanhemmat käyttävät huumeita tai liikaa alkoholia. perheen elämäntilanteessa tapahtuu suuri muutos, joka vaikuttaa koko perheen elämään. perheessä on väkivaltaa tai kaikilla ei ole siellä hyvä olla. Perheväkivalta on Suomen lain mukaan rikos. lapsi tai nuori itse tekee asioita, jotka ovat hänelle vaarallisia tai haitaksi. Hän esimerkiksi ei käy koulua, käyttää alkoholia tai huumeita tai tekee rikoksia. 7

Lastensuojelu ei ole yhtä kuin automaattinen huostaanotto! Tietoa huolen puheeksi ottamisesta : https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/varhainen-avoinyhteistoiminta/huolen-puheeksi-ottaminen https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/varhainen-avoinyhteistoiminta/huolen-puheeksi-ottaminen/huolen-vyohykkeet 8

TOIMINTAOHJE Lasten turvallisuutta lisäävistä toimintatavoista ja vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä 9

1. Yleistä 05/2014 voimaan tulleen lain mukaan vapaaehtoistoimintaa järjestävillä yhteisöillä on tietyin edellytyksin mahdollisuus tarkistaa vapaaehtoisen rikostausta. Jyväskylän seurakunta pyrkii tällä toimintaohjeistuksella estämään sellaisten henkilöiden työskentelyn vapaaehtoisina, jotka ovat aiemmin syyllistyneet lasten turvallisuutta vaarantaviin seksuaali-, väkivalta- ja huumausainerikoksiin. Tietoisuus siitä, että rikostausta voidaan selvittää, auttaa ehkäisemään ongelmia. Lapsi termi ohjeessa tarkoittaa kaikkia alle 18 vuotiaita. Tämä ohjeistus on kaikille työntekijöille käytettävissä ja nähtävillä seurakuntamme Intrassa. Jyväskylän seurakunnassa lastensuojelusta ja turvallisuudesta vastuu on kaikilla työntekijöillä. 2. Toimintaohjeen tarkoitus Ohjeessa kuvattujen toimintatapojen tarkoituksena on varmistaa ja edistää lapsen turvallisuutta toiminnassa ja erilaisissa kerhoissa. Toimintatavoilla ehkäistään lapsen koskemattomuutta ja turvallisuutta vaarantavia tekoja ja tapahtumia. Tässä ohjeessa käsitellään lasten turvallisuutta edistäviä toimintatapoja ja esitellään ne tehtävät, joissa vapaaehtoisen rikostausta selvitetään sekä selvityksen hakeminen ja käsittely. 3. Lapsen turvallisuutta edistäviä toimintatapoja Turvallisuudella ja koskemattomuudella tarkoitetaan tässä ohjeessa seuraavaa: lapsen perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat lapsen henkilökohtaista koskemattomuutta kunnioitetaan 10

lapsen turvallista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia tuetaan lasta suojellaan seksuaalirikoksilta, väkivaltarikollisuudelta, houkuttelulta huumeiden käyttöön ja muilta lapsen turvallista kasvua uhkaavilta tekijöiltä. Ohjeessa kuvattujen toimintatapojen avulla edistetään lasta suojaavan toimintakulttuurin syntymistä tuetaan lapsen turvallista osallistumista toimintaan sekä vahvistetaan lasten tietoisuutta omista oikeuksistaan 4. Vapaaehtoistoiminnassa esiintyviä haasteita lasten koskemattomuudelle Lapsille järjestettävässä toiminnassa on tavoitteena päihteetön, väkivallaton ja turvallinen toimintaympäristö. Häirintä, syrjintä ja kiusaaminen ovat vallan väärinkäyttöä. Vapaaehtoisten rikostaustan selvittämistä koskevan lain tavoitteita myötäillen, tässä kappaleessa kuvataan, mitä seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö tarkoittavat. Seksuaalisessa häirinnässä lähtökohtana on aina häirinnän kohteen oma kokemus, kohteena voivat olla sekä tytöt että pojat. Häirintä voi ilmetä seuraavin tavoin: nimittely sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset seksuaalinen koskettelu, kuten nipistely, suutelu, puristelu puhelinsoitot, tekstiviestit ja sähköpostit tai seksuaalissävytteiset kirjeet halventavat ja seksistiset vitsit toistuvat seksuaalissävytteiset ehdotukset tai seksuaaliseen käytökseen viittaavat kutsut seksuaaliseen kontaktiin pakottaminen Huonoa käytöstä ovat myös esimerkiksi: panettelu, huorittelu ja homottelu tai muu loukkaava nimittely. 11

Vapaaehtoisena toimivan aikuisen suhde lapseen on useimmiten valtasuhde. Häirinnässä ja syrjinnässä on lähtökohtana aina kohteen oma kokemus. Häirintää voi tapahtua myös lasten välisissä suhteissa, puuttuminen on tällöin aina aikuisen vastuulla. Puuttumattomuus tulkitaan usein hiljaiseksi hyväksynnäksi, vaikka se olisikin aikuisen neuvottomuutta tai pelkoa. Se, mikä koetaan häirinnäksi, riippuu yksilöstä, tilanteesta, vuorovaikutuksesta ja aiemmista kokemuksista. Ratkaisevaa on silti se, miten uhri kokee tilanteen. Mikäli kiusaamista, syrjintää tai häirintää esiintyy, asia tulee aina ottaa vakavasti. Lapsella ei ole riittävää valmiutta tunnistaa, missä sallitut rajat kulkevat, eikä hän välttämättä uskalla vastustaa vieraan ihmisen auktoriteettia, siksi ei voida edellyttää, että lapsi/varhaisnuori osaa tai uskaltaa ilmaista aikuisen käyttäytymistä loukkaavana tai vastenmielisenä tai kieltämään häiritsevää käyttäytymistä. Lapselle seksuaalisuus on useimmiten häpeän, haavoittuvuuden ja hämmennyksen aluetta ja siksi on ensiarvoisen tärkeää, että toiminnassa mukana olevat aikuiset tietävät ja tiedostavat mahdolliset ongelmat ja osaavat puuttua ajoissa tilanteisiin, joissa häirintää tai muuta kehitystä vahingoittavaa epätervettä vallankäyttöä on aihetta epäillä. Avoin ja jatkuva, ketään syyttelemätön keskustelukulttuuri on paras suoja ehkäistä epätoivottuja tilanteita. 5. Häirintään puuttuminen Vastuu epäilyjen selvittämisestä on aina yksin aikuisella, ei lapsella. Vapaaehtoisina toimivilla on aina nimetty vastuuhenkilö, joka on vastuussa siitä, että toiminnassa mukana olevilla on tieto häirintäepäilyjen- ja tapausten varalle suunnitelluista käytännöistä. Vastuuhenkilö tarkistaa huolellisesti kaikki valitukset ja epäilyt ja niihin suhtaudutaan vakavasti sekä on tarvittaessa yhteydessä tapauksen osapuoliin. Kun puhutaan sukupuolisesta häirinnästä, on useimmiten kyse asiattomasta käytöksestä, ei välttämättä rikoksesta. Rikosepäilyihin puututaan välittömästi. Jos on syytä epäillä rikosta eli rikoslaissa (Rikoslain 20. luku 6 ), mainittua tekoa, on otettava viipymättä yhteys poliisiin. 6. Vapaaehtoistehtävien luokittelu rikostaustan selvittämistä varten Toiminnan järjestäjä voi selvittää vapaaehtoisen rikostaustan, jos kysymyksessä on tehtävä, johon kuuluu: 1) säännöllisesti ja olennaisesti lapsen opetusta, ohjausta, hoitoa, huolenpitoa tai muuta yhdessäoloa lapsen kanssa ja 2) henkilökohtainen vuorovaikutus alaikäisen kanssa ja 3) tehtävän hoitaminen yksin tai sellaisissa olosuhteissa, joissa alaikäisen henkilökohtaista koskemattomuutta ei voida turvata siitä huolimatta, että toiminnan järjestäjällä on käytössä 12

toimintaa koskeva ohje tai tietty menettelytapa, jolla pyritään turvaamaan lasten henkilökohtainen koskemattomuus. Rikostausta voidaan tarkistaa ainoastaan lain voimaantulon 1.5.2014 jälkeen toimintaan mukaan tulleilta vapaaehtoisilta. Jyväskylän seurakunnan mm. kasvatuksessa selvitys tehdään pyhäkouluohjaajina, kerhoohjaajina, pidempi aikaisina opiskelijoina vapaaehtoisilta. Toiminta pitää sisällään lasten ohjausta, yhteisiä tapahtumia sekä leirejä joihin kuuluvat myös toisinaan yöpymiset. 7. Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä Lain soveltamisala Lakia lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä sovelletaan henkilöihin, jotka toimivat vapaaehtoisena lasten parissa. Vapaaehtoistoiminnan järjestäjä on se toimija, jonka nimissä lapsille suunnattua toimintaa järjestetään. Vapaaehtoistoiminnan järjestäjä voi olla esimerkiksi rekisteröity yhdistys, säätiö, yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, kunta tai uskonnollinen yhdyskunta. Vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, johon henkilöt, vapaaehtoiset, osallistuvat, omasta tahdostaan, oman valintansa ja motivaationsa mukaisesti ilman työtai virkasuhdetta vapaaehtoistoiminnan järjestäjään. Vapaaehtoisena voidaan lain mukaan kuitenkin pitää myös henkilöitä, jotka hoitavat tehtävää työsuhteessa kolmanteen osapuoleen, mutta hoitavat tehtävää kuitenkin vapaaehtoistoiminnan järjestäjän nimissä tai välittäminä. Laki antaa toiminnan järjestäjälle tietyin edellytyksin mahdollisuuden selvittää vapaaehtoisen rikostausta, mutta kaikista vapaaehtoisista ei tarvitse pyytää rikosrekisteriotetta. Vapaaehtoisten rikostaustan selvittäminen on siis vapaaehtoistehtävän järjestäjän oikeus, velvollisuutta siihen ei ole missään tilanteessa. Toiminnan järjestäjän pitää lapsen edun nimissä arvioida, mitkä vapaaehtoistehtävät ovat sellaisia, joihin valittavan henkilön rikostausta on syytä selvittää. Kysymys on nimenomaan tietyn tyyppisestä tehtävästä, ei siitä kuka henkilö tehtävää hoitaa. Oikeusrekisterikeskus merkitsee rikosrekisteriotteelle tiedot seuraavista rikoksista: Sukupuolisiveellisyyttä loukkaava teko (pornografiarikos) Seksuaalirikos Henkirikos (tappo, murha, surma) Ihmiskauppa tai törkeä ihmiskauppa Törkeä pahoinpitely 13

Törkeä ryöstö Huumausainerikos Otteelle ei merkitä tietoja muista rikoksista kuin edellä mainituista. Riippumatta siitä, onko otteella merkintöjä tässä tarkoitetuista rikoksista tai toimikielloista vai ei, ns. puhdas ote. Toiminnan järjestäjä tekee itsenäisesti päätöksen vapaaehtoisen rekrytoimisesta. Rekrytointipäätöstä tehtäessä on aina otettava huomioon lasten koskemattomuuden ja turvallisuuden varmistaminen. Vapaaehtoisella voi olla hallussaan esimerkiksi työsuhdetta varten tai opintoihin kuuluvaa työharjoittelua varten saatu rikosrekisteriote, jota hän voi hyödyntää vapaaehtoistehtäviin hakiessaan. Jos kaikki otteen pyytämiselle asetetut edellytykset täyttyvät, toiminnan järjestäjä voi pyytää nähtäväksi otteen, jonka vapaaehtoinen on pyytänyt aiemmin muuta tarkoitusta varten Oikeusrekisterikeskukselta. Laissa ei ole määritelty kuinka pitkään ote on voimassa. Ohjeena voidaan pitää, ettei se saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Jos ote on tätä vanhempi, on toiminnan järjestäjällä perusteltu syy hakea uutta otetta Oikeusrekisterikeskukselta. 8. Jyväskylän seurakunnan oikeus selvittää vapaaehtoisen rikostausta Lapsi- ja perhetyössä sekä nuoriso- ja rippikoulutyössä toimitaan aina lasten parissa. Koska Jyväskylän seurakunta on vapaaehtoistoiminnan järjestäjä, sillä on oikeus/ velvollisuus selvittää vapaaehtoiseksi pyrkivän rikostausta. Vapaaehtoista koskevan rikosrekisteriotteen voi saada vain, jos vapaaehtoinen on antanut kirjallisen suostumuksensa, valtakirjan, otteen hankkimiseen. Jyväskylän seurakunnassa vapaaehtoisten rikosrekisteriotteesta vastaa kunkin vapaaehtoistyön vastuuviranhaltija. Rikosrekisterin pyytämisestä, vastaanottamisesta ja kirjaamisesta. Rikosrekisteriotteen tilaamisen voi hoitaa viranhaltija tai myös vapaaehtoinen itse voi sen tilata. Suostumuksesta tulee tulla ilmi: Mitä tarkoitusta varten rikosrekisteriote pyydetään Mitä tietoja rikosrekisteriotteeseen merkitään Miten rikosrekisteriotetta ja siinä olevia tietoja käsitellään 14

Toiminnan järjestäjän velvollisuudesta luovuttaa rikosrekisteriote vapaaehtoiselle, jos otetta hakee vapaaehtoistoiminnan järjestäjän toimeksiannosta toinen yhdistys. Toiminnan järjestäjä voi selvittää vapaaehtoisen rikostaustan, jos kysymyksessä on tehtävä, johon kuuluu: 1) säännöllisesti ja olennaisesti lapsen opetusta, ohjausta, hoitoa, huolenpitoa tai muuta yhdessäoloa lapsen kanssa ja 2) henkilökohtaista vuorovaikutusta lapsen kanssa ja 3) tehtävän hoitaminen yksin tai sellaisissa olosuhteissa, joissa lapsen henkilökohtaista koskemattomuutta ei voida turvata siitä huolimatta, että toiminnan järjestäjällä on käytössä toimintaa koskeva ohje tai tietty menettelytapa, jolla pyritään turvaamaan lasten henkilökohtainen koskemattomuus. Lisäksi edellytetään, että: 1) toiminnan järjestäjällä on käytössään toimintaansa koskeva ohje tai menettelytapa, jolla turvataan lasten henkilökohtainen koskemattomuus ja 2) toiminnan järjestäjä on ennalta arvioinut, mitkä ovat sellaisia vapaaehtoistehtäviä, joihin valittavan vapaaehtoisen rikostausta on syytä selvittää. Vapaaehtoisen rikostausta voidaan selvittää silloin, kun hänelle on tarkoitus antaa ensimmäistä kertaa jokin tietty, etukäteen yksilöity tehtävä ja silloin, kun henkilön tehtävänkuva on muotoutumassa sellaiseksi, että se täyttää edellä luetellut edellytykset. Rikosrekisteriote voidaan pyytää vain niistä vapaaehtoisista, jotka ovat tulleet mukaan toimintaan 1.5.2014 tai tämän jälkeen tai joiden tehtävänkuva 1.5.2014 jälkeen muuttui sellaiseksi, että otteen pyytäminen on lain mukaista. Toiminnan järjestäjä voi selvittää myös alaikäisen, 15 vuotta täyttäneen vapaaehtoisen rikostaustan. Toiminnan järjestäjä voi pyytää rikosrekisteriotteen vapaaehtoiselta jo siinä vaiheessa, kun häntä valitaan koulutukseen tai valmennukseen, joka on tehtävän hoitamisen edellytyksenä. Jos 15

koulutuksen tai valmennuksen suorittamisen ja vapaaehtoistehtävän aloittamisen välinen aika on pitkä, toiminnan järjestäjä voi oman harkintansa mukaan selvittää vapaaehtoisen rikostaustan uudelleen. Ei kuitenkaan silloin, jos edellinen ote on annettu alle 6 kuukautta aiemmin. Rikostaustaotteella ei ole säädettyä voimassaoloaikaa. Uusien otteiden pyytämisessä tulee käyttää harkintaa. Kun toiminnan järjestäjä hakee vapaaehtoista laissa tarkoitettuihin tehtäviin, sen on ilmoitettava, että vapaaehtoisen rikostausta selvitetään. 9. Miten rikosrekisteriotetta haetaan ja miten sitä käsitellään Jyväskylän seurakunta vapaaehtoistoiminnan järjestäjänä hakee rikosrekisteriotetta kirjallisesti. Vapaaehtoiseksi pyrkivältä pyydetään kirjallinen suostumus (Liite 1) rikosrekisteriotteen selvittämiseksi. Oikeusrekisterikeskuksen verkkosivulta http://www.oikeusrekisterikeskus.fi/fi/index/oikeusrekisterikeskus/lomakkeet.html löytyy tulostettava ja sähköisesti täytettävä hakulomake. Otteen voi myös tilata täyttämällä ja lähettämällä sähköisen hakemuksen Suomi.fi -palvelun kautta ja liittämällä mukaan vapaaehtoisen suostumus. Oikeusrekisterikeskus suosittelee sähköistä hakemista Suomi.fi -palvelun kautta. Otetta ei voi tilata puhelimitse. Kaikki hakemukseen liittyvät asiakirjat ja liitteet pitää lähettää Oikeusrekisterikeskukselle samassa lähetyksessä, joko sähköisesti tai kirjekuoressa. Jos lähetykset toimitetaan erikseen, samaan hakemukseen kuuluvat eri liitteet ja lähetyksen osat voivat joutua erilleen. Tämä viivästyttää käsittelyä ja aiheuttaa ylimääräistä työtä hakijalle ja Oikeusrekisterikeskukselle. Jos hakemuksia on useita, esimerkiksi koulutus- tai kurssivalintojen yhteydessä, voidaan kaikki hakemukset liittää samaan lähetykseen. Oikeusrekisterikeskuksen hakemuslomakkeella ilmoitetaan muun muassa seuraavat tiedot: Vapaaehtoistehtävän järjestäjän nimi ja rekisteröintitunnus Vapaaehtoistoiminnan järjestäjän nimi ilmoitetaan aina hakemuksessa Toiminnan järjestäjän yhteyshenkilö Vapaaehtoisen henkilötunnus 16

- ellei hakijalle ole annettu suomalaista henkilötunnusta, ilmoitetaan vapaaehtoisen syntymäaika ja -paikka, kotikunta, yhteystiedot, kansalaisuus ja ammatti. Vapaaehtoistehtävä, jota varten ote tilataan - tehtävänkuvauksen pitää olla sellainen, että viranomainen pystyy sen perusteella arvioimaan, onko vapaaehtoistehtävän järjestäjällä lakiin perustuva oikeus pyytää rikosrekisteriotetta. Tehtävältä vaadittavat edellytykset on kuvattu tässä aiemmin tässä ohjeessa ja toiminnan järjestäjä antaa lomakkeella tiedot vapaaehtoistehtävästä. Ohje tai suunnitelma lapsen koskemattomuuden turvaaviksi toimiksi - Hakija ilmoittaa onko toiminnan järjestäjällä käytössä ohje tai suunnitelma, jolla turvataan lapsen koskemattomuus. Ohjeen tai suunnitelman nimi, hyväksymispäivä ja hyväksyjä - Toiminnan järjestäjän on annettava hakemuksessa tai sen liitteenä tiivis kirjallinen kuvaus lasten turvallisuutta edistävistä toimista ja siitä, milloin ja minkälaisessa menettelyssä ne on hyväksytty otettavaksi käyttöön. Otteen vastaanottaa ja tarkistaa toiminnan järjestäjän vastuuhenkilö, joka on päättämässä, annetaanko vapaaehtoiselle kysymyksessä oleva tehtävä vai ei. - Otteelta ilmeneviä tietoja ei saa ilmaista kenellekään muulle, ei toiminnan järjestäjän toiminnassa mukana olevalle eikä ulkopuoliselle. Henkilöllä on vaitiolovelvollisuus. Tietoja ei saa ilmaista sen jälkeenkään, kun henkilö ei enää ole siinä tehtävässä, jossa hän on tiedon saanut. Vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta voi seurata rikoslain mukainen rangaistus. Jyväskylän seurakunta ei tee vapaaehtoisen henkilötietoihin muita merkintöjä kuin tiedon siitä, että rikosrekisteriote on tarkistettu sekä otteen päiväyksen. Vapaaehtoisen henkilötietoihin ei tehdä merkintää siitä, onko otteelle merkitty rikostietoja vai ei. Toiminnan järjestäjä luovuttaa otteen vapaaehtoiselle heti, kun ote on tarkistettu. 17

Alla on esimerkki Meeri Meikäläisen henkilötiedoista sen jälkeen, kun toiminnanjärjestäjä on tarkistanut Meerin rikosrekisteriotteen. Meeri Meikäläinen, ote tarkistettu 16.6.2014, otteen päiväys 13.6.2014. Otteen luovuttaminen vapaaehtoiselle tarkistuksen jälkeen tai hävittäminen Jos vapaaehtoinen ei tule kohtuullisen ajan kuluessa noutamaan toiminnan järjestäjälle lähetettyä rikosrekisteriotetta, ote hävitetään luotettavalla tavalla, esimerkiksi silppuamalla. Neljän viikon aikaa voidaan pitää ohjeellisena kohtuullisena aikana, jonka ajan sitä voidaan säilyttää mutta sen jälkeen se tuhotaan. Otteen voi vapaaehtoisen omasta pyynnöstä postittaa hänen ilmoittamaansa osoitteeseen, mutta sitä ei toimiteta vapaaehtoiselle sähköpostitse. Toiminnan järjestäjä voi ennen otteen hävittämistä tai postittamista merkitä sallitut tiedot: -vapaaehtoisen nimen, otteen tarkistamisen päiväyksen ja otteen päiväyksen rekisteriinsä. 18

Liite 1 VAPAAEHTOISEN SUOSTUMUS Rikosrekisteriotteen hakeminen Tämä suostumus perustuu lakiin lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä. Vapaaehtoisen tulee antaa suostumuksensa siihen, että vapaaehtoistoiminnan järjestäjä tai muu järjestö sen lukuun, voi hakea laissa tarkoitetun vapaaehtoista koskevan rikosrekisteriotteen Oikeusrekisterikeskukselta. Toiminnan järjestäjä Vapaaehtoinen Annan suostumukseni rikosrekisteriotteen hakemiseen. [ ] (Tämä kohta rastitetaan aina, jos suostumus annetaan) Minulle on annettu ennen tämän suostumuksen antamista tieto seuraavista asioista: rikosrekisteriote pyydetään vapaaehtoistehtävän järjestäjäntarkastettavaksi alaikäisten henkilökohtaisen koskemattomuuden turvaamiseksi otteeseen merkitään tiedot tietyistä seksuaali-, väkivalta- ja huumausainerikoksista vapaaehtoistehtävän järjestäjän on luovutettava ote minulle välittömästi tarkastamisen jälkeen Minulle on annettu tieto siitä, että otetta pyytää vapaaehtoistehtävän järjestäjän kirjallisen toimeksiannon perusteella toinen, sen kanssa samaan keskusjärjestöön kuuluva yhdistys. [ ] (Tämä kohta rastitetaan vain tarvittaessa) Päiväys ja allekirjoitus Paikka ja aika: [Vapaaehtoistoiminnan järjestäjän nimi] [Vapaaehtoisen nimi] [Nimenkirjoittajan nimi] 19

Liite asiaan nro: 18

Liite asiaan nro: 22

Liite asiaan nro: 25 Liittyneet ja eronneet Jyväskylän seurakunta Liittynyt Liittynyt Liittyneet Eronnut Eronnut Eronneet Ikäryhmä Nainen Mies Yhteensä Nainen Mies Yhteensä Lokakuu 2017 - Joulukuu 2017 0-9 3 1 4 4 1 5 10-19 1 0 1 30 21 51 20-29 16 8 24 103 143 246 30-39 9 16 25 61 108 169 40-49 7 2 9 57 68 125 50-59 3 11 14 39 39 78 60-69 3 1 4 23 23 46 70-79 1 0 1 7 6 13 Yli 80 2 2 4 1 2 3 Yhteensä Lokakuu 2017 - Joulukuu 2017 45 41 86 325 411 736 Lokakuu 2016 - Joulukuu 2016 0-9 2 1 3 0 0 0 10-19 5 3 8 33 15 48 20-29 15 7 22 102 157 259 30-39 5 12 17 76 112 188 40-49 8 6 14 44 66 110 50-59 2 0 2 37 38 75 60-69 2 2 4 22 22 44 70-79 0 0 0 2 7 9 Yli 80 0 0 0 0 0 0 Yhteensä Lokakuu 2016 - Joulukuu 2016 39 31 70 316 417 733 Liittyneitä 2015 2016 2017 Eronneita 2015 2016 2017 1.1.-31.3. 124 119 151 1.1.-31.3. 166 238 236 1.4.-30.6. 107 95 119 1.4.-30.6. 192 223 308 1.7.-30.9. 110 108 118 1.7.-30.9. 264 301 353 1.10.-31.12. 80 70 86 1.10.-31.12. 469 733 736 YHTEENSÄ VUODEN ALUSTA 421 392 474 1091 1495 1633 Väkiluku 31.12.2017 95 446 Seurakuntalaisten väkiluku, liittyneet ja eronneet vuoden lopussa 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Väkiluku 97681 97374 97524 96783 95850 95989 95606 Liittyneet 348 344 364 378 388 421 392 Eronneet 2685 1523 1257 1848 2328 1080 1495 Kuluvan vuoden väkiluvun vertailuarvona on kunkin edeltävän vuoden 31.12. virallinen väkiluku. Seurakunnan väkilukuun vaikuttaa liittyneiden ja eronneiden lisäksi kastettujen ja kuolleiden määrät sekä muuttaneiden määrä.

Lausunto 16.01.2018 MV/177/05.01.02/2017 1 (2) Jyväskylän seurakunta PL 103 40101 Jyväskylä Viite Asia Lausuntopyynnöt Korpilahden kirkon ilmanvaihdosta ja alttarin alueesta, sp. 30.10.2017 ja 20.12.2017 JYVÄSKYLÄ, Korpilahden kirkko, ilmanvaihdon järjestäminen ja alttarin alue Jyväskylän seurakunta on pyytänyt kahta lausuntoa liittyen Korpilahden kirkon käynnissä oleviin korjaustöihin. Ilmanvaihdon järjestämistä koskevan ensimmäisenä saapuneen lausuntopyynnön liitteenä on Sweco Talotekniikka Oy:n selvitys (9.10.2017) sekä kaksi suunnitelmapiirustusta, joista toisessa on päiväys 11.10.2017 ja arkkitehdin tiedot. Lisäksi pyynnöstä on toimitettu ovikaaviot (31.10.2017) ja muita selventäviä piirustuksia ja kuvia. Myöhemmin saapuneen, alttarin aluetta koskevan, lausuntopyynnön liitteenä on selostus sekä nelisivuinen havainnekuvilla varustettu suunnitelma (4.12.2017). Korpilahden kirkko on rakennettu vuosina 1825-27. Kyseessä on tasavartinen ja sisäviisteinen ristikirkko keskitornilla. Sen merkittävimmät muutosvaiheet ovat olleet 1830- luvulla uuden kupolin ja tornin tekeminen alkuperäisten tilalle rakenteellisten ongelmien vuoksi, vuoden 1927 Alvar Aallon suunnittelema sisätilojen korjaus ja vuosien 1991-92 Matti Huusarin suunnittelemat toimenpiteet. Korpilahden kirkko on kirkkolailla suojeltu ja se kuuluu myös valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009). Museovirasto on aiemmin lausunut nyt tekeillä olevien Korpilahden kirkon korjausten suunnitelmista kolmeen otteeseen (13.11.2015, 20.12.2016 ja 20.09.2017). Museovirasto on puoltanut suunnitelmia, mutta esittänyt tarkennustarpeita sekä katselmuksien pitämistä. Lausunnolle on toimitettu aiemmin esitettyjä suunnitelmia täydentävä aineisto painovoimaisen ilmanvaihdon järjestämisestä. Suunnitelmaselostuksessa kuvataan painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän toimintaperiaate sekä suunnitellun toteutuksen vaatimat yksittäiset toimenpiteet. Suunnitelmapiirustuksissa esitetään poistoilmasäleikköjen paikat sekä ulko- että sisäpuolelta 3d-mallinukseen sijoitettuna. Pohjakuvassa on esitetty korvausilmasäleikköjen sijoitukset ulko- ja sisäovissa. Myöhemmin toimitetuista ovikaavioista selviää oviin sijoitettavien säleikköjen tarkemmat ominaisuudet. Ilmanvaihdon osalta Museovirasto pitää nyt esitettyjä suunnitelmia hyvinä. Painovoimainen ilmanvaihto on aikaa kestävä ratkaisu. Esitetyt säleikköjen sijoitukset ja tyypit ovat hyväksyttäviä. Poistoilmasäleikköjen sijoituksessa julkisivujen ristien taakse on erityisesti huomioitava kosteamman sisäilman kondensoituminen ulkotilassa sijaitseviin kylmempiin rakennusosiin. Mikäli kosteusrasitus arvioidaan suureksi, on säleiköille syytä etsiä vaihtoehtoiset sijainnit. PL 913, 00101 Helsinki, kirjaamo@museovirasto.fi, puh. 0295 33 6000, faksi 0295 33 6999, www.nba.fi

2 (2) Alttarin alueen suunnitelmissa tarkennetaan jo aiemmin Museovirastossa hyväksyttyä suunnitelmaa palauttaa kuorialue Alvar Aallon suunnitelmien mukaiseen asuun. Suunnitelmissa on esitetty uusi alttarikaide sekä AV-järjestelmän kaiuttimien, projektorien ja valkokankaiden sijoitus. Uusi alttarikaide on tarkoitus tehdä osittain portaanaluskomerosta löytyneitä Aallon peruskorjauksen aikaisia balustereita käyttäen. Alttarikaiteen suunnitelma on muodonannoltaan Alvar Aallon alkuperäissuunnitelman periaatteiden mukainen. Pienet työergonomiaa lisäävät ja käyttöä tukevat muutokset ovat hyväksyttäviä. Alkuperäisiä alttarikaiteen balustereita ei ole säilynyt uutta suunnitelmaa varten tarpeeksi, ja uudet valmistettavat balusterit tehtäisiin olemassa olevien mukaisiksi. Kaiteen eri rakennusosien kerroksisuus on hyvä osoittaa merkinnällä uusissa rakennusosissa. AV-laitteiden osalta kiinnitykset tulee tehdä pienin elein, jotta tekniikan vanhetessa niiden poistaminen ei jätä purettua vaikutelmaa. Valkokankaiden suojarakenteiden ja kaiutinten alle jäävät puupinnat tulee käsitellä muuta ympäröivää alustaa vastaavasti. Tekniikkaan liittyvien sähköjohtojen ja kaapelointien sijoitukset tulee suunnitella tarkkaan ennen toteutusta ja maalata näkyviltä osin kiinnityspintojen sävyyn. Museoviraston puoltaa nyt esitettyjä suunnitelmia yllä esitetyin huomautuksin. Kuorin alueen muutokset ovat kirkkolain tarkoittama olennainen muutos, joka tulee alistaa kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Yli-intendentti Intendentti Helena Taskinen Robin Landsdorff Tiedoksi Kirkkohallitus

5 600 Alttarikaide Alttari 2 400 Vanha alttarin kehys Sivusakaran apukaiutin ST kolehtihaavit saattoristi 2 300 588 700 Valokuvat Alvar Aallon vuonna 1927 suunnittelman remontin jälkeen. Katafalkki kukkatasot Lukupulpetti Pääkaiutin Sivusakaran apukaiutin ST KORPILAHDEN KIRKKO Alttarikaide ja AV tekniikka Osapohjapiirustus 1.krs 1:50 ark-kantonen oy 4.12.2017

Apukaiuttimet sivuparville Sähkökäyttöinen valkokangas, kotelo maalattu seinän väriin Datatykki sidepalkin kupeessa, hylly maalattu palkin sävyyn Valokuvat Alvar Aallon vuonna 1927 suunnittelman remontin jälkeen. Datatykki sidepalkin kupeessa, hylly maalattu palkin sävyyn Sähkökäyttöinen valkokangas, kotelo maalattu seinän väriin Apukaiuttimet sivuparville KORPILAHDEN KIRKKO Alttarikaide ja AV tekniikka Osapohjapiirustus parvi krs. 1:50 ark-kantonen oy 4.12.2017

Näkymä tietokonemallista, isoja messinkikruunja ei mallinnettu Lähtötilanne, kuvassa näkyy palautettavat messinkikruunut kenteet mallintamatta Rakenteet mallintamatta US3k YP2k Datatykki Apukaiuttimet, maalataan pilarin sävyyn YP2k Apukaiuttimet, maalataan pilarin sävyyn Sähkökäyttöinen valkokangas +108,770 AP1 v Apukaiuttimet, maalataan pilarin sävyyn Pääkaiutin, maalataan pilarin sävyyn Apukaiuttimet, maalataan pilarin sävyyn KORPILAHDEN KIRKKO Alttarikaide ja AV tekniikka Osaleikkaukset 1:100 ark-kantonen oy 4.12.2017

890 100 100 605 745 105 40 1 000 900 1 000 2 400 käytetyt pikarit puhtaat ehtoollispikarit alttaripöytä ja polvistumispenkki 700 450 350 200 400 Lukupulpetti Alttarikaiteessa käytetään 17 kpl vanhoja löytyneitä balustereja ja puuttuvat teetetään vanhan mallin mukaan. Alttarikaide on vanhaa mallia mukaileva jota muokattu nykykäyttöön esim. lisäämällä ehtoolispikari hyllyt ja otettu huomioon työergonomia. KORPILAHDEN KIRKKO Alttarikaide ja AV tekniikka Alttarikaide ja lukupulpetti 1:20 ark-kantonen oy 4.12.2017

Pohjois-, etelä- ja länsilaivoissa poistoilmasäleikkö sijoitetaan seinälle harmaan lunettiviivan alapuolelle. Pohjois-, etelä- ja länsilaivoissa poistoilma säleikön sijoitetaan seinälle harmaan lunettiviivan alapuoelle. Ulkoseinään ritilä ja sisäseinään suljettava venttiili. US2k "Lautaseinä" Tuloilmasäleiköt ulko-ovissa ja väliovissa Hirisiseinä Poistoilmasäleikkö sijoitetaan ristin taakse. Ristiä otetaan sen verran irti seinäst, että ilma pääsee vapaasti liikkumaan. US1k KORPILAHDEN KIRKKO Ilmanvaihtosäleikön paikka ark-kantonen oy / SK 11.10.2017