HOLHOUSTOIMILAIN MUKAINEN EDUNVALVONTA SEKÄ EDUNVALVONTAVALTUUTUS Lamk:n seniorit 17.4.2018 Tuija Kanerva Lakimies
Maistraatti holhousviranomaisena Neuvoo ja opastaa menettelytavoissa edunvalvojan saamiseksi ja edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseksi Järjestää tarvittaessa edunvalvojan henkilölle, joka ei kykene itse valvomaan etujaan ja hoitamaan asioitaan Valvoo edunvalvojien ja edunvalvontavaltuutettujen toimintaa Vahvistaa edunvalvontavaltuutuksen sekä tekee edunvalvojan määräämistä koskevissa asioissa päätöksen tai hakemuksen käräjäoikeudelle
HOLHOUSTOIMEN ASIAKKAAT Alaikäiset maistraattien harkintamahdollisuus vähäinen Toimintarajoitteiset täysi-ikäiset edunvalvontavaltuutus vai edunvalvojan määrääminen valtuutuksen vahvistamisen edellytysten kontrollointi, edunvalvonnan tarpeen arviointi Tietymättömissä olevat perilliset maistraattien harkintamahdollisuus vähäinen Poissa (kadoksissa) olevat omaisuuden hoidon tarpeen arviointi Omaisuuden tulevat omistajat omaisuuden hoidon tarpeen arviointi Edunvalvonnassa olevat, joille on lahjoitettu tai testamentattu omaisuutta edunvalvontaehdoin sen arviointi, onko edunvalvojan määrääminen testamentinsaajan edun mukaista Alaikäiset, joiden huoltaja on esteellinen
EDUNVALVONTAVALTUUTUS VAI EDUNVALVOJA? EDUNVALVONTAVALTUUTUS - kun valtuuttaja valtakirjan tekemisen hetkellä kykenee ymmärtämään valtuutuksen merkityksen - etuna valtuuttajan mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuka ja millä tavoin hoitaa hänen asioitaan tulevaisuudessa EDUNVALVOJAN MÄÄRÄÄMINEN - kun kyky tehdä pätevä valtuutus on menetetty - viimesijainen järjestely
EDUNVALVONTAVALTUUTUS Laki edunvalvontavaltuutuksesta 25.5.2007/648
EDUNVALVONTAVALTUUTUS Laki edunvalvontavaltuuksesta tuli voimaan 1.11.2007 Erityinen valtuutuksen muoto, jonka avulla täysi-ikäinen ja oikeustoimikelpoinen voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan Edunvalvontavaltakirja on määrämuotoinen asiakirja, jossa annetaan määräyksiä asioiden hoidosta sen jälkeen, kun valtuuttaja itse on tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan Edunvalvontavaltakirjan laatimisessa on hyvä pyytää oikeudellista apua oikeusaputoimistosta tai asianajajalta
KELPOISUUS VALTAKIRJAN TEKEMISEEN TÄYSI-IKÄISYYS OIKEUSTOIMIKELPOISUUS
Valtakirjan minimisisältö 1. Valtuuttamistarkoitus 2. Asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa 3. Valtuuttaja ja valtuutettu 4. Määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan
0 Sisällön erityiskysymyksiä Jos halutaan, että valtuutetulla on oikeus - kiinteistön luovuttamiseen (tai panttaamiseen), on tästä erikseen mainittava valtakirjassa; - omaisuuden lahjoittamiseen, on lahjan antamisen perusteet yksilöitävä valtakirjassa (esim. mitä lahjoitetaan, kenelle, missä tilanteessa). Valtuuttaja voi valtakirjassa määrätä, että valtuutetun on tehtävä tili maistraatille, tai haettava maistraatin lupa tiettyihin oikeustoimiin (esim. kiinteistön myyminen).
0 SISÄLLÖN ERITYISKYSYMYKSIÄ Valtakirjassa voidaan määrätä varsinaisen valtuutetun lisäksi - toissijainen valtuutettu siltä varalta, että valtuutettu kuolee tai tulee pysyvästi kykenemättömäksi (tai haluttomaksi) hoitamaan valtuutetun tehtävää; - varavaltuutettu siltä varalta, että valtuutetulle tulee tilapäinen este tai jääviystilanne.
0 Valtakirjan muoto (6.1 ) Valtakirja on tehtävä kirjallisesti. Kahden kelpoisuusvaatimukset täyttävän ja esteettömän (ks. 8 ) todistajan on oltava samanaikaisesti läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan tai tunnustaa siinä olevan allekirjoituksensa. Hoitohenkilökunta on usein ohjeistettu kieltäytymään todistamisesta. Todistajien on tämän jälkeen todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Todistajien on tiedettävä, että kysymyksessä on edunvalvontavaltakirja.
Valtakirjan todistajat ja todistuslausuma todistajien nimet, syntymäajat ja yhteystiedot todistajien esteellisyys varmistettava todistamisen paikka ja aika maininta todistajien samanaikaisesta läsnäolosta valtakirjaa tehtäessä merkintä valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys merkintä mahdollisista muista seikoista, joiden todistajat katsovat vaikuttavan valtakirjan pätevyyteen
VALTAKIRJAN TODISTAJAN ESTEETTÖMYYS (8 ) Esteellisiä toimimaan todistajana ovat: 1. Valtuuttajan puoliso 2. Valtuuttajan tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi ja isovanhempi sekä tällaisen henkilön puoliso 3. Valtuutettu ja hänen puolisonsa sekä 4. Valtuutetun tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi sekä tällaisen henkilön puoliso
Valtakirjan voimaantulo Valtuutettu säilyttää huolellisesti valtakirjan (hän voi joutua säilyttämään sitä hyvinkin pitkän ajan). Sitten, kun valtuutusta on tarpeen alkaa käyttää, valtuutettu toimittaa valtakirjan maistraattiin ja pyytää että maistraatti vahvistaa sen. Maistraatti toteaa lääkärinlausunnosta, että valtuuttajan terveydentila on siten heikentynyt että valtakirjan vahvistaminen on tarpeen, ja antaa vahvistamisesta päätöksen. Vahvistamisen jälkeen valtuutettu alkaa hoitaa hänelle valtakirjassa määrättyjä tehtäviä Maistraatti valvoo valtuutuksen hoitamista valtuuttajan määräämässä laajuudessa Vahvistamisen yhteydessä omaisuuden hoitamista sisältävä valtuutus rekisteröidään holhousasioiden rekisteriin.
Valtuutetun tehtävät Omaisuuden ja taloudellisten asioiden hoito Ei tilintekovelvollisuutta, ellei sitä ole valtakirjassa erikseen mainittu Samat velvollisuudet kuin edunvalvojalla Voi realisoida omaisuutta, mutta kiinteistön myynti mainittava erikseen valtakirjassa Lahjoitukset eivät ole sallittuja, ellei valtakirjassa ole mainintaa Valtakirjan rekisteröinnin jälkeen tehtävä omaisuusluettelo maistraatille
EDUNVALVONTA Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442
EDUNVALVOJAN MÄÄRÄÄMINEN TOIMINTARAJOITTEISELLE AIKUISELLE TAUSTALLA VAIKUTTAVAT PERIAATTEET: - Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen periaate - Edunvalvontatoimien kohteena olevan henkilön etujen ja hyvinvoinnin ensisijaisuuden periaate - Välttämättömyyden periaate (lievimmän riittävän keinon periaate) - Suhteellisuusperiaate (suojakeinojen suhde suojantarpeeseen)
Edellytykset edunvalvonnalle Laki holhoustoimesta 8.1 : Asianomainen on kykenemätön valvomaan etuaan tai huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi; ja asiat vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidetuksi muulla tavoin Edunvalvojan määrääminen edellyttää kahden kriteerin täyttymistä: 1) Lääketieteellinen kriteeri 2) Tarvekriteeri (asiat vaativat hoitoa, eivätkä hoidu millään muulla tavalla)
Miten edunvalvojan voi saada? Edunvalvojan määrää maistraatti tai käräjäoikeus. 1) Oma hakemus maistraatille: - henkilö itse voi saada itselleen edunvalvojan tekemällä kirjallisen hakemuksen maistraatille. Asian käsittelyssä maistraatti kuulee hakijaa henkilökohtaisesti (maistraatin tiloissa, tarvittaessa myös kotona tai hoitolaitoksessa) 2) Oma, läheisen tai maistraatin hakemus käräjäoikeudelle: Hakemuksen käräjäoikeudelle voi apua tarvitsevan ohella tehdä myös tämän isä, äiti, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen. Myös maistraatti voi tehdä hakemuksen käräjäoikeudelle (maistraatin hakemus on käytännössä yleisin menettely). 3) Kenen tahansa ilmoitus maistraatille:
EDUNVALVOJAN MÄÄRÄÄMINEN.. - Kun henkilön havaitaan olevan tai henkilö havaitsee itse olevansa edunvalvonnan tarpeessa - Terveydentilan tai toimintakykyyn vaikuttavan ominaisuuden lääketieteellinen arviointi on ratkaiseva lääkärintodistus tarvitaan - Tulee vireille: 1. Maistraatille tai käräjäoikeudelle tehtävällä hakemuksella, jonka voi tehdä edunvalvonnan tarpeessa oleva itse, lapsi tai vanhempi 2. Maistraatille tehtävällä ilmoituksella edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä
.. EDUNVALVOJAN MÄÄRÄÄMINEN.. Terveydentilan tai toimintakykyyn vaikuttavan ominaisuuden lääketieteellinen arviointi on ratkaiseva lääkärintodistus tarvitaan Maistraatti tekee selvityksen, kuulee edunvalvonnan tarpeessa olevaksi ilmoitettua, tämän lähiomaisia, hoitohenkilöitä ja asioita aiemmin hoitaneita jne. Edunvalvojana voi toimia sukulainen, muu sopiva henkilö tai oikeusaputoimiston yleinen edunvalvoja Asiassa päätöksen tekee maistraatti, jos asianomainen itse hakenut edunvalvojaa itselleen ja osoittaa kuulemisessa ymmärtävänsä asian tuomioistuin kun hakijana on joku muu kuin asianomainen itse
Kuka edunvalvojaksi? Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva ja suostuva henkilö, jolla on riittävä taito ja kokemus. Usein edunvalvojana toimii tukea tarvitsevan lapsi, aviopuoliso tai muu läheinen. Toinen vaihtoehto on yleinen edunvalvoja, joka hoitaa näitä tehtäviä työnsä puolesta. Yleiset edunvalvojat ovat valtion palveluksessa, oikeusaputoimistojen edunvalvontatoimistoissa. Maistraatti valvoo edunvalvojien toimintaa, mutta ei ole heidän (edes yleisten edunvalvojien) työnantajansa tai esimiehensä.
Edunvalvojan määrääminen ei ole tarpeellista seuraavissa tapauksissa lääketieteellisten edellytysten täyttymisestä huolimatta Vähäiset asiat; omaiset hoitavat moitteettomasti Päämies antanut oikeustoimikykyisenä valtakirjan, valtuutus riittää ja valtuutettu toimii moitteettomasti Sosiaalitoimen välitystili tms. järjestely riittää ylläpitämään elämänhallinnan Läheisillä on suoraan lain nojalla edustusvaltaa, joka riittää asioiden hoitamiseen Päämies on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen, joka kattaa hoitamista edellyttävät asiat
Korvaavia keinoja asioiden hoitamiseksi Saadaanko asiat hoidetuksi muulla tavoin kuin edunvalvonnalla? Jos esim. jollakin omaisella on tilinkäyttöoikeus ja hän hoitaa laskut asiallisesti, ei edunvalvonnan tarvetta ehkä ole vaikka henkilö itse olisikin toimintakyvytön. Henkilön elämäntilanne vaikuttaa edunvalvonnan tarpeeseen: - asuuko yksin vai turvallisten läheisten silmälläpidon alla tai palveluasunnossa; - miten paljon on varallisuutta; - varallisuuden laatu: vaikeahoitoisuus, hukkaamisen tai hyväksikäytön riski; - velat, velkajärjestelyn tarve; - päihteiden käyttö; - taloudellinen hyväksikäyttö ystävien, naapurien, sukulaisten taholta; - monimutkaiset oikeustoimet (esim. tukien hakemisen tarve, ositus, perinnönjako, yritystoiminnan
Edunvalvojan tehtävät Edunvalvojan tehtävistä päättää maistraatti tai käräjäoikeus. Yleensä edunvalvojalle annetaan tehtäväksi hoitaa päämiehensä omaisuutta ja taloudellisia asioita. Joskus tehtävämääräys sisältää myös päämiehen edustamisen tämän henkilöön (esim. hoitoon ja asumiseen) liittyvissä asioissa. Henkilöön liittyvissä asioissa edunvalvoja voi kuitenkin edustaa päämiestä vain silloin, kun päämies itse ei ymmärrä asian merkitystä.
Omaisuutta hoitavan edunvalvojan tehtäviä Perustehtävänä on päämiehen omaisuuden ja taloudellisten asioiden hoitaminen. Esim. pankkitilien käyttöoikeudet, etuuksien hakeminen, laskujen maksaminen, velkojen selvittäminen, vastuu kiinteistöjen hoitamisesta, veroilmoitukset, päämiehen saamiin perintöihin liittyvät asiat. Edunvalvojan on aina huolehdittava siitä, että päämies saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen. - Edunvalvojan on huolehdittava siitä, että päämies saa varoistaan riittävästi rahaa omaan henkilökohtaiseen käyttöönsä ( käyttövarat ). - Tehtävän alussa on laadittava omaisuusluettelo. - Jatkuva kirjanpito. - Vuositili maistraatille. Edunvalvojan tehtävälaiminlyönnit, sopimaton käytös sivullinenkin voi tehdä kantelun maistraatille.
Edunvalvojan tehtävät Edunvalvojan on huolehdittava päämiehensä omaisuudesta siten, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi ja tämän henkilökohtaisiin tarpeisiin Päämiehelle tulee järjestää asianmukaiset elinolosuhteet ja hänen haltuunsa tulee jättää se omaisuus, jota hän tarvitsee henkilökohtaiseen käyttöönsä sekä kohtuulliseksi katsottava määrä käyttörahoja Omaisuus, jota ei käytetä päämiehen elatukseen tai muihin päämiehen tarpeisiin, on sijoitettava siten, että sen säilymisestä on riittävä varmuus ja että sille saadaan kohtuullinen tuotto Edunvalvojan on tiedusteltava päämiehensä mielipidettä tehtäviinsä kuuluvissa tärkeissä asioissa, jos päämies ymmärtää asian merkityksen Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehensä omaisuutta Edunvalvojalla on salassapitovelvollisuus päämiehen asioista
Luvat, palkkio Edunvalvoja tarvitsee maistraatin luvan päämiehensä puolesta tehtäviin tärkeisiin oikeustoimiin. Lupa tarvitaan esimerkiksi asunnon tai kiinteistön myymiseen ja ostamiseen, puun tai maa-aineksen myymiseen, osituksesta tai perinnönjaosta sopimiseen, lainan ottamiseen tai antamiseen sekä omaisuuden luovuttamiseen pantiksi. Edunvalvojalla ei ole oikeutta tehdä lahjoituksia päämiehensä puolesta. Edunvalvojalla on oikeus saada korvaus kuluistaan ja kohtuullinen palkkio.
Toimintakelpoisuuden rajoittaminen Pelkkä edunvalvonta ei lakkauta henkilön omaa oikeustoimikelpoisuutta. Mahdollisuus tehdä sopimuksia tai sitoutua muihin velvoitteisiin voi joissakin tapauksissa vaarantaa henkilön taloudelliset edut. Näin voi käydä erityisesti silloin, kun asianomainen ei kuuntele edunvalvojaansa, vaan tekee tärkeitä ja huonoiksi osoittautuvia päätöksiä yksin. Tällöin käräjäoikeus voi hakemuksesta rajoittaa henkilön toimintakelpoisuutta. Käräjäoikeus voi esimerkiksi päättää, ettei asianomaisella ole oikeutta tehdä velkaa tai oikeutta määrätä tietystä omaisuudestaan. Ääritilanteessa vajaavaltaiseksi julistaminen. Vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä henkilön suojaamiseksi. Käytännössä harvinainen toimenpide (Häme n. 3,6 % päämiehistä)
Edunvalvojan sijainen Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos päämiehen vastapuolena on edunvalvoja itse. Päämiehensä edustamista koskeva kielto on voimassa myös silloin, jos vastapuolena on joku muu henkilö, jota edunvalvoja edustaa tai joku muu edunvalvojalle läheinen henkilö. Esteellisyystilanteissa maistraatti tai käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojalle sijaisen
Edunvalvonnan tarpeen uudelleen arviointi Käräjäoikeus (joissakin tapauksissa maistraatti) lakkauttaa hakemuksesta edunvalvojan tehtävän, kun edunvalvonnan tarvetta ei enää ole. Hakemuksen voi tehdä päämies itse, edunvalvoja tai maistraatti. Lakkauttamista voi käräjäoikeudelta hakea myös päämiehen isä tai äiti, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen. Jotta kukaan ei olisi edunvalvonnassa tarpeettomasti, maistraatti selvittää joka neljäs vuosi, onko edunvalvontaa tarpeen jatkaa. Tästä voidaan kuitenkin nykyisin luopua, jos henkilön avun tarve arvioidaan pysyväksi.
Edunvalvojan tehtävän päättyminen Käräjäoikeus voi vapauttaa edunvalvojan tehtävästään, kun - edunvalvoja itse sitä pyytää; - päämies ei enää ole edunvalvonnan tarpeessa; tai - jos edunvalvoja osoittautuu tehtäväänsä sopimattomaksi. Edunvalvojan tehtävä päättyy aina, kun päämies kuolee. Tehtävän päätyttyä edunvalvojan on tehtävä päätöstili maistraatille ja annettava päämiehen omaisuus sille, jolla on oikeus ottaa se vastaan.
Lisätietoja www.maistraatti.fi, Kirkkokatu 12 B, Lahti