(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C1003 4 op KL 2018
KURSSIN OHJELMA Seitsemän luentoa keskittyvät länsimaisiin kaupunkisuunnitelmiin ja kaupunkisuunnittelijoihin antiikista nykyaikaan. Kurssi antaa valmiudet ymmärtää eri aikakausien kaupunkisuunnittelun taustalla vaikuttanutta aatehistoriaa, yhteiskunnallisia ja taloudellisia ilmiöitä sekä infrastruktuuria ja teknologiaa. Kurssilla perehdytään tapauskohtaisesti myös kaupunkisuunnittelun tutkimuksen ja lähdeaineistojen ongelmiin.
KURSSIN OHJELMA 10.1. Kaupunkisuunnittelu ja historia Mitä on kaupunkisuunnittelun historia? 17.1. Kronologinen katsaus I Antiikista keskiaikaan 24.1. Kronologinen katsaus II Renessanssista moderniin aikaan
KURSSIN OHJELMA 31.1. a) Aatehistoria Kaupunkisuunnitelmat maailmankuvina ja metaforina b) Teknologia ja maan arvo Infrastruktuurien, talouden ja spekulatiivisen rakentamisen merkitys kaupunkisuunnittelun historiassa 7.2. Suunnittelijuus Ketkä kaupunkeja ovat suunnitelleet? 14.2. Jälkimaininkeja kaupunkisuunnittelun historiaa suomalaisin esimerkein
SUORITUSTAPA JA ARVOSTELU Luennot 12 tuntia Oheisartikkelit Kirjallinen tehtävä (essee tai oppimispäiväkirja) 1 poissaolo sallitaan ilman korvaavaa tehtävää
VAIHTOEHTO 1: OPPIMISPÄIVÄKIRJA Mikä on oppimispäiväkirja? Oppimispäiväkirja on luennoilla esitettyjen keskeisten kysymysten sekä itselle heränneiden huomioiden, kysymysten ja kehitelmien sekä oheislukemiston varaan rakennettu teksti. Se on oman ja lainatun tiedon vuoropuhelusta muodostuva kokonaisuus. Oppimispäiväkirja on siten, paitsi kurssin arvosanan määrittämisen väline, myös oppimismenetelmä. Sen tarkoituksena on havainnollistaa ja konkretisoida uuden tiedon herättämiä ajatuksia. Kirjoittaminen nostaa esiin omaan ajatteluun ja luentojen sisältöön liittyviä ristiriitoja, ravistelee ja muokkaa ajatteluun juurtuneita käsitteitä ja luo uudenlaisia yhteyksiä asioiden välille. Mitoitus: 10 liuskaa tekstiä (riviväli 1,5, fontti 12 pt) + mahdolliset kuvat (joka luennosta 1-1,5 liuskaa sekä 2-3 sivun yhteenveto)
VAIHTOEHTO 2: ESSEE Valitse jokin vähintään 500-vuotias eurooppalainen kaupunki, joka ei ole Suomesta. Etsi itse kirjallisuutta (3 à 4 nimekettä eli artikkelia tai teosta/teoksen lukua riittää), ja tarkastele sen pohjalta, miten luennoilla ja niiden yhteydessä olleissa keskusteluissa esiin nousseet ilmiöt näyttäytyvät kohdekaupungissasi. Mitoitus: 6 liuskaa tekstiä (riviväli 1,5, fontti 12 pt) + mahdolliset kuvat Tarkemmat ohjeet My courses -kursialueella
KAUPUNKISUUNNITELU? [ N HISTORIA]
KAUPUNKISUUNNITELU? [ N HISTORIA] Miten voidaan määritellä, että kaupunki on suunniteltu? Mikä on kaupunkisuunnitelma?
SUUNNITELTU JA SUUNNITTELEMATON?
KAUPUNKIKUDOS, TYPOLOGIA IDEAALITYYPPI TOTEUTUMA RAKENNUS MIELIKUVA PERINNE AINUTLAATUISUUS KONTEKSTIN VAIKUTUS KAUPUNKI SUUNNITELMA UTOPIA KOMPLEKSISUUS KERROKSELLISUUS
NÄKÖKULMIA KAUPUNKI PAIKKANA JA TILANA Kerrostunut kaupunkitila (yhä käytössä oleva kaupunkirakenne) Rauniokaupunki Arkeologisoitunut kaupunki Rakentamaton kaupunki
NÄKÖKULMIA KAUPUNKI ESITYKSENÄ Kaupunkisuunnitelma (sanallinen, kuvallinen tai geometrinen esitys) Kaupunkikuvaus Utopia Panegyyri Kronikka Romaani Symboli Kartta Maalaus Valokuva
[KAUPUNKISUUNNITELUN] HISTORIA? Mikä on historian ja menneisyyden ero?
HISTORIAN PERIODISOINTI Kolmijako antiikki keskiaika uusi aika syntyi 1600-luvulla ja vakiintui käyttöön 1700-luvulla Ajatus sisäisesti yhdenmukaisista aikakausista ja niiden välisistä murroskohdista (= historian periodisointi) auttaa jäsentämään historiakäsitystä Toisaalta: HYVÄ RENKI MUTTA HUONO ISÄNTÄ: Toisinaan periodisointi alkaa hallitsemaan historiakäsitystä ja historia nähdään periodisaation toteutumina (esim. keskiaikainen kaupunki )
HISTORIAN AIKATASOT Fernand Braudel (1947): Maantieteellinen aika, hitaasti liikkuva aika (le temps géographique, de longue durée) Konjunktuurien aika, valtajärjestelmien aika (le temps social, celui des états) tapahtumien aika, sanomalehtimiehen aika (le temps de l'événement)
KAUPUNKISUUNNITTELUN TUTKIMUSALOJA Historiantutkimus Arkeologia Arkkitehtuurin historia Taidehistoria Epigrafiikka, filologia Mediatutkimus, folkloristiikka, kirjallisuustiede, kansatiede jne.