Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus 1 Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa I (savikat, pihatatar, peipit, pillikkeet) Jauhosavikka (Chenopodium album) Kuva 1 (vasemmalla): Jauhosavikka sirkkalehtiastella ( savikka punertaa ). Kuva 2 (ylhäällä): Jauhosavikka ensimmäisellä kasvulehtiasteella. Kuva 3. Iso (jauho)- savikka, jossa on jo 6 kasvulehteä. Torjunta vaatii tankkiseokseen metamitronia (1,5 2,0 l tai kg/ha) sekä etofumesaattia ja fenmedifaamia verrattain suuret määrät (ns. hevoskuurit). Kuivissa oloissa näin suuresta savikasta tulee ongelma. Savikat ovat yleisimpiä rikkakasveja juurikaspelloilla. Jauhosavikan lisäksi samoilla ohjeilla voidaan torjua punasavikkaa (Ch. rubrum), maltsoja kuten iso- ja kylämaltsaa (Atriplex prostrata & paltula). Muita harvinaisempia juurikaspeltojen savikoita ovat
Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus 2 hento sinisavikka (Ch. glaucum) ja hyvänheikinsavikka (Ch. bonus-henricus). Jauhosavikan ja maltsan erottaa jauhosavikan lehtien jauhosta, jota maltoilla ei ole. Savikat ja maltsat saadaan torjuttua samoilla ohjelmilla. Savikoilla on vain yksi verrattain pitkä taimettumisjakso, joka kattaa koko kasvukauden alun aina elokuulle asti. Maltsojen taimettusaika painottuu alkukesään. Jauhosavikka on tehokas siementen tuottaja. Isoissa jauhisavikoissa voi olla jopa 20.000 siementä per kasvi. Maltsat (isomaltsa) tuottavat huomattavasti vähemmän siemeniä (n. 6 000 siementä/kasvi). Sirkkalehtiasteella oleva savikka saadaan helposti torjuttua pienellä määrällä fenmedifaamia ja öljyllä (esim. 1,0 l Betanal SE/Betasana 2000 + 0,5 l/ha öljyä). Myös ensimmäisellä kasvulehtiasteella oleva savikka kuolee suhteellisen helposti normaaleilla fenmedifaami-, etofumesaatti- ja öljymäärillä. Rikkakasvien siemenistä osa on lepovaiheessa (dormanssi). Tästä syystä savikoidenkin määrän vähentäminen vaatii useiden vuosien jopa vuosikymmeniä. Lämpimät ja kuivat keväät suosivat yleensä savikkaa. Metamitronin hyvä maavaikutus ja riittävä määrä 1. ruiskutuksessa, helpottavat savikan torjuntaa myöhemmissä vaiheissa. Savikasta voi syntyä erittäin vaikeasti torjuttava rikkakasvi kuivissa oloissa, jolloin sen torjunta vaatii suuria fenmedifaami- ja öljymääriä sekä aikaisen aamun ruiskutukset. Pihatatar (Polygonum aviculare) Kuva 4. Pihatatar sirkkalehtiasteella Kuva 5. Pihatatarin 1. kasvulehti avautumassa Kuva 6. Pihatatarin 1. kasvulehti avautunut Pihatatar on yksi vaikeimmin torjuttavista rikkakasveista. Se taimettuu pääasiassa kasvukauden alussa ja tuottaa vapaasti kasvaessaan 200-600 siementä/kasvi.
Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus 3 Sirkkalehtiasteella oleva pihatatar on erittäin pieni (n. 0,5 cm korkuinen) ja vaikeasti havaittava (kuva 4). Pienestä lehtipinta-alasta johtuen sen torjunnassa on keskeistä hyvä maavaikutus. Pihatattaren torjunta vaatiikin tankkiseoksiin aika runsaasti metamitronivalmisteita (1,0 2,0 l tai kg/ha), jotka vaikuttavat tässä vaiheessa tattareihin pääasiassa maan kautta. Jos ruiskutuksen jälkeen ei sada, maavaikutus voi jäädä huonoksi ja pihatattaren torjunnan alku heikkenee. Kun ensimmäinen kasvulehti on avautumassa, lehtivaikutteisilla valmisteilla (Betanal Progress SE, Powertwin, Betanal SE/Betasana 2000/Medifam 3420 SC ja Tramat 500 SC) alkaa olla hyvä teho. Pihatatar pitäisi saada torjuttua viimeistään ensimmäisen kasvulehden avauduttua (kuva 6). Myöhemmissä vaiheissa torjuntaan tarvitaan jo huomattavan suuria määriä Progress-, Powertwin- tai Tramat-Betanal/Betasanavalmisteita. Pihatatar on etofumesaatti-kasvi, joka vaatii suurempia etofumesaatti-määriä tankkiseoksiin. Safaria voi lisätä tankkiseoksiin, kun pihatattaressa on ensimmäinen kasvulehti avautunut (pohjavesialueilla myös ensimmäiseen ruiskutukseen). Safari ei tapa pihatatarta, mutta jarruttaa sen kehitystä. Myöhemmin pihatatar voi toipua Safarikäsittelystä. Yleensä Safaria pitäisi käyttää kahdessa peräkkäisessä ruiskutuksessa, jotta kasvua estävä teho saataisiin mahdollisimman hyväksi. Pihatatarpellot samoin kuin muut tatarpellot olisi hyvä harata, jos torjunta jää vaillinaiseksi. Tattaret eivät siedä varjostusta, mistä syystä viljelykierto parantaa ajan mittaan tilannetta. Epäonnistunut tattarien torjunta voi näkyä rikkakasvistossa useita vuosia. Jos torjunta on jäänyt vaillinaiseksi, pihatatar valtaa tehokkaasti alaa aukoisessa kasvustossa ja riviväleissä. Kuivissa oloissa kehittyneet pihatattaret voivat olla erittäin sitkeitä (kuin narua) ja vaativat tehokkaan harauksen, jos torjunnat ovat epäonnistuneet. Peipit: Liuskapeippi (Lamium hybridum), punapeippi (L. rubrum) ja sepiväpeippi (L. amplexicaule) Peipit ovat 1-vuotisia rikkakasveja, joita taimettuu koko kasvukauden ajan. Taimettumishuiput ovat keväällä ja syksyllä. Syksyllä taimettuneet kasvit voivat talvehtia. Peipit eivät tuota kovin paljon siemeniä (n. 200 siementä/kasvi). Sirkkalehtiasteella olevat peipit on helppo torjua, jos tankkiseos sisältää fenmedifaamia, etofumesaattia ja öljyä (viimeksi mainittua riittävästi). Kun ensimmäinen kasvulehtipari on kehittymässä, tankkiseosta on täydennettävä metamitroni-valmisteilla. Suurempien peippien torjunta vaatii jo huomattavia valmiste- ja öljymääriä.
Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Kuva 7. Sirkkalehtiasteella oleva peippi. 4 Kuva 8. Ensimmäiset kasvulehdet kehittymässä peippiin. Peipit eivät kilpaile juurikkaan kanssa kasvutilasta, jos juurikas on tervettä. Peipit ovat lisäksi verrattain pehmeävartisia rikkoja, jotka tuhoutuvat helposti harauksessa. Peippejä taimettuu koko kasvukauden ajan, mistä syystä kasvustojen aukot ovat usein peippien kansoittamia. Liuka- ja punapeippi ovat yleisimpiä ja ne voivat risteytyä keskenään, joten eri peippilajien erottaminen voi olla vaikeaa. Valkopeippiä (L. album), jonka kukat ovat valkoiset, voi esiintyä satunnaisesti Lounais-Suomen pelloilla. Pillikkeet: Kirjopillike (Galeopsis speciosa), karheapillike (G. tetrahit), peltopillike (G. bifida) Kuva 9. Pillike sirkkalehtiastella (yläkuva). Kuva 10. Pillike 1. kasvulehtiasteella (kuva oikealla).
Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus 5 Pillikkeet ovat 1-vuotisia rikkakasveja, joiden taimettumishuippu on kasvukauden alussa. Ne ovat ensimmäisten taimettuvien rikkakasvien joukossa. Pillikkeitä taimettuu myös myöhemmin mutta vähäisemmässä määrin. Pillikkeet tuottavat siemeniä 400 1 000 siementä/kasvi lajista riippuen. Pillikkeet ovat sirkkalehtiasteella erittäin helppoja torjua pienellä määrällä fenmedifaamia ja öljyä. Kun ensimmäiset kasvulehdet ovat kehittyneet, torjuntaan riittää vielä fenmedifaami ja öljy, mutta fenmedifaamin määrä on suurempi (esim. Betanal SE 1,5-2,5 l/ha pillikkeen koon mukaan). Rikkakasvien yleistorjuntaan käytetyt tankkiseokset riittävät pillikkeiden hyvään torjuntaan (pillikkeet eivät vaadi erikoisohjeita).