VUOSIKERTOMUKSET VARAINHOITOVUOdELTA 2011

ISSN 1977-6098 EUROOpAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN TIEdOTE Varainhoitovuoden 2011 vuosikertomusten esittely VUOSIKERTOMUKSET VARAINHOITOVUOdELTA 2011 FI

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 1 LUKIJALLE Vuonna 2011 EU:n menot olivat 129,4 miljardia euroa. Suurin osa menoista liittyi maatalouteen ja koheesiopolitiikkaan, joiden yhteydessä komissio ja EU:n jäsenvaltiot toteuttavat EU:n talousarviota yhdessä. Tässä tiedotteessa esitetään Euroopan tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuotta 2011 koskevien vuosikertomusten keskeiset havainnot ja päätelmät. Kertomuksissa käsitellään EU:n talousarvion toteuttamista ja Euroopan kehitysrahastoja varainhoitovuonna 2011. Vuosikertomusten tarkoituksena on esittää havaintoja ja päätelmiä, joiden avulla Euroopan parlamentti, neuvosto ja kansalaiset voivat arvioida EU:n varainhoidon laatua. Lisäksi pyritään antamaan käyttökelpoisia suosituksia parannuksia varten. Keskeisellä sijalla varainhoitovuotta 2011 koskevissa vuosikertomuksissa ovat nyt 18:ta kertaa annettavat tarkastuslausumat EU:n tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta). Varainhoitovuotta 2011 koskevaan vuosikertomukseen EU:n talousarvion toteuttamisesta on sisällytetty kaksi uutta lukua, joissa esitetään aiempaa tarkemmin eriteltyjä tuloksia maataloudesta ja koheesiopolitiikasta. Aiempi luku Maatalous ja luonnonvarat on korvattu luvuilla Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki sekä Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat. Lisäksi aiempi luku Koheesiopolitiikka, energia ja liikenne on korvattu erillisillä luvuilla Aluepolitiikka, energia ja liikenne ja Työllisyys- ja sosiaaliasiat. On tärkeää, että tarkastushavaintomme muodostavat hyvän perustan tulojen ja menojen sääntöjenmukaisuuden arvioimiselle sekä ajan mittaan saavutetun edistyksen mittaamiselle. Varainhoitovuotta 2011 koskeva vuosikertomus EU:n talousarvion toteuttamisesta auttaa tekemään vertailuja eri toiminta-aloja välillä ja eri vuosien välillä, sillä se sisältää vertailukelpoiset luvut varainhoitovuoden 2010 koko talousarvioon liittyvästä arvioidusta virhetasosta sekä kunkin menoalan arvioidusta virhetasosta. Varainhoitovuotta 2011 koskeva vuosikertomus EU:n talousarvion toteuttamisesta auttaa myös ymmärtämään entistä paremmin EU:n toiminnan tuloksellisuuden hallintaa ja mittaamista. Tämä on erittäin tärkeä aihe, jonka merkitys on kasvanut nykyisen talous- ja rahoituskriisin seurauksena. Vuosikertomuksen kymmenes luku EU:n talousarviosta rahoitetun toiminnan tuloksellisuus on jatkoa varainhoitovuoden 2010 vuosikertomuksen luvulle, jossa aihetta käsiteltiin ensimmäistä kertaa ja joka sai hyvän vastaanoton.

2 VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE Vuosikertomuksissa annetaan lukuisia suosituksia siitä, miten EU:n varainhoitoa voidaan parantaa. Lisäksi vuosikertomuksissa käsitellään aiemmissa kertomuksissa annettujen suositusten seurantaa. Tilintarkastustuomioistuin on myös antanut lausuntoja omista varoista, maataloudesta, koheesiopolitiikasta ja tutkimuksen alalta ja vaikuttanut näin osaltaan sääntöihin, joita parhaillaan valmistellaan seuraavaa ohjelmakautta (2014 2020) varten. Varainhoitovuotta 2011 koskevia vuosikertomuksia julkaistaessa tilintarkastustuomioistuin täyttää 35 vuotta. Unionin kansalaisten taloudellisten etujen riippumattomana valvojana tilintarkastustuomioistuin haluaa jatkuvasti parantaa sekä työskentelytapojaan että työnsä tuloksia. Lisää tietoa tilintarkastustuomioistuimen tehtävistä, työskentelystä ja työn tuloksista on saatavissa sivustolla www.eca.europa.eu. Tilintarkastustuomioistuimen toimintaa voi seurata myös Twitterissä @EUAuditorsECA. Vítor Manuel da SILVA CALDEIRA Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 3 SISÄLLYS Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2011 Keskeiset viestit 5 Tarkastuslausuma 7 Tulosten erittely 8 Tulot 17 Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki 19 Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat 23 Aluepolitiikka, energia ja liikenne 25 Työllisyys- ja sosiaaliasiat 29 Ulkosuhteet, unionin ulkopuolelle suunnattu tuki ja laajentumisasiat 31 Tutkimus ja muut sisäiset politiikat 33 Hallintomenot ja muut menot 35 Euroopan kehitysrahastot (EKR) 37 EU:n talousarviosta rahoitetun toiminnan tuloksellisuus 41 Tausta- ja lisätietoja EU:n talousarvio varainhoitovuodelle 2011 45 DAS-lähestymistapa 47 Tilintarkastustuomioistuimen työ 49

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 5 VUOSIKERTOMUS VARAINHOITOVUODELTA 2011 KESKEISET VIESTIT Varainhoitovuoden 2011 tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot Euroopan unionin taloudellisesta asemasta ja varainhoitovuoden toimien tuloksista ja rahavirroista. Tulojen ja sitoumusten virhetaso ei ollut olennainen. Sen sijaan maksujen virhetaso oli olennainen: EU:n koko talousarvion osalta niiden arvioitu virhetaso oli 3,9 prosenttia. Virhetaso oli samaa suuruusluokkaa kuin varainhoitovuonna 2010, jolloin se oli 3,7 prosenttia. Lukuun ottamatta ulkosuhteita, unionin ulkopuolelle suunnattua tukea ja laajentumisasioita sekä hallintomenoja kaikkien erikseen arvioitujen yksittäisten EU:n menoalojen virhetaso oli olennainen. Tämä osoittaa, että EU:n varainhoitoa on vielä tarpeen parantaa. Tilintarkastustuomioistuin arvioi maaseudun kehittämisen, ympäristöasioiden, kalastuksen ja terveysasioiden toimintalohkoryhmän (riskialttein menoala) menojen virhetasoksi 7,7 prosenttia. Aluepolitiikan, energian ja liikenteen toimintalohkoryhmän arvioitu virhetaso oli yhä korkea, kuusi prosenttia. Komissio esitti aiempaa enemmän varaumia. Komission pääjohtajien riskialttiina pitämä määrä kasvoi 0,4 miljardista eurosta 2,0 miljardiin euroon vuosina 2010 2011. Tämä osoittaa, että komissio on todennut virheriskin suureksi eräillä menoaloilla, etenkin maaseudun kehittämisen, koheesiopolitiikan ja tutkimuksen aloilla.

6 VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE Tarkastetuilla valvontajärjestelmillä kyettiin kokonaistasolla tarkasteltuna varmistamaan maksujen sääntöjenmukaisuus ainoastaan osittain vaikuttavasti, ja järjestelmät eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla virheiden ehkäisemisessä tai havaitsemisessa ja korjaamisessa. Valvonta havaittiin monesti puutteelliseksi. Toiminnan tuloksellisuutta koskevaa komission itsearviointia on kehitetty ja siinä on havaittavissa tervetulleita parannuksia aiempiin vuosiin verrattuna. Tästä huolimatta tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2011 suorittamissa toiminnantarkastuksissa ilmeni muun muassa seuraavaa: korkealaatuisia tarvearviointeja ei suoriteta riittävästi, ohjelmissa on suunnittelupuutteita, jotka vaikeuttavat tuloksia ja vaikutuksia koskevaa raportointia, ja komission olisi osoitettava EU:n tasolla aikaansaatava lisäarvo.

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 7 TARKASTUSLAUSUMA VARAINHOITOVUODEN 2011 TILIEN LUOTETTAVUUS Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että Euroopan unionin konsolidoitu tilinpäätös antaa olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot unionin taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2011 sekä toimien tuloksista ja rahavirroista päättyneeltä varainhoitovuodelta varainhoitoasetuksen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti. VARAINHOITOVUODEN 2011 TULOJEN JA MENOJEN LAILLISUUS JA ASIANMUKAISUUS TULOT Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että varainhoitovuoden 2011 tilien perustana olevat EU:n tulot ovat olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset. SITOUMUKSET Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että varainhoitovuoden 2011 tilien perustana olevat sitoumukset ovat olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset. MAKSUT Perustelut kielteiselle lausumalle Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että tarkastetuilla valvontajärjestelmillä kyetään varmistamaan tilien perustana olevien maksujen laillisuus ja asianmukaisuus osittain vaikuttavasti. Virhetaso on olennainen seuraavissa toimintalohkoryhmissä: maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki; maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat; aluepolitiikka, energia ja liikenne; työllisyys- ja sosiaaliasiat sekä tutkimus ja muut sisäiset politiikat. Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan tilien perustana oleviin maksuihin liittyvä todennäköisin virhetaso on 3,9 prosenttia. Kielteinen lausuma Tilintarkastustuomioistuin katsoo edellä olevassa kohdassa kuvattujen tekijöiden merkittävyyden perusteella, että varainhoitovuoden 2011 tilien perustana olevien maksujen virhetaso on olennainen. Tarkastuslausuma esitetään kokonaisuudessaan varainhoitovuotta 2011 koskevan vuosikertomuksen ensimmäisessä luvussa.

8 VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE TULOSTEN ERITTELY Vuosikertomuksen ensimmäisessä luvussa esitetään analyyttiset tiedot varainhoitovuoden 2011 tuloksista. Luvussa tuodaan esiin havainnot toimien sääntöjenmukaisuudesta verrataan vuoden 2011 tuloksia aiempien vuosien tuloksiin tutkitaan komission johdon antamien tietojen perusteella saatavaa varmuutta esitetään budjettihallintoa koskevia huomautuksia. TOIMIEN SÄÄNTÖJENMUKAISUUS Tilintarkastustuomioistuin testaa toimien joukosta poimittuja otoksia esittääkseen tilastollisia arvioita siitä, kuinka paljon tuloissa ja eri menoaloilla on virheitä. Kaaviossa 1 esitetään testauksen tulokset EU:n koko talousarvion osalta. Kaaviosta käyvät ilmi virheiden esiintyvyys tapahtumissa ja niiden virheiden vaikutus, jotka ovat ilmaistavissa kvantitatiivisesti (arvioitu todennäköisin virhetaso). Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuspäätelmät perustuvat näihin tuloksiin sekä muuhun aineistoon, kuten järjestelmien arviointiin, komission johdon antamiin tietoihin ja muiden tarkastajien tekemään työhön. Tarkempia tietoja tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten lähestymistavasta esitetään sivulla 47.

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 9 Kaavio 1 Tapahtumatarkastuksen tulokset: EU:n varainhoitovuoden 2011 talousarvio kokonaisuutena Virheiden esiintyvyys Tarkastettu määrä ja todennäköisin virhetaso Tarkastuspäätelmä Tulot 2 % 0,8 % Virhetaso ei ole olennainen 3,9 % Menot 44 % Virhetaso on olennainen X % Virheiden esiintyvyys (niiden tarkastettujen tapahtumien osuus, joihin liittyy ainakin yksi kvantitatiivisesti tai eikvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva virhe) 0 20 mrd 40 mrd 60 mrd 80 mrd 100 mrd 120 mrd 140 mrd euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa Y % Todennäköisin virhetaso (tapahtumaotoksessa havaittujen kvantitatiivisten virheiden perusteella arvioitu virhetaso) Huom. Tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetason vakioitujen tilastollisten menetelmien avulla. (Ks. vuosikertomuksen luvun 1 liite 1.1) Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että yhdenkään toimintalohkoryhmän sitoumusten virhetaso ja tulojen virhetaso ei ollut olennainen varainhoitovuonna 2011. Talousarvion kokonaisvirhetasoksi arvioitiin maksujen osalta 3,9 prosenttia, minkä vuoksi tilintarkastustuomioistuin antaa tilien perustana olevien maksujen sääntöjenmukaisuudesta kielteisen lausuman. Kaaviossa 2 esitetään toimintalohkoryhmien testaamisen menoalakohtaiset tulokset. Tarkemmat tiedot jokaisesta arvioidusta menoalasta erityisarviot esitetään myöhemmin tässä tiedotteessa sekä vuosikertomuksen luvuissa.

10 VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE Kaavio 2 Varainhoitovuoden 2011 tapahtumatarkastuksen tulokset EU:n menoaloittain Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki Virheiden esiintyvyys 39 % Tarkastettu määrä ja todennäköisin virhetaso 2,9 % Toimintalohkoryhmä Tarkastuspäätelmä Aluepolitiikka, energia ja liikenne 59 % 6,0 % Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat Tutkimus ja muut sisäiset politiikat 57 % 49 % 3,0 % 7,7 % Virhetaso on olennainen Työllisyys- ja sosiaaliasiat 40 % 2,2 % Hallintomenot ja muut menot Ulkosuhteet, unionin ulkopuolelle suunnattu tuki ja laajentumisasiat 7 % 33 % 0 1,1 % 0,1 % 10 mrd euroa 20 mrd euroa 30 mrd euroa 40 mrd euroa 50 mrd euroa Virhetaso ei ole olennainen X % Virheiden esiintyvyys (niiden tarkastettujen tapahtumien osuus, joihinliittyyainakinyksi kvantitatiivisesti tai ei-kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva virhe) Y % Todennäköisin virhetaso (tapahtumaotoksessa havaittujenkvantitatiivisten virheidenperusteella arvioitu virhetaso) Huom. Tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetason vakioitujen tilastollisten menetelmien avulla. (Ks. vuosikertomuksen luvun 1 liite 1.1)

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 11 VERTAILU AIEMPIIN VUOSIIN Maksujen osalta arvioitu todennäköisin kokonaisvirhetaso on 3,9 prosenttia eli lähes sama kuin vuonna 2010 (3,7 prosenttia) (ks. kaavio 3). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että noin kahteen viidesosaan tarkastetuista tapahtumista liittyi virhe (vuonna 2010 noin kolmasosaan tapahtumista). Kaavio 3 EU:n talousarvion arvioitu todennäköisin kokonaisvirhetaso (2006 2011) 10% 9% 8% 7,3 % 7% 6,9 % EU:n menot 6% 5,2 % 5% 4% 3,3 % 3,7 % 3,9 % * 3% 2% 1% 0% 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Ylempi virheraja Todennäköisin virhetaso Alempi virheraja Huom. Tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetason vakioitujen tilastollisten menetelmien avulla. Tilintarkastustuomioistuin voi saavuttaa 95 % varmuuden siitä, että perusjoukon virhetaso on alemman ja ylemmän virherajan välillä. Tarkemmat tiedot on esitetty vuosikertomuksen luvun 1 liitteessä 1.1. * Vuoden 2011 todennäköisintä virhetasoa laskettaessa otettiin toisin kuin aiempina vuosina huomioon tapaukset, joissa yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukimaksujen saajat eivät olleet noudattaneet täydentäviin ehtoihin liittyviä velvoitteita. Havaitut virheet vastaavat noin 0,1 prosenttiyksikköä tilintarkastustuomioistuimen arvioimasta maksujen todennäköisimmästä kokonaisvirhetasosta. Tilintarkastustuomioistuin arvioi maksujen todennäköisimmän virhetason korkeammaksi vuonna 2011 kuin vuonna 2010 seuraavissa toimintalohkoryhmissä: maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki sekä maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat (verrattuna aiempaan maatalouden ja luonnonvarojen toimintalohkoryhmään) tutkimus ja muut sisäiset politiikat.

12 VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE Arvioitu todennäköisin virhetaso aleni aluepolitiikan, energian ja liikenteen toimintalohkoryhmässä sekä työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohkoryhmässä (verrattuna aiempaan koheesiopolitiikan, energian ja liikenteen toimintalohkoryhmään). Muissa toimintalohkoryhmissä (ulkosuhteet, unionin ulkopuolelle suunnattu tuki ja laajentumisasiat sekä hallintomenot ja muut menot) tilintarkastustuomioistuimen arvio todennäköisimmästä virhetasosta on samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2010. Kaaviossa 4 verrataan varainhoitovuosien 2010 ja 2011 tuloksia toimintalohkoryhmittäin. Tilintarkastustuomioistuimen havaitsema virheiden esiintyvyys oli aiempaa suurempi kaikissa toimintolohkoryhmissä lukuun ottamatta entistä koheesiopolitiikan, energian ja liikenteen toimintalohkoryhmää sekä hallintomenoja ja muita menoja, joiden kohdalla se pysyi entisellään.

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 13 Kaavio 4 Varainhoitovuosien 2010 ja 2011 arvioidun todennäköisimmän virhetason vertailu EU:n menoaloittain 2010 2011 Maatalous ja luonnonvarat 2,3 % 4,0 % 2,9 % 7,7 % Maatalous: markkinatoimenpiteet ja suora tuki Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat Koheesiopolitiikka, energia ja liikenne 7,7 % 5,1 % 6,0 % 2,2 % Aluepolitiikka, energia ja liikenne Työllisyys- ja sosiaaliasiat Unionin ulkopuolelle suunnattu tuki, kehitysyhteistyö ja laajentumisasiat 1,7 % 1,1 % Ulkosuhteet, unionin ulkopuolelle suunnattu tuki ja laajentumisasiat Tutkimus ja muut sisäiset politiikat 1,4 % 3,0 % Tutkimus ja muut sisäiset politiikat Hallintomenot ja muut menot 0,4 % 0,1 % Hallintomenot ja muut menot Huom. Maatalouden yhdistetty virhetaso ja koheesiopolitiikan yhdistetty virhetaso vuodelta 2011 esitetään vertailun mahdollistamiseksi. KOMISSION JOHTO ESITTI VARAUMIA HUOMATTAVASTI SUUREMMASTA MÄÄRÄSTÄ MAKSUJA Komission johdon antamat tiedot Komissio on vastuussa EU:n talousarvion toteuttamisesta. Komission pääjohtajat laativat vuosittaisen toimintakertomuksen, jossa he antavat selvityksen vastuullaan olevien henkilö- ja taloudellisten resurssien käytöstä. Vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyy allekirjoitettu vahvistuslausuma, jossa ilmoitetaan, missä määrin resursseja on käytetty aiottuihin tarkoituksiin ja kuinka hyvin valvontamenettelyillä kyetään varmistamaan toimien sääntöjenmukaisuus. Kun pääjohtajat havaitsevat merkittäviä ongelmia, he sisällyttävät lausumiinsa varaumia antaakseen sidosryhmille määrällisiä ja/tai laadullisia tietoja ongelmien laajuudesta ja todennäköisestä vaikutuksesta.

14 VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE Kaikki pääjohtajat ilmoittivat varainhoitovuoden 2011 osalta, että heidän vastuullaan olevien valvontamenettelyjen avulla voitiin taata tarpeellisessa määrin toimien sääntöjenmukaisuus. Tästä huolimatta niiden pääosastojen ja yksiköiden määrä, jotka esittivät yhden tai useampia varaumia, kasvoi 13:sta 16:een vuosina 2010 2011 (kaikkiaan 48:sta pääosastosta tai yksiköstä). Yksittäisten varaumien lukumäärä kasvoi: vuonna 2010 varaumia esitettiin 17 ja vuonna 2011 niitä esitettiin 27. Suurin osa varaumista liittyy toimien sääntöjenmukaisuudessa ilmenneisiin puutteisiin. Varaumien arvioitu taloudellinen kokonaisvaikutus oli 1 959 miljoonaa euroa, mikä vastaa 1,5 prosenttia varainhoitovuonna 2011 suoritetuista maksuista (vuonna 2010 määrä oli 423 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia). Varaumien lukumäärän ja arvioidun taloudellisen vaikutuksen kasvu kuvastaa sitä, että komission pääjohtajat ovat todenneet virheriskin suureksi tietyillä aloilla, kuten maaseudun kehittäminen, koheesiopolitiikka ja tutkimus. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustulokset vahvistavat tämän riskialttiuden. BUDJETTIHALLINTOA KOSKEVA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN ANALYYSI EU:n varainhoitovuoden 2011 talousarvion ylijäämä oli vuoden lopussa 1,5 miljardia euroa (4,5 miljardia euroa vuonna 2010). Määrä osoittaa, kuinka suuri osuus määrärahoja jäi käyttämättä. Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio kuuluvien kolmen rahaston (Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto) kohdalla jäsenvaltiot esittivät enemmän maksupyyntöjä vuoden 2011 loppua kohden. Talousarviosta suoritettavat maksut olisivat voineet olla määrältään jopa viisi miljardia euroa suuremmat, jos rahoitustarpeen kasvu olisi ennakoitu oikein ja jos tarvittavat maksumäärärahat olisi asetettu käyttöön. MAKSATTAMATTA OLEVAT TALOUSARVIOSITOUMUKSET EU:n talousarvio on monivuotinen. Maksattamatta olevat talousarviositoumukset vastaavat maksuja, jotka liittyvät meno-ohjelmiin, joiden osalta ei vielä ole esitetty maksupyyntöjä. Maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärä kasvoi 13 miljardia euroa (6,7 prosenttia) aina 207 miljardiin euroon vuonna 2011. Määrä vastaa 2,7 vuoden maksuja vuoden 2011 käyttöasteella.

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 15 Kaksi kolmasosaa maksattamatta olevista talousarviositoumuksista liittyy koheesiopolitiikkaan. Tämä määrä 136 miljardia euroa vastaa 3,2 vuoden maksuja koheesiopolitiikan alan vuoden 2011 käyttöasteella. Ohjelmakauden 2007 2013 kertyneiden maksattamatta olevien sitoumusten huomattavasti suurempi määrä verrattuna samaan ajankohtaan edellisellä kaudella johtuu suureksi osaksi meno-ohjelmien käynnistämisen ja toteutuksen viivästymisestä. Tiedot keskeisistä havainnoista esitetään kokonaisuudessaan varainhoitovuoden 2011 vuosikertomuksen ensimmäisessä luvussa Tarkastuslausuma ja lausuman perustana olevat tiedot.

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 17 TULOT (130,0 MILJARDIA EUROA) TARKASTUSKOHDE Tämä erityisarvio koskee EU:n tuloja, joiden avulla unioni rahoittaa talousarvionsa. EU:n kokonaistuloista 67,1 prosenttia on bruttokansantuloon (BKTL) perustuvia omia varoja ja 10,8 prosenttia arvonlisäveroon (alv) perustuvia omia varoja. Varat lasketaan jäsenvaltioiden bruttokansantulon ja jäsenvaltioiden keräämän arvonlisäveron perusteella. Komissio määrittää näiden omien varojen osalta unionille kuuluvien tulojen määrän jäsenvaltioiden laatimien makrotaloudellisten aggregaattien avulla. EU:n tuloista 12,9 prosenttia on perinteisiä omia varoja. Niillä tarkoitetaan tuontitulleja ja sokerin tuotantomaksuja, jotka kansalliset viranomaiset kantavat EU:n puolesta. EU:n tulojen tarkastus Suurin osa EU:n tuloista lasketaan jäsenvaltioiden toimittamien tilastollisten ja makrotaloudellisten tietojen perusteella. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuuden osalta ainoastaan, miten komissio on käsitellyt jäsenvaltioiden toimittamia tietoja, eikä sitä, miten tiedot on alunperin tuotettu. Näin ollen jäljempänä esitetty arvioitu virhetaso kuvastaa ainoastaan komission virheiden vaikutusta tulojen kokonaismäärään. HAVAINNOT o Onko virhetaso olennainen? Ei o Arvioitu todennäköisin virhetaso: 0,8 % o Virheitä sisältävien tarkastettujen tapahtumien osuus: 2 % o Tarkastetut valvontajärjestelmät: Vaikuttavia Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten yhteydessä havaittiin, että jäsenvaltioiden tullivalvonnassa esiintyi puutteita. Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että sen tarkastamilla jäsenvaltioiden valvontajärjestelmillä kyetään varmistamaan ainoastaan osittain vaikuttavasti, että tullimaksut on kirjattu oikein ja täysimääräisinä. Vuoden 2011 päättyessä komissio ei ollut vieläkään poistanut yleisiä varaumia eikä esittänyt erityisiä BKTL-varaumia, jotka koskisivat EU-15-jäsenvaltioita vuodesta 2002 alkaen ja EU-10-jäsenvaltioita vuodesta 2004 alkaen. Kyseiset yleiset varaumat poistettiin lopulta tammikuussa 2012. Komissio ei ole myöskään poistanut kahta jäljellä olevaa erityistä BKTLvaraumaa, jotka koskevat kautta 1995 2001.

18 VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE Tilintarkastustuomioistuin pani merkille, että sakkojen perintään ei ollut sovellettu kaikkia perintään käytettävissä olevia keinoja, jos velallisten taloudellinen tilanne oli huono. Komissio ehdottaa varainhoitoasetuksen soveltamissääntöihin muutosta, jonka mukaan tällainen käytäntö olisi mahdollista poikkeuksellisissa oloissa. Komissio arvioi parhaillaan riskinhallintapolitiikkaansa pankkialan nykytilanteen valossa; arvioinnin kohteena on sakot ja seuraamusmaksut kattavien vakuuksien luotettavuus. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tapauksia, joissa ei ollut noudatettu vakuuksia myöntäville rahoituslaitoksille asetettuja, luottoluokitusta koskevia vähimmäisvaatimuksia. SUOSITUKSET Komissio on toteuttanut toimia pannakseen täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuosien 2008 ja 2009 vuosikertomuksissa esittämät suositukset, mutta edistys on ollut vähäistä. Varainhoitovuoden 2011 vuosikertomuksessaan tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio o kannustaa jäsenvaltioita parantamaan tullivalvontaansa, jotta perinteisiä omia varoja saadaan kerätyksi mahdollisimman suuri määrä o pyrkii edelleen varmistamaan, että kirjanpitojärjestelmien avulla voidaan osoittaa, että varat on kirjattu jäsenvaltioiden kirjanpitoon täysimääräisinä ja oikein. Tiedot EU:n tuloja koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan varainhoitovuoden 2011 vuosikertomuksen toisessa luvussa.

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 19 MAATALOUS: MARKKINATOIMENPITEET JA SUORA TUKI (43,8 MILJARDIA EUROA) TARKASTUSKOHDE Tämä erityisarvio koskee Euroopan maatalouden tukirahastoa (eli maataloustukirahastoa), joka on toinen kahdesta EU:n yhteisen maatalouspolitiikan keskeisestä välineestä. Suurin osa rahaston suorista tuista maksetaan edunsaajille tukikelpoisen maan pintaalan perustella. Tuen saamisen ehtona on, että viljelijät noudattavat useita täydentävien ehtojen alaisia velvoitteita maankäytön ja ympäristönsuojelun osalta. Menoja hallinnoidaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. HAVAINNOT o Onko virhetaso olennainen? Kyllä o Arvioitu todennäköisin virhetaso: 2,9 % o Virheitä sisältävien tarkastettujen tapahtumien osuus: 39 % o Tarkastetut valvontajärjestelmät: Osittain vaikuttavia Noin kolme neljäsosaa kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä liittyy oikeellisuuteen. Yleisimmin virhe johtuu siitä, että edunsaajat ovat EU-varoja hakiessaan ilmoittaneet maaalan liian suurena. Valtaosa yksittäisistä virheistä koski alle 5:tä prosenttia tukihakemuksessa ilmoitetusta määrästä, mutta joskus ero oli huomattavampi (ks. jäljempänä oleva esimerkki). Tilintarkastustuomioistuin tarkasti yhteensä 155 maksua, joihin sovelletaan täydentävien ehtojen vaatimuksia, ja havaitsi, että vaatimuksia oli jätetty noudattamatta 22 maksussa.

20 VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE Esimerkki: Hakemuksessa mainittuja eläimiä ei ollut olemassa Viljelijälle oli myönnetty erityistuki 150 lampaasta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, ettei edunsaajalla ollut tosiasiassa ainuttakaan lammasta. Valvontajärjestelmien ja erityisesti yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän vaikuttavuutta heikentää se, että tietokannoissa on virheellisiä tietoja (ks. jäljempänä oleva esimerkki) ja että maksajavirastot eivät suorita tukihakemusten hallinnollista käsittellyä oikein. Edunsaajien maa-alastaan antamat ja jäsenvaltioiden maarekistereihin sisältyvät virheelliset tiedot muodostavat merkittävän virhelähteen. Lisäksi tarkastuksen yhteydessä kävi ilmi, että tietyt edellisissä vuosikertomuksissa raportoidut vakavat järjestelmäpuutteet ovat yhä olemassa. Esimerkki: Viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän tietokannassa on virheellisiä tietoja Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kahdessa jäsenvaltiossa (Italiassa (Lombardia) ja Espanjassa (Galicia)) tapauksia, joissa pysyväksi laitumeksi luokitellut alat oli rekisteröity viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmään kokonaisuudessaan tukikelpoisiksi, vaikka ne olivat kokonaan tai osittain tiheän metsän tai muiden tukeen oikeuttamattomien tekijöiden peitossa. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi, ettei viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmää ollut päivitetty maksajavirastojen paikan päällä toimittamissa tarkastuksissa saatujen tulosten mukaisesti (Espanja (Galicia), Italia (Lombardia) ja Unkari). SUOSITUKSET Komissio on toteuttanut joitakin korjaavia toimia pannakseen täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen aiemmin antamat suositukset, joiden tarkoituksena on ollut edistää viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmään rekisteröityjen tietojen luotettavuutta ja kattavuutta. Esimerkiksi kaikissa maksajavirastoissa on otettu käyttöön pakolliset laadunarvioinnit, ja niitä jäsenvaltioita varten, joissa on havaittu vakavia puutteita, on laadittu toimintasuunnitelmia. Tilintarkastustuomioistuin pani kuitenkin merkille, että tietyissä jäsenvaltioissa esiintyy edelleen puutteita.

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 21 Varainhoitovuoden 2011 vuosikertomuksessaan tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että o pysyvän laitumen tukikelpoisuus arvioidaan asianmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa erityisesti silloin, kun osa alueista on pensaiden, aluskasvillisuuden, tiheän metsän tai kallioiden peitossa o maksajavirastot tekevät välittömästi tarvittavat korjaukset, jos niiden hallinto- ja valvontajärjestelmissä ja/tai tietokannoissa havaitaan puutteita o tukikelpoinen ala yksilöidään paikalla tehtävissä tarkastuksissa luotettavalla tavalla o todentamisviranomaisten työ suunnitellaan toimivaksi ja se on laadultaan riittävää, jotta maksajavirastojen toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus voidaan arvioida luotettavasti. Tiedot maatalousalan markkinatoimenpiteisiin ja suoriin tukiin liittyviä EU:n menoja koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan varainhoitovuoden 2011 vuosikertomuksen kolmannessa luvussa.

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 23 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN, YMPÄRISTÖASIAT, KALASTUS JA TERVEYSASIAT (13,9 MILJARDIA EUROA) TARKASTUSKOHDE Tämä erityisarvio koskee seuraavia menoaloja: maaseudun kehittäminen, ympäristö- ja ilmastotoimet, meri- ja kalastusasiat sekä terveys- ja kuluttaja-asiat. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) osuus tämän toimintalohkoryhmän maksuista on 88 prosenttia. Menoja hallinnoidaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Maaseuturahastosta osarahoitetaan maaseudun kehittämisen menoja jäsenvaltioiden maaseudun kehittämisohjelmien avulla. Menot kattavat pintaalaperusteisia toimenpiteitä (esimerkiksi luonnonhaitta-alueilla toimiville viljelijöille maksettavat maatalouden ympäristötuet ja korvaukset) sekä muuhun kuin pinta-alaan perustuvia toimenpiteitä (esimerkiksi maatilojen nykyaikaistaminen sekä elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalveluiden luominen). HAVAINNOT o Onko virhetaso olennainen? Kyllä o Arvioitu todennäköisin virhetaso: 7,7 % o Virheitä sisältävien tarkastettujen tapahtumien osuus: 57 % o Tarkastetut valvontajärjestelmät: Osittain vaikuttavia Todennäköisin virhetaso koski enimmiltä osin muiden kuin pinta-alaan perustuvien toimenpiteiden tukikelpoisuutta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kymmenessä tapauksessa yhteensä 43:sta maatalouden ympäristöohjelmiin liittyvästä maksusta viljelijät eivät olleet noudattaneet tekemiään maatalouden ympäristötoimenpiteisiin liittyviä sitoumuksia (ks. esimerkki). Näiden sitoumusten piiriin kuuluu 73 maksua, joista 26:n kohdalla havaittiin yksi tai useampi täydentäviä ehtoja koskeva rikkominen. Esimerkki: Tukikelpoisuusvirhe maatalouden ympäristösitoumusten noudattamatta jättäminen Eräs maatalouden ympäristötukea saava viljelijä sitoutui noudattamaan asianmukaisia hedelmätarhojen hoitotekniikoita ja hyviä maatalouskäytäntöjä, kuten hedelmäpuiden leikkaamista ja harventamista. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että useita vaatimuksia oli jätetty noudattamatta: puita ei esimerkiksi ollut leikattu ja lohkojen alueet, joilla puut kasvoivat, olivat jätteen peitossa. Ohjelmaa koskevia vaatimuksia rikottiin näin ollen merkittävästi, ja rikkomisten olisi sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaan pitänyt johtaa maksujen vähentämiseen 100 prosentilla. Maksu suoritettiin kuitenkin täysimääräisenä.

24 VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE Maaseudun kehittämisen alalla toimitetun valvontajärjestelmien tarkastuksen perusteella kävi ilmi, että hallinnollisten ja paikalla toimitettavien tarkastusten avulla ei kyetä riittävän tehokkaasti lieventämään riskiä tukeen oikeuttamattomien menojen ilmoittamisesta. Esimerkki: Valvontajärjestelmien puutteet jäsenvaltioiden suorittamien tarkastusten riittämätön laatu Eräs tilintarkastustuomioistuimen Italiassa (Lombardia) toimittamista uusintatarkastuksista liittyi rakennushankkeeseen, jonka yhteydessä maatilalle rakennettiin kaksikerroksinen rakennus, johon kuului hedelmien ja muiden maataloustuotteiden jalostukseen tarkoitettu prosessointitila ja lisäksi varastoalue sekä hedelmien kuivattamiseen tarkoitettu terassi. Maksajavirasto hyväksyi 0,2 miljoonan euron suuruisen loppumaksupyynnön kokonaisuudessaan hallinnollisten ja paikan päällä toimitettujen tarkastusten perusteella. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että rakennus oli maatalousrakennuksen sijasta pikemminkin ensisijaisesti yksityiskäyttöön tarkoitettu asuinrakennus, joten siihen liittyvät kulut eivät olleet tukikelpoisia. Meri- ja kalastusasioiden alalla tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kalanpyyntimäärien puutteellinen seuranta johti odottamattomiin menoihin. Esimerkki: Kalanpyyntimäärien puutteellinen seuranta EU:n kalastusalukset saavat Mauritanian islamilaisen tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella kalastaa Mauritanian vesialueilla EU:n maksamaa rahoitusosuutta vastaan. Pyyntimäärien puutteellisen seurannan tuloksena vuonna 2010 pyydetyt määrät ylittivät asetetut kiintiöt, joten EU:n oli maksettava Mauritanialle 1,9 miljoonan euron lisämäärä. SUOSITUKSET Tilintarkastustuomioistuin esittää varainhoitovuotta 2011 koskevassa vuosikertomuksessaan suosituksia, joiden mukaan komission olisi toimenpiteillään varmistettava, että o maaseudun kehittämisen menoihin sovellettavia sääntöjä ja ehtoja yksinkertaistetaan lisää o jäsenvaltiot tehostavat hallinnollisia ja paikan päällä toimitettavia tarkastuksia siten, että riski tukeen oikeuttamattomien menojen ilmoittamisesta EU:lle pienenee o tarkastuksia suoritetaan ympäri vuoden, jotta kaikki relevantit vuodenaikoihin liittyvät vaatimukset kyetään tarkistamaan asianmukaisesti o EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtyihin kalastuskumppanuussopimuksiin perustuvia kalanpyyntimääriä seurataan. Tiedot maaseudun kehittämisen, ympäristöasioiden, kalastuksen ja terveysasioiden alan EU-menoja koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan varainhoitovuoden 2011 vuosikertomuksen neljännessä luvussa.

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 25 ALUEPOLITIIKKA, ENERGIA JA LIIKENNE (34,8 MILJARDIA EUROA) TARKASTUSKOHDE Tämä erityisarvio koskee aluepolitiikan tarkastusta (94 prosenttia menoista). Aluepolitiikkaa rahoitetaan pääasiassa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja koheesiorahastosta, ja sen tavoitteena on lujittaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa vähentämällä eri alueiden välisiä kehityseroja. Aluepolitiikan menoja hallinnoidaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, muun muassa osarahoittamalla hyväksyttyihin meno-ohjelmiin sisältyviä hankkeita. Energia ja liikenne muodostavat loput 6 prosenttia menoalasta. Energia- ja liikennepolitiikoilla pyritään tarjoamaan Euroopan kansalaisille ja yrityksille turvallisia, kestäviä ja kilpailukykyisiä energia- ja liikennejärjestelmiä ja palveluja. Näiden menojen hallinnoinnista vastaa suoraan komissio. HAVAINNOT o Onko virhetaso on olennainen? Kyllä o Arvioitu todennäköisin virhetaso: 6,0 % o Virheitä sisältävien tarkastettujen tapahtumien osuus: 59 % o Tarkastetut valvontajärjestelmät: Osittain vaikuttavia Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tapauksia, joissa julkisia hankintoja koskevia sääntöjä oli jätetty vakavalla tavalla noudattamatta Tällaisia virheitä ilmeni neljäsosassa tarkastettuja tapahtumia. Tarkastuksen kohteena olleet (298) julkista hankintaa olivat sopimusarvoltaan arviolta yhteensä 6,7 miljardia euroa.

26 VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE Esimerkki: Tapaukset, joissa julkisia hankintoja koskevia sääntöjä oli jätetty vakavalla tavalla noudattamatta Eräässä kaasuputken rakentamista koskevan energiahankkeen tapauksessa hankkeen toiseen ja kolmanteen vaiheeseen liittyvät urakkasopimukset annettiin suoraan ilman tarjouskilpailua samalle konsortiolle, joka oli saanut kaasuputkihankkeen ensimmäistä vaihetta koskevan sopimuksen viisi vuotta aikaisemmin. Tämän on vastoin EU:n ja kansallisia hankintasäännöksiä. Toiseksi yleisin virhetyyppi olivat tukeen oikeuttamattomat maksut hankkeissa, joiden kohdalla vaaditut ehdot eivät täyttyneet. Esimerkki: Hankkeesta kertynyttä tuloa ei otettu huomioon Eräässä hankkeessa osarahoitettiin uusien metallinjalostuskoneiden ostoa. Vanhojen koneiden myynnistä saatua tuloa ei vähennetty osarahoitettavaksi ilmoitettujen menojen määrästä. Näin ollen edunsaaja sai EU:lta enemmän rahaa kuin oli oikeutettu saamaan. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että 62 prosenttia virheen sisältävistä tapahtumista oli sellaisia, joiden kohdalla jäsenvaltioiden viranomaisilla oli käytettävissään riittävästi tietoa niin, että ne olisivat voineet havaita ja korjata ainakin osan virheistä ennen menojen todentamista komissiolle. Aluepolitiikan alalla tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kansallisten viranomaisten toimittamissa tarkastuksissa esiintyi puutteita erityisesti perustason tarkastuksissa, joita suorittavat hallintoviranomaiset ja välittäjäelimet. Jäsenvaltioiden koheesiopolitiikkaan liittyviä tehtäviä varten perustamilla tarkastusviranomaisilla on keskeinen rooli varmistettaessa EAKR:sta, koheesiorahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) korvattavien menojen sääntöjenmukaisuus. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti seitsemän tarkastusviranomaisen toiminnan ja havaitsi neljän tarkastusviranomaisen toiminnan vaikuttavaksi ja kahden osittain vaikuttavaksi. Yksi tarkastusviranomainen arvioitiin ei vaikuttavaksi, koska tilintarkastustuomioistuin piti tarkastusviranomaisen ilmoittamaa virhetasoa epäluotettavana. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio ja jäsenvaltiot olivat valmistelleet ohjelmakaudella 2000 2006 ohjelmien päättämismenettelyt paremmin kuin aiempien monivuotisten ohjelmien yhteydessä. Se kuitenkin havaitsi myös puutteita: jäsenvaltiot esimerkiksi toimittivat lausumia, joissa virhetasoja oli alennettu perusteettomasti, välttääkseen rahoitusoikaisujen soveltamisen päättämisvaiheessa. Lisäksi havaittiin tapauksia, joissa esitetyt kannanotot eivät olleet yhdenmukaisia tarkastustulosten kanssa. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa on yleisesti ottaen tullut esiin, että ei ole varmuutta siitä, että rahoitusoikaisumekanismien avulla voidaan riittävällä tavalla kompensoida havaitut virheet ja ratkaista kaikki olennaiset ongelmat toimenpidepohjelmien päättämisvaiheessa. Ei ole myöskään näyttöä siitä, että rahoitusoikaisumekanismeilla välttämättä saadaan aikaan kestäviä järjestelmäparannuksia, joiden ansioista voitaisiin välttää virheiden esiintyminen vastaisuudessa.

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 27 SUOSITUKSET Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio o tekee seuraamusjärjestelmistä vaikuttavampia lisäämällä rahoitusoikaisujen vaikutusta ja vähentämällä mahdollisuutta ilmoittaa tukeen oikeuttamattomien menojen sijasta muita menoja o valvoo tiukasti, että EU:n myöntämää rahoitusta koskevia tukikelpoisuusvaatimuksia, ja erityisesti julkisia hankintoja koskevia EU:n ja kansallisia sääntöjä, sovelletaan oikein o ottaa käsittelyyn hallintoviranomaisten ja välittäjäelinten tasolla perustason tarkastuksissa ilmenneet puutteet ja järjestää tarvittaessa koulutusta ja tarjoaa ohjemateriaalia o antaa jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisille parempia ohjeita ja kannustaa tarkastusviranomaisia suorittamaan järjestelmätarkastuksia, joiden kohteena ovat varoja hallinnoivien kansallisten viranomaisten tekemät perustason tarkastukset o lisätäkseen monivuotisten ohjelmien päättämismenettelyn tehokkuutta: kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kauden 2007 2013 ohjelmien osalta toimitettavat lopulliset ilmoitukset ovat luotettavia ottaa käsittelyyn tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat puutteet, joita esiintyy kauden 2000 2006 ohjelmien päättämistä koskevissa lausumissa selvittää, onko kyseisiä ongelmia esiintynyt myös muiden toimenpideohjelmien kohdalla, ja soveltaa tarvittaessa rahoitusoikaisuja. Tiedot aluepolitiikan, energian ja liikenteen alan EU-menoja koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan varainhoitovuoden 2011 vuosikertomuksen viidennessä luvussa.

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 29 TYÖLLISYYS- JA SOSIAALIASIAT (10,3 MILJARDIA EUROA) TARKASTUSKOHDE Tämä erityisarvio käsittää työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohkon, joka on osa EU:n koheesiopolitiikkaa. Alan varainkäytön päätavoitteena on torjua työttömyyttä, kehittää inhimillisiä voimavaroja ja edistää työmarkkinoiden yhdentymistä. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on työllisyys- ja sosiaalipolitiikan täytäntöönpanon keskeinen väline, ja varainhoitovuonna 2011 sosiaalirahastosta rahoitettiin 97 prosenttia toimintalohkon menoista. Sosiaalirahasto rahoittaa investointeja inhimillisen pääoman kehittämiseen koulutuksen ja muiden työllisyystoimien avulla. Menoja hallinnoidaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. HAVAINNOT o Onko virhetaso olennainen? Kyllä o Arvioitu todennäköisin virhetaso: 2,2 % o Virheitä sisältävien tarkastettujen tapahtumien osuus: 40 % o Tarkastetut valvontajärjestelmät: Osittain vaikuttavia Suurimmassa osassa havaituista virheistä (73 prosenttia arvioidusta virhetasosta) oli kyse tukeen oikeuttamattomien menojen korvaamisesta: osallistujat eivät olleet oikeutettuja koulutukseen (ks. esimerkki), edunsaajat eivät olleet oikeutettuja saamaan tukea, henkilöstökulut eivät oikeuttaneet tukeen tai ne ilmoitettiin liian suurina, sopimukset oli tehty virheellisesti jne. Esimerkki: Osallistujat eivät olleet oikeutettuja koulutukseen Rahoitusta myönnettiin koulutukseen, jonka tarkoituksena oli lisätä elektroniikka-alan työntekijöiden pätevyyttä ja osaamista. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että monet osallistujista eivät työskennelleet elektroniikka-alalla eivätkä siksi olleet oikeutettuja osallistumaan koulutukseen. Tilintarkastustuomioistuimen toimittaman tarkastuksen tulokset osoittavat, että jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmissä on puutteita. Tämä koskee etenkin menoihin kohdistettuja perustason tarkastuksia, joista vastaavat hallintoviranomaiset ja välittäjäelimet jäsenvaltioissa. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että 76 prosenttia virheen sisältävistä ESR:n tapahtumista oli sellaisia, joista jäsenvaltioiden viranomaisilla oli riittävästi tietoa niin, että ne olisivat voineet havaita ja korjata ainakin osan virheistä ennen menojen todentamista komissiolle.

30 VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE SUOSITUKSET Tilintarkastustuomioistuin arvioi, kuinka aiempien varainhoitovuosien (2008 ja 2009) vuosikertomuksissa esitettyjen suositusten perusteella toteutetut toimet ovat edistyneet koheesiopolitiikan, energian ja liikenteen alalla. Se havaitsi, että komissio julkaisi toukokuussa 2011 valmisteluasiakirjan julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamiseen liittyvistä keskeisistä tarkastuhavainnoista. Komission tarkoituksena oli käynnistää jäsenvaltioiden kanssa keskustelu siitä, miten kyseisten sääntöjen noudattamatta jättämistä voitaisiin vähentää. Lisäksi komissio on jatkanut tarkastusohjelmansa toteuttamista jäsenvaltioissa, mutta kansalliset hallinto- ja valvontajärjestelmät havaittiin silti ainoastaan osittain vaikuttaviksi. Komissio on edelleen keskeyttänyt tai lopettanut maksujen suorittamisen ja määrännyt rahoitusoikaisuja, mutta jäsenvaltioiden komissiolle todentamien menojen virhetaso on yhä olennainen. Tilintarkastustuomioistuin esittää varainhoitovuotta 2011 koskevassa vuosikertomuksessaan komissiolle seuraavat suositukset: o Komission on vaadittava, että ESR:n tukikelpoisuusvaatimuksia noudatetaan tiukasti. o Komission on muistutettava jäsenvaltioita siitä, että niiden tehtävänä on laatia menettelyt, joilla voidaan varmistaa ilmoitettujen menojen oikeellisuus ja sääntöjenmukaisuus, sekä ryhdyttävä toimiin perustason tarkastusten puutteiden korjaamiseksi. o Komission on kannustettava kansallisia viranomaisia soveltamaan korjausmekanismeja kurinalaisesti ennen kuin menot todennetaan komissiolle. Tapauksissa, joissa hallintoja valvontajärjestelmien toiminnassa havaitaan merkittäviä puutteita, komission pitää keskeyttää tai lopettaa maksujen suorittaminen, kunnes jäsenvaltio on toteuttanut korjaavat toimenpiteet. o Komission on kannustettava jäsenvaltioita käyttämään asetuksissa sallittuja yksinkertaistettua kustannusten korvaamista koskevia vaihtoehtoja virhemahdollisuuksien vähentämiseksi. Tiedot työllisyys- ja sosiaaliasioiden alan EU-menoja koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan varainhoitovuoden 2011 vuosikertomuksen kuudennessa luvussa.

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 31 ULKOSUHTEET, UNIONIN ULKOPUOLELLE SUUNNATTU TUKI JA LAAJENTUMISASIAT (6,2 MILJARDIA EUROA) TARKASTUSKOHDE Tässä erityisarviossa käsitellään ulkosuhteiden, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun alan maksuja sekä EU:n ehdokasmaita ja liittymisneuvotteluja käyviä maita koskevia toimenpiteitä. Menot suunnataan Aasian ja Latinalaisen Amerikan valtioille sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioille annettavaan kehitysapuun sekä näiden maiden kanssa käytävään taloudelliseen yhteistyöhön, eurooppalaiseen naapuruuspolitiikkaan sekä alakohtaisiin ohjelmiin (elintarviketurva, ympäristö jne.). Äskettäin perustettu ulkopolitiiikan välineiden hallinto toimii pääasiallisesti yhteisen turvallisuus- ja ulkopolitiikan, vakausvälineen, vaalitarkkailutehtävien ja teollisuusmaiden kanssa tehtävän yhteistyön välineen aloilla. Kehityshankkeet jakautuvat yli 150 maahan, ja niiden täytäntöönpanosta vastaavien organisaatioiden koossa ja kokemuksessa on suuria eroja. Jotta hanke olisi oikeutettu EU:n tukeen, sen yhteydessä on noudatettava monitahoisia sääntöjä, muun muassa tarjouskilpailuja hankintamenettelyjä. Menoja hallinnoidaan suoraan komission pääosastoissa joko Brysselissä sijaitsevasta päätoimipaikasta tai tuensaajamaissa sijaitsevista EU:n edustustoista käsin taikka yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa. HAVAINNOT o Onko virhetaso olennainen? Ei. Väli- ja loppumaksuissa virhetaso on sitä vastoin olennainen. o Arvioitu todennäköisin virhetaso: 1,1 % o Virheitä sisältävien tarkastettujen tapahtumien osuus: 33 % o Tarkastetut valvontajärjestelmät Osittain vaikuttavia

32 VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE Kaikki havaitut virheet ilmenivät väli- ja loppumaksuissa: Virheissä on kyse lopullisen edunsaajan tasolla aiheutuneista tukeen oikeuttamattomista menoista: menot olivat toteutuneet tukikelpoisen kauden ulkopuolella, hankkeiden menoilmoituksiin sisältyi tukeen oikeuttamattomia menoja (esim. alv, henkilöstökuluja ja perusteettomia yleiskuluja) ja menoista ei esitetty asianmukaisia tositteita. Esimerkki: Tukeen oikeuttamattomat menot loppumaksussa Kamerunissa toimivia banaanintuottajia tukevan hankkeen loppumaksussa esiintyi vakavia tukikelpoisuuteen liittyviä virheitä. Edunsaajan suorittamissa tarjouskilpailumenettelyissä ilmeni sääntöjenvastaisuuksia. Lisäksi edunsaaja ei noudattanut laitteita hankkiessaan sääntöä, jonka mukaan sekä tavarantoimittajan että tavaroiden on oltava peräisin AKT-valtiosta tai jostakin EU:n jäsenvaltiosta. Se, että komissio on korvannut avustusten lopullisten saajien tai palveluntarjoajien ilmoittamia tukeen oikeuttamattomia menoja osoittaa, että komission ennen maksun suorittamista soveltamat, virheiden ehkäisemiseen ja havaitsemiseen tarkoitetut valvontatoimet eivät ole täysin vaikuttavia. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että paikan päällä tehtiin liian vähän tarkastuksia ja ne olivat sisällöltään liian suppeita, ilmoitettujen menojen suora testaaminen oli riittämätöntä ja liian kapea-alaista ja edunsaajien teettämä menojen todentaminen oli laadultaan riittämätöntä. SUOSITUKSET Aiempien suositusten täytäntöönpanoa koskevassa arvioinnissaan tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio on tarttunut kaikkii huomautuksiin, ja kymmenestä suosituksesta neljä on pantu täytäntöön kokonaisuudessaan. Tilintarkastustuomioistuin suosittaa varainhoitovuoden 2011 vuosikertomuksessaan, että komissio o parantaa avustussopimusten valvontaa niin, että paikan päälle tehtyjä käyntejä hyödynnetään paremmin, jotta käyntien avulla voidaan ehkäistä ja havaita tukeen oikeuttamattomien menojen ilmoittaminen ja/tai lisätä komission teettämien tarkastusten kattavuutta o varmistaa, että ulkopolitiikan välineiden hallinnon sisäisen tarkastuksen toiminto saadaan käynnistettyä o ilmoittaa selvästi perusteet, joita riskinarvioinnin yhteydessä sovelletaan valittaessa sopimuksia tarkastettavaksi. Tiedot ulkosuhteiden, unionin ulkopuolelle suunnatun tuen ja laajentumisasioiden alan EU-menoja koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan varainhoitovuoden 2011 vuosikertomuksen seitsemännessä luvussa.

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 33 TUTKIMUS JA MUUT SISÄISET POLITIIKAT (10,6 MILJARDIA EUROA) TARKASTUSKOHDE Tämän erityisarvion kohteena olevan toimintalohkoryhmän keskeiset osa-alueet ovat tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmat, joiden menot ovat 56 prosenttia toimintalohkoryhmän toimintamenojen kokonaismäärästä. Sisäisiin politiikkoihin lukeutuvat myös seuraavat ohjelmat: elinikäisen oppimisen ohjelma, jonka osuus toimintamenojen kokonaismäärästä oli 11 prosenttia, yhteisvastuuta ja muuttovirtojen hallintaa koskeva yleisohjelma, jonka osuus toimintamenojen kokonaismäärästä oli 4 prosenttia, sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma, jonka osuus toimintamenojen kokonaismäärästä oli 2 prosenttia. Komissio hallinnoi menoja suoraan. HAVAINNOT o Onko virhetaso olennainen? Kyllä o Arvioitu todennäköisin virhetaso: 3,0 % o Virheitä sisältävien tarkastettujen tapahtumien osuus: 49 % o Tarkastetut valvontajärjestelmät: Osittain vaikuttavia

34 VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE Keskeinen virhelähde liittyi siihen, että edunsaajat olivat ilmoittaneet liikaa kuluja tutkimuksen puiteohjelmista rahoitettavissa hankkeissa. Saatu tarkastustulos on yhteneväinen komission jälkikäteen tekemissä tilintarkastuksissaan havaitsemien virheiden kanssa. Virheitä havaittiin henkilöstökuluissa (ks. esimerkki), muissa välittömissä kustannuksissa sekä välillisissä kustannuksissa. Esimerkki: Henkilöstökulujen ilmoittaminen liian suurina Tilintarkastustuomioistuin tarkasti erään tutkimushankkeen ja havaitsi, että edunsaaja oli ilmoittanut useiden työntekijöiden tapauksessa liikaa hankkeeseen liittyviä työtunteja. Liikaa ilmoitettu määrä ei ollut tukikelpoinen. Puiteohjelmaa koskevien sääntöjen mukaan edunsaajien menoilmoituksiin on tietyissä tapauksissa liitettävä riippumattoman tilintarkastusyrityksen antama tarkastuslausunto. Tilintarkastustuomioistuimen toimittamassa valvontajärjestelmien arvioinnissa havaittiin virheitä 81 prosentissa sellaisia tarkastettuja hankkeita, joista oli annettu myönteinen tarkastuslausunto. SUOSITUKSET Tilintarkastustuomioistuin tutki niiden toimien edistymistä, joita oli toteutettu aiempien vuosien vuosikertomuksissa (2008 ja 2009) esitettyjen suositusten perusteella. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että komissio oli jatkanut tarkastusten tulosten täytäntöönpanoon tähtääviä toimiaan mukauttamalla menoilmoituksia tai antamalla takaisinperintämääräyksiä tapauksissa, joissa edunsaajien oli havaittu ilmoittaneen menoja liian suurina. Takaisinperinnän havaittiin kuitenkin olevan pitkällinen prosessi. Tilintarkastustuomioistuin suosittaa varainhoitovuotta 2011 koskevassa vuosikertomuksessaan, että komissio o tehostaa aloitteitaan, joiden avulla edunsaajat ja riippumattomat tarkastajat saadaan tietoisiksi tilintarkastustuomioistuimen ja komission jälkitarkastuksissa havaituista virheistä o varmistaa, että komission puolesta tarkastuksia tekevät ulkopuoliset tilintarkastusyritykset mukauttavat menettelynsä komission ohjeisiin ja vakiokäytänteisiin sekä parantavat erityisesti tarkastusdokumentaationsa laatua. Tiedot tutkimuksen ja muiden sisäisten politiikkojen alan EU-menoja koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan varainhoitovuoden 2011 vuosikertomuksen kahdeksannessa luvussa.

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 35 HALLINTOMENOT JA MUUT MENOT (9,8 MILJARDIA EUROA) TARKASTUSKOHDE Hallintomenoja ja muita menoja koskeva erityisarvio koskee EU:n toimielinten ja muiden elinten menoja. Henkilöstöresurssien (palkat, korvaukset ja eläkkeet) osuus toimintalohkoryhmän menoista on 60 prosenttia. Loput menoista koskevat kiinteistöjä, laitteita, energiaa, viestintää ja tietotekniikkaa. Tilintarkastustuomioistuimen toimittamien Euroopan unionin virastojen ja muiden hajautettujen elimien tarkastusten tuloksista raportoidaan erityisvuosikertomuksissa, jotka julkaistaan erillisinä. HAVAINNOT o Onko virhetaso olennainen? Ei o Arvioitu todennäköisin virhetaso: 0,1 % o Virheitä sisältävien tarkastettujen tapahtumien osuus: 7 % o Tarkastetut valvontajärjestelmät: Vaikuttavia Tilintarkastustuomioistuin kiinnittää huomiota virheisiin ja puutteisiin, joita havaittiin sosiaalietuuksien laskentaa ja maksuja koskevan otoksen tarkastuksessa ja muun kuin vakinaisen henkilöstön työsopimuksista poimitun otoksen tarkastuksessa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös erityisesti valinta- ja sopimuksenmyöntämisperusteiden soveltamisessa useita puutteita, jotka vaikuttivat hankintamenettelyn tuloksiin. SUOSITUKSET Tilintarkastustuomioistuin arvioi, miten toimielimet olivat edistyneet varainhoitovuoden 2009 vuosikertomuksessa esitettyjen suositusten täytäntöönpanossa. Tilintarkastustuomioistuin suositti monelle toimielimille, että ne vaatisivat henkilöstönsä jäseniltä henkilökohtaisen tilanteensa vahvistavat asiakirjat sopiviksi katsotuin väliajoin. Lisäksi toimielinten olisi otettava käyttöön järjestelmä, jolla kyseisten asiakirjojen tilannetta seurataan oikea-aikaisesti. Tarkastuksen yhteydessä havaittiin, että ongelma esiintyy edelleen tietyissä toimielimissä. Riskinä on yhä, että toimihenkilöiden henkilökohtaisen tilanteen muuttuessa suoritetaan virheellisiä tai aiheettomia maksuja.

36 VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE Tilintarkastustuomioistuin suosittaa varainhoitovuoden 2011 vuosikertomuksessa, että o asianomaiset toimielimet ja elimet toteuttavat toimenpiteitä varmistaakseen, että asiaankuuluvien asetusten säännöksiä sovelletaan, kun tehdään, jatketaan tai muutetaan työsopimuksia muun kuin vakinaisen henkilöstön kanssa. o asianomaiset toimielimet ja elimet varmistavat, että tulojen ja menojen hyväksyjillä on käytössään asianmukaiset tarkastusmenettelyt ja paremmat ohjeet, joiden avulla voidaan parantaa hankintamenettelyjen suunnittelua, koordinointia ja toimivuutta. Tiedot EU:n hallintomenoja ja muita menoja koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan varainhoitovuoden 2011 vuosikertomuksen yhdeksännessä luvussa.

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 37 EUROOPAN KEHITYSRAHASTOT (EKR) (2,9 MILJARDIA EUROA) TARKASTUSKOHDE Euroopan kehitysrahasto (EKR) rahoittaa Euroopan unionin puolesta kehitysyhteistyötä vuonna 2000 tehdyn Cotonoun sopimuksen perusteella Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioissa (AKT-valtiot) sekä merentakaisissa maissa ja alueilla (MMA). Varainkäytön tavoitteena on vähentää ja lopulta poistaa köyhyys. Tavoite on yhdenmukainen kestävän kehityksen sekä AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden asteittaisen maailmantalouteen integroimisen tavoitteiden kanssa. Toiminnan perustana on kolme toisiaan täydentävää pilaria: kehitysyhteistyö, taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö sekä poliittinen ulottuvuus. Jäsenvaltiot rahoittavat EKR:ja, joihin sovelletaan niiden omia varainhoitoasetuksia ja joita hallinnoidaan EU:n talousarvion ulkopuolella. Euroopan komissio vastaa EKR:jen varoista rahoitettavien toimien rahoituksen toteuttamisesta. HAVAINNOT o EKR:jen tilien luotettavuus: Varanhoitovuoden 2011 tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EKR:jen taloudellisesta asemasta sekä toimien tuloksista ja rahavirroista o Onko EKR:jen tulojen virhetaso olennainen? o Onko EKR:jen sitoumusten virhetaso olennainen? o Onko EKR:jen maksujen virhetaso olennainen? Ei Ei Kyllä o Arvioitu todennäköisin virhetaso: 5,1 % o Virheitä sisältävien tarkastettujen tapahtumien osuus: 33 % o Tarkastetut valvontajärjestelmät: Osittain vaikuttavia EKR:jen rahoittamaa unionin ulkopuolelle suunnattua tukea annetaan toimintaympäristössä, johon liittyy suuria riskejä. Riskit johtuvat lähinnä siitä, että toiminta on maantieteellisesti hajautettua ja kumppanimaiden institutionaaliset ja hallinnolliset valmiudet ovat puutteelliset.

38 VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE Tarkastuksessa havaittiin, että EKR:jen osalta tyypillisiä olivat mm. seuraavat tukikelpoisuuteen liittyvät virheet: menot eivät aiheutuneet tukikelpoisella kaudella; menot liittyivät toimintoihin ja palveluihin, joita sopimus ei koske; alkuperää tai kansallisuutta koskevia sääntöjä ei noudatettu tai edunsaaja ei noudattanut hankintamenettelyjä (ks. jäljempänä olevat esimerkit). Esimerkki: Alkuperää koskevaa sääntöä ei noudatettu Mosambikin maaseudun sähköistämiseen liittyvän avustuksen yhteydessä aiheutunut meno liittyi tarvikkeisiin, joiden osalta ei noudatettu alkuperää koskevaa sääntöä (tarvikkeet eivät olleet peräisin Euroopan unionista tai AKT-valtioista). Edunsaajan menojen todentamiseen käyttämät tarkastajat eivät olleet havainneet, että meno ei oikeuttanut tukeen. Esimerkki: Hankintaa koskevia sääntöjä ei noudatettu ja tositteita puuttui Etiopiassa toteutettua vesihuoltohanketta koskevien sopimusten myöntämiseen sovellettiin perustetta, jota ei mainittu tarjouskilpailuilmoituksessa. Kaikista menoista ei myöskään voitu saada vahvistusta tositteiden perusteella. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita ennakkotarkastuksissa sekä seurannassa ja ulkoisessa tarkastuksessa edustustojen tasolla. Lisäksi se panee merkille, että CRIStietojärjestelmästä saatujen tietojen laatu on edelleen huolenaiheena ja että EuropeAidin sisäisen tarkastuksen yksikkö pystyi panemaan täytäntöön ainoastaan puolet sen alustavasta vuotuisesta työsuunnitelmasta. SUOSITUKSET Tilintarkastustuomioistuin arvioi, mitä toimia oli toteutettu sen aiemmin antamien suositusten perusteella. Komissio on edistynyt huomattavasti useiden suositusten täytäntöönpanossa. Tämä pitää eritoten paikkansa seuraavilla osa-alueilla: varanhoitoa varten tarkoitetun työkalun levittäminen, jonka tarkoituksena on parantaa edunsaajien tietämystä tukikelpoisuussäännöistä, tarkastusten suunnittelu ja seuranta sekä tukikelpoisuuden arviointi talousarviotuen osalta. Komission on edelleen pyrittävä panemaan täysimääräisesti täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen suositukset, jotka koskevat CRIS-tietojärjestelmästä saatujen tietojen laatua, tarkastushavaintojen ja suositusten seurantaa sekä tapahtumien jälkitarkastusjärjestelmän kustannustehokkuuden arviointia.

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 39 Tilintarkastustuomioistuin suosittaa tämän arvioinnin ja varainhoitovuoden 2011 vuosikertomuksessa esittämiensä tarkastushavaintojen ja päätelmien perusteella, että EuropeAid o parantaa sopimuksentekoa koskevien menettelyjen hallinnointia asettamalla selkeät valintaperusteet ja dokumentoimalla arviointiprosessin paremmin o ottaa tarkastuskäyntien ja paikalla tehtävien seurantakäyntien osalta käyttöön dokumentoidun riskipohjaisen suunnittelun ja järjestelmällisen seurannan o määrää, että edustustojen ja EuropeAidin keskushallinnon on laadittava vuotuiset tarkastussuunnitelmat riskianalyysiä koskevien ohjeiden mukaan o arvioi keskeisten tulosindikaattorien sisältöä ja rakennetta varmistaakseen, että ne ovat selkeitä ja helposti tulkittavissa o arvioi sisäisen tarkastuksen yksikön valmiuksia suorittaa tehtävänsä vaikuttavalla tavalla. Tiedot Euroopan kehitysrahastoja koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan Vuosikertomuksessa kahdeksannesta, yhdeksännestä ja kymmenennestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetuista toimista.

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 41 EU:N TALOUSARVIOSTA RAHOITETUN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Tässä vuosikertomuksen luvussa käsitellään toiminnan tuloksellisuutta. Siinä esitetään tilintarkastustuomioistuimen huomautukset, jotka koskevat komission pääjohtajien vuotuisissa toimintakertomuksissa esitettyä, komission toiminnan tuloksellisuutta koskevaa itsearviointia. Lisäksi tuodaan esiin joitakin keskeisiä teemoja, jotka sisältyvät tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2011 antamiin, toiminnan tuloksellisuutta koskeviin erityiskertomuksiin. ARVIOINTIKERTOMUKSILLA ON VÄHÄN LISÄARVOA Komissio julkaisi helmikuussa 2012 ensimmäisen kertomuksensa, jossa arvioitiin Euroopan unionin varainkäyttöä saavutettujen tulosten pohjalta (arviointikertomus). Kertomuksen käyttöönotosta määrättiin Lissabonin sopimuksessa. Tilintarkastustuomioistuin on Euroopan parlamentin pyynnöstä antanut lausunnon arviointikertomuksesta. Lausunnossaan tilintarkastustuomioistuin toteaa, että arviointikertomus on väljästi laadittu ja sisällöllisesti suppea, joten sen tuoma lisäarvo ei ole kovinkaan suuri. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission pitäisi keskustella ja sopia siitä, kuinka arviointikertomus voitaisiin muokata vastuuvapauden myöntävää viranomaista hyödyttäväksi. KOMISSION ITSEARVIOINNISSA ON EDELLEEN PARANTAMISEN VARAA Komission pääjohtajat asettavat politiikkoja koskevien vastuualueidensa osalta tuloksellisuustavoitteet vuotuisissa hallintosuunnitelmissa ja raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta vuotuisissa toimintakertomuksissa. Tilintarkastustuomioistuin arvioi raportoinnin kolmessa pääosastossa eli maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastossa, aluepolitiikan pääosastossa ja kehitys- ja yhteistyöpääosastossa. EU:n talousarviosta vuonna 2011 suoritetuista maksuista noin kolme neljäsosaa koskee näitä kolmea pääosastoa. Tilintarkastustuomioistuin analysoi, ovatko tavoitteet ja tulosindikaattorit relevantteja, vertailukelpoisia ja luotettavia. Vuotuisten toimintakertomusten laatimisprosessi kehittyy koko ajan komission pääosastoissa. Edellisvuosiin verrattuna oli havaittavissa joitakin myönteisiä merkkejä parannuksista. Relevanssi pysyy edelleen ongelmana, erityisesti kun on kyse tavoitteiden ja indikaattoreiden keskinäisestä johdonmukaisuudesta, määrällisesti ilmaistujen tavoitearvojen ja määräaikojen asettamisesta sekä nykyisten ohjelmien edistymisen mittaamisesta. Yksikään arvioinnin kohteena olleista pääosastoista ei raportoinut taloudellisuudesta ja tehokkuudesta.

42 VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE Aluepolitiikan pääosaston sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston hallintosuunnitelmissa asetetut tavoitteet, indikaattorit ja tavoitearvot olivat yleisesti ottaen samat kuin vuotuisissa toimintakertomuksissa. Tehdyille muutoksille ei kuitenkaan aina ilmoitettu syytä. Lainsäädännölliset ja käytännön esteet heikensivät jäsenvaltioista kerättyjen, yhteisesti hallinnoituja ohjelmia koskevien tietojen luotettavuutta. VAROJA KOSKEVAT TARPEET JA EUROOPAN TASOLLA SAATAVA LISÄARVO ON OSOITETTU PUUTTEELLISESTI Tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2011 antamissa 16 erityiskertomuksessa, jotka kattoivat laajan kirjon eri aihealueita, tarkastellaan, hallinnoitiinko EU:n tukitoimenpiteitä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti (taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti). Tilintarkastustuomioistuin tutki myös, mitä voidaan ottaa opiksi vuoden 2011 erityiskertomuksista uusien ohjelmakauden 2014 2020 ohjelmien ja hankkeiden valmistelua silmällä pitäen. Tilintarkastustuomioistuin keskittyi pääasiassa kolmeen osa-alueeseen: tarveanalyysiin, suunnitteluun sekä EU:n tasolla saatavan lisäarvon käsitteeseen. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi seuraavaa: a) korkealaatuisia tarvearviointeja ei useinkaan suoriteta, vaikka ne ovat olennaisen tärkeitä varmistettaessa, että EU:n menot kohdennetaan sellaisille maantieteellisille alueille tai aihealueille, joilla tarve on suurin b) hankkeissa on suunnittelupuutteita, jotka heikentävät komission kykyä todeta EU:n menojen avulla saavutettuja tuloksia ja vaikutuksia ja raportoida niistä c) komissiolle on haasteellista osoittaa EU:n menojen avulla EU:n tasolla saatava lisäarvo. Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio o painottaa uusien meno-ohjelmien suunnittelussa tuloksia ja vaikutuksia, jotka toiminnalla halutaan saada aikaan; jos tuloksia ja vaikutuksia ei voida mitata suoraan, komission olisi otettava käyttöön SMART -tavoitteisiin perustuvia (eli täsmällisiä, mitattavissa ja saavutettavissa olevia, realistisia ja ajallisesti määritettyjä) indikaattoreita ja välietappeja, joiden avulla voidaan osoittaa, että komission toiminnalla tuetaan haluttujen päämäärien saavuttamista o työskentelee yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tietojen laadun ja oikea-aikaisuuden parantamiseksi o määrittelee toiminnan tavoitteet eli osoittaa ja raportoi, miten se varmistaa EU:n tasolla saatavan lisäarvon seuraavalla ohjelmakaudella 2014 2020. Tiedot tuloksellisuutta koskevasta tilintarkastustuomioistuimen arviosta esitetään kokonaisuudessaan varainhoitovuoden 2011 vuosikertomuksen kymmenennessä luvussa EU:n talousarviosta rahoitetun toiminnan tuloksellisuus.

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 43 TAUSTA- JA LISÄTIETOJA

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 45 EU:N TALOUSARVIO VARAINHOITOVUODELLE 2011 Vuonna 2011 EU:n maksujen kokonaismäärä oli 129,4 miljardia euroa, joka vastaa noin yhtä prosenttia Euroopan unionin bruttokansantulosta (BKTL). Vertailun vuoksi voidaan mainita, että julkisen sektorin talousarviot muodostavat monissa jäsenvaltioissa noin puolet koko BKTL:sta. Neuvosto ja Euroopan parlamentti päättävät EU:n talousarviosta vuosittain seitsenvuotisen rahoituskehyksen pohjalta. Komissio puolestaan vastaa ensi kädessä siitä, että talousarviovarat käytetään asianmukaisesti. Noin 80:aa prosenttia menoista eli koheesiopolitiikan ja maatalouden alan menoja hallinnoidaan yhteistyössä unionin 27 jäsenvaltion kanssa. MISTÄ RAHAT TULEVAT? Euroopan unionin tulot muodostuvat pääasiassa maksuosuuksista, jotka kukin jäsenvaltio suorittaa bruttokansantulonsa (BKTL) ja keräämänsä arvonlisäveron (alv) perusteella. Tullit ja maatalousmaksut eli perinteiset omat varat ovat myös huomattava tulolähde. TULOT 2011 Muut 9 % Perinteiset omat varat 13 % Alv:oon perustuvat omat varat 11 % BKTL:oon perustuvat omat varat 67 % Tulojen kokonaismäärä vuonna 2011: 130 miljardia euroa

46 VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE MIHIN RAHAT KÄYTETÄÄN? Euroopan unionin suurin yksittäinen menoala on maatalous ja luonnonvarat (toimintalohkoryhmät: maatalous (markkinatuki ja suora tuki) sekä maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat). Alaan liittyvät menot ovat pääasiassa viljelijöille suoritettavia maksuja. Ne muodostavat lähes puolet EU:n talousarviosta. Toinen merkittävä osuus koostuu aluepolitiikan, energian ja liikenteen alan sekä työllisyys- ja sosiaaliasioiden alan menoista. Kyseisillä varoilla osarahoitetaan suuri joukko erilaisia hankkeita, jotka vaihtelevat rakennusten kunnostamisesta Euroopan kattavan rautatieverkoston rakentamiseen. Tämä osuus muodostaa noin kolmasosan EU:n talousarviomenoista. MENOT 2011 Tutkimus ja muut sisäiset politiikat 8 % Ulkosuhteet, unionin ulkopuolelle suunnattu tuki ja laajentumisasiat 5 % Työllisyys- ja sosiaaliasiat 8 % Hallintomenot ja muut menot 7 % Maatalousalan markkinatoimenpiteet ja suora tuki 34 % Aluepolitiikka, energia ja liikenne 27 % Menojen kokonaismäärä vuonna 2011: 129,4 miljardia euroa Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat 11 %

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 47 DAS-LÄHESTYMISTAPA Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausumat (déclaration d assurance (DAS)) perustuvat objektiiviseen todentavaan aineistoon, joka on ensisijaisesti saatu kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti toimitettujen tarkastusten yhteydessä. Seuraavaksi kuvataan, miten tämä tapahtuu käytännössä. TILIEN LUOTETTAVUUS Ovatko EU:n tilinpäätöksessä esitetyt tiedot kattavia ja oikeellisia? EU:n talousarvio on monimutkainen kokonaisuus. Komission pääosastot vievät joka vuosi kirjanpitoon satoja tuhansia kirjauksia. Kirjauksissa esitetään tietoja, jotka on saatu useista eri lähteistä (mm. jäsenvaltioilta). Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa, toimivatko kirjanpitoprosessit asianmukaisesti ja ovatko niiden perusteella saadut kirjanpitotiedot kattavia, oikein kirjattuja ja asianmukaisesti esitettyjä. o Kirjanpitojärjestelmän arvioinnilla varmistetaan, että järjestelmä antaa hyvän perustan luotettaville (kattaville ja oikeellisille) tiedoille. o Keskeisten kirjanpitomenettelyjen tarkastamisella varmistetaan, että menettelyt toimivat asianmukaisesti. o Kirjanpitotietojen analyyttisillä tarkastuksilla varmistetaan, että tiedot on esitetty johdonmukaisesti ja että ne vaikuttavat asiallisilta. o Kirjauksista poimitun otoksen suoralla tarkastamisella varmistetaan, että perustana olevat toimet ovat olemassa ja että ne on kirjattu oikein. o Tilinpäätöksen tarkastamisella varmistetaan, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan taloudellisesta tilanteesta. TOIMIEN SÄÄNTÖJENMUKAISUUS Ovatko EU:n tilinpäätöksen perustana olevat EU:n tulo- ja maksutapahtumat sääntöjenmukaisia? EU:n talousarviosta suoritetaan miljoonia maksuja edunsaajille sekä EU:ssa että muualla maailmassa. Suurinta osaa näistä menoista hallinnoivat jäsenvaltiot. Saadakseen tarvittavan todentavan aineiston tilintarkastustuomioistuin testaa maksuja suoraan ja arvioi niiden hallinnointiin ja tarkastamiseen käytetyt järjestelmät.

48 VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE o Tapahtumat poimitaan otoksiin kaikista EU:n talousarvion osista tilastollisten tekniikoiden avulla; tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat tarkastavat tapahtumat otoksen perusteella. o Otokseen poimitut tapahtumat tarkastetaan yksityiskohtaisesti, tavallisesti paikalla, jotta saadaan suoraa todentavaa aineistoa siitä, että perustana oleva tapahtuma on olemassa, se on asianmukaisesti kirjattu ja sen kohdalla on noudatettu sääntöjä, joiden mukaan kyseiset maksut on suoritettava. o Virheet analysoidaan ja luokitellaan sen mukaan, ovatko ne kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä vai virheitä, jotka eivät ole ilmaistavissa kvantitatiivisesti. o Virheiden vaikutus lasketaan kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä ekstrapoloimalla; vaikutus ilmaistaan todennäköisimpänä virhetasona. o Otokseen poimittujen valvontajärjestelmien laatua arvioidaan, jotta voidaan määrittää, miten vaikuttavia järjestelmät ovat, kun tarkoituksena on varmistaa niiden avulla hallinnoitavien tapahtumien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus. o Muut merkitykselliset tiedot otetaan tarkastuksessa huomioon; tällaisia ovat esimerkiksi vuotuiset toimintakertomukset ja muiden tarkastajien laatimat kertomukset. o Kaikista havainnoista keskustellaan sekä kansallisten viranomaisten että komission kanssa; näin varmistetaan, että havainnot pitävät paikkansa. o Tilintarkastustuomioistuin antaa lausumansa tekemänsä tarkastustyön ja saamiensa tulosten perusteella. Lisätietoja tarkastuslausumaan liittyvästä tarkastusprosessista esitetään vuotta 2011 koskevan vuosikertomuksen liitteessä 1.1.

VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE 49 TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TYÖ Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin riippumaton tarkastuselin, joka sijaitsee Luxemburgissa. Tilintarkastustuomioistuimessa työskentelee tarkastus- tai tukitehtävissä noin 900 henkilöä, jotka edustavat EU:n eri kansallisuuksia. Toimielin perustettiin vuonna 1977, mistä lähtien olemme painottaneet toiminnassamme EU:n varainhoidon tärkeyttä ja osallistuneet sen parantamiseen. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomukset ja lausunnot muodostavat olennaisen osan EU:n varainhoitoa koskevasta vastuuketjusta. Työmme tuotoksia hyödynnetään EU:n talousarvion hallinnoinnista vastaavien tahojen vastuullistamiseen, erityisesti vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä. Vastuullisena tahona on lähinnä komissio, mutta myös muut EU:n toimielimet ja elimet. Myös jäsenvaltiot ovat keskeisessä asemassa yhteistyössä toteutetun hallinnoinnin alalla. PÄÄTEHTÄVÄMME OVAT: o tilintarkastukset ja säännönmukaisuuden tarkastukset, joista raportoidaan lähinnä tarkastuslausuman (DAS) avulla o toiminnantarkastukset, joiden aihepiirien valinnassa otetaan huomioon tarkastustyömme vaikutuksen maksimointi o lausunnot, joita annetaan talousarviohallintoon ja muihin keskeisiin kysymyksiin liittyvistä säännöksistä. Pyrimme hallinnoimaan resurssejamme siten, että eri toimintojemme välillä säilyy asianmukainen tasapaino ja toiminnallamme saadaan aikaan tuntuvia tuloksia sekä pystytään kattamaan laajasti EU:n talousarvion eri alat. TUOTOKSEMME Laadimme: o vuosikertomuksen EU:n yleisestä talousarviosta ja Euroopan kehitysrahastoista; vuosikertomuksissa esitetään lähinnä DAS-tarkastuslausuma ja tarkastustulokset, ja ne julkaistaan vuosittain marraskuussa o o erityisvuosikertomuksia, jotka sisältävät tilintarkastustuomioistuimen tilintarkastuslausuman kustakin EU:n virastosta ja elimestä; vuodelta 2011 julkaistiin 42 erityisvuosikertomusta erityiskertomuksia, joita julkaistaan tarkastuskohteeksi valituilta aloilta pitkin vuotta; erityiskertomukset koskevat lähinnä toiminnantarkastuksia; vuonna 2012 julkaistaan noin 20 kertomusta

50 VUOSIKERTOMUS 2011 TIEDOTE o o lausuntoja, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto käyttävät laatiessaan ja hyväksyessään varainhoitoon vaikuttavia sääntöjä ja säännöksiä; vuonna 2012 julkaistaan seitsemän lausuntoa vuotuisen toimintakertomuksen, jossa annetaan tietoja ja luodaan katsaus tilintarkastustuomioistuimen toimintaan vuoden aikana. Toimintamme avulla lisätään EU:n varainhoitoon liittyvää tietoisuutta ja avoimuutta, ja lisäksi sen pohjalta annetaan lausuma varainhoidon tilasta ja esitetään parannussuosituksia. Toimimme Euroopan unionin kansalaisten edun nimissä. Lisää tietoa tilintarkastustuomioistuimen tehtävistä ja työskentelystä on saatavissa internetsivustolta (www.eca.europa.eu) tai seuraamalla toimintaamme Twitterissä (@EUAuditorsECA). Meihin saa yhteyden myös sähköpostitse (eca-info@eca.europa.eu).