Luonnos OPETTAJIEN VUOSITYÖAIKA

Luonnos OPETTAJIEN VUOSITYÖAIKA Soveltamisohje 1.1.2019 alkaen Johtotiimi 15.10.2018 Yhteistyötoimikunta 16.10.2018 Kuntayhtymän hallitus 17.10.2018 Yhteistoiminnallinen ryhmä x,y,z jne KT ja OAJ kommentit? SISÄLLYS

Sivu 1 / 12 1 VUOSITYÖAIKA...2 1.1 Johdanto...2 1.2 Vastuut ja luottamus...3 1.3 Ristiriitatilanteiden ratkaiseminen...4 2 OPETTAJIEN TYÖAIKA...4 2.1 Opettajan työaika...4 2.2 Vapaajaksot...6 3 TYÖAIKALAJIT...6 3.1 Opetus ja ohjaus...7 3.2 Kehittäminen ja yhteistyö...7 3.3 Kohdentamaton työaika...8 3.4 Sääntelemättömät tehtävät...8 4 TYÖAJAN SUUNNITTELU JA SEURANTA...8 4.1 Työaikasuunnittelun periaatteet...8 4.2 Työajan ylittäminen ja epämukavan työajan lisät...9 4.3 Työajan seuranta...9 5 MUITA MÄÄRÄYKSIÄ JA OHJEITA...10 5.1 Tavoitettavuus...10 5.2 Matkat...10 5.3 Poissaolot...10 5.4 Palkaton vapaa...11 LÄHTEET...11

Sivu 2 / 12 1 VUOSITYÖAIKA 1.1 Johdanto Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista saavutettiin neuvottelutulos 8.2.2018. OVTES:n merkittävin uudistus on vuosityöaikajärjestelmän käyttöön ottaminen kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa 1.8.2018, 1,1.2019, 1.8.2019, 1.1.2020 tai viimeistään 1.8.2020. SAMIedussa opettajien osalta siirrytään vuosityöaikaan 1.1.2019 alkaen, mikä muuttaa opettajan työn ja työajan käyttöä perustavanlaatuisella tavalla. Vuosityöaika on uusi tapa suunnitella ja seurata työajan käyttöä. Vuosityöaika tuo aikaisemmin näkymättömän osan opettajan työstä (esim. suunnittelun ja arviointiin liittyvän paperityön) näkyväksi osaksi vuosityöaikasuunnitelmaa ja sen seurantaa. Vuosityöaika soveltuu hyvin opettajan työn muutokseen, jossa uudistuneen ammatillisen koulutuksen mukaisesti oppimisympäristöt ja opiskelijoiden opintopolut uudistuvat ja opettajan työpaikalla tapahtuvan ohjauksen rooli korostuu. Opiskelijoiden oppimisprosessin suunnittelussa on tärkeää varmistaa ammatillisen koulutuksen lain (531/2017) mukaisten tavoitteiden toteutuminen (mm. osaamisperusteisuus, osaamisen osoittaminen näytöissä työelämässä, yksittäisten ja erillisten tutkinnon osien suoritusmahdollisuus, työpaikalla tapahtuva koulutus, yksilölliset oppimispolut). Ammatillisen kasvun edellyttämä riittävä lähiopetus ja ohjaus toteutetaan resurssien rajoissa siten, että opettajat ja tiimit ottavat suunnittelussaan ja toteutuksissaan entistä tarkemmin huomioon tutkinnon osien erityisyyden ja erityistarpeet opiskelijan ammatillisen kasvun ja ammatti-identiteetin vahvistamiseksi. Joissain opintojaksoissa lähiopetusta voi olla vaikkapa valtaosa tehtävään osoitetusta työajasta ja joissain opintojaksossa lähiopetusta voi vastaavasti olla vähemmän opettajan ja opettajatiimien asiantuntijuuteen perustuvan harkinnan pohjalta. Vuosityöaikaan siirtymisellä on suuri vaikutus ammatillisen koulutuksen opettajuuteen. Opettajan työ laajentuu opettamisesta oppimisen mahdollistamiseen. Vuosityöaikaa noudatettaessa työtä ja työpäivää ohjaavat työn tavoitteet ja sisältö, eivät oppitunnit tai lähiopetustuntien pitäminen. Työaika muodostuu opiskelijoiden oppimisen mahdollistamisesta ja oppimisen tukemisen erilaisista tavoista sekä erilaisista, erikseen sovituista kehittämistehtävistä. Vuosityöaikaan siirtymisen jälkeen kaikki opettajan tekemä työ on samanarvoista, sillä opetusta ja muuta työtä ei erotella. Opettajan työ koostuu erilaisista tehtävistä ja rooleista. Työ voi painottua eri tavalla eri opettajilla. Vuosityöaika mahdollistaa opettajien erilaiset työnkuvat. Laskennalliset työajan kertoimet poistuvat, samoin oppitunti-käsite, opetussuunnitelma, ves-päivät, suunnittelutyöaika, 190 työpäivää, yms. työaikaa määrittävät käsitteet. Vuosityöajassa opettajan työn muodostumista ohjaavat tutkinnon perusteet ja niiden toteutussuunnitelmat, sekä erityisesti opiskelijan valinnat. Työn sisältöä ja työtehtäviä suunnitellaan ja niitä täsmennetään esimiehen ja kollegoiden kanssa yhdessä työvuoden aikana. Opettajien osaamisessa korostuu aikaisempaa enemmän laaja-alaisuus tutkintojen perusteiden ja niiden erilaisten toteutusmuotojen tuntemisessa, itsensä johtamisen taidot, yhteiskehittämisen sekä yhdessä oppimisen kyvykkyys. Kaikki työ on tavoitteellista, näkyvää ja johdettua.

Sivu 3 / 12 Vuosityöajassa koko opetushenkilöstö on samassa liitteessä, koska nykyiset C-liitteet 4, 5, 7, 8 ja E-osio poistuvat. Työaika on kaikilla vähintään 1500 tuntia vuodessa. Opettajien työvuosi muodostuu 40 tai 42 työviikosta ja 10 tai 12 vapaajaksoviikosta. Vuosityöaika mahdollistaa myös sen, että työtä voidaan tehdä myös perinteisinä loma-aikoina, jolloin vapaajakson pitämisestä sovitaan erikseen. SAMIedussa on sovittu, että opinto-ohjaajien vuosityöaikaan siirtymistä valmistellaan siten, että opinto-ohjaajat siirtyisivät vuosityöaikaan 1.8.2019 tai myöhemmin. Vuosityöajan uutena elementtinä on omassa ajassa ja paikassa tehtävä sitomaton työ, johon opettaja voi käyttää vähintään 17 % työajastaan. Kullekin opettajalle määritetään työaikasuunnitelmaan sitomattoman työn kokonaismäärä. Opetus- ja muissa työtehtävissään opettaja harkitsee sitomattoman työn tarpeen sekä seuraa itsenäisesti sitomattoman työn osuutta. Opettaja suunnittelee yhdessä lähiesimiehensä kanssa, miten toteuttaa annetussa työajassa oppimisprosessin ja millainen sitomattoman työn osuus kulloinkin on opiskelijan oppimisen kannalta tarkoituksenmukaista. Sitomattoman työajan määrä perustuu yksittäisen opettajan tiimipäällikön ja toimiala-/ palvelujohtajan kanssa arvioituun todelliseen tarpeeseen. Tästä johtuen suunnittelu- ja arviointityöhön varattu työaika voi vaihdella esimerkiksi opetettavien tutkinnon tai koulutuksen osien, muiden koulutusten, opetusryhmien koon, opiskelijoiden erityistarpeiden, opettajan työkokemuksen, sovitun opetuksen toteuttamistavan tai opetuksen toteuttamiskertojen, muiden työtehtävien jne. mukaan. Sidottua on työaika, jossa työnantaja määrittää työnteon ajankohdan ja/tai paikan ja sitomattoman työajan tekemisen paikasta ja ajankohdasta työntekijä päättää itse. Työnantaja määrittelee sidotun ja sitomattoman työn tavoitteet sekä valmistumisen määräajan. Työaikaa voi käyttää vain yhteen työaikalajiin kerrallaan, eikä työtä voi tehdä kahtena työaikalajina samanaikaisesti. Kommentti [MJ1]: Kuitenkin määrittelyä ohjaamaan esimerkkejä tms. Vuosityöaikajärjestelmään siirtymisen valmistelua ja neuvottelua varten on nimitetty vuosityöaikatyöryhmä, jossa ovat edustettuina nykyisen OVTES:n eri liitteiden pää- ja luottamusmiehet. Siirtyminen on edellyttänyt johdon ja henkilöstön riittävää perehdyttämistä. Siirryttäessä vuosityöaikaan SAMIedu ottaa käyttöön kalenterivuositarkastelun 1.1.-31.12. Työvuodelle 1.1.-31.12. tehdään vuosityöaikajärjestelmän mukainen työsuunnitelma. Työaika ja vapaajaksot määräytyvät sen mukaan. Muutoksella saavutetaan selkeitä etuja eritoten integroidun toiminnan ja talouden suunnittelun ja suunnitteluaikataulujen osalta aikaisempaan käytäntöön verrattuna, jolloin toiminnan suunnittelu ulottui kahdelle eri kalenterivuodelle. 1.2 Vastuut ja luottamus Työnantajan edustajat luottavat opettajien ammattitaitoon työaikaresurssien hyödyntämisessä vastuullisella tavalla työtehtävien hoitamiseksi ja opiskelijoiden parhaaksi. Opettajat luottavat työnantajien edustajien kykyyn suunnitella resurssien käyttö tasapuolisesti työnantajan vastuut huomioon ottaen. Työnantajan edustajat vastaavat tutkintojen kokonaisuuden tasolla opetuksen tuloksellisuudesta, laadusta ja pedagogisesta kehittämisestä sekä resurssien käytön suunnittelusta. Jokainen opettaja vastaa omalta osaltaan käyttöönsä eri tehtäviin annetun työaikaresurssin tehokkaasta, tuloksellisesta ja laadukkaasta hyödyntämisestä.

Sivu 4 / 12 1.3 Ristiriitatilanteiden ratkaiseminen Vuosityöaikaan liittyvät kysymykset ja ristiriitatilanteet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan tiimipäällikön ja opettajan välisellä keskustelulla. Tarvittaessa keskusteluun voidaan osallistaa toimialatai palvelujohtaja. Mikäli kysymykseen ei normaalissa esimies-alaiskeskustelussa löydy ratkaisua tai havaitaan, että kyse on laajemmasta soveltamisohjetta koskevasta asiasta, viedään asia vuosityöaikatyöryhmän/vuosityöajan seurantaryhmän käsittelyyn. Vuosityöaikaryhmä kokoaa ratkaistut asiat O365-pilvipalveluun. Vuosityöaikatyöryhmälle voi osoittaa palautetta sopimuksen ja sen soveltamisohjeiden toimivuudesta sekä henkilöstöltä, esimiehiltä että johdolta. Ristiriitatilanteita pyritään välttämään ja ennaltaehkäisemään mm. työaikasuunnittelun avoimuutta lisäämällä tiimin sisällä tietosuoja huomioiden. 2 OPETTAJIEN TYÖAIKA 2.1 Opettajan työaika OVTES 2018 2019 Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus Osio C Liite 1 määrittelee ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstöä koskevat sopimusmääräykset. Käyttöönoton jälkeen koko opetushenkilöstöön sovelletaan Osio C Liitteen 1 sopimusmääräyksiä. Liite 1 korvaa aiemmin käytössä olleet liitteet. Opettajien työaika määritellään vuositasolla eikä seuraavalle suunnitteluvuodelle siirry työaikaa työajan ylityksestä tai alituksesta. OVTES-sopimuksen 2018-2019 mukaisesti kokoaikaisen opettajan vuosityöaika on vähintään 1500 tuntia työvuodessa ja siihen kuuluvat kaikki työtehtävät, jotka työnantaja määrää. Työaikaan kuuluvat ne tehtävät, jotka työsuunnitelmaan on merkitty. Puolen tunnin lounastauko on omaa aikaa. Todellinen tehty työaika voi vaihdella päivä-, viikko- ja kuukausitasolla. Päätoimisen opettajan työaika määritellään vuositasolla. Päätoimisuuden raja on 800 työtuntia vuodessa tai keskimäärin vähintään 20 työtuntia viikossa. Tuntiopettaja katsotaan päätoimiseksi, jos hän opettaa keskimäärin vähintään 16 tuntia viikossa. Opettaja on sivutoiminen, kun opetusta ja ohjausta (ym.) on alle 16 tuntia viikossa. Opettajien työaika jaetaan sidottuun ja sitomattomaan työaikaan. Sidottua työaikaa on työ, jossa työnantaja määrittää ajan ja/tai paikan. Sitomattomassa työajassa työnantaja määrää tehtävän, mutta ei aikaa ja paikkaa. Työtehtävän määräaika ei tee työstä sidottua. Sitomattoman työn vähimmäisosuus määräytyy OVTES:n mukaan huomioiden opettajan henkilökohtaiset työtehtävät. Opettajan työsuunnitelmassa voi olla myös sääntelemättömiä tehtäviä, joiden osalta määritellään vain työaika, eikä sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia tarvitse erikseen määritellä.

Sivu 5 / 12 Kaikkea opettajan työaikaa ei tarvitse jakaa sidottuun ja sitomattomaan työaikaan, vaan siitä voidaan erottaa sääntelemätöntä työaikaa. Lisäksi opettajan työajasta voidaan jättää osa työajasta työaikasuunnitelmassa kohdentamatta. Kohdentamattoman työajan sisältö määritellään tarvittaessa myöhemmin ja siirretään työaikasuunnitelmassa oikean työaikalajin alle sekä tarkistetaan työn kokonaisuutta vuosityöajan sisällä. OVTES:n E-osion kokoaikaiset opettajat ovat kirjallisesti ilmoittaneet työnantajalle 30.9.2018 mennessä, haluavatko he säilyttää E-liitteen mukaisen palkkatasonsa vai siirtyä soveltamaan 1500 tunnin työaikaa. Päätös säilyy nykyisen palvelussuhteen loppuun saakka. Päätöstä voidaan muuttaa vain joko opettajan ja työnantajan yhteisellä sopimuksella tai yhteistoimintamenettelyn kautta. Opettajan työaika E-liitteestä siirtyvällä esimerkiksi: Opettajan vuosityöaika on 1500 h. E-osion opettajalla voi olla henkilökohtainen vuosityöaika. Opettajalla on työviikkoja vuodessa noin 42 viikkoa. Opettajan työaika viikossa on noin 1500h/42 vko = 35,7 h. Opettajan työaika päivässä on noin 7,14 h.

Sivu 6 / 12 2.2 Vapaajaksot Vuosityöaikajärjestelmässä on käytössä vapaajaksojärjestelmä. Vuosityöaikajärjestelmässä ei ole vuosilomia tai keskeytysaikoja. Vapaajaksolla tarkoitetaan ajankohtaa, jolle työnantaja ei voi sijoittaa työaikaa. Opettajan vapaajaksoja yht. 12 viikkoa (työaikaa 40 viikkoa) E-osiosta siirtyvillä opettajilla vapaajaksoja yht. 10 viikkoa (työaikaa 42 viikkoa) Opettajan vapaajaksot sijoitetaan vuosityöaikasuunnitelmaan vuosisuunnittelun yhteydessä. Vapaajaksojen sijoittuminen riippuu työtehtävistä. 2.5.-30.9. aikavälille sijoittuva kesävapaajakso (kahdeksan viikkoa) annetaan enintään kolmessa jaksossa, joista yhden pituus on vähintään neljä viikkoa. Osiosta E siirtyvän opettajan kesävapaajakso (kuusi viikkoa) annetaan enintään neljässä osassa, joista yhden pituus on vähintään kolme viikkoa. Muuna aikana kaikille opettajille annetaan yhteensä 28 päivän pituinen vapaajakso enintään neljässä osassa. Vapaajaksot kuluvat kaikilta kalenteripäiviltä (masu sekä arkipyhät). Käytännön syistä suurin osa vapaajaksoista tulee sijoittumaan oppilaitoksen lomaaikoihin. Vapaajaksot tiimipäällikön esityksestä vahvistaa toimiala- tai palvelujohtaja. Tiimipäällikkö toimittaa toimialajohtajalle/palvelujohtajalle esityksen vapaajaksoisista. Toimialajohtaja/palvelujohtaja lähettää allekirjoitetun (vahvistettu) vapaajaksolistan palkkahallintoon, jossa tiedot viedään ESS7 ohjelmaan. Opettajat saavat tämän jälkeen vahvistetut vapaajaksot tietoonsa sähköisesti. Opettajan kanssa voidaan sopia vapaajaksojen sijoitusajankohdista ja jaksotuksesta toisin oppilaitoksen toiminnalliset tarpeet huomioiden ennen vahvistusajankohtia. Opettajan ollessa virkavapaalla, vapaajaksot jäävät virkavapauden alle. Työnantajan tulee suunnitella oppilaitoksen vapaajaksorytmi ennen kalenterivuoden alkua, jonka mukaan vapaajaksot pääsääntöisesti toteutuvat, mutta joita voidaan ala-/opettajakohtaisesti myös tarvittaessa muuttaa. Vapaajaksorytmi määrittää mm. kesken tarkastelukauden palvelussuhteensa aloittavien ja päättävien vapaajaksojen määrän ja ajankohdan. Kaikille opettajille suunnitellaan työaikasuunnitelmiin koko kalenterivuoden vapaajaksot ennen kalenterivuoden alkua. Vapaajaksot vahvistetaan OVTES:n määräaikojen mukaisesti, johon saakka vapaajakson ajankohtaa voidaan myös muuttaa. 3 TYÖAIKALAJIT Vuosityöaikajärjestelmässä työnantaja määrittää opettajan työtehtävät ja työaikalajit. SAMIedussa opettajilla otetaan käyttöön neljä työaikalajia (ks. alla). Niiden osuus työajasta vaihtelee henkilöittäin. Opettajien työaikalajit 1) Opetus ja ohjaus 2) Kehittäminen ja yhteistyö 3) Kohdentamaton työaika 4) Sääntelemättömät tehtävät

Sivu 7 / 12 SAMIedun työaikalajeista 1-2 työaika jaetaan sidottuun ja sitomattomaan työaikaan. Liitteessä 1 on tarkennettu työaikalajien sisältämät työtehtävät. (puuttuu, onko mukana myös soveltamisesimerkkejä? Kuinka monta tuntia eri tehtäviin ohjeellisesti?) 3.1 Opetus ja ohjaus Opetus ja ohjaus (sidottu) Sisältää oppilaitoksessa, työpaikalla, verkossa ja muissa työnantajan määrittelemissä oppimisympäristöissä tapahtuvan opetuksen, ohjauksen sekä osaamisen arvioinnin. Osaamisen arviointi jakaantuu sidottuun ja sitomattomaan työaikaan. Opetus ja ohjaus (sitomaton) Lähiopetuksen suunnittelu ja arviointi, verkossa tapahtuva opetus ja ohjaus jne. Suunnittelu- ja arviointityön tuntien määrää arvioidessaan lähiesimies ottaa työsuunnitelmien laadinnassa huomioon opettajan todellisen työajan tarpeen. Tästä johtuen suunnittelu- ja arviointityöhön varattu työaika voi vaihdella esimerkiksi opetettavien sisältöjen, opetusryhmien koon, opiskelijoiden erityistarpeiden, opetuksen toteuttamistavan, opetuksen toteuttamiskerran jne. mukaan. Pääosin opetuksen ja ohjauksen suunnittelu ja arviointiin liittyvä paperityö sekä niihin liittyvä hallinnointityö. Opettaja itse jakaa työnantajan määräämät sitomattomat työtunnit omien tarpeidensa mukaan opettamiensa eri koulutusten suunnitteluun ja arviointiin. 3.2 Kehittäminen ja yhteistyö Kehittäminen ja yhteistyö (sidottu) Työnantajan määräämät kokoukset, palaverit, neuvottelut, tapahtumat ja koulutukset sekä erikseen määrätyt aikaan sidotut tehtävät ovat sidottua työaikaa. Näihin kuuluu mm. nimettyjen sisäisten työryhmien kokoukset, henkilöstökokoukset ja infot sekä työnantajan määräämään koulutus- ja kehittämispäivät. Sidottuun työaikaan kuuluu yhdessä tehtävä suunnittelu ja valmistelu, jos työ tehdään työnantajan määräämässä ajassa tai paikassa mm. tiimikokoukset, suunnittelupäivät jne. Kehittäminen ja yhteistyö (sitomaton) Tiimikokouksissa tiimin jäsenten kesken sovittujen erillistehtävien suorittaminen on sitomatonta työaikaa, ellei niitä erikseen lähiesimies määrää. Muut sitomattomat tehtävät sovitaan tapauskohtaisesti opettajan ja lähiesimiehen kesken (toimialajohtaja/palvelujohtaja hyväksyy). Sitomatonta työaikaa, joista sovitaan erikseen lähiesimiehen kanssa, voi olla myös muissa työtehtävissä. Näitä tehtäviä voivat olla mm. opiskelijavalintaan liittyvät tehtävät (suunnittelu, valmistelu, kirjaaminen), osa suunnittelu-, kehittämis- tai hanketyöstä (annettu määräaika, esim. Taitaja-toiminnan suunnittelu).

Sivu 8 / 12 3.3 Kohdentamaton työaika Lähiesimies voi varata työntekijälle työaikaa työvuoden kuluessa ilmeneviin työtehtäviin, joita ei vielä työsuunnitelmaa tehtäessä voida nimetä (sijaisuudet, uudet projektit, kehittämistehtävät, uudet koulutukset, yrityskoulutukset jne.) Ei varata kaikille Suunnitteluvaiheessa kohdentamaton työaika sijoitetaan sidottuun työaikaan. Työvuoden aikana kohdentamattomasta työajasta siirtyy opettajalle määrättävien työtehtävien mukaisesti työaikaa eri työaikalajeille. 3.4 Sääntelemättömät tehtävät Opettajan työaikasuunnitelmassa voi olla tehtäviä, joiden osalta määritellään vain työaika, eikä sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia tarvitse erikseen määritellä. Ei varata kaikille Tällaisia ns. sääntelemättömiä työtehtäviä voivat olla o esimiestyö tms. tehtävät o hanke- ja kehittämistyö o vastuutehtävät o sidosryhmäyhteistyö ja o oman osaamisen kehittäminen Näihin tehtäviin varattu työaikaresurssi vähennetään suunnitteluvaiheessa esim. 1500 tunnista ja loppu jaetaan sidottuun ja sitomattomaan työhön. 4 TYÖAJAN SUUNNITTELU JA SEURANTA Työaikasuunnittelun tavoitteena on, että opetushenkilöstöä on työssä oikeaan aikaan sopiva määrä siten, että toiminnalliset huiput ja hiljaiset hetket on huomioitu. Myös kesäaika sekä syksyn ja kevään perinteisten loma-aikojen hyödyntäminen huomioidaan. Työaikasuunnitelmassa opettajan tehtäviä kohdennetaan ja työn painopistealueet määritellään tarkemmin. 4.1 Työaikasuunnittelun periaatteet Kaikki opettajan tehtäväksi tarkoitettu työ tulee olla kirjattuna työaikasuunnitelmassa. Tehtävät, joita ei ole huomioitu työaikasuunnitelmassa, eivät kuulu opettajan työtehtäviin eikä niihin varata näin ollen työaikaa tai makseta niistä palkkaa. Työaikasuunnitelmassa opettajan työaika vahvistetaan päätehtävittäin, samoin kuin niihin resursoitu työaika. Työnantaja määrittelee työn sisällön. Työaikasuunnitelma toimii palkanmaksun perusteena ja työn johtamisen välineenä. Työaikasuunnitelma tekee näkyväksi kaikki opettajien työtehtävät. Lähiesimies vastaa työaikasuunnitelmasta ja sen ajantasaisuudesta. Opettaja vastaa työajan seurannasta; kaikki tehty työ kirjataan työajanseurantajärjestelmään. Jos opettaja huomaa ylittävänsä tai alittavansa työtehtävään

Sivu 9 / 12 annetun työajan, hänen tulee olla yhteydessä lähiesimieheensä riittävän ajoissa, jotta voidaan päättää, miten asiassa edetään. Työaikasuunnitelman toteuma tarkastetaan kuukausittain ja aina kun tehtävät olennaisesti muuttuvat. Jos työaikasuunnitelmaa muutetaan, aiemmasta suunnitelmasta voidaan siirtää kohdentamatonta (vainko tätä?) työaikaa muihin työaikalajeihin, ottaa jotain työtehtäviä pois tai maksaa työajan ylityskorvaus (yksinkertainen tuntipalkka per tunti). Työaikasuunnittelun avoimuutta lisätään tiimien sisällä tietosuoja huomioiden. Työaikasuunnitelmat ovat nähtävillä tiimipäälliköillä, pääluottamusmiehillä ja toimiala-/ palvelujohtajilla. Tiimipäällikkö voi jakaa tietoa tiimille tarvittavilta osin. Työaikasuunnitelma laaditaan yhteistyössä opettajan, tiimipäällikön ja toimialajohtajan/palvelujohtajan kanssa. Toimialajohtaja/palvelujohtaja vahvistaa työaikasuunnitelman. Työaikasuunnitelma allekirjoitetaan ko. opettajan ja toimiala-/ palvelujohtajan toimesta. Allekirjoitettu työaikasuunnitelma lähetetään henkilöstöhallintoon. 4.2 Työajan ylittäminen ja epämukavan työajan lisät Opettaja hoitaa työaikasuunnitelmaan merkityt työtehtävät siihen suunnitellulla työtuntimäärällä. 1500 tunnin vuotuinen työaika tai oman vuosityöaikasuunnitelman mukainen tuntimäärä voidaan ylittää ainoastaan muuttamalla työaikasuunnitelmaa (tiimipäällikön esityksestä toimiala-, palvelujohtaja hyväksyy). Ylittäminen 1500-1700 tuntia perustuu työnantajan direktio-oikeuteen ja 1700 tunnin ylittäminen edellyttää opettajan kanssa sopimista. Muutettu, yhdessä allekirjoitettu työaikasuunnitelma toimitetaan henkilöstöpalveluihin palkanlaskennan perusteeksi. Epämukavan työajan lisät maksetaan ainoastaan, mikäli niistä on sovittu dokumentoidusti toimiala-, palvelujohtajan kanssa etukäteen. Opettaja ei voi omatoimisesti sijoittaa sidottua tai kohdentamatonta työaikaa viikonloppuihin, yöaikaan tai sellaiseen ajankohtaan, mistä aiheutuu epämukavan työajan korvausta. Opettajalle maksetaan epämukavan työajan lisää seuraavissa tapauksissa: Yöt (klo 22 07), viikonloput, arkipyhät Iltalisä, kun on kulunut kahdeksan tuntia ensimmäisen sidotun työtehtävän alkamisesta 4.3 Työajan seuranta Opettaja vastaa oman työaikaresurssinsa ajantasaisesta seuraamisesta. Opettaja yhdessä tiimipäällikön kanssa keskustelee riittävän ajoissa mahdollisista muutostarpeista. Työaikasuunnitelmat päivitetään yhdessä tiimipäällikön ja ko. opettajan kanssa ja muutokset hyväksyvät toimiala-, palvelujohtajat. Työajan kirjaamisessa kiinnitetään huomiota, että samalle työajalle ei saa kirjata useampia tehtäviä (esim. jos opetustunnin aikana suunnittelee seuraavan päivän opetusta, kyseistä aikaa ei voi kirjata sidotun työajan lisäksi sitomattomaan työaikaan). Tiimipäälliköt tarkastavat työaikakirjaukset kuukausittain ja toimiala-, palvelujohtaja hyväksyy työaikaraportit. Neljännesvuosittain laaditaan koontiraportti SAMIedun johdolle.

Sivu 10 / 12 5 MUITA MÄÄRÄYKSIÄ JA OHJEITA 5.1 Tavoitettavuus Työpäivinä opettajan tulee olla työnantajan tavoitettavissa (virka-aikana). Myös ne työpäivät, joille ei ole suunniteltu sidottuja työtehtäviä, ovat työpäiviä, jolloin opettajan on oltava tarvittaessa käytettävissä. Virkapuhelinta ja työsähköpostia tulee seurata kaikkina työpäivinä. Sijaisuusasiassa opettajan tulee olla käytettävissä viimeistään seuraavana päivänä. Työpäiviä ovat kaikki muut paitsi vapaajaksopäivät. 5.2 Matkat Matkustamisessa noudatetaan KVTES:n matkustusohjesääntöä/liite 16. Pääsääntönä on, että matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi. Virkamatkat Omat koulutusmatkat Yön yli matkat (KVTES liite 16 6 2 mom.) Virkamatkapäivänä työpäivän pituus on 7,5 h/vrk tai henkilökohtaisen työajan mukainen laskennallinen työpäivän pituus. Päivärahat maksetaan KVTES:n mukaisesti. Virantoimitusmatkat Saman päivän aikana SAMIedun muihin toimintayksiköihin tehtävät matkat ovat virantoimitusmatkoja. Työtehtäviin liittyvät matkat, jotka eivät ulotu yli 150 km:n päähän tai edellytä yöpymistä. Jos työntekijä on työpäivän kuluessa käyttänyt aikaa matkustamiseen, hänen työaikaansa ei tästä syystä pidennetä eli hänen ei muuna aikana tarvitse työskennellä matkustamiseen kulunutta vastaavaa aikaa. Jos opettaja menee esim. opettamaan toiseen työyksikköön, hän kirjaa em. ajan opetus ja ohjaus - sidottu työaika työaikalajille. 5.3 Poissaolot Sairauspoissaolot eivät lisää henkilökohtaista vuosityöaikaa. Lyhytaikaisessa sairauspoissaolossa tms. poissaolopäivän alle jää se määrä työaikaa, mitä työaikasuunnitelman mukaan ko. päiville on määrätty. Ei siis käytetä esim. koko työvuoden keskimääräisiä lukuja. Lyhytaikaiset sairauspoissaolopäivät toteutetaan työsuunnitelman mukaisesti huomioiden työpäivään sidottu työaika suhteessa sitomattomaan työaikaan. Esimerkiksi neljän tunnin sidottuun työaikaan lisätään sitomatonta työaikaa alkuperäisen henkilökohtaisen työaikaprosentin mukaisesti. Lyhytaikaiseksi poissaoloksi luokitellaan enintään viisi kalenteripäivää kestävä poissaolo. Pidempiaikaisissa poissaoloissa käytetään apuna opettajan laskennallista työaikaa, mikäli poissaolo on tiedossa ennen suunnitelman vahvistamista. Poissaoloaika kuluttaa sidottua ja sitomatonta työtä sopimuksen mukaisilla sidotun ja sitomattoman

Sivu 11 / 12 työajan prosenteilla. Opettajan palatessa töihin, työaikasuunnitelma tarkistetaan ja vahvistetaan jäljellä olevan vuoden ajalle, sillä työajalla, mikä on enää jäljellä. 5.4 Palkaton vapaa Palkaton virkavapaa kalenterivuoden aikana vähentää opettajan seuraavan vapaajakson palkkaa virkavapaan keston suhteessa. Määräystä ei sovelleta, jos virkavapaata haetaan oman työnantajan palveluksessa toisen tehtävän hoitamiseen. Jos henkilö siirtyy määräaikaisesti KVTES:n sopimusalan tehtävään, noudatetaan KVTES:n määräyksiä. Määräys koskee seuraavia virkavapaita: opintovapaalain (273/79) mukainen opintovapaa hoitovapaa ja harkinnan varainen palkaton virkavapaa (esim. vuorotteluvapaa). Palkaton virkavapaa vähentää vapaajakson palkkaa vasta, kun se on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään 30 kalenteripäivää. Palkan vähentämisessä noudatetaan OVTES:in määräyksiä (OVTES 2018 2019 Osio C Liite 1, VI luku 24 ). Toisen työantajan työn hoitamiseksi myönnettyyn palkattomaan virkavapaaseen ei sovelleta 30 kalenteripäivän sääntöä. LÄHTEET Kuntatyönantajien yleiskirje 6/2018 OVTES 2018-2019 Savon koulutuskuntayhtymän soveltamisohje Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän soveltamisohje vuosityöaikakokeilusta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän soveltamisohje Tampereen kaupunki/ Tampereen seudun ammattiopisto Tredun soveltamisohje Vuosityöaikaseminaarit x ja y ja z