lijoiden liikkuvuuden rahoittaja Euroopassa. Suomalaiset korkeakoulut ja

8A/2018 TILASTOJA KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOISTA TAUSTAA Tutkintoon sisältyvät ulkomaanjaksot ovat yksi keskeisistä keinoista korkeakouluopiskelun kansainvälistämiseen. Ulkomaanjaksolla opiskelija tekee osan opinnoistaan ulkomailla. Hän voi suorittaa ulkomaisen korkeakoulun kursseja ja laajentaa opintojaan sisällöillä, joita kotikorkeakoulu ei tarjoa. Kyse voi olla myös harjoittelusta ulkomaisella työpaikalla, jolloin opiskelija hankkii kokemusta työskentelystä kansainvälisessä ympäristössä. Ulkomaanjaksot nähdään myös keinona kasvattaa opiskelijan ymmärrystä muista maista. Esimerkiksi Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman tavoitteena on syventää osallistujiensa käsityksiä eurooppalaisuudesta ja itsestään eurooppalaisina. Ohjelma on rahoittanut korkeakouluopiskelijoiden vaihto-opiskelua yli 30 vuotta ja se on edelleen suurin yksittäinen korkeakouluopiske- lijoiden liikkuvuuden rahoittaja Euroopassa. Suomalaiset korkeakoulut ja opiskelijat ovat hyödyntäneet ohjelman rahoitusta vuodesta 1992. Tässä Faktaa Express -julkaisussa luodaan ulkomaanjaksoja koskevien tilastojen pohjalta kuvaa korkeakouluopiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden kehityskuluista ja trendeistä. Tilastot koskevat vuotta ja ovat peräisin Vipunen-tilastopalvelusta, josta ne on haettu kesäkuussa 2018. Tarkastelun pääpaino on pidemmissä eli vähintään 3 kuukautta kestävissä ulkomaanjaksoissa. Mukana ovat sekä Suomesta ulkomaanjaksolle lähteneet että tulleet opiskelijat. Julkaisun lopussa syvennytään vielä siihen, miten tyytyväisiä ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat ovat Suomessa opiskelemiseen. Kokemukset on kerätty International Student Barometer -kyse- lyllä, joka toteutettiin syksyllä ja johon vastasi yli 2 200 suomalaisessa korkeakoulussa vaihdossa olevaa opiskelijaa. Tiedot samaan kyselyyn vastanneiden tutkinto-opiskelijoiden kokemuksista on julkaistu keväällä 2018. LISÄÄ TILASTOJA: vipunen.fi Korkeakoulutus ja t&k-toiminta Kansainvälisyys Tutkinto-opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus cimo.fi Tilastoja kansainvälistymisestä Faktaa Express 6A/2018: Mikä toi, millaista opiskelu täällä on? International Student Barometer -kysely korkeakoulujen ulkomaalaisille tutkintoopiskelijoille Faktaa Express 9A/2018: Tilastoja ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista Suomen korkeakouluissa

02 TILASTOJA KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOISTA KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOT SUOMESTA JA SUOMEEN 2003 lukumäärä 12 000 10 445 10 000 8 000 7 555 9 551 6 000 6 616 4 000 2 000 0 2003 Suomesta 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 vuosi ULKOMAANJAKSOLLA OLLEET OPISKELIJAT SUHTEESSA UUSIIN OPISKELIJOIHIN 2013 vuosi 2015 2014 2013 13,8 % 15,1 % 14,9 % 14,2 % 14,7 % 24,9 % 25,4 % 24,3 % 25,0 % 25,6 % 0 5 10 15 20 25 30 AMK Yliopistot % ulkomaanjaksolle tulevien opiskelijoiden määrä on jälleen korkeampi kuin ulkomaille lähtijöiden. SUOMESTA ULKOMAANJAKSOLLE LÄHTEVIEN OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ VÄHENI Suomesta yli 3 kuukauden mittaiselle ulkomaanjaksolle lähtevien ja tulevien opiskelijoiden määrät ovat pysytelleet viime vuosina 10 000 tuntumassa. Vuonna lähtijöitä oli runsaat 9500, heistä yli 5000 yliopistoista ja 4500 ammattikorkeakouluista. Lähtijöitä oli lähes 1000 vähemmän kuin edellisenä vuonna; pudotus (-9 %) oli jyrkin moneen vuoteen. Ulkomaille lähtevien määrä laski sekä ammattikorkeakoulu- että yliopis- tosektorilla. Ammattikorkeakouluissa pudotus jakautui melko tasaisesti oppilaitosten kesken. Vain Savoniassa lähtevien määrä kasvoi, ja toisaalta Arcadassa ja Vaasan ammattikorkeakoulussa päästiin lähes edellisen vuoden lukuihin. Yliopistoissa pudotus jakautui epätasaisemmin. Jyväskylän, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistoissa sekä Tampereen teknillisessä yliopistoissa ulkomaanjaksolle lähtevien opiskelijoiden määrä kasvoi edellisvuodesta, mutta Helsingin yliopiston iso pudotus vei kokonaissaldon miinukselle. Kun ulkomaanjaksolle lähtevien määrä suhteutetaan opintonsa samana vuonna aloittaneiden määrään, lähtijöitä oli 25 % yliopisto-opiskelijoista ja 14 % ammattikorkeakouluopiskelijoista. Lähtijöiden suhteellinen osuus oli nyt hieman pienempi kuin vuonna. tuli ulkomaanjaksolle runsaat 10 400 opiskelijaa, mikä on noin 4 % ja 400 opiskelijaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Enemmistö eli 60 % tulijoista valitsi yliopiston. Yliopistoissa opiskeli 6300 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa ja ammattikorkeakouluissa 4100.. YHÄ USEAMPI OPISKELIJA LÄHTEE EUROOPPAAN, YHÄ HARVEMPI TULEE SIELTÄ Kaksi kolmasosaa ulkomaanjaksolle lähteneistä opiskelijoista suuntasi Eurooppaan, jonka osuus kohdealueista on viime vuosina kasvanut. Silti ulkomaanjaksoja

03 TILASTOJA KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOISTA OPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOT SUOMESTA ULKOMAILLE JA ULKOMAILTA SUOMEEN MAANOSITTAIN (%) POHJOIS-AMERIKKA 6% 2% 3% 3% 2% 1% 69% 79% 17% 15% 2% 0% LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIA Opiskelijoiden ulkomaanjaksot, % Suomesta EUROOPPA AFRIKKA AASIA OSEANIA Suomalaisten korkeakoulujen opiskelijat tekivät vähemmän ulkomaanjaksoja miltei kaikkiin perinteisiin suosikkimaihin. Esimerkiksi Britanniaan lähti neljäsosaa pienempi joukko kuin vuotta aiemmin. OPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOT MAANOSITTAIN JA SUOMESTA ULKOMAILLE ULKOMAILTA SUOMEEN Maanosa Osuus, % 2008 Aasia 1 736 1 666 17 % 33 % Afrikka 242 181 2 % -42 % Eurooppa 7 286 6589 69 % 12 % Lat. Amerikka ja Karibia 313 267 3 % 3 % Pohjois-Amerikka 650 608 6 % -12 % Oseania 181 163 2 % -26 % Yhteensä 10 444 9 551 100 % 10 % Maanosa Osuus, % 2008 Aasia 1 493 1 600 15 % 94 % Afrikka 64 59 1 % -39 % Eurooppa 7 989 8 241 79 % 10 % Lat. Amerikka ja Karibia 200 257 3 % 99 % Pohjois-Amerikka 245 248 2 % -7 % Oseania 59 40 0 % 18 % Yhteensä 10 059 10 445 100 % 10 % tehtiin kaikkiin maanosiin määrällisesti vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suurin pudotus osui Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maihin. Pidemmällä 10 vuoden perspektiivillä liikkuvuus Aasiaan ja Eurooppaan on lisääntynyt, Afrikkaan, Pohjois-Amerikkaan ja Oseaniaan vähentynyt. Eurooppa näkyy ulkomaanjaksolle tulevissa vielä vahvemmin: kolme neljäsosaa tulijoista on sieltä. Ulkomaanjaksolle tulevien määrä kasvoi vuodesta kaikista maanosista Afrikkaa ja Oseaniaa lukuun ottamatta. Viimeisen 10 vuoden kuluessa on kasvanut erityisesti Aasiasta ja Latinalaisen Amerikan maista tulevien opiskelijoiden määrä. Suomesta ulkomaanjaksolle lähteneiden opiskelijoiden vähentyminen vuodesta heijastuu myös perinteisisiin suosikkimaihin. Erityisen dramaattisesti laski Britanniaan suuntaavien määrä. Poikkeuksena olivat Japani, Korea ja Tšekki, joihin lähti nyt enemmän opiskelijoita kuin vuotta aiemmin. Näiden maiden ja myös Alankomaiden suosio on kasvanut myös pidemmällä aikavälillä. Vastaavasti Britannian, Ruotsin ja Yhdysvaltojen suosio on samassa ajassa laskenut. tuli ulkomaanjaksolle edellisvuotta enemmän opiskelijoita lähes kaikista yleisimmistä lähtömaista. Vain Britanniasta, Itävallasta, Venäjältä ja Koreasta tulevien opiskelijoiden määrä vähentyi. 10 vuoden aikavälillä eniten on kasvanut Japanista, Kiinasta ja Koreasta tulevien opiskelijoiden määrä. Eniten ovat pudonneet Itä-Euroopan maista, kuten Puolasta, Unkarista ja Venäjältä, tulevien opiskelijoiden määrät. EU:N ERASMUS+ -OHJELMAN ROOLI OPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOJEN MAHDOLLISTAJANA ON ENTISTÄKIN SUUREMPI Opiskelijaliikkuvuuden järjestelyistä merkittävin oli Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelma, jonka tuella tehtiin 58 % Suomesta ulkomaille lähtevien ja 75 % tänne tulevien opiskelijoiden ulkomaanjaksoista. Seuraavaksi yleisimpiä olivat korkeakoulujen omat sopimukset, joiden varassa liikkui 21 % lähtijöistä ja 18 % tulijoista, sekä opiskelijoiden itsensä järjes-

04 TILASTOJA KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOISTA AMMATTIKORKEAKOULU- OPISKELIJAT SUOSIVAT ALLE 3 KUUKAUDEN ULKOMAANJAKSOJA Tässä julkaisussa keskiössä ovat olleet opiskelijoiden vähintään 3 kuukautta kestävät ulkomaanjaksot. Opiskelijat tekevät myös tätä lyhyempiä ulkomaanjaksoja, joille vuonna lähti Suomesta 4 575 opiskelijaa ja tuli 2 343 opiskelijaa. Viime vuosi näytti lyhytkestoisen opiskelijaliikkuvuuden kannalta hyvältä, sillä lähtijöiden määrä kasvoi 10 % ja tulijoiden 5 % edellisestä vuodesta. Pidemmällä perspektiivillä lyhyille ulkomaanjaksolle lähteneiden ja tulleiden määrät ovat kuitenkin laskeneet. Korkeimmat luvut ovat peräisin vuodelta 2012, jolloin lähes 6 300 suomalaista lähti lyhyelle ulkomaanjaksolle, ja vuodelta 2013, jolloin tuli lähes 3 100 opiskelijaa. Lyhyet ulkomaanjaksot ovat ennen kaikkea ammattikorkeakouluissa opiskelevien juttu, sillä peräti 82 % niille lähteneistä opiskelee ammattikorkeakoulussa ja tulijoistakin 64 % tulee ammattikorkeakouluun. Erityisesti ammattikorkeakoulujen terveys- ja hyvinvointialalla suositaan lyhyitä ulkomaanjaksoja, joita tehdään selvästi enemmän kuin pitkiä. Myös tekniikan sekä maa- ja metsätalouden opiskelijat sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa ovat aktiivisia lyhytkestoisessa liikkuvuudessa. tämä free mover -liikkuvuus, jota teki 9 % lähtijöistä ja 2 % tulijoista. Pohjoismaista Nordplus-ohjelmaa hyödynsi 4 % Suomesta lähtevistä opiskelijoista, mutta vain 1 % tänne tulevista. Erasmus+ -ohjelmalla on perinteisesti ollut pienempi rooli Suomesta lähtevien kuin tänne tulevien opiskelijoiden ulkomaanjaksoissa. Viime vuosina yhä useampi Suomesta lähtevä opiskelija on kuitenkin mennyt ulkomaanjaksolle sen tuella. Pienimmillään Erasmus+ ohjelman rooli oli vuonna 2007, jolloin vain 43 % lähtijöistä hyödynsi ohjelmaa. Muutaman viime vuoden aikana Erasmus+ -ohjelman osuus on hieman kasvanut myös tulevien opiskelijoiden jaksoissa. Alimmillaan ohjelman osuus oli vuonna 2014, jolloin 70 % ulkomaalaisista opiskelijoista hyödynsi sitä. OPISKELIJALIIKKUVUUDEN SUOSITUIMMAT MAAT SUOMESTA ULKOMAILLE Maa 2008 Saksa 1 166 1 120 49 % Espanja 761 718-6 % Alankomaat 700 663 94 % Britannia 671 482-24 % Ranska 466 450 4 % Ruotsi 521 443-23 % Yhdysvallat 387 351-27 % Kiina 347 344 8 % Itävalta 334 306 1 % Japani 262 271 105 % Etelä-Korea 261 271 261 % Tšekki 234 265 107 % Kanada 263 257 22 % Belgia 248 235 30 % Venäjä 282 235-2 % 100 80 60 40 20 0 8% 13% 20% 5% 53% 2013 (N=10189) 8% 9% 21% 4% 58% (N=9551) ULKOMAILTA SUOMEEN Maa OPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOT LIIKKUVUUSJÄRJESTELYN MUKAAN SUOMESTA ULKOMAILLE 2008 Saksa 1784 1877 46 % Ranska 1389 1448 42 % Espanja 833 927 17 % Alankomaat 562 611 71 % Kiina 544 550 124 % Italia 509 538 23 % Belgia 362 402 52 % Tšekki 317 348-13 % Itävalta 366 322 12 % Etelä-Korea 301 288 112 % Venäjä 284 249-33 % Japani 165 184 124 % Britannia 215 180-19 % Puola 181 165-68 % Unkari 140 164-43 % ULKOMAILTA SUOMEEN 100 80 60 40 20 0 6% 4% 18% 71% 2013 (N=9739) 75% (N=10445) Erasmus Nordplus Korkeakoulun oma Free mover Muut EU:n Erasmus+ -ohjelmaa hyödynsi 58 % Suomesta lähtevistä ja 75 % tänne tulevista opiskelijoista. 1% 4% 2% 18% 1%

05 TILASTOJA KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOISTA INTERNATIONAL STUDENT BAROMETER MITTAA OPISKELIJOIDEN TYYTYVÄISYYTTÄ International Student Barometer (ISB) on kansainvälisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille suunnattu kysely, jonka toteuttaa brittiläinen igraduate. Kyselyssä kartoitetaan tyytyväisyyttä opintoihin, palveluihin ja elämiseen. Syksyn kyselyyn osallistui Suomesta 13 yliopistoa sekä 2 ammattikorkeakoulua. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 6 650 suomalaisessa korkeakoulussa opiskelevaa ulkomaalaista, joista 2 254 oli vaihto-opiskelijoita ja loput tutkinto-opiskelijoita. tulleet vaihto-opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä: 93 % oli opiskelukokemukseensa tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen ja 91 % suosittelisi opiskelupaikkaansa muille. Vaihto-opiskelijat olivat hieman tyytyväisempiä kuin tutkinto-opiskelijat. SUOMALAISKORKEAKOULUJEN VAHVUUK- SIA OVAT OPETUSTILAT JA -TEKNOLOGIA Vaihto-opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä korkeakoulunsa opetustiloihin ja -teknologiaan sekä kirjastopalveluihin. Runsaasti kiitosta saivat myös työskentely monikulttuurisessa ympäristössä, opettajien asiaosaaminen sekä opetushenkilökunnalta saatu tuki. Miltei samaan ylsivät kurssien sisältö ja organisointi sekä opettajien opetustaito. Opintoihin liittyvissä asioissa heikoimmat arviot annettiin uraneuvonnalle ja muille työelämään linkittyville kokonaisuuksille. Vaihto-opiskelijat olivat niihin kuitenkin tyytyväisempiä kuin tutkinto-opiskelijat, joille työelämään liittyvät kysymykset ovat pidemmän oleskelun takia merkittävämpiä. lijoiden tapaan myös Suomen turvallisuutta opiskelumaana. Vähiten tyytyväisiä vaihto-opiskelijat TYYTYVÄISYYS OPINTOIHIN ERITTÄIN KOHTALAISEN Opetusteknologiaan (96 %) Kurssien sisältöön (87 %) Opiskeluun eri kulttuureista tulevien kanssa (96 %) Opiskelutiloihin (95 %) Virtuaalisiin oppimisympäristöihin (95 %) Opettajien englannin taitoon (94 %) Henkilökohtaiseen tukeen ja ajan saamiseen opettajilta (94 %) Opettajien substanssiosaamiseen (94 %) Kirjastoon, e-kirjastoon (93 %) Opettajien opetustaitoon (86 %) Kurssien organisointiin (86 %) TYYTYVÄISYYS OPISKELUMAAHAN LIITTYVIIN TEKIJÖIHIN olivat mahdollisuuksiinsa ansaita rahaa, elämisen kalleuteen sekä hankaluuksiin paikallisten ystävien saamisessa. Vaihto-opiskelijat suhtautuivat elinkustannuksiin ja asumisen tasoon kriittisemmin kuin tutkinto-opiskelijat. Sen sijaan vapaa-ajan viettoon liittyvät asiat, kuten sosiaaliset tapahtumat, liikunta- ja urheilumahdollisuudet sekä tilaisuudet paikalliseen kulttuuriin tutustumiseen, miellyttivät vaihto-opiskelijoita enemmän kuin tutkinto-opiskelijoita. VÄHEMMÄN Uraneuvontaan opettajilta (68 %) Mahdollisuuteen työskennellä osana opintoja (65 %) VAIHTO-OPISKELIJAT OLIVAT ERITTÄIN TYY- TYVÄISIÄ KORKEAKOULUNSA TARJOAMIIN PALVELUIHIN JA VAPAA-AJAN VIETTOON ERITTÄIN KOHTALAISEN VÄHEMMÄN Korkeakoulujen tarjoamat palvelut saavat vaihto-opiskelijoilta erittäin hyvän arvosanan. Reilusti yli 90 % oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä kansainvälisten asioiden palveluihin, IT-tukeen ja opiskelijapalveluihin. Heikoimmin pärjäsivät terveydenhoitopalvelut, mutta niihinkin oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä 84 % vastaajista. Vaihto-opiskelijat olivat tässä kriittisempiä kuin ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat. Vaihto-opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä myös vaihto-opintojaksonsa alkuun ja orientaatiovaiheeseen. Esimerkiksi tervetulotilaisuuteen olivat tyytyväisiä miltei kaikki. Vaihto-opiskelijat arvostivat tutkinto-opiske- Turvallisuuteen (99 %) Asumisen laatuun (88 %) Kampusympäristöön (96 %) Ystävien saamiseen muista maista (95 %) Sosiaalisiin aktiviteetteihin (90 %) Mahdollisuuteen tutustua maan kulttuuriin (88 %) Liikenneyhteyksiin (85 %) Internet-yhteyteen (73 %) Paikallisten ystävien saamiseen (57 %) Elämisen kustannuksiin (47 %) Mahdollisuuteen ansaita rahaa opintojen aikana (24 %) Vaihto-opiskelijat ovat tutkinto-opiskelijoihin verrattuna tyytyväisempiä vapaa-aikaan ja tyytymättömämpiä asumiseen.

06 TILASTOJA KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOISTA KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOT KOULUTUSALOITTAIN Ulkomaanjaksolle lähti joka kolmas opiskelija palvelualoilta, yhteiskunnallisilta aloilta sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteen aloilta. Ala Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Suomesta 17 17 3 373-6 % 2 874 0 % Tekniikan alat 1 420-7 % 1 867-3 % Yhteiskunnalliset alat 785-3 % 582-19 % Terveys- ja hyvinvointialat 748-24 % 743 1 % Palvelualat 740-4 % 312 1 % Humanistiset alat 631-8 % 437-6 % KAUPAN, HALLINNON JA OIKEUSTIETEEN SEKÄ TEKNIIKAN OPISKELIJAT TEKEVÄT MÄÄRÄLLISESTI ENITEN ULKOMAANJAKSOJA Eniten ulkomaanjaksoja tekivät kaupan, hallinnon ja oikeustieteen sekä tekniikan alojen opiskelijat. Kaupan, hallinnon ja oikeustieteen alan, yhteiskunnallisten alojen, palvelualojen sekä humanististen alojen opiskelijat lähtivät Suomesta ulkomaanjaksolle useammin kuin aloille tultiin ulkomailta. Vastaavasti tekniikan, luonnontieteen sekä maa- ja metsätalouden aloilla oli enemmän tulleita kuin täältä ulkomaille lähteneitä opiskelijoita. Suomalaisten korkeakoulujen opiskelijoiden ulkomaanjaksot vähenivät vuodesta kaikilla aloilla lääketieteitä lukuun ottamatta. Suurin pudotus oli maa- ja metsätalousalalla sekä terveys- ja hyvinvointialoilla. Terveys- ja hyvinvointialoilla opiskelevat tekevät tyypillisesti paljon myös lyhyempiä, alle 3 kuukauden mittaisia ulkomaanjaksoja, jotka eivät näissä tilastoissa näy. tulevilla opiskelijoilla oli paljon ulkomaanjaksoja, joita ei voi sijoittaa tietylle alalle. Tällaiselle jaksolle tulleiden määrä on kasvanut vuodesta enemmän kuin millekään yksittäiselle koulutusalalle tulleiden. Koulutusaloista eniten kasvua oli tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalla. Taiteet ja kulttuurialat 562-7 % 658 8 % Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 526-12 % 492 23 % Kasvatusalat 331-6 % 272-14 % Luonnontieteet 218-23 % 418-2 % Maa- ja metsätalousalat 120-33 % 224-19 % Lääketieteet 80 25 % 135-12 % Tieto puuttuu 17 0 % 1431 67 % Yhteensä 9551-9 % 10 445 4 % SUHTEESSA ALAN UUSIEN OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄÄN AKTIIVISIMMAT: LÄHETTÄJÄALAT 33% Palvelualat 33% Yhteiskunnalliset alat VASTAANOTTAJA-ALAT 32% Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 28% Taiteet ja kulttuurialat 28% Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 23% Yhteiskunnalliset alat Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, joka vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä. ISBN 978-952-13-6523-2 (painettu) ISBN 978-952-13-6524-9 (pdf) ISSN 2242-2951 (painettu) ISSN 2242-296X (pdf) Taitto ja kuvitus: Infograafikko Joel Kanerva OPETUSHALLITUS Hakaniemenranta 6, PL 380, 00531 Helsinki, puh. 0295 331 000 www.oph.fi