Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2004

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2004 1

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2004 Saara Elväs Pertti Koski Motiva Oy Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry Sirpa Leino Adato Energia Oy Copyright Motiva Oy, Helsinki, 2005 2

Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa 1997. Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 2002 asuinkiinteistöihin. Ympäristöministeriö koordinoi asuinkiinteistöalan energiansäästösopimusta ja liikenne- ja viestintäministeriö ohjelmamuotoisena jatkuvaa kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskevaa sopimusta. Liikenne- ja viestintäministeriö koordinoi myös uutta maaliskuussa 2005 allekirjoitettua sopimusta joukkoliikenteen energiansäästöohjelmasta. Aiemmat linja-autoalan toimet jatkuvat ja laajenivat näin koskemaan myös Paikallisliikenneliiton jäsenyrityksiä sekä raitiovaunu-, metro ja VR:n lähiliikenteen raideliikennettä. Vuonna 2001 päättynyt öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma on uusittu (HÖYLÄ II) ja kattavuutta laajennettu. Kunta-alan vuonna 2002 päättyneen sopimuksen jatkamisesta vuoteen 2005 ja muuttamisesta energia- ja ilmastosopimukseksi allekirjoitettiin sopimus syyskuussa 2002. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt koottu jo kuudennen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista sekä sopimukseen liittyvistä hankkeista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 2004 että kumulatiivisesti vuodesta 1998 lähtien. Mahdollisuuksien mukaan on raporttiin lisätty myös sopimukseen liittyneille yrityksille tarkoitettua palautetietoa energiansäästötoimista. Alkuvuonna valmistunut energiansäästösopimusten kokonaisarviointi osoitti, että jo tähän mennessä vuosiraportoinnin kautta esille tulleiden toteutettujen energiatehokkuutta parantavien toimien tulokset ovat merkittäviä, joskin järjestelmän sisällä sopimusalakohtaiset erot kattavuudessa, eri tahojen sitoutumisessa ja sopimusten toimivuudessa ovat kuitenkin olleet suuria. Käytännön toimijoiden haastatteluista ja kyselyistä saatu palaute toi selvästi esiin, että energiansäästösopimustoiminnan jatkamiselle ja kehittämiselle on hyvät edellytykset. Loppusilausta vailla olevassa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen ovat edelleen tärkeitä keinoja haasteellisten tavoitteidemme saavuttamisessa. Myös EU-elimissä valmisteilla oleva energiapalveludirektiivi tuo omia tarpeita toimintaan ja tulosten seurantaan. Selvää on, että muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan myös uusia työkaluja ja uusia toimintatapoja. Jatkovalmistelut on käynnistetty ja lyhyen nykysopimusten pohjalta jatkuvan ylimeno- ja kehitysvaiheen jälkeen on tarkoitus käynnistää seuraava vaihe energiansäästösopimustoiminnassa. Helsingissä syyskuussa 2005 Taisto Turunen ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3

Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 6 1 Johdanto 8 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset 8 1.2 Vuosiraportoinnin kattavuus 10 1.3 Energiakatselmus- ja analyysitoiminnan kattavuus 11 2 Energia-alan energian tuotanto ja käyttö 15 2.1 Energian tuotanto ja käytetyt polttoaineet 15 2.1.1 Sähkön ja lämmön tuotanto voimalaitoksissa 15 2.1.2 Sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet voimalaitoksissa 16 2.2 Energian käyttö 17 2.2.1 Sähkön käyttö 17 2.2.2 Kaukolämmön kulutus 19 2.3 Energian tuotannon, siirron ja jakelun tehokkuus 21 2.3.1 Voimalaitosala 21 2.3.2 Kaukolämpöala, tuotanto 23 2.3.3 Kaukolämpöala, jakelu 28 2.3.4 Sähkön siirto ja jakelu 30 3 Yritysten raportoimat tulokset 32 3.1 Voimalaitosala 34 3.1.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 34 3.1.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 38 3.1.3 Muut toimenpiteet 38 3.2 Kaukolämpöala 40 3.2.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 40 3.2.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 43 3.2.3 Muut toimenpiteet 43 3.3 Sähkön siirto- ja jakeluala 45 3.3.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 45 3.3.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 48 3.3.3 Muut toimenpiteet 48 3.4 Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä 50 4

4 Muuta aihepiiriin liittyvää 52 4.1 Energiatehokkuus ja sen seuranta kaukolämpöalalla 52 4.2 Energia-alan energiakatselmukset 52 4.2.1 Kaukolämpötoiminnan katselmukset 53 4.2.2 Voimalaitosten energia-analyysit 53 4.2.3 Katselmustoiminta sähkön siirto- ja jakelualalla 54 4.3 Katselmustuet ja energiankäytön tehostamistoimenpiteiden investointituet 54 4.3.1 Energiakatselmustuet 54 4.3.2 Investointituet energiankäytön tehostamistoimenpiteisiin 59 4.4 Säästöinvestointien toteutus ja rahoitus 62 4.5 Energiansäästösopimuksen johtoryhmä 63 4.6 Palkitut energiansäästösopimusyritykset 63 4.7 Uusiutuvat energiamuodot 64 4.7.1 Uusiutuvien energiamuotojen käyttö kaukolämpöalalla 64 4.7.2 Uusiutuvien energioiden käytön vertailu 65 4.8 Energia-asioiden liittäminen ympäristöjärjestelmiin 65 4.9 Energiansäästösopimusten arviointi 66 Liite 1 Voimalaitosalan energiansäästösopimusyritykset 67 Liite 2 Kaukolämpöalan energiansäästösopimusyritykset 68 Liite 3 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimusyritykset 69 Liite 4 Voimalaitosalan energiansäästön toimenpideluettelo 70 Liite 5 Kaukolämpöalan energiansäästön toimenpideluettelo 77 Liite 6 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästön toimenpideluettelo 81 5

Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Energia-alan Keskusliitto ry Finergyn (Finergy), Sähköenergialiitto ry Senerin (Sener) sekä Suomen Kaukolämpö Sky ry:n (Sky) 10.11.1997 allekirjoittamiin sopimuksiin energiantehokkuuden edistämiseksi voimalaitos-, kaukolämpö- sekä sähkön siirto- ja jakelualalla. Vuoden 2005 alussa yhdistysten toiminta siirtyi uuteen liittoon, Energiateollisuus ry:een. Vuosiraportti on laadittu Energiateollisuus ry:n, KTM:n, Adato Energia Oy:n ja Motiva Oy:n yhteistyönä. Vuosiraportissa kuvataan sopimuksen tuloksia vuosilta 1998 2004. Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toimialajärjestölleen tiedot energiantuotannostaan, käytetyistä polttoaineista, omasta energiankäytöstään sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutetuista ja saavutettavista säästöistä. Tässä raportissa esitetyt tulokset perustuvat näihin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt tulokset ovat pääasiassa arvioituja energiansäästövaikutuksia ja säästöpotentiaaleja. Energia-alan energiansäästösopimusten yrityskohtainen vuosiraportointi toteutettiin nyt kuudennen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina 1997 2004 liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2004. Säästösopimuksissa mukana olevien yritysten määrä on edelliseen vuoteen verrattuna vähentynyt kahdella. Vuonna 2004 yritysten raportoimien toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta ollut 127 GWh/a ja sähkön osalta 20 GWh/a. Arvioidut säästöt liittyivät 21,5 miljoonan euron investointeihin. Useissa tapauksissa energiansäästöt on saavutettu investoinnein, joiden pääasiallinen syy on ollut muu kuin energiansäästö. Esimerkiksi voimalaitosalan toteuttamien toimenpiteiden energiansäästö johtaa investointien laskennalliseen keskimääräiseen 9,2 vuoden takaisinmaksuaikaan ja sähkön siirto- ja jakelualalla näin laskettu takaisinmaksuaika on keskimäärin tätäkin pidempi. Yrityksiä on viime vuosina kannustettu ilmoittamaan kaikki energiansäästöä synnyttäneet investointinsa. Yritykset raportoivat jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi toimenpiteitä, joiden osalta toteutuspäätös on jo tehty tai joiden toteutusta harkitaan. Näiden päätettyjen ja harkittavien toimenpiteiden säästöarvio on lämmön ja polttoaineiden käytössä 247 GWh/a ja sähkön käytössä noin 347 GWh/a. Nämä luvut sisältävät ydinvoimalaitosten energiatehokkuuden parantamistoimenpiteitä, mutta eivät tehonkorotuksiin liittyviä toimenpiteitä. Vuonna 2004 toteutetuiksi raportoitujen energiatehokkuuteen suoraan vaikuttaneiden toimenpiteiden säästövaikutus on voimalaitosalalla edellisestä vuodesta kokonaisuutena jonkin verran kasvanut, joskin sähkön osuus on voimakkaasti pienentynyt. Kaukolämpöalalla toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden arvioitu energiansäästövaikutus on säilynyt lähes edellisen vuoden tasolla. Sähkön siirto- ja jakelualan vuonna 2004 raportoima energiansäästövaikutus on seurausta yhden yrityksen toimintavuoden aikana raportoimasta perusparannusinvestoinnista ja sen synnyttämistä säästöistä. Edellisten lisäksi energia-ala on raportoinut asiakkaisiin kohdistuneista energiankäytön tehokkuutta edistävistä säästöneuvonta-, tiedotus- ym. toimista. Näiden säästövaikutusta ei ole pyritty vuosiraportoinnissa arvioimaan. Säästösopimustoiminnan keväällä 2005 valmistuneen arviointiraportin mukaan alan yritykset itse näkevät tämän työn imagohyödyn merkittävänä. 6

Yrityksissä uskotaan myös näiden usein mittavienkin panostusten asiakkaiden energiankäytön tehostamiseksi vaikuttavan loppukulutukseen. Nykyistä sopimuskautta on jäljellä vuoden 2005 loppuun. Energiansäästösopimuksella saavutetut tulokset ovat jo nyt näköpiirissä, vaikka lopullisesti arviointi on mahdollista vasta kun vuoden 2005 vuosiraportointi on valmistunut syksyllä 2006. Valmistuneen säästösopimustoiminnan arviointiraportin mukaan mahdollisen jatkosopimuksen valmistelussa tärkeitä kysymyksiä tulisivat olemaan mm. kuuluvatko toimenpiteet asiakkaiden energiansäästön tukemiseksi energia-alan mahdolliseen tulevaan sopimukseen ja miten säästösopimukset voisivat johtaa alan yrityksiä aikaisempaa voimakkaammin sellaisiin konkreettisiin tehostamistoimiin, jotka eivät kuuluisi luonnostaan yritysten normaaliin toimintaan. 7

1 Johdanto 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset Voimalaitosala Vuoden 2004 lopussa voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa oli mukana 23 yhtiötä (liite 1). Näiden yhtiöiden sähkön tuotanto oli 61,5 TWh, joka vastaa reilua 90 % energia-alan sähkön tuotannosta (pois lukien teollisuuden sähkön tuotanto). Edelliseen vuoteen verrattuna energiansäästösopimuksen kattavuudessa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Säästösopimuksessa mukana vuonna 2004 olevien yhtiöiden määrä ei vastaa kuvassa 1 esitettyä liittyneiden yritysten määrää johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimuksesta irtautumisista. 30 25 26 27 Yritysten lukumäärä 20 15 10 11 16 22 23 24 5 5 5 6 5 6 0 1 1 2 1 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä Kuva 1. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vuosina 1997 2004. 8

Kaukolämpö Vuoden 2004 loppuun mennessä kaukolämpöalan energiansäästösopimuksessa oli mukana 36 kaukolämpöä myyvää yritystä, mikä on noin kolmasosa ET:n kaukolämpötoimialan jäsenistä (liite 2). Näiden yritysten kaukolämmön myynti oli 20,6 TWh, joka vastasi noin 70 % ET:n jäsenistön lämmön myynnistä. Energiansäästösopimuksen kattavuus on pysynyt samana vuoteen 2003 verrattuna. Säästösopimuksessa mukana vuonna 2004 olevien yhtiöiden määrä ei vastaa kuvassa 1 esitettyä liittyneiden yritysten määrää johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimuksesta irtautumisista. 50 45 40 40 41 43 43 35 36 Yritysten lukumäärä 30 25 20 28 15 10 13 15 5 0 8 8 5 5 4 1 2 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä Kuva 2. Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vuosina 1997 2004 Sähkönsiirto ja -jakelu Vuoden 2004 lopussa sähkön siirto- ja jakelualan sopimuksessa oli mukana 37 yritystä (liite 3). Näiden yritysten sähkön toimitus oli 37,6 TWh, joka vastaa reilua 80 % kaikesta energiateollisuuden sähkön jakelusta. Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimuksen kattavuus on pysynyt samana edelliseen vuoteen verrattuna. Säästösopimuksessa mukana vuonna 2004 olevien yhtiöiden määrä ei vastaa kuvassa 1 esitettyä liittyneiden yritysten määrää johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimuksesta irtautumisista. 9

60 50 50 51 51 52 52 Yritysten lukumäärä 40 30 20 26 31 44 10 13 0 6 5 3 1 0 1 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä Kuva 3. Sähkönsiirto ja -jakelualan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vuosina 1997 2004. 1.2 Vuosiraportoinnin kattavuus Voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2004 lopussa kaikkiaan 24 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 23 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Kaikkien yritysten energiankäyttö- ja tuotantotiedot saatiin käyttöön olemassa olevista tilastoista. Kaukolämpöalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2004 lopussa kaikkiaan 35 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 29 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2004 lopussa kaikkiaan 37 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 35 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Kaikkien yritysten energianseurantatiedot saatiin käyttöön olemassa olevista tilastoista. 10

1.3 Energiakatselmus- ja analyysitoiminnan kattavuus Voimalaitosala Kuvassa 4 on esitetty voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten energiakatselmus- ja analyysitoiminnan piiriin tullut sähköntuotanto, joka sisältää erillis- ja yhteistuotannon, mutta ei teollisuuden omaa sähköntuotantoa. 18 16 14,7 16,3 14 13,0 Sähköntuotanto, TWh/a 12 10 8 6 8,1 11,5 4 2 2,3 2,7 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Katselmus- ja anlyysitoiminnan piiriin tullut sähköntuotanto Kuva 4. Kumulatiivinen voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten energiakatselmus- ja analyysitoiminnan piiriin tullut sähköntuotanto (TWh/a) vuosina 1997 2004. Kuvassa 5 on esitetty voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten energiakatselmus- ja analyysitoiminnan piiriin tulleen sähköntuotannon osuus sähköntuotannosta Suomessa. Kuvassa näkyy alustavasti asetettu 50 %:n tavoite vuodelle 2003, jota ei ole sopimuksessa olevaan lausumaan liittyen kuitenkaan tarkistettu. 11

60 % 50 40 30 20 15 21 22 25 24 10 4 5 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Katselmus- ja anlyysitoiminnan kattavuus sähköntuotannosta Lineaarinen kattavuustavoite Kuva 5. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten energiakatselmus- ja analyysitoiminnan piiriin tulleen energiankäytön kattavuus sähkön tuotannosta Suomessa (%). Kuvan 5 kattavuus on laskettu kunkin vuoden sähkön vuosituotannosta, jossa ei ole mukana teollisuuden omaa sähköntuotantoa. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyen on tehty myös kiinteistökatselmuksia ja muita energiansäästöselvityksiä. Lisäksi yhtiöt ovat tehneet ilman kauppa- ja teollisuusministeriön energiatukea omia katselmuksia ja analyysejä. Näitä ei ole otettu mukaan edellä esitetyssä kuvassa 5, koska niistä ei ole olemassa tarkempaa seurantatietoa. Kaukolämpöala Kuvassa 6 on esitetty kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten energiakatselmus- ja analyysitoiminnan piiriin tullut kaukolämmön myynti. Kuvassa on eriteltynä KTM tukema katselmustoiminta ja yritysten oma, ilman tukea tekemä analyysitoiminta, joka on arvioitu yrityksiltä saatujen tietojen perusteella. 12

25 20 Kaukolämmön myynti, TWh 15 10 11,6 16,1 17,0 17,6 17,7 5 8,7 10,4 0 2,2 2,3 2,5 2,5 2,9 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 KTM tukema energiakatselmus tai analyysi Muu kuin KTM tukema energiansäästöselvitys Kuva 6. Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten energiakatselmus- ja analyysitoiminnan piiriin tullut kaukolämmön myynti (TWh/a) vuosina 1997 2004. Sopimusalalla katselmusten kattavuudelle asetettu tavoite oli 80 % kaukolämpöalan energiankäytöstä katselmoitu tai analysoitu vuoden 2000 lopussa. Kuvassa 7 on esitetty kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten energiakatselmus- ja analyysitoiminnan kattavuus sopimustoiminnan piiriin tulleen kaukolämmön myynnin osuutena ET:n kaukolämpötilastoinnin laajuisesta kaukolämmön myynnistä (n. 29,4 TWh/a), joka vastaa noin 97 % kaukolämmön myynnistä Suomessa. Kuten kuvassa kuusikin on kuvassa 7 eriteltynä KTM tukema katselmustoiminta ja yritysten oma, ilman tukea tekemä analyysitoiminta. 13

100 % 90 % Katselmoitu osuus kaukolämmön myynnistä 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 57 % 59 % 59 % 54 % 39 % 35 % 29 % 7 % 8 % 8 % 8 % 10 % 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 KTM tukema energia- katselmus tai analyysi Muu kuin KTM tukema energiansäästöselvitys tavoite Kuva 7. Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten energiakatselmus- ja analyysitoiminnan piiriin tullut kattavuus kaukolämmön myynnistä Suomessa (%). 14

2 Energia-alan energian tuotanto ja käyttö 2.1 Energian tuotanto ja käytetyt polttoaineet 2.1.1 Sähkön ja lämmön tuotanto voimalaitoksissa Voimalaitoksissa tuotettiin sähköä ja lämpöä yhteensä 100,7 TWh, josta voimalaitosalan sopimuksen piirissä olleiden yritysten osuus oli 88,5 TWh. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen ei kuulu teollisuuden voimalaitosten tuotanto, joka on mukana teollisuuden energiansäästösopimuksessa. Voimalaitosalan energiansäästösopimuksen piirissä oli vuoden 2004 lopussa noin 88 % sähkön ja lämmön tuotannosta. Sähkön tuotannosta 91 % oli mukana sopimuksessa (kuva 9). Sopimuksesta puuttuu lähinnä joitakin sähköä ja lämpöä tuottavia yhteistuotantolaitoksia sekä jonkin verran vesivoimaa (kuva 8). 30,000 25,000 4,2 20,000 TWh 15,000 0,7 2,0 10,000 3,7 21,8 24,1 15,5 14,8 5,000 9,3 1,5 0,000 0,1 Vesivoima Tuulivoima Ydinvoima Muu sähkön erillistuotanto Sähkön yhteistuotanto Lämmön yhteistuotanto 2,9 Lämmön erillistuotanto Tuotanto, sopimukseen liittyneet Tuotanto, ei sopimuksessa Kuva 8. Sähkön ja lämmön tuotanto voimalaitoksissa vuonna 2004. 15

% 100 90 80 81 89 89 88 91 91 70 69 60 50 40 30 20 10 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kattavuus sähkön tuotannosta Lineaarinen kattavuustavoite Kuva 9. Voimalaitosalan energiansäästösopimuksen kattavuuden kehittyminen 1997 2004 arvioituna sähköntuotannosta Suomessa (%). 2.1.2 Sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet voimalaitoksissa Voimalaitoksissa tuotettuun sähköön ja lämpöön käytettiin polttoaineita vuonna 2004 yhteensä 167,6 TWh, joista sopimuksen piirissä olleiden osuus oli 156,5 TWh (93 %). Tuotantoon käytetyt polttoaineet jakautuivat kuvan 10 osoittamalla tavalla. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneiden voimalaitosten käyttämät polttoaineet jakautuivat seuraavasti: ydinenergian osuus oli 42 %, kivihiilen 28 %, maakaasun 13 %, turpeen 10 % ja puuperäisen polttoaineen osuus oli 6 %. 16

70,000 60,000 50,000 40,000 1,3 TWh 30,000 65,5 20,000 4,2 43,1 3,1 10,000 0,000 20,5 1,8 15,8 0,7 9,6 1,2 0,8 Maakaasu Ydinenergia Kivihiili Turve Öljy Puuperäinen Muut Polttoaineet, sopimukseen liittyneet Polttoaineet, ei sopimuksessa Kuva 10. Voimalaitoksissa sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet vuonna 2004. 2.2 Energian käyttö 2.2.1 Sähkön käyttö Vuonna 2004 verkkoyhtiöiden sähkön toimitus oli 46,2 TWh. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten sähkön toimitus oli 37,6 TWh, joka vastaa reilua 80 % (kuva 12) energia-alan sähkön jakelusta. Kuvassa 11 on verkkoyhtiöiden sähkön toimituksen jakautuminen käyttökohteittain sopimukseen liittyneiden yhtiöiden sekä sopimukseen liittymättömien verkkoyhtiöiden osalta. 17

20 18 16 3,6 14 12 TWh 10 8 15,0 1,6 2,0 6 4 8,6 0,9 7,8 2 0 0,5 4,0 2,2 Yksityinen Maatalous Palvelu Julkinen Jalostus Sähkönjakelu, sopimukseen liittyneet Sähkönjakelu, ei sopimuksessa Kuva 11. Sähkön toimituksen jakautuminen (verkkoyhtiöt). % 90 80 77 75 76 81 81 70 60 58 50 50 40 30 20 10 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kattavuus sähkön jakelusta Lineaarinen kattavuustavoite Kuva 12. Sähkön siirto- ja jakelualan säästösopimuksen kattavuuden kehittyminen 1997 2004 arvioituna sähkön jakelusta (%). 18

2.2.2 Kaukolämmön kulutus Vuonna 2004 ET:n kaukolämpötilastoinnin piirissä ollut lämmön myynti oli yhteensä noin 29,4 TWh. Energiansäästösopimuksiin liittyneiden yritysten myynti oli 20,6 TWh, joka vastasi noin 70 % ET:n tilastoinnin piirissä olevasta lämmön myynnistä. Energiansäästösopimuksen kattavuus on pysynyt lähes samana vuoteen 2003 verrattuna. Kaukolämmön kulutuksesta asuintalojen osuus on 53 %, teollisuuden 10 % ja muiden asiakkaiden (liikerakennukset, toimistot, julkiset rakennukset ym.) 37 %. 35 30 25 8,8 9,3 9,5 8,7 TWh 20 18,4 18,5 13,4 7,7 15 10 18,2 20,5 20,7 21,4 20,7 13,8 5 8,0 9,1 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lämmön myynti, sopimukseen liittyneet Lämmön myynti, ei sopimuksessa Kuva 13. Kaukolämmön energiansäästösopimuksiin liittyneiden yritysten lämmönmyynnin osuus ET:n tilastoimasta lämmönmyynnistä. 19

% 80 70 68 71 71 69 70 60 50 50 40 30 30 33 20 10 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kattavuus kaukolämmön myynnistä Lineaarinen kattavuustavoite Kuva 14. Kaukolämpöalan energiansäästösopimuksen kattavuuden kehittyminen 1997 2004 arvioituna kaukolämmön myynnistä (ET:n tilastointi) (%). % 70 60 56 64 62 59 61 50 40 40 30 24 30 20 10 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kattavuus erillistuotannon polttoaineista Kuva 15. Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten erillistuotantoon käyttämien polttoaineiden osuus koko erillistuotannon polttoaineista vuosina 1997 2004 (ET:n tilastointi). 20

2.3 Energian tuotannon, siirron ja jakelun tehokkuus 2.3.1 Voimalaitosala Tuotannon ja polttoaineiden suhde Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneet yhtiöt tuottivat vuonna 2004 vesi- ja tuulivoimaa 9,4 TWh. Muu tuotanto (ydinvoima, sähkön muu erillistuotanto, sähkön ja lämmön yhteistuotanto, lämmön erillistuotanto) oli 79,1 TWh, minkä tuottamiseen kului polttoainetta 156,5 TWh (kuva 16). 180 160 164,3 156,5 140 120 134,4 129,9 119,6 115,7 108,8 TWh 100 80 60 82,4 79,1 68,5 65,8 60,8 57,9 54,2 40 20 8,6 7,8 9,2 8,1 6,9 6,1 9,4 0 Vesi- ja tuulivoima Muu tuotanto Käytetyt polttoaineet (Muu tuotanto) Sopimukseen liittyneet, 1998 Sopimukseen liittyneet, 1999 Sopimukseen liittyneet, 2000 Sopimukseen liittyneet, 2001 Sopimukseen liittyneet, 2002 Sopimukseen liittyneet, 2003 Sopimukseen liittyneet, 2004 Kuva 16. Sähkön ja lämmön tuotanto ja tuotantoon käytetyt polttoaineet voimalaitosalan sopimukseen liittyneissä yhtiöissä. Sopimukseen liittyneiden yritysten yhteistuotannon osuus ja hyötysuhteet Vuonna 2004 oli yhteistuotannon osuus voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yhtiöiden tuotannosta noin 44 % (kuva 17). Sopimukseen liittyneiden yhteistuotantolaitosten keskimääräinen hyötysuhde oli 79 % (kuva 18). Yhteistuotantolaitosten hyötysuhteen huononeminen pidempään aikaväliin verrattuna selittyy pääosin tavanomaista suuremmasta lauhdutustuotannon määrästä vuoden 2004 alkupuoliskolla. Vuosi 2004 oli suurimmaksi osaksi edelleen vaikea mm. vesivoiman kannalta ja vasta loppuvuodesta 2004 pohjoismaiset vesivarannot saavuttivat pidemmän aikavälin tason. Lauhdesähkön tuotantolaitosten keskimääräinen hyötysuhde oli vuonna 2004 noin 38 % (kuva 19). 21

100 90 80 70 TWh 60 50 33,4 35,0 39,5 40,5 40,7 49,5 49,6 40 30 20 10 29,3 27,8 30,6 33,4 36,1 39,0 38,9 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Yhteistuotanto Erillistuotanto Kuva 17. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa. 100 % 90 % 80 % 89 % 82 % 90 % 83 % 90 % 83 % 93 % 83 % 94 % 84 % 88 % 87 % 79 % 70 % 67 % 70 % 66 % Hyötysuhde 60 % 50 % 40 % 56 % 43 % 58 % 52 % 46 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 max min keskiarvo Kuva 18. Yhteistuotantolaitosten hyötysuhde sopimukseen liittyneissä yrityksissä (raportoineiden yritysten minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvo). 22

50 % 45 % 40 % 35 % 41 % 39 % 42 % 40 % 42 % 39 % 38 % 43 % 42 % 39 % 39 % 36 % 42 % 41 % 38 % 38 % 36 % 35 % 31 % 30 % Hyötysuhde 25 % 20 % 19 % 15 % 15 % 10 % 5 % 0 % 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 max min keskiarvo Kuva 19. Lauhdesähkön tuotantolaitosten hyötysuhde sopimukseen liittyneissä yrityksissä (raportoineiden yritysten minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvo). Omakäyttöenergia Omakäyttösähköllä tarkoitetaan sähköä, joka kuluu tuotantolaitoksella mm. polttoaineen kuljetuksessa, puhaltimissa ja pumpuissa. Omakäyttölämmöllä tarkoitetaan lämpöä, joka kuluu mm. palamisilman, öljysäiliöiden, öljyn, lisäveden ja kattilahuoneen lämmittämiseen. Omakäytön seuranta on yleistynyt voimalaitosalan energiansäästösopimuksen voimassaolon aikana merkittävästi (kuva 33) ja onkin yleisin voimalaitoksilla seurattavista kunnonvalvonnan toimenpiteistä. 2.3.2 Kaukolämpöala, tuotanto Kaukolämmön erillistuotannon hyötysuhde Kaukolämmön lämpökeskuksissa tapahtuvan tuotannon lämpöhäviöt muodostuvat savukaasuhäviöistä, palamattomista kaasuista ja kiintoaineksista sekä säteily- ja johtumishäviöistä. Häviöt riippuvat mm. käytettävästä polttoaineesta siten, että kiinteitä polttoaineita käyttävissä kattiloissa hyötysuhteet vaihtelevat tyypillisesti välillä 85 94 %, raskaalla polttoöljyllä 88 93 % ja maakaasulla 94 97 %. Savukaasupesuri ja siihen liittyvä lämmöntalteenotto on viime vuosina yleistynyt varsinkin kotimaisen polttoaineen lämpökeskuksissa. Savukaasupesurilla puhdistetaan savukaasujen hiukkaspäästöjä. Lämpökeskuksen alemmasta lämpöarvosta laskettava hyötysuhde nousee savukaasujen lämmöntalteenoton ansiosta yli 100 %:n. Lämmön erillistuotantoon käytettyjen polttoaineiden jakautuma säästösopimuksiin liittyneissä yrityksissä on esitetty kuvassa 20. Yli kolmasosa polttoaineista on kiinteitä polttoaineita 23

(kivihiili, turve, puu), maakaasun osuus on lähes 30 %. Polttoöljyä käytettiin enää runsaassa 25 %:ssa. Kivihiiltä käytetään lämmön erillistuotannossa ainoastaan niillä paikkakunnilla, joilla on kivihiiltä käyttäviä yhteistuotantovoimalaitoksia. 100 % 6,2 % 6,8 % 2,2 % 6,1 % 5,3 % 7,8 % 90 % 80 % 70 % 36,4 % 27,8 % 30,6 % 31,0 % 33,8 % 27,1 % 60 % 50 % 22,4 % 30,8 % 32,1 % 21,3 % 25,7 % 29,1 % 40 % 30 % 20 % 7,5 % 6,9 % 8,7 % 6,9 % 8,0 % 6,0 % 17,4 % 5,6 % 14,9 % 15,2 % 6,0 % 6,2 % 10 % 20,6 % 19,6 % 20,3 % 18,6 % 14,3 % 14,6 % 0 % Sopimukseen liittyneet, 1999 Sopimukseen liittyneet, 2000 Sopimukseen liittyneet, 2001 Sopimukseen liittyneet, 2002 Sopimukseen liittyneet, 2003 Sopimukseen liittyneet, 2004 Kivihiili Turve Puu Maakaasu Polttoöljy Muut Kuva 20. Lämmön erillistuotannon polttoaineiden jakautuma säästösopimuksissa mukana olevissa yrityksissä. Lämmön erillistuotannon keskimääräinen hyötysuhde säästösopimuksessa mukana olevissa yrityksissä oli noin 88 % vuonna 2004 (kuva 21). Hyötysuhteen maksimiarvot saavutetaan savukaasujen lämmöntalteenoton ansiosta. 24

100 % 90 % 80 % 96,4 % 89,7 % 78,3 % 95,2 % 88,0 % 82,1 % 94,7 % 86,4 % 98,9 % 88,2 % 97,6 % 88,1 % 78,3 % 96,8 % 96,0 % 88,2 % 87,6 % 70 % 69,9 % 68,8 % 60 % 56,5 % 55,8 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 keskiarvo max min Kuva 21. Lämmön erillistuotannon hyötysuhteet säästösopimuksissa mukana olevissa yrityksissä (raportoineiden yritysten minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvo). Yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannossa Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla on merkittävä rooli Suomen kaukolämmön tuotannossa. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten omasta kaukolämmön tuotannosta perustui vuonna 2004 yhteistuotantoon 79 %, kun vastaava luku kaikkien ET:n tilastoinnin piirissä olevien yritysten tuotannossa oli noin 76 %. Yhteistuotannon tehokkuuden ansiosta ympäristöpäästöt jäävät noin 30 % pienemmiksi kuin tuotettaessa energiaa samoilla polttoaineilla erillisissä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksissa. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto katsotaan Euroopan unionissa merkittävimmäksi yksittäiseksi keinoksi vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä. 25

90 % 80 % 70 % 80,9 % 75,4 % 76,5 % 73,4 % 75,6 % 70,2 % 68,2 % 79,2 % 80,8 % 79,6 % 78,7 % 75,0 % 75,3 % 75,8 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 ET:n kaukolämpötilastointi sopimukseen liittyneet Kuva 22. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannossa. Omakäyttöenergia Omakäyttösähköllä tarkoitetaan sähköä, joka kuluu tuotantolaitoksella mm. polttoaineen kuljetuksessa, puhaltimissa ja pumpuissa. Varsinainen kaukolämpöveden pumppaussähkö ei sisälly tähän lukuun. Omakäyttölämmöllä tarkoitetaan lämpöä, joka kuluu mm. palamisilman, öljysäiliöiden, öljyn, lisäveden ja kattilahuoneen lämmittämiseen. Käyttöteknisillä toimenpiteillä tai pienillä taloudellisesti kannattavilla investoinneilla saavutettavissa olevan säästön on omakäyttöenergiassa todettu olevan merkittävä. Omakäyttöjen määrittäminen säästösuunnitelman pohjana olevan energia-analyysin yhtenä osana olisi olennaista. Säästösopimusten eräänä tavoitteena onkin kehittää omakäyttöjen seurantatasoa. Omakäyttöenergia suhteutettuna lämmön nettotuotantoon vaihtelee välillä 2 8 % riippuen mm. käytetystä polttoaineesta. Kaukolämmön erillistuotannossa omakäyttöenergiaa ei mitata yhtä yleisesti kuin voimalaitosalalla, jossa lähes 90 % ilmoittaa omakäyttöä seurattavan. Kuvissa 23 ja 24 on esitetty kaukolämpöyritysten raportoimia omakäyttöenergioiden määriä sekä lämmön että sähkön osalta. Suuret vaihtelut omakäyttöenergian kulutuksissa johtuvat osin tuotantotavoissa tapahtuneista muutoksista. 26

70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kuva 23. Lämmön omakäyttöenergia / lämmöntuotanto MWh/GWh eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kuva 24. Sähkön omakäyttöenergia / lämmöntuotanto MWh/GWh eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. 27

2.3.3 Kaukolämpöala, jakelu Verkostohäviöt Kaukolämpöverkoston lämpöhäviö on kaukolämpöverkoissa keskimäärin 5 8 %, pienissä verkoissa lämpöhäviöt nousevat yli 10 %. Lämpöhäviöihin voidaan vaikuttaa muun muassa käyttämällä paremmin eristettyjä kaukolämpöjohtoja sekä alentamalla kaukolämpöveden lämpötilatasoa. Vanhojen kaukolämpöjohtojen uusiminen on kuitenkin taloudellisesti kannattamaton toimenpide ainoastaan energiansäästön vuoksi tehtynä. Kaukolämpöverkoston keskimääräiset lämpöhäviöt olivat säästösopimukseen liittyneissä yrityksissä 7,6 % vuonna 2004 (kuva 25). 20 % 18 % 17,5 % 17,3 % 16 % 14 % 16,0 % 13,6 % 14,4 % 13,3 % 15,3 % 12 % 10 % 8 % 8,1 % 7,8 % 7,7 % 7,6 % 7,6 % 7,8 % 7,6 % 6 % 4 % 4,3 % 3,5 % 4,9 % 5,0 % 5,7 % 4,0 % 5,0 % 2 % 0 % 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 keskiarvo max min Kuva 25. Kaukolämpöverkoston lämpöhäviöt säästösopimukseen liittyneissä yrityksissä. Asiakkaiden kaukolämmön ominaiskulutus ja kaukolämpöveden jäähtyminen Kaukolämpöyritykset auttavat asiakkaitaan kaukolämmön tehokkaaseen käyttöön antamalla energiankulutuksen palauteraportteja, koulutusta ja ohjeita laitteiden käytöstä sekä energiansäästövinkkejä. Toimenpiteillä voidaan vaikuttaa asiakkaiden kaukolämmön kulutukseen ja asiakaslaitteissa tapahtuvaan kaukolämpöveden jäähdytykseen. Kaukolämpöveden hyvä jäähtyminen parantaa energiantuotannon ja lämmönjakelun tehokkuutta. Jäähtymiseen voidaan vaikuttaa saattamalla rakennusten lämmönjakojärjestelmä toimimaan oikein. Jäähtymistä voidaan lisätä myös hyödyntämällä entistä enemmän matalalla lämpötilatasolla toimivia lämmitystapoja. Mikäli asiakkaiden laitteet toimivat hyvin ja suunnitellusti, on jäähtyminen noin 45 50 C. 28

Kuvassa 26 on esitetty kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen sopimukseen liittyneiden kaukolämpöyritysten asiakaslaitteissa niiltä osin kuin tieto on ollut käytössä. Kuvasta voidaan todeta, että noin 60 %:lla yrityksistä keskimääräinen jäähtyminen jäi alle 40 C:een vuonna 2004. Keskimäärin jäähtyminen oli 41,6 C. 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kuva 26. Kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen asiakaslaitteissa eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. Lämpöenergian ominaiskulutus on laskenut 35 % 1970-luvun alusta lähtien kiinteistöissä, jotka on lämmitetty kaukolämmöllä. Kuvassa 27 on esitetty säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden lämpöindeksit (sääkorjattu ominaiskulutus) vuosina 1999 2004. 29

60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 23 1999 2000 2001 2002 2003 2004 keskiarvo, koko ET:n kaukolämpötilastointi Kuva 27. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden lämpöindeksit v. 1999 2004. 2.3.4 Sähkön siirto ja jakelu Verkostohäviöt Jakeluyhtiöiden verkostohäviöt syntyvät pääasiassa jakeluverkossa (nimellisjännite alle 110 kv). Tyypillinen jakeluhäviö on keskimäärin 3 5 %, yksittäisissä verkoissa häviöt voivat olla pienempiä tai suurempia. Sopimukseen liittyneiden yritysten jakeluverkkojen häviöiden keskiarvo oli vuonna 2004 noin 3,6 % (kuva 28). Kaikkien jakeluverkkojen häviöiden keskiarvo vuonna 2004 oli noin 3,7 %. 30

16 % 14,9 % 14 % 12 % 11,2 % 11,1 % Jakeluverkon häviöt 10 % 8 % 6 % 10,2 % 10,1 % 6,4 % 7,2 % 7,6 % 9,2 % 9,6 % 7,7 % 4 % 2 % 0 % 4,1 % 3,8 % 3,8 % 3,7 % 4,1 % 3,8 % 3,8 % 3,9 % 3,6 % 3,7 % 3,6 % 1,8 % 2,0 % 1,9 % 1,9 % 2,0 % 1,5 % 2,0 % 1,9 % 2,0 % 2,0 % 1,5 % 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 max (sop) min (sop) keskiarvo (sop) max (kaikki) min (kaikki) keskiarvo (kaikki) Kuva 28. Jakeluverkon häviöt säästösopimukseen liittyneissä yrityksissä. 31

3 Yritysten raportoimat tulokset Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain omalle toimialajärjestölleen (Energiateollisuus ry) tiedot energiantuotannostaan, käytetyistä polttoaineista, omasta energiankäytöstään sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteitä ja niillä saavutetuista tai saavutettavista säästöistä. Yritys- ja tuotantoyksikkökohtainen vuosiraportointi toteutettiin nyt kuudennen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina 1997 2004 liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2004. Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat yritysten toimialajärjestölleen toimittamiin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt säästövaikutukset ovat yritysten omissa selvityksissä tai energiakatselmuksissa todettuja laskennallisia energiansäästöarvioita eivätkä yleensä mittauksiin perustuvia todennettuja säästövaikutuksia. Yritykset raportoivat energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet jaoteltuna kahteen ryhmään: toimenpiteisiin, joiden säästövaikutus voidaan arvioida laskennallisesti tai mittaamalla (omaan toimintaan kohdistuneet investoinnit ja käyttötekniset toimenpiteet) sekä toimenpiteisiin, joiden säästövaikutuksen arvioiminen on vaikeaa (oman henkilökunnan koulutus / motivointi, asiakkaille suunnattu energiansäästöneuvonta, jne.). Vuoden 2004 vuosiraportoinnissa on poistettu taulukkojen investointiarvoista joitakin sellaisia yritysten raportoimia tehokkuusinvestointeja, joihin ei ole tehty säästöarvioita. Merkittävin näistä on vuonna 2003 toteutetuksi raportoitu 27 miljoonan euron investointi biokattilalaitokseen. Sen sijaan investoinnit, joissa on esitetty pienikin säästövaikutus, ovat mukana taulukoissa, vaikka ilmeinen syy investointiin olisi ensisijaisesti jokin muu kuin energiansäästö. Esimerkkinä tällaisesta voidaan mainita kaukolämpöalalla raportoitu toteutettavaksi päätetty 7,5 miljoonan euron investointi, jossa raportoiduksi polttoaineen (200 MWh/a) ja sähkön (20 MWh/a) säästöksi voidaan laskea alle 5000 euroa vuodessa. Vuoden 2003 raportointipyynnöissä on edelleen painotettu raportoinnin ja energiansäästövaikutuksen arvioinnin tärkeyttä. Tämä on muistettava, kun raportointivuoden tuloksia verrataan aikaisempina vuosina raportoituihin, koska nyt säästövaikutusarvioita on pyritty tekemään aikaisempaa enemmän ja myös jo aikaisemmin ilmoitettuja säästövaikutusarvioita on yrityksissä täsmennetty, joka on näin vaikuttanut myös aiempien vuosien tietoihin. Yhteenveto kaikista energia-alan säästösopimuksen piirissä raportoiduista toteutetuista, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 1. Voimalaitosalan ydinvoimalaitosten ennen vuotta 2001 toteutetut sekä tulevina vuosina toteutettaviksi päätetyt tehonkorotuksiin liittyvät säästötoimenpiteet on jätetty tästä raportoinnista pois kuten edellisenä vuonna. Sen sijaan ydinvoimalaitoksissa raportoidut tavanomaiset säästötoimenpiteet on otettu mukaan taulukkoon. Vuonna 2004 toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutukset ovat polttoaineiden ja lämmön osalta kasvaneet edellisestä vuodesta. Ko. säästötoimenpiteiden on raportoitu säästävän lämpöä tai polttoainetta yhteensä 127 GWh/a (v. 2003: 78 GWh/a, v. 2002: 135 GWh/a). Sähkön raportoidut säästöt ovat edelleen pienentyneet. Toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästöarvio on nyt 20 GWh/a (v. 2003: 63 GWh/a, v. 2002: 106 GWh/a). 32

Valtaosa raportoidusta toteutuneesta säästöstä vuonna 2004 kuten myös sitä ennen on saavutettu voimalaitosalalla. Voimalaitosalalla tehtyjen lämmön ja polttoaineen säästötoimenpiteiden säästövaikutusten osuus on 85 % energia-alan raportoidusta kokonaissäästöstä ja sähkön vastaavasti 84 %. Kaukolämpöalalla vuonna 2004 toteutettujen toimenpiteiden raportoitu säästövaikutus on polttoaineiden ja lämmön osalta säilynyt edellisvuoden tasolla, mutta sähkönsäästöä ei ole saavutettu. Kaukolämpöalan vuoden 2004 investointi ja säästö koostuu lähes kokonaan yhdestä teollisuuden sekundäärilämpöä hyödyntävästä hankkeesta. Sähkön siirto- ja jakelualan vuonna 2004 toteutetuiksi raportoidut sähkönsäästöt on saavutettu lähes kokonaan yhden yrityksen yhtenä toimenpiteenä raportoimalla 8 miljoonan euron perusparannusinvestoinnilla. Raportoinnin pääpaino on tässä sopimuksessa asiakkaille suunnatussa energian loppukäyttöön vaikuttavissa toimenpiteissä, joiden säästövaikutusta on vaikea arvioida. Taulukko 1. Yhteenveto kaikkien energia-alan sopimuksiin liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 21,5 126,7 19,8 toimenpiteet vuonna 2004 Toteutetut 89,4 401,7 243,2 toimenpiteet ennen vuotta 2004 Kaikki toteutetut 110,9 528,4 263,0 yhteensä Toteutettaviksi 33 40,8 297,7 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 8,2 206 49,4 toimenpiteet Toteutetut, 152,1 775,3 610,1 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä 33

Energia-alan energiansäästösopimuksen piirissä vuosina 1998 2004 toteutettuja ja vuonna 2005 toteutettaviksi päätettyjä energiansäästötoimenpiteitä on listattu raportin liitteiksi 4 6. Toimenpiteiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toimenpiteet ovat aakkosjärjestyksessä luokiteltuina energian tuotantoon, verkostoon, asiakkaisiin ja omaan toimintaan. 3.1 Voimalaitosala 3.1.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Voimalaitosalalla raportoitiin tuotantoyksikkökohtaisissa vuosiraporteissa kaikkiaan 26 energian tuotantoon liittyvää toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2004 ja joille voitiin esittää laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Lisäksi on raportoitu lukuisia voimalaitoskiinteistöihin liittyviä säästötoimenpiteitä. Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 2. Energian tuotannossa energian säästöä tuottavien toimenpiteiden kirjaaminen on koettu ongelmaksi. Laitoksissa tehdään paljon toimia, joiden alkusysäys ei välttämättä ole energiansäästöpyrkimys, vaan jotka tuovat lisähyötynä energian käytön tehostumista. Selvin raportointiaineistosta todettu esimerkki tällaisesta toimenpiteestä on erään yrityksen turbiininsäätäjään liittynyt toimenpide, jossa säästö on suhteessa investointiin pieni ja ilmoitettu investoinnin takaisinmaksuaika 28 vuotta. Toisaalta raportoidut takaisinmaksuajat eivät aina paljasta energiansäästön merkitystä toimenpiteen toteutuksessa, koska erään toimenpiteen (investointi 37 000, polttoainesäästö 117 MWh) takaisinmaksuajaksi oli raportoitu 1 vuosi. Vuoden 2004 toimenpidekirjauksissa on esitetty muutama vesivoimantuotantoon liittyvä usean vuoden aikana toteutettu peruskorjaustoimenpide, joissa syntyvä energiansäästö on merkitty kokonaisuudessaan vuodelle 2004, mutta investoinneista vain ko. vuoden osuus. Aikaisempien vuosien tietoja tutkimalla ei voida varmuudella sanoa, ovatko kaikki toimenpiteeseen tai saavutettuun säästöön liittyneet investoinnit mukana tässä vuosiraportoinnissa. Yksi tällaisista toimenpiteistä on tuottanut kolmasosan (34 GWh/a) säästön taulukossa 2 raportoidusta 99 GWh/a:n vuosisäästöstä. Kun em. vesivoimantuotantoon liittyneet toimenpiteet on jätetty huomiotta ja kaikille muille yhteensä 22:lle vuonna 2004 toteutetuiksi ilmoitetuille toimenpiteille lasketaan takaisinmaksuaika (lämpö: 15 /MWh, sähkö: 35 /MWh, polttoaineet 15 /MWh), saadaan vaihtelualueeksi 0...170 vuotta ja keskimääräiseksi painotetuksi takaisinmaksuajaksi 6,8 vuotta. Vuoden 2004 toteutetuiksi raportoiduista säästötoimenpiteistä suurin osa on edelleen perua laitosten omista selvityksistä ja niiden perusteella tehdyistä päätöksistä. 34

Taulukko 2. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien voimalaitosalan yritysten energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 10,3 99,3 4,3 toimenpiteet vuonna 2004 Toteutetut 39,7 342,8 203 toimenpiteet ennen vuotta 2004 Kaikki toteutetut 50 442,1 207,3 yhteensä Toteutettaviksi 24,2 31,7 296,3 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 7,4 137,1 49 toimenpiteet Toteutetut, 81,6 610,9 552,6 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Taulukkoon 2 on syytä tehdä muutama merkittävä huomautus: Vuoden 2003 vuosiraportointiin ja vastaavaan toteutettujen toimenpiteiden taulukkoon 2 oli viety 27 miljoonan euron bioenergian käyttöön liittynyt investointi, jolle takaisinmaksuajaksi oli merkitty yhdeksän vuotta, mutta energiansäästöarviota ei ollut raportointiin tehty. Tämä raportointitapa ei vastannut vuosiraportoinnin laadinnan määrittelyjä (taulukossa 2 esitetään raportoidut toimenpiteet, joille on voitu esittää laskennallinen tai mitattu säästövaikutus), se oli siis virheellisesti mukana vuoden 2003 taulukon 2 arvoissa ja siksi se on nyt poistettu tässä vuosiraportoinnissa. Edelliseen osin liittyen todettakoon lisäksi, että jo vuoden 2003 raportointiin sisältyi ko. vuoden investoinneissa kahden vesivoimalaitoksen peruskorjausinvestointeja 7 miljoonan euron arvosta. Ne on säilytetty myös vuoden 2004 vuosiraportoinnissa, koska niille oli merkitty säästövaikutus. Säästövaikutusarvio oli kuitenkin pieni suhteessa investointiin (vuoden 2003 raportoinnissa yhteinen polttoainesäästö 490 MWh/a, vuoden 2004 raportoinnissa 1225 MWh/a) Yrityksille on edelleen tähdennetty säästötoimenpiteiden raportoinnin merkitystä. Entistä useammin onkin arvioitu toimenpiteiden säästövaikutuksia ja myös aikaisemmin raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutuksia ja niiden ajoittumista eri vuosille on täsmennet- 35

ty. Myös näistä syistä johtuen ennen vuotta 2004 toteutetuiksi ilmoitetut säästövaikutukset voivat poiketa viime vuoden vastaavasta raportoinnista, mistä edellinen huomautus on hyvä esimerkki. Edellä esitetyt huomautukset liittyvät koko energia-alan säästökirjausten ongelmaan: mitä toimenpiteitä energiansäästösopimustoiminnan raportoinnissa kirjataan säästötoimenpiteiksi ja miten säästövaikutukset arvioidaan, kun monet toimenpiteet ovat peruskorjauksia, uudistuksia tai muutoksia, joissa seurausvaikutuksena saadaan energian säästöä. Uutta mahdollista jatkosopimuskautta valmisteltaessa säästötoimenpiteiden määrittelyn ja kirjaamisen ohjeistukseen on syytä kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Taulukon 2 sähkön toteutunut säästövaikutus on pudonnut kymmenenteen osaan edellisvuodesta, jolloin yksi säästötoimenpide tuotti puolet koko vuoden raportoidusta säästöstä. Ydinvoimaloiden tehonkorotuksiin liittyviä toimenpiteitä ei edelleenkään ole otettu mukaan taulukon 2 arvoihin. Sen sijaan taulukkoon on merkitty ydinvoimalaitoksiin liittyviä muita toteutettuja säästötoimenpiteitä (mm. turbiini- ja syöttövesipumppumodifioinnit). Päätetyistä sähkönsäästötoimenpiteistä valtaosa on ydinvoimaloihin kohdistuvia. Yhteenveto voimalaitosalalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 4. 450 442 400 350 343 Energiansäästö, GWh/a 300 250 200 150 161 294 164 203 207 100 50 0 134 125 64 96 99 40 14 16 17 48 48 39 4 14 10 14 3 3 23 4 4 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Säästö sähkö Säästö lämpö+pa Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö+pa, kumulat. Kuva 29. Voimalaitosalan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö vuosina 1998 2004. 36

700 600 500 137 49 Säästöpotentiaali, GWh/a 400 300 200 32 442 296 100 207 0 Polttoaineet+Ostolämpö Sähkö Toteutettu Päättetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 30. Yhteenveto voimalaitosalan säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista (vuosina 1998 2004 toteutetut toimenpiteet sekä vuoden 2002 lopussa päätetyt ja harkittavat toimenpiteet. 70 60 50 50,0 Investointi, milj. 40 30 25,6 39,7 20 10 0 13,9 14,1 11,7 10,4 3,5 2 2,3 10,3 1,9 0,4 1,1 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Investointi Investointi, kumulatiivinen Kuva 31. Voimalaitosalan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehostamisinvestoinnit vuosina 1998 2004. Pylväillä esitetty vuosittaiset investoinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi. 37

3.1.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Energian tuotantoon liittyviä ympäristönsuojeluinvestointeja raportoitiin voimalaitoksilla tehdyn vuonna 2004 neljä kappaletta, joista yhdellä oli vähäinen energiansäästövaikutus ja muiden osalta säästöjen tai kulutuslisäysten suuruutta ei ollut arvioitu. 3.1.3 Muut toimenpiteet Voimalaitosalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä kysyttiin vuosiraportoinnissa myös käyttötalouden valvontaan ja kunnonvalvontaan liittyviä toimenpiteitä. Näitä olivat mm. hyötysuhdemittausten säännöllisyyteen sekä tuotantoyksiköissä valvonnan yhteydessä seurattaviin suureisiin liittyvät kysymykset. Käyttötalouden valvonnan toimenpiteistä saatujen vastausten perusteella (kuva 32) valtaosalla (yli 75 % voimalaitoksista) on käytössään käyttötalouden seurannan mahdollistava laskentajärjestelmä sekä tulospalkkio, joka on sidottu esim. hyötysuhdetta kuvaaviin suureisiin. Kahdella kolmasosalla voimalaitoksista on käyttötalouden suureille laadittu myös tavoitearvot. Käyttömittareiden tarkistus on tarkasteluvuonna suoritettu noin 50 prosentilla voimalaitoksista. Muina käyttötalouden valvontaan liittyvinä toimenpiteinä mainittiin jatkuvatoimiset kunnonvalvontamittaukset suurille käytöille sekä säännöllinen kunnonvalvontamittauskierto pienemmille käytöille. Lisäksi mainittiin prosessin hallintaan liittyvät päästömittausjärjestelmät sekä yleisesti ISO 9001:2000 laatujärjestelmän vaatimukset käyttötalouden valvonnalle. Tulospalkkio käytössä 77 Käyttömittareiden tarkistus suoritettu 50 66 Suureille laadittu tavoitearvot Seurannan mahdollistava laskentajärjestelmä 76 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 2000 2001 2002 2003 2004 Kuva 32. Yhteenveto käyttötalouden valvontaan liittyvistä raportoiduista toimenpiteistä. 38

Yleisimmin seurattavia kunnonvalvonnan suureita ovat omakäyttöenergia ja käytettävyys. Turbiinihyötysuhdetta seurataan myös yleisesti. Lisäveden kulutuksen seuranta näyttää lisääntyneen (kuva 33). Laajempi hyötysuhdemittaus suoritetaan sen sijaan valtaosalla yrityksistä harvemmin kuin joka toinen vuosi. Hyötysuhdetta mitataan useimmiten tarvittaessa ja revisioiden yhteydessä. Muita kunnonvalvonnan yhteydessä seurattaviksi mainittuja asioita olivat mm. tuotannon ja laitoksen hyötysuhde, savukaasujen lämpötila piipussa, tärkeimmät pyörivät koneet, koneistojen kombinointi, turbiinin rakennusaste, värinämittaukset, putkien eristys, luvon painehäviö, kattilan ja syöttöveden massatase, kaukolämpöpumppauksen ominaiskulutus sekä voiteluöljyn lämpötilamittaukset. Omakäyttö 92 Käytettävyys 80 Turbiinihyötysuhde 57 Polttoaineiden laatu 33 Kattilahyötysuhde 36 Lisäveden kulutus 40 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2000 2001 2002 2003 2004 Kuva 33. Yhteenveto kunnonvalvontaan liittyvistä raportoiduista toimenpiteistä. Lisäksi yhtiöillä oli mahdollisuus raportoida sellaisia energiansäästötoimenpiteitä, joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. Toimenpiteet on jaoteltu energiantuotantoon ja omaan toimintaan. Energiantuotantoon liittyvät toimenpiteet on listattu liitteen 4 loppuun. Omaan toimintaan liittyen kysyttiin nyt toista kertaa mm. henkilökunnan motivointiin, koulutukseen ja hankintojen energiatehokkuuteen liittyviä kysymyksiä. Vajaa puolet ilmoitti, että henkilöstöä on tarkasteluvuonna koulutettu ympäristöasioissa. Vajaa kolmasosa ilmoitti, että henkilöstölle on järjestetty palautejärjestelmä energiansäästöideoiden antamiseksi. 39

3.2 Kaukolämpöala 3.2.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Kaukolämpöyritysten vuosiraporteissa raportoitiin 15 energiansäästötoimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2004. Näistä 11:lle oli esitetty vuotuinen säästöarvio. Lähes koko raportoitu v. 2004 energiansäästö on saavutettu yhdellä teollisuuden sekundäärilämpöä hyödyntävällä investoinnilla (investointi 2,5 miljoonaa euroa, polttoainesäästöarvio 25 GWh/a). Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Yhteenveto kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiden yhtiöiden raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 2,6 27,2 0,0 toimenpiteet vuonna 2004 Toteutetut 4,7 55,1 5,5 toimenpiteet ennen vuotta 2004 Kaikki toteutetut 7,3 82,3 5,5 yhteensä Toteutettaviksi 7,8 (1 9,1 0,1 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 0,7 69,0 (2 0,3 toimenpiteet Toteutetut, 9,9 149,2 5,9 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä 1) tähän sisältyy yksi 7,5 miljoonan euron investointipäätös, jonka polttoaineen säästövaikutuksiksi on raportoitu 200 MWh ja sähkön 20 MWh. Päätetyksi oli raportoitu myös yksi 32 miljoonan euron lämpöpumppuinvestointi jäteveden lämmön hyödyntämiseksi, mutta säästöarviota ei ollut esitetty, eikä investointipäätöstä näin ollen ole viety taulukkoon 2. 2) sisältää yhden 50 MWh/a vuotuisen säästöarvion ilman raportoitua investointiarviota. 40