VUOSIKERTOMUS 2014 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3 2. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 4 2.1. Hallinto ja organisaatio 4 2.2. Toiminnan kehitys 7 2.3. Arvio tulevasta kehityksestä 7 2.4. Talous 7 Tuloslaskelma 10 Tase 11 Rahoituslaskelma 12 Tilinpäätöksen liitetiedot 12 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen 16 Tilintarkastuskertomus 17 3. PUHDISTAMON KÄYTTÖ JA TULOKSET 18 3.1 Yleistä 18 Jätevesimäärät 19 3.2 Puhdistamon prosessi 21 Prosessi 21 Jäteveden esikäsittely 22 Biologinen puhdistus 22 Kemiallinen jälkisaostus 22 Jälkikäsittelykenttä 23 3.3 Lietteen käsittely ja kuivaus 23 Lietteen sakeutus 23 Turpeen ja polymeerin lisäys 24 Kuivaus ja aumakompostointi 24 3.4 Käsittelyn tunnuslukuja 25 3.5 Puhdistamon käyttötyöt ja käyttötarkkailu 26 3.6 Puhdistustulokset 27 2
1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Lakeuden keskuspuhdistamo Oy perustettiin 30.5.1986. Vuosi 2014 oli yhtiön 29. toimintavuosi. Yhtiö huolehtii omistajakuntien jätevedenkäsittelystä kestävä kehitys huomioon ottaen. Omistajakunnissa laajennettiin viemäriverkostoja taajamien ulkopuolelle, jolloin myös olemassa olevia kiinteistöjä pääsi viemäriverkoston piiriin. Osakaskunnissamme on liittynyt vuoden 2014 loppuun mennessä viemäriverkostoon melkein 40 000 asukasta. Käsitelty vesimäärä pysyi viime vuoden tasolla. Puhdistamo toimi tasaisen varmasti. Elokuussa laitokselle asennetulla kiinteällä varavoimakoneella saadaan laitosta pyöritettyä myös ilman valtakunnan sähköverkkoa. Puhdistamon ympäristöluvan mukaisesti yhtiö on toimittanut typpiselvityksen Pohjois- Suomen aluehallintovirastoon viime vuoden kesäkuun lopulla. Yhtiön on esittänyt typenpoiston numeeristen raja-arvojen poistamista pyrkien mahdollisemman hyvään typenpoistoon nykyisellä toimintatavallaan. Alustavat Oulun yliopiston tutkimukset viittaavat, ettei puhdistamon tehostetulla laitosmittakaavaisella typenpoistolla ole merkitystä Liminganlahden ekologiseen tilaan. Yhtiö on saanut 5.2.2014 Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta päätöksen lietteenkäsittelyvaihtoehtojen selvityksestä. Asiasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen ja päätöstä asiasta odotetaan. Aikoinaan lietteenkäsittelyvaihto puhdistamolle on valittu kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Nykyisen kaltainen ratkaisu tukee myös jätelain 646/2011 periaatteita kierrätyksen osalta. Kokonaisuus palvelee hyvin Suomessa vallitsevaa Cleantech -ajattelua. Lainsäädäntöön on tullut muutoksia ja konkreettisesti valtionneuvoston asetus 331/2013 kaatopaikoista kieltää puhdistamolla syntyvän välpejätteen viemisen kaatopaikalle 1.1.2016 lähtien. Puhdistamolla ko. jätettä syntyy 60 tonnia vuodessa. Välpejäte olisi tarkoituksenmukaista polttaa kuten kattojärjestömme VVY on ilmaissut, mutta Oulussa sijaitsevalla polttolaitoksella ei ole kyseiseen jätteeseen polttolupaa. Jatkossa välpejätteelle tullaan etsimään sopiva käsittelymenetelmä. Haluan kiittää sitoutunutta henkilöstöä, omistajia ja muita sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä vuonna 2014. Hannu Roikola 3
2. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy perustettiin 30.5.1986. Vuosi 2014 oli yhtiön 29. toimintavuosi. 2.1 Hallinto ja organisaatio Osakkeet ja osakepääoma Vähimmäispääoma on 420 470 euroa ja enimmäispääoma 1 681 879 euroa. Yhtiön osakepääoma on 894 759,93 euroa. Kaikki osakkeet ovat samanlajisia ja osakkeen nimellisarvo on 336,38 euroa. Yhtiöjärjestyksessä on osakkeiden lunastuslauseke. Yhtiön osakkeet jakautuvat seuraavasti: Hailuodon kunta 40 osaketta 1,50 % Kempeleen Vesihuolto Oy 1 071 osaketta 40,26 % Limingan Vesihuolto Oy 627 osaketta 23,57 % Lumijoen Vesi Oy 80 osaketta 3,01 % Oulun kaupunki 550 osaketta 20,68 % Tyrnävän kunta 292 osaketta 10,98 % 2 660 osaketta 100,00 % Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin 16.4.2014 Kempeleessä. Paikalla oli 96,99 % osakkeista ja äänistä. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 11 :n mukaiset asiat. Ylimääräisiä yhtiökokouksia ei pidetty. 4
Hallitus (osallistuminen kokouksiin) puheenjohtaja myyntineuvottelija Taavi Jarva (5/5) varapj. myyntiedustaja Juha Erkkilä (5/5) jäsenet tekniikan tohtori Matti Huotari (3/5) toimitusjohtaja Markku Komulainen (4/5) tekninen johtaja Risto Sarkkinen (3/5) tekninen johtaja Matti Mannonen (5/5) henkilökohtaiset varajäsenet toiminnanjohtaja Minna Siira (0/2) 15.4.-14 asti pankkitoimihenkilö Kaisu Juvani (0/3) 15.4.-14 lähtien postimies Impi Gärding (0/5) johtaja Jouni Lähdemäki (1/5) tekninen johtaja Simo Pöllänen (1/5) maalarimestari Martti Kaisto (0/5) toimitusjohtaja Kalevi Sarsila (0/5) Lumijoen ed. toimitusjohtaja Ari Korkala (3/5) Hailuodon ed. toimitusjohtaja Jouni Marjaniemi (0/5) Hallituksen kokous 17.12.2013. Kuvassa vasemmalta Matti Mannonen, Ari Korkala, Hannu Roikola, Taavi Jarva, Risto Sarkkinen, Juha Erkkilä, Markku Komulainen ja Matti Huotari Toimintavuoden aikana pidettiin viisi hallituksen kokousta. Niissä on toiminut esittelijänä ja sihteerinä toimitusjohtaja Hannu Roikola. Lumijoen kunnan tultua yhtiön osakkaaksi, teki hallitus 2.11.1994 päätöksen kutsua Lumijoen edustajan hallituksen kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella. Samoin Hailuodon kunnan tultua yhtiön osakkaaksi, teki hallitus 25.10.2005 päätöksen kutsua Hailuodon edustajan hallituksen kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella. 5
Osakassopimus ja siirtoviemäreitä koskevat sopimukset Yhtiötä perustettaessa 30.5.1986 tehtiin osakkaiden kesken sopimus, jolla sovittiin investoinneista ja niiden rahoituksesta, käyttökustannuksista ja niiden jakamisesta, hallinto- ja työntekijäjärjestelyistä, sekä viemärin rakentamis- ja käyttökustannuksista. Lumijoen kunnan kanssa 18.11.1993 tehty sopimus Lumijoen kunnan osakkuudesta yhtiössä ja Lumijoen jätevesien johtamisesta keskuspuhdistamolle, kuin myös Hailuodon kunnan kanssa 25.3.2004 tehty sopimus Hailuodon kunnan osakkuudesta yhtiössä ja Hailuodon jätevesien johtamisesta keskuspuhdistamolle, perustuvat osakassopimukseen. Lakeuden siirtoviemärit ovat kuntien ja vesiyhtiöiden omistamia. Niiltä osilta kun siirtoviemärit ovat monen kunnan käytössä, omistetaan ne yhteisesti käytön mukaisessa suhteessa. Niistä on tehty erilliset sopimukset ennen rakentamista. Hailuodon jätevedet johdetaan Oulun ja Hailuodon keskinäisen sopimuksen perusteella Oulun Veden viemäriverkossa Kempeleeseen, puhdistamolle menevään kolmen kunnan yhteiseen viemäriin. Tilintarkastajat HTM Kari Salonpää varatilintarkastaja HTM Anne Karppinen-Salonpää BDO Yhtiötarkastus Oy, päävastuullinen tilintarkastaja JHTT, HTM Simo Paakkola ja varatilintarkastaja JHTT, HTM Hilkka Ojala. Henkilökunta Puhdistamonhoitajana toimii Harri Vuolteenaho ja puhdistamon laitosmiehenä Kari Turunen. Toimintavuoden keskimääräinen henkilövahvuus oli kaksi. Yhtiön sivutoiminen toimitusjohtaja on ollut Kempeleen Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Hannu Roikola. Käyttöpäällikkönä toimi Kempeleen Vesihuolto Oy:n käyttöpäällikkö Janne Nikula. Vesilaitoksenhoitaja Jouni Väyrynen tekee yhtiölle puhdistamon atk-raportointia sekä huolto- ja kunnossapitojärjestelmän ylläpitotöitä. Varallaolopäivystyksen suorittaa vesiyhtiön käyttöhenkilöstö yhdessä yhtiön työntekijöiden kanssa. Vesiyhtiön työntekijöitä käytetään myös lomasijaisina ja apuna puhdistamon huolto- ja korjaustöissä. Toimistotyöt hoitaa Kempeleen Vesihuolto Oy:n henkilökunta. Toimintavuonna maksettiin palkkoja 72 544,21 euroa ja kokous- ym. palkkioita 6 700 euroa. Kempeleen Vesihuolto Oy laskutti yhtiöltä henkilökunnan palvelusten kustannukset toimistohenkilöstön ja toimitusjohtajan osalta 17 132,05 euroa ja käyttöhenkilökunnan osalta 31 533,91 euroa. Toimitusjohtajan osalta yhtiö maksaa Kempeleen Vesihuolto Oy:lle 12,5 % palkasta henkilöstökuluineen ja henkilökunnan osalta todelliset kustannukset ajankäytön perusteella. 6
2.2 Toiminnan kehitys Käsitelty jätevesimäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Viiden edellisen vuoden kasvu on ollut 5,1 %. Säiliöillä tuotavien lietteiden määrä vähentyi. Puhdistustulokset täyttivät selvästi lupaehdot, paitsi voimaan tullutta kesäkauden typenpoistovelvoitetta ei saavutettu. Viherrengas Oy on hoitanut sopimuksemme mukaisesti puhdistamon kompostikentällä lietteenkäsittelystä tulevan turvelieteseoksen kompostoinnin ja jatkojalostuksen sekä valmiin tuotteen loppusijoittamisen. Lietteenkäsittelyn tilanne on ympäristöluvan mukainen. 2.3 Arvio tulevasta kehityksestä Yhtiön liiketoiminnan arvioidaan jatkuvan vakaasti ennallaan. Puhdistamolle johdettava jätevesikuormitus lisääntyy alueemme kasvua enemmän, koska haja-asutusta liitetään viemäriverkostoihin. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 31.8.2007 antaman puhdistamon ympäristölupapäätöksen mukaan vuosina 2008 2010 toteutettujen viiden miljoonan euron investointien ansiosta kapasiteetti riittää alueemme voimakkaallekin kasvulle, mutta isot lainat on maksettavana. Kun investoinneista rahoitettiin lainoilla 3,6 milj. euroa, on korkotasolla merkittävä vaikutus kustannuksiin. Jos korot eivät suuresti nouse, pystytään toimimaan reaaliarvoltaan nykyisillä hinnoilla lainojen suhteen. Pohjois-Suomen aluehallintoviranomaisilta on saatu päätös 5.2.2014 lietteenkäsittelyä koskevaan selvitykseen. Asiasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen ja päätöstä asiasta odotellaan. Typpiselvitys on toimitettu Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle vuoden 2014 kesäkuun lopulla. Alustavasti Oulun yliopiston selvitykset viittaavat, ettei puhdistamon tehostetulla typenpoistolla ole merkitystä Liminganlahden ekologiseen tilaan. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan 1.1.2016. Sen johdosta laitoksella tullaan varautumaan mahdollisiin prosessimuutoksiin 0,7 miljoonan investoinnilla. Investoinnilla varaudutaan myös nykyisen tulopumppauksen saneeraukseen ja saneerauksen aikaisiin muutoksiin. 2.4. Talous Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:n tarkoituksena on toimia yleishyödyllisellä pohjalla voittoa jakamatta. Osakkaiden tarkoituksena yhtiötä perustettaessa oli, että se toimii omarahoitteisesti siten että kustannukset katetaan jäteveden käsittelystä saatavilla maksutuloilla ja osakkaat rahoittavat tarvittaessa vain suuria puhdistamo- sekä purkuviemäriinvestointeja. Ympäristölupapäätöksen mukaiset puhdistamon tehostamis- ja laajennusinvestoinnit v. 2007 2010 olivat yhteensä 4,95 milj. euroa: Niiden rahoittamiseen otettiin lainaa 1,2 milj. euroa v. 2009 ja 2,4 milj. euroa v. 2010. Eli 3,60 milj. euroa 15 vuoden takaisinmaksuajalla yhtiön osakaskuntien takauksella. Vuonna 2015 jäteveden arvonlisäverottomia puhdistusmaksuja nostettiin 0,58 eurosta 7
PÄÄOMARAKENNE 31.12.2014 Oma pääoma 49,8 % (2757), vieras pääoma 50,2 % (2778) 8
0,63 euroon/ m 3. Sakokaivolietteen arvonlisäveroton hinta oli 11,70 euroa/m 3 ja umpikaivolietteen 5,85 euroa/ m3. Niiden hinta pysyy samana vuonna 2015. Puhdistamolle johdettu jätevesimäärä pysyi edellisen vuoden tasolla, mutta säiliöillä tuotavat vähenivät 19,1 %. Liikevaihto oli 1,09 milj. euroa väheten vuoden takaisesta 2 970 euroa. Tuotantokustannukset olivat budjetoitua tasoa ja tulos budjetin mukainen. Tilivuoden investoinnit olivat 53 428 euroa. Vuosina 2009 2010 laajennusinvestointiin otettuja lainoja maksettiin tilikauden aikana 257 142 euroa, minkä jälkeen niitä on 2 657 146 euroa. Oma pääoman määrä on tilikauden lopussa 49,8 %. Suunnitelmanmukaisten poistojen jälkeen tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja on 10 483 euroa voitolla. Verotettavaa tulosta pienennetään 10 120 euron poistoeron lisäyksellä, jonka jälkeen tilikauden voitto on 254,74 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle tilivuoden voiton 254,74 euroa, siirtämistä edellisten tilikausien voittovaroihin. 9
TULOSLASKELMA 1.1-31.12.2014 1.1-31.12.2013 LIIKEVAIHTO 1 094 688,92 1 097 659,15 Liiketoiminnan muut tuotot 0,00 3 808,13 Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 283 091,66 266 321,11 Ulkopuoliset palvelut 258 978,94 542 070,60 278 690,22 545 011,33 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 77 982,29 81 709,71 Henkilösivukulut Eläkekulut 14 236,85 13 994,21 Muut henkilösivukulut 6 843,54 99 062,68 8 247,05 103 950,97 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 392 619,45 389 532,84 Liiketoiminnan muut kulut 19 515,62 19 399,86 LIIKEVOITTO 41 420,57 43 572,28 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 2 434,95 2 093,54 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille 33 372,47 30 937,52 40 711,59 38 618,05 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILIN- PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 10 483,05 4 954,23 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys/vähennys 10 120,00 4 600,00 Tuloverot 108,31 101,19 TILIKAUDEN VOITTO 254,74 253,04 10
TASE V a s t a a v a a 31.12.2014 31.12.2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 40 748,87 40 717,37 Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 40 748,87 0,00 40 717,37 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet 171 507,77 171 507,77 Rakennukset ja rakennelmat 4 531 027,09 4 866 332,07 Koneet ja kalusto 17 256,41 21 142,77 Keskeneräiset hankinnat 3 281,94 4 723 073,21 2 609,51 5 061 592,12 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 1 732,34 1 732,34 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 15 232,77 8 934,54 Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 115 330,42 123 558,21 Muut saamiset 0,00 11,81 Siirtosaamiset 7 667,70 122 998,12 3 442,58 127 012,60 Rahat ja pankkisaamiset 631 484,28 524 771,84 V a s t a a v a a y h t e e n s ä 5 535 269,59 5 764 760,81 V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Osakepääoma 894 759,93 894 759,93 Muut rahastot Vararahasto 63 756,08 63 756,08 Liittymismaksurahasto 471 950,24 471 950,24 Investointirahasto 556 702,04 1 092 408,36 556 702,04 1 092 408,36 Edellisten tilikausien voitto 176 875,97 176 622,93 Tilivuoden voitto 254,74 253,04 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 2 164 299,00 2 164 044,26 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 592 966,52 582 846,52 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahalaitoksilta 2 400 004,00 2 657 146,00 Velat omistusyrityksille 0,00 2 400 004,00 0,00 2 657 146,00 Lyhytaikainen Lainat rahalaitoksilta 257 142,00 257 142,00 Saadut ennakot 230,56 224,95 Ostovelat 75 537,97 47 341,48 Muut velat 18 618,49 28 846,82 Siirtovelat 26 471,05 378 000,07 27 168,78 360 724,03 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 2 778 004,07 3 017 870,03 V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä 5 535 269,59 5 764 760,81 11
RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 Liiketoiminnan rahavirta: Myynnistä saadut maksut 1 102 922,32 1 084 462,08 Maksut liiketoiminnan kuluista 646 413,66 680 422,73 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista 34 417,68 48 956,75 Saadut korot liiketoiminnasta 1 994,92 3 110,34 Saadut osinkotulot 300,00 112,50 Maksetut välittömät verot 101,19 0,00 Liiketoiminnan rahavirta 424 284,71 358 305,44 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 54 132,04 79 741,97 Aineellisten hyödykkeiden myynti 0,00 0,00 Vaihto-omaisuuden lisäys/vähennys 6 298,23 11 793,01 Investointien rahavirta 60 430,27 67 948,96 Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten lainojen nostot 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 257 142,00 257 142,00 Rahoituksen rahavirta 257 142,00 257 142,00 Rahavarojen muutos 106 712,44 33 214,48 Rahavarat tilikauden alussa 524 771,84 491 557,36 Rahavarat tilikauden lopussa 631 484,28 524 771,84 Lisäys/vähennys 106 712,44 33 214,48 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2014 Arvostusperiaatteet ja -menetelmät Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu muuttuvaan hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Sijoitukset on kirjattu hankintamenoon. Vaihto-omaisuus on arvostettu alimman arvon periaatteen mukaan muuttuvaan hankintamenoon. Hankintameno on määritelty käyttäen fifo-periaatetta. Jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Kuluvien pysyvien vastaavien hankintameno poistetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Koneet ja kalusto, jonka taloudellinen käyttöaika on enintään kolme vuotta, sekä elinkeinoverolain tarkoittamat pienhankinnat kirjataan kokonaan hankintatilikauden kuluiksi. 12
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti Jätevedenpuhdistamo - Rakennukset 25 vuotta - Laitoskoneistot 15 vuotta - Automaatio 10 vuotta - Erilliset maarakenteet 40 vuotta - Kompostikenttien asfalttip. 10 vuotta Kalusto 10 vuotta Arvostuserät tasapoisto 10 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 2014 2013 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotulot 2134,95 1 981,04 Osinkotulo 300,00 112,50 Korkokulut 33 372,47 40 711,59 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 2014 2013 Maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1 171 507,77 171 507,77 Vähennys 0,00 0,00 Hankintameno 31.12 171 507,77 171 507,77 Rakennukset Sumumenojäännös 1.1. 1 487 857,23 1 591 753,08 Evl menojäännös 1.1. 1 487 857,23 1 591 753,08 Lisäykset 31 712,94 0,00 Sumupoisto 104 530,11 103 847,93 Evl-poisto (7 %) 104 530,11 104 054,32 Poistoeron muutos 0,00 0,00 Poistoero 31.12. 0,00 0,00 Sumu-menojäännös 31.12 1 415 040,06 1 487 905,15 Elv-menojäännös 31.12. 1 415 040,06 1 487 698,76 Altaat Sumu-menojäännös 1.1. 979 417,20 1 051 616,01 Evl-menojäännös 1.1. 793 252,17 870 050,98 Lisäys 0,00 0,00 Sumupoisto 72 198,81 72 198,81 Evl-poisto (25 %) 72 198,81 76 798,81 Poistoeron muutos 0,00 4 600,00 Poistoero 31.12. 186 165,03 186 165,03 Sumu-menojäännös 31.12. 907 218,39 979 417,20 Evl menojäännös 31.12. 721 053,36 793 252,17 Laitosten koneistot Sumu menojäännös 1.1 1 476 753,31 1 603 942,10 Evl menojäännös 1.1. 1 242 974,67 1 370 163,46 Lisäys 0,00 0,00 Sumupoisto 127 188,80 127 188,79 Evl-poisto (25%) 137 308,80 127 188,79 13
Poistoeron muutos 10 120,00 0,00 Poistoero 31.12. 243 898,64 233 778,64 Sumu-menojäännös 31.12. 1 349 564,51 1 476 753,31 Evl-menojäännös 31.12. 1 105 665,87 1 242 974,67 Laitosautomaatio Sumu-menojäännös 1.1. 320 650,77 377 757,67 Evl-menojäännös 1.1. 232 942,70 290 049,60 Lisäykset 21 715,17 1 489,70 Vähennykset 0,00 0,00 Sumupoisto 56 208,30 58 596,60 Evl-poisto 56 208,30 58 596,60 Poistoeron muutos 0,00 0,00 Poistoero 31.12. 87 708,07 87 708,07 Sumu-menojäännös 31.12. 286 157,64 320 650,77 Evl-menojäännös 31.12. 198 449,57 232 942,70 Erill.maarakenteet Sumu-menojäännös 1.1. 524 574,22 543 205,93 Evl-menojäännös 31.12. 449 379,34 468 011,05 Lisäykset 0,00 0,00 Sumupoisto 18 631,71 18 631,71 Evl-poisto 18 631,71 18 631,71 Poistoeron muutos 0,00 0,00 Poistoero 31.12. 75 194,78 75 194,88 Sumu-menojäännös 31.12. 505 942,51 524 574,22 Evl-menojäännös 31.12. 430 747,63 449 379,34 Kompostikentän asfalttipäällysteet Sumu-menojäännös 1.1 77 079,33 21 808,01 Evl-menojäännös 1.1. 77 079,33 21 808,01 Lisäykset 0,00 60 694,64 Sumupoisto 9 975,36 5 423,26 Evl-poisto 9 975,36 5 423,26 Sumu-menojäännös 31.12. 67 103,97 77 079,39 Evl-menojäännös 31.12. 67 103,97 77 079,39 Muut koneet ja kalusto Sumu-menojäännös 1.1. 21 142,78 9 792,49 Evl-menojäännös 1.1. 21 871,08 10 520,79 Lisäykset 0,00 14 948,11 Sumupoisto 3 886,36 3 597,82 Elv-poisto 3 886,36 3 597,82 Poistoeron muutos 0,00 0,00 Poistoero 31.12. 0,00 0,00 Sumu-menojäännös 31.12. 17 256,42 21 142,78 Evl-menojäännös 31.12. 17 256,42 21 871,08 Aineelliset hyödykkeet yht. kp-arvo 31.12 4 723 073,21 5 061 592,12 Aineelliset hyödykkeet yht. elv-poistoarvo 31.12. 4 130 834,89 4 305 198,11 14
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 2014 2013 Oman pääoman muutokset Sidottu oma pääoma Osakepääoma 1.1. 894 759,93 894 759,93 Osakepääoma 31.12. Vararahasto 894 759,93 894 759,93 Vararahasto 1.1. 63 756,08 63 756,08 Sopimus 25.3.2004 Vararahasto 31.12. 63 756,08 63 756,08 Sidottu oma pääoma yhteensä 958 516,01 958 516,01 Vapaa oma pääoma Muut rahastot Liittymismaksurahasto 1.1. 471 950,24 471 950,24 Sopimus 25.3.2004 Liittymismaksurahasto 31.12. 471 950,24 471 950,24 Investointirahasto 01.01. 556 702,04 556 702,04 Investointirahasto 31.12. 556 702,04 556 702,04 Muut rahastot yhteensä 1 028 652,28 1 028 652,28 Ed. tilik. voitto 176,875,97 176 622,93 Tilikauden voitto/tappio 254,74 253,04 Vapaa oma pääoma yhteensä 177130,71 176 875,97 Oma pääoma yhteensä 2164299,00 2 164 044,26 Yli 5 vuoden kuluttua erääntyvät velat 1371436,00 1 542 852,00 Velat omistusyhteysyrityksille Kempeleen Vesihuolto Oy ostovelat 8171,51 17 103,45 Yhtiön maa-alueisiin Helpi 18:257 kiinnitetyt 176 597,32 euron määräiset panttikirjat 7 kpl, ovat yhtiön hallussa Liitetiedot henkilöstöstä Henkilökunta 2 2 Henkilöstökulut Palkat hallitus 6 700,00 6 885,00 Palkat henkilökunta 72 544,21 73 977,61 Muut palkat ja palkkiot 0,00 0,00 Eläkekulut 14 192,14 13 828,76 Muut henkilösivukulut 4 535,47 6 266,20 97 971,82 100 957,57 15
KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Palkkakirjanpito Myyntireskontra Ostoreskontra Tasekirja Tase-erittelyt Atk-tulosteina Atk-tulosteina Atk-tulosteina Atk-tulosteina Atk-tulosteina Erikseen sidottuna Erilliset luettelot Tositelajit ja säilytystapa 01 Sampo paperitositteina 10 Kirjanpidon tositteet paperitositteina 11 Sampopankki paperitositteina 12 Osuuspankki paperitositteina 13 Nordea paperitositteina 14 Osuuspankki, tuottotili paperitositteina 18 Myyntilaskut paperitositteina 20 Ostolaskut paperitositteina 30 Ostolaskujen suoritukset paperitositteina 60 Palkkatositteet paperitositteina 70 Vuokrajaksotukset paperitositteina 95 Jaksotukset paperitositteina TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN 16
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ TILINTARKASTUSKERTOMUS 17
3. PUHDISTAMON KÄYTTÖ JA TULOKSET 3.1 Yleistä Jätevedenpuhdistamolla käsitellään viiden Oulun eteläpuolen kunnan sekä entisen Oulunsalon kunnan jätevedet että sako- ja umpikaivolietteet. Puhdistusprosessi on aktiivilietelaitos jälkisaostuksella, jota on tehostettu etusaostuksella. Laitoskäsittelyn jälkeen vedet jälkikäsitellään kosteikkokentällä ennen vesistöön johtamista. Lupa jätevesien johtamiseen yleiseen vesistöön on myönnetty Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston pää töksellä Nro 78/07/2, 31.08.2007. Lupaehtojen mukaan jätevedet on käsiteltävä niin, että laitokselta jälkikäsittelykentälle johdettavan jäteveden BOD 7 ATU-arvo on enintään 20 mg/o 2 /l, fosforipitoisuus enintään 0,5 mg/l ja puhdistusteho molempien mainittujen arvojen osalta vähintään 95 %, kiintoaines enintään 35 mg/l puhdistusteho vähintään 90 % sekä COD Cr enintään 125 mg/o 2 /l puhdistusteho vähintään 75 %. Tulokset lasketaan kolmen kuukauden keskiarvona. Typen osalta jälkikäsittelykentältä vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuus enintään 20 mg/l N ja puhdistustehon vähintään 70 % kesä-heinäkuussa vuodesta 2011 lähtien. Entinen jätevesilupa Nro 29/94/2 oli Pohjois-Suomen vesioikeuden 10.6.1994 myöntämä. Kuvassa puhdistamon tulopiha 18
JÄTEVESIMÄÄRÄT Puhdistamon käsittelemä jätevesimäärä oli 1,81 milj. m 3 /a, ja se nousi 1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Puhdistamolle johdettiin osakkailta seuraavat jätevesimäärät (m 3 /a): Keskimääräisenä vuorokausikeskiarvona (m 3 /d) jätevesimäärä oli osakkailta seuraava: 19
Laskutetun ja puhdistamolle johdetun jäteveden kehitys Käsiteltävä jätevesimäärä oli keskimäärin 4 967 m 3 /vrk. Suurin tulovirtaama oli 8 934 m 3 / vrk 25.2.2014. 20
SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN MÄÄRÄN KEHITYS 3.2 Puhdistamon prosessi PROSESSI Karkeasti ottaen prosessi voidaan jakaa vesiprosessiin ja lieteprosessiin. Vesiprosessi käsittää veden mekaanisen, biologisen ja kemiallisen käsittelyn. Lieteprosessilla voidaan ymmärtää vesiprosessista poistetun kiintoaineen käsittelyä. Jätevesi ja -lietevirrat tunnuslukuineen vuoden 2014 aikana. 21
JÄTEVEDEN ESIKÄSITTELY Esikäsittelyn tarkoituksena on poistaa jätevedestä mekaanisesti erottuvia partikkeleita sekä johtaa laitokselle tuleva jätevesi puhdistusprosessiin tasaisena virtaamana läpi vuorokauden. Esikäsittelyksi voidaan lukea tulopumppaus, välppäys, hiekanerotus ja esiselkeytys. Puhdistamolle tulevan jäteveden virtaamaa ohjataan prosessiautomaatiolla tulopumppaamon pinnankorkeuden mukaan. Osakkaiden lähtöasemilla olevien tasausaltaiden tehtävänä on varmistaa siirtoviemäreiden kapasiteetin riittävyys sekä käyttövarmuus. Lisäksi niillä tasataan käsittelyprosessiin tulevaa hydraulista kuormitusta. Jäteveden suurimmat partikkelit poistetaan porrasvälpillä (2 kpl), joita ohjataan tulokanavan pinnankorkeuden mukaan. Välpille kerrytetään hyvin vettä siivilöivä jätekerros. Välpätyt epäpuhtaudet johdetaan välpepuristimelle. Välpepuristimessa välpeestä poistetaan vettä ennen lavalle johtamista. Välpe, jota kertyi 62,12 tonnia (170 kg/vrk) kuljetetaan Ruskon kaatopaikalle. Esiselkeyttämöjen tehtävänä on poistaa jätevedestä gravitaation avulla hiukkaset. Hiukkasten muodostumista ja niiden laskeutumista autetaan esisaostuskemikaalilla PIX-105. Vuonna 2014 esisaostuskemikaalia käytettiin 386,5 tonnia. BIOLOGINEN PUHDISTUS Biologinen yksikkö perustuu pieneliöiden eli mikrobien kykyyn hajottaa ja käyttää ravinnokseen jäteveden sisältämää orgaanista ainesta ja ravinteita. Toimiakseen ne vaativat oikeanlaiset olosuhteet orgaanisen aineksen, ravinteiden ja hapen osalta. Ilmastuksella saadaan myös aktiiviliete jatkuvaan liikkeeseen. Kun uutta biomassaa syntyy jatkuvasti ja lietepitoisuus halutaan pitää ilmastusaltaissa vakiona, lietettä pitää poistaa. Tämä tapahtuu väliselkeytyksessä, jossa poistettavasta lietteestä suurin osa johdetaan takaisin ilmastukseen ja viidesosa poistetaan prosessista ylijäämälietteenä. Lietekuorma kuvaa syötettävän ravinnon määrää suhteessa prosessissa olevaan biomassaan. Normaalikuormitteisessa aktiivilietelaitoksessa tämä suhde on välillä 0,05-0,2. Keskiarvo laitoksella on ollut 0,08. KEMIALLINEN JÄLKISAOSTUS Jälkisaostuksen tarkoituksena on poistaa jätevedestä jäljellä olevaa fosforia. Erillinen jälkisaostus myös varmistaa puhdistustuloksen, jos biologisessa prosessissa tapahtuu häiriö. Saostuskemikaalina käytettiin Eka WT 91 liuoskemikaalia. Kemikaalin annostelu toimii virtaaman mukaan. Liuoskemikaalien annostelu tapahtuu lähellä pikasekoitusta, josta vesi johdetaan kaksiosaiseen flokkausaltaaseen. Flokkausaltaissa on lapahämmentimet. Veden viipymä mitoitusvirtaamalla on 15 minuuttia. Kemikaalia käytettiin jälkisaostuksessa 217,46 tonnia vuonna 2014. 22
JÄLKIKÄSITTELYKENTTÄ Ennen vesistöön johtamista vesi jälkikäsitellään 17,1 hehtaarin jälkikäsittelykentällä. Kentällä kasvaa pääasiallisesti järviruokoa. Kentällä on orgaanista ainesta, fosforia ja typpeä poistava vaikutus. Jälkikäsittelykentän lähtöpää 3.3. Lietteen käsittely ja kuivaus LIETTEEN SAKEUTUS Esiselkeytyksestä sekä biologisesta että kemiallisesta prosessissa erotetut lietteet ovat vesipitoisia, joten niitä tiivistetään mekaanisesti sakeuttamoissa ennen lietteen koneellista kuivausta. Puhdistamon selkeytysaltailta poistettu liete (ylijäämäliete) kerätään selkeytinrakennuksessa olevaan ylijäämälietepumppaamoon. Sieltä liete pumpataan sakeuttamoihin. Sakeuttamoiden pohjalla olevat lietekaavarit pyörivät jatkuvasti, jotta liete tiivistyisi mutta ei kerääntyisi liian tiukasti pohjalle. Sakeutuksessa tiivistetty liete pumpataan turve/lietesekoitussäiliöön ja sakeuttamoiden rejektivedet johdetaan takaisin prosessiin. Lietteen laskeutuvuudella sekä sakeuttamoiden rejektivesien kuormituksella on suuri merkitys koko puhdistamon toimintaan. 23
TURPEEN JA POLYMEERIN LISÄYS Sakeutuksesta tiivistetty liete pumpataan turve/lietesekoitussäiliöihin. Sakeutettuun lietteeseen lisätään turvetta ja myöhemmässä vaiheessa polymeeriä lietteen kuivauksen tehostamiseksi. Prosessi toimii panosperiaatteella, jolloin toisen sekoitussäiliön tuote virtaa kuivaukseen ja toinen on täytöllä. Automatiikka laskee tarvittavan turpeen määrän tulevan lietteen kiintoainepitoisuuden perusteella. Turve mitataan kuljettimen nopeudesta ja turpeen määrästä kolien välissä. Lietteen kuivainyksikkö 1 KUIVAUS JA AUMAKOMPOSTOINTI Turve-lieteseos, johon on lisätty polymeeriä, johdetaan flokkulaattorista ruuvikuivaimeen, jossa seosta puristetaan vastapainelaippaa vasten. Ruuvikuivaimessa seoksesta puristuu rejektivettä ruuvia ympäröivän kiilalankasiivilän lävitse. Ruuvikuivaimelta kuivattu tuote johdetaan ruuvikuljettimelle, joka kuljettaa seoksen katettuun seossiiloon. Siihen mahtuu kuivattua turvelieteseosta noin 250 m3, eli noin kahden viikon tuotanto. Siilosta seos ajetaan pyöräkuormaajalla puhdistamon kompostikentälle, missä Viherrengas Oy lisää tukiaineita ja kompostoi tavaran mullan valmistukseen. Kompostoitavan turvelieteseoksen tuotanto oli 7 919 tonnia, johon on lisätty 1 147 tonnia tukiaineita. Kompostoituvaa seosta oli siis 9 066 tonnia. 24
Asfaltoitua kompostikenttää on puhdistamolla 1,48 hehtaaria. Vuoden lopulla kompostikentällä oli kompostoituvaa seosta 1 800 tonnia eli 2,5 kuukauden tuotanto. Viherrengas Järvenpää Oy kompostointikentällä Yhtiön ja Viherrengas Järvenpää Oy:n välillä on tehty 24.8.2000 sopimus jätevedenpuhdistamolla syntyvän turvelieteseoksen kompostoinnista ja hyödyntämisestä. Kompostitoimintaa on kehitetty Oulun yliopiston tutkimusten pohjalta yhteistyössä kompostointia hoitavan yrityksen kanssa. Uuden ympäristöluvan mukaisesti aumojen kompostoitavuutta ja materiaalivirtoja seurataan. Niistä pidetään erillistä päiväkirjaa. Aumojen käännössä ja turvelieteseossiilon tyhjennyksissä huomioidaan myös tuulen suunta hajuhaittojen minimoimiseksi. Laitoksella on tuulen suuntaa rekisteröivä ja visualisoiva laitteisto. Analyyttinen hajutarkkailu on otettu käyttöön kevään 2008 aikana tueksi hajuhaittojen minimoimiseksi. Tämän lisäksi viime vuonna käynnistettiin hajupaneeli Niittyrannan alueella. Paneelin jäsenet toimittavat kuukausittain tulokset, joista laaditaan raportti puolivuosittain. 3.4 Käsittelyn tunnuslukuja Tunnuslukuja vesiprosessista vuodelta 2014 vesimäärän ollessa 4 967 m 3 /d 25
Lieteprosessin tunnuslukuja vuodelta 2014 3.5 Puhdistamon käyttötyöt ja käyttötarkkailu Puhdistamon käyttötyön hoitaa puhdistamon henkilökunta. Käyttötöitä ovat erilaiset prosessien, mittareiden, koneiden sekä kemikaalien annostuksien tarkistukset, valvonnat ja määräaikaishuollot. Suuremmissa huoltotöissä käytetään apuna Kempeleen Vesihuolto Oy:n asentajia sekä ulkopuolisia yrityksiä. Huoltosopimuksia eri yrityksiin on sähkö- ja automaatiolaitteista, pumpuista, lieteanalysaattoreista ja mikroskoopista. Prosessin tilaa seurataan ja valvotaan jatkuvasti automaation avulla sekä manuaalisesti erilaisilla analysaattoreilla. Seurattavia ja valvottavia manuaalisia analysointeja ovat fosfaattifosforin ainepitoisuus, palautuslietteen lieteindeksi, lietteiden kuiva-ainepitoisuudet sekä palautuslietteen aktiivisuus. Kesällä hankittiin kiinteä varavoimakone, jolle rakennettiin oma rakennus. Alla on kuva rakennuksen katon laskemisesta. Varavoimakoneen teho on 118 kw ja sillä voidaan turvata laitoksen sähkönsaanti, lietteen kuivaus poissulkien, sähkökatkoksien aikana. 26