Kasvien ja mikrobien tutkimus: uusia mahdollisuuksia biopuhdistukseen BIO-Connect , Helsinki

Samankaltaiset tiedostot
Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä

Vesi- ja Ympäristötekniikan Tutkimusryhmä

HUJA/pajukosteikkopuhdistus

Kosteikot kaivosvesien puhdistuksessa Maailman vesipäiväseminaari 2018

Tuloksia kierrätys- ja luonnonmateriaalien käytöstä metallipitoisten vesien puhdistuksessa - yhteenvetoa HuJa-projektista ja HybArktprojektin

Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Mitä pajukosteikon juuriston mikrobianalyysi kertoo? , Oulun yliopisto Karoliina Iso-Junno

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Smart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Metallipitoisten hulevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla

Mikä on (meri)roska? Jätevedenpuhdistamot mikromuovin kulkureittinä vesistöihin

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Oulun yliopiston ja hankkeen toteuttaneiden tutkimusyksikköjen esittely

Luontopohjaiset kaksitasouomat tulvanhallinnassa: uutta tutkimusta ravinteiden pidätyksestä Pienvesiseminaari

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Biomassasta aktiivihiileksi - biohiilen aktivointimenetelmistä ja sovelluksista

Kuinka paikallisen ja valuma-aluetason pohjavesipintavesiyhteyksiä. kunnostustoimissa?

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

BIOHIILI SUOMESSA CASET NIITTYKUMPU JA PUUTARHAKATU TIIA VALTONEN RAMBOLL FINLAND OY

Kansainväliset PIMA-markkinat ja yhteiset vientiponnistukset. Suomen ympäristökeskus Outi Pyy

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta

Teollisuustaito Oy Annika Hämäläinen. Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Pajupuhdistamo matalaravinteisten vesien käsittelyssä. Vihreä infrastruktuuri

Miten kasvit saavat vetensä?

Biohiilen mahdollisuudet peltovesien käsittelyssä

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Teollisuusveden ja kaupungin huleveden käsittely bio- ja mineraalisorbenteilla laboratoriomittakaavan tutkimus

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

Miten kasvit saavat vetensä?

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Veden stabiilit isotoopit vedenhankinnan ja viemäriverkoston analysointityökaluna

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

SEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN. Saurion vo. Kohde POHJAVEDEN SUOJELU

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

Toimiva maaperän mikrobisto

VESITURVALLISUUDEN KOULUTUSMODUULIT KV-PALVELUNA

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

POAKORI KEMIALLISESTI HUONOSSA TILASSA OLEVIEN POHJAVESIALUEIDEN KOKONAISVALTAINEN RISKINHALLINTA LIISA KOIVULEHTO, ESA ROUVINEN, KIMMO JÄRVINEN

Kosteikot vesienhoidossa

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Metallien ympäristöriskin arvioiminen mallintamalla

Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut (Hule S&C)

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Turvemaiden kuivatukseen. ja ympäristönsuojeluun. liittyviä tutkimuksia Oulun. yliopistolla. Björn Klöve, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikka

Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja

Hulevesien luonnonmukainen hallinta

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Yhdessä! Verkostot vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukemisessa Vesistökunnostusverkoston vuosisemimaari Jenni Jäänheimo, YM, 13.6.

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö - Soveltavaa tutkimusta ja tuotekehityspalveluita -

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK

Maija Taka Pienvesitapaaminen

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

YMPÄRISTÖTOHTORIKOULU JA VIHREÄ KEMIA

Metsistä saa muutakin kuin puuta

Savilahden alueella tekee päivittäin on töitä n henkilöä.

Transkriptio:

Kasvien ja mikrobien tutkimus: uusia mahdollisuuksia biopuhdistukseen BIO-Connect 22.11.2017, Helsinki Piippa Wäli, Annu Ruotsalainen, Anna Maria Pirttilä, Kaisa Lehosmaa, Heini Postila, Katharina Kujala, Anna-Kaisa Ronkanen Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö

Biopuhdistus = jätteidenkäsittelymenetelmä, jossa käytetään eliöitä neutraloimaan tai poistamaan haitta-aineita pilaantuneelta alueelta Epäorgaanisia haitta-aineita (esim. raskasmetallit) ei voi hajottaa Raskasmetallien puhdistusprosesseissa niiden liukoisuutta ja biosaatavuutta joko lisätään tai vähennetään Aktiiviset ja passiiviset menetelmät Passiiviset: + Luonnonmukaisia puhdistusmenetelmiä + Alhaiset perustamis- ja ylläpitokustannukset + Ei vaadi ulkopuolista energiaa - Hidas menetelmä

TEIJO MÄÄTTÄNEN Korkeiden raskasmetallipitoisuuksien maaainekset voivat pilata pinta- ja pohjavesiä kustannustehokkaita ja kestäviä menetelmiä tarvitaan lisää erityisesti kohteisiin, joissa tarvitaan passiivisia ratkaisuja Talvivaarassa vähäteltiin tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristö- ja vesiosaamisen tarvetta. Talvivaaran kaivosalueen näkymiä syksyllä 2014. Kainuun Sanomat 7.10.2014 Kanadalainen kaivosyhtiö konkurssiin Nivalassa jätti jälkeensä saasteet ja miljoonien laskun veronmaksajille. Suomen Kuvalehti 19.5.2017

Raskasmetallipitoisten maiden sekä niiden suoto- ja valuvesien tyypilliset puhdistusmenetelmät Ns. Aktiiviset menetelmät Pilaantuneen maan kaivaminen ja poistaminen Maan peseminen Raskasmetallien kemiallinen ja fysikaalinen stabilointi Raskasmetallien suodatus ja imeytys vedestä Conventional soil and water remediation methods are expensive and often involve the storage of soil or absorbant in designated areas, postponing rather than solving the problem (Furini et al. 2015) Savaterra Oy

Miksi kasvit ja mikrobit kannattaa huomioida maan ja veden puhdistuksessa? Ottavat ravinteita maasta ja vedestä: - Jätevedenpuhdistamot - Kosteikot erilaisille valumavesille (metsätalous, maatalous, turvetuotanto) Hajottavat orgaanisia haitta-aineita: - Öljyisten maiden puhdistus Sitovat raskasmetalleja: - Kaivosten pintavalutuskentät Kasveilla usein myös välillinen vaikutus puhdistustehokkuuteen Parantavat puhdistusyksikön veden virtausominaisuuksia Lisäävät pinta-alaa Sekoittavat vettä Ruokkivat mikrobeja Siirtävät happea Tuottavat lämpöä

Kasvipuhdistus (fytoremediaatio) Fytostabilointi: kasvittamalla pilaantuneita alueita - vähentää eroosiota - juuristo sitoo raskasmetalleja Kasvisuodatus: juuret tai sammalet suodattavat raskasmetalleja vedestä Fytoekstraktio: raskasmetallien poistaminen maasta tai vedestä joko kertymällä niitä kasvibiomassaan tai haihduttamalla/höyrystymällä ne kasvien kautta ilmakehään

Kasvien mikrobisymbionttien rooli kasvipuhdistuksessa vähällä huomiolla Mikrobit selviävät erilaisissa ja biologisesti erittäin haasteellisissa olosuhteissa -> auttavat kasveja selviämään erilaisissa oloissa + stressinsietokyky + puolustus + haitta-aineiden detoksifikaatio + veden ja ravinteiden sekä muiden aineiden otto

Mikrobit voivat auttaa kasvia sopeutumaan haastaviin olosuhteisiin mm. korkeat lämpötilat Curvularia-sieni

Kasvit ja mikrobit pilaantuneiden maiden puhdistuksessa: Usein keskeisessä roolissa passiivisia menetelmiä Tutkimusta etenkin kasvi-mikrobi-yhdistelmistä vähän Tutkimustietoa heikosti hyödynnetty puhdistusratkaisujen suunnittelussa ja mitoituksessa Ohjeistus ja suunnitteluparametrit puuttuvat Tutkimattomia mahdollisuuksia! Kustannustehokasta! 9

Biopuhdistusmekanismit 1. Raskasmetallien sitoutuminen maaperään, turpeeseen ja pohjasedimenttiin liukoisesta ei-liukoiseen muotoon mm. mikrobitoiminnan vaikutuksesta 2. Raskasmetallien kertyminen kasvimateriaaliin voidaan poistaa alueelta 3. Raskasmetallien poistuminen ilmakehään mikrobien ja/tai kasvien aineenvaihdunnan seurauksena

MITÄ ME YHDESSÄ: Ekologia ja genetiikka + Vesi- ja ympäristötekniikka Haasteet kylmissä oloissa: Monet kasvit ja mikrobit passiivisia talviaikaan - Biopuhdistus kylmissä ilmasto-oloissa - Hydrologian ja kosteikkojen prosessien tuntemuksen yhdistäminen kasvi- ja mikrobiekologiseen, yhteisöekologiseen, kasvifysiologiseen ja molekyylibiologiseen tietämykseen - Kasvi- ja mikrobiyhteisöjen hyödyntäminen puhdistusyksiköissä: niiden mitoitus ja puhdistusteho Korkea sadanta ja kevättulvat Ratkaisuja: -> Maanalaiset bioreaktorit -> Psykrofiiliset mikrobit ja kasvit -> Sammalet ja levät (alhaisen lämpötilan fotosynteesi) Tavoitellaan mitoitusohjeita ja systemaattisia suunnitteluohjeita

Kasvien ja mikrobiyhteisöjen hyödyntäminen kosteikkojen toiminnan tehostamisessa Mikrobiologinen aktiivisuus keskeistä puhdistusprosesseissa Energiakasvien hyödyntäminen ravinteiden pidättymisessä (kiertotalous) Mykoritsalla on tärkeä rooli kasvien ravinteidenotossa Metallien pidättyminen kasveihin tehostuu Runsaasti perustutkimusta, kosteikkopuhdistamosovellukset alussa 12

Kasvit ja niiden symbionttiset mikrobit biopuhdistuksessa Koivut rikastavat sinkkiä (Zn) Pajut kadmiumia (Cd) Eräät heinät arseenia (As) Sammalet suodattavat vedestä haitta-aineita Etsimme erityisesti mikrobeja, jotka edistävät raskasmetallien kertymistä kasvien versoihin (puhdistuksen lisäksi myös metallien rikastaminen maasta mahdollista kasvien avulla?)

Ekologian ja genetiikan yksikkö Esimerkkejä tutkimuksista Raskasmetalleja rikastavien kasvien ja niiden mikrobikumppanien etsintä Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeeltä Kuolan saastealueiden juurisienet Pitkäaikaisen raskasmetallialtistuksen vaikutus lakkisieniyhteisöihin Heinät arseenin puhdistajina Pilaantuneiden pohjavesien bakteeriyhteisöt Sammalet vesien puhdistajina

Ekologian ja genetiikan yksikkö Osaaminen ja laitteistot Kasvi- ja mikrobiekologia Kasvisymbioosien biologia Molekyylimenetelmät Pohjavesi ja virtavesi mikrobiekologia Yhteisöekologiset menetelmät Bioinformatiikka Molekyylilaboratorio Biocenterin sekvensointipalvelut Kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneet ja kasvatuskentät Ilmastohuoneet ja kasvatuskaapit

Tutkimushankkeita, Ekologia ja genetiikka - Mykoritsat Kuolan niemimaan ympäristöstressialueilla (Turun yliopisto, Suomen Akatemia 2003-2006) Luonnonkasvien ja niiden symbionttisten mikrobien käyttömahdollisuudet kaivostoiminnan pilaamien maa-ainesten ja vesien biopuhdistuksessa (Maj ja Tor Nesslingin säätiö 2016-2018) Pohjavesien ja niistä riippuvien ekosysteemien kestävä hallinta (Suomen akatemia, AKVA- akatemiaohjelma 2012-2016) Kunnostuksen vaikutukset lähteiköiden eliöyhteisörakenteeseen ja ekosysteemitoimintoihin (Maj ja Tor Nesslingin säätiö 2014-2016) 16 30.11.2017 Add footer if needed

Vesi- ja ympäristötekniikan yksikkö Pitkä kokemus erilaisista kosteikkoratkaisujen suunnittelusta ja mitoituksesta teollisille vesille ja luonnon vesille Tuntemusta materiaalien pidätyskyvyistä ja toiminnasta erilaisissa puhdistusratkaisuissa Hydrologinen mitoitus ja laskenta vesimäärien arviointiin ja kuormitusten ennustamiseen Arktisten olosuhteiden huomioinen ympäristötekniikan sovelluksissa

Vesi- ja ympäristötekniikan yksikkö Osaaminen ja laitteistot Monipuolinen laitteisto erilaisten materiaalien testaukseen - Fysikaaliset ominaisuudet - Kemialliset ominaisuudet - Hydrologiset parametrit Pumppulaitteistoa erilaisten puhdistusyksiköiden testaukseen Kairausvälineistöä maaperänäytteiden ottoon Merkkiainemenetelmät veden kulkureittien ja viipymien mittaamiseen Isotooppihydrologiset menetelmät Monipuolinen ohjelmisto veden virtausten laskentaan sekä ravinteiden/haitta-aineiden reaktioiden laskentaan (MODFLOW, Hydrus, Phreeqcs jne.)

Min-North Modifioitujen biomateriaalien mahdollisuudet kaivosvesien puhdistuksen tehostamisessa - Laboratorio/pilot testejä Kosteikkopuhdistamon toiminta ja talven (jäätymis/sulamissyklien) vaikutus siihen - Kenttämittauksia ja pilot-testauksia HUJA - Pajukosteikko pohjoisissa olosuhteissa - Vesien puhdistus, haihdutus, ravinteiden kierrätys - Luonnon mineraalit ja modifioidut biomateriaalit esim. hulevesien ja teollisuusvesien metallien poistossa - Laboratorio ja pilot tutkimuksia 19

HybArkt-yhteistyöhanke-esitys typen ja raskasmetallien puhdistamiseksi erilaisesta vesistä (OY + SYKE) Bioreaktori Sammalpuhdistamo Hakepuhdistamo Paju- ja ruokopuhdistamo 20 20

Yhteistyökumppaneita Suomen ympäristökeskus, SYKE Luonnonvarakeskus, LUKE Geologian tutkimuskeskus, GTK Kaivosyhtiöitä Vesilaitoksia Start up yrityksiä Yliopistoja Suomessa ja ulkomailla 21

Etsimme kumppaneita, pilottiprojekteja ja kohteita sekä tutkimusrahoitusta testataksemme pilaantuneiden maiden ja vesien puhdistusta mikrobien, kasvien sekä mikrobeilla paranneltujen kasvien/materiaalien avulla

Kiitos! Kysymyksiä?