PORTFOLIO Kuva: SAKK Anniina Kuivalainen SAKU 2010-2011
ESITTELY Anniina Kuivalainen Synt. 1991 Kemi Valmistuin lukiosta viime keväänä. Ensimmäinen ajatukseni lukion jälkeen ei todellakaan ollut lähteä jonnekin Inariin keskelle ei-mitään opiskelemaan saamea. Suunnitelmissani oli päästä yliopistoon lukemaan matematiikkaa ja lopulta valmistua matematiikan opettajaksi. Tämä suunnitelmani kuitenki kariutui siihen, että en päässyt yhteenkään hakemistani kolmesta yliopistosta. Poikaystävältäni kuulin Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta, sillä hän haki sinne media-linjalle. Aloin tutkimaan SAKK:n nettisivuja tarkemmin ja huomasin, että siellä alkaa vuoden kestävä saamen kielen ja kulttuurin linja ja hakuaikaakin on vielä viikko. En ollut vielä valmis työelämään, joten päätin sitten hakea SAKU:lle. Minulla ei ollut harmainta hajua, tulisinko ikinä tarvitsemaan saamea missään, mutta onhan se kiva oppia uusi kieli. Pitäisin ikään kuin välivuoden ja hakisin seuraavana keväänä taas yliopistoon. Toisin kuitenkin kävi. Inarin maisemat ja ihmiset, SAKK sekä saamenkäsityöt veivät sydämeni ja päätinkin jäädä tänne pidemmäksi aikaa. En siis hakenutkaan yliopistoon vaan SAKK:iin pehmeiden saamenkäsitöiden linjalle. Olen SAKK:ssa siis ainakin vielä yhden vuoden. Katsotaan sitten taas ensi keväänä, että mitä keksin. Päätänkö jäädä SAKK:iin vielä pariksi vuodeksi ja suorittaa tutkinnon vai lähteä kenties jonnekin muualle. Sen näkee sitten. Kuva: Jonna Kilkki Kuva: SAKK
ELOKUU 2010 Kuukausi koulunkäyntiä takana. Luokallamme opiskelunsa piti aloittaa 12 oppilasta, mutta loppujen lopuksi meitä onkin vain 8. Ryhmä sekä opettajamme, Heidi, ovat todella mukavia. On myös ollut hauskaa tutustua uusiin ihmisiin. Tämä luokka on kyllä ihan erilainen kuin aikaisemmat luokat, joilla olen ollut. Ennen olen opiskellut vain oman ikäisteni kanssa, mutta nyt luokkamme nuorimmat ovat vasta yläasteelta päässeitä ja vanhimmat jo yli 40-vuotiaita. Vaikka ikähaarukka onkin suuri, kaikki tulevat silti hyvin toimeen keskenään ja pidämme tunneilla hauskaa. Heti toisella viikolla pääsimme päivän mittaiselle opintomatkalle Angeliin. Kävimme hakemassa sieltä pajuja ja kenkäheiniä. Seuraavana päivänä saimmekin todella mukavan tehtävän, kun meidän piti irroittaa hakemistamme pajuista parkkia. Minulla ei kyllä mitään hajua, mihin parkkia käytetään, koska meille ei kerrottu siitä mitään. Ehkä vielä joku päivä saan tietää senkin. Mu eallin Mu namma lea Anniina. Mun lean 19 jagi boaris. Mun orun Avvilis, muhto mun lean eret Giemas. Mun lean riegadan miessemánus. Mun lean mehter 56 guhkki. Mus lea okta viellja. Su namma lea Niko ja son lea 24 jagi boaris. Mus leat guokte bussá. Daid namat leat Tikru ja Mauno. Tikru lea 6 jagi ja Mauno lea 4 jagi boaris. Dat eai oro mu luhtte Avvilis. Dat orrot mu eatni luhtte Giemas. Mun láven borrat láibbi ja juhkat gáfe iďďes. Mun lean váibmil šukkuladii. Mun liikon njálgáide. Mun logan sámegiela Sámi oahpahusguovddažis Anáris.
SYYSKUU 2010 Olemme opiskelleet saamea ihan hullunlailla. Meillä on jopa ollut kahdeksantuntisia päiviä pelkkää saamea. Huhhuh, siinä on aivot olleet ihan jumissa. Iltapäivällä kaikki ovatkin olleet väsyneen hiljaisia. Kyllä meillä on hauskaakin ollut ja osa päivistä on ollut täynnä naurua. Olemme myös tehneet kolme opintomatkaa. Haimme koivunjuuria Iijärveltä. Kaivoimme maata kynnet sormet multaisina, mutta hymy huulilla. Lounastauon vietimme vesisaatessa nuotion äärellä nauttien puolikasta makkaraa. Pahkoja haimme Hirvassalmen suunnalta. Kuljeskelimme pitkin metsää ylöspäin tähyillen. Kun joku bongasi pahkan, piti huuta ääni käheäksi Pahkaa! ja jäädä odottamaan metsurimiestä, joka sitten sahasi pahkan irti. Kävimme Ivalon matkailulinjan järjestämällä päiväretkellä Lemmenjoella Kaapin-Jounin kentällä. Päivä oli lämmin ja aurinkoinen, ja oli muuten kauniit maisemat. Kuvat: Jonna Kilkki Mu niehkovahkuloahppa Mun lotkkodan mu niehkovahkuloahpas. Bearjadaga mun boran eahkedaččiid mu irggiin. Mun ráhkadan buorre borramuša ja maŋŋeborramuša ja mun cahkkehan gintaliid. Moai juhke vilgesviinni. Borramuša maŋŋá moai gehčče romantihkalaš eal ligova. Lávvardaga mun finan muohtodivššus, giehtadivššus ja juolgedivššus. Mun boran restauraŋŋas mu ustibiiguin. Eahkes mun festen mu irggiin ja ustibiiguin ja mii lávlut karaoke. Sotnabeaivvi mun finan ruvvejeaddjis. Mu irgi čorge munno visti. Som maid málesta munnje.
MARRASKUU 2010 Kävimme opintomatkalla Karasjoella tutustumassa Norjan saamelaiskäräjiin ja saamelaisradioon. Esittelyt olivat kokonaan saameksi ja saamentaito ei ollut mitenkään häävi, joten osa asioista meni ihan ohi. Varsinkin saamelaiskäräjillä oli hyvä, jos ymmärsi edes puolet esittelystä. Radiolla kieli oli helpompaa, joten siitä ymmmärsikin enemmän. Mutta olisi ollut hyvä, jos Heidi olisi edes vähän tulkannut. Pääsimme myös käymään Karasjoen suuressa kauppakeskuksessa sekä kokemaan markkinahuumaa. Kuun lopussa oli kaksi viikkoa vapaasti valittavia käsitöitä. Itse, kuten lähes kaikki luokaltamme, päätin tehdä karvakengät. Ensin nahkoja näskättiin kädet rakoilla, sitten kenkiä ommeltiin sormenpäät reikiä täynnä. Aluksi niistä näytti tulevan ihan liian pienet, mutta lopuksi, kun niitä vähän venytettiin, niistä tulikin juuri sopivat. Nyt vain odotellaan pakkassäitä, jotta pääsee käyttämään itsetehtyjä kenkiä. Olen kyllä ylpeä työni tuloksesta. Nyt myös ymmärtää sen, miksi karvakengät maksavat niin paljon. Sain myös tietää sen mihin parkkia käytetään. Sillä siis pehmitetään nahkoja, jotta niitä olisi helpompi käsitellä. Kuva: Merja Välitalo Sillä on hattu!! Kuva: Jonna Kilkki
TAMMIKUU 2011 Ennen joulua jakson vaihtumisen myötä meillä vaihtui myös opettaja. Heidi lähti ja Outi tuli tilalle. Nyt keskitymme enemmän puhumiseen kuin täydellisen oikeaan kielioppiin. Meillä alkoi myös sisnatyöt heti vuoden alussa. Itse tein kaksi käsilaukkua, pienen ja ison. Olisin toki tehnyt enemmänkin, jos vain aika olisi riittänyt. Ihastuin sisnatöihin ihan totaalisesti! Gávpemátki Oului Mun mannen mu ustibiin shoppet Oului. Moai vulggiime iďďes junáin Giemas Oului. Moai masá maŋŋoneimme junás. Doppe moai fuomášeimme, ahte munnos ii lean stuďeantagoartaid, nu ahte moai ean ožžon stuďeantavuoládusa. Moai galggaime máksit olles hatti. Go moai ol liime Oului, moai ean diehtán, man guvlui moai galggaime mannat. Moai leimme vázzán vehá áigge, go moai fuomášeimme, ahte moai manaime boastto guvlui, nu ahte moai jorggiheimme. Dasto moai johtaleimme juoga áigge danin go moai ean gávdnan buorre gávppiid. Viimmat moai goit gávnnaime gávppiid. Moai shoppiime moadde diimmu ja finaime earret eará Anttilas ja bivttasgávppiin. De moai manaime borrat Raxii. Dan maŋŋa moai gávppašeimme vel moadde diimmu. Moai ean geargan fitnat ovtta gávppis ovdal go dat manai gitta. Moai vulggiime ruovttoluotta ruovderáŧŧestašuvdnii áiggil nu ahte moai ean maŋŋonan junás. Eahkes moai leimme ruovttoluotta Giemas.
HELMIKUU 2011 Raporta giellahárjehallama birra Mun ledjen giellahárjehallamis mánáidgárdi Urbbis. Ovdal dan mun ballen oalle ollu. Mu mielas orui ahte mun in goit ádde maidige ja ahte mun in arvva dahje máhte hállat sámegiela ollenge. Muhto go mun ledjen doppe, dat dovdamušat šaddet boastut. Mun áddejin hui ollu, masa buot maid olbmot munnje hálle. Muhtun geardde mun gal fertejin sihtat dadjat suomagillii go mun in muďui ádden. Mun maid arven ja máhttenge hállat sámegiela, muhto gal mun fertejin hállat vehá suomagilliige go mun in máhttán muhtun sániid sámegillii. Mun maid ohppen oďďa sániid. Omd. mun ohppen ahte heittää lea bálkestit sámegillii, danin go mun fertejin máŋgii dadjat mánáide ahte ii oačči bálkestit muhtun diŋgga. Dat lei buorre ahte bargit hálle munnje olu ja jearadedje mus áššiid nu ahte mun galgen hállat sámegillii. Mun maid lohken doppe mánáidgirjjiid nuba mun hárjehallen maid lohkanmáhtu. Čálalaš dáiddu mun in dárbbašan doppe ollenge. Mun dahken doppe buohkanassii oalle vehá áššiid. Mun mealgadii dušše duhkoradden mánáiguin. Mun maid omd. veahkehin mánáid bassat gieďaid go lei boradanáigi ja dahken eará dakkár áššiid. Dalle, go mánát oďďe beaivenahkáriid, mun lohken girjjiid dahje háleštin bargiiguin. Ovtta beaivve dohko bohte oďďa soffá, láhtterátnu ja eará diŋggat ja mun veahkehin bargiid daiguin. Mun gal liikojin leat doppe giellahárjehallamis. Bargit ja mánát ledje gal vuohkkasat. Dat lei hui somá, ahte maid mánáid váhnemat, eai buot muhto muhtumat, háleštedje munnje, eaige dušše mulgon mu. Muhto livččii gal leamaš buorre, jos hárjehallan livččii bistán vaikko guokte vahku, danin go mánáin manai moadde beaivve doahttat mu ja mus manai bárra beaivve ovdal go mun arven hállat albma láhkai. MuĎuige doppe lei nu somá ahte mun livččen millosit leamaš doppe guhkitge.
MAALISKUU 2011 Ennen talvilomaa kävimme kulttuurimatkalla Sevettijärvellä. Ensin menimme Sevetin kouluun, jossa pääsimme osallistumaan 9. luokkalaisten koltansaamen tunnille. Meille opetettiin hieman ääntämistä, jonka meidän piti lukea muiden oppilaiden kanssa yksi kappale oppikirjasta. Ääntäminen oli vaikeaa, mutta kieli vaikutti silti mielenkiintoiselta. Ruokailun jälkeen kilpailimme koulun oppilaita vastaan suopunginheitossa. Saimme myös näytteen katrillista ja osa meistä, minä mukaan lukien, pääsi kokeilemaan sitä käytännössä. Siinä meni pää ihan pyörälle! Sevetin koulun lisäksi kävimme kuuluisassa Sevetin baarissa, kolttatalolla sekä kyläpajalla. Kuun lopulla kävimme inarinsaamelaisen Aili-Maaret Vallen luona tekemässä ruokaa. Teimme kalapottua ja jälkiruoaksi mustikkapiirakkaa. Oli kyllä hyvää! Kävimme myös pilkkiretkellä Tuulijärvellä. Päivä oli aurinkoinen, lämmin ja mukava. Kuvat: Jonna Kilkki
HUHTIKUU 2011 Saamentunnit ovat vähentyneet huomattavasti ja tilalle on tullut paljon käsitöitä. Meillä oli tässä kuussa taas vapaasti valittavia käsitöitä, ja halusin tietenkin tehdä mitäs muutakaan kuin sisnatöitä. Kahden viikon aikana ehdin tehtailla kolme käsilaukkua ja kolme pikku pussukkaa. Yhden käsilaukuista tein ystävälleni lahjaksi, kuten myös yhden pussukankin. Loput laukut ja pussukat yritän saada myytyä kenelle, kuka vain haluaa ostaa. Meillä alkoi myös hopeatyöt sekä puu-, luu- ja sarvityöt. Hopeatöissä päätin tehdä itselleni sormuksen. Hopeatyöt ovat kyllä pikkutarkkaa hommaa. Kaiken pitää olla juuri eikä melkein ja korjaaminen on vaikeaa, jos vahingossa tekeekin väärin. Puu-, luu- ja sarvitöiden ensimmäisillä tunneilla teimme luiset voiveitset. Sen jälkeen aloimme tekemään kuka mitäkin. Itse aion tehdä kaksi luusormusta, eli luvassa on hiomista, hiomista ja vähän lisää hiomista. Goas lean čiŋadan? Maŋimus geardde, go lean čiŋadan, lei mánnan gease. Dalle ledje studeantafeasttat. Máŋggain eará studeantain ledje divrras čuvllat, čiŋat ja gápmagat. Muhtumat ledje juoba diŋgon sin čuvllaid olgoriikkain. Munge gal liikon čiŋadit, muhto mun in hálit máksit das ollu. Nuba mu eadni goarui mu čuvlla. Dat lei vehá nugo pitsikangasta. Dat lei muďui áibbas vielgat, muhto ozas lei vehá pinkki, boagánsajis lei dakkár oalle stuorra pinkki gákkesrássi ja healmmis lei pinkki buvvedat. Mus ledje maid pinkki gápmagat, mat mákse dušše 20 euro. Čeabehis mus lei dakkár čuvgesrukses-silba Kalevala-čikŋa, man mun lean ožžon rihppaskeaŋkan. Mus lei maid čuvgesrukses-silba beallječiŋat, maid mun ožžon mu irggis studeantaskeaŋkan.
TOUKOKUU 2011 Kuukausi koulunkäyntiä jäljellä ja kevätväsymystä on selvästi ilmassa. Vähän on myös haikea fiilis, sillä tämä lukuvuosi on ollut niin hauska ja mukava ja kohta se jo loppuu. Hopea- ja luutöitä on tehty ja sormukset saatu valmiiksi. Saameakin on vielä vähän opiskeltu, mutta ei kovin paljoa. Tunneilla on lähinnä vain juteltu taikka pelattu. Viimeiset viikot ovat muutenkin olleet melko rentoja. Vuosi on menny nopeasti ja ollut kaikinpuolin antoisa. Olen oppinut paljon saamelaiskulttuurista, ja kieltäkin on siinä samalla tarttunut mukaan ihan kiitettävästi. Aion ylläpitää kieltä niin hyvin kuin mahdollista, jos en puhumalla niin vähintään lukemalla saamenkielisiä kirjoja. Vuoden aikana olen päässyt tekemään kaikenlaista, mitä en varmasti missään muualla olisi tullut tehneeksi. Ei sitä yliopistossa pääse tekemään hopeasormusta, saati ompelemaan karvakenkiä. Ja tuskinpa muuten olisin käynyt Saamelaiskäräjillä tai Sevettijärvellä tanssimassa katrillia. Lisäksi edessä on vielä yksi reissu Norjan puolelle. Siitä tulee varmasti hauskaa. Kiitos SAKK:lle ja SAKU:lle tästä ihanasta vuodesta!