Kuva: SAAKK:n drop boxista. Kuva: Heini Karttunen PORTFOLIO. Laura Kyllönen SAKU SAAKK Kevät Kuva: SAKK:n drop boxista

Transkriptio

1 Kuva: SAAKK:n drop boxista PORTFOLIO Kuva: SAKK:n drop boxista Laura Kyllönen SAKU SAAKK Kevät 2010

2 1. TEKIJÄ Esikoisportfolisti Laura Kyllönen syntyi Kuusamossa keskellä kauneinta kaamosta marraskuussa vuonna Vanhempiensa yhteistyön tuloksena kirjoittajan suonissa kohisee pohjoisen Itä-Suomen ja eteläisen Lapin sekä Etelä-Pohjanmaan vahvat ja kuohuvat geenivirrat, jotka aika ajoin ryöpsähtävät kevättulvien lailla yli uomiensa. Elämänsä ensimmäiset 16 vuotta kirjoittaja asui jylhien Koillis-Suomen vaarojen ja siintävien selkien sylissä, josta elämänmatka on johtanut monien maitten ja kaupunkien kautta Inariin. Tie vei ensin SAAKKin Eräja luonto-oppaan ammattitutkintoon johtavalle koulutuslinjalle Kaamaseen, josta vuoden jälkeen oli siirryttävä Inarin toimipisteeseen lukemaan Saamen kieltä ja kulttuuria. Ja mikäs Inarissa on asua, ihmiset ovat lepposia ja turha höyryäminen on jätetty etelän herroille.

3 2. OPINTOPÄIVÄKIRJA LUKUVUODELTA Aloitin siis Saamen kielen ja kulttuurin opiskelut toisia oppilaita vähän myöhemmin elokuun lopussa. Ennen sitä kävin eräja luonto-oppaan koulutuksen loppuun Toivoniemessä. Seuraavassa päiväkirjaluonteisia mietteitä menneen lukuvuoden opiskelusta ja reissuista. ELOKUU 2009 Maanantai Se on elokuun viimeinen päivä, mutta ensimmäinen päiväni sakulaisena. Vähän sekavaa kaikki vielä, mutta eiköhän se tästä. Kuva: SAKK:n drop boxista

4 SYYSKUU 2009 Pahkojen ja kivien hakureissu Käytiimpä sitten pari päivää maastossa. Kivvaa! Toiviksen vuosi saa jatkoa, ei tarvi koko ajan olla sisällä ;) Mentiin me kaikki ykköset tuonne Kittilän suuntaan niin, että pahkoja haettiin Pokan tienoilta ja serpentiinikiveä Tarpomapäältä. Empä oo ennen hakenu kumpiakaan, joten opinpa taas jottain uutta. Pahkat oppi valikoimaan aika nopsaan, mutta kivistä ei kyllä ottanu selevää Erkin veli Heikkikään. Kun pahka löyettiin niin jäätiin sen lähettyville ja huuettiin äänet käheiksi "Paahkaa!"; kivistä taas sai suurimman osan löydöksistään heittää läheiselle Kumputunturille kasvamaan Yö oltiin jollain vanhalla tukkimiesten kämpällä. Siellä saunottiin ja uitiin jäisessä hetteessä, toiset lämmitti paljunkin ja toiset onki kaikki tammukkaistukkaat lammesta. Osa yritti nukkua hikisessä kämpässä, kun toiset ottivat ilon irti ja siirtyivät makuupusseineen Golden Barin terassille. Mieli oli kaikilla (lue: suurimmalla osalla) korkealla ja asenteet kohillaan! Kuva: SAKK:n drop boxista

5 LOKAKUU 2009 Syyslomaki oli ja meni hurauksella. Toinen jakso vaihtu ja silleen. Nyt on saamea vähemmän ja tilalle tuli aateekoota ja valokuvausta. Ihajjees. Oppii käyttämään erilaisia ohjelmia enemmän ja hyötyypä sitten niistä jatkossa... Ja olihan meillä lokakuussa hurja taistelo jalkapallon herruudesta oppilaitten ja opettajien kesken Inarin jalkapallokentällä.

6 MARRASKUU 2009 Saamen ope vaihtu eli Heidi häippäs ja Outi L. tuli tilalle. Uus jakso on tähän mennessä ollu kieliopin suhteen vanhan kertausta. Sanoja vaan tullee liukuhihnalta! Kaikki pitäs omaksua ja muistaa. Valinnaisvaihtoehtoja ollaan kirjattu ylös, saa nähä millon päästään toteuttamaan niitä. Ja Kautokeinon reissu varmistu! Yippee! Sinne siis joulukuun tokalla viikolla. Marraskuussa SAAKK:ssa piikitettiin kaikkia halukkaita sikainfluenssarokotteella

7 JUOVLAMÁNNU 2009 Lea juovlamánnu ja viimmage dálvi! Mii finaimet Guovdogeainnus álgumánus. Mátki áigge mii bisánimmet shoppet Kárásjogas ja dasto maniimet Guovdageaidnui. Dieppe oruimet Villmarksenteras guokte ija. Dovduimet Diehtosiidii ja Sámi Allaskuvlii ja vel Beaivváš teahterii. Shoppeimet biktasa- ja čikŋagávpogiin. Ja dieñusge gievaheimmet ollu ruña! Mu mielas Beaivváš teater lei buot buoremus olles reaissus, ja tietty Sámi radio Kárásjogas lei maiddái hui buorre. Muhto Allaskuvla lei oñña, modeardna ja tylsä báiki. Oahpiin lei eksamenvahku nu ahte mii eat oidnen oktage, baicce moatte suomalaš studeanta. Muhto suohtas we had ja everybody lei pleased. Joulukuussa käytiin Outin kanssa myös Angelissa Skádjavaaran aijalla erotuksissa. Hauskaa oli ja hommia tehtiin. Kuva: Katariina Kurttila Kuva: Katariina Kurttila Aijassa tais olla enemmän kaksjalkasia... Marika ja Essi sarvia irrottamassa

8 TAMMIKUU 2010 Vuosi vaihtu kympiksi. Koulupäiviin tuli mukavasti jotaki uutta ku sisnatyöt alko. Eipä tartte vain luokassa istua ja rassata aivoja. Tekasin siis sisnalaukun ja tossut, tuskalla täytetyt ja hikikarpaloin kostutetut. Tässä vähän ohjenuoraa kyseisten töitten tekoon: Laukku Ensteks valitaan laukkumalli ja leikataan siihen kaavat: oikealla olevassa kuvassa isoin kappale on laukun takakappale, pienempi kappale kuvan alareunassa on laukun etuosan kaava ja suikale kuvan vasemmassa laidassa on laukun reunakappaleen kaava. Seuraavaksi valitaan sisna ja sitten vain hommiin. Tarvitaan siis taka-, etu- ja sivukappaleet sekä tereet joka sauman väliin. Vielä tarvitaan vuorikangasta ja kantonarua. Laukku ommellaan suonilangalla ja oikealla äimällä. Kuva: Laura Kyllönen Kuva: Laura Kyllönen

9 Sisnatossut Lopuksi kiinnitetään nauhan lenkit, viimeistellään tossut kauniiksi ja punotaan nyörit. Ja onnitellaan loppuun tehdystä työstä ja vaivasta. Ompelu alkaa pohjakappaleen takaosasta. Kuvan tossussa mukana on koristelankaa. Sitten ommellaan kantapää kiinni ja tarkkana saa ollakin Seuraavaksi tossuntekeleeseen kiinnitetään varsikappale ja päällinen, jälkimmäisen rypytyksiin tarvitaan aavistus hikihelmiä ja muutama tuskankiljahdus. Ensin tarvitaan kaavat, sisnaa, suonilankaa, äimä, saksia, sormustin, mehiläisvahaa sisnan suoja-aineeksi ja rutosti kärsivällisyyttä.

10 HELMIKUU 2010 Ekat valinnaiset alkanu. Ommellaan karvakenkiä. Viime vuonna ompelin jo kurekengät, niin että nyt korjaan ne ja teen lisäksi paulakengät. Näin ne kaikkien ihailemat karvakengät siis valmistuvat: 1. Ensin valitaan söpöt koivet 2. Näskätään ja parkitaan koipia, jotta ne pehmentyis ja venyis että niitä ois helpompi ommella 3. Leikataan koivista kaavojen mukaisia osia sitä mukaa kun niitä tarvitaan (äläkä unoha karvoa niitä!) 4. Ommellaan takapohjan vako umpeen Kuva: SAKK:n drop boxista 5. Kiinnitetään pohjan etu- ja takakappaleet toisiinsa 6. Ommellaan sivukappaleet pohjiin kiinni 7. Kiinnitetään kantapala kengäntekeleeseen 8. Kootaan ruojus eli varsi ja ommellaan se kenkään kiinni 9. Ommellaan päällinen ja rypytetään samalla kärki 10. Ommellaan varsi 11. Käännetään kenkä ja täytetään se heinillä 12. Anna kenkien kuivahtaa muotoonsa

11 MAALISKUU 2010 Ennen hiihtolommaa eli maaliskuun eka viikko oltiin Norjassa kieliharjottelussa. Pari päivää oltiin Sámi allaskuvlassa, jossa eka kuunneltiin Àndde Sirin esitelmää koulusta ja sen tuloksista ja toisena päivänä oltiin Magan luennolla. Siellä aiheena oli fonetiikka eli tutkittiin miten nykypäivän saamen kieliasu eroaa Itkosen ajan kirjotustavasta. Sitten kirjotettiin taululle nauhalta kuultu sana eli mitä kirjainta puhuja korostaa tai monta hoota se työntää sinne välliin. Eka päivänä meillä piti kans päivittää allaskuvlan tietoja muista pohjoismaisista kouluista. Ilmiselvää ilmaistyövoimankäyttöä Pari päivää oltiin sitten Koutokeinon Barguguovddasissa, paikallisessa työkeskuksessa. Siellä osallistuttiin vakituisten kävijöitten kanssa paikan töihin, mutta pääasiana oli puhua mahollisimman paljon saamea. Barguguovddasissa oli kivaa ja kieli kehitty valtavasti, tai ainaki sai varmuutta puhumiseen. Sitten viimenen päivä oltiin taas allaskuvlalla ja käännettiin Saamen kielilautakunnan kokouksessa tehtyä power pointtia suomeksi. Se oli kans aika hyvää harjotusta kielen kääntämisen kannalta. Marianpäivillä Hetassa oltiin maaliskuuta. Perjantai-iltana myytiin lippuja hotellibileisiin. Lauantaiaamuna oltiin porokisoissa talkoissa ja sen jälkeen opeteltiin poromakkaran tekoa perinteisin menetelmin. Hyvvää oli, mutta haju oli aika karmaiseva.. Illalla myytiin taas lippuja. Sunnuntaina käytiin kirkossa kakskielisessä messussa sekä markkinoilla ja juotiin loppupäivä kahvia ja pelattiin korttia.

12 Poromakkaran tekoa Saimme poron sisälmykset sellaisenaan käsiteltäväksemme. Meijän piti siis ihan konkreettisesti putsata paskat suolten sisältä. Vasemmanpuoleisessa lavuaarissa on poron doggi, ceaksa ja juoksutusmaha sekä suolten välistä rasvaa. Oikeassa altaassa taas näkyy paksua- ja ohutsuolta, sappea sekä rasvaa. Suolet irroteltiin toisistaan, pestiin, käännettiin nurinpäin ja taas pestiin huolellisesti. Huolellisesti pestyn suolen suuaukko kääräistiin koivurisusta tehtyyn silmukkaan ja suoli täytettiin taikinalla. Taikina koostuu poron verestä, siihen lisätystä suolasta, ruisjauhoista ja kuusta. Kuuta näkyy kuvassa leikkuulaudan päällä. Täytetty suoli laitettiin kiinni puutikulla. Makkarat keitettiin kypsiksi. Välillä niistä piti tökkiä ilmakuplat pois, jotta suoli ei räjähdä. Makkara on valmista, kun sitä tökättäessä tikkuun ei jää yhtään taikinaa. Mitä kauemmin makkaraa keittää, sitä tiiviimmäksi se tulee ja sitä ohuemmaksi sen kuori käy.

13 HUHTI- JA TOUKOKUU 2010 Huhtikuun alusta alko toiset valinnaiset. Tein hopeasormuksen ja pari hopeariipusta. Hopeatöissä on hienoa kun aines taipuu niin moneksi ja työtä tehessä tulokset näkkee heti, niin lipsahukset ku onnistumisetki. Onnistuessaan tulee mahtavat fiilikset ja kerranki oman käden jälki näyttää joltakin. Kaikki hopeatyöni lähtivät siitä, että sahasin 1,8-2mm hopealevystä korun karkean muodon, jota aloin sitten käsitellä viiloilla ja filsseillä haluamani malliseksi. Toisella valinnaisviikolla olin puupuolella. Alotin kuksan tekemisen ja sain sen myöhemmin keväällä valmiiksi. Hiljaa hyvä tullee Kuksa esikäsiteltiin eli kaiverrettiin sisäpuolelta ja liimattiin jo ennen joulua, jotta keväällä päästäisiin hommiin. Nyt keväällä kuksaa hiottiin kaikenlaisilla pallohiomakoneilla ja viimeisteltiin käsin hiomalla. Loppukäsittelyksi kuksa öljyttiin parafiiniöljyllä. Huhti-toukokuussa aloin tekemään myös pauloja niihin talvella tekemiini karvakenkiin. Viereisessä kuvassa on tekeillä Koillismaan mallin mukaista paulanauhaa. Toukokuussa teimme vielä viimehetken kirjallisia töitä ja nautimme aikaisen suven suloista. Kuva: Laura Kyllönen

14 3. YHTEENVETO VUODESTA Vuosi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Saamen kielen ja kulttuurin linjalla oli kaikin puolin kannattava. Opin todella paljon saamelaiskulttuurista ja tietenkin kieltäkin tarttui matkalla mukaan. Toivottavasti en ihan heti hukkaisi vaivalla hankittua saamenkielen taitoa. Koskapa SAAKK oli mulle ennestään tuttu laitos, niin syksyllä koulua aloittaessani aika ei mennyt turhien murehtimiseen, vaan pääsin saman tien hommiin käsiksi. Niissä kyllä sitten olikin tekemistä, sillä saamen parillistavuisten verbien ja supistumasubstantiivien ym. kanssa sai todellakin tiristää hikikarpalon jos toisenki. Iso Kiitos Heidille ammattitaidolla opetetusta alkeiskurssista! Syyslukukaudella aika kului suurimmaksi osaksi saamentunneilla, ja kieltämättä välillä se ainainen aivojumppa alkoi rassata päänuppia. Ehkä mielekkäämpi olis opiskella eri aineita tasaisin väliajoin, niin aivotkin sais välillä huoahtaa. Meidän vuonna kaikki oli vähän yhessä sumpussa: ensin kieltä tiivis pakka, sitten kulttuuria kunnon rysäys ja lopuksi käsitöitä ihan urakalla. SAAKK:ssa olen päässyt tekemään kaikkea uskomatonta, mitä ehkä missään muualla en olisi tullut tehneeksi. Sain tökkiä äimällä reikiä sormiini karvakenkiä ja sisnatöitä ommellessani, onnistuin viilaamaan peukalonpäitä entistä lyhyemmiksi taiteillessani upeita hopeakoruja, sain aikaan suloisia rakkuloita kämmenpohjiini kaivertaessani kauniin siloposkista kuksaani, jne. Tuskinpa muuten olisin käynyt esimerkiksi poroerotuksissa tai Saamelaiskäräjillä, jollei Outi olisi pitänyt kulttuurin tunteja niin konkreettisesti. Kiitos siitä!