LAUSUNTO 29.6.2018 HML/811/11.01.00 Hämeen ELY-keskus harri.j.makela@ely-keskus.fi Lausuntopyyntö 8.1.2018 Lausunto Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta Vesienhoitosuunnitelmissa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet seuraavan kuuden vuoden aikana tehtävälle vesienhoitotyölle. Vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2021 hyväksyttiin valtioneuvostossa 2015. Nyt ne tarkistetaan koskemaan vuosia 2022 2027. Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännössä on määritelty, että ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena toimii kaupunkirakennelautakunta ja että ympäristöjohtaja antaa ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta pyydetyt lausunnot. Hämeenlinnan kaupungin terveydensuojeluviranomainen lausuu seuraavasti: Kartta-aineistossa EU-uimavedet kartalta löytyy kolme uimarantaa, joita ei luokitella EU- uimavesiksi: Pääjärven Juottimen ranta (FI 123401001), Suolijärven Kirkkoranta (FI 123855001) ja Ormajärven Untulan ranta (FI 123401003). Hämeenlinnan ja Hattulan yleiset uimarannat (ent. EU-uimarannat) ovat Ahvenistonjärvi, Alajärven Tervaniemi, Aulangonjärven Kihtersuo, Hauhonselkän Pappilanaro, Ormajärven Sankolan ranta, Pannujärvi sekä Vanajaveden Herniäinen ja uimahallin ranta. Terveydensuojeluviranomaisen talousveden ja uimaveden valvonnan tulee perustua riskinarviointiin. Vesienhoitosuunnitelmassa ja ympäristöselostuksessa otetaan huomioon terveydensuojelulliset tavoitteet. Terveydensuojeluviranomaisia on syytä informoida suunnitelman etenemisestä ja käyttää terveydensuojeluviranomaisen asiantuntemusta, kun käsitellään terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä osioita. Talousvesiasetuksen 1352/2015 mukaan talousveden riskinarvioinnissa on otettava huomioon vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) nojalla tehtävien seurantaohjelmien tulokset. Talousveden riskinarvioinnissa tunnistetaan koko vedentuotannon toimintaympäristöön ja vedentuotantoketjuun liittyvät riskit ja sen avulla hallitaan riskejä talousveden laadun turvaamiseksi. Talousveden riskinarviointiin on kehitetty verkkopohjainen Water Safety Plan (WSP) työkalu, joka on systemaattinen talousveden riskienhallintajärjestelmä valuma-alueelta tai pohjaveden muodostumisalueelta aina kuluttajan hanaan saakka. Terveydensuojeluviranomainen sekä uimarannan omistaja tai haltija laativat uimarannoille uimavesiprofiilit, joita voidaan pitää uimarannan riskinarviointina. Uimavesiprofiiliin kerätään tietoa kyseessä olevasta uimavedestä sekä uimaveden laatuun vaikuttavista tekijöistä. Uimavesiprofiilissa kuvataan mm. vesityyppi, veden syvyyden vaihtelut, uimaveden fysikaaliset ja hydrologiset ominaisuudet sekä uimaveden laatua huonontavat ja mahdollisesti uimareiden terveyteen vaikuttavat saastumisen syyt (mm. maa- ja metsätalouden, teollisuuden ja liikenteen päästöt). Vesienhoidon suunnittelussa esille nostettujen vaikutusten avulla kunnat pystyvät entistä paremmin varautumaan häiriötilanteisiin ja ottamaan tunnistetut riskit huomioon valmiussuunnittelussa. www.hämeenlinna.fi
2
Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen lausuu seuraavasti: Pohjavedet Sivulla 12 käytetty pohjavesikartta on ainakin Hämeenlinnan ja Hattulan osalta vanhentunut. Hämeen ELY-keskus on tehnyt 1.12.2016 pohjavesialueiden muutoksia vanhoista pohjavesiluokista (I, II, III) uusiin (1 ja 2), ja samalla joitain alueita on poistettu kokonaan pohjavesiluokituksesta. Hämeenlinnassa on muutosten jälkeen 57 pohjavesialuetta, joiden pääsijaintikunta on Hämeenlinna. Näistä 24 on vedenhankintaa varten tärkeitä 1-luokan pohjavesialueita ja 33 vedenhankintaan soveltuvia 2-luokan pohja-vesialueita. Lisäksi Hämeenlinnassa on luokitusmuutosten jälkeen jäljellä yksi III-luokan pohjavesialue (Kankainen), jonka osalta tehdään vielä tarkentavia tutkimuksia. Hattulassa on 10 pohjavesialuetta, joiden pääsijaintikunta on Hattula. Näistä neljä on 1-luokan ja kuusi 2-luokan pohja-vesialueita. Pohjavesialueiden kokonaispinta-ala on yhteensä noin 280 km², joka on noin 13 % valvonta-alueen maapinta-alasta. Toistaiseksi ELY-keskus ei ole rajannut E-luokan pohjavesialueita, joissa pintavesi- tai maa-ekosysteemi on suoraan riippuvainen pohjavedestä. Toisella vesienhoidon suunnittelukaudella Hämeenlinnassa tai Hattulassa ei ollut yhtään huonossa tilassa olevaa pohjavesialuetta. Riskipohjavesialueiksi on nimetty Hattulasta Parolan pohjavesialue, jossa ampumarata aiheuttaa nikkeliriskin. Hämeenlinnassa riskipohjavesialueiksi on nimetty viisi pohjavesialuetta: Hattelmalanharjulla ja Rengon Isomäessä liikenne ja tienpito aiheuttavat kloridiriskin. Ruskeamullanharjun ja Kiikkaran pohjavesialueilla maatalous aiheuttaa nitraattiriskin. Nummella vanhan kaatopaikan sijainnin on arvioitu muodostavan nitraattiriskin. Ylipäätään merkittävimpiä pohjavesiriskejä Hämeenlinnan seudulla aiheuttavat pilaantuneet maa-alueet, liikenne, maa-ainesten otto sekä maatalous. Ympäristö- ja maa-ainesluvat, viranomaisvalvonta ja maankäytön suunnittelu ovat merkittävässä osassa pohjavesien suojelussa. Pilaantumisriskiä aiheuttava toiminta pyritään sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle, toiminnoille annetaan lupamääräyksiä, joilla onnettomuusriskiä pienennetään ja toisaalta seurataan pohjaveden laadun säilymistä hyvänä. Valvonta-alueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan kuuluvista ympäristöluvanvaraisista toiminnoista luokitellulla pohjavesialueella sijaitsee 30 kpl, joista 24 kpl tärkeällä 1-luokan pohjavesialueella. Ympäristölupakohteiden riskinarvioinnissa huomioidaan sijaintiriskinä mm. sijoittuminen pohjavesialueelle, ja sen pohjalta määräytyy valvonnan tiheys. Hämeenlinnan seudun pohjavesien suojelusuunnitelmien päivittämistyö valmistui maaliskuussa 2016. Se oli asukkaiden kommentoitavissa Otakantaa.fi palvelussa 21.3.2016 24.4.2016. Suojelusuunnitelmaan on koottu lainsäädäntöön perustuvia rajoituksia ja suosituksia, jotka tulee huomioida pohjavesialueelle sijoittuvissa toiminnoissa. Pohjavesien tilan seurantaan perustettu seudullinen työryhmä on toiminut jo vuosia ja kokoontuu noin kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Pohjavesialueiden suojelusta valmistui HS-Veden ja viranomaispalvelujen toteuttama video (https://www.youtube.com/watch?v=jmckp4aoojk.). Hämeenlinnan kaupunki selvittää pohjavesien laatua suljetuilla kaatopaikoilla, jotka ovat riskikohteita. Tällaisia ovat esim. Tyryn entisen akkupurkaamon kaatopaikka ja maankaato-paikka, Ahveniston ja Vuorentaan vanhat kyläkaatopaikat sekä Rengon Kinttumäenharjun (1. luokan pohjavesialueilla kaikki edellä mainitut) ja Vehmaisten (2. lk pohjavesialue) kaatopaikat. Hattulassa tarkkail- 3
laan Kerälänharjun suljettujen kaatopaikkojen pohjavettä 1. luokan pohjavesialueella. Hämeenlinnan kaupunki tarjouskilpailutti nämä tarkkailut viimeksi keväällä 2018. Tarkkailuja hoitaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Pohjavesien yhteistarkkailua ja tarkkailujen yhtenäistämistä kannattaisi tutkia myös Hämeen ELY-keskuksen alueella ottaen esim. mallia Keski-Pohjanmaalla tehdystä työstä. Pohjavesien suojelun lainsäädäntötausta on vahva, mutta silti on liian paljon riskitoimintoja, joita edelleen sijoitetaan pohjavesialueille. Erinäiset aikaisemmat käytännöt rajaavat turhaankin viranomaisten päätösvaltaa. Monesti esim. hydro-geologisen selvityksen perusteella voidaan kuitenkin mahdollistaa riskitoiminta (haja-asutuksen jätevesien käsittelyä, eläinsuojatoimintaa, maalämpökaivoja, maa-ainesten ottoa, metsäojituksia). Olisi selkeämpää saada yhtenäiset velvoitteet tällaisiin tilanteisiin esim. asetuksen kautta. Pohjavesien suojelu perustuu meillä aika usein vedenhankintaan, mutta pohjavesialueiden suojelu luonnonmuodostumina on yhtä lailla tärkeää ja tätä näkökohtaa tulisi vahvistaa lainsäädännössä. Pohjavesivaikutteisten luontotyyppien rajaaminen tulisi toteuttaa jo nykyisellä vesienhoitokaudella. Suunnitelmassa esitetty pohjavesien laadun ja määrän turvaaminen on hyvin kannatettava vesienhoidon keskeinen kysymys. Pintavedet Hämeenlinnan kaupungin viranomaispalvelut on seurannut vuosien ajan Hämeenlinnan ja Hattulan vesistöjen tilaa. Vuosittain laaditaan seurantaohjelma, jossa määritellään tutkittavat kohteet ja suureet. Tulokset raportoidaan lautakuntatasolla seuraavan vuoden alussa. Lisäksi muutaman vuoden välein on laadittu laajempi raportti, jossa on käsitelty Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilaa (viimeisin Jutila 2018). Erilaisissa hankkeissa on tuotettu tietoa myös vesistöjen biologisista muuttujista. Jaksolla 2010-2018 tuotettuja vesistöjen tilaan liittyviä julkaisuja: Jutila Heli 2018: Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuosina 2015-2017 - Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 44. http://www.hameenlinna.fi/pages/215561/vesistojen_tila_2015_2016_ja_2017_liitteineen.pdf Jutila Heli 2016: PAKKA-hankkeen vesistönäytteenotto vuonna 2015 ja tulosten tulkinta - Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 36. http://hameenlinna.fi/pages/215561/pakka-hankkeen_vesinaytteenotto_liitteineen.pdf Jutila Heli 2016: Katumajärven hoito- ja käyttösuunnitelma vuosille 2016-2020 - Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 35. http://hameenlinna.fi/pages/215561/katumajarven_hoito-ja_kayttosuunnitelma_2015_liitteineen.pdf Jutila Heli 2015: Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuosina 2013 ja 2014 - Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 33. http://hameenlinna.fi/pages/215561/vesist_j%c3%a4rvientila2013%20ja%202014u.pdf Jutila Heli 2015: Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen -hankkeen loppuraportti - Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 31. http://hameenlinna.fi/pages/215561/tuuloksen_vesistojen_tilan_parantaminen_loppuraportti_liitteineen.pdf Jutila Heli ja Manninen Jarmo 2014: Tuuloksen Suolijärven kunnostushanke. Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma - Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 30. http://hameenlinna.fi/pages/215561/pohjoistenlahden_vesistokunnostussuunnitelma_julkaisuksi.pdf Jutila H 2014: Kankaistenjärven kasvillisuus Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 26. http://hameenlinna.fi/pages/215561/kankaistenjarven_kasvillisuus_liitteineen.pdf Jutila Heli 2013: Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuosina 2011 ja 2012 - Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 24. http://hameenlinna.fi/pages/215561/hml_vesistojen_tila_2011_ja_2012_liitteineen.pdf Tommi Malinen ja Mika Vinni 2013: Sulkasääsken runsaus ja merkitys Hämeenlinnan Tuuloksen Pyhä-, Suoli- ja Pannujärvessä - Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 23. http://hameenlinna.fi/pages/215561/tuuloksen_sulkasaasket.pdf 4
Känkänen Mikko & Vesala Sami 2012: Hämeenlinnan Tuuloksen Leheen, Takasen, Pyhä-, Oks-, Suoli- ja Teuronjärvien kalastoselvitys 2012 - Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 21. http://hameenlinna.fi/pages/215561/tuuloksen_kalastoselvitys.pdf Jutila H 2011: Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuonna 2010 - Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 15. http://hameenlinna.fi/pages/215561/jarvientila10_liitteineen.pdf Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen pitää vesistöjen tilan seurantaa tärkeänä ja toivoo, että kuntien seurantatiedot voidaan jatkossa toimittaa vaikeuksitta valtakunnalliseen avoimeen ympäristötietojärjestelmään. Hauhon reitti Hauhon reitin suuriin järviin kohdistuva fosforikuormitus on valtaosaltaan peräisin maa- ja metsätaloudesta. Hauhon- ja Ilmoilanselkä ovat tyydyttävässä tilassa, ja niiden tilan parantaminen edellyttää merkittäviä kuormituksen vähennyksiä. Myös turvetuotannolla (Koninsuon Turve) on vaikutusta tällä reitillä. Tämä tulisi mainita sivun 55 kartalla. Myös Ilmoilanselkä olisi hyvä nostaa esiin tässä karttaesityksessä esimerkiksi lisäämällä se Hauhonselän kanssa samaan. Vanajavesikeskuksen vetämässä PAKKA2-vesistöhankkeessa ovat mukana mm. Hauhon- ja Ilmoilanselkä ja Pannujärvi sekä toimijoina Pro Hauhonselkä, Pannujärven suojeluyhdistys ja Hämeenlinnan kaupunki. Ormajärvi ja Kukkia ovat mukana Freshabit-hankkeessa, jossa valuma-alueelle on mm. suunniteltu kosteikkoja. Ormajärvellä yhtenä kuormittajana on HS-Veden jäteveden puhdistamo, mutta muualla tämän reitin järvien rannoilla (Suolijärvi ja Hauhonselkä) Hämeenlinnan alueen jätevedenpuhdistamot ovat lopettaneet toimintansa jo vuosia sitten. Nerosjärveä säännöstellään Porraskosken padolla ja Eteläistenjärveä Vuolujoen padolla. Kummallakin reitillä kalankulkuun ja vesiensuojelukysymyksiin tulisi panostaa aikaisempaa enemmän. Hauhon reitillä on jo pitkään valitettu alhaisista veden korkeuksista ja tästä on lausuttu myös aiemmilla vesienhoidon suunnittelun lausuntokierroksilla. Nyt keskeisissä kysymyksissä onkin huomioitu veden vähyys. Syksyllä 2017 ja talvella 2018 monin paikoin vedet vaihteeksi nousivat tulvakorkeuksiin. Vanajan reitti Vanajan reitin järvistä erinomainen on Hattulan Takajärvi ja hyväkuntoisiin kuuluvat Alajärvi, Lammin Pääjärvi ja Renkajärvi. Hämeenlinnan ja Hattulan vedet sijoittuvat näillä main yläjuoksulle ja niiden tila on varsin hyvä. Alajoki ja Jokilanjoki ovat kumpikin tyydyttävässä kunnossa. Keskeisinä vesienhoitokysymyksinä on sivun 57 kartalla osoitettu niin Alajoki-Jokilanjoki välillä kuin Renkajoen reitilläkin, säännöstely, tulvat ja toisaalta veden vähäisyys. Esimerkiksi Renkajärven ekologinen tila olisi erinomainen, jos kalan kulkuun järvelle olisi nykyistä parempi mahdollisuus. Lammin Pääjärvellä ja vain välttävässä tilassa olevalla Hiidenjoella taas hajakuormitus nousee merkittäväksi kysymykseksi. Patoja on muunnettu luonnonmukaisiksi varsinkin Renkajoessa. Hyvän tilan saavuttamiseksi ja turvaamiseksi on keskeistä vähentää erityisesti maatalouden ravinnekuormitusta. Myös haja-asutuksen jätevesikuormitusta on vähennettävä mm. viemäriverkostoja laajentamalla ja uusilla siirtoviemäreillä. Vieraslajit tulee torjua tällä alueella mahdollisimman tehokkaasti ja estää leviäminen yläjuoksun suuntaan. Vesistökunnostus-PAKKA2-hankkeessa ovat mukana Taka- ja Alajärvi sekä niiden suojeluyhdistys ja kaupunki. Janakkalan puolelta mukana on Suojärvi ja siihen liittyen myös Jokilanjoen tuoma kuormitus ja toisaalta Katiskosken pato kiinnostavat. 5
Alajoen tulvat yllättivät syksyllä 2017 ja talvella 2018. Se osoitti, että reagointi tulvatilanteisiin tulisi myös pienempien uomien osalta olla aikaisempaa nopeampaa. Maankäytön suunnittelussa ja rakennusvalvonnassa tulee aikaisempaa selvemmin tunnistaa riskikohteet eikä lupia tule myöntää tulvaherkille alueille. Renkajärven valuma-alueella ollut ojituskiista osoitti, että Metsäkeskuksen yläpitämä valuma-aluetietokanta tulee saada laajaan käyttöön, myös rakennusvalvontaan, jotta rakentaminen voidaan ohjata pois riskikohteista. Hämeessä tulisi selvittää seudulle tyypillisiä piilonoroja, sillä maan alla pitkiäkin matkoja kulkevat uomat voivat tulla käyttäjille yllätyksenä. Vanajavesi Vanajaveden alueella ovat Hämeenlinnan ja Hattulan heikoimmassa kunnossa olevat vedet: järvistä noin 50 % ekologinen tila oli hyvää huonompi ja joista hyvää huonommassa tilassa oli 77 %. Keskeisinä vesienhoitokysymyksinä nousevat tällä alueella esiin hajakuormitus, sisäinen kuormitus, vieraslajit ja säännöstely. Veden huonot virtausolot vaivaavat Äimäjärvellä. Vanajan kapeikossa sedimentin haitalliset aineet, taajamien hulevedet ja tulvat ovat myös ongelma. Jätevedenpuhdistamot tulee pitää hyvässä kunnossa eikä ylivuotoja tule sallia sen paremmin puhdistamolta kuin verkostostakaan. Viime vuosina Hämeenlinnan seudulla on panostettu jätevesivuototilanteisiin reagointiin ja toivotaan, että tämä tuottaa hedelmää myös vuotojen vähenemisen muodossa. Hyvän tilan saavuttamiseksi ja turvaamiseksi on keskeistä vähentää erityisesti maatalouden ravinnekuormitusta. Myös haja-asutuksen jätevesikuormitusta on vähennettävä mm. viemäriverkostoja laajentamalla ja uusilla siirtoviemäreillä. Isosorsimo on Vanajaveden merkittävin vieraskasvilaji, mutta myös jättipalsami levittäytyy kovalla vauhdilla rannoilla. Vesienhoidon luvituksessa ja ohjeistuksessa vieraslajien torjunta tulee saa rutiinitoiminnoksi, jota edellytetään. Hämeenlinnasta Freshabit-hankkeessa on Hattelmalanjärvi ja Hattulasta Kriipi ja Vanajaveden luodot. Vesistökunnostus-PAKKA2-hankkeessa ovat mukana Katuma- ja Kankaistenjärvi. Vesienhoidon keskeiset kysymykset vesienhoitoalueella Vesienhoitoalueen keskeisiksi kysymyksiksi jaksolle 2022-2027 on ehdotettu peräti 12 asiaa. Maatalouden toimenpiteet käytäntöön Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen Vesiesielinympäristöjen parantaminen Pohjavesien laadun ja määrän turvaaminen Jätevesihaitat hallintaan Turvetuotannon vesiensuojelun tehostaminen Happamien sulfaattimaiden haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen Vesiviljelyn ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensovittaminen Liikenteen ja tienpidon vaikutusten hallitseminen Erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesien tilan turvaaminen Ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksiin varautuminen ja valumavesien hallinta Vesienhoidon toimeenpanon turvaaminen ja tehostaminen 6
Maatalouden toimenpiteitä käytäntöön esittelevän kappaleen tekstissä halutaan kohdentaa toimia eniten kuormittaville kohteille. Lähtökohtaisesti tämä on oikein. Se ei saa silti tarkoittaa tilanteen heikentymistä sisävesien rannoilla. Maatalouden hajakuormituksen vähentämistä tarvitaan kaikkialla toiminta-alueella. Kovinkaan konkreettisesti ei tässä kappaleessa esitetä, miten toimet saadaan käytäntöön. Tukipolitiikan ohjausvaikutus on ollut melko vähäinen, joten toivottavasti tulevalla kaudella saadaan lisää keinoja vesiensuojelun edistämiseen. Peltojen kasvukunnon ylläpitäminen, optimaalinen lannoitus ja ravinnetaselaskelmat ovat normaalia maatilan toimintaa eivätkä erityistä panostusta vesiensuojeluun. Kosteikot, laskeutusaltaat, valumavesien käsittely ja suojavyöhykkeet ovat tärkeistä vesiensuojelukeinoja, joita tulee enemmän painottaa suunnitelmassa. Maatalouden vesiensuojeluun tulee saada lisää säädöspohjaista ohjausta. Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 18.12.2014/1250 mahdollistaa sen, että viranomainen voi puuttua vain hyvin rajattuihin kysymyksiin ja asetuksessa olevat suojaetäisyydet ovat aivan liian pieniä. Metsätalouden puolella ohjausta on tuskin lainkaan. Kun metsäkoneilla voidaan toimia hakaten ja mätästäen viiden metrin päähän rantaviivasta, on ravinnekuormituspiikki moniin yläjuoksun pieniin järviin liian suuri. Siksi onkin erittäin hyvä asia, että metsätalouden aiheuttama kuormitus on suunnitelmassa tunnustettu ja nostettu kehitettäväksi kohteeksi. Tulevalla suunnittelukaudella metsätalouden vesiensuojelutoimien merkitys kasvaa, sillä metsien käyttöön kohdistuu entistä suurempia paineita biotalouden kasvun myötä.. Metsätalouden haitallisia vaikutuksia luetellaan: kiintoaine- ja ravinnekuormitus, haitat vesieliöille ja kalastolle. Vesienhoitosuunnitelmassa on arvioitu metsätalouden olevan merkittävä painetekijä 45 % hyvää huonommassa tilassa olevissa tai heikentyvissä pintavesimuodostumissa. Vesiensuojelurakennelmiin tulee panostaa, mutta myös harkintaan, että kaikkia suo- ja metsäalueita ei ole järkevä käsitellä esim. ojittamalla. Näemme tärkeänä myös metsäammattilaisten kouluttamisen tunnistamaan rehevät korvet, joita Hämeenlinnan seudulla on runsaasti. Niiden ojitus tuottaa merkittävää kuormitusta vesistöön, ja lisäksi monesti nämä kohteet ovat myös luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita. Metsätaloustoimet tulee suunnitella näillä kohteilla vesiensuojelu ja luonnon monimuotoisuus huomioiden. Vesielinympäristöjen parantaminen on tärkeää, mutta kovin selkeästi asiaa ei ole kuulemisasiakirjassa viitoitettu. Luonnonarvoiltaan ainutlaatuiset vedet tulisi tunnistaa ja näitä vesiä tulisi hoitaa luonnonsuojelullista lähtökohdista. Nykyisellä lainsäädännöllä jätevesihaittojen saaminen hallintaan on merkittävästi heikentynyt aiemmasta. Nyt on pudottu vaatimustasossa 1960-luvulle. Ympäristönsuojelulakia tulee tiukentaa ja vesihuoltolaista tulee poistaa haja-asutusalueita koskeva toiminta-alueiden löysennys. Vesihuoltoverkostojen kunto tulee säilyttää asianmukaisena riittävillä investoinneilla huoltoon. Turvetuotantoalueiden sijainnin ohjauksella voidaan vaikuttaa vesiensuojeluun kovin vähän. Turvetuotantoalue on aina jollain valuma-alueella ja kuormitusta myös aina syntyy alapuolisiin vesiin. Happamien sulfaattimaiden haittojen vähentäminen on nähty lähinnä kalkitustoimiksi Pohjanmaalla. Jatkossa tulee selvittää sulfaattimaiden sijoittumista ja vaihtelua eri puolilla Suomea, jotta paremmin voidaan tunnistaa näitä kohteita. 7
Koska vesiviljelyllä ei ole juurikaan merkitystä Hämeenlinnan seudulle, emme pidä tätä keskeisenä kysymyksenä toiminta-alueellamme. Suolauksen vaikutus pohjavesiin on nähtävissä muutamilla Hämeenlinnan pohjavesialueilla. Mielestämme on tärkeä siirtyä haitattomiin liukkauden hallintakeinoihin. Emme kuitenkaan näe tätä enää nykyisellään keskeisenä kysymyksenä, sillä katsomme, että kehitystä on tapahtunut ja tapahtuu asiassa muutoinkin. Vaikka Hämeenlinnan seudulla ei ole toistaiseksi ollut suuria kaivoshankkeita, voisi todeta, että suunnitelmassa tulisi painokkaammin tuoda esiin kaivostuotannon vesiensuojelun kysymyksiä. Erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesien turvaaminen on nähty Hämeenlinnan seudulla jo pitkään merkittävänä asiana. Näiden kohteiden säilyttäminen on monesti edullisempaa kuin heikompien kohteiden palauttaminen hyvään tilaan eli toiminta on kustannustehokasta. Suuri osa asutuksestakin keskittyy juuri tällaisten järvien äärelle. Ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksiin varautuminen ja valumavesien hallinta ovat mielestämme keskeinen kysymys. Tulvat ja toisaalta veden vähyys vaivaavat monia vesistöjä ja rehevöitymisen haitat saattavat lisääntyä ilmastonmuutoksen myötä. Vesienhoidon suunnittelu on nykyisellä lainsäädännöllä varsin hyvin turvattu. Vesienhoidon toteutuksessa luotetaan erityisesti vapaaehtoisuuteen ja tukijärjestelmiin. Myös ympäristöluvitus ja -valvonta ovat keskeisessä roolissa toimien toteutuksen onnistumisessa. Ympäristöluvissa tuleekin vesienhoidon tavoitteet huomioida lupaehtoja kirjattaessa. Hajakuormituksen ja erityisesti peltoviljelyn aiheuttamaan ravinnekuormitukseen ei juurikaan päästä puuttumaan ympäristönsuojelulain tai asetusten kautta, sillä laissa ei ole yksityiskohtaista pykälää pintavesien osalta. Pohjavesien osalta ympäristönsuojelulaki on selkeämpi. Ympäristönsuojelulain uudistaminen vesiensuojelua tukevaan suuntaan on tärkeä tavoite. Haja-asutuksen jätevesilievennykset ovat olleet selkeitä heikennyksiä vesiensuojelun näkökulmasta, ja ympäristönsuojelulakia tulee kiristää niin, että 200-500 m etäisyydellä vesistöstä olevilta kiinteistöiltä edellytetään laadukasta jätevesien käsittelyä. Vesihuoltolakia tulee korjata niin, että toiminta-alueen status säilyy vahvana vesistöjen tuntumassa eli 500 m etäisyydellä rantaviivasta. Maankäytön suunnittelun vaikutukseen vesiensuojelukysymyksissä on ajoittain asetettu suuria toiveita. Näitä ei voida käytännössä täyttää, jollei täsmentävää lainsäädäntöä tule. Nyt vesiensuojelu on liian heikko intressi monien muiden kaavoitukseen vaikuttavien voimien rinnalla. Vesienhoidon rahoitus on tärkeä turvata. Uskomme, että poliittiset päättäjät ymmärtävät vesistöjen arvojen. Toivoisimme rahoitusinstrumenttia, joka olisi kuntien käytössä vesiensuojelussa. Kansalaisille suunnattuun vesistötietoon kannattaa aina panostaa. Ilman seurantoja ei ole tuloksiakaan, joten seurantaverkoston merkitys korostuu. Jatkossa kuntien, maakuntien ja valtion ympäristöviranomaisen sekä konsulttien yhteistyöhön tulee panostaa ja seurantajärjestelmiä kehittää. Kuntien ympäristön tilan seurannan tuottamat aineistot tulee saada täysmääräisesti valtakunnallisiin järjestelmiin. Pintavesien luokittelussakin toivoisimme yhteistyötä kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. 8
Työohjelma On hyvä, että pintavesien tilaa pyritään arvioimaan myös pienimpien vesien osalta. Tässä työssä tulisi käyttää kuntien tekemiä ja suojeluyhdistysten teettämiä selvityksiä (esim. Jutila 2018). On hyvä, että suunnitelmissa on analysoida 12 uuden vaarallisen ja haitallisen aineen määrää, sillä nykyisellään tietoa on riittämättömästi. Biologisten seurantojen kattavuutta tulee myös uudella vesienhoitokaudella lisätä. Suomessa tulee tavoitella vesien hyvää tilaa myös uudella kaudella. Uusia kansallisia linjauksia, jotka ohjaavat osaltaan vesienhoitoa on koostettu kuulemisasiakirjan loppupuolelle. Poissaolollaan loistavat luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja lisäämiseen sekä vieraslajien torjuntaan liittyvät kansalliset linjaukset. Vesienhoidon suunnittelu on tärkeä väline vesiensuojelun edistämisessä. Aiemmalla vesienhoitokierroksella lausuntoa antaessa oli jo käytettävissä yksityiskohtaista tietoa vesienhoidon käytännön toimista eri alueilla. Toivottavasti ehdotuksiin käytännön toimista päästään tälläkin kaudella jo varhaisessa vaiheessa. Juha Lahti Ympäristöjohtaja Heli Jutila Ympäristöasiantuntija 9