ROMANIEN ASUMINEN, KEHITYSTRENDIT JA YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTUMINEN Vastaava tutkija, VTT Sinikka Törmä Referenssi Oy ASUMISNEUVONTAKOULUTUS MONIKULTTUURISEN ASUMISEN HUOMIOIMINEN PALVELUISSA VERKOSTOKEHITTÄJÄT JA ARA 22.11.2017
Romanien asumisselvitys Tehdään ympäristöministeriön ja ARAn toimeksiannosta, valmistuu vuoden lopussa Seurantaselvitys vuonna 2012 valmistuneelle vastaavalle selvitykselle Aineistot, joita käytetty: Sähköinen kysely kunnallisille ja yleishyödyllisille asuntotoimijoille (74 vastausta) Sähköinen kysely romaneille sosiaalisessa mediassa (72 vastausta) Asiantuntijoiden ja eri alojen toimijoiden haastattelut (yhteensä 30) ARAn, yhdenvertaisuusvaltuutetun ja eduskunnan oikeusasiamiehen saamat yhteydenotot ja kantelut Aiemmat tutkimukset ja selvitykset
Asuntotoimijoiden kyselyn tuloksia Monissa asioissa tilanne sama kuin tehdyssä 2012 kyselyssä: Romaneille vaikeampi osoittaa asuntoa kuin pääväestöön kuuluville Odotusajat joissain tapauksissa romaneilla pidemmät johtuen tarkemmista vaatimuksista asunnon sijainnin ja koon suhteen Tarjottuja asuntoja ei aina oteta vastaan Asumisaikaiset ongelmat liittyvät edelleen pesutuvan ja saunan käyttöön, autojen parkkeeraukseen ja vieraiden kyläilyyn Asuntotoimijoiden mielestä romanit ovat muiden asunnon hakijoiden kanssa aiempaa enemmän samalla viivalla, kyselyssä korostettiin tasavertaista kohtelua ja sitä, että ei erotella hakijaryhmiä Romaneilla korostuvat nyt enemmän samat ongelmat kuin pääväestöllä: taloudelliset vaikeudet ja huono-osaistuminen
Asumiset ongelmat pääväestöllä ja romaneilla 2012 ja 2017 Asumisen ongelma, jota esiintyy asuntotoimijoiden mukaan esiintyy melko usein tai jatkuvasti Pääväestöllä % vastaajista Romaneilla % vastaajista 2012 2017 2012 2017 Vuokranmaksuhäiriötä/vuokrarästejä 48 89 (+41) 45 83 (+38) Asunnon hakuun/ asumistukeen ym. liittyvien asioiden hoitovaikeuksia 4 97 (+93%) 24 85 (+61) Naapureita häiritsevää elämäntapaa tai muuta epäsosiaalista käyttäytymistä 21 11 36 37 Väkivaltatilanteita/uhkaavaa käyttäytymistä muita talossa asuvia kohtaan 4 3 13 12 Vaikeuksia naapurisovun ylläpidossa 6 3 23 20 Naapureiden häiriöksi kokemaa sukulaisten tai muiden kyläilyä asunnossa 1 3 57 51 Asukkaaseen liittyvää ulkopuolisten häiritsevää oleskelua pihalla/käytävillä 2 3 49 29 Asunnon huonoa ylläpitoa 27 20 16 17 Välinpitämättömyyttä rappukäytävien ja muiden yhteisten tilojen siisteydestä 14 10 26 21 Ongelmia taloyhtiön yleisten tilojen käyttövuorojen noudattamisessa 4 0 56 47 Kotieläinten aiheuttamia haittoja taloyhtiössä 16 11 9 7 Lasten puutteellisesta valvonnasta ja ohjeistuksesta aiheutuvia haittoja 11 8 29 22 Yleisten tai talon yhteisten sääntöjen noudattamatta jättämistä 13 12 52 49
Romanien asumisen ongelmien taustatekijät Romanien asumisen ongelmat johtuvat Vuosi Ei lainkaan Jossain määrin Erittäin paljon Eos Yhteensä % vastaajista % vastaajista % vastaajista % vastaajista % Samoista tekijöistä kuin pääväestölläkin: esim. taloudellisista vaikeuksista, päihteiden käytöstä, työttömyydestä, matalasta koulutustasosta, puutteellisista taidoista täyttää hakemus yms. Romanikulttuurista 2012 3 73 20 4 100 2017 1 41 55 (+35) 3 100 2012 2 45 50 3 100 2017 1 49 44 6 100
Arviot siitä, missä määrin tietyt huono-osaisuustekijät ovat asumisen ongelmien keskeisinä tausta-aiheuttajina Tekijällä on paljon merkitystä Vuosi pääväestö romanit Taloudellisten vaikeuksien merkitys 2012 52 31 2017 62 (+10) 49 (+18) Mielenterveys- ja päihdeongelmien merkitys 2012 52 29 2017 53 33 Kasautuneen huono-osaisuuden merkitys 2012 66 45 2017 66 53 (+8)
Toimeentulotuen maksatuksen KELA:lle siirtymisen vaikutus romaneihin Monissa vastauksissa todettiin että vaikutukset koskevat samalla tavalla kaikkia asukkaita Alussa näkyi maksujen viivästyksinä ja sekaannuksina, tilanne tasoittunut Päätöksenteko on etääntynyt, byrokraattisuus lisääntynyt Ei enää katsota yksilöllisesti ihmisen tilannetta kokonaisuutena, romaneilla ongelmat ovat usein hyvin monitahoisia Romanit hakevat isompia asuntoja, niihin ei saa riittävästi tukea eikä vuokravakuuksia, jolloin vuokrarästit lisääntyvät Kela-erot Romaneilla yleistä, että perheen isä ei ole kirjoilla asunnossa ja äiti nostaa yksinhuoltajille kuuluvat tuet
Viitteet piiloasunnottomuudesta Oletko toimintanne kautta havainnut asunnoissanne epävirallista kavereiden tai sukulaisten asumista? Pääväestöllä % vastaajista Romaneilla % vastaajista Kyllä, se on lisääntynyt 21 24 Kyllä, mutta se on vähentynyt 22 14 En ole havainnut 25 22 En osaa sanoa 32 40 Yhteensä 100 100 Epävirallisen asumisen lisääntymiseen nähtiin samantapaisia syitä pääväestöllä ja romaneilla. Yleisin on tukien väärinkäyttö ja maksimointi sekä maksujen (esim. vesi) välttely. Lisääntyneet häädöt ja vaikeudet saada oman asumishistorian takia asuntoa ovat toiseksi yleisin syy molemmilla ryhmillä, mutta erityisesti pääväestöllä. Tähän liittyvät myös päihteet. Romaneille erityinen syy oli jalansijan saaminen paikkakunnalle. Ensin muutetaan epävirallisesti ja sitten vasta aletaan hakea asuntoa, kun ollaan asunnottomana paikkakunnalla. Romanien kohdalla joissain vastauksissa epävirallisen asumisen todettiin olevan enemmänkin normaalia sukulointia erityisesti kesäaikaan.
Väistämisvelvollisuus- ja muuttolupakäytäntöjen näkyminen asuntotoimijoiden työssä Vuoden 2012 selvityksessä 80% asuntotoimijoista oli työssään kohdannut muuttolupa- tai väistämisvelvollisuusasioita. Vuonna 2017 osuus on 81%, eli se on pysynyt jokseenkin samana. Joskus näiden asioiden kanssa tekemisissä oli vuonna 2012 ollut hieman yli puolet vastaajista (58%) ja vuonna 2017 60%. Erittäin usein näitä asioita oli kohdannut vuonna 2012 runsas viidennes (22%) vastaajista ja vuonna 2017 21%. Näiden asioiden esiintyminen asuntotoimijoiden työssä ei siis ole viiden viime vuoden aikana vähentynyt, vaan pysynyt jokseenkin ennallaan.
Romanien asumisasioissa tapahtunut muutos asuntotoimijoiden näkökulmasta (% vastaajista) Asiat ovat pysyneet ennallaan 35 Niissä on tapahtunut myönteistä kehitystä 17 Niissä on tapahtunut kielteistä kehitystä 7 En osaa sanoa 41 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
Eri romani-ikäpolvien asumisen kehitys asuntotoimijoiden näkökulmasta (% vastaajista) Nuoremmilla romaneilla on vähemmän ongelmia asumisessa 3 Iäkkäämmillä romaneilla on vähemmän ongelmia asumisessa 38 Ikäpolvien välillä ei ole selvää eroa 26 En osaa sanoa 33 0 10 20 30 40
Arviot yhdenvertaisuuden toteutumisesta Romanien yhdenvertaisuuden asuntoasioissa suhteessa pääväestöön arvioi toteutuvan 80% vastaajista, kun vuonna 2012 näin ajatteli 65% vastaajista Yhdenvertaisuuden asuntoasioissa romanien välillä arvioi toteutuvan 79% vastaajista, kun vuonna 2012 näin ajatteli 55% vastaajista Niiden osuus, jotka eivät osanneet arvioida yhdenvertaisuustilannetta, oli viiden vuoden aikana laskenut viidenneksellä (18-20 %- yksikköä), mikä kertonee siitä että tietoisuus yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksista on kasvanut
Romanien kyselyyn vastanneet Vastanneista 78 % oli naisia ja 22% miehiä. Vastaajien ikäjakauma Kyselyllä toivottiin tavoitettavan erityisesti nuoria romaneja, koska huoli heidän tilanteestaan on tullut selvityksessä voimakkaasti esiin. Ikäjakaumassa painottuivat kuitenkin 25-44 vuotiaat. Alle 18-vuotiaita ei ollut yhtään, ja 18-24 vuotiaita oli 18% (13 vastaajaa). Nuorimmat ja vanhimmat vastaajat olivat kaikki naisia, miehistä puolet oli 35-44-vuotiaita.
Vastanneet romanit jakautuivat selvästi kahteen suurin piirtein saman suuruiseen ryhmään: Niihin joilla asiat olivat suhteellisen hyvin, jotka eivät kokeneet syrjintää ja olivat melko tyytyväisiä asumiseensa Niihin, joilla oli monitahoisia asunnon saannin ja asumisen ongelmia: Vuokranantajien ennakkoluuloja ja erityisesti yksityisillä vuokramarkkinoilla suoraa syrjintää Naapurien valituksia ja vieroksuntaa, luottamuksen saavuttamisen vaikeuksia Romanien välisiä vaikuttamispyrkimyksiä (mihin saa muuttaa, missä saa asioida, miten pitää pukeutua, ketä saa käydä kylässä jne.)
Kokeeko vastaaja asunnon hakujen yhteydessä saaneensa riittävästi neuvontaa siitä, miten täyttää hakuasiakirjat, millä perusteella asunnon voi saada, ja miten prosessi etenee? Neuvontaa oli saanut valtaosa (73%) vastaajista, mutta riittävästi hieman alle puolet. Vastaajat olisivat toivoneet ennen kaikkea kasvotusten annettavaa tarkempaa tietoa ja apua siitä, mistä on mahdollista saada asunto, miten asunnonhakuprosessi etenee ja mitkä tekijät vaikuttavat asunnon saamiseen. Monelle ongelmana oli saada henkilökohtaista ohjausta tai esimerkiksi puhelimen välityksellä kiinni ketään työntekijää, joka suoraan ja rehellisesti neuvoisi näissä asioissa. Tästä syystä osa vastaajista oli joutunut kääntymään tuttavien ja romaneita asuntojen hankinnassa auttavien tahojen puoleen. Vastaajat toivoivat myös, että heitä kohdeltaisiin kuten tavallista ihmistä ilman vähättelyä tai halveksuvaa käytöstä.
Keskinäinen auttaminen ja neuvominen asuntoasioissa Hieman yli puolet vastaajista (53%) oli joskus hoitanut jonkun muun romanin asuntoasioita tai auttanut ja neuvonut niissä. Useimmiten he olivat auttaneet muita romaneja asuntojen hakulomakkeiden täytössä, kertomalla eri mahdollisuuksista ja eri tahoista joilta voi saada asunnon sekä soittamalla hakijan puolesta asuntoviranomaisille ja vuokranantajille. Usein tuli esille se, että osa romaneista tarvitsee lomakkeiden täytössä käytännön apua siksi, että he eivät osaa kunnolla lukea eivätkä kirjoittaa, suomenkielen sanavarasto ei ole riittävä tai he eivät tiedä, miten asunnonhakuprosessi etenee. Jotkut vastaajat olivat käyneet yhdessä asunnon hakijan kanssa katsomassa vuokrattavaa asuntoa sekä käyneet keskustelemassa jo alueella asuvien romanien kanssa muuttajasta. Tällaisessa tilanteessa oli toimittu sovittelijana ja viestinviejänä siitä, että henkilö on asukkaana hyvä ja sopiva alueen romaneille.
Syrjinnän kokeminen asunnon haussa Suuri osa vastaajista (64% ) koki tuleensa joskus syrjityksi asunnon haun yhteydessä etnisen taustansa vuoksi. 15% ei kokenut näin ja 20% ei osannut sanoa oliko häntä syrjitty. Naiset kokivat useammin syrjintää. Heistä vain 9% ei ollut kokenut syrjintää asunnon haussa, kun miehistä suurin osa (69%) oli sitä mieltä, että ei ollut kokenut syrjintää asunnon haussa. Miesten määrä kyselyssä on selvästi pienempi, joten suoraa vertailua ei voi tehdä. Miehet näyttäisivät kuitenkin olevan muutoinkin melko tyytyväisiä asumiseensa naisiin verrattuna.
Romanien asumisessa tapahtunut kehitys Noin kolmannes vastaajista katsoi, että asiat ovat pysyneet ennallaan. Neljännes vastaajista ei osannut ottaa tähän kantaa. Runsas viidennes näki myönteistä kehitystä ja 14% kielteistä kehitystä. Tulos on siis melko saman suuntainen kuin asuntotoimijoiden kyselyssä, kun ottaa huomioon, että asuntotoimijoista niin suuri osuus ei osannut arvioida asiaa.
Romaniyhteisössä ja romanikulttuurissa viimeisten viiden vuoden aikana tapahtuneet muutokset, jotka vaikuttavat myös asumiseen Eniten oli valittu positiivisia vaihtoehtoja koulutustason nouseminen ja työllisyyden lisääntyminen, jotka olivat kehitystrendejä hieman yli puolen vastaajista mielestä. Hieman alle puolet vastaajista näki toisaalta päihteiden käytön yleistyneen ja runsas kolmannes syrjäytymisen lisääntyneen. Kohdassa muu muutos neljästä vastaajasta kolme kertoi muuttolupa- ja väistämisvelvollisuusasioiden voimistumisesta.
Eri ikäisten romanien asuminen Neljännes vastaajista oli sitä mieltä, että iäkkäämmillä romaneilla on vähemmän ongelmia asumisessa ja vain harva oli sitä mieltä, että nuorilla romaneilla olisi vähemmän ongelmia asumisessa. Suurimmat olivat kuitenkin niiden osuudet, jotka eivät nähneet eroja ikäpolvien välillä asumisessa tai eivät osanneet ottaa kantaa asiaan. Vastaajien mukaan monilla nuorilla on enemmän yleistä välinpitämättömyyttä asumissäännöistä, he pitävät enemmän meteliä, heillä on äänekkäitä lapsia ja heillä käy enemmän vieraita, mistä tulee sanomista. Nuorilla ei myöskään ole hallussa autoilukäyttäytyminen piha-alueella (esim. pysäköintiongelmat tyypillisiä). Vanhemmat ihmiset ovat rauhallisempia ja vakiintuneempia asujia kuin nuoret. He ovat toisaalta vaatimattomampia, he eivät osaa vaatia tarvittavia palveluita, eivätkä saa tarpeeksi tietoa asumisesta ja heillä on vaikeuksia saada palveluasuntoja. Asuntotoimijoilta kysyttiin samaa asiaa. Heistäkin 3% oli sitä mieltä että nuorilla romaneilla on vähemmän ongelmia asumisessa. Hieman useampi kuin romaneista (38%) oli sitä mieltä, että vanhemmilla romaneilla on vähemmän ongelmia ja vastaavasti pienempi osuus (26%) ei nähnyt eroa sukupolvien välillä.
Romanit vailla asuntoa Puolella (51%) vastaajista oli lähipiirissään romaneja/romaniperheitä, joilla ei ole vakituista asuntoa. Syinä asunnottomuuteen esitettiin: Ero puolisosta, huono asumishistoria, luottotietojen menetys, nuorten varhainen kotoa muuttaminen, vankilassa olo, muuttoluvan kieltäminen, asunnon osoittaminen huonolta/pelottavalta alueelta, liian kallis asunto Viidennes vastaajista ei tuntenut yhtään asunnotonta 18-25 vuotiasta romaninuorta. Lähes kolmannes ei osannut vastata tähän. Noin puolet (49%) tunsi yhden tai useamman tällaisen nuoren. Yleisin mainittu määrä oli neljä. Useimmiten nuorten asunnottomuuden arveltiin johtuvan luottotietohäiriöistä. Muiksi syiksi mainittiin pitkät asuntojonot, tulottomuus, osaamattomuus hakea asuntoa ja se, että kukaan ei osaa auttaa näitä nuoria asunnon haussa. Myös romanisukunimen arveltiin olevan haittana asuntoa haettaessa. Asunnottomat nuoret oleskelevat vastaajien mukaan tyypillisesti lähisukulaisten tai kavereiden luona, tai milloin missäkin, kuten autoissa ja rappukäytävillä, välillä esimerkiksi halvassa hotellissa omalla kustannuksella, jos on rahaa. Tyypillistä on, että he vaihtavat oleskelupaikkaa usein.
Ongelmien ennaltaehkäisy- ja ratkaisukeinoja Kaikille tarkoitetut palvelut, joista romanit hyötyvät: Asumisneuvonta Ohjaamot Erityiset palvelut: Katu-uskottavat romanit vetämässä romaninuorten ryhmiä, romanitaustaiset työparit asumisneuvonnassa, naapuruussovittelussa tms. etenkin paikkakunnilla, joissa on paljon romaneja Käytännöt: Välitystilit, maksuhäiriöiden ennaltaehkäisy, maksusuunnitelmat Kasvotusten tapahtuva neuvonta ja asioiden käsittely, yhteiset neuvonpidot kahvin äärellä, iäkkäämmillä sähköisessä asioinnissa avustaminen, avoin keskustelu Epäilysten hälventäminen ja esim. asunnon hakuprosessin tekeminen läpinäkyvämmäksi, erottaminen mikä on kaikkien kokemaa ja mikä syrjintää: vähennetään turhia kanteluja Syvälle menevämpi vaikuttaminen: kulttuurin haitallisten piirteiden kitkeminen, nuorten perheiden tukeminen vanhemmuudessa ja siinä, mitä kulttuurisia tapoja ja käsityksiä siirretään eteenpäin, romanien koulutuksen ja työllisyyden edistäminen
Kiitos!