Pääesikunta Määräys 1 (13) Henkilöstöosasto HELSINKI HL

Samankaltaiset tiedostot
Pääesikunta Määräys 1 (13) Henkilöstöosasto HELSINKI HL

RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN NOR- MILUONNOSTA 2015

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Pääesikunta Määräys 1 (7) Logistiikkaosasto HELSINKI HK PVM HPALV PELOGOS- SOTILAS- JA VIRKAPUVUT PUOLUSTUSVOIMISSA

Pääesikunta Ohje 1 (5) Logistiikkaosasto HELSINKI AM

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK PVHSM HPALV PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa

SISÄLLYS. N:o 281. Laki. valtion virkamieslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö

Aseet ja reserviläistoiminta

HF Pv.n henkilöstöpäällikkö. Koulutuspäällikkö Pertti Laatikainen

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri Pyhätunturi PSMPP:n apulaispiiripäällikkö Antti Tölli

SISÄLLYS. N:o Tasavallan presidentin asetus

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma

SISÄLLYS. N:o Laki

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Suomalainen asevelvollisuus

Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO

Reservin koulutuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittäminen

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari

Kaartin jääkärirykmentti Uudenmaan aluetoimisto HELSINKI. Käsky 1 (5) M

Sivistystoimen johdon varautumisja valmiuspäivä Puolen Suomen vapaaehtoiskouluttaja.

Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyö varautumisessa ja arjen turvallisuudessa

Vapaaehtoista maanpuolustusta koskeva lainsäädäntöhanke. Kuulemistilaisuus Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Pääesikunta Lausunto 1 (6) Henkilöstöosasto HELSINKI AH /55.99/2011

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergin tervehdys Uudenmaan 35. Maanpuolustuspäivän pääjuhlassa , Järvenpään maanpuolustustalo

kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä upseerin virassa syntymävuoden mukaan vuotta:

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari

Naiset turvallisuuden eturivissä

Reservipiirit Lapissa

Suomen Reserviupseeriliitto

Puolustusministeriö toimitti selvityksen valiokunnalle

HE 30/ puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta

KESKI-SUOMEN RESERVILÄISPIIRIN YHDISTYSJOHDON KOULUTUSPÄIVÄ Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) esittely

Maavoimien esikunta Ohje 1 (9) Henkilöstöosasto MIKKELI HL

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

VAHVAA PUOLUSTUSTA YLLÄPIDETTÄVÄ

Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat

Laki. rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain muuttamisesta

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN LU- KIEN

Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry/varsinais-suomen Reserviläispiiri ry TOIMINTAOHJE

SISÄLLYS. N:o Asetus kriminaalihuoltotyön valtionavusta annetun asetuksen 2 :n kumoamisesta. Annettu Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1995

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

Karjalan prikaati Käsky 1 (5) Esikunta VEKARANJÄRVI ML

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella.

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN AMPUMAKOULUTUKSESTA

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti , verkkoesitys

Ilmasotakoulu Ohje 1 (10)

PVHSM HENKILÖSTÖALA SOTILASPUVUSSA JA VIRKAPUVUSSA KANNETTAVAT MERKIT JA TUNNUKSET

Ohje 1 (6) Ohje kunniamerkkiesitysten tekemisestä

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea

Valtioneuvoston asetus

1991 vp - HE 220 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

KARJALAN PRIKAATI. Kaakkois-Suomen puolustaja valmiutta joka päivä! Työ- ja Nimi palvelusturvallisuus Karjalan prikaatissa

ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke

Naisten Valmiusliitto ry

Hallituksen esitys laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN (MPK) STRATEGIA 2020

Julkaisuvapaa klo 12.30

Nuoren miehen terveys ja palveluskelpoisuus

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY.

SISÄLLYS. N:o 629. Laki. käräjäoikeuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2005

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1

Pääesikunta Vastaus 1 (7) Henkilöstöosasto HELSINKI AO / /2018 PÄÄESIKUNNAN VASTAUS PUOLUSTUSVALIOKUNNAN SELVITYSPYYNTÖÖN

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESUL tiedottaa 2/2014

Koulutustapahtumalla tarkoitetaan reservin koulutuksen toteutusmuotoja, joita ovat kertausharjoitukset,

Pääesikunta Määräys 1 (7) Logistiikkaosasto HELSINKI HK PVM HPALV PELOGOS- SOTILAS- JA VIRKAPUVUT PUOLUSTUSVOIMISSA

SISÄLLYS. N:o Laki. väestötietolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007

Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 4/2010 vp

RESERVILÄISLIITTO PÄIVÄKIRJA työkalu yhdistyksen käyttöön

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki

Lainsäädäntöhankkeet puolustusselonteossa Puolustusvaliokunta

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1 YHTEISHAUN (SK/SM) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN JA MUUT VALINTAAN VAIKUTTAVAT KRITEERIT

Porin prikaati Käsky 1 (9) Koulutusosasto SÄKYLÄ MM / /2016

SOTILASPUVUSSA JA VIRKAPUVUSSA KANNETTAVAT MERKIT JA TUNNUKSET

Transkriptio:

Pääesikunta Määräys 1 (13) 27.2.2015 PVHSMK - HENKILÖSTÖALA 034 - RESERVIIN TAI VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN Normilyhenne PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - PEHENKOS Peruste Pääesikunnan työjärjestys; PE HSM HALLINTO 001 (HK 675) Asiaan liittyvä lainsäädäntö ja muut normit Laki puolustusvoimista (551/2007) Asevelvollisuuslaki (1438/2007) Tasavallan presidentin asetus sotilas- ja palvelusarvoista sekä puolustusvoimien tunnuskuvasta (1490/2007) Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) Puolustusministeriön asetus vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (1212/2007) Voimassaoloaika 1.7.2015 lukien Korvaa/Kumottavat ohjeet HF1636/30.12.2009 PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - PEHENKOS PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RESERVIIN TAI VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN Laatija Lisätietoja antaa Säilytys Pääesikunnan henkilöstöosasto Pääesikunnan henkilöstöosasto 1. Sähköinen arkistointi -Puolustusvoimien asianhallintajärjestelmä/puolustusvoimien normitietokanta 2. Pysyvästi säilytettävät normikokoelmat -Pääesikunnan kirjaamo Pääesikunta Puh. 0299 800 Y-tunnus 0952029-9 Faksi 0299 510191 www.puolustusvoimat.fi PL 919 00131

Pääesikunta Määräys 2 (13) PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RESERVIIN TAI VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVEL- VOLLISEN YLENTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMIVALTA... 3 2 YLENTÄMISEN PERUSTEET... 3 2.1 Yleiset perusteet... 3 2.2 Ylentämisen perusteena olevat koulutus ja osaamisvaatimukset... 4 2.3 Lisäansiot... 5 2.4 Rangaistuksien vaikutus ylennyskelpoisuuteen... 5 3 YLENNYSESITYKSET... 6 3.1 Yleistä... 6 3.1.1 Reservin upseerien ylennysesitykset... 7 3.1.2 Reservin aliupseerien ja miehistöön kuuluvien ylennysesitykset... 8 3.2 Puolustushallinnon palveluksessa olevien reserviläisten ylennysesitykset... 8 3.2.1 Puolustushallinnon palveluksessa olevien reservin upseerien ylennysesitykset... 8 3.2.2 Puolustusvoimien palveluksessa olevien reservin aliupseerien ja miehistöön kuuluvien ylennysesitykset... 9 3.2.3 Muun puolustushallinnon palveluksessa olevien aliupseerien ja miehistöön kuuluvien ylennysesitykset... 10 3.2.4 Puolustusvoimien palveluksessa olevien sopimussotilaiden ylennysesitykset... 10 3.3 Sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä palvelevien sekä sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin määrättävien reserviläisten ylennykset... 10 4 ASEVELVOLLISREKISTERIN (AVT-OPJO) TIETOJEN TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN... 11 5 VIESTINTÄ... 11 6 YHTEISTOIMINTA RAJAVARTIOLAITOKSEN KANSSA... 12 LIITTEET LIITE 1: Ylentämisen perusteena olevat koulutus- ja osaamisvaatimukset LIITE 2: Palveluksen tai koulutuksen rinnastaminen puolustusvoimien johtamaan reservinkoulutustapahtumaan (kertausharjoituskoulutus) LIITE 3 Omaehtoisen osaamisen ja toimintakyvyn kehittämisen vaikutus sotilasarvossa ylentämiseen LIITE 4: Toimintatapa- sekä toimivaltakaaviot

Pääesikunta Määräys 3 (13) 1 Toimivalta Tasavallan presidentti ylentää sotilaskäskyasioiden päätöksentekojärjestyksessä vänrikin ja aliluutnantin sotilasarvoihin sekä niitä ylempiin tai nimeltään niitä vastaaviin sotilasarvoihin puolustusvoimain komentajan esittelystä. Päätöksenteko prikaatikenraalin, lippueamiraalin sekä niitä ylempiin tai nimeltään niitä vastaaviin sotilasarvoihin ylentämistä koskevassa asiassa sekä niitä vastaavan palvelusarvon antamista koskevassa asiassa tapahtuu kuitenkin puolustusministerin esittelystä. (Laki puolustusvoimista 40 ). 2 Ylentämisen perusteet 2.1 Yleiset perusteet Reserviin ja varareserviin kuuluvan ylentää miehistön ja aliupseerin sotilasarvoihin aluetoimiston päällikkö (Tasavallan presidentin asetus sotilas- ja palvelusarvoista sekä puolustusvoimien tunnuskuvasta 16 ). Joukko-osaston komentaja tai muu hallintoyksikön päällikkö voi ylentää reservin koulutustapahtumaan liittyen reserviin ja varareserviin kuuluvan miehistön sotilasarvoihin. Puolustusvoimien palveluksessa olevan siviilihenkilön ylentää sotilasmestariksi Pääesikunnan päällikkö ja ylivääpeliksi ja ylipursimieheksi ilmavoimien, merivoimien tai maavoimien komentaja tai puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö. Vääpelin ja pursimiehen sekä niitä alempaan sotilasarvoon ylentää joukko-osaston komentaja tai muu hallintoyksikön päällikkö (Tasavallan presidentin asetus sotilas- ja palvelusarvoista sekä puolustusvoimien tunnuskuvasta 16 ). Reserviin tai varareserviin kuuluvan asevelvollisen ylentämisen tarkoituksena on sodan ajan puolustusvoimien joukkojen sotilasarvoihin perustuvan esimiesjärjestelmän luominen ja ylläpitäminen. Sotilaallista esimiesasemaa sekä sotilaan koulutusta, virka-asemaa ja tehtävää osoitetaan sotilasarvolla tai palvelusarvolla. Sotilasarvoihin ylentämisen edellytyksenä on, että ylennettävä on saanut Puolustusvoimain komentajan tarkemmin määräämällä tavalla ylemmän sotilasarvon mukaista tehtävää vastaavan koulutuksen ja että hän on muutenkin ominaisuuksiltaan ylennettäväksi sopiva. Ylentäminen edellyttää, että henkilö on liitteen 1 mukaisesti sijoitettu tai

Pääesikunta Määräys 4 (13) sijoitettavissa tehtävään, joka mahdollistaa ylentämisen tai hänet on varattu poikkeusolojen muuhun tehtävään (henkilövaraus). Ylentämisen yleisenä edellytyksenä on lisäksi, että ylentämisestä nykyiseen sotilasarvoon on kulunut vähintään liitteen 1 mukainen aika. 2.2 Ylentämisen perusteena olevat koulutus ja osaamisvaatimukset Ylennettäväksi esitettävällä on oltava tarvittava osaaminen arvoa vastaavaan sodan ajan puolustusvoimien tehtävään ja osoittauduttava siihen sopivaksi. Ylentämisen yleisenä edellytyksenä on, että ylennettäväksi esitettävä on edellisen ylennyksen jälkeen osallistunut puolustusvoimien johtamaan sotilaalliseen reservin koulutustapahtumaan (sisältää mm. kertausharjoitukset, puolustusvoimien vapaaehtoiset harjoitukset ja puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) tilaaman koulutuksen, jäljempänä käytetään termiä kertausharjoituskoulutus), palvellut sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä tai osallistunut muuhun liitteen 2 tai 3 mukaiseen koulutustapahtumaan. Tämän edellytyksen on täytyttävä pääsääntöisesti siinäkin tapauksessa, että kertausharjoituskoulutuksen sekä siihen rinnastettavan koulutuksen vuorokausimäärät mahdollistaisivat ylentämisen. Ylennyksen edellytyksenä olevan viimeisimmän yllämainitun tapahtuman tulee olla alle viisi vuotta vanha. Ylentämisen edellytyksenä olevat koulutus- ja osaamisvaatimukset sekä niihin liittyvät täsmennykset on esitetty liitteessä 1. Muun koulutuksen rinnastaminen kertausharjoituskoulutukseen ja siihen liittyvät täsmennykset on esitetty liitteessä 2. Omaehtoisen osaamisen ja toimintakyvyn kehittämisen vaikutus ylentämiseen on liitteessä 3. Kertausharjoituskoulutusta tai kriisinhallintapalvelusta ei kuitenkaan vaadita, jos ylennettäväksi esitettävä on tai on ollut sellaisessa puolustushallinnon tai muussa sotilaallista tai kokonaisturvallisuutta pätevyyttä lisäävässä tehtävässä (esim. henkilövaraus), joka mahdollistaa asianomaisen käytön nykyistä vaativammassa sodan ajan puolustusvoimien tehtävässä tai maanpuolustuksen muilla aloilla. Yleisarvostelun ja kenttäkelpoisuuden viimeisimmästä reservin koulutustapahtumasta tulee olla vähintään tasoa 3. Upseerin, erikoisupseerin, opistoupseerin tai aliupseerin virassa palvelleen (evp-henkilöstö) ylentämisen edellytyksenä on, että henkilö on palveluksesta eroamisensa jälkeen sijoitettu sodan ajan puolustusvoimien tehtävään ja saavuttanut tehtävän edellyttämän osaamisen, joka

Pääesikunta Määräys 5 (13) mahdollistaa ylentämisen. Evp-henkilöiltä vaaditaan pääsääntöisesti 10 päivää kertausharjoituskoulutusta sodan ajan puolustusvoimien tehtävään (vast) reservissä oloaikana. 2.3 Lisäansiot Erityisissä tapauksissa, vaikka koulutus- ja osaamisvaatimukset eivät täyttyisikään, voidaan reserviläinen ylentää maanpuolustuksen edistämiseen liittyvien lisäansioiden perusteella. Sama lisäansioperuste voidaan katsoa ylentämisperusteeksi vain kerran. Lisäansiot on aina kirjattava AVT-OPJO-tietojärjestelmään ylennysesityksen huomautuskohtaan tai esityslomakkeen mukaan liitettävään erilliseen asiakirjaan. Ylentämispäätökseen vaikuttavina lisäansioina voidaan pitää muun muassa, että henkilö on - palvellut Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa - toiminut erityisen ansiokkaasti maanpuolustuksen hyväksi. Ansiokkaaksi toiminnaksi maanpuolustuksen hyväksi luetaan esimerkiksi: - pitkäaikainen, huomattavan aktiivinen ja tuloksellinen toiminta maanpuolustusjärjestöissä - valtioneuvoston, turvallisuuskomitean, eduskunnan puolustusvaliokunnan tai eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenyys - kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien tehtävien hoitaminen eri ministeriöissä ja keskusvirastoissa sekä talouselämän piirissä - maanpuolustusta tukeva tutkimustoiminta sekä toimiminen kansalaisjärjestöissä maanpuolustusta edistävällä tavalla. Ylennysesitykseen on liitettävä tarkka selvitys henkilön ansiokkaasta toiminnasta maanpuolustuksen hyväksi. 2.4 Rangaistuksien vaikutus ylennyskelpoisuuteen Asevelvollista ei ylennetä reservissä korkeampaan sotilasarvoon, jos hänellä on rikosrekisterissä merkintä lainvoimaisesta tuomiosta. Henkilöä koskevat tiedot poistetaan rekisteristä eri aikoina rangaistuksen ankaruuden mukaan: 5 vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antopäivästä poistetaan tiedot henkilön - ehdollisesta vankeudesta - ehdollisen vankeuden ohessa tuomitusta sakosta, yhdyskuntapalvelusta tai valvonnasta - nuorisorangaistuksesta ja sen sijasta tuomitusta sakosta

Pääesikunta Määräys 6 (13) 3 Ylennysesitykset 3.1 Yleistä - viraltapanosta - yhteisösakosta 10 vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antopäivästä poistetaan tiedot - enintään kahden vuoden ehdottomasta vankeusrangaistuksesta, valvontarangaistuksesta ja yhdyskuntapalvelusta 20 vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antopäivästä poistetaan tiedot - yli kahden ja enintään viiden vuoden ehdottomasta vankeusrangaistuksesta - rikoslain 3 luvun 4 :n 1 ja 2 momentin nojalla rangaistukseen tuomitsematta jättämisestä Armahduspäätös ei vaikuta rikosrekisterimerkintöjen poistamiseen (Rikosrekisterilaki 10 ). Rikosrekisteriotteet ja sakkorekisteritiedot siirretään AVT-OPJOtietojärjestelmään Maavoimien Esikunnan ja Puolustusvoimien palvelukeskuksen toimenpitein. Aluetoimistoilla ei ole roolia tietojen siirrossa. Asevelvollista ei ylennetä, jos häntä koskevan rikosasian käsittely on kesken. Sakkorekisterissä olevia kahta vuotta vanhempia merkintöjä ei pääsääntöisesti oteta huomioon henkilön ylennyskelpoisuutta määritettäessä. Hallintoyksiköt toimittavat reserviläisten ylennysesitykset aluetoimistoihin joko AVT-OPJO järjestelmällä tai kirjallisesti (PV lomakkeet / PVAH: Ylennysesitys res ups/aliups/miehistö, materiaalikoodi: 7550-448- 8358). Joukko-osastoilla, joihin kuuluu aluetoimistoja, ei ole reserviläisten ylennysesitysten suhteen erillistä roolia tai tehtävää esim. puoltojen osalta, vaan niistä vastaa aluetoimisto. Ylennysvalmisteluissa yhteistoiminta on mahdollista. Ylennysesitykset lähetetään AVT-OPJO tietojärjestelmässä seuraavalle hallintotasolle. Puolustushallinnon palveluksessa olevien reservin ylennykset valmistellaan Pääesikunnan erillisellä ohjeistuksella tämän määräyksen alaluvun 3.2 mukaisesti.

Pääesikunta Määräys 7 (13) 3.1.1 Reservin upseerien ylennysesitykset Rannikkotykistössä varusmiespalveluksensa tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet ylennetään Merivoimien arvoihin. Jos ylennysesitys tehdään sinä vuonna, jona asevelvollinen on täyttänyt tai täyttää 60 vuotta, on esitykselle oltava vahvat perustelut. Reservin upseerien ylennysesitysten tulee olla aluetoimistoissa vuosittain 1.3. ja 1.9. mennessä. Aluetoimiston reservin upseerien ylennysesitys lähetetään Maavoimien esikunnan käsiteltäväksi AVT-OPJO:lla vuosittain 15.3. ja 15.9. mennessä. Henkilön mahdollinen aiempi palvelus Puolustusvoimissa merkitään huomautuksiin. Aluetoimistot asettavat majuriksi (vast) tai ylempiin arvoihin esitettävät puoltojärjestykseen. Erikoisupseerin sotilasarvoon esitettävällä on oltava kyseistä arvoa edellyttävä sodan ajan tehtävä. Sotilasarvoon voidaan liittää toimialaa osoittava etuliite: insinööri-, lääkintä-, teknikko- tai musiikki-, esimerkiksi lääkintäkapteeni. Erikoisupseereita ei enää ylennetä talous-, eläinlääkintä- tai farmasia-etuliitteellisiin arvoihin. Edellä mainituista etuliitteistä luovutaan henkilöiden myöhempien ylennysten osalta. Ylennettäväksi esitettävää upseerin tai opistoupseerin tutkinnon (vast) suorittanutta reservin upseeria on verrattava palveluksessa olevien ylennysrytmiin. Reservissä olevaa evp-upseeria tai -opistoupseeria ei ylennetä palveluksessa olevia ikätovereitaan aikaisemmin. Pääsääntöisesti reservin ylennys tapahtuu aikaisintaan noin neljä vuotta sen jälkeen, kun reserviläisen ko. kurssin ensimmäiset on ylennetty ko. sotilasarvoon. Maavoimien esikunta lähettää ylennysesitykset tiedoksi Meri- ja Ilmavoimien esikuntiin, jotka lähettävät tarvittavilta osin lausuntonsa esityksiin Maavoimien esikunnan ohjeistamalla tavalla. Maavoimien esikunta valmistelee ylennysesitykset ja esittelee ne Maavoimien komentajalle. Maavoimien ylennysesitys lähetetään käsittelymerkinnöin Pääesikunnan henkilöstöosastolle erikseen käskettävällä tavalla. Pääesikunnan henkilöstöosasto valmistelee ylennysesitykset esiteltä-

Pääesikunta Määräys 8 (13) väksi Puolustusvoimain komentajalle. Puolustusvoimain komentajan esittelyn jälkeen Pääesikunnan henkilöstöosasto laatii esittelyasiakirjan tasavallan presidentille. Reservin upseerien ylennyspäivämäärät ovat 4.6. sekä 6.12. 3.1.2 Reservin aliupseerien ja miehistöön kuuluvien ylennysesitykset Joukko-osaston komentaja tai muu hallintoyksikön päällikkö voi ylentää kertausharjoitukseen liittyen reserviin ja varareserviin kuuluvan miehistön sotilasarvoihin. Tällöin kyseeseen tulevat joukko-osaston tai hallintoyksikön järjestämissä kertausharjoituksissa ansioituneet. Pääsääntöisesti joukko-osasto/hallintoyksikkö osoittaa myös miehistön ylennysesitykset aluetoimistoille alla mainitun mukaisesti. Joukko-osaston/ hallintoyksikön tulee selvittää ylennettävien mahdolliset rikostiedot ennen ylennyspäätöstä. Ylennyspäätös tehdään PVAH-asiakirjana ja osoitetaan ylennetyn reserviläisen valvonnasta vastaavaan aluetoimistoon AVT-OPJO:on päivitettäväksi. Ylennettäessä miehistöön kuuluva alikersantin arvoon, hänestä tulee aliupseeri. Tuolloin hän ei siirry 50-vuotiaana varareserviin, vaan jatkaa reservissä sen vuoden loppuun, jona täyttää 60 vuotta. Rajajääkärit ylennetään reservissä kriteerien täyttyessä ylirajajääkäreiksi. Aliupseerien ja miehistön vuosittaiset ylennyspäivämäärät ovat pääsääntöisesti 4.6. ja 6.12. Ylennysesitykset tulee olla aluetoimistoissa 1.4. (ylennyspäivä 4.6.) 1.10 (ylennyspäivä 6.12.). 3.2. Puolustushallinnon palveluksessa olevien reserviläisten ylennysesitykset Ylennysesitykset laaditaan kirjallisesti ylennysesityslomakkeelle (PV lomakkeet / PVAH: Ylennysesitys res ups/aliups/miehistö, materiaalikoodi: 7550-448-8358). Ylennettäväksi esitettävän henkilötiedoissa on oltava se sodan ajan tehtävä (tai henkilövaraus), johon asianomainen on sotilas- tai siviilikoulutuksensa perusteella sijoitettu tai johon hän on ensisijaisesti sopiva. 3.2.1 Puolustushallinnon palveluksessa olevien reservin upseerien ylennysesitykset Puolustusministeriö, Puolustushallinnon rakennuslaitos, Maanpuolus-

Pääesikunta Määräys 9 (13) tuskorkeakoulu, Pääesikunnan alaiset laitokset sekä Pääesikunnan osastot lähettävät puolustushallinnon palveluksessa olevien reservin upseerien ylennysesitykset suoraan Pääesikunnan henkilöstöosastolle vuosittain 15.4. ja 15.10. mennessä. Maavoimien, Merivoimien ja Ilmavoimien sekä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen palveluksessa olevien reservin upseerien ylennysesitykset lähetetään puolustushaaraesikuntiin ja Logistiikkalaitoksen esikuntaan vuosittain 15.3. ja 15.9. mennessä. Puolustushaaraesikunnat ja Logistiikkalaitoksen esikunta kokoavat ja valmistelevat ylennysesitykset ja lähettävät ne puoltojärjestyksessä Pääesikunnan henkilöstöosastolle vuosittain 15.4. ja 15.10. mennessä. Puolustusvoimien aliupseerin virassa palvelevien reservin upseerien ylennysesitysten osalta toimitaan edellä mainitulla tavalla. 3.2.2 Puolustusvoimien palveluksessa olevien reservin aliupseerien ja miehistöön kuuluvien ylennysesitykset Hallintoyksiköt/vast osoittavat Puolustusvoimien palveluksessa olevien reserviläisten ylennysesitykset sotilasmestarin ja ylivääpelin/ylipursimiehen arvoihin puolustushaaraesikuntaansa tai Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikuntaan vuosittain 15.3. ja 15.9. mennessä. Puolustushaaraesikunnat kokoavat esitykset sotilasmestareiksi ylennettävistä ja toimittavat ne Pääesikunnan henkilöstöosastolle vuosittain 15.4. sekä 15.10 mennessä. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta kokoaa esityksensä sotilasmestareiksi sekä ylivääpeleiksi/ylipursimiehiksi ylennettävistä ja toimittaa ne Pääesikunnan henkilöstöosastolle vuosittain 15.4. sekä 15.10. mennessä. Pääesikunta ja sen alaiset laitokset sekä Maanpuolustuskorkeakoulu toimittavat esityksensä sotilasmestariksi ja ylivääpeliksi/ ylipursimieheksi ylennettävistä suoraan Pääesikunnan henkilöstöosastolle vuosittain 15.4. sekä 15.10 mennessä. Hallintoyksikön päällikkö/vast ylentää muut palveluksessaan olevat reservin aliupseerit ja miehistöön kuuluvat siten, että ylentämispäivämäärät ovat pääsääntöisesti 4.6. ja 6.12. Puolustusvoimien aliupseerin virassa palvelevien ylentämisestä sekä palvelusarvon antamisesta käsketään PEHENKOS:n hallinnollisessa normissa Aliupseerien henkilöasioiden hoito (PVHSM 011).

Pääesikunta Määräys 10 (13) 3.2.3 Muun puolustushallinnon palveluksessa olevien reservin aliupseerien ja miehistöön kuuluvien ylennysesitykset Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen palveluksessa olevien reservin aliupseerien ja miehistön ylennysesitykset toimitetaan aluetoimistoihin kohdan 3.1.2 mukaisesti. 3.2.4 Puolustusvoimien palveluksessa olevien sopimussotilaiden ylennysesitykset Sopimussotilaiden ylentäminen käsitellään kuten reserviläisten ylentäminen. Joukko-osastot ja hallintoyksiköt osoittavat ylennysesitykset henkilön valvonnasta vastaavalle aluetoimistolle. Aluetoimisto käsittelee ylennysesitykset toimivaltansa puitteissa. Ohjeet sopimussotilaiden arvoista ja ylentämisestä on annettu PVOHJEK Henkilöstöala 062/HK831 asiakirjalla. 3.3 Sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä palvelevien sekä sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin määrättävien reserviläisten ylennykset Sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä palvelevien reserviläisten osalta kriisinhallintajoukon komentaja tai kansallinen vanhin toimittaa ylennysesitykset Maavoimien operaatioista Porin prikaatiin sekä Meri- ja Ilmavoimien operaatioista ko. puolustushaarojen esikuntiin, jotka tarkistavat ylennysperusteet. Edellä mainitut kokoavat ja toimittavat ylennysesitykset reservin upseereiden osalta puollettuina/ei puollettuina Maavoimien esikuntaan (vuosittain 15.3 ja 15.9. mennessä) ja reservin aliupseereiden sekä miehistön osalta aluetoimistoihin 1.4. ja 1.10. mennessä käsiteltäväksi muiden reservin ylennysesitysten yhteydessä. Maavoimien esikunta antaa tarvittaessa tarkentavat ohjeet tietojen kokoamisesta sekä lähettämisestä. Sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin määrättävien reserviläisten osalta Porin prikaati tarkastaa henkilöiden ylennystiedot rotaatiokoulutuksen yhteydessä. Ylennykset toteutetaan pääsääntöisesti aikaisemmin mainittujen aikataulujen mukaisesti seuraavassa mahdollisessa ylennyserässä 4.6. tai 6.12.

Pääesikunta Määräys 11 (13) 4 ASEVELVOLLISREKISTERIN (AVT-OPJO) TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN Asevelvollisten sotilasarvojen ylläpidon pääjärjestelmänä toimii AVT- OPJO järjestelmä. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön osalta hallintoyksiköt ylläpitävät palvelusaikaisia sotilasarvomuutoksia PVSAPjärjestelmässä, josta ne siirretään liittymäajolla AVT-OPJO järjestelmään. Palkatun henkilöstön sotilasarvoja ei saa päivittää AVT-OPJO järjestelmään. Aluetoimistot vastaavat siitä, että asevelvollisrekisterissä (AVT-OPJO) olevat ylentämiseen vaikuttavat tiedot ovat oikein ja ajantasaiset ennen ylennysesitysten laatimista. Yksittäisten ylennysesitysten osalta tietojen oikeellisuudesta vastaa esityksen tehnyt joukko-osasto (vast). Aluetoimistot tarkistavat valvonnanalaistensa ylennettyjen reservin upseerien sotilasarvojen päivittymisen AVT-OPJO järjestelmään. Aluetoimisto vastaa omien ylennyspäätöstensä päivittämisestä järjestelmään. Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen osalta reservin upseerien ylennykset AVT-OPJO järjestelmään päivittää Pääesikunnan henkilöstöosasto. Ylennystä esittäneen joukon tulee huomioida henkilön sodan ajan sijoituksen tarkistaminen ylennystietojen muuttuessa. 5 VIESTINTÄ Pääesikunnan henkilöstöosasto avaa PVAH-asiat 4.6. ja 6.12. ylennyksiä varten vuosittain ja ilmoittaa ko. asianumerot hallintoyksiköille, aluetoimistoille ja Pääesikunnan viestintäosastolle. Hallintoyksiköt (pv siviilit ja osin aliupseerit osalta) ja aluetoimistot (res miehistö ja aliupseerit osalta) liittävät avattuun PVAH-asiaan ylennyspäätöksen käskettävissä tiedostomuodoissa noin kaksi viikkoa ennen ylennyspäivää. Esittelyn jakelu PVAH-tehtävällä ei ole tarpeellinen. Tiedostoista on ilmettävä ylennettävän arvon lisäksi täydellinen nimi ja kotipaikkakunta (pl. osoitteen luovutuskiellon tehneet). Pääesikunnan henkilöstöosasto vastaa tiedoista reservin upseereiden osalta. Viestintäosasto vastaa median tiedottamisesta. Aluetoimistot voivat kuitenkin tiedottaa alueensa mediaa, koska kaikilla ei ole Puolustusvoimien kanssa tehtyä sopimusta.

Pääesikunta Määräys 12 (13) 6 YHTEISTOIMINTA RAJAVARTIOLAITOKSEN KANSSA Rajavartiolaitoksessa tapahtuneiden ylennysten päivittäminen Puolustusvoimien AVT-OPJO järjestelmään toteutetaan asiakirjojen AJ7438/11.4.2013 ja AH14808/8.7.2011 mukaisesti: Tasavallan Presidentin esittelyistä tehtävät ylennykset: tallentaa Uudenmaan aluetoimisto Rajavartiolaitoksen esikunnassa tehtävät reservin miehistö- ja aliupseeriylennykset: tallentaa Uudenmaan aluetoimisto. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköissä tapahtuvat miehistö- ja aliupseeriylennykset: tallentaa ko. hallintoyksikön alueella toimiva aluetoimisto. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköitä/vast pyydetään toimittamaan tiedot aluetoimistoille esim. osana ylennyspäätöksen jakelua. Puolustusvoimain komentaja Kenraali Jarmo Lindberg PV:n henkilöstöpäällikön sijainen Prikaatikenraali Jukka Ojala Tämä asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu. LIITTEET Liite 1: Ylentämisen perusteena olevat koulutus- ja osaamisvaatimukset Liite 2: Palveluksen tai koulutuksen rinnastaminen puolustusvoimien johtamaan reservinkoulutustapahtumaan (kertausharjoituskoulutus) Liite 3: Omaehtoisen osaamisen ja toimintakyvyn kehittämisen vaikutus sotilasarvossa ylentämiseen Liite 4: Toimintatapa- sekä toimivaltakaaviot JAKELU PE HENKOS PE OIKOS PE OPOS PE JOJÄOS PE TIEDOS PE SUUNNOS PE TALOS

Pääesikunta Määräys 13 (13) TIEDOKSI PE MATOS PE KANSLIA PE VIESTINTÄOS PE LOGOS PE KOULOS PVLOGLE PV joukko-osastot Aluetoimistot Rajavartiolaitoksen Esikunta Reserviläisliitto ry Suomen Rauhanturvaajaliitto Järjestöasiat Suomen Reserviupseeriliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Sotilaskotiliitto ry Toimisto Maanpuolustuskoulutusyhdistys ( MPK ) ry Keskustoimisto Suomen Sotilasurheiluliitto Reserviläisurheiluliitto ry Inga-Katriina Maaniittu, Maanpuolustuskiltojen Liitto Ry Puolustushalliinon Rakennuslaitos

PUOLUSTUSVOIMAT Liite 1 PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - PEHENKOS 1(2) RESERVIIN TAI VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN YLENTÄMISEN PERUSTEENA OLEVAT KOULUTUS- JA OSAAMISVAATIMUKSET Kertausharjoituspäivä = Puolustusvoimien johtama reservinkoulutustapahtuman kesto (1 pvä = noin 8h tapahtuma) Sotilasarvo Kertausharjoituspäivä / Huom Korpr/ ylimatr vaatimus 1 pvä 1. Maanpuolustustyöhön liittyvien ansioiden perusteella voidaan 40 -vuotias tai sitä vanhempi asevelvollinen, jota ei ole aikaisemmin ylennetty reservissä, ylentää kerran ilman jatkokoulutusta. Sijoitusta ei tällöin vaadita. Perusteet kirjattava AVT-opjoon. Alik 7 pvää 1. Asevelvollinen, joka ei ole saanut aliupseerin koulutusta, voidaan ylentää reservissä enintään alikersantin sotilasarvoon. Ylentäminen edellyttää, että asevelvollinen on toiminut reservin koulutustapahtumassa aliupseerin tehtävässä tai on osoittanut kelpoisuutensa toimia johtajatehtävässä. Asevelvollinen on oltava sijoitettu tai sijoitettavissa aliupseerin tehtävään. 2. Edellisestä ylennyksestä oltava vähintään neljä (4) vuotta 3. Maanpuolustustyöhön liittyvien ansioiden perusteella voidaan 40 -vuotias tai sitä vanhempi asevelvollinen, jota ei ole aikaisemmin ylennetty reservissä, ylentää kerran ilman jatkokoulutusta. Sijoitusta ei tällöin vaadita. Perusteet kirjattava AVT-opjoon. Kers Ylik Vääp/ Pursim Yliv/ Ylipursim Reservin aliupseerin koulutus ja 10 pvää Reservin aliupseerin koulutus ja 20 pvää Reservin aliupseerin koulutus 40 pvää Reservin aliupseerin koulutus ja 50 pvää 1. Asevelvollinen, joka ei ole saanut aliupseerin koulutusta, mutta on kriisinhallintajoukoissa tai puolustusvoimissa aliupseerin tai määräaikaisen aliupseerin virassa hoitanut esimiestehtävää ja osoittautunut tehtävään sopivaksi, voidaan reservissä ylentää enintään kersantin sotilasarvoon. 2. Edellisestä ylennyksestä oltava vähintään neljä (4) vuotta 3. Asevelvollinen on oltava sijoitettu tai sijoitettavissa kersantin sotilasarvoa edellyttävään sodan ajan puolustusvoimien tehtävään tai varattu poikkeusolojen muuhun vaativaan tehtävään (henkilövaraus) 4. Aliupseerin tai määräaikaisen aliupseerin virassa palvellut voidaan ylentää kersantiksi, kun hän on saanut koulutusta reservissä oloaikana sodan ajan puolustusvoimien tehtävään vähintään kymmenen (10) päivää 5. Maanpuolustustyöhön liittyvien ansioiden perusteella voidaan 45-vuotias tai sitä vanhempi asevelvollinen, jota ei ole aikaisemmin ylennetty reservissä, ylentää kerran ilman jatkokoulutusta. Sijoitusta ei tällöin vaadita. Perusteet kirjattava AVT-opjoon 1. Varusmiehenä kersantiksi ylennettyjen osalta 10 päivää 2. Edellisestä ylennyksestä oltava vähintään neljä (4) vuotta 3. Asevelvollinen on oltava sijoitettu tai sijoitettavissa ylikersantin sotilasarvoa edellyttävään sodan ajan puolustusvoimien tehtävään tai varattu poikkeusolojen muuhun vaativaan tehtävään (henkilövaraus) 4. Aliupseerin tai määräaikaisen aliupseerin virassa palvellut voidaan ylentää ylikersantiksi, kun hän on saanut koulutusta reservissä oloaikana sodan ajan puolustusvoimien tehtävään vähintään kymmenen (10) päivää 5. Maanpuolustustyöhön liittyvien ansioiden perusteella voidaan 45-vuotias tai sitä vanhempi asevelvollinen, jota ei ole aikaisemmin ylennetty reservissä, ylentää kerran ilman jatkokoulutusta. Sijoitusta ei tällöin vaadita. Perusteet kirjattava AVT-opjoon 1. Varusmiehenä kersantiksi ylennettyjen osalta 30 päivää 2. Edellisestä ylennyksestä oltava vähintään viisi (5) vuotta 3. Asevelvollinen on oltava sijoitettu tai sijoitettavissa vääpelin sotilasarvoa edellyttävään sodan ajan puolustusvoimien tehtävään tai varattu poikkeusolojen muuhun vaativaan tehtävään (henkilövaraus) 4. Aliupseerin tai määräaikaisen aliupseerin virassa palvellut voidaan ylentää vääpeliksi, kun hän on saanut koulutusta reservissä oloaikana sodan ajan puolustusvoimien tehtävään vähintään kymmenen (10) päivää 1. Varusmiehenä kersantiksi ylennettyjen osalta 40 päivää 2. Edellisestä ylennyksestä oltava vähintään viisi (5) vuotta 3. Asevelvollinen on oltava sijoitettu tai sijoitettavissa ylivääpelin sotilasarvoa edellyttävään sodan ajan puolustusvoimien ylempään aliupseerin tehtävään tai varattu poikkeusolojen muuhun vaativaan tehtävään (henkilövaraus) 4. Aliupseerin tai määräaikaisen aliupseerin virassa palvellut voidaan ylentää vääpeliksi, kun hän on saanut koulutusta reservissä oloaikana sodan ajan puolustusvoimien tehtävään vähintään kymmenen (10) päivää

PUOLUSTUSVOIMAT Liite 1 PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - PEHENKOS 2(2) RESERVIIN TAI VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN Sotmest Vänr/ alil Ltn Ylil Kapt/ Kaptl Maj / Komkapt Evl / Kom Ev / Komdri Reservin upseerin koulutus Reservin upseerin koulutus ja 10 pvää Reservin upseerin koulutus ja 30 pvää Reservin upseerin koulutus ja 60 pvää Reservin upseerin koulutus 1. Edellisestä ylennyksestä oltava vähintään viisi (5) vuotta. 2. Asevelvollinen on oltava sijoitettu sotilasmestarin sotilasarvoa edellyttävään sodan ajan puolustusvoimien ylempään aliupseerin tehtävään tai varattu poikkeusolojen muuhun vaativaan tehtävään (henkilövaraus) 3. Aliupseerin tai määräaikaisen aliupseerin virassa palvellut voidaan ylentää sotilasmestariksi, kun hän on saanut koulutusta reservissä oloaikana sodan ajan puolustusvoimien tehtävään vähintään kymmenen (10) päivää 1. Joko reserviupseerikurssin suorittaminen/vast tai reservin aliupseerista reservin upseeriksi kurssin suorittaminen tai sotilasjohtamisen kurssin suorittaminen 1. Edellisestä ylennyksestä oltava vähintään neljä (4) vuotta 2. Asevelvollinen on oltava sijoitettu tai sijoitettavissa luutnantin sotilasarvoa edellyttävään sodan ajan puolustusvoimien tehtävään tai varattu poikkeusolojen muuhun vaativaan tehtävään (henkilövaraus) 3. Opisto-, toimi- tai aliupseerin virassa palvellut voidaan ylentää luutnantiksi, ja sitä ylempiin sotilasarvoihin, kun hän on saanut koulutusta reservissä oloaikana sodan ajan puolustusvoimien tehtävään vähintään kymmenen (10) päivää 4. Maanpuolustustyöhön liittyvien ansioiden perusteella voidaan 45-vuotias tai sitä vanhempi asevelvollinen, jota ei ole aikaisemmin ylennetty reservissä, ylentää kerran ilman jatkokoulutusta 1. Edellisestä ylennyksestä oltava vähintään viisi (5) vuotta 2. Asevelvollinen on oltava sijoitettu tai sijoitettavissa yliluutnantin sotilasarvoa edellyttävään sodan ajan puolustusvoimien tehtävään tai varattu poikkeusolojen muuhun vaativaan tehtävään (henkilövaraus) 3. Upseerin, erikois-, opisto-, tai toimiupseerin virassa palvellut voidaan ylentää yliluutnantiksi, ja sitä ylempiin sotilasarvoihin kun hän on saanut koulutusta reservissä oloaikana sodan ajan puolustusvoimien tehtävään vähintään kymmenen (10) päivää 1. Edellisestä ylennyksestä oltava vähintään kuusi (6) vuotta 2. Asevelvollinen on oltava sijoitettu tai sijoitettavissa kapteenin/kapteeniluutnantin sotilasarvoa edellyttävään sodan ajan puolustusvoimien tehtävään tai varattu poikkeusolojen muuhun vaativaan tehtävään (henkilövaraus) 3. Upseerin-, erikois-, opisto-, tai toimiupseerin virassa palvellut voidaan ylentää kapteeniksi/kapteeniluutnantiksi, kun hän on saanut koulutusta reservissä oloaikana sodan ajan puolustusvoimien tehtävään vähintään kymmenen (10) päivää 1. Edellisestä ylennyksestä oltava vähintään seitsemän (7) vuotta 2. Asevelvollinen on oltava sijoitettu majurin/komentajakapteenin sotilasarvoa edellyttävään sodan ajan puolustusvoimien tehtävään tai varattu poikkeusolojen muuhun vaativaan tehtävään (henkilövaraus) 3. Upseerin, erikois-, opisto-, tai toimiupseerin virassa palvellut voidaan ylentää majuriksi/ komentajakapteeniksi, kun hänet on sijoitettu sellaiseen sodan ajan puolustusvoimien tehtävään, johon sijoitettavalta edellytetään majurin (vast) sotilasarvoa, ja kun hän on saanut koulutusta reservissä oloaikana sodan ajan puolustusvoimien tehtävään vähintään kymmenen (10) päivää. 1. Edellisestä ylennyksestä oltava vähintään seitsemän (7) vuotta 2. Upseerin tai erikoisupseerin virassa palvellut voidaan ylentää everstiluutnantiksi (vast), kun hänet on sijoitettu sellaiseen sodan ajan tehtävään, johon sijoitettavalta edellytetään everstiluutnantin (vast) sotilasarvoa, ja kun hän on saanut koulutusta reservissä oloaikana sodan ajan puolustusvoimien tehtävään vähintään kymmenen (10) päivää tai varattu poikkeusolojen muuhun vaativaan tehtävään (henkilövaraus). 3. Edellyttää virassa palvelleilta upseereilta esiupseerikurssin suorittamista tai yleisesikuntaupseerin tutkintoa 4. Erityisistä syistä reservin upseeri/erikoisupseeri voidaan ylentää everstiluutnantiksi/vast, kun hänellä on tehtävän vaativa osaaminen ja hänet on sijoitettu everstiluutnantin/vast sotilasarvoa edellyttävään sodan ajan puolustusvoimien tehtävään tai varattu poikkeusolojen muuhun vaativaan tehtävään (henkilövaraus) 5. Edellyttää yleensä korkeakoulututkintoa ja palvelusta puolustushallinnossa. 1. Edellisestä ylennyksestä oltava vähintään seitsemän (7) vuotta 2. Edellyttää yleisesikuntaupseerin tutkintoa ja sijoitusta everstin sotilasarvoa vaativaan sodan ajan puolustusvoimien tehtävään.

PUOLUSTUSVOIMAT Liite 2 PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - PEHENKOS 1(3) RESERVIIN TAI VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN PALVELUKSEN TAI KOULUTUKSEN RINNASTAMINEN PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMAAN RESERVINKOULUTUSTAPAHTUMAAN (KERTAUSHARJOITUSKOULUTUS) Kertausharjoituspäivä = Puolustusvoimien (PV) johtama reservin koulutustapahtuman kesto (1 pvä = noin 8h tapahtuma). On huomioitava, että kaikki PV:n johtamat vapaaehtoiset harjoitukset sekä PV:n Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) tilaamat ja johtamat sotilaalliset koulutustapahtumat lasketaan täysimääräisesti kertausharjoitusvuorokausiksi. Sotilaallinen kriisinhallintapalvelus rinnastetaan kertausharjoituspäiviksi seuraavasti: Palvelus Päivät Huom Palvelus sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä (ml. valmiusosastohenkilöstön koulutus- ja valmiusvaihe) 1 kk vastaa 2 päivää - kriisinhallintaoperaation henkilöhallinnosta vastaava hallintoyksikkö tai esikunta vastaa tiedon siirrosta AVT- OPJO-järjestelmään - ei ylärajaa rinnasteisissa päivissä. Osallistuminen Puolustusvoimien virka-aputehtäviin rinnastetaan kertausharjoituspäiviksi seuraavasti: Palvelus Päivät Huom Sitoumukseen perustuva reserviläisen käyttö virka-aputehtävässä. Virka-avun keston mukaisesti. - laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta 23, 28 ja 34 - tapauskohtaisesti virka-avun antamisesta tehdään erillispäätös, joka antaa perusteet kh-päivien määrälle. Seuraavien periaatteiden mukaisesti kertausharjoitukseen rinnastettavaksi hyväksytystä palveluksesta tai koulutuksesta voidaan ylentämisen perusteeksi laskea yhteensä enintään 25 päivää. Koulutus / Palvelus Vuorokaudet Huom Palvelus puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilaallisissa tehtävissä (sopimussotilaan tai määräaikaisen reserviupseerin/aliupseerin/vast virassa) Kriisinhallintatehtävään annettava rotaatiokoulutus (vast) 1 kk vastaa 5 päivää - joukko-osasto (vast) vastaa tiedon siirrosta AVT-OPJO:lle. Koulutuspäivät - koulutuksen järjestävä / hallinnoiva joukko-osasto (vast) vastaa tiedon siirrosta AVT-OPJO:lle.

PUOLUSTUSVOIMAT Liite 2 PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - PEHENKOS 2(3) RESERVIIN TAI VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN Edellisten lisäksi seuraavien periaatteiden mukaisesti kertausharjoitukseen rinnastettavaksi hyväksytystä koulutuksesta voidaan ylentämisen perusteeksi laskea yhteensä enintään 25 päivää. Koulutus Vuorokaudet Huom Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi sekä niiden täydennys- ja jatkokurssit Kurssipäivät - valtakunnallisen maanpuolustuskurssin suorittanut voidaan tällä perusteella ylentää reservissä kerran. Alueellinen maanpuolustuskurssi Kurssipäivät sekä niiden täydennys- ja jatkokurssit Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan järjestämät koulutustilaisuudet Kurssipäivät Pelastusopistossa annettu varautumiskoulutus Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:n toimeenpanemat varautumiskurssit: Kurssipäivät - ennen varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suoritettuja vapaaehtoisia harjoituksia (vast) ei merkitä asevelvollisrekisteriin kertausharjoitukseen rinnastettavana koulutuksena. 1. Palokunnan toiminta poikkeusoloissa -kurssi: - oppilaat 2 päivää - kurssin johtaja 3 päivää 2. Suojelutoiminta poikkeusoloissa -kurssi - oppilaat 1 päivää - kurssin johtaja 1 päivää - ennen varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suoritettuja vapaaehtoisia harjoituksia (vast) ei merkitä asevelvollisrekisteriin kertausharjoitukseen rinnastettavana koulutuksena. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toimeenpanemat koulutustapahtumat (pl. PV:n tilaamat ja johtamat harjoitukset): MATINE, MTS, PTS, Vapaaehtoisen Maanpuolustustyön Neuvottelukunta (4 vuotta kestävä toimikausi) ja Reservin neuvottelukunta Sotilaskotiliitto ry Sotilaallisia valmiuksia palvelevasta koulutuksesta voidaan johtajalle, kouluttajalle/vast ja kurssilaiselle myöntää esityksen perusteella rinnasteisia kertausharjoituspäiviä. Rinnastuksen päättää aluetoimisto MPK:n maanpuolustuspiirin tai puolustushaarapiirin esityksestä. Puheenjohtaja ja sihteeri 10 päivää sekä jäsen 4 päivää Asevelvolliset: Sotilaskotiliiton tilaamat ja MPK:n toimeenpanemat Sotilaskotiliiton poikkeusolovalmiutta palvelevat koulutukset voidaan rinnastaa kertausharjoituspäiviin. - ennen varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suoritettuja koulutustapahtumia ja kursseja (vast) ei merkitä asevelvollisrekisteriin kertausharjoitukseen rinnastettavana koulutuksena. - Pääesikunta voi tehdä esittelystä ns. ennakkopäätöksiä koulutusohjelmista tai kursseista myönnettävistä rinnasteisista kertausharjoituspäivistä. - ennen varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suoritettuja koulutustapahtumia ja kursseja (vast) ei merkitä asevelvollisrekisteriin kertausharjoitukseen rinnastettavana koulutuksena.

PUOLUSTUSVOIMAT Liite 2 PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - PEHENKOS 3(3) RESERVIIN TAI VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN Asevelvolliset: Sotilaskotiliiton sotilaskotitoiminnan suunnittelu-, johto- ja toimeenpanotehtävien harjoituspäivät sota- ja ampumaharjoituksissa voidaan esityksestä hyväksyä kertausharjoituksiin rinnastettaviksi harjoiteltaessa poikkeusolojen organisaatiossa. Naisten Valmiusliitto Muut kurssit, koulutustilaisuudet ja tapahtumat Edellä mainitut rinnastukset päättää aluetoimisto. Asevelvollisen naisen ollessa kouluttajana tai johtajana Naisten Valmiusliiton kurssilla tai harjoituksessa, jossa koulutetaan sotilaallisia valmiuksia ja niitä palvelevia aiheita voidaan esityksestä hyväksyä kertausharjoituksiin rinnastettaviksi Rinnastuksen päättää aluetoimisto. Maanpuolustuksen eri sektoreilla toimivien valtakunnallisten ja alueellisten organisaatioiden yhteistoiminnassa Pääesikunnan sekä Puolustusministeriön kanssa järjestämien koulutustapahtumien rinnastettavuuden kertausharjoituksiin ratkaisee puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö. Muiden koulutustilaisuuksien ja tapahtumien osalta ratkaisun tekee toimivaltainen aluetoimiston päällikkö. Tällaisia tilaisuuksia voivat olla esimerkiksi kutsuntalääkäreiden koulutustilaisuudet..

OMAEHTOISEN OSAAMISEN JA TOIMINTAKYVYN KEHITTÄMISEN VAIKUTUS SOTILASARVOSSA YLENTÄMISEEN Tarkoituksena on kannustaa reserviläisiä ylläpitämään ja kehittämään sotilaallista osaamista ja toimintakykyä monipuolisesti asevelvollisuusaikanaan varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen päätyttyä. Liite 3 Ylentämisen perusteeksi hyväksyttäviä koulutuspäiviä muodostuu omaehtoisuuteen perustuvasta sotilaallisen osaamisen ja toimintakyvyn kehittämisestä, jossa näyttöinä ovat opiskelujen suorittaminen ja tentit sekä kenttäkelpoisuuteen liittyvät suoritteet ja testit. Kertausharjoitukseen rinnastettavaksi ja ylentämisen perusteeksi voidaan hyväksytyistä koulutuspäivistä laskea kalenterivuoden aikana yhteensä enintään kaksi päivää. Muut koulutuspäivät voidaan ottaa huomioon suunniteltaessa reserviläistä vaativampaan sodan ajan tehtävään. Tilaisuuden tai tapahtuman järjestäjä (PV tai MPK) toimittaa tiedot aluetoimistoihin kirjattavaksi. Koulutuspäivien muodostuminen: 1(2) Osaaminen ja toimintakyky Tiedot Taidot Fyysinen toimintakyky - lihaskunto - kestävyys Kenttäkelpoisuus - ampumataito - marssitaito - suunnistustaito Tunnistaminen Kuvaus Koulutuspäivät Koulutuskokonaisuus verkkooppimisympäristössä PVMOODLE Johtamistaidon kurssi (PV:n järjestämä/tilaama) MPK:n aselaji- ja koulutushaarakurssit RESUL kesä- ja syysjotos tehtävärasteineen Lihaskuntotesti 12 min juoksutesti Ampumataitotesti tai -kilpailu Pitkäkestoinen marssi tai jotos. Suunnistus yli 5 km, virallinen ajanotto Koulutustilan opiskelu ja tentin suorittaminen Kurssin opiskelu suorittaminen ja tentin suorittaminen Hyväksytty kokonaistulos HKI vähintään 1,5 Vähintään kaksi hyväksyttyä tulosta kolmesta 1 1 1 1 1 1

Liite 3 Osaaminen ja toimintakyky tunnistetaan näytöillä, joita ovat Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) sopimat tilaisuudet. Tilaisuuksiin ilmoittaudutaan joko puolustusvoimien tai MPK:n kautta. Yleisten tai tehtäväkohtaisten näyttöjen perusteella voidaan hyväksyä koulutuspäiviä. Yleiset näytöt: - Tiedot: hyväksytysti suoritettu oppaan opiskelu ja tentti verkko-oppimisympäristössä (PVMOODLE). Opiskelupäivä on noin 8 h - Taidot: hyväksytysti suoritettu kurssi, johon liittyy tentti tai muu osaamisen tarkistaminen. Opiskelupäivä on noin 8 h - Fyysinen toimintakyky: henkilökohtainen kuntoindeksi vähintään 1,5 (siviiliasteikolla). Kuntoindeksin määrittäminen edellyttää sekä lihaskuntotestiä että kestävyyskuntotestiä (12 minuutin juoksutesti) - Ampumataito: ampumataitotesti rynnäkkökiväärillä, reserviläisaseella tai kiväärillä. Lisäksi hyväksytään ampumakilpailun virallinen tulos. - Marssitaito: pitkäkestoinen liikuntatapahtuma, esimerkiksi Oltermannin hiihto, Finlandia -hiihto, Jukolan viesti, RESUL kevät- ja syysjotos tehtävärasteineen, maraton tai puolimaraton juoksu, Tough Viking -kilpailu tai kansainvälinen sotilastaitokilpailu - Suunnistustaito: suunnistussuoritus 5 km määräajassa esim. 1.30 h valoisalla ja 2h pimeällä. Pääesikunnan koulutusosasto ohjeistaa normissaan näytöt tarkemmin. 2(2)

PUOLUSTUSVOIMAT Liite 4 PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - PEHENKOS 1(5) RESERVIIN TAI VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN TOIMINTATAPA- SEKÄ TOIMIVALTAKAAVIOT 1.1 RESERVISSÄ OLEVIEN UPSEEREIDEN YLENTÄMINEN TASPRES YLENTÄMINEN PVKOM YLENNYSTEN ESITTELY TASPRES:LLE PEHENKOS YLENNYSESITYSTEN TARKASTAMINEN YLENNYSTEN ESITTELY PVKOM:LLE TASPRES:N ESITTELYN LAATIMINEN MERIVE ILMAVE MAAVE YLENNYSESITYSTEN TARKASTAMINEN JA PUOLLOT, YHTTOIM: PUHAE:T, YLENNYSTEN ESITTELY MAAVKOM:LLE YLENNYSESITYSTEN LÄHETTÄMINEN PEHENKOS:LLE Aluetoimisto YLENNYSESITYSTEN / YLENNYSKELPOISTEN KOKOAMINEN YLENNYSTEN ESITTELY ALTSTON PÄÄLL:LLE PUOLUSTUSHAARAESIKUNNAT MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JOUKKO-OSASTOT JA LAITOKSET RVLE MPK ja maanpuolustusjärjestöt

PUOLUSTUSVOIMAT Liite 4 PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - PEHENKOS 2(5) RESERVIIN TAI VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN 1.2 RESERVISSÄ OLEVIEN ALIUPSEEREIDEN JA MIEHISTÖN YLENTÄMINEN ALUETOIMISTON PÄÄLLIKKÖ YLENTÄMINEN ALUETOIMISTO YLENNYSESITYSTEN / YLENNYSKELPOISTEN KOKOAMINEN YLENNYSTEN ESITTELY ALTSTOPÄÄLL:LLE YLENNYESITYKSIÄ ALTSTO:LLE PLM, PE PUOLUSTUSHAARAT JOUKKO-OSASTOT JA LAITOKSET RVLE MPK ja maanpuolustusjärjestöt

PUOLUSTUSVOIMAT Liite 4 PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - PEHENKOS 3(5) RESERVIIN TAI VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN 1.3 PUOLUSTUSHALLINNON PALVELUKSESSA OLEVIEN RESERVIN UPSEEREIDEN YLENTÄMINEN TASPRES YLENTÄMINEN PVKOM YLENNYSTEN ESITTELY TASPRES:LLE PEHENKOS YLENNYSESITYSTEN KOKOAMINEN YLENNYSESITYSTEN ESITTELY PVKOM:LLE PLM, PHRL PE:N OSASTOT PHE:T, LOGL -joukko-os:t vast MPKK PE:N ALAISET LAITOKSET YLENNYSESITYSTEN KOKOAMINEN ALAISILTA YLENNYSESITYSTEN LÄHETTÄMINEN PEHENKOS:LLE

PUOLUSTUSVOIMAT Liite 4 PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - PEHENKOS 4(5) RESERVIIN TAI VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN 1.4 PUOLUSTUSVOIMIEN PALVELUKSESSA OLEVIEN RESERVIN ALIUPSEEREIDEN JA MIEHISTÖN YLENTÄMINEN 1.4.1 RES:N ALIUPSEERIN SEKÄ MIEHISTÖN ARVOON YLENTÄMINEN (SOTILASMESTARIN ARVO PL.) PV:N HENKPÄÄLL PHKOM PV:N SIVIILIN YLENTÄMINEN YLIVÄÄPELIN JA YLIPURSIMIEHEN SOTARVOON JOUKKO-OSASTON KOM VAST MPKK:N REHTORI JOUKKO- OSASTON KOM VAST PV:N SIVIILIN YLENTÄMINEN RES:N VÄÄPELIN JA PURSIMIEHEN SEKÄ SITÄ ALEMPAAN SOTARVOON PE:N OSASTOT SEKÄ PE:N ALAISET LAITOKSET MPKK JOUKKO- OSASTOT VAST ESITYKSET RES:N YLIVÄÄPELIN JA YLIPURSIMIEHEN SEKÄ SITÄ ALEMPAAN SOTARVOON YLENNETTÄVISTÄ J-OS:N KNTAJA:LLE / PEHENKOS:LLE / PUHAE:lle 1.4.2 RESERVIN SOTILASMESTARIN ARVOON YLENTÄMINEN PE:N PÄÄLL PV:N SIVIILIN YLENTÄMINEN SOTILASMESTARIN ARVOON PEHENKOS ESITYSTEN KOKOAMINEN RES:N SOTILASMESTARIN ARVOON YLENNETTÄVISTÄ MPKK PE:N OSASTOT SEKÄ PE:N ALAISET LAITOKSET PHE LOGL ESITYKSET RES:N SOTILASMESTARIN ARVOON YLENNETTÄVISTÄ PEHENKOS:LLE

PUOLUSTUSVOIMAT Liite 4 PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - PEHENKOS 5(5) RESERVIIN TAI VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN 1.5 SOTILAALLISISSA KRIISINHALLINTATEHTÄVISSÄ PALVELEVIEN SEKÄ SOTILAALLISIIN KRIISINHALLINTATEHTÄVIIN MÄÄRÄTTAVIEN RESERVILÄISTEN YLENNYKSET TASPRES (RESUPS) YLENTÄMINEN PVKOM (RESUPS) YLENNYSTEN ESITTELY TASPRES:LLE PEHENKOS (RESUPS) YLENNYSESITYSTEN TARKASTAMINEN YLENNYSTEN ESITTELY PVKOM:LLE TASPRES:N ESITTELYN LAATIMINEN YLENNYSESITYS- TEN KOKOAMINEN YLENNYSTEN TARKASTAMINEN YLENTÄMINEN (MIEH / AUPS:T) ALTSTO (MIEHISTÖ JA ALIUPS:T) MAAVE (RESUPS) YLENNYSESITYSTEN TARKASTAMINEN JA PUOLLOT ESITYSTEN YHDISTÄMINEN MUIHIN YLENNYSESITYKSIIN YLENNYSTEN ESITTELY PHKOM:LLE YLENNYSESITYSTEN LÄHETTÄMINEN PEHENKOS:LLE PORIN PRIKAATI tai MERIVE/ILMAVE YLENNYSESITYSTEN / YLENNYSKELPOISTEN KOKOAMINEN YLENNYSTEN LÄHETTÄMINEN MAAVE:AAN (RESUPS:T) JA ALUETOIMISTOIHIN (MIEHISTÖ JA ALIUPS:T) KRIISINHALLINTA- JOUKKO TAI KANSALLINEN VANHIN YLENNYSESITYKSIÄ