Eurajoen yläosan perkaus, kalataloudellinen kunnostus ja uuden virtausaukon rakentaminen Kirkkosiltaan, Eura

PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 12/2018/2 Dnro ESAVI/694/2015 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2018 ASIA Eurajoen yläosan perkaus, kalataloudellinen kunnostus ja uuden virtausaukon rakentaminen Kirkkosiltaan, Eura HAKIJA Euran kunta HAKEMUKSEN VIREILLETULO Euran kunta on 26.1.2015 aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa tulvasuojelutoimenpiteiden sekä virkistyskäyttöä ja kalataloutta kehittävien toimenpiteiden toteuttamiseen Eurajoessa Euran kunnassa. Lisäksi on haettu Länsi- Suomen vesioikeuden 20.6.1977 myöntämään Eurajoen yläosan perkauslupaan nro 55/1977 B (PL 95+40 133+00) liittyvien Suomen valtion velvoitteiden siirtämistä Euran kunnalle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 2, 3 :n 4) ja 7) kohta sekä 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Turun ja Porin läänin maaherra on 16.3.1936 antamallaan päätöksellään myöntänyt A. Ahlström Osakeyhtiölle oikeuden rakentaa uudelleen Euran pitäjän Kauttuan koskessa olevan vesilaitoksen tehtaanruuhen ja suorittaa eräitä muutoksia vesilaitoksen padossa sekä perata Eurajokea Pyhäjärven ja padon välillä. Pyhäjärvestä lähtevän ruuhen luukut oli avattava tarpeellisessa määrässä silloin, kun vesi Pyhäjärvessä nousi sallittua padotuskorkeutta 16,49 m (N 43 +45,12 m) ylemmäksi. Pyhäjärven vedenkorkeutta ei vastaavasti saanut laskea tasoa 15,91 m (N 43 +44,54 m) alemmaksi. Turun ja Porin lääninhallitus on 1.2.1938 antamallaan päätöksellä nro 1001 myöntänyt Eurakosken vesilaitosten omistajille patolaitoksen laillistamiseksi luvan rakentaa vesilaitospadon Eurajoen Eurakoskeen Kiukaisissa. Vesistötoimikunta on 9.9.1955 antamallaan päätöksellä myöntänyt maatalousministeriön asutusasiainosastolle luvan perata Eurajoen yläjuoksua ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (57) Vaanin Prykin, Laukolankosken ja Mäkelän sillan kohdalla sekä Eurakoskessa. Eurajoen yläosan perkausyhtiö perustettiin vuonna 1955 vastaamaan joen perkauksen käytännön toimista. Länsi-Suomen vesioikeus on 26.5.1975 antamallaan päätöksellä myöntänyt vesihallitukselle luvan Pyhäjärven säännöstelemiseen. Säännöstely oli suoritettava siten, ettei Pyhäjärven korkeus lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylitä ylärajaa N 43 +45,12 m eikä alita alaraja N 43 +44,54 m. Lisäksi Pyhäjärven vedenpinta kevättulvan varalta oli laskettava talvella 16.3. mennessä vähintään korkeuteen N 43 +44,85 m ja kevättulvan jälkeen kesäajaksi ainakin korkeuteen N 43 +44,97 m. Juoksutusten ei kuitenkaan tarvinnut olla suurempia kuin 6 m 3 /s. Luvan saaja tuli ennakoida eri vuodenaikojen vedenkorkeusvaihtelut ja tulovirtaamat sekä pitää juoksutus Pyhäjärvestä mahdollisimman tasaisena. Juoksutus ei saanut ylittää Eurajoen perkaamattoman yläosan purkauskykyä 17 m 3 /s eikä alittaa 0,8 m 3 /s virtaamaa. Kuivakausien aikana oli pyrittävä juoksuttamaan noin 2 m 3 /s. Länsi-Suomen vesioikeus on 20.6.1977 antamallaan päätöksellään nro 55/1977 B myöntänyt maatilahallitukselle luvan Eurajoen yläjuoksun perkaamiseen välillä Eurakoski-Vaanin Pryki (paaluvälillä 95+40 133+00). Lupaehdon 3) mukaan luvan saajalla oli oikeus uusia Eurakosken padon aukkojen 1 5 sulkulaitteet sellaisiksi, että ne olivat mahdollisimman helposti avattavat ja suljettavat. Lupaehdon 8) mukaan luvan saajan oli pidettävä perattu vesiväylä mahdollisine vahvistuksineen suunnitelman mukaisessa kunnossa. Luvan saajan oli huolehdittava lupaehdossa 3) tarkoitettujen, mahdollisesti uudelleen rakennettavien Eurakosken padon aukkojen sulkulaitteiden kunnossapidosta. Päätökseen sisältyi myös neljän erikseen nimetyn sillan rakentaminen uudelleen. Siltojen kunnossapidosta vastasi asianomainen tienpitäjä, sillan omistaja, haltija tai käyttäjä. Lisäksi päätöksessä muutettiin Turun ja Porin läänin lääninhallituksen 1.2.1938 antamaa lupaehtoa 2) siten, että vedenpinnan ollessa padon edessä korkeutta 98,10 m ylempänä, oli kaikki patoaukot pidettävä avoinna. Kauttuan juoksutuksen ollessa suurempi kuin 7,4 m 3 /s oli vedenpintaa padon edessä laskettava siten, että Kauttuan juoksutuksen kasvaessa määrästä 7,4 m 3 /s määrään 17 m 3 /s vedenpinta alennetaan padon edessä suoraviivaisesti korkeudesta 98,10 m korkeuteen 97,80 m. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 14.9.2006 antamallaan päätöksellä nro 111/2006/4 jättänyt tutkimatta toimivaltaansa kuulumattomana Eurajoen yläosan perkausyhtiön hakemuksen perkausyhtiön vapauttamiseksi Eurakosken padon aukkojen 1 5 sulkulaitteiden kunnossapidosta ja hoidosta ja velvoitteiden siirtämiseksi padon omistajille (Eurakosken Woima Oy). Eurajoen yläosan perkausyhtiölle ei Länsi-Suomen vesioikeuden 20.6.1977 antamassa päätöksessä nro 55/1977 B tai Turun ja Porin lääninhallituksen 1.2.1938 antamassa päätöksessä nro 1001 ole kummassakaan määrätty velvollisuuksia padon kunnossapitoon tai hoitoon. Eurajoen yläosan perkausyhtiön velvollisuus Eurakosken padon aukkojen 1 5 sulkulaitteiden kunnossapitoon ja hoitoon perustuu perkausyhtiön 14.9.1981 antamaan sitoumukseen vesihallitukselle (päätöksen tekohetkellä Lounais- Suomen ympäristökeskus) määrärahapäätöksen johdosta.

3 (57) Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 9.9.2009 antamallaan päätöksellä nro 60/2009/4 muuttanut Länsi-Suomen vesioikeuden 20.6.1977 antamaa päätöstä nro 55/1977 B ja Turun ja Porin läänin lääninhallituksen 1.2.1938 antamaa Eurakosken vesilaitospatoa koskevaa lupapäätöstä nro 1001 siten, että Lounais-Suomen ympäristökeskus vapautuu sille aikanaan siirtyneistä Eurajoen yläjuoksun perkauslupaan liittyvistä Eurakosken padon kunnossapidosta ja vedenkorkeuden tarkkailuvelvoitteista. Velvoitteet siirtyivät padon omistajille patoa koskevan vesilaitosluvan haltijoina. Tarvittaessa padon omistajat voivat sopimuksella siirtää velvoitteet edelleen yhtiölle, joka käyttää vesivoimaa ja alueita sekä vesilaitoslupaan kuuluvia oikeuksia. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA SUOJELUALUEET Kaavoitus Satakunnan maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 17.12.2009 hyväksymä Satakunnan maakuntakaava. Joen ympäristö on merkitty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Alueen yläosaan on merkitty maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokas geologinen muodostuma, harju. Joen tuntumassa on vedenottamo. Euran kunnan keskustan osayleiskaava Euran kunnanvaltuuston 23.5.2016 hyväksymä Euran kunnan keskustan osayleiskaava ulottuu paalulta 154+00 aina Pyhäjärveen asti. Eurajoen molemmat rannat paaluvälillä 154+00 183+00 on pääsääntöisesti merkitty maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi, jossa alueiden säilyttäminen avoimina ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Alueella on sallittua vain maatalouteen liittyvä rakentaminen siten, etteivät rakennukset sulje avoimia näkymiä. Eurajoen länsiranta on paaluvälillä 217+00 220+00 virkistysaluetta (V), paaluvälillä 220+00 223+00 kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennuskantaa omaavaa maatilojen talouskeskusten aluetta (AM/s), paaluvälillä 223+00 226+00 pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) ja välillä 226+00 227+00 suojaviheraluetta (EV). Itäranta on paaluvälillä 213+00 218+00 varattu virkistysalueeksi (V). Asemakaavat ja rakennuskaavat Kiukaisten Eurakosken alue Kiukaisten Eurakosken rakennuskaava ja rakennuskaavan muutos on saanut lainvoiman 28.9.1987. Kaava-alue käsittää itärannalla on paaluvälin Eurakosken pato 121+50 ja länsirannalla on paaluvälin 97+50 111+00. Itäranta Eurakosken kylän keskustassa on paaluvälillä 95+00 98+50 kaavoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL) ja paaluvälillä 98+50 100+00 maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi (AM). Alueiden väliin jää yleiseksi tieksi vierialueineen (LYT) kaavoitettu Ilmoitus-

4 (57) suontien/ Köyliöntien alue. Paaluvälillä 100+00 102+00 itäranta on kaavoitettu maatalousalueeksi (MT). Länsirannalla hankealue on merkitty maatilojen talouskeskusten alueeksi (AM) ja maa- ja metsätalousalueeksi (MT), jossa on jokiuomaan rajautuva erillispientalojen korttelialue (AO). Länsirannalla Eurakosken kylän keskustassa paaluvälillä 96+00 97+50 on voimassa Kiukaisen Eurakosken kylän korttelien 103 ja 104 asemakaavan muutos (13.10.2010). Eurajoen itäranta on paaluvälillä 96+00 97+00 lähivirkistysaluetta (VL) ja ylävirta paaluvälillä 97+00 97+50 asuinpientalojen korttelialuetta (AP), jossa ranta-alueella tulee säilyttää olemassa olevaa puustoa. Sorkkisten alue Sorkkisten alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Eurajoen länsipuolen rannalla paaluvälillä 182+00 206+00 on hyväksytty Euran kunnanvaltuustossa 11.5.2009. Länsipuolen jokiranta paaluvälillä 182+00 186+20 on kaavoitettu maatalousalueeksi (MT). Paaluvälillä 186+20 206+00 kaavamerkintänä on säilytettävä erillispientalojen korttelialue (AO/s), erillispientalojen korttelialue (AO), säilytettävä asuinkerrostalojen korttelialue (AK/s) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Itärannalla jokeen rajautuva alue paaluvälillä 194+00 203+00 on puistoa (VL). Kapean puistoalueen takana on maatalousaluetta (MT). Lukkalan alue Lukkalan alueen rakennuskaava ja rakennuskaavan muutos on hyväksytty 15.9.1998. Itäranta rajautuu paaluvälillä 203+00 204+00 Sillankorvan puistoon (VP) ja tämän kapean alueen taakse sijoittuu asuinpientalojen korttelialue (AO). Euran valtuuston 15.9.1998 hyväksymässä asemakaavan muutoksessa Eurajoen itäranta paaluvälillä 206+00 206+20 on kaavoitettu yleiseksi tiealueeksi (LT) ja suojaviheralueeksi (EV). Eurajoen itärantaa paaluvälillä 204+00 206+00 koskeva Lukkalan asemakaavan korttelien 163 ja 164 muutos on hyväksytty Euran kunnassa 26.3.2012. Itäranta on säilytettävää asuinpientalojen korttelialuetta (AP/s), asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL/s) sekä Raumantien (tie 12) pohjoispuoli suojaviheraluetta (EV). Kaikilla näillä alueilla on olemassa oleva puuston tai ympäristön säilyttämistä tai ennallistamista koskeva merkintä. Länsiportin alue Euran kunnanvaltuuston 14.9.2009 hyväksymässä Länsiportin asemakaavan muutoksessa Eurajoen länsiranta paaluväliltä 206+00 noin paaluvälille 206+20 on kaavoitettu yleiseksi tiealueeksi (LT) ja vesialueeksi (W).

5 (57) Käräjämäen alue Euran kunnanvaltuuston 3.8.1987 vahvistamassa Käräjämäen I rakennuskaavassa Eurajoen itäranta on paaluvälillä 206+00 208+00 kaavoitettu puistoksi (VP). Käräjämäen lääninhallituksen 22.3.1989 vahvistamassa rakennuskaavassa itäranta on paaluvälillä 208+00 211+00 merkitty muinaismuistoalueen suoja-alueen ominaisuuden vuoksi säilytettäväksi paloaseman korttelialueeksi (VP/s) ja paaluvälillä 211+00 213+00 maatalousalueeksi, jolla on säilytettävän muinaismuistoalueen suoja-alueen ominaisuus (MT/s). Kirkonseutu Suojelualueet ja kulttuuriympäristö Lääninhallituksen 5.7.1993 vahvistama Euran Kirkonseudun rakennuskaava ja sen muutos kattaa Eurajoen länsirannan paaluvälin 206+00 209+00. Ranta on kaavoitettu puistoksi (VP). Lääninhallituksen 17.8.1988 vahvistama Euran Kirkonseudun rakennuskaavan muutos ja rakennuskaava sijoittuu hankealueen länsirannalla paaluvälille 209+00 217+00. Ranta on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Urheilukeskuksen alue Euran kunnanvaltuuston 21.3.2005 vahvistama Urheilukeskuksen rakennuskaava ja sen muutos koskee Eurajoen itärannan alueita välillä 218+00 223+00. Alue on pientä vesialuetta (W) ja uimaranta-aluetta (VV) lukuun ottamatta kaavoitettu puistoksi (VP). Kauttuan keskuksen alue Lainvoimaiseksi 5.7.2016 tulleessa Kauttuan keskuksen asemakaavan muutoksessa itäranta on paaluvälillä 223+00 227+00 puistoa (VP). Alueella ei ole suojelualueita. Euran kirkon kohdalla joen ylittävä Kirkkosilta ja jokiosuus välittömästi sen alapuolella kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja koko keskustan alue on kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Lähtökohta Eurajoen yläosassa on ollut toistuvia tulvaongelmia, jotka johtuvat Eurajoen huonosta luontaisesta vedenjohtokyvystä verrattuna Pyhäjärven säännöstelyluvan sallimaan juoksutusmäärään ja uoman paikoittain voimakkaasta liettymisestä ja umpeenkasvusta. Jokiosuudella on myös siltarakenteita, joiden aukkoja ei ole mitoitettu säännöstelyluvan mukaisille suurim-

6 (57) mille juoksutusmäärille sekä samaan aikaan valuma-alueella sattuvalle tulvatilanteelle. Eurajoen yläosan vedenjohtokyvyn vuoksi Pyhäjärven säännöstelyssä joudutaan varautumaan suuriin tulovirtaamiin pitämällä järven vedenpintaa alempana kuin se vesiluonnon kannalta olisi edullista. Pyhäjärven alhainen vedenpinta vähentää Euran kunnan Pyhäjärven rannalla sijaitsevan Lohiluoman vedenottamon antoisuutta, joka perustuu osittain järven veden imeytymiseen rantavyöhykkeen kautta pumppaamolle. Tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on Euran keskusta-alueen ja sen alapuolisen jokiosuuden tulvariskien vähentäminen Eurakoskelle asti siten, että Pyhäjärven säännöstelyluvan (26.5.1975) lupaehtojen mukaisen 17 m 3 /s maksimivirtaaman juoksuttaminen Pyhäjärvestä Eurajokeen on mahdollista ilman tulvahaittoja. Lisäksi tavoitteena on joen ekologisen tilan parantaminen lisäämällä kalaston lisääntymis- ja oleskelumahdollisuuksia kutusoraikoita rakentamalla sekä aiemmin ylisyväksi perattuja koskiosuuksia kiveämällä. Vesistötiedot Yleiskuvaus Hydrologia Eurajoen yläosan tulvasuojeluhanke alkaa Kiukaisten taajamassa sijaitsevalta Eurakosken säännöstelypadolta (paalu 95+00) ja päättyy Euran ydinkeskustan yläpuolelle Kauttuantiehen (paalu 227+00). Suunnitelmassa on käytetty samaa paalunumerointia kuin vuoden 1977 luvan saaneessa perkaussuunnitelmassa. Eurajoen yläosan tulvasuojelulliseen tavoitteeseen päästään uomaa kaivamalla ja vedenvirtauksen esteenä olevia rakenteita muuttamalla. Kaivu toteutetaan yläosalla Kiukaisista lähes Sorkkisiin asti pelkästään uomaa leventämällä. Uoman pohjaa syvennetään merkittävästi vasta paalulta 175+00 alkaen ja enimmillään syvennys on noin metrin paalulla 191+00 Sorkkisten alapuolella. Pääosin savesta koostuvia massoja kertyy yhteensä 108 000 m 3 ktr. Pelloille kelpaavat massat levitetään lähialueen pelloille ja kalkitaan peltolohkokohtaisesti otettujen näytteiden perusteella. Moreeni- ja kivipitoisille massoille hakija tulee hankkimaan tarvittavat läjitysalueet. Puustoa ja kasvillisuutta poistetaan uoman rannalta perkauksen alta noin 25 000 m 2 :n alalta. Uomassa virtausta haittaava puusto poistetaan. Yläosan jokiosuudella siltoja kuten Euran keskustassa sijaitseva Kirkkosilta ja muita vedenvirtauksen esteenä olevia rakenteita muutetaan tarvittaessa toteutuksen yhteydessä. Eurajoki saa alkunsa Lounais-Suomen suurimmasta järvestä, Säkylän Pyhäjärvestä, jonka pinta-ala on 155 km 2, keskisyvyys 5,5 m ja tilavuus 0,85 km 3. Pyhäjärven valuma-alueen koko on 616 km 2 ja järvisyysprosentti L = 25,20 %.

Säännöstely Jääolosuhteet 7 (57) Kokonaispituudeltaan 52 km:n mittainen Eurajoki laskee Euran ja Eurajoen kuntien kautta Selkämeren Eurajoensalmi -nimiseen merenlahteen. Eurajoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on yhteensä 1 336 km 2. Putouskorkeutta Eurajoella on Pyhäjärvestä merenpinnan tasolle noin 45 m. Eurajoessa on yhteensä 11 koskea, joissa toimii kolme vesivoimalaitosta. Kauttuan ja Eurakosken välistä jokiosuutta kutsutaan Eurajoen yläosaksi. Pyhäjärven luusuan ja Eurakosken padon välillä Eurajokeen laskee kolme valuma-alueeltaan merkittävämpää sivu-uomaa: Ahmasoja, Ruonoja ja Vaaninoja. Pyhäjärven ja Eurakosken virtaamat ovat olleet havaintojaksolla vuosina 1965 2011 seuraavat: Pyhäjärvi (m 3 /s) Eurakoski (m 3 /s) ylivirtaama HQ 1/20 17,5 35,7 keskiylivirtaama MHQ 11,0 21,2 keskivirtaama MQ 4,7 5,6 keskialivirtaama MNQ 0,7 0,8 Kauttualta 14,5 km alavirtaan Kiukaisissa, suunnitelman paalulla 95+40, sijaitsee Eurakosken Woima Oy:n vuodesta 2007 sähköntuotantoon käyttämä Eurakosken pato ja voimalaitos (putouskorkeus 2,7 m, teho 0,1 MW), joilla on Turun ja Porin lääninhallituksen 1.2.1938 myöntämä lupa. Voimalaitoksen yhteydessä olevalla padolla säännöstellään Eurajoen vedenkorkeutta ja virtaamaa. Padossa on kuusi aukkoa, joista yhtä käytetään veden juoksuttamiseen vesivoimalaan. Kaksi säännöstelyluukuista on hydraulisesti säädettäviä ja kolmessa keskimmäisessä on perinteiset settilankut. Eurakosken padosta voidaan, voimalaan johtavaan luukkua lukuun ottamatta, kaikkien luukkujen avoinna ollessa juoksuttaa maksimissaan yhteensä 32,7 m 3 /s edellyttäen, ettei säännöstelyn ylärajaa N 43 +28,44 m ylitetä. Pyhäjärveä säännöstellään 0,6 km Pyhäjärven luusuasta alavirtaan olevalla Kauttuan tehtaiden padolla Länsi-Suomen vesioikeuden 26.5.1975 antaman päätöksen mukaisesti. Lupaehtojen mukaan suurin sallittu juoksutus Pyhäjärvestä Eurajokeen on 17,0 m 3 /s. Pienin sallittu juoksutus on 0,8 m 3 /s. Lupaehtojen mukainen suositus on, että juoksutus ei alittaisi määrää 2,0 m 3 /s. Pyhäjärven säännöstelyrajat ovat N 43 +44,54 45,12 m. Pyhäjärven vedenkorkeus on 16.3. mennessä laskettava vähintään korkeuteen N 43 +44,85 m ja kevättulvan jälkeen vedenkorkeus on kesäajaksi pyrittävä saamaan korkeuteen N 43 +44,97 m. Eurajoki ei jäädy kovinakaan talvina. Tämä johtuu Kauttuan teollisuuslaitoksista Eurajokeen johdettavista lauhdevesistä. Myös Euran jätevedenpuhdistamolta johdetaan lämmintä puhdistettua jätevettä jokeen. Puhdistamolta johdettava määrä on alivirtaaman aikana suhteellisen suuri verrattuna joen luontaiseen virtaamaan.

Pituuskaltevuus 8 (57) Jääkannen puuttumisen seurauksena olosuhteet hyydepatojen syntymiselle ovat otolliset. Joen yläosaan muodostuu satunnaisesti vähäisiä hyydepatoja, mutta ne eivät ole tähän mennessä aiheuttaneet merkittävää vahinkoa tai johtaneet käytännön tuivantorjuntatoimenpiteisiin. Hyyde on kuitenkin tukkinut Eurakosken padon virtausaukkoja estäen säännöstelyluukkujen käyttöä. Padon yläpuolella on ajoittain käytetty hyydepuomia ongelmien välttämiseksi. Lisäksi Pyhäjärven juoksutusta on pienennetty jääkannen muodostamiseksi padon yläpuolelle. Kauttuan paperitehtailta Kauttuan peltoalukealle tultaessa joki putoaa 600 m:n matkalla 13 m:ä, muuten Eurajoen yläosan pituuskaltevuus on vähäinen. Paaluvälillä 95+40 211+00 uoman pohjankorkeuden erotus on noin 1,50 m eli pituuskaltevuus on koko matkalle tasaisesti jaettuna I = 0,0001 (1 cm/100 m). Uomassa kaltevuus ei jakaudu tasaisesti, sillä paaluväli 95+40 133+00 on perattu kaltevuuteen I = 0,00000 ja uoma jatkuu luontaisesti tasaisena paalulle 175+00 asti. Uoman loppuosan kaltevuus paaluvälillä 175+00 211+00 on I = 0,0003 (3 cm/100 m). Pituuskaltevuuden vähäisyydestä johtuen Eurakosken padon säännöstelyn vaikutus ulottuu alivirtaamilla noin paalulle 175+00 asti. Paalun 211+00 yläpuolella uoma kulkee laakeassa laaksossa, jonka rannoilla on luontaiset laajat tulvaalueet. Vedenlaatu ja kuormitus Eurajoen vedenlaatu joen yläjuoksulla noudattelee Säkylän Pyhäjärven vedenlaatua. Jokiveden fosforipitoisuudet ovat lievästi reheville järville tyypillisiä ja ammoniumtypen suhteen vesi on luokiteltu puhtaaksi. Kokonaisfosforin perusteella Eurajoen yläosa sijoittui ekologisen tilan luokittelussa erinomaiseen luokkaan. Veden happitilanne on ollut hyvä. Luonnonhuuhtoutuman osuus Eurajokeen tulevasta kuormituksesta on fosforin osalta 18 % ja typen osalta 20 %. Yli puolet eli 55 % fosforikuormituksesta ja 45 % typestä on peräisin maa- ja metsätaloudesta. Eurajoen yläosaan johdetaan JVP Eura Oy:n, Säkylän kunnan ja Lännen Tehtaat Oyj:n käsitellyt jätevedet. JVP Eura Oy:n purkuputki sijaitsee Euran taajaman alapuolella, suunnitelman paalulla 183+00. Säkylän kunnan ja Lännen Tehtaat Oyj:n purkuputket sijaitsevat Kauttuan kosken alapuolella. Säkylän kunnan puhdistamolta johdettavien puhdistettujen jätevesien vaikutus näkyy lievänä ravinnepitoisuuksien kasvuna sekä ajoittaisena bakteerimäärien kasvuna. JVP Eura Oy:n jätevedet nostavat Eurajoen yläjuoksun ravinnepitoisuuksia sekä bakteerimääriä ja BHK 7-arvot ovat olleet purkupaikan alapuolella yläpuolta suurempia. JVP Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon toimintahäiriöt ja niistä johtuvat ohijuoksutukset selittävät Eurajoen huonon hygieenisen tilan. Vuoden 2012 keskivirtaamatilanteessa (Kauttuankoskella 7,0 m 3 /s) puhdistamojen keskimääräinen jätevesikuormitus yläjuoksulla on lisännyt laskennallista biologista hapenkulutusta 0,9 mg/i, fosforipitoisuutta 32 µg/i ja ammoniumtyppipitoisuutta 250 µg/i.

9 (57) Eurajoen pohjan tila Eurajoen pohjan tilaa ja mahdollista haitallisuutta selvitettiin kesällä 2008 ottamalla sedimenttinäytteitä viidestä eri pisteestä 3 4 syvyydestä/piste. Kaikkien tutkittujen sedimenttinäytteiden pitoisuudet jäivät alle valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) määriteltyjen haitta-aineiden kynnysarvojen ja voidaan tällä perusteella luokitella pilaantumattomiksi. Tutkimus uusittiin syksyllä 2014, sillä vuonna 2008 tehdyn sedimenttitutkimuksen jälkeen on Eurajoen yläosalla tapahtunut toistuvasti ohijuoksutuksia teollisuuslaitoksista. Sedimentistä tutkittiin useammasta pisteestä laajempi kirjo haitallisia aineita. Sedimentin sisältämien haitallisten metallien pitoisuudet alittavat viljelymaan suurimmat sallitut pitoisuudet paalun 180+00 tuntumassa sijainneen näytepisteen elohopeapitoisuutta lukuun ottamatta. Kalasto Eurajoen kalataloudellinen tila on vuosikymmenten myötä parantunut virtavesien tilaa kuvaavien avainkalalajien (taimen, kivisimppu ja kivennuoliainen) osalta, mutta lajien tiheys ei kuvasta hyvää ekologista tilaa. Vaelluskalojen lisääntyminen on vähäistä merestä nousevien emokalojen vähyyden sekä Eurajoessa ajoittain esiintyvien vedenlaatuongelmien vuoksi. Joessa on koeravustusten perusteella koko joen matkalla esiintyvä heikko täplärapukanta. Pieniä yksilöitä on vähän. Jokirapua ei tavata. Jätevedenpuhdistamon ohijuoksutukset ja teollisuuden satunnaispäästöt ovat toistuvasti aiheuttaneet kalakuolemia Eurajoen yläosalla. Säkylän Pyhäjärvestä Kauttuan koskeen vaeltaneet taimenet sekä Euran keskustan yläpuoliselta jokiosuudelta tavatut ravut säilyvät Eurajoessa, mikäli yläosan vedenlaatuongelmat saadaan ratkaistua. Eurakosken alapuolella joen alaosalla on tehty runsaasti kalankulkua helpottavia kalateitä ja parannettu kalaston elinolosuhteita. Kalan nousuesteet on poistettu Paneliankoskelle saakka ja kalatalousviranomaisten pitkän tähtäimen suunnitelmissa on kalannousun mahdollistaminen merestä Eurajoen yläosalle. Eurajoen kalakannan tilaa seurataan kolmen vuoden välein tehtävällä seitsemän koskialueen sähkökalastuksella. Kalastuksen ja saaliiden sekä kalastushaittojen kehitystä seurataan kolmen vuoden välein tehtävällä väestörekisteripohjaisella kalastustiedustelulla. Eurajoen rapukannan tilaa selvitetään koeravustuksilla neljällä havaintoalueella kolmen vuoden välein. Viimeisin Eurajoen kalataloudellinen yhteistarkkailu on vuodelta 2015. Luonto Tehdyissä ympäristöselvityksissä ei jokivarresta tai joesta ole löytynyt uhanalaisia tai vaarantuneita kasvilajeja. Jokiuomassa esiintyy muun muassa ahvenvitaa, uistinvitaa, ulpukkaa ja rantapalpakkoa. Eurajoen pesimälinnustoon lukeutuu useita valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja, kuten tavi, telkkä, kuovi, rantasipi, käki, käenpiika, leppälintu, sirittäjä, punavarpunen ja peltosirkku.

Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Vesienhoitosuunnitelma 10 (57) Jokivarren sudenkorentolajisto on tavanomaista, mutta yksilömäärät suuria. Rauhoitettuja vuollejokisimpukoita tai muiden lajien simpukoita löytyi tutkimuksissa melko vähän ja alle 5-vuotiaita, nuoria, simpukoita ei löytynyt. Vedenotto Eurajoen yläosan alueella viljellään runsaasti erikoiskasveja ja joen varrella sijaitsee kauppapuutarha. Euran jätevedenpuhdistamon purkuputken yläpuolella otettua joen vettä käytetään vihannesten kasteluun, mutta ajoittaiset vedenlaatuongelmat rajoittavat käyttöä. Virkistyskäyttö Jäätymättömyytensä ansioista Eurajoki tarjoaa ympärivuotiset mahdollisuudet melonnalle. Yläjuoksu toimii muun muassa paikallisen melontaseuran talven ja varhaiskevään harjoittelupaikkana. Suunnittelualueella on kaksi yleisessä käytössä olevaa uimarantaa, jotka ovat viime vuosina olleet usein käyttökiellossa vedenlaadun vuoksi. Jokiuomassa on myös yleinen matonpesupaikka sekä yksityisiä laitureita. Kalastus Eurajoella kalastetaan ja ravustetaan vähän. Kokonaissaalis Pyhäjärven ja Eurakosken väliseltä jokiosuudelta vuonna 2011 oli noin 1 600 kg. Hauen osuus saaliista oli 40 %, ahvenen 30 % ja särjen 25 %. Eurajoki on Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitosuunnitelmassa luokiteltu tyydyttävään ekologiseen tilaan sekä ensimmäisellä että toisella suunnittelukaudella. Toisella ohjelmakaudella biologisten muuttujien keskimääräinen luokka on hyvä, mutta ekologinen luokitus tyydyttävä johtuen bakteeriongelmista johtuvasta huonosta hygieenisestä tilasta sekä ajoittain hyvin korkeasta ravinnetasosta. Vesienhoidon tilatavoitteen saavuttamiseksi Eurajoen yläosalla tulee parantaa veden virtausoloja ja turvata veden riittävyys säännöstelyn tarpeet huomioon ottaen. Lähes puolet Eurajoen luontaisesta putouskorkeudesta on padottu. Perkausten määrä tai voimalaitosten aiheuttamat allastukset eivät ylitä puolta uoman pituudesta ja täten Eurajoki ei täytä voimakkaasti muutetun vesistön kriteerejä. Muuttuneisuutta voitaisiin vähentää muun muassa esteellisyyttä vähentämällä. Vesienhoidon tavoitteena Eurajoen kuormituksen vähentämiseksi on jätevesien puhdistuksen toimintavarmuuden parantaminen teollisuuden satunnaispäästöjen ja puhdistamoiden ohijuoksutusten osalta sekä maatalouden kuormituksen vähentäminen.

11 (57) Suoritettavat toimenpiteet ja tehtävät rakenteet Puuston poisto Uoman rannalta poistetaan puustoa ja kasvillisuutta perkauksen vuoksi 25 000 m 2 :n alalta. Puusto käsitellään hyviä metsätyötapoja noudattaen ja luovutetaan maanomistajan käyttöön. Raivaus tehdään puustoa mahdollisimman paljon säästäen. Virtausta uomassa haittaava puusto poistetaan. Perkauksen mitoitusperusteet Perkaus ja kaivu Mitoituksen lähtökohdaksi on otettu Säkylän Pyhäjärvestä juoksutettava luvan sallima maksimivirtaama 17 m 3 /s ja samanaikaisesti Eurajoen yläosan valuma-alueella sattuva, kerran 20 vuodessa toistuva tulvatilanne. Kolmen suurimman sivu-uoman kohdalla virtaamien muutokset on huomioitu mitoituksessa siten, että mitoitusvirtaamat ovat Ahmasojalla olleet 22,6 m 3 /s (paaluväli 156+50 208+70), Ruonojalla 29,5 m 3 /s (paaluväli 135+00 156+50) ja Vaaninojan kohdalla 33,0 m 3 /s (paaluväli 95+50 135+00). Tulvavedenkorkeuksien laskennan lähtökohtana on, että Eurakosken padon kaikki viisi säännöstelyluukkua ovat täysin avoinna. Tällöin mitoitusvirtaamalla 33,0 m 3 /s lähtövedenkorkeus on N 60 +28,45 m. Ennustetun ilmastonmuutoksen vaikutusta Säkylän Pyhäjärven säännöstelyyn ja juoksutustarvetta Eurajokeen on arvioitu tekemällä ilmastonmuutoslaskelma Suomen ympäristökeskuksessa ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmällä. Eurajoen yläosan uoman perkausmitoitus on laskettu käyttäen HEC-RAS ohjelmistoa sekä ympäristöhallinnon Manning2013 -laskentaohjelmaa. Perkauksen mitoitusta on paaluvälillä 95+40 135+00 muutettu vuosien 1955 ja 1974 suunnitelmista lisäämällä pohjanleveyttä 5,0 m:stä 9,0 m:in. Luiskankaltevuutta on jyrkennetty 1:4:stä 1:3:en tai 1:2:en pituuskaltevuuden ollessa 0,00000. Uoman pintaleveys ei tämän vuoksi kasva aikaisemmin käytetystä mitoituksesta. Paaluvälillä 135+00 156+00 pohjanleveys on 7,0 m luiskakaltevuudella 1:2 ja pituuskaltevuudella 0,00025, paaluvälillä 156+00 199+00 pohjanleveys on 6,5 m luiskakaltevuudella 1:2 ja pituuskaltevuudella 0,00020, paaluvälillä 199+00 204+15 pohjanleveys on 6,5 m luiskakaltevuudella 1:2 ja pituuskaltevuudella 0,00300 sekä paaluvälillä 204+50 211+00 pohjanleveys on 6,5 m luiskakaltevuudella 1:2 ja pituuskaltevuudella 0,00100. Eurajoen yläosalla kaivu tehdään aina paalulle 175+00 saakka lähes pelkästään uomaa leventämällä. Uoman pohjaa syvennetään merkittävissä määrin vasta paalulta 175+00 alkaen ja enimmillään syvennys on paalun 191+00 kohdalla noin metrin verran. Paaluvälillä 211+00 228+70 uoman vedenjohtokyky on riittävä eikä uoman varrella ole tulvavahingoille herkkiä kohteita, joten perkausta ei tarvita.

12 (57) Eurakosken padon yläpuolella paaluvälillä 95+40 98+43 kaivussa käytetään uivaa kalustoa ranta-asutuksen vuoksi, muualla uoman kaivu tehdään pääosin rannalta. Perkauksesta ja kaivusta kertyy maamassoja yhteensä 108 000 m 3 ktr. Pääosa massoista on savea, 89 000 m 3 ktr. Moreeni ja kivipitoisia massoja on yhteensä 19 000 m 3 ktr. Läjitys Pelloille kelpaavat massat levitetään lähialueelle noin 0,15 m:n kerrokseksi. Hakemuksessa esitetyt läjitysaluerajaukset ja tilojen kiinteistötunnukset omistajatietoineen ovat ohjeellisia, sillä kaivuteknisistä ja maankäytöllisistä syistä läjitysalueen rajausta ja sijaintia voidaan työnaikana muuttaa joko toiselle tai molemmille puolille Eurajokea. Keskimääräinen läjityksen vaatima etäisyys uoman reunasta on noin 50 m. Läjitysalueet kunnostetaan ennen läjitystä vallinneeseen viljelyskuntoon muun muassa kalkitsemalla pellot peltolohkokohtaisesti otettujen näytteiden perusteella viljavuuspalvelun suositusten mukaisesti. Kalkituksen määräksi on arvioitu 20 t/ha, mutta määrä voi poiketa näytteiden perustella tarvittavasta todellisesta kalkkimäärästä. Läjitystä ei tehdä erityiseen käyttöön otetuille alueille. Moreeni- ja kivipitoisille massoille hankitaan tarvittavat läjitysalueet. Kalataloudellinen kunnostus Maisemointi Kalataloudellisen kunnostuksen ensisijaisena tavoitteena on luoda Eurajokeen kalastolle sopivia habitaatteja. Kutualueiden rakentaminen on toissijainen tavoite, sillä virtausnopeudet kunnostettavalla koskiosuudella jäävät suhteellisen alhaisiksi, eivätkä ne sovellu esimerkiksi purotaimenelle. Kalaston oleskelu- ja lisääntymismahdollisuuksia parannetaan rakentamalla kutusoraikoita ja suojakuoppia sekä kivetään vanhoja koskiosuuksia vanhan perkausluvan mukaisella alueella paaluvälillä 105+00 109+50 ja 120+00 123+50 sekä luonnontilaiseksi jäävällä osuudella, paaluvälillä 211+00 227+00. Mikäli perkauksen ja kaivun sekä siitä seuraavan keski- ja alivedenkorkeuden laskun vuoksi joudutaan Euran keskustassa poistamaan Eurajoen rannalle Vaanin Prykin kohdalle istutettuja maisemapuita Kirkkosillan yläpuolelta (paaluväli 204+15 211+00) istutetaan puut tarvittaessa uudelleen. Uomaa maisemoidaan kaivamalla vesitilaa uoman rannoille. Sillat Suunnittelualueella on yhteensä 25 siltaa. Silloista yhdeksän on valtion ylläpitämiä maantie- tai kevyen liikenteen siltoja, kuusi kunnan ja kymmenen yksityisten siltoja. Eurajoen yläosan sillat ovat pääosin riittäviä käytetylle uoman mitoitukselle ja mitoitusvirtaamalle, eikä niille tehdä mitään. Paalulla 163+24 sijaitseva huonokuntoinen ja käyttämätön viljelyssilta poistetaan ja paalulla 176+82 sijaitseva huonokuntoinen viljelyssilta korjataan. Euran keskustassa sijaitsevan rakenteeltaan kaksiaukkoisen kiviholvisillan, Kirkkosillan, virtausaukot ovat riittämättömät jo nykyisillä juoksutusmäärillä

13 (57) ja arvioidulla tulvavirtaamalla 22,6 m 3 /s. Sillan virtausaukkojen pohjat ovat korkealla ja patorakenteena toimivalla Kirkkosillalla on merkittävä vaikutus Euran taajaman vesimaisemaan ali- ja keskivirtaama tilanteissa. Kirkkosillan rakenteesta johtuen alapuolisen uoman perkauksella ei tulvatilanteessa ole merkittävää vaikutusta Euran keskustan alueen vedenkorkeuksiin ilman uuden virtausaukon rakentamista. Kirkkosiltaan rakennetaan kolmas virtausaukko joen itärannalle seitsemän metrin etäisyydelle nykyisestä idänpuoleisesta kiviholviaukosta. Samalla uomaa levennetään ja uoman luiskaan tehdään kiviverhoilu. Näin jokiuoma voidaan säilyttää yhtenäisenä, eikä erillistä uomaa tarvitse kaivaa. Kirkkosillan kivirakenne jatkuu itärannalle noin 16 m päähän idän puoleisesta kiviholviaukosta. Aukko tehdään poikkileikkaukseltaan samanlaiseksi holvirakenteiseksi aukoksi kuin nykyisetkin. Vapaan aukon leveys on 4,1 m ja korkeus 2,87 m. Kiinteistötiedot Perkausalue sijoittuu seuraaville kiinteistöille: Koivunperä (50-406-2-4), Jukola (50-406-8-25), Yhteiset vesialueet (50-406-876-9), Vesialue (50-407-876-1), Vesialue Eurajoessa (50-422-876-1), Kallismaa (50-428-2-55), Viinikkala (50-428-2-167), Yhteinen vesialue Eurajoessa (50-428-876-1), Filppula (50-434-13), Yhteinen vesialue Eurajoessa (50-434-876-1), Yhteinen juotinpaikka (50-434-878-1), Yhteinen vesialue Eurajoessa (50-435- 876-1), Rahvola (50-438-1-66), Yhteinen vesialue Eurajoessa (50-438- 876-1), Tapola (50-460-2-712), Yhteinen vesialue Eurajoessa (50-876-1-0) ja Iso- ja Vähävaheen vedet (50-876-2-2). Hankkeen vaikutukset Vedenkorkeudet Perkaus vaikuttaa vedenkorkeuksiin vaihtelevasti uoman eri osissa. Eurakosken padon yläpuolella (paalu 175+00) ali- ja keskivedenkorkeudet muuttuvat vain vähän, sillä padon säännöstely määrää vedenkorkeudet alimmilla virtaamilla. Paalun 190+00 yläpuolella nykyisin vallitsevien ja suunnitellun perkauksen jälkeen toteutuvien vedenkorkeuksien erot ali- ja keskivirtaamilla kasvavat merkittävästi. Tulvavirtaamilla vedenkorkeuden uomassa määrittää Eurajoen uoman vedenjohtokyky. Tulvakorkeuksien muutos on paalulla 200+00 maksimissaan eli 1,05 m. Eurajoen nykyiset ( nyk.) ja suunnitelman mukaiset ( tul.) vedenkorkeudet eri paaluväleillä ali- (NW), keski- (MW) ja tulvavirtaamalla (HQ) on esitetty taulukossa (N 60 +m): Paalu NW nyk. NW tul. MW nyk. MW tul. HQ nyk. HQ tul. 100+00 28,72 28,44 28,58 28,44 28,85 28,65 120+00 28,83 28,44 28,64 28,48 29,80 29,14 140+00 28,91 28,45 28,78 28,55 30,15 29,43 160+00 29,05 28,45 28,92 28,63 30,63 29,67 180+00 29,32 28,52 29,25 28,83 31,05 30,07 200+00 29,76 28,67 29,90 29,15 31,57 30,52 210+00 30,04 29,40 30,35 29,55 31,90 30,94

14 (57) Vedenlaatu, sedimentti ja vesienhoito Perkauksella ei ennakkoon arvioiden, työnaikaista samentumista lukuun ottamatta, ole vaikutusta Eurajoen vedenlaatuun. Kaivettavat sedimentit on todettu pilaantumattomiksi. Eurajoen yläosan tulvasuojeluhanke on Eurajoen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden mukainen. Vesivoiman hyödyntäminen Virkistyskäyttö Kulttuuri- ja luontoarvot Hanke ei vaikuta haitallisesti vesivoiman lupaehtojen mukaiseen hyödyntämiseen. Yläosan perkauksen jälkeen uomasta voidaan juoksuttaa Eurakosken voimalaitospadon säännöstelymääräyksissä määritelty vesimäärä. Suuremmat hetkittäiset juoksutukset Pyhäjärvestä kuitenkin vähentävät Eurakosken vesivoimalaitoksesta saatavaa hyötyä. Perkauksen jälkeen Eurakosken Woima Oy voi hakea säännöstelyrajoihin korotusta etenkin alija keskivirtaamilla. Hankkeen vaikutukset vedenkorkeuksiin ovat tulvakorkeuksia lukuun ottamatta paalun 175+00 alapuolella suhteellisen vähäiset, eikä perkaus vaikuta joen käyttöön sanottavasti. Uimarannat säilyvät perkauksen jälkeen vedenkorkeuksien suhteen käyttökelpoisina. Kaivun jälkeen edellä mainitut uimarannat hiekoitetaan vastaamaan vähintään ennen perkausta vallinnutta tilannetta. Perkaus laskee alimpia vedenkorkeuksia merkittävästi noin paalun 190+00 yläpuolella. Tällä välillä uoman vesipinnan leveys kasvaa perkauksen johdosta helpottaen melontaa vesisyvyyden säilyessä riittävänä. Paaluvälillä 202+00 204+15 vedenkorkeus laskee perkauksen seurauksena alivirtaamilla Euran Kirkkosillan alapuolisessa koskessa niin, että se voi haitata melontaa ja heikentää vesimaisemaa. Kolmannen virtausaukon rakentaminen Kirkkosiltaan muuttaa Euran kirkkoympäristön valtakunnallisesti suojeltua rakennettua kulttuuriympäristöä. Uuden aukon vaikutukset kulttuuriympäristöön on minimoitu viemällä se varsinaisen siltarakenteen ulkopuolelle uoman itärannalle. Perkaushankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin. Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja arvio vahingoista Hankkeesta ei uomaan menevän maa-alueen menetyksen lisäksi arvioida koituvan pysyvää korvattavaa yleistä tai yksityistä vahinkoa tai haittaa. Työt pyritään tekemään siten ja sellaiseen aikaan, että niistä on maanomistajille mahdollisimman vähän haittaa. Töiden jäljet korjataan.

Hankkeen hyödyt ja menetykset 15 (57) Kivi- ja moreenipitoiset massat kuljetetaan erikseen hankituille läjitysalueille. Pellolle läjitettäväksi kelpaavat massat levitetään ja kalkitaan. Uomaan menevä maa korvataan työnaikaisten mittausten perusteella. Euran keskusta on tulvariskien hallintasuunnitelmassa arvioitu niin sanotun kakkoskorin tulvariskialueeksi. Keskustan tulvariski muodostuu siitä, että Pyhäjärvestä joudutaan juoksuttamaan tulvatilanteessa vettä enemmän kuin Eurajoen uoma ja rakenteet pystyvät johtamaan. Perkauksella on tällä alueella merkittävä tulvariskiä ja tulvavahinkoja ehkäisevä vaikutus. Maksimijuoksutuksen mahdollistaminen vähentää myös Säkylän Pyhäjärven rantakiinteistöjen tulvariskiä. Mikäli luvan mukaista juoksutusta ei voida noudattaa vahingot Euran keskustassa tai Säkylän Pyhäjärven rannalla tulvatilanteessa voivat nousta helposti useamman miljoonan euron suuruisiksi. Hankkeesta aiheutuu myös maataloushyötyä, mutta kuivatushyötyä saavia tiloja ei ole velvoitettu osallistumaan hankkeen kustannuksiin eikä hankkeelle ole rajattu erikseen hyötyaluetta. Maataloudelle koituva hyötyarvio perustuu vuonna 1995 Eurajoen yläosan kuivatusalueille K1 ja K2 laaditun suunnitelman mukaisiin hyötylaskelmiin. Hyötyalueen laajuus oli K1 = 352,21 ha ja K2 = 57,24 ha. Kuivatusalueiden muunnetut hehtaarit olivat vastaavasti K1 = 70,11 mha ja K2 =12,22 mha eli yhteensä 82,33 mha. Kertomalla muunnettujen hehtaarien määrä keskimääräisellä peltohehtaarin hinnalla saadaan hankkeesta koituva maanparannuksen euromääräinen arvo. Peltohehtaarin keskimääräinen hinta Euran alueella on vuonna 2015 ollut noin 13 000 /ha. Maataloushyöty hankkeesta on täten 82,33 mha x 13 000 = 1 070 290. Verrattuna hankkeen kustannuksiin, 850 000, maataloudelle koituva hyöty on suurempi. Hankkeesta ei ennakkoon arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Uoman kaivu ja massojen poisto tapahtuu suurimmaksi osin yhteiseltä vesialueelta. Uoman levennykseen menetetystä maasta maksetaan korvaus työn aikana tehtävän mittauksen perusteella. Hankkeesta ei aiheudu rantakiinteistöjen käytölle käyttömahdollisuuksien olennaista huonontumista. Tarkkailu Hakemuksessa ei ole esitetty hankkeen vaikutuksista tarkkailusuunnitelmaa. Kunnossapitovelvoitteiden siirto Eurajoen ja Eurajoensalmen vesistöä tarkkaillaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 28.10.2008 antaman päätöksen mukaisesti. Seuranta sisältää vesinäytteiden oton lisäksi pohjasedimentti- ja pohjaeläintutkimuksia, joiden avulla saadaan tietoa uoman pohjan tilasta ja sinne kertyneistä haitta-aineista. Seurannan yhteydessä tehdään myös piilevätutkimuksia vedenlaadun ja tilan seuraamiseksi. Euran kunta ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ovat tehneet hanketta koskevan puitesopimuksen 15.12.2014. Hankkeen toteutusalueeseen sisältyy jokiosuus (Paaluväli 95+40 133+00, Eurakos-

16 (57) ki Vaanin Pryki), jossa valtio eli nykyinen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tällä hetkellä perkausluvan (nro 55/1977 B, 20.6.1977) haltija. Puitesopimuksessa on sovittu, että valtion velvoitteet luvanhaltijana edellä mainitun luvan osalta siirretään Euran tulvasuojeluhankkeen luvituksen yhteydessä Euran kunnalle. Euran kunta onkin esittänyt tämän luvanhaltijakysymyksen ratkaisemista tämän lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA MUUTOKSET Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Euran kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 28.10.2015. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Kuulutus ja hakemuksen keskeinen sisältö on julkaistu osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen kalatalousviranomaiselta, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen patoturvallisuusviranomaiselta, Liikenneviraston tieosastolta, Museovirastolta sekä Euran kunnalta ja Euran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että vaikka lähialueen pelloille läjitettävissä perkausmassoissa on vuosien 2009 ja 2014 tutkimusten perustella vähäisiä määriä esimerkiksi arseenia, sinkkiä ja elohopeaa, voidaan niitä pitää puhtaina. Maaperän pilaantuneisuuden kynnysarvot eivät Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaan ylity eli massat voidaan levittää ja ottaa käyttöön suunnitelman mukaisesti. Vesimuodostuman ekologinen tila on Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman 2. suunnittelukauden luokituksen mukaan tyydyttävä. Hakemussuunnitelman mukainen uoman perkaus aiheuttaa vesistön samentumista työn aikana ja sen jälkeen. Virtaavassa vesistössä sameus siirtyy alapuoliseen vesistöön päätyen mereen Eurajoensalmeen. Eurajoensalmen vesimuodostuman ekologisen tilan luokka on tyydyttävä ja tavoitteena on, että hyvä tila saavutettaisiin vuoteen 2021 mennessä. Perkauksella ei ole oleellista vaikutusta tavoitteen saavuttamiseen. Perkaushanke sijaitsee paalulta noin 130+00 ylöspäin Vaaniin vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (0205051). Pohjavesiesiintymä

17 (57) Euraniitun alueella on paineellista. Savikerrosten paksuutta on tutkittu ja edellä mainitulla alueella se on vähintään 8 10 metriä. Euraniittu sijaitsee suunnitelman paaluvälillä noin 130+00 175+00. Suunnitelman mukaan paalulle 175+00 uomaa pelkästään levennetään, mutta siitä ylöspäin myös syvennetään. Syvennys on nykyiseen pohjaan verrattuna enimmillään noin metrin paalun 191+00 kohdalla. Perkaus päättyy paalulle 211+00. Suunnitelman pituusleikkauksen perusteella perkaus ulottuu syvimmillään liettyneen pohjan läpi savikerrostumaan, joten perkauksesta ei aiheutune haittaa pohjavesialueelle. Vaaniin pohjavesialueella on useita pohjaveden havaintopisteitä, joista perkauksen mahdollisia vaikutuksia pohjaveden korkeuteen voidaan seurata. Kirkkosillan (paalu 204+15) kohdalla olevaa moreenikynnystä ei kaiveta. Eurajoen yläosa on ollut Litorinameren peittämää aluetta, joten pohjavedenpinnan alapuolisissa maakerroksissa voi esiintyä happamia sulfaattimaita. Vaikka hankkeella ei olisi vaikutusta pohjavedenkorkeuteen, ovat savimaat todennäköisesti happamia. Hankkeessa on varauduttu pellolle läjitettävien perkausmassojen kalkitsemiseen. Suunnitelman merkittävimmät kulttuuriympäristövaikutukset kohdistuvat Euran Kirkkosiltaan (paalu 204+15) ja sen ympäristöön. Kaksiaukkoinen 1910-luvulla rakennettu kivinen Kirkkosilta on nimeltä mainittu osa Euran kirkkoympäristön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Suunniteltua uutta, kolmatta silta-aukkoa ei rakennetun kulttuuriympäristön arvojen vuoksi tule toteuttaa. Kirkkosillan kohdalla tulee tutkia tarkemmin aiemmin esillä ollutta vaihtoehtoa, jossa tarvittava lisävirtausaukko rakennetaan sillan itäpuolelle ja johon virtaus johdetaan erillistä kaivettavaa kanavaa pitkin. Uoman varren rantapuustoa tulee säästää maisemaan sopivalla tavalla huomioiden myös alueen linnuston pesimäpuutarpeet. Myös lintujen pesintäajat tulee huomioida perkauksen ajoittamisessa. Hanke on hyödyllinen ja yleisen edun mukainen. Kirkkosiltaa koskevat kannanotot huomioon ottaen hankkeen toteuttamiseen voidaan myöntää vesilain mukainen lupa. Hankkeen toteuttamisen vaikutuksia vesistöön ja pohjaveteen tulee seurata elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen mukaan Eurajoen kalakantojen hoidon tavoitteena on ollut muuttaa aikaisemmin voimakkaasti jätevesien kuormittama ja tehokkaasti vesirakennettu joki takaisin lohen, taimenen ja siian lisääntymisja poikastuotantoalueeksi, palauttaa joki rapuvedeksi ja luoda Eurajoesta suosittu virkistyskalastuskohde. Eurajoesta on poistettu kalojen vaellusesteitä, kunnostettu virtakutuisten kalojen kutu- ja poikastuotantoalueita sekä kotiutettu kunnostettuun jokeen vaelluskalalajeja ja täplärapuja. Kalojen liikkumismahdollisuuksia Eurajoen eri osien ja merialueen sekä joen keskiosan välillä on parannettu rakentamalla jokeen kolme kalatietä.

18 (57) Saharinkosken kalatien rakentaminen liittyi joen keskiosan järjestelyhankkeeseen (vuosina 1995 2000). Pappilankosken ja Panelian kalatiet rakennettiin vuonna 2010. Kalatiet mahdollistavat tätä nykyä kalojen nousun merestä Eurakosken padolle ja Köyliönjoen alaosalle saakka. Kahdeksan koskialueen kalataloudellisissa kunnostuksissa on luotu kutupaikkoja ja poikasten elinpaikoiksi sopivia alueita varsinkin taimenen ja lohen lisääntymiskierron vahvistamista varten sekä pyritty parantamaan myös vaellussiian kudun onnistumisen edellytyksiä. Kalastuksellisesti erittäin arvokkaiden virtakutuisten vaelluskalalajien luonnollisen lisääntymiskierron palauttamista ja mahdollistamista on pidetty tärkeänä, koska näiden lajien esiintyminen on hyvin pitkälti ollut istutusten varassa. Luonnollinen lisääntyminen kutujokien pilaantumisen vuoksi on pääosin estynyt. Meritaimen luokitellaan nykyisin äärimmäisen uhanalaiseksi ja vaellussiika erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Eurajoen velvoitehoidon eli kuormittajille lupapäätöksissä määrättyjen kalatalousmaksujen käytön tavoitteena on meritaimenen, lohen ja vaellussiian luontaisen lisääntymiskierron käynnistäminen sekä täplärapukannan vahvistaminen. Meritaimen ja lohi pyritään kotiuttamaan joen kunnostetuille koskialueille. Tavoitteena on, että jokeen istutetut merivaellukselta aikanaan palaavat sukukypsät kalat nousevat takaisin Eurajokeen kudulle, osa joen alaosalle ja osa kalateiden kautta joen keskiosalle. Vaellussiikaistutuksilla pyritään muodostamaan jokeen leimautuva siikakanta, joka palaa Eurajokeen kudulle. Jokialueen vaelluskalapainotteiset velvoiteistutukset alkoivat täysimääräisesti kalateiden valmistuttua vuonna 2010, mutta niitä on toteutettu vuodesta 2012 alkaen vain osittain Eurajoen vedenlaatuongelmien vuoksi. Eurajoen yläosan kalatalous Kalataloudelliset kunnostustoimenpiteet, kalateiden rakentaminen ja joen kalakantojen velvoitehoito ovat keskittyneet Eurakosken alapuoliselle jokialueelle. Pidemmän aikavälin tavoitteena on avata kalojen vaellusyhteys Kauttuankoskeen, Pyhäjärveen ja Pyhäjokeen saakka. Eurakosken ja Kauttuankosken kalateiden rakentaminen sisältyvätkin Varsinais-Suomen kalataloudelliseen toimenpideohjelmaan. Tulvasuojeluhankkeeseen sisältyvällä joenosalla, Eurakosken ja Kauttuankosken välisellä alueella, korkeusero on hyvin pieni eli vain noin 1,5 m:ä. Joenosalla ei ole potentiaalia virtakutuisten kalojen lisääntymisalueena, eikä sitä pysty kunnostamallakaan luomaan. Eurakosken pato estää kalojen nousun merestä ja alapuoliselta jokialueelta, joten alueen kalaston määrä ja koostumus riippuu joen yläosan, sen sivu-uomien ja Kauttuankosken omasta kalatuotannosta sekä Pyhäjärvestä kulkeutuvista kaloista. Varsin uutena tietona on tullut esille, että taimen esiintyy ja ilmeisesti myös lisääntyy Kauttuankoskessa. Vuonna 2014 tehdyn DNA-tutkimuksen mukaan Kauttuankosken taimenet muodostavat oman selvästi muista kannoista erottuvan haaran, jossa perinnöllinen muuntelu on runsasta. Tulokset viittaavat siis omaan, yleisistä istutuskannoista poikkeavaan taimenkantaan.

19 (57) Mahdollisia lisääntymisalueita voi olla myös Eurajoen pienissä sivuuomissa, joiden kalataloudellista merkitystä ei ole toistaiseksi selvitetty. Vaikka itse jokiuoma ei virtavesikalojen lisääntymisalueena toimikaan, sillä on merkitystä taimenen kasvu- ja syönnösalueena sekä tavanomaisen, niin sanotun järvikalaston lisääntymis- ja elinalueena. Joessa on myös harvahko täplärapukanta. Eurajoen yläosalla harjoitetaan ongintaa ja pilkintää, heittokalastusta, hieman perhokalastustakin sekä kalastusta seisovilla pyydyksillä kuten katiskoilla ja merroilla. Velvoitetarkkailutietojen perusteella kalastajamäärä vuonna 2011 oli 290 henkilöä. Tärkeimmät saalislajit ovat hauki, ahven ja särki. Saaliiksi tulee myös pieniä määriä taimenta. Perkauksen vaikutukset Eurajoen kalatalouteen Tulvasuojeluhankkeessa perataan yli viidesosa Eurajoen koko pituudesta. Perkausalueelle ei sijoitu koskia tai merkittäviä virtavesikalojen lisääntymisalueita. Kalataloudellinen vahinko syntyy perkausalueen elinympäristön täydellisen muuttumisen, paikallisen kalaston ja rapujen häviämisen, kalastukselle aiheutuvan vahingon sekä alapuoliselle uomalle ja siellä lisääntyvälle ja elävälle kalastolle sekä ravuille aiheutuvien haittojen kautta. Savisen uoman perkaus samentaa vettä erittäin voimakkaasti paitsi koko kaivuutyön ajan, myös pitkään sen jälkeen. Työalueelta veden mukana liikkeelle lähtevä aines kuormittaa koko alapuolista jokiuomaa. Peratun uoman tuore kaivuupinta on suojaton eroosiota vastaan varsinkin tulvaaikoina. Kiintoainekuormitus peittää ja tukkii joen keski- ja alaosan kunnostettujen koskialueiden kutusoraikkoja heikentäen lohikalojen poikastuotannon mahdollisuuksia eli syö pois sitä kalataloudellista potentiaalia, mitä kunnostuksilla on pyritty saavuttamaan. Töiden toteutusajasta riippuen kiintoainekuorma voi tukahduttaa soraikossa kehittyvän mädin, häiritä, karkottaa ja jopa tappaa koskialueilla varttuvia lohikalojen poikasia sekä aiheuttaa vahinkoa myös muulle kalalajistolle ja ravuille. Heikentynyt vedenlaatu voi vaikuttaa kalojen käyttäytymiseen, lisääntymistoimiin ja liikkumiseen. Myöhemmät tulvat todennäköisesti jossain määrin puhdistavat soraikkojen pintaosia, mutta tilanteen korjaaminen edellyttää soraikkojen mekaanista puhdistamista ja lisäsoraistuksia. Työalueella elävät kalat karkottuvat ja osa luultavasti kuolee. Kaikki työalueen täpläravut tuhoutuvat. Perkauksen tuloksena jokiuoma muuttuu tulvasuojeluränniksi, josta kalojen, rapujen ja pohjaeläinten elinympäristöt ja suojapaikat ovat hävinneet. Pitkäaikaista haittaa aiheutuu myös peratun pohjan köyhtymisen kautta, koska muun muassa kalojen ja rapujen ravintokohteina merkityksellisten pohjaeläinten ja pohjakasvillisuuden kehittyminen sekä elinympäristöjen palautuminen ja normalisoituminen vie perkauksen jälkeen vuosien ajan. Kalakuolemien, kalojen karkottumisen, kalojen elin- ja kutupaikkojen muuttumisen ja kalastuksen vaikeutumisen kautta vahinkoa koituu myös jokikalastukselle.

20 (57) Kalatalouspalvelut-yksikön vaatimukset Hanke on erittäin haitallinen kalataloudelle, eikä sitä tule toteuttaa Eurajoen yläosan tulvasuojeluun liittyvistä, sinänsä asiallisista perusteista huolimatta. Mikäli lupa myönnetään, on hankkeen haittavaikutusten vähentämiseksi tärkeää, että perkaus kohdistetaan vain eniten tukkeentuneisiin uomanosiin ja toteutetaan niin, että koskematonta pohjaa ja uoman penkkaa jäisi mahdollisimman paljon jäljelle. Muutamille uomanosille esitetyillä uoman kiveyksillä ei ilman putouskorkeutta ole juuri merkitystä virtakutuisten kalojen lisääntymisen kannalta, eivätkä ne kompensoi hankkeesta aiheutuvaa kalataloudellista haittaa. Kiveyksillä voidaan kuitenkin parantaa rapujen elinmahdollisuuksia. Olennaisempaa kuitenkin on uoman eroosion vähentäminen kiveysten avulla. Pienialaiset kiveykset eivät riitä, vaan kiveyksiä pitää tehdä kaikissa kohdissa, jossa uoman pintaa kaivetaan. Perkaushankkeen aiheuttamien kalataloudellisten vahinkojen kompensoimiseksi hakijan on hyvissä ajoin ennen perkaushankkeen aloittamista toimitettava aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi Eurajoen kalataloudellinen kunnostussuunnitelma ja toteutettava kunnostus kustannuksellaan. Kunnostusten tavoitteena on soraikkojen puhdistus sekä lisäsoraistusten tekeminen. Hakijalle tulee myös määrätä vuosittainen kalatalousmaksu, jonka avulla vähennetään perkauksesta aiheutuvia kalataloudellisia vahinkoja. Maksu käytetään vaelluskala- ja täplärapuistutuksiin hankkeen haittaalueella. Kalatalousmaksun määräksi kalatalouspalvelut-yksikkö on esittänyt 20 000 euroa niiltä vuosilta, kun luvanmukaisia töitä tehdään sekä yhdeltä vuodelta töiden valmistumisen jälkeen. Hakijan on lisäksi tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Ensimmäinen tarkkailukerta tulee tehdä ennen hankkeen toteuttamista. 3) Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen patoturvallisuusviranomainen on todennut, ettei hankkeessa esitetä toimenpiteitä olemassa oleville padoille tai rakenneta uusia patoja. Välittömästi hankealueen yläpuolella sijaitseva Kauttuan voimalaitoksen pato on patoturvallisuuslain (494/2009) 11 :n mukaisesti luokkaa 2. Padolla säännöstellään Säkylän Pyhäjärveä. Hankealueen alaosassa Kiukaisten taajamassa sijaitsevaa Eurakosken säännöstelypatoa ei ole luokiteltu patoturvallisuuslain mukaiseen luokkaan. Kauttuan voimalaitoksen padon tulva-aikaista mitoitusta on patoturvallisuuskansiossa tarkasteltu käyttäen laskennassa hyväksi tulovirtaaman aikakäyrää, jonka toistuvuus vastaa kerran 1 000 vuodessa toistuvaa tulvaa. Laskennassa tulvajuoksutus hoidettiin siten, että Pyhäjärven vedenpinnan ollessa säännöstelyn ylärajan N 43 +45,12 m alapuolella padosta juoksutettiin 14 m 3 /s. Vedenpinnan noustessa säännöstelyn ylärajan yläpuolelle padosta juoksutettiin 17 m 3 /s. Laskennan mukaan vedenpinta edellä maini-

21 (57) tussa tilanteessa nousisi Pyhäjärvessä tasolle N 43 +45,67 m. Padon hätäylivesikorkeus (hätä-hw) on patoturvallisuuskansion tietojen mukaan N 43+45,75 m. Hätäylivesi on ylivedenkorkeus, jonka ylittäminen voi aiheuttaa muutoksia patorakenteissa. Eurajoen yläosan perkaushanke parantaa patoturvallisuutta mahdollistaen luvanmukaisen maksimijuoksutuksen Kauttuan voimalaitoksen padolta ilman tulvavahinkojen syntymistä alapuolisessa vesistönosassa. Tämä vähentää poikkeustilanteessa tarvetta harkita vedenpinnan nostamista Pyhäjärvessä padon kannalta kriittiselle tasolle. Mitoitustulvatilanteessa Kauttuan voimalaitoksen padolta on ainakin patoturvallisuuskansion hydrologisen selvityksen mukaan juoksutettava 17 m 3 /s, jotta padon rakenteet eivät vaarantuisi hätäylivesikorkeuden (hätä-hw) ylittymisen seurauksena. 4) Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan mukaan hakemuksessa ei ole esitetty mitään hankkeen vaikutuksien seurannasta tai tarkkailusta. Mikäli seuranta- ja tarkkailuohjelmaa ei käsitellä lupahakemuksen yhteydessä, tulee sellainen laatia ja hyväksyttää erikseen. 5) Museovirasto hoitaa Satakunnassa vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelua. Museoviraston ja Satakunnan Museon välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti maassa olevan arkeologisen kulttuuriperinnön, rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurimaiseman osalta lausunnon antamisesta vastaa Satakunnan Museo. Eurajoen alue on ollut asutettu esihistoriallisesta ajasta lähtien. Jokea on hyödynnetty monella tavalla ihmisen toiminnassa. Jokea ympäröiviltä alueilta tunnetaan muinaisjäännöksiä ja siellä on useita valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Ihmisen toiminnasta kertovat arkeologiset ja kulttuurihistorialliset löydöt, kuten yli sata vuotta sitten uponneet vesikulkuneuvojen jäänteet tai muut ihmisen tekemät Suomen aiemmasta asutuksesta ja historiasta kertovat rakenteet, ovat mahdollisia jokiuomassa ja joen ranta-alueilla. Vuosina 1959 1960 Eurakosken ja Vaanin Prykin välisessä jokiuomassa tehdyn perkauksen vuoksi jokiosuuden arkeologinen löytöpotentiaali on vähäinen. Hakemusasiakirjoista on kuitenkin pääteltävissä, että nyt suunniteltua hankealuetta ei ole kokonaisuudessaan aiemmin perattu. Hankkeelle voidaan myöntää vesilain mukainen lupa, mikäli jokiuomassa tai joen ranta-alueella muinaisjäännöksiin tai kulttuuriperintökohteisiin viittaavista löydöistä viipymättä ilmoitetaan Museovirastolle tai Satakunnan Museolle. 6) Satakunnan museon mukaan Eurajoen ympäristö kuuluu Euran kunnan alueella lähes koko matkaltaan vähintäänkin Satakunnan maakuntakaavassa merkinnällä kh1 osoitettuihin maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen nauha katkeaa ainoastaan suunnittelujakson pohjoispäässä sijaitsevan Mäkelän kylän ja Vaaniin kartanokokonaisuuden välillä. Tämä lyhyt osuus kuuluu uuteen valtakunnallisesti arvokkaaseen, lähes koko suunnittelualu-

22 (57) een kattavaan, Eura-Kiukainen maisema-alueeseen, joka ulottuu aina valtatielle 12:lle saakka. Uusi maisema-alue, kuten muutkin arvokkaat kulttuuriympäristöt, on huomioitu ehdotusvaiheessa olevassa Euran keskustan osayleiskaavassa. Arvokkaan maiseman ohella Eurajoen rantoja Sorkkisten kylässä reunustavat useat asemakaavalla suojellut, aina jokeen saakka ulottuvat, pihapiirit. Hakemukseen liittyvässä selostuksessa ei ole Euran kirkonympäristön valtakunnallisesti merkittävää, melko suppea-alaista kulttuuriympäristöä lukuun ottamatta, tietoja alueen kulttuurimaisemista tai rakennusperinnöstä. Selostuksessa ei ole myöskään mainintoja joen rannoilla tehtävän puuston perkauksen vaikutuksista näihin pihapiireihin. Suunnitelmiin ei ole liitetty kulttuuriympäristöä koskevia inventointeja tai vaikutusarvioita. Joen perkauksella tai matalalla, pelloille tehtävällä läjityksellä tuskin on vaikutuksia alueen kulttuuriympäristöihin ja museolla ei ole ollut niihin huomautettavaa. Jokirantojen puuston raivaus on lähtökohtaisesti positiivista. Suunnitelma-asiakirjoja on täydennettävä arvokasta kulttuuriympäristöä ja rakennusperintöä koskevilla tiedoilla, arvioilla hankkeen mahdollisista vaikutuksista niihin ja kartoilla puuston raivausalueista Suunnitelman merkittävimmät kulttuuriympäristövaikutukset kohdistuvat Euran Kirkkosiltaan ja sen ympäristöön. Vihtori Sedigin 1910-luvulla rakentama kaksiaukkoinen kivisilta on nimeltä mainittu osa Euran kirkonympäristön valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Suunnitelma-aineistossa esitetty muutos, jossa uusi virtausaukko rakennettaisiin seitsemän metrin etäisyydelle idänpuoleisesta kiviholviaukosta, kajoaisi sillan luonnonkivirakenteeseen. Sillan kivirakenne jatkuu noin 16 m:n päähän samasta aukosta. Ratkaisua ei tule toteuttaa suunnitelmasta ilmenevillä tiedoilla. Noin sata vuotta vanhaan kivisiltaan kajoaminen on riski sen kestävyydelle. Muutoksella on sellaisia vaikutuksia myös arvokkaaseen kulttuuriympäristöön, jotka eivät kyseisellä suunnitelmatarkkuudella ole hallittavissa eivätkä edes arvioitavissa. Eurajoen länsirannalla sijaitsee kolme muinaismuistolain (295/63) rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä; Euran Kirkonkylän ja Sorkkisten kylätontit (muinaisjäännösrekisterissä numeroilla 1000011856 ja 1000011855) sekä Vähä-Vaheen rautakautinen kalmisto (50010015). Joen itärannalla sijaitsee Käräjämäen muinaisjäännösalue (50010027). Suunnitellut toimenpiteet eivät kajoa muinaisjäännösalueisiin, vaan sijoittuvat joen uomaan. Muinaisjäännöstä ei lain mukaan ole sallittua peittää, joten läjitys ei voi sijoittua muinaisjäännösalueelle. Muinaisjäännösalueet on merkittävä suunnitelmakarttaan. Rajaukset ja muut tiedot muinaisjäännöksistä löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 7) Ville Vallan (Siltala 50-407-1-52) mukaan suunnitelmissa oleva uusi aukko tuhoaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kirkkosillan. Uusi aukko rikkoo lähekkäin olevien aukkojen yhtenäisyyden. Kauemmaksi tehty erilli-

23 (57) nen aukko näyttää jälkeenpäin tehdyltä. Mikäli hanke pystytään toteuttamaan siten, että uusi aukko rakennetaan symmetrisesti nykyisten aukkojen viereen, se voitaneen toteuttaa. Nykyisiä kahta virtausaukkoa voidaan madaltaa ruoppaamalla sekä tarvittavia tukirakenteita vahvistaa veden alla. Vedenpinnan aleneminen liian alas ruoppauksen jälkeen voidaan estää rakentamalla riittävän korkuinen pohjapato Kirkkosillan yläjuoksulle. Luonnonkivistä tehdyn padon veden virtausta estävä vaikutus estetään patoa leventämällä. Kirkkosillan suojelemiseksi on selvitettävä kaikki vaihtoehdot, vaikka kustannukset nousisivatkin toteutusvaiheessa. Esitetylle vaihtoehdolle on löydettävä parempi ratkaisu. 8) Pasi ja Marja-Leena Tuomisen (Isoantti 50-435-3-19) maatilan asuinrakennukset sijaitsevat noin 50 m:n ja talousrakennukset noin 20 m:n etäisyydellä jokirannasta. Muistuttajat omistavat Eurajokeen rajoittuvaa jokirantaa noin 1,2 km Euran Kiukaisissa Mäkelän kylässä ja he ovat käyttäneet jokea uintipaikkana jo vuosikymmenien ajan. Lupahakemuksen siltaselvityksessä Mäkelän ja Laukolan sillat on virheellisesti merkitty kunnan omistamaksi. Laukolan silta on uusittu toissa vuonna kokonaan ja Mäkelän siltakin osittain yli 10 vuotta sitten. Kunta on avustanut siltojen kunnostuksessa, mutta yksityiset tien osakkaat omistavat sillat edelleen. Vuosina 1959 1960 tehdyn perkauksen jäljiltä maanomistajien pelloille jäi suuret maamassaläjät kivineen. Maamassojen poisto muistuttajien tilalla maksoi noin 10 000 silloista markkaa. Maan menetykset on korvattava ja mikäli maanomistajille aiheutuu haittaa maamassojen levityksestä peltojen viljelemättömyytenä tai EU-tukien menetyksenä tilapäisestä viljelemättömyydestä johtuen, menetykset on korvattava puolueettoman arvioijan tekemien laskelmien mukaan. Vuoden 2014 tutkimusten mukaan pohjasedimentin läjitys ei ole haitallista viljelytoiminnalle. Mikäli myöhemmin paljastuu jotain ongelmallista, asia pitää ratkaista maanomistajien näkökulma huomioiden. Maamassoja tulee voida laittaa maanomistajan toivomiin paikkoihin, kuten painumiin. Levityskohdat tulee kalkita kahdesti peräkkäisinä vuosina, jolloin esitetty arvio käytettävästä kalkista, 20 tn/ha, jakautuu kahdelle vuodelle. Pohjasedimentin sisältämien haitallisten metallien pitoisuudet alittavat suurimmat sallitut pitoisuudet pisteen 4 elohopeapitoisuutta lukuun ottamatta. Ylitys on todellisuudessa pisteessä 5 eli aika lähellä JVP Euran puhdistamon purkuputkea. Asiasta on oltu yhteydessä suunnitelman laatijaan. Eurajoen uoma on ruohottunut voimakkaasti viimeisen 10 vuoden aikana. Julkisuudessa syytetyn maatalouden päästöt ovat enemmän kuin puolittuneet viimeisen 20 vuoden aikana, ympäristötukijärjestelmien säädösten myötä pellot eivät Eurajokivarressa myöskään vietä jokeen päin. JVP Eura Oy:n ohijuoksutukset ovat tulleet julkisuuteen ja muistuttajat toivovat, että JVP Euran puhdistamo saadaan toimimaan ilman ohijuoksutuksia. Mäkelän sillan kupeessa oleva Euran kunnan uimaranta sijaitsee käytännössä muistuttajien maalla. Viimeisten 2 3 vuoden aikana uimarit ovat ol-

24 (57) leet vähissä jokiveden huonon hygieenisyyden takia. Uimarannan käyttö kärsii ruohottumisesta, mutta perkauksen myötä rannan virkistyskäyttöarvo paranee. Rannassa on pidetty useita onkikilpailuja. Joen kalastollista merkitystä ylipäätään vähätellään. Hankkeelle tulee perustaa Eurajoen yläosan perkausyhtiötä vastaava toimielin. Vanhan yhtiön toimet ovat käytännössä päättyneet Eurakoskella olevien patovelvoitteiden siirryttyä padon omistajille. Uusi toimielin koostuisi hankeosapuolien lisäksi osin maan- ja rannanomistajista sekä tietynlaisista asiantuntijavirkamiehistä. Laajemmalla joukolla esille tulevat asiat voidaan hoitaa pehmeämmin ja tällä vältetään pitkällisille valitusteille lähtemınen. 9) Ala-Satakunnan Ympäristöseura ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry on katsonut, että kestävän tulvasuojelun lähtökohdiksi tulee ottaa ilmastomuutoksen aikaansaama paikallinen säämuutos, sen seurannaisvaikutukset ja alueella tapahtuva pitkäaikainen maankohoaminen. Vireillä oleva Eurajoen yläosan perkaushanke voi olla vain osa Eurajoen valuma-alueen tulvasuojelua. Vähintään yhtä tärkeinä tulvasuojelukeinoina tulee olla Pyhäjärven säännöstely sekä järven alavien rantojen tulvasuojelu. Järven nykyiset säännöstelyohjeet ovat 1970-luvulta ja vanhentuneet. Pyhäjärven säännöstelyn intressit ovat täysin muuttuneet ja säännöstelyohjeet sekä tulvasuojelu tulee saattaa 2000-luvulle. Lohiluoman vedenottamo on liitettävä osaksi laajempaa alueellista pohjavesien hyödyntämissuunnitelmaa, jossa tarkastellaan alueen pohjavesivarojen riittävyyttä. Suunnittelualueesta aiemmin perkaamatonta osuutta on noin kahdeksan kilometriä (Vaanin Prykistä yläjuoksulle). Tällä osuudella joen luonnontila muuttuu perkausten myötä ja Eurajoki siirtyy kohti vesienhoidon suunnittelun tarkoittamaa voimakkaasti muutettua vesistöä. Vesienhoidon tavoitteet tulee jatkossakin asettaa luonnontilaisen vesistön kriteerien mukaan. Perkauksesta johtuva joen virtaushydrauliikan muutos voimistaa eroosiota lisäten kiintoaineskuormitusta ja joen umpeenkasvua alajuoksulla sekä voi lisätä alapuolisen alueen tulvavahinkoja. Hakija on velvollinen korvaamaan tästä aiheutuvat mahdolliset haitat. Uhanalaiset ja rauhoitetut lajit sekä luontoarvot Hankealueella pesii erittäin uhanalainen (EN) peltosirkku ja esiintyy erittäin uhanalainen kuningaskalastaja. Molemmat lajit kuuluvat EU:n luontodirektiivin I-liitteen mukaisiin erityistä suojelua edellyttäviin lintulajeihin. Lisäksi alueella pesii huomattava määrä silmälläpidettäviä (NT) rantasipejä, useita pareja käenpiikoja, sirittäjiä ja punavarpusia. Eurajoki Pyhäjärveltä Kirkkosillalle on osa maakunnallisesti arvokasta Luvalahti-Kauttuanlahti (120096) lintualuetta. Jokiosuudella vaarantuneiden (VU) koskikaran ja pikku-uikun kerääntymät ovat maakunnan merkittävimmät. Alueella esiintyy huomattava määrä rauhoitettuja lintulajeja (valtaosa linnustoselvityksessä todetuista 55 lajista on rauhoitettuja).

25 (57) Ekologisesti arvokkaiden monimuotoisten rantametsien puustoa on poistettava mahdollisimman vähän. Säilytettävät rantametsät ja -pensaikot tulee kartoittaa ennen perkauksen aloittamista. Lisäksi perkauksen yhteydessä mahdollisesti poistettavaa puustoa tulee korvata istuttamalla jokivarteen tervaleppää, saarnia, kynäjalavaa ja muita tulvametsän puulajeja. Nämä toimet myös vähentävät perkauksen aiheuttamaa voimistuvaa rantaeroosiota. Eurajoen yläosan perkaus tulee aiheuttamaan mittakaavaltaan massiivisen kiintoainekuormituksen suunnittelualueelle, sen alapuoleiselle jokiosuudelle ja Eurajoensalmeen. Kiintoainekuormitus voi jatkua vuosien ajan, kunnes jokiuoma stabiloituu. Kiintoainekuormitus aiheuttaa todennäköisesti Eurajoen alaosassa haittaa vaelluskalojen, kuten vaellussiian ja meritaimenen lisääntymiselle. Eurajoen yläosassa esiintyy luonnossa lisääntyvä ja istutuskannoista geneettisesti poikkeava, kotoperäiseksi epäilty, taimenkanta. Alueella on täplärapukanta. Suunnittelualueelta ei ole ajantasaista ja kattavaa selvitystä alueen kalastosta, jonka perusteella voi arvioida perkausten kalataloudellisia ja -biologisia vaikutuksia. Oletettavaa on, että perkaushanke heikentää Eurajoen kalaston ja vesieliöstön lisääntymismahdollisuuksia. Haittojen pienentämiseksi perkaussuunnitelmassa tulee erityisesti huomioida seuraavat alueet ja toimenpiteet: 1. Aiemmin perattu osuus välillä Eurakosken pato Vaanin Pryki on nykyisin Eurakosken voimalaitoksen patoallasta. Ennen Eurakosken patoamista osuudelta perattiin kolme peräkkäistä koskialuetta. Näistä kahden entisen kosken kiveämistä esitetään suunnitelmassa kalataloudellisena kunnostuksena. Koskialueiden ennallistaminen edellyttäisi kuitenkin kaltevaa ja osuudella selvästi laskevaa vedenpinnan tasoa. Ennalta arvioituna toimenpiteet eivät välttämättä kompensoi perkauksista aiheutuvaa kalataloudellista haittaa. 2. Knuutilantien sillan alapuolella oleva kivipohjainen virtapaikka tulisi säilyttää ennallaan ja kunnostaa esimerkiksi rapuja ja taimenta silmällä pitäen. 3. Kirkkosillan yhteyteen rakennettava uusi virtausaukko on toimenpiteenä perusteltu, mutta uoman pohjan syventäminen Kirkkosillan siltaaukkojen alta ja sillan alapuolelta hävittää yhden koskiosuuden Eurajoen yläosasta. Suunnittelualueella on erittäin vähän koskipinta-alaa ja perkaus hävittää sen kokonaan. Perkauksen sijaan Kirkkosillan koskeen tulee lisätä kunnostuksella virtakutuisten kalojen, kuten taimenen lisääntymis- ja poikastuotantohabitaatteja. Eurajoen taimenen taksonomia sekä esiintymis- ja kutualueet tulee tutkia ennen perkausta. Tutkimuksen perusteella määritellään mahdolliset toimenpidekielto- ja kutupaikkojen kunnostusalueet.

26 (57) Eurajoen yläosassa esiintyy Euroopan unionin luontodirektiivin liitteissä II ja IV mainittu saukko. Saukon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kielletty. Eurajoen pohjasedimentin tila Saadut tulokset kuvaavat vain tutkimusnäytteen haitta-ainepitoisuuksia. Läjitettävän sedimentin haitta-ainepitoisuuksia tulee tarkkailla. Mahdolliset pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava hakijan toimesta asianmukaisesti käsiteltäväksi. Hakija on velvollinen korvaamaan maanomistajalle koituvat vahingot ja kustannukset. Työnaikaisia veden haitta-ainepitoisuuksia tulee seurata suunnittelualueen lisäksi myös joen alajuoksulla. Läjitysalueiden suunnittelussa on huomioitava, että osa kaavailluista alueista kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen Euraniityn kulttuurimaisemaan. Melonnan lisäksi perkausalueella uidaan, saunotaan, kalastetaan, veneillään, retkeillään ja järjestetään tapahtumia aktiivisesti. Perkaus tulee olennaisesti madaltamaan joen vesisyvyyttä erityisesti Eurakosken voimalaitoksen padotuksen yläpuolisella jokiosuudella. Esimerkiksi melonta ja kalastus voivat vaikeutua kohtuuttomasti varsinkin alivirtaamakausien aikana. Vesisyvyyden pienentyminen voi johtaa myös uoman nopeaan umpeenkasvuun. Hakija on korvausvelvollinen perkauksen aiheuttamasta mahdollisesta vahingosta tai haitasta joen virkistyskäytölle. Hakijan tulee yhdessä melonnan ja kalatalouden asiantuntijoiden kanssa suunnitella ja toteuttaa niin sanottu melontaränni. Osa Euran kirkon valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä on 1910-luvulla rakennettu Kirkkosilta. Siltaa ei voi muuttaa kolmiaukkoiseksi ilman riskiä, että sekä sillan että koko ympäristön arvo heikkenee merkittävästi. Mahdollisesti toteutettava kolmannen virtausaukon vaikutukset kulttuuriympäristöön on minimoitava viemällä se riittävästi varsinaisen siltarakenteen ulkopuolelle uoman itäpuolelle. 10) Pyhäjärvi-instituutin mukaan kalastustiedustelujen ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kalaraportin perusteella Eurajoen kalastollista merkitystä ei voi luonnehtia vähäiseksi. Toimenpide voi uhata Eurajoessa monin paikoin olevia merkittäviä kalataloudellisia arvoja. Kauttuankoskessa on oma geneettisesti eriytynyt taimenkanta. Säkylän Pyhäjärvestä ei ole vaeltanut taimenia alapuoliseen Kauttuankoskeen, vaikka hakemuksessa näin väitetäänkin. Kalataloudelliset kunnostukset on esitetty ylimalkaisesti, niiden on oltava kohteittain yksityiskohtaisempia. Toimenpidealue ei näy kokonaisuudessaan suunnitelmakartassa. Kunnostusten tavoitteena tulee olla myös taimenen lisääntymisen edellytysten turvaaminen. Virtausta haittaavan puuston raivaus uomasta on tehtävä ainakin soveltuvilta osin luonnonmukaisesti ja maltillisesti niin, että kalojen elinympäristöt eivät vaarannu. Suunnitelmassa ei ole huomioitu lainkaan valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi luokiteltuja Eurajoen pesimälinnustoon lukeutuvia lajeja.

27 (57) Työnaikaisten ja -jälkeisten vaikutusten seurantaa ei mainita lainkaan asiakirjoissa. Veden sameutta tulee seurata jatkuvatoimisilla mittareilla ja työn aikana sekä sen jälkeen koko jokiuoman matkalta ravinnepitoisuuksia ja haitta-aineita. Tutkimustulosten mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt kuormituksiin ja virtaamiin, mutta hakemuksesta ei selviä, onko ilmastonmuutoksesta aiheutuva tarve käyttää suurempia juoksutuksia huomioitu työn mitoituksessa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä ja kestävätkö Kauttuankosken nykyiset rakenteet (kivipenkereet, pato, kivisilta) maksimivirtaaman 17 m 3 /s? Mahdollisten suurempien juoksutusten vaikutuksia sekä ylä- että alapuoliseen vesistöön tulee tarkastella. Ruukinpuiston kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisemaa ei voi vaarantaa. 11) Eurajoen-Lapijoen kalastusalueen mukaan Eurajoen yläosa on aiemmin perkaamatonta, luonnontilaista jokea. Siihen koskeminen vaurioittaa pysyvästi kalojen elinolosuhteita. Koskien perkaaminen vie Eurajoessa omana kantanaan elävien taimenien luontaiset, vuosisataiset kutupaikat, joita ihmisen oman mieltymyksensä mukaan kunnostamat virtapaikat eivät voi korvata. Eurajokea ei pidä kaivaa ränniksi. Mahdolliset syntyneet tukkeutumat voidaan poistaa, mutta koko uoman leventäminen ja pohjan kaivaminen aiheuttaa kaivausten alapuoliselle vesistölle runsaan ja vuosia kestävän kiintoainekuormituksen. Kiintoainekuorma aiheuttaa kunnostetuissa koskissa ja muuallakin joessa ruoppausalueen alapuolella vaellussiian ja meritaimenen lisääntymistä haittaavaa liettymistä. Kaivaminen hävittää myös joen täplärapukannan tuhoamalla kivien alle ja saveen suojakolonsa kaivaneet ravut ja niiden elinympäristön. Suurin este Eurajoen yläosan veden virtaukselle ja vaelluskalojen nousulle on Eurakosken myllypato. Myllypatoon myllyn ja sahan palon jälkeen 1990- luvulla rakennetun pienen voimalaitoksen taloudellinen merkitys ei voi olla niin tärkeä, etteikö myllypatoa voisi purkaa ja koko Eurajoen yläosaa luonnontilaistaa. Euraniityllä ja Vuosseimen aukealla 1950-luvun alun tulvat loppuivat Eurajoen alaosan ja Prykin kosken perkauksen myötä. Euraniityllä korkealla joessa ollut vesi on pysynyt uomassaan. Vuosseimen aukealla tulvii edelleen joka vuosi. Perkauksen seurauksena Eurajoen yläosasta kevätvedet tulevat nopeasti ränniä pitkin Vuosseimen aukealle aiheuttaen nykyisiä pahempia tulvahaittoja aikaansaaden Eurajoen alaosan perkaustarpeen. Säännöstelyn lupaehtoja tulee pienentää sellaiseksi, että Pyhäjärvestä juoksutettava vesimäärä mahtuu kerran 20 vuodessa tapahtuvan tulvatilanteen kanssa yhtä aikaa Eurajokeen. Eurajoen yläosan perkaus ei ole yleisen edun vaatima vesitaloushanke. Mahdollisesti toteutettavan Eurajoen yläosan perkauksen aiheuttama kalataloudellinen menetys on korvattava.

28 (57) 12) Pasi Ala-Hakula (Jokisarka 50-421-2-62, Maansalo 50-421-3-57, Haapamäki 50-421-3-100, Heinoja 50-421-12-2 ja Nurmi 50-421-15-18) on todennut, ettei Euraniityllä ole ollut tulvia edellisen perkauksen jälkeen ja näin perusteelliselle joen perkaukselle ei ole tarvetta. Sama hyöty saavuttaisiin toteuttamalla kevyempi perkaus Euraniityn kohdalla. Esitetyn 17 m 3 /s juoksuttaminen ilman tulvien syntymistä alajuoksulle on mahdotonta. Kaivettava maamassa pitäisi jakaa joen molemmin puolin olevien maanomistajien kesken tasapuolisemmin yksipuoleisen läjittämisen sijaan ja massojen levittäminen ei-peltokäytössä oleville maa-alueille olisi paljon järkevämpää. Kaivettavien massojen haitattomuudesta ihmiselle ei olla täysin varmoja. Pelloilta haitta-aineet voivat siirtyä viljeltäviin kasveihin estäen maan käytön vihannesviljelyssä ja/tai tavanomaisessa viljelyssä. Mikäli perkauksen jälkeen todetaan haitta-aineiden siirtymineen kasveihin, tulee hakijan korvata pilaantuneen sedimentin poistosta ja poiskuljetuksesta pelloilta aiheutuneet kustannukset sekä tulonmenetykset. 13) Pertti Lähteenoja (Ruappi 50-407-5-32, Kylä-Krannila 50-407-5-36, Isolähteenoja 50-413-1-217, Tiilipruukki 50-421-8-97 ja Maunula 50-421- 11-110), Lasse Lähteenoja (Heinämaa 50-405-1-70, Varjoranta 50-407-5-20 ja Kuusisaari 50-427-1-115), Eino Lähteenojan kuolinpesä (Lähteenoja 50-413-2-0 ja Kuusisarka 50-427-1-113), Juha Lähteenoja (Lähdevainio 50-413-1-67 ja Kuusivainio 50-427-1-114), Kaisa Repo (Karhula 50-421-11-159 ja Kaisala 50-421-11-171), Samu Pere (Ylijoki 50-407-1-28, Kylävainio 50-407-2-74, Pappilanhaka 50-419-4-85, Toivonen 50-421-16-27 ja Valli-Björni 50-421-45-2), Juha Kunnas (Krouvila 50-421-42-0), Olli Ruosteenoja (Ruostela 50-421-10-122, Ruosteenoja 50-421-32-4, Elantola I 50-421-10-69), Kaija ja Olli Ruosteenoja (Nahi 50-421-11-166) sekä Samu Pere ja Olli Ruosteenoja (yhteinen maa-alue Karjantanhua 50-421- 878-12) ja Esa Mäkitalo asianosaisena hankkeen vaikutusalueella olevia maa-alueita vuokraavana maanviljelijänä ovat vaatineet, ettei Eurajoen yläosan perkaushankkeelle myönnetä vesilain mukaista lupaa. Hankkeesta saatavat hyödyt ovat siitä aiheutuviin haittoihin ja vahinkoihin nähden vähäisiä. Mikäli lupa kuitenkin jossain muodossa myönnetään, tulee lupaehdoissa ehdottomasti kieltää läjitys alueille, joilla harjoitetaan maanviljelystä ja lupaehdoissa on otettava huomioon muut yksityisille henkilöille ja maanomistajille aiheutuvat vahingot. Hanketta on perusteltu Eurajoen yläosassa toistuvilla ja vuosittain pahenevilla tulvaongelmilla niitä sen enempää yksilöimättä ja hyödyissä on tuotu esille hankkeen tuoma hyöty maataloudelle. Muistuttajat ovat kaikki maanviljelijöitä ja viljelevät aktiivisesti hankkeen vaikutusalueella olevia peltoja. Kenelläkään ei ole toistaiseksi ollut ongelmaa tulvasta. Joinain vuosina on vettä hetkittäin ollut esimerkiksi keväällä joessa yli normaalin, mutta varsinaista ongelmaa ei Kirkkosillan alajuoksulla ole ollut. Hankkeesta saatujen

29 (57) hyötyjen ja siitä aiheutuvien haittojen ja vahinkojen arviointi on siis jo lähtökohdiltaan väärä. Hankkeesta saatava hyöty on yksilöitävä tarkemmin. Hyödyn jäädessä yksin virkistykseen, kalastukseen tai maiseman kaunistukseen maanviljelijöiden ammatinharjoittamisen kustannuksella, ei hankkeelle tule lupaa antaa. Hanke koskee tavalla tai toisella suurinta osaa alueen maanviljelijöistä. Alueella tuotetaan elintarviketeollisuuden käyttöön mahdollisimman puhdasta ja hyvää raaka-ainetta. Viljelijöiden ja tuottajien elinkeino on kärsinyt vahinkoa jo aikaisemmin veden epäpuhtauksien ja päästöjen johdosta eikä tätä voida enää sallia. Eurajoen pohjasedimenttinäytteiden ottopisteiden määrä on riittämätön. Pohjasedimentin on väitetty olevan puhdasta tai vaaratonta ja on katsottu, että se voidaan levittää ja läjittää mihin tahansa pellolla. Muistuttajien pelloille ei saa levittää joesta nostettua lietettä, jätettä tai maa-ainesta lainkaan. Kadmiumin ja sinkin pitoisuudet ovat sedimentissä niin suuret, että perkausmassan levittäminen rajoittaisi jatkossa pellon käyttöä aiheuttaen rahassa mitattavaa vahinkoa. Alueella viljellään runsaasti muun muassa erikoiskasveja teollisuuteen käytettäväksi lasten ruokien raaka-aineena. Alueella toimiva suuri raaka-aineen ostaja on erittäin tarkka raaka-aineen alkuperästä ja on ilmoittanut, ettei tule tekemään sopimuksia Eurajoen perkausjätteiden läjitysalueella tuotetuista tuotteista. Vesilain 2 luvun 6 :n toisen momentin mukaan perkausmassan sijoittamisesta toisen maalle ei saa aiheutua sanottavaa haittaa. Hakemuksessa esitetty johtopäätös, että valtioneuvoston päätöksen 282/1994 kadmiumin ja sinkin kynnysarvon alittava ja sen mukaan arvioituna pilaantumaton perkausmassa olisi suoraan pellolle Ievityskelpoista tavaraa, on väärä. Elohopeapitoisuudet ovat koholla, jopa näissä harvoissa tutkimuspisteissä. Maanomistajaa ei voida pakottaa massojen vastaanottamiseen, vaan vastaanoton on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Sinänsä muistutuksen tekijät eivät vastusta vapaaehtoisuuteen perustuvaa perkausmassan läjittämistä, jos hakemus jostain syystä tulisi hyväksytyksi. Hakijan itsensä hallinnassa on runsaasti sekä peltoaluetta että muita kiinteistöjä, joille läjitys voidaan tehdä. Kalkitus ei poista kunnan omistaman JVP:n puhdistamon sekä Kauttualla sijaitsevien paperialan yritysten päästöistä saatossa jokeen laskettua elohopeaa, dioksiinia ja furaania. Näiden merkitys pelloille tai veteen tulee selvittää perinpohjaisesti selvittää ennen kuin jokea aletaan kaivaa. Laskelmissa ei ole otettu lainkaan huomioon viljeltävän alueen menetystä. Viljelijät ovat vuosikausia otattaneet kalliita maanäytetutkimuksia, hoitaneet peltonsa tulosten vaatimalla tavalla sekä tehneet maataloustukimääräysten mukaiset laskelmat ja mittaukset liittyen pellon muun muassa hivenainetilanteeseen. Viljelijät ovat myös pyrkineet rakentamaan ranta-alueet sellaisiksi, että valumat olisivat mahdollisimman vähäisiä ja toisaalta viljelykelpoinen peltoalue mahdollisimman suuri ottaen huomioon kaltevuuden asettamat rajat etäisyyksille.

30 (57) Maan tiivistyminen tulee aiheuttamaan selkeää vahinkoa maanomistajille. Raskaiden koneiden toiminta pellolla aiheuttaa aina rasitusta. Alueen salaojat on tehty useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat edelleen toimivia ja niistä on pidetty huolta. Mikäli jokea kaivetaan koko matkaltaan, tarkoittaa se väistämättä sitä, että salaojajärjestelmät tulevat vahingoittumaan. Vähintäänkin poistoputket rikkoutuvat esitetyn kaivuun yhteydessä. Kustannusarviossa on salaojien korjaukseen varattu suhteellisen pieni euromäärä kuten sille jälkihoidolle, jonka pellolla ajelu aina aiheuttaa. Kivien keruu, maantasoitus ja muut viat ja ongelmat ovat perinteisesti jääneet maanomistajan kontolle erilaisten maa-alueisiin kohdistuvan yhdyskuntarakentamisen yhteydessä. Hankkeen vaikutusalueella on asutusta ja erilaisia vanhoja rakennuksia. Vedenpinnan laskun rakennuksille aiheutuvat vahingot, niiden korjaaminen sekä torjuminen on kartoitettava. Esimerkkinä on Jalmari Karhulan suunnittelema ja rakennuttama hirsiarinallinen Äärilän päärakennus. Mikäli perustukset kuivuvat, talo sortuu. Liesmäen sillan omistajat vastustavat jyrkästi sillan poistoa. Ilkivallan vuoksi vahingoittunut silta kestää kävelyä, sen kautta tehdään viljelyksille tarkastuskäyntejä, hukkakauran tarkastuskäyntejä, salaojien laskuaukkojen puhdistuskäyntejä ynnä muuta ja ansassilta kuuluu perinnemaisemaan. Sillan korjaamista on lykätty ruoppaushankkeen vuoksi. Sillan päissä olevat kiviset tukirakenteet ovat riittävän hyvässä kunnossa. Hakija ei ole ollut yhteydessä sillan omistajaan, vaikka yhteystiedot ovat selvillä. Hankkeesta aiheutuu ennakkoon arvioiden korvattavia edunmenetyksiä jo maatalouteen vaikuttavien seikkojen vuoksi. Hankkeen hyöty sekä veden juoksutuskyky mitoitusvirtaaman mukaisen virtauksen toteutuessa on kyseenalainen. Hyöty tulisi yksilöidä ja haitat laskea tarkemmin. Hanke voitaisiin toteuttaa kevyemmälläkin tavalla ja sen vuoksi keskusta-alueen virkistys- ja asuinkäyttöä turvaavia vaihtoehtoisia menetelmiä tulisi tutkia tarkemmin. Muistuttajat ovat 17.12.2015 lähettäneet Eurajoen sedimentteihin ja niissä mahdollisesti esiintyviin haitta-aineisiin liittyviä näkökohtia esittelevän muistion täydennyksenä aiemmin lähettämäänsä muistutukseen. Eurajoen tarkkailututkimuksen pohjasedimentin raskasmetallipitoisuudet ylittävät kadmiumin ja sinkin osalta valtioneuvoston päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) lietettä tai lieteseosta lannoitteena käyttävälle viljelymaalle asetetut suurimmat sallitut pitoisuudet. Pitoisuudet ovat niin suuret, ettei päätöksen mukaan pellolle saisi levittää puhdistamolietettä. Perkausmassan levittäminen pellolle rajoittaisi siten pellon käyttöä. Hakemusasiakirjojen mukaan Eurajoen yläosan tutkitut pohjasedimentit alittavat kaikilta osin valtioneuvoston asetuksen (214/2007) kynnysarvot, joten ne voidaan luokitella pilaantumattomiksi. Aineistossa esitettyjen näytepisteiden analyysitulokset ovat kuitenkin näytteistä, jotka on pääsääntöisesti otettu sedimenttikerroksen pinnasta, noin 0 0,05 m syvyydeltä. Sel-

31 (57) laisia ovat myös velvoitetarkkailun vuosiraportissa esitetyt tulokset. Syvempiä kerroksia on kuvattu vain sanallisesti. Kun sedimenteistä ei ole käytettävissä kattavaa analyysiaineistoa menneiden vuosien ajalta, ei mahdollisuutta haitallisten aineiden esiintymiseen voida täysin sulkea pois. Vuosien varrella haitta-aineita sisältävät sedimentit ovat saattaneet kulkeutua alavirtaan ja kertyä joen suvantokohtiin. Haitta-aineet voivat lähteä liikkeelle virtausolosuhteiden muututtua, vaikka näitä kohtia ei suoraan perattaisi. Sinkki on erityisen haitallista vesieliöille, kuten vesikirpuille ja niitä ravinnokseen käyttäville kalanpoikasille. Perkaus voi aiheuttaa vesistöön haitta-ainepulssin, joka voi tuhota herkässä kehitysvaiheessa olevan vesieliöstön ja kalaston. Sedimentissä esiintyvien kadmiumin ja sinkin sallittua korkeammat pitoisuudet estävät ruoppausmassojen sijoittamisen viljelymaalle. Lisäksi on selvitettävä, millainen kemiallinen koostumus syvemmillä sedimenttikerroksilla on ja muodostaako perkaus riskin vesialueen eliöstölle. Tehtyjä selvityksiä voidaan pitää puutteellisina eikä niiden perusteella lupaa perkaukselle tule antaa. 14) Jussi ja Elina Marimo (Vaani 50-425-1-104, Hangasmäki 50-425-1-31, Salkola 50-425-2-0, Uusiniitty 50-421-5-83, Kauriniitty 50-425-1-128, Rahvola 50-438-1-66 ja Pirkkola 50-438-1-55) ovat todenneet, että joen perkaamisen suurimmat haitat kohdistuvat nimenomaan joen varrella sijaitseviin maatiloihin, vaikka hanketta perustellaan maatalouden saamilla hyödyillä. Joesta perattavan, pelloille levitettävän lietteen vaikutuksista peltojen viljelyominaisuuksiin pidemmällä aikavälillä ei ole takeita. Väistämättömistä lyhyen aikavälin työajan menetyksistä, satomenetyksistä tai lannoitus- ja torjunta-ainekuluista ei makseta korvauksia. Alueella ei ole tulvaongelmia. Hankkeen hyödyistä, tarpeellisuudesta ja mittakaavasta sekä tulevaisuuden mahdollisista vaikutuksista viljelyalueille on saatava luotettavammat selvitykset. Elinkeinolle aiheutuvat välittömät menetykset on korvattava, taattava riittävä jälkihoito sekä kunnolliset takeet siitä, ettei maan arvo tai käyttökelpoisuus kärsi joen perkaamisen seurauksena myöhemmin paljastuvan seikan vuoksi. Joen virtauksen parantamista kevyemmin menetelmin on tutkittava vaihtoehtona. Mikäli aiheutuneita menetyksiä ei korvata eikä tulevaisuutta turvata, on joen pohjasedimentille löydettävä sijoituspaikka jostain muualta kuin yksityisten elinkeinonharjoittajien pelloilta. 15) Ilkka Ruohomaa (Ruohomaa 50-421-40-4) on todennut, ettei Euraniityn kohdilla ja myöskään keskustan jälkeen ole ollut tulvia sen jälkeen, kun Kiukaisten kosket perattiin. Joki virtaa aivan hyvin Euran keskustassa Kirkkosillan jälkeen. Kirkkosilta hidastaa virtausta, sillä joki on siinä kohdin matalampi kuin muualla ja siksi sen kunnostus on tarpeellinen. Juoksutusmäärä (17m 3 /s) ja perkauksen laajuus herättävät kysymyksen perkauksen tarpeellisuudesta. Perkausmassat pitäisi ensisijaisesti levittää viljelyyn käyttämättömille maaalueille ja sen jälkeen tasapuolisesti kummallekin puolelle jokea. Aiemman historian vuoksi on selvitettävä 100 % varmuudella, että maamassa on vil-

32 (57) jelykäyttöön soveltuvaa ennen kuin mahdollista levitystä pelloille tehdään. Jos todetaan, että maamassa on viljelykseen kelpaamatonta, on poiskuljetus ja mahdollinen peltojen puhdistus suoritettava hakijan kustannuksella. Edellä mainituista toimenpiteistä sekä mahdollisen perkauksen ja levityksen aikana poissa viljelystä olevien alueiden viljelemättömyydestä aiheutuvat tulonmenetykset on korvattava maanomistajalle. 16) Janne Aarikka (Knuutila 50-432-1-131) on todennut, että Eurajoen tulviva alue sijaitsee Kiukaisissa, välillä Köyliönjoen alajuoksu Panelian pato. Alueella on toistuvia tulvia jokiuoman tukkoisuudesta, jokiuoman kapeudesta, loivasta laskusta, Panelian voimalaitoksen padon padotuskorkeudesta sekä lisääntyneestä sadannasta johtuen. Jos Eurajoen yläosan perkauksen jälkeen jokeen lasketaan lupaehtojen mukainen määrä vettä runsaan veden aikaan, tietää se Kiukaisten alueelle erittäin laajamittaista tulvaa. Hakijan on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, ettei vedenpinta kyseisellä alueella nouse ja aiheuta lisää vahinkoa. 17) Ilona ja Mikko Kiviranta (Vähävahe 50-427-1-343) ovat olleet useiden vuosien ajan olleet tyytymättömiä Eurajoen vedenpinnan tulva-aikaiseen korkeuteen. Vesi on silloin tulvinut jokiuomastaan muistuttajien maalle. Jokiuoma on liettynyt ja vuosikymmenien saatossa paperikuitua on kerääntynyt joen pohjaan. Kertymän vaikutuksesta virtaama Kirkkosillasta yläjuoksulle on hidastunut. Kirkkosillan lisäaukko on tähän tulvaherkkyyteen oikea ratkaisu. Pahimmat tukkokohdat tulee poistaa. Pienen virtaaman aikana on tärkeä pitää Kirkkosillan yläpuolinen vedenpinta joessa ja erityisesti Euran keskustaajaman alueella riittävän syvänä virkistyskäytön turvaamiseksi ja kauniin vesinäkymän luomiseksi kylämaisemaan. 18) MTK Kiukainen on todennut, että Eurajoen keskiosa on perattu Paneliankoskelta alkaen 10 km:n matkalta vuosina 1996 1999. Esitetyn perkauksen jälkeen Eurakosken ja Paneliankosken väliin jää perkaamaton alue, jolle laskee Köyliönjoki. Köyliönjoen yläosa on perattu vuonna 2015. Perkaamattomalla jokiuoma-alueella on rantatörmä luhistunut ainakin kolmesta kohtaa ja veden juoksu vaikeutunut merkittävästi. Köyliönjoen alajuoksulla niin sanotulla Vuosseimen aukeella joen vedenpinta nousee pelloille välittömästi Eurajoen virtaaman lisääntyessä joen yläosalla. Hankkeeseen tulisi ottaa mukaan kyseessä olevien luhistumispaikkojen perkaus ja joen kaikkien patojen juoksutuksen reaaliaikainen seuranta juoksutusjärjestelmällä, jolla estetään veden nousu Vuosseimen aukean pelloille. HAKIJAN SELITYS Hakija on vastannut aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä jokaiselle erikseen silloin, kun asia ei käy riittävän selvästi ilmi suunnitelma-asiakirjoista.

33 (57) 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen Eurajoen kalataloudellista merkitystä suunnitellulla perkausalueella voidaan tehtyjen seurantojen perustella pitää merkitykseltään vähäisenä. Kalastusta harjoitetaan suurimmaksi osaksi suunnitellun perkausalueen yläpuolella. JVP-Euran purkuputken alapuolella kalastus on vähäisempää. Kalastollinen arvo on riippuvainen suunnitellun perkauksen mahdollisen toteuttamisen jälkeenkin Eurakosken padon nousuesteestä sekä joen vedenlaadusta ja lämpötilasta. Suunnitelman mukaan Eurajoen pohjaa ei ole tarve kaivaa koko matkalta, eli joen pohja säilyy osittain koskemattomana. Perkaustarve kohdistuu lähinnä joen reunaluiskiin. Esitetty kalatalousmaksu, 20 000 /toteuttamisvuosi + 1 vuosi toteuttamisen jälkeen, on kohtuuton joen nykyiseen kalatalousarvoon verrattuna ja myös siksi, että perkauksen kohteena olevaa osuutta on kaikki nykyiset olosuhteet huomioiden vaikea, ellei mahdoton, kehittää kalataloudellisesti, vaikka taloudelliset mahdollisuudet siihen olisikin. 4) Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta Eurajoen yläosan tulvasuojeluhankkeelle tullaan laatimaan tarkkailu- ja seurantaohjelma, jolle haetaan vesilain valvontaviranomaisen hyväksyntä. 6) Satakunnan Museo Eurajoen yläosan perkausmassojen Iäjitys ei merkittävästi muuta Eura- Kiukaisten kulttuurimaisemaa. Suunnitelmassa on varauduttu maisemallisesti merkittävien puiden uudelleen istuttamiseen. Poistettavien puiden yksilöinti ja merkitseminen karttaan eivät ole työn luonteen vuoksi tarkoituksenmukaista. Työ pyritään tekemään puustoa ja maisema-arvoja säästäen. Hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta muinaismuistolain nojalla rauhoitettu Sorkkisten kylätonttien alueeseen. Euran Kirkonkylän muinaisjäännös rajoittuu Eurajokeen suunnitelman paaluille 204+00 206+00. Vaikutukset muinaisjäännökselle ovat vältettävissä kaivamalla uomaa vastakkaiselta rannalta. Vähä-Vaheen rautakautinen kalmisto ja Käräjämäen muinaismuistoalue sijaitsevat Eurajoen yläosan perkaushankeen ulkopuolella, eikä hankkeella ole vaikutuksia niihin. Suunniteltu perkaus päättyy Käräjämäen muinaismuistoalueen alapuolelle. Perkausmassojen läjitystä ei ole suunniteltu tehtäväksi muinaisjäännösalueille. Suunnitelmassa on esitetty periaateratkaisu Kirkkosillan muuttamiseksi kolmiaukkoiseksi. Tarkemmat rakennesuunnitelmat on tarkoitus laatia, mikäli aukon sijoitukselle saadaan lupa. Satakunnan Museon lausunnon vuoksi hakijaa laatii vaihtoehtoisen suunnitelman virtausolosuhteiden parantamiseksi Kirkkosillan kohdalla. Virtausaukko sijoitetaan kivisillan rakenteen ulkopuolelle uoman itärannalle.

34 (57) 7) Ville Valta Uuden virtausaukon sijoittaminen Euran Kirkkosiltaan symmetrisesti nykyisten aukkojen kanssa on arvioitu liian riskialttiiksi sillan rakenteiden kannalta. Esitetyssä paikassa aukko on yhteydessä nykyiseen jokiuomaan eikä toisaalta merkittävästi riko kaksiaukkoisen sillan historiallista profiilia. Nykyisten aukkojen syventäminen olisi ilmeisin vaihtoehto virtausolosuhteiden parantamiseksi. Tähän ei kuitenkaan päädytty, koska 1) virtausaukkojen syventäminen laskisi vedenkorkeutta ja heikentäisi vesimaisemaa Euran keskustan alueella pienillä virtaamilla, 2) aukkojen syventämisestä aiheutuisi suuri riski sillan holvikaarien perustusten kestävyydelle ja 3) aukkojen syventäminen johtaisi Kirkkosillan alapuolisen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvan kosken perkaukseen. Uuden virtausaukon rakentaminen kokonaan Kirkkosillan rakenteen ulkopuolelle edellyttää erillisen uoman rakentamista ja tien korottamista. Pohjapatoa ei voida sijoittaa välittömästi Kirkkosillan yläpuolelle uoman kapeuden vuoksi. 8) Pasi ja Marja-Leena Tuominen Mäkelän ja Laukolan siltojen omistussuhde otetaan huomioon jatkossa. Mikäli hankkeen johdosta aiheutuu ennalta arvaamattomia edunmenetyksiä peltojen viljelylle perkausmassojen levityksestä johtuen, ne korjataan puolueettoman asiantuntijan tekemän arvion perusteella. Elohopeapitoisuus on ollut koholla tutkimuspisteessä 2 suunnitelman paalulla 133+00, Siirinkuljun kohdalla. Tämä korjaus otetaan huomioon. Tarvittaessa voidaan kaivua ja läjitystä joutua siirtämään myös toiselle puolelle jokea. Etenkin suunnittelualueen alaosassa on paikkoja, jossa massoja on sedimentoitunut vain uoman toiselle puolelle ja on tarkoituksenmukaista kaivaa uomaa samalta puolelta. Eurajoen yläosan perkaus tulee parantamaan uoman virkistyskäyttöarvoa etenkin alaosassa. 9) Ala-Satakunnan Ympäristöseura ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piirin ry Eurajoen yläosan tulvasuojelun toteuttaminen Pyhäjärven säännöstelyä muuttamalla tarkoittaisi Pyhäjärven vedenkorkeuden pitämistä nykyistä alemmalla tasolla, jotta tulvatilanteissa vettä saataisiin varastoitua enemmän järveen ja maksimijuoksutukset Eurajokeen voitaisiin välttää. Maankohoaminen alueella vaikuttaa siten, että Pyhäjärven eteläosassa sijaitsevat tulvaherkimmät pellot kärsivät maankohoamisen vuoksi jatkossa yhä herkemmin tulvista. Maa kohoaa enemmän Pyhäjärven pohjoisosassa kuin jo nyt tulvaherkemmässä eteläosassa. Pyhäjärven säännöstely on sidottu järven pohjoisosassa olevaan asteikkoon, jonka vuoksi epätasaisen

35 (57) maankohoamisen seurauksena eteläosa kärsii joka vuosi alueiden maankohoamisen erotuksen verran pahemmista tulvista. Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia on arvioitu Ilmatieteen laitoksen ACCLIM-hankkeessa. Suomen ympäristökeskuksen tekemät ilmastomuutoslaskelmat on tehty Ilmatieteen laitoksen laskeman 19 ilmastomallin keskiarvoskenaariolla. Laskennassa käytetty A1B-päästöskenaario edustaa tulevaisuuden arvioituja keskimääräisiä päästöarvoja, arvioituja lämpötilan, sademäärän sekä muiden ilmastosuureiden muutoksia verrattuna referenssijaksoon 1971 2000. Pyhäjärven alueella ilmastonmuutoslaskennoissa A1B-skenaariolla lämpötilan vuosikeskiarvo nousee vuoden 2000 arvosta noin 1 ºC noin arvoon 4,3 ºC. Optimistisimman B1-skenaarion mukaan lämpötila nousee arvoon 3 ºC. Lämpenemisen on arvioitu olevan voimakkaampaa talvella kuin kesällä. Sademäärät lisääntyvät kaikkina vuodenaikoina, mutta talvella enemmän kuin kesällä. A1B-skenaarion mukaan sademäärä kasvaa referenssijaksoon verrattuna noin 15 20 % vuoteen 2080 mennessä. Ilmaston lämmetessä lumen määrä ja vesiarvo pienenevät noin puoleen vertailujaksoon verrattuna. Sekä maankohoaminen että ilmastonmuutos edellyttävät Eurajoen yläosan vedenjohtokyvyn parantamista tulvariskien pienentämiseksi. Eurajoen yläosan suunnitellun perkauksen toteuttaminen ei muuta vesimuodostuman vesienhoitosuunnitelman mukaista luokitusta voimakkaasti muutetuksi. Jatkossakin vesienhoidon tavoitteet asetetaan Eurajoella luonnontilaisen vesistön kriteerien mukaan. Suunnitellun perkauksen johdosta uoman poikkileikkauspinta-ala kasvaa ja virtausnopeudet pienenevät, mikä vähentää uomaeroosiota. Mikäli hankealueella tehdyistä uusista linnustoselvityksistä ilmenee, että alueella pesii tai esiintyy uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lintulajeja, lupaviranomainen ottanee ne päätöksessään huomioon. Knuutilantien sillan alapuolella oleva virtapaikka on eniten padotusta aiheuttava avo-uomaosuus suunnitelma-alueella eikä sen säilyttäminen nykyisellään tulvasuojelutavoitteista tinkimättä ole mahdollista. Kirkkosillan alapuolinen koski voidaan jättää nykyiseen tilaan vähentämättä hankkeesta saatavaa hyötyä. Suunnitelmassa on huomioitu poistettavan rantapuuston korjaaminen istutuksilla maisemallisesti merkittävimmillä kohdilla. 10) Pyhäjärvi-instituutti Merkittävin Eurajoen kalastolliseen arvoon vaikuttanut asia ovat joessa ajoittain esiintyneet vedenlaatuongelmat eikä perkauksella arvioida olevan pysyviä vaikutuksia kalataloudelliseen arvoon. Kalataloudellista arvoa pyritään perkauksen yhteydessä parantamaan. Veden virtausnopeudet ovat taimenen kannalta liian alhaiset uoman alaosassa, joten siellä ei ole mahdollisuuksia taimenen lisääntymiselle ja esimerkiksi purotaimenen kutualueiden rakentaminen ei vastaa tarkoitusta.

36 (57) Hanke ei vaaranna kosken geneettisesti eriytynyttä taimenkantaa, koska Eurajoen yläosan perkaushanke päättyy noin kaksi kilometriä ennen Kauttuan koskea. Patoturvallisuusviranomaisen mukaan Kauttuankosken padon rakenteet kestävät 17 m 3 /s juoksuttamisen. Jos Eurajokeen ei voida joen yläosan huonon vedenjohtokyvyn vuoksi juoksuttaa riittävää määrä vettä, riski Pyhäjärven vedenkorkeuden nousemiselle padon hätäyliveden korkeudelle kasvaa. Tämä lisää riskiä patorakenteiden muutoksille ja rikkoutumiselle. Ilmastonmuutoksen vaikutukset on huomioitu suunnitelmassa ja mitoituksessa. Ilmastonmuutoksen arvioinnissa on käytetty A1B-skenaariota, jonka mukaan sademäärä kasvaa referenssijaksoon verrattuna noin 15 20 % vuoteen 2080 mennessä. Ilmastonmuutos puoltaa Eurajoen yläosan perkausta. Eurajoen yläosan tulvasuojeluhankkeelle tullaan laatimaan tarkkailu- ja seurantaohjelma, jolle haetaan vesilain valvontaviranomaisen hyväksyntä. Suunnitelma sisältää poistettavan rantapuuston korvaamisen maisemallisesti merkittävimmiltä kohdilta. 11) Eurajoen-Lapijoen kalastusalue Suunnitelman täydennykseen on liitetty raportti Eurajoen kalataloudellisesta yhteistarkkailusta, josta selviää Eurajoen kalataloudellinen arvo. Eurajoen yläosan perkauksella ei ole haitallista vaikutusta Eurajoen kalataloudelliselle arvolle. Kiukaisten Eurakosken kalatiesuunnittelu ja kalatien rakentaminen sisältyvät Varsinais-Suomen kalataloudelliseen toimenpideohjelmaan priorisoinnilla tärkeä. Kalatien rakentaminen on Eurajoen tulvasuojeluhankkeesta riippumaton, eikä Eurajoen yläosan ruoppaus vaaranna tai heikennä kalatien rakentamismahdollisuutta. Mahdollisuuksia Eurajoen kalataloudellisen arvon kehittämiseen on, kun ajoittain esiintyvät vedenlaatuongelmat saadaan ratkaistua ja Eurakosken padon nousueste poistetaan. Eurajoen yläosan tulvasuojeluhanke ei vaaranna joen kalataloudellista arvoa eikä estä tulevia kehitysmahdollisuuksia. Eurajoen yläosan virtaama, vedenkorkeus, vedenlaatu ja veden lämpötila eivät ole luonnontilaisia vaan riippuvaisia ihmisen toiminnasta. 12) Pasi Ala-Hakula, 14) Jussi ja Elina Marimo sekä 15) Ilkka Ruohomaa Tulvavahingot maanviljelylle Euraniityn alueella on tähän saakka onnistuttu välttämään tai pitämään vähäisinä säännöstelemällä juoksutusta Pyhäjärvestä. Tilanne on uoman vedenjohtokyvyn heikentymisen vuoksi käynyt yhä hankalammaksi. Hankkeen tarkoituksena on tulvariskin pienentäminen ja vahinkojen välttäminen tulevaisuudessa.

37 (57) Uoma on suunniteltu kaivettavaksi vain toiselta puolelta, joten läjityskin on suunniteltu tehtäväksi vain toiselle puolelle. Työteknisistä ynnä muista syistä puolta voidaan joutua vaihtamaan. Eurajoen pohjasedimentit on todettu kahdessa eri tutkimuksessa puhtaiksi ja soveltuviksi levitettäväksi suunnitelman mukaan viljelyksessä oleville alueille. Mikäli ennalta arvaamattomia edunmenetyksiä hankkeen johdosta aiheutetaan, korvataan ne puolueettoman arvion mukaan. Hakija on vastuussa mahdollisista ennalta-arvaamattomista edunmenetyksistä. 13) Pertti Lähteenoja, ynnä muut asiakumppanit Tulvavahingot maanviljelylle Euraniityn alueella on tähän saakka onnistuttu välttämään tai pitämään vähäisinä säännöstelemällä juoksutusta Pyhäjärvestä. Tilanne on uoman vedenjohtokyvyn heikentymisen vuoksi käynyt yhä hankalammaksi. Eurajoen pohjasedimentit on todettu kahdessa eri tutkimuksessa puhtaiksi ja soveltuviksi levitettäväksi suunnitelman mukaan viljelyksessä oleville alueille. Viljelyksessä olevat läjitysalueet saatetaan hankkeen toimesta viljelyteknisesti entisen veroiseen kuntoon. Pelloille ei levitetä kiviä tai muuta viljelyä haittaava ainesta. Liesmäen silta on nykykunnossaan ylikulkukelvoton ja vaarallinen. Hankkeella ei ole velvollisuutta rakentaa uutta siltaa rapistuneen sillan tilalle. Eurakosken padon juoksutuksella ei voida ehkäistä tulvahaittoja koko yläpuolisen uoman matkalla. 16) Janne Aarikka Muistutus koskee Kiukaisten Eurakosken alapuolista jokiosuutta. Alapuolisessa vesistössä on pantava vireille aluetta koskeva tulvasuojeluhanke. Eurajoen yläosan säännöstelyllä ei voida vaikuttaa Eurakosken alapuolisen alueen tulviin. Eurajoen yläosan perkaus ei muuta vesioikeudellisten lupien sallimia virtaamia alapuoliseen vesistöön. Yhteenveto Yhteenvetona hakija on todennut, että 1) muinaisjäännösalueista laaditaan erillinen kartta suunnitelmaan liitettäväksi, 2) Mäkelän ja Laukolan sillat merkitään yksityistiesilloiksi, 3) elohopeapitoisuus on ollut koholla tutkimuspisteessä 2 eikä pisteessä 4 ja 4) Euran Kirkkosillan virtausolosuhteiden parantamiseksi laaditaan uusi suunnitelma, jossa virtausaukko on sijoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kivirakenteen ulkopuolelle.

38 (57) HAKEMUKSEN MUUTOS Hakija on 28.1.2016 muuttanut hakemustaan Kirkkosillan osalta, sillä Satakunnan Museo on 10.12.2014 päivätystä suunnitelmasta antamastaan lausunnossa todennut, ettei uutta virtausaukkoa voida sijoittaa nykyisen sillan rakenteisiin. Kirkkosillan kaksi aukkoa eivät riitä läpäisemään arvioitua tulvavirtaamaa aiheuttamatta haitallista padotusta ja tämän vuoksi uusi virtausaukko on tulvasuojelun kannalta tarpeellinen. Kulttuurihistoriallinen siltarakenne ulottuu maastossa tehtyjen havaintojen perusteella 16 m:n etäisyydelle oikeanpuoleisesta aukosta. Muutetussa suunnitelmassa uusi aukko tehdään 18 m:n etäisyydelle nykyisestä oikeanpuoleisesta aukosta Eurajoen itärannalle. Virtausaukko toteutetaan matalarakenteisena teräsputkisiltana, jonka leveys on 4,95 m ja korkeus 2,24 m. Virtausaukon yhdistämiseksi Eurajokeen kaivetaan uusi, 60 m pitkä ohitusuoma. Uoman pohjan leveys on vähintään 5,5 m ja sivuluiskien kaltevuus 1:2. Ohitusuoman kaivusta syntyy läjitykseen kuljetettavia massoja 1 300 m 3 ktr. Uoman luiskat verhoillaan 0,3 m:n vahvuisella kiviheitokeella. Kiviheitokeverhoilua tulee yhteensä 250 m 2 eli yhteensä 75 m 3 ktr. Uusi virtausaukko ei merkittävästi vaikuta laskennallisiin tuleviin vedenkorkeuksiin aikaisemmassa suunnitelmassa esitettyyn ratkaisuun verrattuna. Mitoitusvirtaamalla 22,6 m 3 /s laskettu vedenkorkeus on esitetyllä ratkaisulla Kirkkosillan yläpuolella N 60 + 30,97 m. HAKEMUKSEN MUUTOKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Euran kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 18.5.2016. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Kuulutus ja hakemuksen muutoksen sisältö on julkaistu osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen kalatalousviranomaiselta, Satakunnan museolta sekä Euran kunnalta ja Euran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 17) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että tehdyllä muutoksella hankkeen toteuttamiseen voidaan myöntää vesilain mukainen lu-

39 (57) pa. Muutoin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on viitannut aiempaan lausuntoonsa. MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 18) Euran seurakunta on huomauttanut, että joen vedenpinta on pidettävä vähintään nykyisellä tasolla. Joen reunan sortumisen estämiseksi tulee harkita pohjapadon rakentamista. HAKIJAN SELITYS Hakija on 3.10.2017 antamansa selityksen yhteydessä todennut, että pohjapatojen rakentaminen otetaan huomioon tarvittaessa. HAKEMUKSEN TÄYDENNYS 31.10.2016 Euran kunta on toimittanut teknisen lautakunnan 26.10.2016 108 :ssä mainitun maanomistajan kanssa neuvotellun käyttöoikeussopimuksen ja karttaotteen sopimusalasta. Ohitusuoman alle jäävä maa-alue sijaitsee pääosin Euran kunnan omistamalla kiinteistöllä Kunta-Lukkala (50-407-1-119). Ohitusuomasta 182 m 2 sijaitsee Kirsi ja Pasi Laineen omistamalla kiinteistöllä Vanhalukkala (50-407-1-190). Euran kunta on 24.10.2016 tehnyt maanomistajien kanssa käyttöoikeussopimuksen, jolla Euran kunta on saanut ohitusuoman alueelle pysyvän käyttöoikeuden. Käyttöoikeus merkitään rasitteeksi Vanhalukkalan kiinteistöön. Mikäli hanke ei toteudu Vanhalukkalan kiinteistön kohdalta suunnitellusti sopimus raukeaa. HAKEMUKSEN TÄYDENNYS 16.2.2017 Hakija on toimittanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suostumuksen (16.2.2017) valtiolle 20.6.1977 myönnettyyn Eurajoen yläosan perkauslupaan (paaluväli 95+40 133+00, Eurakoski Vaaniin Pryki) liittyvän kunnossapitovelvoitteen siirtämisen Euran kunnalle. HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET 2.6.2017 Hakija on toimittanut aluehallintoviraston pyynnöstä arvion Eurajoen yläosan perkauksen yhteydessä uoman levennyksen alle jäävän maa-alan pinta-aloista. Arvio perustuu Maanmittauslaitoksen laserkeilaus korkeusaineiston avulla Eurajoen yläosan suunnittelualueesta tehtyyn maastomalliin. Malli yhdistettiin Eurajoen uoman suunnitellun perkauksen geometriaan. Suunnitellun uoman geometrialla leikattiin nykyisen maanpinnan korkeus ja erotuksena saatiin uomaan menevän maa-alan pinta-ala. Maastomalliin lisättiin paikkatietoaineistosta maataloushallinnon ylläpitämä valtakunnallinen peltolohkorekisteri. Peltomaan hintana on korvauslaskel-

40 (57) massa käytetty Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintatilaston mukaista peltojen keskimääräistä hintaa, 10 992,00 /ha, 5 10 ha peltotiloilla Satakunnassa. Pellon ja Eurajoen vesialueen väliin jäävä maa-alue luokiteltiin joutomaaksi paitsi, jos se sijaitsi suoraan rakennuspaikan edustalla. Joutomaan arvona on käytetty 500 /ha, mikä on yleisesti käytetty alin korvaushinta tuottamattomalle maalle. Rakennuspaikan edustalla oleva uomaan menevä maa arvioitiin tonttimaaksi vesirajaan saakka. Tonttimaan arvoksi on arvioitu 2,20 /m 2. Rakentamattoman asuinpientalokiinteistön keskimääräinen neliöhinta haja-asutusalueella on Satakunnassa vuonna 2017 ollut 2,04 /m 2. Tehtyjen tilakauppojen määrä vuonna 2017 on ollut Satakunnassa vähäinen. Yhteiset vesialueet eivät ole hakijan näkemyksen mukaan oikeutettuja korvaukseen menetettävästä maa-alueesta. Eurajoen yläosan uoman levennyksen alle jää maapinta-alaa yhteensä noin 250 000 m 2. Korvausten kokonaismäärä on laskelman mukaan noin 44 000. Uomaan menevä maa-ala tarkemitattaan työn toteutuksen yhteydessä ja lopullinen korvaus maksetaan sen mukaan. Eurajoen yläosan tulviminen aiheuttaa vedennousua rakennusten kellareihin ja perustuksiin erityisesti Euran keskustassa aiheuttaen näin vettymisvahinkoja rakennuksille. Mikäli Eurajoen yläosan vedenjohtokykyä ei paranneta eikä Säkylän Pyhäjärvestä voida sen vuoksi äärimmäisestä tilanteessa juoksuttaa säännöstelyluvan mukaista vesimäärää, tulvavahinkoja aiheutuu myös Pyhäjärven ranta-alueille sekä rakennuksille. Toimenpiteet on suunniteltu siten, että Pyhäjärven säännöstelyluvan mukainen vesimäärä voidaan juoksuttaa Eurajokeen aiheuttamatta tulvavahinkoja Eurajoen yläosan varrella tai Pyhäjärven rannoilla. HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET 15.6.2017 ja 16.6.2017 Hakija on 15.6.2017 arvioinut aluehallintoviraston pyynnöstä tulvavahinkojen osalta, että lupapäätöksen mukainen maksimijuoksutus 17 m 3 /s nostaa veden Kauttuan tehtaalle, Euran viemäriverkostoon ja Euraniitun alueen sekä todennäköisesti myös Kiukaisten keskustan taloihin. Lisäksi vahinkoja aiheutuu Pyhäjärven rantakiinteistöille, mikäli maksimijuoksutusta ei voida toteuttaa. Tarkkaa rahallista arviota ei voida tehdä, mutta vahingot ovat helposti yli miljoonan euron luokkaa ja ovat huomattavasti tulvasuojelutoimenpiteiden kustannuksia suuremmat. Hakija on 16.6.2016 täsmentänyt, ettei Eurajoen yläosan tulvasuojelusuunnitelman toteuttamisella pystytä kokonaan poistamaan tulvariski- ja vahinkoja Kauttuan tehtaille. Arvioitu tulvavahinkojen määrä on kuitenkin suuruusluokaltaan miljoonia

41 (57) HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET 7.8.2017 JA 11.8.21017 Hakija on 7.8.2017 toimittanut uudet kartat Eurajoen uoman levennysten alle jäävistä maa-aloista sähköisesti ja 11.8.2017 paperimuodossa kuulemista varten. ERITYISTIEDONANTO Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla lähettänyt hakijan 2.6.2017 toimittaman arvion Eurajoen yläosan perkauksen yhteydessä uoman levennysten alle jäävien maa-alojen pinta-aloista, niistä maksettavista korvauksista sekä asiaan liittyvät kartat erityistiedonantona asianosaisille ja varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen hakemuksen johdosta viimeistään 28.8.2017. Karttojen saapumisen jälkeen kuulutusaikaa on jatkettu niin, että muistutukset on tullut toimittaa viimeistään 4.9.2017. Erityistiedonanto on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Kartat on julkaistu osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 19) Kati Kuokkanen (Liisala 50-421-10-45) on todennut pelkäävänsä rakennustensa vajoavan perkauksen vuoksi. Rantasauna sijaitsee noin 2,5 metrin ja pannuhuone/puuvarasto kolmen metrin päässä joesta. Joen perkaus veisi tontista maata noin kahden metrin leveydeltä. Vuonna 1938 rakennettu talo sijaitsee hieman kauempana joesta, mutta ajansaatossa myös se on kallistunut jokea kohti. Joen toisella puolella on joutomaata. 20) Joni Meriläinen (Kotiranta 50-428-2-171) on todennut, että heidän kiinteistönsä ranta on tontin kohdalta kivetty. Suunnitellun uoman levennyksen myötä ranta sortuisi. Lähellä rantaa sijaitsee sauna. 21) Jari Koivisto (Koskenranta 50-428-2-42) on todennut, että edellisen ruoppauksen yhteydessä muistuttajan ja muutamien muidenkin kiinteistöjen ranta on pengerretty isoilla kivillä. Näissä kohdissa riittää ylimääräisen joen reunoille kertyneen lietemassan poistaminen, koska syvyyttä on keskellä jokea noin kolme metriä. Muistuttajan asuinrakennus ja talousrakennukset ovat niin lähellä rantaa, että uoman perkaaminen suistaisi rakennukset jokeen. Tontilla tulee pitää katselmus. 22) Jouko ja Kaija Reinvall (Ranta 50-407-5-3) ovat todenneet, että tontin rajana oleva jokiuoma on syvä ja jyrkkäreunainen. Luhistumisvaaran takia jokirantaan on istutettu puita. Koko rantaviivan matkalla tehtäväksi esitetyssä ruoppauksessa jyrkästä rannasta poistetaan noin 0,30 m ja maata sitovat puut. Muistuttajat pelkäävät rannan sortumista uusien puiden juurtumisen pitkän keston vuoksi. Rantaviivan puut estävät rannan sortumisen lisäksi melua ja ovat näköesteenä, mutta uusien puiden juurtuminen. Mitään aihetta ruoppaukseen ei ole.

42 (57) 23) Loitech Alliance Oy (Jokilaakso 50-421-3-45) on vaatinut, että korvauksen tulee asuin- ja vapaa-ajankäytön häiriintymisen ja heikentymisen vuoksi olla vähintään 500. 24) Pirkko Sinikka Riihimaa (Koverola 050-405-1-627-B) on pyytänyt huomioimaan, että kiinteistöstä 50-421-5-84 osa on tonttimaata eikä joutomaata. Lisäksi rantaan istutettu kuusiaita tulee säilyttää. 25) Ilkka Ruohomaa (Ruohomaa 50-421-40-4) on todennut, ettei Eurajoen yläosan perkaamiselle ja mahdolliselle leventämiselle ole tarvetta hakijan maitten kohdalla. Joki ei ole tulvinut viimeiseen 60 vuoteen pelloille, sillä tulvat loppuivat 1960-luvulla Kiukaisten kohdalta tehtyyn perkaukseen. Tarvetta juoksutuksen suurentamiseen Eurajokeen ei ole, sillä Turun juomaveden tarpeesta johtuen Säkylästä ei enää vettä valu Pyhäjärveen. Joen pohjassa teollisuuden pitkäaikaisen joen saastuttamisen jäljiltä olevat myrkyt eivät saa levitä pelloille perkauksen johdosta. Korvausmäärät ovat aivan alakanttiin, ansionmenetystä ei ole huomioitu mitenkään ja pellon hinta Euran alueella on korkeampi. Muistuttaja on vaatinut, ettei perkausta ja levennystä hänen maittensa kohdalla tehdä. 26) Janne ja Teija Helkiö (Saloranta 50-405-2-233) ovat todenneet Euran kunnan ottavan haltuun ja käyttävän Eurajoen uoman levennykseen muistuttajien kiinteistön maa-aluetta 130,7 m 2. Jokiuoman levennys tarkoittaisi asuinrakennuksen välittömässä läheisyydessä olevan ranta-alueen rakennuksien purkamista, useiden rantaan penkan sortumista estävien puiden kaatamista, laiturin hävittämistä ja koko takapihan puutarhan uudelleen rakentamista. Hakijan esittämä korvaussumma, 287,5 euroa, on kohtuuttoman pieni aiheutettuihin haittoihin nähden. Joen vastarannalla on joutomaata. Pelkästään maanrakennustöiden hinta kohoaa useisiin tuhansiin, puhumattakaan maisema-arvon menetyksestä. Esitetyt toimet aiheuttavat rahalla korvaamatonta haittaa ja kiinteistön arvon alenemaa. Kyseessä oleva perkaus on tarpeen, mutta muistuttajille aiheutuva haitta on kohtuuton. Jatkossa kyseistä asiaa käsiteltäessä tulee ottaa huomioon tapauskohtaiset haitat ja hyödyt. Myös katselmus on tarpeen. 27) Olli Ruosteenoja (Ruosteenoja 50-421-32-4 ja Toivola II 50-421-10-121) on todennut, ettei korvausesityksessä ole lainkaan hänen kiinteistöään Toivola Il. Mikäli kyseiselle kiinteistölle aiheutuu haittaa tai menetystä, tulee hakijan se täysimääräisesti korvata myös tämän kiinteistön osalta. Esitetty pinta-ala ja sen todenmukaisuus on mahdoton selvittää liitteenä olevista kartoista ja vaikuttaa lupahakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisiin leikkauskuviin nähden pieneltä. Esitetyt korvaukset näyttävät olevan kaiken kaikkiaan hyvin pieniä. Peltomaan hinta joen rannassa Eurassa on selkeästi enemmän kuin keskimääräiset kauppahintatilastot 5 10 ha:n peltotiloilla Satakunnassa. Vertailuhintana tulisi käyttää lisämaiden kauppahintaa vastaavassa paikassa. Oikeampi hehtaarihinta lienee keskimäärin 15 000 euroa/ha.

43 (57) Korvausesityksessä tehty erottelu uoman levennyksen alle jäävästä joutomaasta ja peltoalueesta lienee suuntaa antava. Jos hanke toteutuu, tulee ne mitata tarkemmin. Lupahakemuksen mukaan ranta-alue viistotaan ja uomaa levennetään huomattavasti vedenpinnan normaalitason yläpuolelta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki nykyiset valumien estämiseksi rakennetut suojakaistaleet poistetaan. Mikäli ranta viistotaan hakemuksessa esitetyllä tavalla, jää uoman levennyksen alle huomattavasti enemmän maa-aluetta kuin hakemuksen täydennyksessä on esitetty. Muistuttaja on vuosien saatossa pyrkinyt muotoamaan omistamaansa ranta-aluetta niin, että valumat pelloilta olisivat mahdollisimman vähäisiä. Rannan viistoamisen myötä suoja-alueet on perustettava uudestaan entistä kauemmaksi kuin entiset, sillä kallistuskulma on suunnitelmassa erilainen. Tämän vuoksi korvaus koko viljeltäväksi mahdolliselta alueelta, eli myös suojavyöhykkeiltä, tulee maksaa pellon mukaan. Jos joki ruopataan esitetyllä tavalla, tulee vahinkoa aiheutumaan useista eri tekijöistä. Toimivat salaojat ja niiden laskuaukot rikkoutuvat, maaaineksen pois ajaminen ja kaivuuaikainen toiminta muun muassa tiivistää maata. Lupamääräyksissä on otettava huomioon kaikki yksityisille henkilöille ja maanomistajille aiheutuvat vahingot. Hankkeen hyötyjä ei edelleenkään ole juuri tuotu esille. Hankkeesta saatavat hyödyt näyttävät olevan siitä aiheutuviin haittoihin ja vahinkoihin nähden vähäisiä ja haittoja vähätellään alimitoittamalla levennyksen alle jäävät maa-alueet. Missään ei ole laskettu sitä, millaista vahinkoa aiheutuu joen yläosan perkauksen toteutuessa veden noususta korkealle Kiukaisissa tai Paneliassa. Köylypolven alueella vesi nousee pelloille jo nyt keväisin. Perkaustyö tulisi aloittaa alajuoksulta ja katsoa, onko sillä vaikutusta. Pyhäjärven pinta on laskenut vuosi vuodelta, eikä siitä suunnasta ole ollut juoksutettavaa vuosiin. Tilanne näyttää tulleen pysyväksi ilmeisesti Virttaankankaan pohjaveden oton vuoksi. Lupamääräyksissä tulee ehdottomasti kieltää läjitys alueille, joilla harjoitetaan maanviljelystä. Kuten aiemmassa muistutuksessa on todettu, tulee pohjasedimentistä tehdä kaikkiin syvyyksiin ulottuva luotettava tutkimus ennen luvan myöntämistä. Raskasmetallien ja muiden vastaavien terveydelle haitallisten ja vaarallisten aineiden kulkeutuminen ravintoketjuun tulee estää. 28) Kokkomäki Seppo kp/ Esa Kokkomäki (Piuho 50-406-5-8 ja Kokkomäki 50-421-2-3), Pekka Kokkomäki (Kyläpekka 50-407-4-110) ja Mika Mikkola ovat todenneet, ettei heillä ole mitään Eurajoen yläjuoksun ruoppausta vastaan. Muistuttajat haluavat kuitenkin nostaa esille joitakin seikkoja. Onko selvitetty mahdolliset EU-tukimenetykset peltomaan osalta? Tuki maksetaan pinta-alan mukaan vuosittain. Entä miten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus suhtautuu peltomaan suojakaistojen häviämiseen? Entä

44 (57) suojavyöhyke? Sen tukiehtojen rikkominen aiheuttaa tukien takaisinperinnän sopimuskauden alusta alkaen. Minne kuljetetaan kaivettu pohjasedimentti? Pellolle sitä ei voi levittää raskasmetallien ja erilaisten vuosittaisten päästöjen takia. Jokeen on ajettu vuosikymmenien aikana kaoliinia, happoa, emästä, myrkkyä, rasvaa ja suuria määriä ulostetta puhdistamolta virkistysarvoista välittämättä ja nyt sormia napsauttamalla joen pohja aiotaan ajaa ihmisten pelloille. Tukiehtojen mukaan viljelysmaa pitää säilyttää kasvukuntoisena. Happamassa maassa kasvit eivät kasva. Neutralointikalkitus vaaditaan. Kaivuun vaikutusta pohjavesialueella ei ole selvitetty? Alueella on salaojan laskuputkia, kunnan vesijohtoja, sähköjohto ja puhelinkaapeli, jotka pitäisi ottaa huomioon. Piuhon sillan kohdalta jokea ei voi leventää kaivurilla. Miten estetään paaluttamattoman sillan vajoaminen ja maan syöpyminen arkkujen ympäriltä jatkossa? Kuka istuttaa uudet puut jokirantaan kantatien meluesteeksi, jos ne joudutaan kaatamaan? Näiden seikkojen perusteella ilmoitetut korvaukset tuntuvat melko vaatimattomilta. 29) Lasse Lähteenoja (Heinämaa 50-405-1-70, Varjoranta 50-407-5-20, Auramaa 50-407-5-21, Putoria 50-421-7-9 ja Kuusisaari 50-427-1-115) on vaatinut tarkistamaan lähetetyn korvausesityksen mukaisia korvauksia Eurajoen yläosan uoman levennyksen alle jäävistä maa-alueista. Muistuttaja on joutunut maksamaan kolmesta (Varjoranta vuonna 1989 sekä Auramaa ja Putoria vuonna 2015) nyt korvauksessa olevista maa-alueista huomattavasti suuremman hinnan hehtaarilta. Lisäksi tulee ottaa huomioon nyt korvauksetta jääneen joutomaan arvo. Kaivuun seurauksena EU:n vaatiman niin sanotun suojavyöhykkeen perustaminen pienentää entisestään peltoaluetta. Joutomaaksi laskettu maa-alue luetaan tällä hetkellä suojavyöhykkeeseen kuuluvaksi alueeksi ja kuuluu korvauksen piiriin. 30) Pekka Lähteenoja (Lähteenoja 50-413-2-0 ja Kuusisarka 50-427-1-113) on Eino Lähteenojan kuolinpesän edustajana todennut, ettei hän ole tyytyväinen Eurajoen uoman levennyksen alle jäävän maa-alan pintaalojen määrittelyyn ja niistä maksettaviin korvauksiin: 1. Jokiuoman ja pellon välinen maa (korvausesityksessä joutomaa ) on käytännössä EU:n edellyttämää suoja-aluetta, joka estää ravinteiden ja muiden valumien pääsyä vesistöön. Jos suoja-alue jää jokiuoman alle, pitää sen korvaamiseksi perustaa uusi suoja-alue peltomaalle. Siksi joutomaastakin pitää maksaa peltomaan korvaus. 2. Korvausehdotuksessa on käytetty peltomaan hintana kauppahintatilaston mukaista peltojen keskimääräistä hintaa Satakunnassa. Jokivarren peltoalueet ovat kuitenkin huomattavasti sitä arvokkaampia, pelkästään jo jo-

45 (57) en tarjoaman kastelumahdollisuuden takia. Korvaushintana pitäisi käyttää vastaavalla alueella olevasta pellosta maksettua korkeinta hintaa. Eurajoen perkauksesta on lähetetty 28.10.2015 yhteinen muistutus, jonka vaatimukset ovat edelleen voimassa. Hyvä hallintotapa edellyttää, että perkaushankkeesta järjestetään kuulemistilaisuus, jossa perkauksen toteutustapaa ja tavoitteita selitetään asianosaisille ja jossa päästään esittämään perkaukseen liittyviä kysymyksiä. 31) Juha Lähteenoja (Lähdevainio 50-413-1-67 ja Kuusivainio 50-427-1-114) on todennut, että joen uoman viistoaminen poistaa joutomaan suojavyöhykekäytöstä. Tämän vuoksi joudutaan ottamaan peltomaata suojavyöhykekäyttöön ja tällöin joutomaan korvaus on riittämätön. Korvauksen tulisi olla sama kuin pellon. Myös pellon korvaus riittämätön, koska kyseiset pellot ovat arvokkaampia kuin Satakunnassa keskimäärin. HAKIJAN SELITYS Hakija on 3.10.2017 antamassaan selityksessä todennut, että vastaukset muistutuksiin koskevat uomaan menevän maa-alueen korvaamisesta tai uoman levennyksestä aiheutuvien haittojen vuoksi tehtyjä muistutuksia. Selityksessä ei ole otettu kantaa jo aiemmin esitettyihin muistutuksiin muun muassa sedimenttien puhtaudesta tai hankkeen laajuudesta. Uoman linjaus on suunniteltu siten, että kaivettavaksi tulevien massojen määrä on mahdollisimman vähäinen ja tarpeettomien mutkien syntyä vältetään. Linjauksesta voidaan poiketa, jos se esimerkiksi rakennuksille aiheutuvan riskin vähentämiseksi on tarpeen ja mikäli uoman vastarannalla on sopivampaa aluetta toteuttaa kaivu. Kiukaisten taajaman kohdalla suunnitelman paaluvälillä 95 100 uoman reuna on osittain pengerretty kivillä, eikä uoman luiskaaminen kiinteistöjen alueelle ole välttämätöntä. Työn aikana joudutaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä tekemään pieniä muutoksia uoman linjaukseen, joten lopulliset laskelmat uomaan menevän maan pinta-aloista kiinteistöittäin voidaan tehdä vasta toteutuksen jälkeen. 19) Kati Kuokkanen Kiinteistön 50-421-10-45 Liisala kohdalla linjaus on mahdollista muuttaa vastarannalle, jolla maankäyttö on joutomaata. 20) Joni Meriläinen Kiinteistön 50-428-2-71 Kotiranta kohdalla uoman poikkileikkauksen mitoitus perustuu aiemmin toteutetun Eurajoen perkauksen mitoitukseen. Poikkileikkauksessa paalulta 98 on havaittavissa rannan kiveys. Täällä kohdin uoman perkaus on mahdollista toteuttaa leventämättä uomaa kiinteistön Kotiranta puolelta tulvasuojeluhyödyn siitä mainittavasti kärsimättä.

46 (57) 21) Jari Koivisto Kiinteistön 50-428-2-42 Koskenranta kohdalla uoman poikkileikkauksen mitoitus perustuu aiemmin toteutetun Eurajoen perkauksen mitoitukseen. Poikkileikkauksessa paalulta 98 on havaittavissa rannan kiveys. Täällä kohdin uoman perkaus on mahdollista toteuttaa leventämättä uomaa kiinteistön Koskiranta puolelta tulvasuojeluhyödyn siitä mainittavasti kärsimättä. 22) Jouko ja Kaija Reinvall Kiinteistön 50-407-5-3 Rantala kohdalla uoman levennys on tulvasuojelun kannalta välttämätöntä. Uoman linjausta on mahdollista muuttaa vastarannalle, jossa maankäytölle aiheutuvat haitat ovat suhteessa vähäisemmät ja riskit pienemmät. Perkauksen yhteydessä mahdollisesti kaadettavat istutetut tai maisemapuut korvataan hankkeen toimesta ja kustannuksella. 23) Loitech Alliance Oy Kiinteistön 50-421-3-45 Jokilaakso arvioitua alkuperäistä korvausta 0,0 ei ole muistutuksen johdosta syytä muuttaa. Hanke ei vähennä tai heikennä kiinteistön vapaa-ajan käyttöä. 24) Pirkko Riihimaa Kiinteistön 50-405-1-627 Koverola tonttiosuuden kohdalta ei uomaan ole arvioitu menevän maata. Mikäli kuusiaita hankkeen johdosta joudutaan poistamaan, se myös korvataan hankkeen toimesta. 25) Ilkka Ruohomaa Kiinteistölle 50-421-40-4 Ruohomaa esitettyä korvaussummaa ei ole muistutuksen perusteella aihetta muuttaa. 26) Janne ja Teija Helkiö Kiinteistön 50-405-1-233 Saloranta kohdalla uoman linjausta on mahdollista siirtää rakennuksen kohdalla vastarannalle muistutuksessa mainittujen vahinkojen välttämiseksi. 27) Olli Ruosteenoja Kiinteistöltä 50-421-10-121 Toivola Il ei mene arvion mukaan maata uoman levennykseen, minkä vuoksi korvausta ei ole mainittu. Uomaan menevä maa tarkemitataan toteutuksen ja lopullinen korvattava pinta-ala määritetään tämän mittauksen perusteella. Suojavyöhykkeenä oleva maa on laskelmissa esitetty korvattavaksi petomaan hinnalla. Hankeen toteutuksen aikana mahdollisesti vaurioituvat salaojien laskuaukot kuuluvat korvattavien vahinkojen piiriin.

47 (57) 28) Esa Kokkomäki (Kokkomäki Seppo kp), Pekka Kokkomäki ja Mika Mikkola Suojavyöhykkeenä oleva maa on laskelmissa esitetty korvattavaksi peltomaan hinnalla. Suunnitelma sisältää poistettavan istutetun ja maisemallisesti merkittävän rantapuuston korvaamisen. 29) Lasse Lähteenoja, 30) Pekka Lähteenoja ja 31) Juha Lähteenoja Suojavyöhykkeet on laskemissa arvioitu korvattavaksi pellon hinnalla. Korvauksen perustana on korvauslaskelmassa käytetty Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintatilaston mukaista peltojen keskimääräistä hintaa, 10 992,00 /ha, 5 10 ha:n peltotiloilla Satakunnassa. HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET 31.10.2017 JA 23.11.2017 Hakija on 31.10.2017 toimittanut uudistetun arvion Eurajoen yläosan perkauksen yhteydessä uoman levennyksen alle jäävän maa-alan pintaaloista ja 23.11.2017 toimittanut asiaan liittyvät kartat paperimuodossa. Arvion mukaan uoman levennyksen alle jää korvattavaa maapinta-alaa noin 246 000 m 2 ja korvausten kokonaismäärä on noin 43 000. TOINEN ERITYISTIEDONANTO Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla lähettänyt hakijan 31.10.2017 päivittämän arvion Eurajoen yläosan perkauksen yhteydessä uoman levennysten alle jäävien maa-alojen pinta-aloista, niistä maksettavista korvauksista sekä asiaan liittyvät sähköiset kartat erityistiedonantona asianosaisille ja varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen hakemuksen johdosta viimeistään 23.11.2017. Toinen erityistiedonanto on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Kartat on julkaistu osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 32) Pasi ja Kirsi Laine (50-407-2-87 Vanhaeskola) ovat todenneet tulleensa kuulluksi vain kiinteistöä Vanhalukkala 50-407-1-190 koskien. Kiinteistölle 50-407-2-87 on kuitenkin suunniteltu isoa lisälevennystä jokeen. Kartasta ei selviä, jääkö kiinteistöllä oleva saunarakennus, sen terassi, laituri kuin toisen saunarakennuksen laituri levennyksen alle. Rakennusten purkamisesta ja uudelleen rakennuksesta aiheutuvista kuluista tulee ehdottomasti maksaa korvaukset. Muistuttajat ovat vastustaneet levennystä, mikäli saunamökki jää suunnitellun levennyksen alle tai levennys estää sinne pääsyn järkevästi.

48 (57) HAKIJAN SELITYS Hakija on ilmoittanut, ettei se ota kantaa tähän muistutukseen. Aikaisempien muistutusten perusteella on katsottu tarkoituksenmukaisemmaksi siirtää uoman linjausta nyt muistutuksen tehneen kiinteistön alueelle. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Euran kunnalle luvan Eurajoen yläosan perkaamiseen ja kalataloudelliseen kunnostukseen Euran kunnassa 10.12.2014 päivätyn hakemuksen ja sen täydennysten mukaisesti. Aluehallintovirasto määrää Euran kunnan maksamaan korvauksena päätöksen lupamääräyksestä 16 ilmenevät korvaukset. Vesialueille aiheutuvien kalataloudellisten edunmenetysten vähentämiseksi on Euran kunnalle määrätty lupamääräyksestä 14 ilmenevä kalatalousvelvoite. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia määräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet ja toimenpiteet 1. Eurajoen yläosan perkaus saadaan toteuttaa 9.12.2013 päivättyjen suunnitelmakarttojen nro 3a ja 3b (mittakaava 1:10 000) alueella. Työt tulee toteuttaa pituusleikkauspiirustusten nrot 4 7 (mittakaava 1:4 000/100) ja poikkileikkauspiirustusten nrot 8 10 (mittakaava 1:100) sekä 7.8.2017 täydennyksessä toimitettujen karttalehtien nrot 2/8, 3/8, 5/8, 6/8 ja 8/8 (mittakaava 1:3 000) ja 25.10.2017 päivättyjen karttalehtien nrot 1/8, 4/8 ja 7/8 (mittakaava 1: 3 000) mukaisesti. Kirkkosillan alapuolinen koski tulee jättää nykyiseen tilaansa siltä osin, kuin hankkeesta saatava hyöty ei vähene. Perkaus tulee toteuttaa siten, että Eurajoen uoman pohjaa kaivetaan vain tarpeellisilta osin. Kaivettuja rantaluiskia tulee eroosion estämiseksi vahvistaa kiveyksin ja kasvillisuuden avulla. 2. Kirkkosiltaan saadaan lisätä kolmas virtausaukko historiallisen rakenteen ulkopuolelle hakemuksen muutokseen liitettyjen 28.1.2016 päivättyjen asemapiirroksen (mittakaava 1:1 000) ja poikkileikkauspiirustuksen (mittakaava 1:100) mukaisesti. Uusi virtausaukko saadaan toteuttaa matalarakenteisena teräsputkisiltana, jossa uuden aukon leveys on 4,95 m ja korkeus 2,24 m. Uusi virtausaukko saadaan yhdistää Eurajokeen noin 60 m pitkällä ohitusuomalla. Uoman pohjan leveys on vähintään 5,5 m ja sivuluiskien kaltevuus 1:2. Uoman luiskat verhoillaan kiviheitokkeella. 3. Luvan saajan on rakennettava uudelleen vähintään entisen veroiseen kuntoon Eurajoen ylittävät, paalujen 163+24 ja 176+82 kohdalla sijaitsevat, viljelystiesillat.

49 (57) 4. Luvan saajan on selvitettävä työkohteiden vaikutusalueella olevat rakenteet / rakennukset. Työt on toteutettava niitä vaurioittamatta. Luvan saaja vastaa kustannuksellaan rakenteiden / rakennusten mahdollisesta siirtämisestä tai muusta kiinteistön omistajan kanssa sovittavasta toimenpiteestä. Tehtävistä toimenpiteistä on sovittava kiinteistön omistajan kanssa etukäteen. Mikäli toimenpiteistä ei päästä sopimukseen, luvan saajan tulee saattaa asia hakemuksella Etelä-Suomen aluehallintoviraston ratkaistavaksi. 5. Perkaus- ja kaivuumassat, noin 110 000 m 3 ktr, tulee sijoittaa maalle paikkaa, jossa ne eivät pääse valumaan takaisin vesistöön. Maamassojen läjittämisestä on sovittava etukäteen kirjallisesti maanomistajan kanssa. Pelloille läjitettäessä maamassat tulee kalkita peltolohkokohtaisesti otettujen näytteiden perusteella viljavuuspalvelun suositusten mukaan ja muilla läjitysalueilla tarvittaessa. Tarvittaessa kalkitus tulee tehdä kahtena vuotena peräkkäin. Maamassat tulee tasoittaa ympäröivään maastoon sopeutuviksi. Viljelyskäytössä olevat läjitysalueet kunnostettava ennen läjitystä vallinneeseen viljelyskuntoon. 6. Paaluväleillä 105+00 109+50, 120+00 123+50 ja 211+00 227+00 uomaa saadaan kunnostaa 22.6.2016 päivätyssä piirustuksessa Kalataloudellinen kunnostus, Periaatekuva esitettyjä periaatteita noudattaen. Raekoon valinnassa ja kunnostusten toteuttamisessa tulee ottaa huomioon rapujen elinympäristövaateet. Töiden suorittaminen 7. Työt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti sekä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle, vesiluonnolle ja joen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Veden tarpeetonta samentamista tulee välttää. 8. Mikäli töitä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus muuten on työn takia huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 9. Luvan saajan on selvitettävä työalueilla mahdollisesti olevat putket, johdot ja kaapelit. Työt on toteutettava niitä vaurioittamatta. 10. Jokiuomassa tai ranta-alueella muinaisjäännöksiin tai kulttuuriperintökohteisiin viittaavista löydöistä on viipymättä ilmoittava Museovirastolle tai Satakunnan Museolle. 11. Töiden päättyessä töiden jäljet on siistittävä ja paikat saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti sopivaan kuntoon. Kunnossapito 12. Luvan saajan on huolehdittava peratun ja kaivetun jokiuoman ja Kirkkosillan uuden virtausaukon rakenteiden kunnossapidosta asianmukaisesti.

50 (57) 13. Uudelleen rakennettujen viljelyssiltojen kunnossapidosta vastaa sillan omistaja, haltija tai käyttäjä. Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kalatalousmaksua 3 500 euroa niiltä vuosilta, kun luvan mukaisia töitä tehdään sekä yhtenä vuotena töiden valmistumisen jälkeen käytettäväksi hankkeen aiheuttamien kalataloudellisten vahinkojen vähentämiseksi. Korvaukset 15. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. 16. Luvan saajan on maksettava kertakaikkisena korvauksena hankkeesta aiheutuvista edunmenetyksistä päätöksen liitteenä 1 olevassa korvaustaulukossa esitetyt korvaukset. Korvaukset tulee maksaa vuoden kuluessa hankkeen toteutumisesta. Korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa eräpäivästä lukien. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. 17. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. Tarkkailu 18. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Eurajoen vedenlaatuun ja veden korkeuksiin sekä Vaaniin pohjavesimuodostuman pohjaveden korkeuteen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailussa tulee kiinnittää huomiota myös haitta-aineiden sekä uomaeroosion seurantaan. Tarkkailun on jatkuttava vähintään kolme vuotta hankkeen päättymisen jälkeen. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolme kuukautta ennen tarkkailun aloittamista ja tarkkailu on aloitettava ennen toiminnan aloittamista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa. 19. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia kalatalouteen Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava kalatalousviranomaiselle kolme kuukautta ennen tarkkailun aloittamista ja tarkkailu on aloitettava ennen toiminnan aloittamista. Kalatalousviranomainen voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa.

51 (57) Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 20. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa. Ilmoitukset 21. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja kalatalousviranomaiselle, Euran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maanomistajille. 22. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja kalatalousviranomaiselle sekä Euran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Hankkeen tarkoitus Eurajoen yläosassa on ollut tulvaongelmia. Hankkeen tarkoituksena on vuonna 2011 tehdyn tulvariskien alustavan arvioinnin yhteydessä muuksi tulvariskialueeksi nimetyn Euran keskusta-alueen ja sen alapuolisen jokiosuuden tulvariskien vähentäminen siten, että Pyhäjärven säännöstelyluvan (26.5.1975) lupaehtojen mukaisen 17 m 3 /s maksimivirtaaman juoksuttaminen Pyhäjärvestä Eurajokeen on mahdollista ilman tulvahaittoja. Maksimijuoksutuksen mahdollistaminen vähentää myös Säkylän Pyhäjärven rantakiinteistöjen tulvariskiä. Hanke ei ole alueella voimassa olevien kaavojen vastainen. Hankkeen toteutus ja töiden suorittaminen Eurajoen yläosan perkaus ja kaivu toteutetaan tulvavesien johtamiskyvyn parantamiseksi. Eurajoen pohjaa ei kuitenkaan tule kaivaa koko matkalta, vaan uoman johtamiskyvyn parantamistarve kohdistuu myös joen reunaluiskiin. Kirkkosillan alapuolinen koski tulee jättää nykyiseen tilaansa siltä osin, kuin hankkeesta saatava hyöty ei siitä vähene. Hankealue sijaitsee osittain vedenhankinnan kannalta merkittävällä Vaaniin I-luokan pohjavesialueella. Eurajoen syventäminen ei asiakirjojen mukaan toteutettuna uhkaa pohjavesiesiintymää tai vaikuta pohjavedenkorkeuteen. Eurajoen varren puustossa, pensaistossa ja pelloilla elää ja pesii runsaslukuinen linnusto, jossa on valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja. Lisäksi alueella on havaittu luontodirektiivin liitteissä II ja IV mainittua, vuoden 2010 Suomen uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettäväksi (NT) ja vuoden 2015 luokituksessa elinvoimaiseksi (LC) arvioitua saukkoa. Kasvillisuuden poisto, uoman perkaus ja rantojen luiskien

52 (57) kaivu heikentävät näiden lajien elinympäristöä. Lupamääräyksen 7 mukaisesti töiden ajoituksessa tulee kiinnittää huomiota muun muassa lintujen ja saukon pesimäaikoihin. Tehtyjen sedimenttitutkimusten perusteella uoman sedimentit eivät ylitä valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetettuja maaperän pilaantuneisuuden kynnysarvoja, joten ne voidaan tulkita puhtaiksi. Pohjavedenpinnan alapuolisissa maakerroksissa voi esiintyä happamia sulfaattimaita. Hakija ei ole esittänyt riittävää selvitystä sedimenttien vaikutuksesta elintarviketuotannossa olevien peltojen viljelyskäyttöön perkaus- ja kaivumassojen läjityksen jälkeen, minkä vuoksi massojen läjitys sallitaan ainoastaan sopimuksen asiasta tehneiden maanomistajien kanssa. Viljelyskäytössä olevat pellot on kunnostettava töiden jälkeen ennen läjitystä vallinneeseen viljelyskuntoon. Hakemusasiakirjojen mukaan Eurajoen yläosan jokiosuudella on siltarakenteita, joiden mitoitus ei ole riittävä mitoitusvirtaamalla. Yksityisten siltojen omistajien ilmoituksen mukaan sillat ovat edelleen käytössä ja niitä ei voi poistaa. Vesilain 13 luvun 9 :n 2) kohdan mukaan kiinteän omaisuuden menettäminen tai sen käytön estyminen tai vaikeutuminen on korvattava. Luvan saaja määrätään rakentamaan kyseessä olevat viljelyssillat uudelleen vähintään entisen veroiseen kuntoon. Eurajoen ranta-alueella on monilla kiinteistöillä muutettu jokirantaa kiveyksin ja istutuksin sekä tehty rakennuksia ja rakenteita, kuten saunoja ja laitureita. Uoman perkaus- ja levennystyöt on tehtävä vaurioittamatta olemassa olevia rakenteita. Mahdollisesta rakenteiden siirtämisestä tai muusta kiinteistön omistajan kanssa sovittavasta toimenpiteestä tulee sopia etukäteen. Muuna toimenpiteenä voi olla esimerkiksi rakenteiden tukeminen alueella, jossa voi olla sortumisvaara. Hankkeesta saatava hyöty Hankkeen suurimpana hyötynä voidaan katsoa Euran keskusta-alueen ja sen alapuolisen joen tulvariskin poistuminen. Nykyisessä tilanteessa Pyhäjärven säännöstelyluvan mukainen maksimijuoksutus saattaa nostaa veden Kauttuan tehtaalle, Euran viemäriverkostoon ja Euraniitun alueen sekä Kiukaisten keskustan taloihin. Mikäli maksimijuoksutusta ei voida toteuttaa Pyhäjärvestä Eurajokeen, vahinkoja voi aiheutua myös Pyhäjärven rantakiinteistöille ja Pyhäjärven vedenkorkeuden mahdollinen nouseminen padon hätäyliveden korkeudelle lisäisi riskiä patorakenteiden rikkoutumiselle. Hakijan arvion mukaan mahdolliset tulvavahingot olisivat yli miljoona euroa. Esitetyillä uoman kalataloudellisilla kunnostuksilla on pienen putouskorkeuden ja siitä seuraavien alhaisten virtausnopeuksien vuoksi vain vähäinen merkitys kalastolle lisääntymisalueina. Rapukanta on Eurajoessa harvahko, mutta sopivalla materiaalilla tehdyillä kiveyksillä voidaan parantaa ravun elinmahdollisuuksia. Eurajoen yläosan perkaus- ja kaivutöistä syntyy myös maataloushyötyä. Tehty hyötyarvio perustuu vuonna 1995 Eurajoen yläosan kuivatusalueille

53 (57) laaditussa suunnitelmassa esitettyihin laskemiin. Hyötyalueen laajuus on yhteensä noin 410 ha ja muunnetut hehtaarit yhteensä noin 83 mha. Kun peltohehtaarin keskimääräisenä hintana on käytetty 13 000 /ha, maataloushyödyn arvoksi saadaan yhteensä noin 1,1 milj.. Hankkeesta aiheutuvat menetykset ja niiden ehkäiseminen Uoman levittäminen muuttaa ranta-aluetta vesialueeksi. Korvauslaskelmassa on käytetty peltomaan arvona 13 000 /ha, jota on käytetty perusteena myös maataloushyötyä arvioitaessa. Joutomaan arvona on käytetty hakijan esittämää 500 /ha ja tonttimaan arvona 2,20 /m 2. Lisäksi korvauksen määrässä on otettu huomioon vesilain 13 luvun 11 :n mukainen puolitoistakertaisuus. Korvausta ei makseta hakijan eli Euran kunnan eikä valtion omistamille kiinteistöille. Eurajoen yläosan uoman levennyksen alle jää korvattavaa maapinta-alaa noin 244 000 m 2. Korvausten kokonaismäärä on noin 68 000. Kiinteistökohtaiset korvaukset on esitetty liitteessä 1. Hakemuksesta poikkeavista ja ennakoimattomista edunmenetyksistä voidaan hakea korvausta aluehallintovirastosta erillisellä hakemuksella. Perkaus- ja kaivutyöt aiheuttavat työnaikaista samentumista ja lisäävät kiintoaineskuormitusta. Kiintoainekuormitus jokiuomasta ja luiskista jatkuu aina pintojen stabiloitumiseen asti. Uoman eroosiota tulee vähentää luiskien kiviverhouksilla ja kasvillisuuden avulla. Tällä pyritään samalla vähentämään Eurajoen alaosan kalataloudelle aiheutuvia haittoja. Eurajoen yläosa on ollut Litorina-meren peittämää aluetta, joten pohjavedenpinnan alapuolisissa maakerroksissa voi esiintyä happamia sulfaattimaita. Perkaus- ja kaivumassojen läjityksestä pelloille voi aiheutua tilapäistä viljelyolosuhteiden heikentymistä. Ruoppausmassat tulee kalkita pelloille levitettäessä lohkokohtaisesti viljavuuspalvelun suositusten mukaan ja muilla läjitysalueilla tarvittaessa. Kalkitus voidaan tarvittaessa jakaa kahdelle vuodelle. Eurakosken alapuolisella jokialueella tehdyistä kalataloudellisista kunnostuksista huolimatta Eurajoen kalataloudellinen arvo on melko vähäinen, sillä Eurajoki on kärsinyt vedenlaatuongelmista. Erityisesti kesäaikaan huomattava osa joen vedestä on peräisin teollisuuslaitoksista. Perkaus- ja kaivutöistä aiheutuva kiintoainekuormitus heikentää aiemmilla kunnostuksilla aikaansaatua kalataloudellista potentiaalia sekä joessa tällä hetkellä elävien eliöiden olosuhteita. Hanke ei vaaranna Kauttuan kosken geneettisesti eriytynyttä taimenkantaa, sillä Eurajoen yläosan perkaushanke päättyy ennen koskea. Kalatalousmaksu on määrätty kompensoimaan hankkeen toteuttamisesta aiheutuvia vahinkoja, sillä esitetyt kalataloudelliset kunnostukset eivät siihen riitä. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon toimenpiteistä aiheutuvien ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Aliveden aikaisten vedenpintojen lasku saattaa haitata melontaa ja joen muuta virkistyskäyttöä.

54 (57) Kulttuuriympäristö Eurajoen ympäristö Euran kunnan alueella on lähes koko matkaltaan maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Lyhyeltä osuudelta alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja lisäksi alueella on kolme muinaismuistolain rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä. Hankkeen merkittävimmät kulttuuriympäristövaikutukset kohdistuvat Euran Kirkkosiltaan ja sen ympäristöön. Vaikutusten pienentämiseksi Kirkkosiltaan sijoitettava uusi virtausaukko tulee sijoittaa kokonaan vanhan rakenteen ulkopuolelle. Lisäksi noin sata vuotta vanhaan kivisiltaan kajoaminen olisi riski sen kestävyydelle. Uuden virtausaukon ohitusuoma sijaitsee pieneltä osaltaan yksityisen maanomistajan kiinteistöllä. Luvan saaja on tehnyt asiasta kirjallisen sopimuksen maanomistajan kanssa. Hakemusasiakirjojen mukaan suunnitelmassa on varauduttu maisemallisesti merkittävien puiden uudelleen istuttamiseen sekä perkaus- ja läjitystyöt pyritään tekemään puustoa ja maisema-arvoja säästäen. Eurajoen yläosan maamassojen Iäjitys ei siten merkittävästi muuta Eura-Kiukaisten kulttuurimaisemaa. Vesienhoitosuunnitelma ja merenhoitosuunnitelma Intressivertailu Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman toisen suunnittelukauden luokituksen mukaan Eurajoen yläosan ja alapuolisen Eurajoensalmen ekologinen tila on tyydyttävä. Tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä. Eurajoen-Lapinjoen-Sirppujoen pintavesien toimenpideohjelman vuosille 2016 2021 mukaan Eurajoen vesistöalueella ravinnekuormituksen vähentämistarve on sekä kokonaisfosforin että kokonaistypen osalta 10 30 % kokonaiskuormituksesta. Vesistöalueella tulee toteuttaa kalataloudellisia kunnostuksia ja parantaa kalojen liikkumismahdollisuuksia. Lisäksi Eurajoen säännöstelyn kehittämisessä tulee ottaa huomioon Pyhäjärven hyvän tilan säilyminen. Hanke ei vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Merenhoidon suunnittelun toimenpideohjelman mukaan tavoitteena on saavuttaa meriympäristön hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Merenhoidon nykytoimenpiteitä ovat muun muassa rehevöitymiseen ja haitallisiin aineisiin kohdistuvat toimenpiteet. Hanke ei vaikuta haitallisesti merenhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Hankkeen hyödyiksi voidaan katsoa muun muassa mahdollisten tulvavahinkojen (arvioltaan yli miljoona euroa) poistuminen ja noin 1,1 milj. :n kiinteistöille syntyvä maataloushyöty. Hankkeen kustannuksiksi on arvioitu noin 860 000 ja maan menetyksestä mahdollisiksi korvauksiksi noin 68 000. Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on siten huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.

55 (57) Sovelletut säännökset Vesilain (587/2011) 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 14 ja 18, 11 luvun 21 sekä 13 luvun 7, 9, 11, 16 ja 17 Korkolain (633/1982) 4 ja 12 Länsi-Suomen vesioikeuden 20.6.1977 antaman päätöksen osittainen korvaaminen Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Tämä päätös korvaa Länsi-Suomen vesioikeuden 20.6.1977 valtiolle antaman päätöksen nro 55/1977 B Eurajoen yläosan perkausluvan (paaluväli 95+40-133+00) osalta ja vesiväylän kunnossapitovelvoitetta koskevan, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 60/2009/4 muutetun, lupaehdon 8. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 16.2.2017 antanut suostumuksensa edellä mainittuun perkauslupaan liittyvän kunnossapitovelvoitteen siirtämisestä Euran kunnalle. Tämän päätöksen myötä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vapautuu sille aikanaan siirtyneistä perkauslupaan liittyvistä kunnossapitovelvoitteista ja kyseiset velvoitteet siirtyvät Euran kunnalle uuden luvan myötä. Aluehallintovirasto ottaa lausunnot ja muistutukset huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Rantapuusto ei kuulu vesilain mukaiseen asiaan, joten sitä koskevia erillisiä määräyksiä ei ole annettu. Hakemusasiakirjojen mukaan suunnitelma sisältää poistettavan rantapuuston korvaamisen maisemallisesti merkittävimmiltä kohdilta. Ensimmäisessä kuulutuksessa annettu 15) Janne Aarikan muistutus koskee Kiukaisten Eurakosken alapuolista jokiosuutta ja 19) MTK Kiukaisen muistutus Köyliönjoen alaosaa. Vastaavasti 9) Ala-Satakunnan Ympäristöseura ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry sekä 11) Eurajoen-Lapijoen kalastusalue ovat esittäneet säännöstelyluvan päivittämistarvetta nykyisten intressien mukaiseksi. Tässä lupapäätöksessä voidaan käsitellä ainoastaan hakemuksen mukaista hanketta. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 16 544,25 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy aluehallintoviraston maksuista vuosille 2014 ja 2015 annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan joen perkausta (kuivatusalue 400 1 000 ha) koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 11 050 euroa ja siltaa koskevan hakemuksen käsittelystä perittä-

56 (57) vän maksun suuruus on 2 410 euroa. Päätösasiakirjan sisältäessä useita maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä vesitalousasioita siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu kuitenkin siten, että maksuun voidaan lisätä 50 prosenttia toisen vesitalousasian taulukon mukaisesta maksusta. Maksuksi muodostuu siten 12 255 euroa. Asian käsittelyn vaatiman työmäärän ollessa taulukossa mainittua työmäärää suurempi maksu voidaan periä 35 % korkeampana. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Euran kunta Jäljennös päätöksestä sähköisesti Euran kunta (myös postitse) Euran kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousviranomainen Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, patoturvallisuusviranomainen Satakunnan museo Museovirasto Liikenneviraston tieosasto Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-694-2015 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja internetissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Euran kunnan virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu.