HYVINVOINTIA JA KESTÄVYYTTÄ KAUPUNKITILASSA

HYVINVOINTIA JA KESTÄVYYTTÄ KAUPUNKITILASSA

Sanna Lehtinen, Helsingin yliopisto, HELSUS Esteettinen kestävyys: uusi käsitteellinen malli kaupunkiympäristöjen tarkasteluun Kaupunkiestetiikka ympäristöestetiikan ja kaupunkifilosofian osana tutkii muun muassa kaupunkiympäristöjen kokemuksellisuutta. Kaupunkiestetiikan tutkimuksessa voidaan hahmottaa kaksi pääasiallista tapaa tarkastella kaupunkiympäristöä: makrotasolla tarkastellaan kaupungin osatekijöitä, sen arkkitehtuuria ja ilmeisiä, pääasiallisesti visuaalisesti hahmottuvia tekijöitä. Ns. mikrotasolla kaupunkiestetiikka pureutuu kaupungin kokemuksellisuuteen: siihen miten kaupunki hahmottuu pääasiassa eletyn arkikokemuksen kautta subjektiivisessa kokemuksessa. Niin makro- kuin mikrotasollakin kaupunkiestetiikka täydentää näin kaupunkisuunnittelun ratkaisujen ajallisten ja kokemuksellisten kerrannaisvaikutusten tutkimusta. Esteettinen kestävyys on uusi käsite kaupunkiestetiikan saralla, ja sen ympärille rakentuvan mallin tavoitteena on tehdä kaupungin ja kaupunkikokemuksen kompleksisuus paremmin näkyväksi sekä tuoda kaupunkiestetiikan tutkimus osaksi kaupunkikestävyystematiikkaa. Käsitettä on kehitelty muotoiluteorian saralla ja sen muokkaaminen kaupunkiympäristön tarkasteluun mahdollistaa niin kaupunkiympäristöjen ajallisen ulottuvuuden kuin muiden kestävyyden osatekijöiden huomioimisen. Tässä esityksessä esitellään malli, joka selventää esteettisen kestävyyden eri osatekijöitä sekä osoitetaan konkreettisten esimerkkien kautta, miten käsitteellistä mallia voidaan käyttää kaupunkiympäristön tämänhetkisen tilanteen sekä tulevaisuusskenaarioiden arvioimiseen. Avainsanat: Ympäristöestetiikka, kaupunkiestetiikka, humanistinen ympäristötutkimus Julkaisu, johon abstrakti perustuu: Tutkimusartikkeli Sustainability Science -lehdessä (arvioitavana 2.9.2018)

Eeva Aarrevaara, LAMK Kaupunkitilojen väliaikainen käyttö Kestävä kaupunkiympäristö ohjelman opiskelijat ideoimassa Rantakartanoa Kaupungeissa on yhä enemmän alueita, jotka ovat muutosvaiheessa pitkään: suunnittelu- ja kaavoitusprosessit ovat pitkiä ja kaupunkitilat jäävät keskeneräisyyden tilaan vuosikausiksi. Yksi tällainen esimerkki on Lahden Rantakartano. Alueen katuverkkoa on vihdoin rakennettu ja tuleva alue alkaa hahmottua paremmin. Kansainvälisesti kaupunkien tilapäiset käytöt ovat jo vakiinnuttaneet asemansa ilmiönä ja esimerkkejä löytyy runsaasti kekseliäistä kaupunkikuvaa ja asukkaiden osallistumista edistävistä ratkaisuista. Lahden kaavoittajien aloitteesta ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat Kestävä kaupunkiympäristö ja Urban Sustainability -ohjelmista tutustuivat Rantakartanoon huhtikuussa 2018 ja ideoivat ryhmissä alueelle sopivia väliaikaisia käyttötapoja ja -ratkaisuja, joita esiteltiin kaupungin edustajille kesäkuun alussa. Kaupunki on teettämässä konsulttityönä ehdotusta alueen väliaikaisesta käytöstä. Opiskelijatöissä haettiin kansainvälisiä esimerkkejä mm. Euroopasta ja Yhdysvalloista sekä tutkittiin, miten esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Jyväskylässä on ideoitu ja toteutettu vastaavia väliaikaiskäyttöjä muutosalueilla. Tarkasteltiin myös ketkä ovat olleet aloitteen tekijöitä vastaavissa projekteissa. Yleisiä ehdotuksia olivat erilaiset liikuntapaikat, esimerkiksi pump-track-rata alueelle sekä vesileikkipaikat lapsille. Kahviloita, ravintoloita, myymälöitä ym. toimintoja esitettiin kontteihin tai muihin vastaaviin rakennelmiin sijoitettuna. Kokoontumismahdollisuudet ja vapaa oleskelu olivat monipuolisesti esillä ehdotuksissa. Useissa ehdotuksissa haluttiin korostaa keskeisen jalankulkuväylän asemaa ja käyttöä Rantakartanon korttelialueiden välissä. Luonnonelementtien, niittyjen ja muun kasvillisuuden sijoittaminen alueelle esimerkiksi kaupunkiviljely- ja istutuslaatikkojen avulla esiintyivät ehdotuksissa. Ehdotettiin myös alueelle infokioskia lisäämään informaatiota Rantakartanon edistymisestä. Talvikäyttöönkin esitettiin ideoita. Keskeneräisten alueiden väliaikainen käyttö edistää viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä tarjoaa toimintamahdollisuuksia. Parhaimmillaan jokin väliaikainen käyttö voi jopa vakiintua valmiille alueelle. Avainsanat: Kaupunkitila, väliaikainen käyttö, osallistuminen, yhteisöllisyys

Marja Roslund, Helsingin Yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Ekosysteemit ja ympäristö - tutkimusohjelma Riikka Puhakka, Mira Grönroos, Aki Sinkkonen, Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelma Päiväkodin viherpihan vaikutus lasten terveyteen - tutkimuskohteina Lahti ja Tampere Yhteiskunnan kaupungistumisen seurauksena immuunijärjestelmän vakavat häiriöt kuten allergiat, astma ja tyypin 1 diabetes ovat lisääntyneet nopeasti. Keskeinen syy tähän on hygieniatason nousu ja ympäristön biologisen monimuotoisuuden kaventuminen, mikä on vähentänyt immuunijärjestelmän luonnollista kehitystä edistävää altistusta mikrobeille. Kaupunkien luontoalueiden kaventuminen ja ohjaamattoman vapaa-ajan liikkumisen väheneminen vaikuttavat erityisesti lapsiin, joiden immuunijärjestelmä on kehittymässä. Tässä monitieteisessä hankkeessa tutkitaan, saadaanko päiväkodin pihaympäristöä muokkaamalla aikaan muutoksia, jotka lisäävät lasten terveyttä ja hyvinvointia. Tutkimuksessa on mukana Lahdesta ja Tampereelta luontopäiväkoteja, tavallisia kaupunkipäiväkoteja ja muokattuja päiväkoteja, joiden pihalle tuotiin kunttaa, siirtonurmea, istutuslaatikoita ja turveharkkoja vuonna 2016. Hankkeessa tutkitaan, miten viheraltistus vaikuttaa lasten elimistön mikrobien määrään ja lajistoon sekä immuunijärjestelmän toimintaan. Hypoteesina on, että viherpäiväkotien lapset saavat iholleen ja elimistöönsä monipuolisen mutta turvallisen mikrobialtistuksen, joka parantaa immuunijärjestelmän toimintaa ja säätelyä. Tulosten mukaan jo yhden kuukauden altistuminen vihermateriaaleille voi muuttaa ja monipuolistaa lasten elimistön mikrobiomia hyödyllisesti. Aikaisemman tutkimustiedon valossa päiväkotilapsissa havaitut muutokset vaikuttavat immuunipuolustuksen toimintaan. Tutkimus on ensimmäinen, jossa on osoitettu todellinen syy-seuraussuhde ja luontoaltistuksen suojaava vaikutus muokkaamalla lasten elinympäristöä. Lisätutkimuksissa on tarkoitus vielä selvittää, millaisia muutokset ovat pidemmällä aikavälillä (1-2 vuotta) ja verinäytteistä analysoidaan immuunipuolustusta ohjailevat sytokiinitasot. Tutkimus tuottaa tietoa terveyttä ja hyvinvointia edistävistä pihoista päiväkotien, koulujen, vanhustentalojen ja muiden julkisten pihojen suunnittelun pohjaksi. Avainsanat: Elinympäristö, viherrakentaminen, terveys, kaupunkisuunnittelu Julkaisu, johon abstrakti perustuu: ADELE (Autoimmune defense and living Environment) -hankkeen tuloksia

Riikka Puhakka, Helsingin yliopisto Sari Ollila, Raisa Valve, Aki Sinkkonen, Helsingin yliopisto Terveyttä edistävät innovaatiot ja kuluttajien luottamus Ihmisen terveyttä ja hyvinvointia koskevan kiinnostuksen lisääntyessä terveyttä edistävien tuotteiden kysyntä todennäköisesti kasvaa. Tuotteen terveysvaikutus on luottamukseen perustuva ominaisuus, jonka todenmukaisuutta kuluttajien on itse vaikea arvioida. Kuluttajat täytyy siten saada vakuuttuneiksi terveysväitteiden luotettavuudesta. Monitieteisessä ADELE-hankkeessa pyritään kehittämään luontopohjaisia immuunijärjestelmän häiriöitä ehkäiseviä innovaatioita. Osana ADELE-hanketta toteutettiin markkinatutkimus, jossa selvitettiin kuluttajien näkemyksiä luottamukseen liittyvistä argumenteista Suomessa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten erilaiset argumentit vaikuttavat kuluttajien halukkuuteen kokeilla uudenlaista terveyttä edistävää, eisyötävää tuotetta. Kyselyssä vastaajille kuvailtiin tuote, joka sisältää autoimmuunisairauksia ehkäisevää tai niiden oireita lievittävää ainetta. Kuluttajilta kysyttiin, mikä saisi heidät kokeilemaan uutta tuotetta, mikä estäisi heitä kokeilemasta sitä sekä millaiset tuotelupaukset vakuuttaisivat heidät kokeilemaan tuotetta. Kyselyaineisto kerättiin internet-paneelien kautta vuonna 2016 (N=1850). Tulosten perusteella luottamukseen liittyvät väittämät (esim. luotettava jälleenmyyntikanava) olivat tärkeimpiä syitä kokeilla, tai olla kokeilematta, uudenlaista tuotetta. Erityisesti tieteellinen näyttö tuotteen hyödyistä vakuuttaisi kuluttajat, varsinkin suomalaiset, kokeilemaan tuotetta. Ystäviltä tai muilta käyttäjiltä saadut tuotetta koskevat suositukset vakuuttaisivat enemmän nuorempia kuin vanhempia kuluttajia. Tutkimus osoittaa, että kuluttajien luottamukseen liittyvät näkemykset täytyy ottaa huomioon terveysinnovaatioiden kehitys- ja markkinointityössä. Siten tarvitaan erilaisia markkinointistrategioita eri maissa ja erityyppisille kuluttajille, jotta voidaan vakuuttaa potentiaaliset ostajat uudenlaisen terveystuotteen hyödyistä. Avainsanat: terveys, hyvinvointi, luottamus, innovaatio, markkinatutkimus

Scientific presentation Eeva Aarrevaara, LAMK Salpausselkä geopark project connecting geology, nature and heritage to tourism In Lahti the combination of the city structure with the natural areas is unique. One is able to walk practically from the market place up to the Salpausselkä ridge and enjoy the view of lake area in the northern side of the city. The city is a symbolic and historic cross roads to several activities as an old historical market place it gathered people for trade and meeting, one of the historical Finnish roads crossed the settlement and the lake harbor was connected with railway from the sea coast bringing goods to be transported north by ship. In late 19th century a new railway heading to St Petersburg through Lahti was one crucial factor in the early urbanization process. The aspiring geopark area combines altogether seven municipalities in Lahti region and covers the Southern Päijänne national park, too. Partners in the geopark project are the municipalities, Geological Survey in Finland (GSF), Metsähallitus and Lahti University of Applied Sciences as the coordinator. The idea to research the opportunities to apply for UNESCO Global Geopark status for Salpausselkä region Lahti and surrounding municipalities was primarily based on the valuable geology in the area. Further on, the importance of other natural and cultural layers has been comprehended. According to McKeever, Zouros and Patzak (2010) also archaeology, ecology, history, and culture in the area should be linked with the future geopark. These viewpoints can be utilized in planning thematic routes and areas to demonstrate the visitors different aspects of the geopark. Another important goal is to encourage business opportunities based on geological, natural and cultural values and supporting the resilient use of the local resources. More than 20 entrepreneurs are already members in the enterprise network of Salpausselkä geopark meeting regulargly and developing their cooperation with the geopark project. Geopark will also provide more opportunities to local education in different levels from daycare to higher education and liberal adult education institutions. Keywords: geopark, entrepreneurship, nature, heritage, well-being Publication which the abstract is based on: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/140523/lamk_2017_35.pdf?sequence=4&