1 Suomiartin taidekilpailuista vuodesta 2004 vuoteen 2011 Outi Tuomaala, Erkki Vuonokari 2011 09-10 Sisältö Johdanto 2 1. Taidekilpailuja vuodesta 2004 lähtien 3 2. Palkitut taiteilijat 4 3. Taidekilpailun palkinnot 5 4. Kilpailun osanottajat ja taideteokset 6 5. Julkistamistilaisuudet vaihtelevissa paikoissa 6 6. Yhteistyökumppanit 6 7. Palkitut teokset ja niistä annetut lausunnot 6 8. Yhteistyökumppanit 6 9. Suomiartin toiminnasta 7 Liitteet Lähteet
2 Johdanto Ruotsissa asuvien suomalaistaustaisten taiteilijoiden joukossa on useita kansainvälisestikin menestyneitä ammattitaiteilijoita kuten akvarellisteja, graafikkoja, kalligrafeja, kuvanveistäjiä, lasitaiteilijoita, taidemaalareita, tekstiilitaiteilijoita ja valokuvaajia sekä myös streetart-taiteilijoita. Osa on itseoppineita mutta suurin osa on koulutuksen saaneita. Osa taiteilijoista on toiminut myös taidealan opettajina. Ruotsinsuomalaiset ammattitaiteilijat ovat vuodesta toiseen järjestäneet taidenäyttelyjä eri puolilla Ruotsia ja Ruotsin ulkopuolellakin. Nykyajan taiteilijat ovat kansainvälisiä ja he liikkuvat monella eri alalla ja eri taidelajien jyrkkä erottaminen toisistaan ei ole enää mahdollista. Taidetta on monenlaista ja se tuodaan esille hyvin vaihtelevissa ympäristöissä. Helsingin nykytaiteen museon oppaassa muutosta kuvataan avautumiseksi, jossa modernismi merkitsi muotojen sulamista taiteen osa-alueiden sisällä ja postmodernismi lopulta taiteiden välisten ja taiteen ja muun raja-aitojen kaatumista. Multimedia, animaatio sekä myös digitaalitaide ovat uusimmat taideilmaukset Vuoden taiteilija kilpailussa perinteisen esittävän ja abstraktin taiteen rinnalla. Osa Ruotsin suomalaistaustaisista taiteilijoista on syntynyt Suomessa mutta huomattava määrä on myös toisen ja muutama jo kolmannen polven ruotsinsuomalaisia, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet Ruotsissa tai muuttaneet pienenä vanhempiensa kanssa Ruotsiin. Kuinka paljon toisen polven ruotsinsuomaalaisia taiteilijoita on Suomiartisssa on hyvä selvittää. Toinen kysymys koskee taiteilijoiden ja johtokunnan ikärakennetta? Toisen sukupolven mukaantuloa toimintaan on edellytys taideyhdistyksen ja sen toiminnan jatkamiseen. Suomen läheisyys Ruotsiin on ollut taidemaailmaa rikastuttava tekijä. Suomesta tulee Ruotsiin vuosittain vierailunäyttelyitä ja vastaavasti ruotsinsuomalaiset taiteilijat ovat pitäneet näyttelyjä Suomessa. Ovatko suhteet vilkastuneet? Suomiart on järjestänyt viime vuosina yhden näyttelyn vuodessa Suomessa. Myös Vuoden taiteilija on saanut näyttelyn Tampereen kaupungin taidegalleriaan vuodesta 2010 lähtien. Hyvin monet taiteilijoista ovat erilaisten taideyhdistysten ja taideliittojen jäseniä. Ruotsinsuomalaisten kuvataiteilijoiden yhdistys on vuodesta 1977 lähtien koonnut ruotsinsuomalaisia kuvataiteen ja taidenäyttelyjen piiriin. Yhdistyksessä on mukana parhaimmillaan yli 100 maksavaa jäsentä jotka johtokunta on hakemusten perusteella hyväksynyt. Jäsenten joukosta löytyy ammattitaiteilijoita ja myös taitavia taiteen harrastajia. Tukijäseninä on muutama taiteen ja kulttuurin asiantuntijaa ja ystävää. Suomiartin johtokunnan jäsenet tekevät aatteellista työtä ja tavoitteena on kannustaa ruotsinsuomalaisia taiteilijoita. Päämääränä on kehittää luomisvoimaa ja luomisen halua. Suomiart edistää yhteenkuuluvuutta ja vaikuttaa positiivisella tavalla ruotsinsuomalaisten kulttuuriidentiteetin kehittymiseen. Yhdistys järjestää taiteilijoiden yhteis- ja juhlanäyttelyjä kuten vuonna 2007 Eskilstunan taidehallissa (Eskilstuna konstmuseum) ja Ebelinin museossa (Ebelinmuseet)
3 1. Taidekilpailuja vuodesta 2004 lähtien Vuodesta 2004 lähtein Suomiart on järjestänyt vuoden taiteilija-kilpailuja. Vuonna 2006 taidepalkinnon jakotilaisuudessa Outi Tuomaala kertoi taidekilpailun taustasta: Idea tähän tapahtumaan ja kilpailuun syttyi siten,että vuonna 2004 istuimme Suomiartin johtokunnan kokouksessa Tellervo Tikkasen Suomi Gallerissa Grevgatanilla täällä Tukholmassa. Olimme juuri saanet yhdistyksen uudet kotisivut valmiiksi ja ideoimmekin mitä voisimme tehdä kotisivuilla. Päätimme, että yksi aktiviteetti Suomiartin kotisivulla on Vuoden taiteilija. Tästä alkoi Vuoden taiteilija tapahtuman kehittäminen. Kilpailuun voivat osallistua kaikki Ruotsissa asuvat ruotsinsuomalaiset taiteilijat kaikilla taidelajeilla. Vuonna 2010 valittiin ensimmäisen kerran vuoden nuori taiteilija videotaideesityksellä. Taiteilijoiden on tullut lähettää kuvistaan hyvälaatuiset paperikuvat kolmesta taideteoksestaan. Kilpailuun osallistuneet taideteokset eivät saa olla viittä vuotta vanhempia. Taidekilpailujen tarkoituksena on ollut tuoda esiin ruotsinsuomalaisia taiteilijoita. Finaalijuhlassa suuri yleisö ja media ovat voineet myös kohdata kilpailussa mukana olleita taiteilijoita. Finaalijuhlassa on ollut mukana kymmeniä ihmisiä. Finaalijuhla on järjestetty Tukholmassa, mutta kilpailuun osanottajat ovat ympäri maata, etelästä pohjoiseen, idästä länteen. ( Maantieteellinen jako pitää selvittää tarkemmin) Kilpailujen toteuttamistapa on jonkin verran vaihdellut vuodesta toiseen. Toisaalta on haluttu saada selville miten suuri yleisö (tavalliset ihmiset) näkevät tai arvottavat taiteen ja toisaalta sitten miten tuomaristoon kuuluvat taiteen asiantuntijat valitsevat ja näkevät taiteen. Jyry on antanut voittaneista töistä lausunnot.
4 2. Palkitut taiteilijat Vuonna 2004 voittajaksi valittiin taiteilija oli Aila Manni Snickars kävijä-äänestyksen perusteella Suomiartin yhteisnäyttelyssä Upplands - Väsbyn taidehallissa. Mari Tuulikari on kuvannut taiteilija Aila Manni Snickarsin taideuraa seuraavalla tavalla: Aila Manni-Snickars aloitti taideopinnot jo synnyinkaupungissaan Kotkassa ja on myöhemmin jatkanut opintoja aikuisiän kotikaupungissaan Tukholmassa. Hän on myös opiskellut mm. Italiassa sijaitsevassa Numana- taidekoulussa Tore Hultcranzin ja Erik Springfeldtin johdolla. Ailan taiteilijaura on monipuolinen, johon mahtuu itse maalaustyön ohella myös runsaasti opetustyötä. Hän oli mm. mukana perustamassa OPTIMÅL- taidekoulua Upplands Väsbyssä. Syksyisin hän on vetänyt suosittuja taidekursseja eri Etelä-Euroopan maissa. Ailan kesään kuuluu myös oma taidegalleria, Galleri Ö Etelä-Öölannissa, jossa kausi huipentuu vuosittain syyskuun lopulla saarella järjestettävään Konstnatten - tapahtumaan. Aila työskentelee pääosin öljyväreillä, mutta käyttää myös akryyli- ja akvarellivärejä. Aiheiden hän kertoo tulevan kausittain ja parhaillaan hän maalaa paljon figuuri-aiheisia maalauksia. Mutta aina toistuva läheinen motiivi Ailalle ovat kukat. Taiteellisia esikuvia Ailalle ovat erityisesti olleet Peter Dahl ja Georgia O'Keeffe. Vuoden 2005 kilpailussa kolmejäseninen jury (Raija Wallenius, Suvi Virkamäki ja Åke Arph) valitsi 10 finalistia ja ruotsinsuomalaiset (suuri yleisö) äänesti finalistien joukosta voittajan. Voittajaksi tuli Kaarina Manninen. Kilpailussa oli mukana 28 osanottajaa. Suomen Tukholman suurlähetystö tuki ideaa ja julkistamistilaisuus pidettiin Suomen Tukholman suurlähetystössä. Vuonna 2006 kolmihenkinen Jyry (taideprofessori Mari Rantanen, taiteilija Harri Monti, galleristi Marjatta Nenander) valitsi 150 taideteoksen joukosta viisi finalistia ja lopulta vuoden taiteilijaksi Niklas Mularin. Niklas Mulari on toisen polven ruotsinsuomalainen ja toimii nykyisin sekä Suomessa että Ruotsissa. Julkistamistilaisuus pidettiin taideakatemiassa. Kilpailuun osallistui 50 taiteilijaa ja taiteen harrastajaa. Vuoden 2006 kilpailu antoi Outi Tuomaalan mukaan uusia ideoita tulevaisuuden visioille, esim. nuorten taiteilijoiden tukemiseen ja yhteistyöhön taidekoulujen kanssa Vuonna 2007 Jyry (Annika Söderlund, taiteilija Harri Monni ja Ricardo Donoso) valitsi vuoden taiteilijaksi Anne Persson Luceniuksen. Anne Persson Lucenius on syntynyt Suomessa mutta muutti vanhempiensa kanssa pienenä Ruotsiin ja hänet voidaan sen pohjalta katsoa toisen polven ruotsinsuomalaiseksi. Hänen tyttärensä Janni Persson Lucenius, myös Suomiartin jäsen, voi täten edustaa ensimmäisiä kolmannen polven ruotsinsuomalaisia.
5 Vuonna 2008 tuomaristo (Anne Joki-Jacobsson, Tomas Harila Carlgren, Göte Tersaeus) valitsi vuoden taiteilijjaksi valokuvaaja Mette Muhlin. Yleisön suosikiksi valittiin taiteilija Nanna Ståhle. Molemmat taiteilijat ovat Göteborgissa asuvia. Mette Muhli sai palkinnon taideteoksellaan Palanga. Molemmat taiteilijat ovat toisen sukupolven ruotsinsuomalaisia. Taiteilijan Mette Muhlin ja taideteoksen Palanga valintaa jyry perusteli seuraavasti: "Teoksessa tulee esiin varmuus käsitellä värin, asettelun ja valon sävyjä ja kyky arkeologin tavoin tulkita inhimillistä toimintaa hylätyissä huvipuistolaitteissa, jotka herättävät kysymyksiä olemassaolon tavoitteista ja tarkoituksesta." Vuonna 2009 jyryssa olivat mukana taiteilija Tanja Airaksinen, kulttuurin tuottaja Selma Green ja galleristi Urban Lorenzon ja he valitsivat vuoden taiteilijaksi Thelma Aulio - Paanasen. Tanja Airaksinen edusti juryssä toisen polven ruotsinsuomalaisia. Vuonna 2010 vuoden taiteilijaksi valittiin Helena Piippo Larsson, joka on Västeråsissa syntynyt ja kasvanut toisen polven ruotsinsuomalainen. Tällöin valittiin myös ensi kertaa vuoden nuori taiteilija, myös hän toisen polven Upsalassa kasvanut ruotsinsuomalainen Anton Wiraeus. 3. Taidekilpailun palkinnot Palkinnot ovat taidekilpailussa olleet vaatimattomat: vuoden taiteilijalle on myönnetty taidemaalari, kalligrafi Ulla Honkasen tekemän kunniakirja ja myöhemmin Suomiartin johtokunnan digitaalisesti suunnittelema kunniakirja. Vuoden 2011 kunniakirja suunnitteli graaffinen suunnittelija ja taiteilija Pirjo Backman Piroth. Vuodesta 2010 lähtien Vuoden taiteilija on saanut kutsunäyttelyn Tampereen kaupungin galleria Emiliin. Vuoden 2010 taiteilija Helena Piippo Larssonilla oli Tampereella näyttely vuoden 2010 lopulla. Vuoden 2011 kilpailussa palkinnot ovat jo paremmat: Vuoden taiteilija saa Suomiartin Tellervo Tikkasen 5000kr:n stipendin sekä näyttelymahdollisuuden Tampereen kaupungin Galleria Emiliin. Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitto on ollut mukana tukemassa vuoden nuorta taiteilijaa stipendillä. Vuoden nuori taiteilija saa Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton stipendin sekä näyttelymahdollisuuden Ruotsinsuomalaisten arkiston digitaaliseen Galleri Moi!:hin. Yleisöääniä eniten saanut taiteilija on saanut kunniamaininnan ja kaikkien äänestykseen osallistuneiden kesken on arvottu ammattitaiteilijoiden taideteoksia. Vuoden 2011 kilpailussa arvottiin ruotsinsuomalaista taidegrafiikkaa.
6 4. Kilpailun osanottajat ja taideteokset Suomiartin taidekilpailuun on osallistunut useita kymmeniä taiteilijoita. Vuonna 2006 osanottajia oli 50 ja kilpailuun lähetettiin 150 taideteosta. Vuonna 2009 osallistujia oli 33 ja kilpailussa mukana oli 99 taideteosta. Vuonna 2010 kilpailun osanottajia oli 32 noin sadalla teoksella. Kilpailuun osallistuneiden taideteosten taso on vaihdellut koska kilpailuun osallistuneet ovat olleet ammattitaiteilijoiden lisäksi myös taiteen harrastajia. Osallistujista monet ovat olleet 1940 - ja 50- luvulla syntyneitä, mutta palkituista useimmat ovat olleet nuorempia taidekoulutuksen saaneita taiteilijoita, 1970-ja 1980-luvulla syntyneitä. Joukossa on ollut myös ennen sotaa syntyneitä ja sotalapsia. Jotkut osallistuneista ovat taustaltaan suomenruotsalaisia. Finalistien joukossa on ollut useita 1940-50 - tai 60-luvulla syntyneitä. Nuorten taiteilijoiden aktivoimiseksi on vuodesta 2010 valittu ja palkittu myös vuoden nuori taiteilija. Nuorten osallistuminen kilpaan on ollut vielä suhteellisen pientä kokonaisuuteen nähden (arviolta noin 15-20%). Nuorten taiteilijoiden aktivoiminen onkin tärkeä haaste tuleville vuosille. Taidemaailmassa tosin nuoren taiteilijan käsite on suhteellinen, yleensä he ovat yli 30-vuotiaita mutta alle 35-vuotiaita. Kilpailun saama julkisuus on ilmeisesti (taiteilijoiden haastattelut välttämättömiä) avannut voittaneille ja finaaliin päässeillekin uusia mahdollisuuksia taidenäyttelyjen muodossa. Vuoden taiteilija titteli tuo kunniaa ja kontakteja sekä on ansio taiteilijan CV:n. Toisaalta osa nimekkäistä ruotsinsuomalaisista taiteilijoista ei ole ehkä osallistunut kilpaan palkintojen pienuuden tai taidekilvan nuoruuden tai vakiintumattomuuden vuoksi. Miksi taiteilijat ovat osallistuneet kilpailuun on vain arvailujen varassa. Ehkä osa on nähnyt tässä mahdollisuuden päästä esille ja saada taidettaan helpommin erilaisiin taidenäyttelyihin ja gallerioihin. Mediajulkisuudesta on aina apua? Toisaalta mukana on ollut myös taiteilijoita, joilla varsinainen ura on ollut takanapäin kuten esimerkiksi veteraanitaiteilija Thelma Paananen, josta vuonna 2010 tuli vuoden taiteilija virkatulla teoksellaan sunnuntai -isä. Tunnustus taiteilijana yleisön edessä on aina kuitenkin jonkinlainen vahvistus ja kannuste. Osaa, varsinkin nuorista taitelijoista, ovat vanhemmat ja sukulaiset kannustaneet osallistumaan. Vuoden taiteilija kilpailukutsu on julkistettu mm. Ruotsinsuomalainen viikkolehdessä ja tätä kautta sana on kiertänyt taiteilijoille. 5. Julkistamistilaisuudet vaihtelevissa paikoissa Julkistamistilaisuuksia on pidetty vaihdellen eri paikoissa kuten Tukholmassa Suomitalolla, Kulttuuritalolla, Taideakatemiassa, Suomen suurlähetystössä, Konstnärshusetin sekä myös Svensk Formin tiloissa. Julkistamistilaisuuksissa on ollut kymmeniä osanottajia ja kilpailut ovat saaneet joka vuosi osakseen huomiota ruotsinsuomalaisessa mediassa: televisiossa, radiossa ja lehdistössä. Ruotsalainen valtamedia ei ole kilpailua juurikaan toistaiseksi huomioinut. Kilpailun järjestäminen on ollut kuitenkin taideyhdistyksen voimannäyte koska kaikki työ on tehty vapaaehtoisin voimin ja pienten avustusten turvin. Julkistamistilaisuuksissa on esiintynyt myös koko joukko ruotsinsuomalaisia artisteja mm. hiphop-, ooppera- ja tangolaulajia ja muusikkoja (hanuri).
7 Vuoden finalistit ovat olleet vuosittain nähtävissä Suomiartin kotisivun (www.suomiart.se) kautta. 6. Yhteistyökumppanit Taiteilijakilpailut ovat tuoneet Suomiartille monia yhteistyökumppaneita kuten Tukholman Suomen suurlähetystö, Tukholman Suomen Instituutti, Ruotsin Suomalainen, Ruotsin Sanomat, Liekki-lehti, Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitto, Ruotsinsuomalaisten arkisto, s Läns Bildningsförbund, Suomiareena, Tallik Silja Line, Marimekko, Virtuelli Design Studio ja Tampereen kaupunki. 7. Palkitut teokset ja niistä annetut lausunnot Palkitut teokset ja niistä annetut tuomariston arvioinnit on hyvä koota kaikki yhteen. 8. Suomiartin toiminnasta Taideyhdistys luo ja kehittää suomalaista kulttuuria Ruotsissa järjestämällä taidenäyttelyjä, kursseja, matkoja ja kulttuuritapahtumia ja osallistuu kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin. Koko Ruotsin kattavassa yhdistyksessä on mukana parhaimmillaan yli sata jäsentä. Suomiartilla on myös oma kotisivunsa (www.suomiart.se), jonka kautta esitellään taiteilijoita ja sieltä saa myös viitteitä taiteilijoiden kotisivuille. Liite 1 Vuoden taiteilijat ja jury Vuosi Vuoden taiteilija Vuoden nuori Yleisön suosikki Jury Finaalijuhlapaikka taiteilija 2012 Kristina Eriksson, Kai Kangassalo, Konstfrämjandet, Eskilstuna 2011 Riitta Vainionpää Virva Hinnemo Riitta K- P Larsson Ilkka Pärni, Maris Reinson, Pekka Särkiniemi Konstnärshuset, 2010 Helena Piippo Larsson 2009 Thelma Aulio- Paananen 2008 Mette Muhli Mette Muhli ja Nanna Ståhle Anton Wiraeus Anton Wiraeus Aino Kostiainen, Marjatta Nenander, Andreas Höök - Riitta Vainionpää Tanja Airaksinen, Selma Green, Urban Lorentzon Nanna Ståhle Anne Joki- Jacobsson, Tomas Harila Carlgren, Göte Tersaeus Finlandsinstitutet, Kulturhuset, Svensk Form, 2007 Anne Persson - Leila Gullblom Annika Söderlund, Finlandsinstitutet,
8 Lucenius 2006 Niklas Mulari - Reija Karjalainen och Carita Akka Vainikka 2005 Kaarina Manninen 2004 Aila Manni- Snickars Harri Monni, Ricardo Donoso Mari Rantanen, Marjatta Nenander, Harri Monni - - Raija Wallenius, Suvi Virkamäki, Åke Arph * Konstakademien, Finlands ambassad, - - - Upplands Väsby konsthall ** * Jury valitsi 10 finalistia ja ruotsinsuomalaiset äänestivät finalistien joukosta voittajan. ** Vuoden taiteilija valittiin kävijä- äänestyksen perusteella Suomiartin yhteisnäyttelyssä Upplands Väsbyn taidehallissa. Liite 2 Juryn perustelut 2011 Juryns motivering till Riitta Vainionpääs konstverk, det stora broderiet Nu och då, var följande: Konstverket, utfört som en seriestripp, utmärker sig visuellt till sin fördel. Verket tar ställning till samhällets orättvisor och innehåller aktuell samhällskritik. Vuoden 2011 jury, taiteilija Ilkka Pärni, kulttuurituottaja Maris Reinson ja antikvariaatti Pekka Särkiniemi valitsivat vuoden taiteilijaksi Riitta Vainionpään hänen suurella kirjailullaan Silloin ja nyt seuraavin perusteluin: Visuaalisesti edukseen eroava, sarjakuvamaisesti toteutettu työ, puuttuu yhteiskunnan epäkohtiin sisältäen ajankohtaista yhteiskuntakritiikkiä. 2010 Juryns motivering till Helena Piippo Larsson konstverk, blyerts och tuschteckning, "Nordiska paviljongen" var följande: Till finalen valde juryn fem tankeväckande konstverk som ansågs vara tilltalande och av hög kvalitet. Juryn var enig om finalisterna. Av dessa fem finalister har juryn utsett konstnären bakom verket Nordiska paviljongen till årets konstnär 2010. Motiveringen lyder: Vi tittar på ett nedbrutet landskap. Det finns spänningar i bilden: dystra skrymslen på ena sidan och hägringsliknande syner på den andra. Det finns också skarpt avgränsade ytor och organiska former som når utanför de geometriska figurerna. Av dessa spänningar föds en stig som riktar sig mot bildens mitt, där det finns ett avlägset landskap dit blicken knappt når.
9 God konst väcker alltid frågor. Nordiska paviljongen lyfter fram frågor om seendet, om hur landskap representeras, om vårt sätt att upptäcka och om kulturens kraft att styra blicken. Vad innebär det nordiska i bilden? Vad tittar vi på, och vad är det som vi inte ser? Konstnären behärskar den tekniken hon har valt. Slutresultatet är ett tilltalande och kraftigt konstverk, som fångar åskådaren. Juryn gratulerar vinnaren och finalisterna och tackar föreningen Suomiart för att ha fått vara med. Juryn vill också tacka alla som deltagit i tävlingen Årets sverigefinska konstnär 2010. Andreas Höök Aino Kostiainen Marjatta Nenander Vuoden 2010 jury, taiteilija Andreas Höök, kulttuurituottaja Aino Kostiainen ja galleristi Marjatta Nenander valitsivat vuoden taiteilijaksi Helena Piippo Larssonin hänen lyijykynä- ja tussipiirustuksellaan Nordiska paviljongen seuraavin perusteluin: Tuomaristo valitsi loppukilpailuun viisi taideteosta, joita se piti ajatuksia herättävinä, puhuttelevina ja korkeatasoisina. Tuomaristo oli valinnoissaan yksimielinen. Tuomaristo valitsi vuoden taiteilijaksi 2010 teoksen Nordiska paviljongen tekijän. Tuomariston perustelu: Katsomme hajonnutta maisemaa. Siinä on jännitteitä: synkkiä soppia ja kangastuksenomaisia näkyjä. Kuvassa on myös terävästi rajattuja alueita ja orgaanisia muotoja, jotka kurkottavat geometristen kuvioiden ulkopuolelle. Näistä jännitteistä syntyy polku, joka vie katseen kuvan keskustaan. Keskellä on kaukainen maisema, jonka katse juuri ja juuri tavoittaa. Hyvä taide herättää aina kysymyksiä. Nordiska paviljongen nostaa esiin pohdintoja näkemisestä, maiseman representaatiosta ja meidän tavastamme havainnoida sekä kulttuurin katsetta ohjaavasta voimasta. Mitä pohjoismaisuus tarkoittaa kuvassa? Mitä näemme kuvassa, entä mitä emme näe? Taiteilija hallitsee valitsemansa tekniikan. Lopputulos on puhutteleva ja voimakas taideteos, joka vangitsee katsojan. Tuomaristo onnittelee voittajaa ja loppukilpailuun päässeitä sekä kiittää Suomiart -yhdistystä. Lisäksi haluamme kiittää kaikkia Vuoden taiteilija 2010 -kilpailuun osallistuneita. Andreas Höök Aino Kostiainen Marjatta Nenander 2009 Juryns motivering till Thelma Aulio-Paananen konstverk, en virkad skulptur, "Söndagspappan" var följande: "Ur ett väldigt brett, uppfinningsrikt utbud har juryn för tävlingen Årets sverigefinska konstnär 2009 valt verk av fem konstnärer till finalen. Finalisterna nominerades enligt det som juryn ansåg
10 vara av hög kvalitet och mångfasetterad när det gäller uttryck samt material- och tekniska frågor. Alla finalistkonstnärers verk ansågs vara tilltalande samt känsligt utförda. En enig jury valde årets konstnär 2009. Den vinnande konstnären presenterar tre konstverk som får åskådaren att stanna upp: De är skarpsynta och levande porträtt, starkt kopplade till nuet och det vardagslivs som vi alla kan relatera till. Konstnären skildrar lyckat det komplexa i att vara människa. Konstverken har sitt ursprung mellan aktuella teman i nutidskonsten och tradition. Bland garnnystan och virknålar har man skapat konst av hög kvalitet, konst som tangerar aktuella frågor i debatten kring politik, samhälls- och jämställdhetsfrågor - konst som är gripande, tankeväckande och till och med humoristisk. Juryn berömmer speciellt uppfinnelserikedomen och den personliga aspekten hos de vinnande konstverken samt det tekniska och materiella förverkligandet: konstnären har använt otraditionella materiallösningar och behärskar väl det valda formatet. Juryn berömmer även sammanförandet av olika teman och synpunkter till en helhet som gör 1+1 till 3." 2008 Juryns motivering till Mette Muhlis konstverk Palanga 2006 var följande: För sin tonsäkerhet i fråga om färg, komposition och ljushantering, och för sin förmåga att med en arkeologs förfaringssätt avläsa mänsklig aktivitet i kasserade förströelseting som väcker frågor om existensens mål och mening. Vuoden 2008 jury, taidetuntija Anne Joki-Jacobsson, taiteilija Tomas Harila Carlgren ja galleristi Göte Tersaeus valitsivat vuoden taiteilijaksi göteborgilaisen valokuvaajan Mette Muhlin hänen valokuvillaan Palanga 2006 seuraavin perusteluin: Teoksessa tulee esiin varmuus käsitellä värin, asettelun ja valon sävyjä ja kyky arkeologin tavoin tulkita inhimillistä toimintaa hylätyissä huvipuistolaitteissa, jotka herättävät kysymyksiä olemassaolon tavoitteista ja tarkoituksesta. 2007 Juryns motivering till Anne Persson Lucenius konstverk: Årets konstnär skiljer sig från de övriga kandidaterna genom ett satiriskt och feministiskt bildspråk. Vinnaren kombinerar måleriteknik och collage samt använder sig av starka konturer. Hon ifrågasätter stereotyper samt det kvinnliga och manliga genom en populärkulturell kontext. Vinnaren använder sig av repliker som kända filmkaraktärer uttalat och leker med deras könsroller. Konstverkens hjältar förmedlar även mänsklig sårbarhet och tillbakadragenhet. Vuoden taiteilija erottuu muista ehdokkaista satiirin ja feministisen sisällön ilmaisemisen kautta. Voittaja yhdistää maalaustekniikkaa ja kollaasia käyttäen vahvaa ääriviivaa. Hän kyseenalaistaa stereotypioita sekä naisten ja miesten välisiä rooleja populäärikulttuurisen kontekstin avulla.
11 Voittaja käyttää tunnettujen elokuvaroolihahmojen lausumia repliikkejä vaihtaen näiden sukupuolirooleja. Teosten sankarihahmoissa on myös inhimillistä haavoittuneisuutta ja eristäytyneisyyttä. 2006 Niklas Mulari vann Årets konstnär tävlingen med sitt konstverk Odyssey. Målningens abstrakta uttryck, rena färger och den balanserade kompositionen är några av dess vinnande egenskaper, enligt årets jury.