Open Knowledge Finland Lausunto 31.10.2018 Asia: VM057:00/2018 VM/2527/00.01.00.01/2017 Luonnos valtioneuvoston selonteoksi "Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella" Lausunnonantajan lausunto Kirjoittakaa luonnosta koskevat yleiset kommenttinne tähän: Open Knowledge Finland kiittää lausuntopyynnöstä koskien eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella ja pitää aihetta tärkeänä ja ajankohtaisena. Selonteossa käsitellään useaa varsin laaja aihepiiriä, ja jokaisesta näistä voisi sinänsä tehdä oman raporttinsa. Open Knowledge Finland kuitenkin pitää samalla erittäin hyvänä, että laajoja aihepiirejä on pyritty tuomaan yhteen ja käsittelemään kokonaisvaltaisesti selonteossa. Koska aiheet ovat laajoja, Open Knowledge Finlandin mielestä olisi tärkeää myös pyrkiä tuomaan esiin konkreettisia esimerkkejä. Kirjoittakaa kohtaa 1 koskevat kommenttinne tähän: Selonteko määrittelee tietopolitiikan melko kapeasti koskemaan ennen muuta digitaalista tietoa. Selonteossa onkin huomioitava, että kyvykkyys täysimääräisesti hyödyntää digitaalista tietopolitiikkaa ja saavuttaa siinä määriteltyjä tavoitteita edellyttää sivistystä ja kansalaisten mahdollisuutta kasvattaa omia kyvykkyyksiään.ihmisillä on siis yhteiskunnassa oltava mahdollisuuksia tasa-arvoiseen koulutukseen ja sivistykseen. Näitä asioita seuraavat digitaaliset taidot ja eettinen ymmärrys sekä kyvykkyys kriittiseen medialukutaitoon ja monilukutaitoon. Näitä tarvitaan kehittämään Suomen kykyä toimia eettisesti tietopolitiikassa, hyödyntää tietoa kansantalouden ja kilpailukyvyn hyväksi tai suojautua esimerkiksi hybridivaikuttamiselta. Tässä mielessä Open Knowledge Finland uskoo, että myös kyseessä olevaan selontekoon kannattaisi sisällyttää myös huomio tietokäsityksen ja tietopolitiikan laajemmasta merkityksestä. Suomi voi olla tietopolitiikan edelläkävijä vain, jos Suomi on myös sivistyspolitiikan edelläkävijä. Selonteossa puhutaan todella paljon tekoälyn mahdollisuuksista, mutta dokumentista puuttuvat konkreettiset esimerkit tekoälyn käytöstä tietopolitiikassa ja käytännön toimet jäävät epäselviksi. Open Knowledge Finland suosittelee, että selonteon yhteydessä tulisi toteuttaa pieniä hallittuja Lausuntopalvelu.fi 1/7
kokeiluja liittyen tietopolitiikkaan ja tekoälyyn, jotta aiheesta opittaisiin lisää ja saataisiin myös konkreettista käytännön tietoa. Tekoäly on monimutkainen aihe, eikä syy-seuraussuhteita, hyötyjä tai hankaluuksia voi etukäteen täysin tietää tai ymmärtää. On myös varottava yltiöoptimismia tekoälyaiheen ympärillä. Tässäkin mielessä pienet konkreettiset kokeilut tekoälyn käyttökelpoisuudesta olisivat tervetulleita. Suomalaiset itse kokevat yhteiskuntansa turvallisena, ja ulkomailla Suomella on maine juuri turvallisena maana. Tämän takia Suomi on loistava paikka tekoälykokeiluihin, sillä turvallisuuden kokemus on suorassa yhteydessä luottamukseen, ja ilman sitä kokeilut eivät onnistu. Tekoälykeskusteluun tulisi osallistaa enemmän huippututkijoita, käytännön tekijöitä ja ohjelmistoalan ammattilaisia osana strategista suunnittelua. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa alan tärkeimmät tutkijat ja tekijät (kuten Geoff Hinton, Yann LeCun, Yoshua Bengio, Andrew Ng ja Fei-Fei Li) ovat vahvasti mukana kehittämässä strategioita. Tieteelliset panostukset usein näkyvät myös maan kyvyssä saavuttaa toivottuja tavoitteita. Suomesta suurelta osin puuttuu huippuosaaminen erityisesti tekoälyn alueella. Kirjoittakaa kohtaa 2 koskevat kommenttinne tähän: Kiinalla taas on nopea kyky toteuttaa asioita käytännössä ja parempi kyky kerätä paljon dataa tekoälyn opettamiseksi. Kiinalla on Yhdysvaltoihin nähden absoluuttisesti mitattuna kolme kertaa enemmän matkapuhelimen käyttäjiä, kymmenen kertaa enemmän ruokaa kotiin tilaavia asiakkaita, viisikymmentä kertaa enemmän matkapuhelinperusteista maksamista ja kolmesataa kertaa enemmän matkapuhelinperusteista liikkumista. Suurempi väestö tuottaa enemmän dataa ja Kiina ottaa teknologiaa nopeammin käyttöön. Tässä mielessä selonteko kuvaa niukasti Euroopan ja Suomen asemaa tässä kansainvälisessä kehityksessä. Olisi kiinnostavaa mikäli olisi mahdollista tarkastella eri maiden tekoälystrategioita ja toimia ja tätä myötä suhteuttaa Suomen ja Euroopan paikkaa tässä kilpailussa. Vrt. https://www.wired.com/story/why-china-can-do-ai-more-quickly-and-effectively-than-the-us/ Kirjoittakaa kohtaa 3 koskevat kommenttinne tähän: Open Knowledge Finland haluaa kiinnittää huomiota kohdassa 3 siihen, että sen sisältämä taulukko on sekava ja että esimerkiksi sääntely löytyy useasta paikasta. Taulukossa mainitut uhat ja mahdollisuudet ovat ristiriidassa keskenään - sama asia on sekä uhka että mahdollisuus. Näin toki varmasti onkin, mutta Open Knowledge Finland näkee, että tässä kohdassa on syytä tehdä jonkinlaista valintaa siitä, miten asioita edistetään; torjutaan uhkina vai edistetään mahdollisuuksina? Tulisi siis selkeyttää ja valita mistä näkökulmasta jokin asia halutaan nähdä. Lausuntopalvelu.fi 2/7
On kiinnitettävä huomiota myös avoimuuden periaatteeseen tekoälyn kehittämisessä julkisin varoin yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Eli jos elinkeinoelämää rahoitetaan tekoälyn kehittämisessä, tulisi rahoituskriteerinä vaatia avoimuutta, jotta tuloksista voitaisiin hyötyä mahdollisimman laajasti koko yhteiskunnan hyödyksi. Open Knowledge Finland haluaa kiinnittää tässä kohdassa huomiota myös tiedon jalostamisen tärkeyteen osana hyvää tietopolitiikkaa. Tieto ei riitä, jos sitä ei osata soveltaa ja jalostaa. Siksi tulisi myös miettiä, miten tiedon jalostamista eteenpäin voidaan edistää. Tässä asiassa tietokiteet voisivat auttaa (ks. kohta 4.4). Dataa voimme kerätä loputtomiin. Päätöksissä sen käyttämisestä pitää olla vahva käsitys mittareista (mitä mitataan ja miksi) ja käytön funktiosta. Mikä on se strateginen päämäärä, johon datan keräämisellä pyritään? Datankeruu voi olla myös strategista varautumista. Emme keruuhetkellä tiedä, mihin kaikkeen sitä on mahdollista käyttää. Kirjoittakaa kohtaa 4.1 koskevat kommenttinne tähän: Olemassa olevassa lainsäädännössä on ristiriitaisia merkityksiä tiedolle ja eri käsitteille - esim. palkka -sana tarkoittaa eri puolilla hallinnon digitaalisia rekistereitä 64 eri asiaa. Tässä mielessä tiedon uudelleenkäyttö hankaloituu, jos ja kun käsitteitä ei ole määritelty selkeästi. Tähänkin tulisi kiinnittää selonteossa huomiota. Selonteossa puhutaan Suomesta avoimen tiedon edelläkävijänä. Tällä hetkellä kokonaiskuva kuitenkin puuttuu, eli kukaan ei tiedä mitkä kaikki julkiset tietovarannot Suomessa tällä hetkellä ovat avoimia. Nämä tiedot tulisi kartoittaa nyt selonteon jatkeeksi. Lisäksi valtiovarainministeriön avoimen tiedon ohjelma (vuosina 2013-2015) oli hyvä aloitus asian suhteen, mutta digitaalisen tiedon avoimuuten liittyvän työn tulee olla jatkuvaa, sillä muuten muut maat menevät Suomesta ohi. Avoimen tiedon ohjelman jälkeen hallinnon resursointi avoimen datan edistämiseksi on ollut täysin riittämätöntä, mikä väkisinkin johtaa että Suomen sijoituksen heikkenemiseen avoimen tiedon edelläkävijänä. Kun muut Pohjoismaat ja ja Baltian maat ovat jatkuvasti lisänneet omaa resursointiaan avoimeen dataan, on Suomi lähinnä siirtänyt resursseja muihin asioihin. Lisäksi hallinnon avointa dataa on haitannut pirstaileisuus. Onko Suomi varautunut uudistetun PSI direktiivin toimeenpanoon kansallisessa lainsäädännössä? Julkisuuslaki (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta) ei kata PSI-direktiiviä edes nykymuodossa. Ja PSI direktiivi ainoastaan asettaa minimivaatimukset data-infrastruktuurin suhteen. Kuvaa 2 ei ole selitetty auki riittävästi. Open Data Instituten avoimuuden spektri (https://theodi.org/about-the-odi/the-data-spectrum/) voisi toimia myös kuvattaessa saatavuudeltaan ja käytöltään erilaisia tietoja. Lausuntopalvelu.fi 3/7
Creative Commonsia ja erityisesti CC0 -lisensointia on hyvä edistää. Jää kuitenkin hiukan epäselväksi mihin selonteossa tarkalleen viitataan, erityisesti kun asiayhteydessä puhutaan teoksista. Ehdotamme esimerkiksi seuraanvantyyppistä muotoilua: Datatalous ja verkostomainen yhteistoiminta vaatii monimutkaisen juridiikan sijaan selkeitä malleja mm. palveluiden käyttöehtojen, henkilötietoon liittyvien suostumusten sekä teosten ja tietoaineistojen lisenssiehtojen ilmaisuun. Pyritään löytämään Creative Commons -lisenssiehtojen kaltaisia toimintamalleja, jotka yksinkertaistavat ja tiivistävätjuridiikkaa käyttäjien ja tiedon hyödyntäjien näkökulmasta. Yleisesti ottaen Open Knowledge Finland ilmaisee huolensa siitä, että avoimen tiedon ohjelma on lakkautettu, eikä uusia merkittäviä toimenpiteitä avoimen tiedon osalta ole näkyvissä. Mikäli Suomi haluaa edelleen tulevaisuudessa olla avoimen tiedon edelläkävijä, sen eteen on tehtävä jatkuvasti konkreettisia toimenpiteitä. Avoimien tietovarantojen kartoittamisen lisäksi tämä tarkoittaisi edelleen kokonaisvaltaista tiedon avaamisen edistämistä ja laajempaa tiedonhallintaa, sekä julkisen hallinnon suurempaa tukea tiedon hyödyntämisen tukemiseksi. Open Knowledge Finland ehdottaa selonteossa huomion kiinnittämistä siihen, että omadatassa (yksilön oikeuksissa omien tietojensa hallintaan) ei ole kysymys vain näiden tietojen hallinnoinnista vaan myös yleisemmin käytöstä. Eli ihmisellä ei tule ainoastaan olla oikeus rajoittaa tietojensa käyttöä vaan myös mahdollisuus edistää niiden käyttöä itse tärkeänä pitämissään palveluissa tai yhteiskunnallisissa käyttökohteissa. Tätä tulisi tarkentaa myös selontekoon ja sen linjauksiin. Open Knowledge Finland kiinnittää huomiota myös siihen, että yksilön oikeuksien ja tietosuojan sekä toisaalta tehokkaan tekoälyn hyödyntämisen ja liiketoiminnan kehittämisen välillä on potentiaalinen ristiriita. Tämä on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa, mutta samalla tulee huomata, että omadatan käytännöt ovat lupaava tapa ratkaista tämä ristiriita. Siinä mielessä myös selonteossa voitaisiin kiinnittää huomiota siihen, että tulevaisuudessa Suomessa ja EU:ssa on panostettava samaan aikaan sekä yksilön oikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteiden toteutumiseen digitaalisella ajalla että innovatiivisiin keinoihin ratkoa ristiriitaa niin, että myös Euroopassa ja Suomessa voi syntyä hyvää liiketoimintaa. On erittäin tärkeää pyrkiä rakentamaan sen kaltaista omadatan mallia, jossa yksilöiden oikeuksien ja tietosuojan kunnioittaminen on paras tapa hyödyntää tietoa tehokkaasti ja tehdä tuottavaa liiketoimintaa. Kirjoittakaa kohtaa 4.2 koskevat kommenttinne tähän: Open Knowledge Finland kiittää selonteon vahvaa tarttumista etiikkaan liittyviin kysymyksiin tietopolitiikassa tekoälyn aikakaudella. Open Knowledge Finland pitää tätä erittäin tärkeänä. On kuitenkin myös hyvä huomata, että vahvalla etiikkapohjalla on vaikutus liiketoiminnan kehittämiseen ja että tekoälyyn rakentuu väistämättä jokin eettinen perusta. Tekoäly voi siis kehittyä eri suuntiin ja eri nopeuksilla eri paikoissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kiinassa tekoälykehitys on nopeaa mutta ei kaikilta osin suomalaisen etiikan mukaista. Tämä konflikti on tärkeää tunnustaa ja kannustaa Lausuntopalvelu.fi 4/7
ratkomaan sitä niin, että etiikan sisältö ja merkitys olisi tulevaisuudessa ymmärretty, jolloin tekoäly edistäisi nimenomaan eettistä liiketoimintaa. Suomen tulee olla edelläkävijä tässä keskustelussa ja myös ratkaisujen muotoilemisessa. Kirjoittakaa kohtaa 4.3 koskevat kommenttinne tähän: Ihmisen ja koneen vuorovaikutusta tarkasteleva kohta on kunnianhimoinen ja tavoitteet ovat hyviä. On tärkeää, että myös yhteiskunnalliset kerrannaisvaikutukset otetaan huomioon ja pyritään ehkäisemään eriarvoistavia tai turvallisuuteen liittyviä negatiivisia vaikutuksia. Open Knowledge Finland kuitenkin kiinnittää huomiota tehtävän vaikeuteen; toistaiseksi teknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia on ollut vaikeaa ennustaa. Tämä ei kuitenkaan saa estää asettamasta kunnianhimoisia tavoitteita: ne kannustavat teknologisen ja yhteiskunnallisen ennakoinnin osaajat oppimaan toisiltaan ja työskentelemään tiiviisti yhdessä. On ymmärrettävä, että kaikkea teknologiaa voi käyttää sekä hyvään että pahaan, ja eettisiä valintoja on tehtävä kaiken aikaa teknologiaa käytettäessä. Open Knowledge Finland kannustaa myös suuntaamaan voimavaroja avoimien algoritmien edistämiseen yhteiskunnassa. Tällä viitataan siihen, että esimerkiksi avoimen lähdekoodin ohjelmat, tutkimusten tilastoanalyysit, erilaiset taloudelliset laskentamallit ja vaikutusarviointimallit olisivat sekä toiminnallisuuksiensa että tulostensa osalta vapaasti kaikkien käytettävissä. (Katso myös tietokide kohdassa 4.4). Tätä avoimien algoritmien periaatetta tulisi Suomessakin ajaa eteenpäin voimakkaasti. Lähtökohtaisesti päätöksentekoalgoritmien ja niiden taustalla olevien algoritmien opetusaineistojen tulisi olla avoimia. Avoimien algoritmien potentiaali voi parhaimmillaan olla valtava yhteiskuntaa parantava voimavara. Kirjoittakaa kohtaa 4.4 koskevat kommenttinne tähän: Open Knowledge Finland pitää selonteon tavoitteita osaamisen, osallisuuden ja luottamuksen osalta hyvinä. Open Knowledge Finland uskoo, että läpidigitalisoituvassa maailmassa on yhä tärkeämpää, että erityistä tukea tarvitsevat sitä myös saavat. Esimerkiksi viime vuosina on huomattu, että Suomessa on erityisen paljon poikia ja nuoria miehiä, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Hybridivaikuttaminen tällaisiin ryhmiin voi olla huomattavan helppoa. Samaan aikaan eristyneisyyttä ja syrjintää koetaan monissa vähemmistöissä, kuten romaniväestön tai maahanmuuttajanuorten keskuudessa. Nopeasti vanheneva väestö asettaa myös oman haasteensa osaamiselle, osallisuudelle ja luottamukselle, koska tässä väestönosassa voi olla huomattava osa niitä, jotka eivät digitaalisia palveluja pysty käyttämään. On pohdittava, miten erilaiset syrjään helposti jäävät ryhmät saadaan mukaan digitalisoituvan yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. On hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, että IT-sektori itsessään joka palveluja konkreettisesti rakentaa, on huomattavan miesvaltainen. Myös tässä moninaisuuden kasvattaminen it-alalla olisi tärkeää. Lausuntopalvelu.fi 5/7
Yleinen hyvinvoinnin tukeminen, osaamiseen osallistumiseen ja luottamukseen panostaminen ovat tärkeitä aiheita siten myös perinteisellä tavalla: Onnistunut hyvinvointipolitiikka säteilee myös eettiseen ja onnistuneeseen tietopolitiikkaan. Pelkät sosiaaliset innovaatiot eivät riitä, vaan avainasemassa on hyvinvointia tasaava ja eriarvoisuutta vähentävä ennaltaehkäisevä politiikka. Tulevaisuudessa riittävät digitaidot, ohjelmoinnin perustaidot ja ymmärrys nykyteknologian vaikutuksista yhteiskuntaan tulee nähdä osana yleissivistystä. Tähän kuuluu myös kriittinen medialukutaito. Yhteiskunnan luottamusta voitaisiin lisätä myös kasvattamalla luottamusta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tietokiteiden avulla. Tietokiteet ovat verkkosivulla yhteiskehitettyjä vastauksia täsmällisiin tieteellisiin tai yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Niiden avulla tutkijat voivat tuottaa tietoa ajankohtaisten yhteiskunnallisten päätösten tueksi. Näistä tietokiteistä olisi siis mahdollista aina tarkastaa paras tutkimustieto liittyen yleiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Tietty kysymys-vastauspari löytyy aina samasta nettiosoitteesta, ja siksi vastauksia voidaan hyödyntää jopa koneellisesti ja käyttää erilaisten sovellusten tietopohjana. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kansalaisten luottamuksen saavuttaminen ja säilyttäminen sekä datan keruuseen, sen hyödyntämiseen, algoritmien vaikutuksiin sekä yleisesti tekoälyn mahdollistamiin palveluihin on kriittinen kysymys digitaalisen yhteiskunnan oikeutuksen näkökulmasta. Viime vuosina on nähty useita tietovuotoja, ihmisiin on kohdistunut voimakasta hybridivaikuttamista ja esimerkiksi tekoälyyn perustuvan terveysteknologian lupaukset ovat toistaiseksi olleet suurempia kuin konkreettiset tulokset. Tässä mielessä julkisella sektorilla on kova työ sekä ymmärtää digitalisoituvaa infrastruktuuria paremmin että kyetä rakentamaan sen varaan toimivia palveluja, niin, etä ne edistävät luottamusta yhteiskunnassa eikä päinvastoin. Kirjoittakaa kohtaa 4.5 koskevat kommenttinne tähän: Elinkeinoelämän kilpailukyky paranee, kun yritykset tekevät yhteistyötä ja jakavat kokemuksiaan niin keskenään kuin myös julkishallinon ja tutkimuslaitosten kanssa. Tässä mielessä tietotalouden kilpailukyky edellyttää tietoista yhteistyö- ja jakamiskulttuurin edelleen kehittämistä nykyiseltä hyvältä pohjalta. Talouden kilpailukykyä vahvistaisi myös julkisen hallinnon taholta toteutettava omadataoperaattori. Omadataoperaattorilla tarkoitetaan henkilötiedon välitykseen ja hallinnointiin erikoistunutta toimijaa, joka lähtökohtaisesti pyrkii rakentamaan henkilötiedon välittämisestä kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa. Operaattorimalli helpottaa myös henkilödataa hyödyntävien palvelujen toteuttamista, kun sovellusten kehittäjien ei tarvitse toteuttaa yleisiä ominaisuuksia, kuten vaikkapa henkilötiedon käyttölupien hallintaa erikseen palveluihinsa. Sovelluskehittäjille operaattorien muodostama verkosto, jonka valtio voi panna alulle, tarjoaa riittävän suuren asiakaspotentiaalin, eikä yksilöitä palvelevilla operaattoreilla ole intressiä sulkea markkinoita esimerkiksi tukemalla vain tiettyjä sovelluksia. Valtion tulisi ottaa tässä asiassa vahva johtajuus. Lausuntopalvelu.fi 6/7
Selonteossa puhutaan digitalisaation infrastruktuurista, voisi olla hyödyllistä määritellä termi tarkemmin. Näkemyksemme mukaan Suomen tulisi panostaa kokonaisvaltaiseen _datainfrastruktuurin_ luomiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen riittävällä laajuudella. Vertailukohteena toimii fyysisen infrastruktuurien kehittäminen. Datainfrastruktuuri -käsitteen alle sijoitamme esim. (vrt. https://www.stateofopendata.od4d.net/) Datavarannot, kuten tietoaineistot, tunnisteet ja rekisterit Standardit ja teknologiat, joilla kuratoidaan ja hallinnoidaan ko. datavarantoja ja niiden saatavuutta Ohjeistus ja politiikat, jotka ohjaavat datavarantojen ja datainfrastruktuurin käyttöä ja hallinnointia Organisaatiot, jotka hallinnoivat datainfrastruktuuria Yhteisöt, jotka ovat osallisia tuottajina tai ylläpitäjinä infrastruktuurin osana, tai jotka ovat osallisina päätöksissä, joita infrastrukuurin avulla tehdään Tekoälyn ja tietopolitiikan näkökulmasta tulisi varmistaa, että näitä kehitetään systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Ropponen Teemu Open Knowledge Finland Lausuntopalvelu.fi 7/7