Elinympäristöjen tila, sen arviointi ja heikennysten kompensointi

Samankaltaiset tiedostot
Habitaattipankki ja ELITE

Elinympäristöjen tilan edistäminen, uudet biotalousinvestoinnit ja metsien kestävä käyttö

Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa: esimerkkejä riistanhoitoon

Elinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.

Suomen ekosysteemipalveluindikaattorit

ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa

ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKENNYKSEN PYSÄYTTÄMINEN VAATII EKOLOGISTEN KOMPENSAATIOIDEN VELVOITTAMISTA

Kompensaatio ja elinympäristöjen tilan edistäminen työtä maaseudulle

Kompensaatiot osana hallintoa ja lainsäädäntöä

Ekologinen kompensaatio. Minna Pekkonen Suomen ympäristökeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari ja työpaja

Suomen habitaattipankki - uusi keino luonnon monimuotoisuuden suojeluun?

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos

EKOLOGINEN KOMPENSAATIO JA MAHDOLLINEN SÄÄNTELY SUOMESSA

Zonation-menetelmä TURVA-hankeen soiden arvottamisessa

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen

Luonnon monimuotoisuus ja sen turvaaminen ekologinen näkökulma haittavaikutusten vähentämiseen ja kompensaatioon osana yritysten toimintaa

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja

Ojitettujen soiden ennallistaminen

EKOLOGINEN HYVITYS VIHERPESUA VAI PESUNKESTÄVÄÄ VIHREYTTÄ?

Tervetuloa kompensaatiotyöpajaan! Ekologinen kompensaatio innovaationa ja mahdollisuutena

Ekologisiin kompensaatioihin vaikuttavia tekijöitä ja kompensaatioiden riskit. Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

ELITE-työryhmä YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

Zonation Esimerkkejä eri analyysityypeistä. Zonation-koulutus Suomen ympäristökeskus

Zonation merialuesuunnittelussa

Ekologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja?

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Soiden monikäyttö ja Zonation

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari William Velmala, Pöyry Finland Oy 25.1.

Elinympäristöjen ekologisen tilan edistäminen Suomessa ja eriikäisrakenteinen

Monimuotoisuuskompensaatiot. Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Anna Kuhmonen Projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus. Planned Khibiny National Park, Murmansk Region

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Miten luontoarvoja kompensoidaan?

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta?

Institutional conditions for biodiversity offsetting

EKOLOGINEN KOMPENSAATIO TAVOITTEISTA TODEKSI NO NET LOSS OF BIODIVERSITY

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Metsäohjelman seuranta

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials

Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Oikeuden, talouden ja ekologian rajapinnalla

Metsäohjelman seuranta

BirdLife Suomen kannanotto monimuotoisuuskompensaatioon

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Konfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti

Uudet metsänhoidon suositukset

Metsäohjelman seuranta

Zonation Työkalu suojelusuunnitteluun

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Capacity Utilization

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä

5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle

PEFC-sertifioinnin vaikutukset

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

Environment: Nature and BD

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa

Uudet taloudelliset ohjauskeinot. Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät Paviljonki, Jyväskylä

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Teollisuustuotanto. Industrial Production. Kehittyvät maat / Emerging countries. Maailma / World. Kehittyneet maat / Advanced countries.

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Efficiency change over time

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa Vivi Fleming-Lehtinen

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Anni Arponen PerinneELOn pyöreän pöydän tutkimusseminaari

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Ekosysteemilähestymistapa?

Transkriptio:

Elinympäristöjen tila, sen arviointi ja heikennysten kompensointi Janne S. Kotiaho Ekologian professori, Jyväskylän yliopisto Biodiversity NOW! / Suomen habitaattipankkitiimin jäsen @JanneKotiaho Kansalaisinfo, eduskunta, 29.9.2016

Kansainvälinen tahtotila elinympäristöjen heikennyksen lopettamiseksi on korkea Biologista monimuotoisuutta käsittelevän yleissopimuksen tavitteita: Target 5: By 2020, the rate of loss of all natural habitats, including forests, is at least halved and where feasible brought close to zero, and degradation and fragmentation is significantly reduced. Target 15: By 2020, ecosystem resilience and the contribution of biodiversity to carbon stocks has been enhanced, through conservation and restoration, including restoration of at least 15 per cent of degraded ecosystems, thereby contributing to climate change mitigation and adaptation and to combating desertification Kestävän kehityksen tavoite: Goal 15.3: By 2030, combat desertification, restore degraded land and soil, including land affected by desertification, drought and floods, and strive to achieve a land degradation-neutral world

Lieventämistoimenpiteiden hierarkia eli kuinka elinympäristöjen heikennys selätetään Vaikutus elinympäristöjen tilaan + NNL - Korvaamisen/kompensaation perusidea: Elinympäristöjen heikennyksen kompensointi toteutuu ennallistamalla heikennetyn alueen luontoarvoja vastaava kohde toisaalla niin, että saavutetaan vähintään sama monimuotoisuuden taso kuin ennen heikennystä Source: Adapted from Rio Tinto and Western Australia EPA

Kompensaatioissa huomioitavia ulottuvuuksia Luontopiirteet Mitä kompensoidaan Aika Milloin kompensaatio on tapahtunut Tila Missä kompensoidaan

Kuinka paljon joustavuutta sallitaan? Mitä kompensoidaan ekologiset arvot / luonnonarvot Eri ekosysteemi? Eri elinympäristö? Eri laji? Ekosysteemin toiminta ja ekosysteemipalvelut? Kuinka monimuotoisuuden monimuotoisuus huomioidaan? Palautumisen epävarmuus piirteiden moninkertainen kompensointi Aika milloin kompensaatio on tapahtunut Ennen heikennystä? Heikennyksen jälkeen ja paljonko jälkeen? Määräaikainen vai pysyvä kompensaatio? Tila missä kompensoidaan Lähellä heikennettyä aluetta vai muualla? Haitallisten vaikutusten vuoto? - esim: raskaan teollisuuden tuki ja hiilivuoto Kompensaatioiden keskittäminen?

Suojeluponnistusten keskittäminen? Monikäyttömaisema yksi kolmannes Suojelussa kolmannes kolmanneksesta 30% suojelussa Monikäyttömaisemat Tehokäyttömaisema kaksi kolmanneksesta 30% suojelussa

Tunnistettuja kompensaation haasteita Ovatko kompensaatiot kustannustehokkaita? - Lisää byrokratiaa - Monimutkaista toteuttaa Ovatko kompensaatiot luotettavia? - Kuka verifio, auditoi ja sertifioi? Lupa heikentää - Licence to trash? - Psykologinen vaikutus Muiden suojelukeinojen korvautuminen? Paikallisten luontopiirteiden arvostuksen lasku? Kuinka määrittää toimenpiteen aiheuttama luontopiirteiden heikennys? Kuinka määrittää kompensaatioiden tarve heikennyksen kattamiseksi?

Mitä on tiedettävä määrittääksemme vaadittavien kompensaatioiden määrä? Tarvitaan tieto toimenpidealueen nykyisestä elinympäristön heikennyksen määrästä - Nykyinen heikennyksen määrä = elinympäristön tila ennen heikennystä elinympäristön nykytila

Elinympäristön tila ennen heikennystä / luonnontila Elinympäristön tila 1 Potentiaalinen tuleva heikennys Nykyinen heikennyksen määrä Nykytila Heikennetty osa maisemaa 0 Maiseman heikentämätön osa 0 Maiseman pinta-ala heikennyksen määrän 100 mukaan järjestettynä %

Mitä on tiedettävä määrittääksemme vaadittavien kompensaatioiden määrä? Tarvitaan tieto toimenpidealueen nykyisestä elinympäristön heikennyksen määrästä - Nykyinen heikennyksen määrä = elinympäristön tila ennen heikennystä elinympäristön nykytila Tarvitaan tieto elinympäristön heikennyksen määrästä toimenpiteen jälkeen - Heikennys toimenpiteen jälkeen = elinympäristön tila ennen heikennystä elinympäristön tila toimenpiteen jälkeen - Aiheutettu heikennys = erotus 1 ja 2 välillä (2-1 = negatiivinen)

Elinympäristön tila ennen heikennystä / luonnontila Elinympäristön tila 1 0 Potentiaalinen tuleva heikennys Maiseman heikentämätön osa A Toimenpiteen aiheuttama heikennys = 2-1 = A Nykyinen heikennyksen määrä Nykytila Heikennyksen määrä toimenpiteen jälkeen Tila toimenpiteen jälkeen Heikennetty osa maisemaa 0 Maiseman pinta-ala heikennyksen määrän 100 mukaan järjestettynä %

Mitä on tiedettävä määrittääksemme vaadittavien kompensaatioiden määrä? Tarvitaan tieto toimenpidealueen nykyisestä elinympäristön heikennyksen määrästä - Nykyinen heikennyksen määrä = elinympäristön tila ennen heikennystä elinympäristön nykytila Tarvitaan tieto elinympäristön heikennyksen määrästä toimenpiteen jälkeen - Heikennys toimenpiteen jälkeen = elinympäristön tila ennen heikennystä elinympäristön tila toimenpiteen jälkeen - Aiheutettu heikennys = erotus 1 ja 2 välillä (2-1 = negatiivinen) Heikennyksen kompensointiin tarvitaan tieto ennallistamistoimenpiteiden heikennystä vähentävästä vaikutuksesta - Heikennyksen määrä ennallistamisen jälkeen = tila ennallistamisen jälkeen elinympäristön nykytila - Aiheutettu heikennyksen vähennys = erotus 1 ja 3 välillä (3-1 = positiivinen) - Jotta saavutetaan tavoite heikennysneutraalisuudesta (land degradation neutrality / no-net-loss) on oltava: (2-1) + (3-1) = 0

Elinympäristön tila ennen heikennystä / luonnontila Elinympäristön tila 1 0 Tila ennallistamisen jälkeen Potentiaalinen tuleva heikennys Kompensaatio = 3-1 = B B A Toimenpiteen aiheuttama heikennys = 2-1 = A Nykyinen heikennyksen määrä Heikennyksen määrä ennallistamisen jälkeen Nykytila Heikennyksen määrä toimenpiteen jälkeen Heikennetty osa maisemaa NNL = A + B = 0 Tila toimenpiteen jälkeen 0 Maiseman pinta-ala heikennyksen määrän 100 mukaan järjestettynä %

Toteutus käytännössä? Heuristinen illustraatio periaatteista Periaatteet puettu formaaliin matemaattiseen muotoon = 1 (1 ) ( k B = Formaali muoto tuotettu operationaaliseksi Excel -templaatiksi i 1SPi + k2spdi + k3hi + k4hdi ) f ( Ai ) D AiDhi c i ' f ( U ) i Akuutti tarve: Käyttäjäystävällisen kompensaatioohjelmiston kehittäminen

No Net Loss vai syvenevä ekologinen kestävyysvaje? Hakkuiden lisäys 15-20 Mm 3 - n. 20% lisäys vuoden 2013 tasoon nähden Energiapuun korjuun lisäys 4 Mm 3 - Vuonna 2013 korjattiin 4 Mm 3 = 100 % lisäys Metsätalouden aiheuttama ekologinen kestävyysvaje johtuu elämää ylläpitävien resurssien rajallisuudesta Esimerkki: lahopuusta riippuvaisia lajeja on Suomessa 4000-5000 - suuri lajimäärä johtuu siitä, että luonnonmetsissä lahopuu on erittäin merkittävä resurssi - kasvupaikasta riippuen jopa yli 100 kuutiota hehtaarilla; talousmetsissä määrä jää noin 5 kuutioon - metsätalous on leikannut 95 % lahopuueliöiden resursseista - VMI 11: lahopuun määrä kääntyi jälleen laskuun - vastaava resurssien leikkaus ihmispopulaatiolta aiheuttaisi megaluokan katastrofin

No Net Loss vai syvenevä ekologinen kestävyysvaje? Hakkuiden lisäys 15-20 Mm 3 - n. 20% lisäys vuoden 2013 tasoon nähden Mitä metsillemme on tapahtunut ja tapahtuu? 55 % kaikista Suomen metsistä alle 60 vuotiaita; 35 % alle 40 vuotiaita Hiilen sidontavauhti on korkea - varasto tuhottu; hiili pääosin ilmakehässä Pinta-ala (10ha) Lähde: VMI3-VMI11 Vuosi

Ratkaisuja Maankäytön parempi suunnittelu - negatiivisten ympäristövaikutusten minimointi - Turvetuotanto, energiapuunkorjuu, hakkuut etc. sinne missä taloudellinen kannattavuus suurin ja ekologiset arvot pienimmät Kareksela, Moilanen, Tuominen & Kotiaho 2013. Use of inverse spatial conservation prioritization to avoid biological diversity loss outside protected areas. Conservation Biology 27:1294 Kompensointi United Nations Development Programme Habitat Banking in Latin America and Caribbean: A Feasibility Assessment Habitat banking is the future of nature conservation in the UK Habitat banking is not a 'license to trach' it's an opportunity to apply market-based conservation that can help biodiversity

HABITAT BANK OF FINLAND

HABITAT BANK OF FINLAND Mahdollisuuksia monimuotoisuuden turvaamiseen ja työllisyyteen: - Säätiömuotoinen omistajaorganisaatio joka ostaa maa-alueita ja hakee ne vapaaehtoisiksi lakisääteisiksi yksityisiksi suojelualueiksi - Tilaa paikallisilta pienyrittäjiltä elinympäristöjen tilan edistämistyötä kompensaatioiden luomiseksi - Myy kompensaatioita niitä tarvitseville yksityisille ja julkisille toimijoille - Mahdollistaa välittäjäyritystoiminnan säätiön ja kompensaatioita tarvitsevien toimijoiden väliin - Uusi monimuotoisuusyrittäjien sukupolvi?

HABITAT BANK Ratkaistavia haasteita: OF FINLAND - Ilman sääntelyä markkina jää ohueksi - Vastuunkanto toimijoille ( pilaaja maksaa ) - Kannustinten kehittäminen - Lupaprosessien nopeuttaminen (ei keventäminen) Kompensaatioiden vaihdanta liikevaihto USA 2015 3 mrd USD (sääntely) 25 milj USD (vapaaehtoinen) Liikevaihto USA 2020 (arvio) 5-8 mrd USD (sääntely) 70 milj. (vapaaehtoinen) - Kompensaatioiden uskottavuus - Kompensaation ja heikkennetyn elinympäristön vastaavuus synnyttää haasteita vaihtoa koskeville vaatimuksille - Kompensaatiotarpeen arviointi mahdollista mutta epävarmuus kompensaation toteutumisessa otettava huomioon (kompensaatiokerroin 1.5-10) - Monialaisella tutkimuksella löydettävissä toimivat keinot (=Biodiversity NOW!) - Toiminnan käynnistäminen vaatii resursseja - HKI Challenge + Sitra (pilotointi käynnistetty) - European Investment Bank? - Julkinen tuki? SEMINAARI KESKUSTELUN AVAUS 30.3.2016 Mukana yritykset, valtion hallinto, tutkijat, kansalaisjärjestöt TUTKIMUS- JA TIEDESEMINAARI 28. 29.11.2016 (tai kevät 2017) Tavoite koota yhteen tieteeseen pohjautuva näkemys habitaattipankin toimivuudesta, reunaehdoista ja ratkaistavista haasteista. SLUSH 2016 Habitaattipankki mukaan

KIITOS janne.kotiaho@jyu.fi @JanneKotiaho ELITE -työssä korvaamattomasti mukana: Jussi Päivinen, Saija Kuusela, Eini Nieminen, Atte Moilanen ja noin 100 muuta henkilöä Helsinki Challenge Team Biodiversity NOW! Markku Ollikainen, Olli Ojala, Eeva Primmer & Minna Pekkonen

Define foci STEP 1. Decide focal ecosystem types and the area of each STEP 2. Determine degraded components in each ecosystem type Determine current condition of ecosystems STEP 3. Determine current and before degradation condition of each degraded component STEP 4. Determine the loss of ecosystem condition from each degraded component STEP 5. Calculate overall ecosystem condition remaining from steps 3 and 4 Determine costeffectiveness of restoration measures STEP 6. Determine potential restoration measures and their per unit costs STEP 7. Determine = 1 (1 STEP 10. Prioritize ) across ecosystem condition and ecosystem types services gain from each restoration measure STEP 8. Cost-effectiveness of restoration measures follows from steps 6 and 7 Prioritization STEP 9. Prioritize restoration measures within each ecosystem type Ten steps for more effective ecosystem restoration