Taimenkantojen tulevaisuus on kappalepeliä mallinnus säätelyn avuksi

Taimenkantojen tulevaisuus on kappalepeliä mallinnus säätelyn avuksi Anssi Vainikka (Itä-Suomen Yliopisto, Joensuu) Anssi Vainikka, Lohimaa, 25.08.2017 1/21

Lyhyt oppimäärä kalatilastoja Suomessa on sisävesiä n. 33 350 km 2 Boreaalisten järvien kalabiomassa on keskimäärin n. 25-30 kg / ha ja vuosituotto n. 5-10 kg / ha Potentiaalisesti kaikki Suomen sisävedet tuottavat siis optimisestikin laskettuna yhteensä n. 35 miljoonaa kiloa eli n. 6 kg / suomalainen Nykyisellään pelkästään vapaa-ajankalastuksen saalis sisävesiltä on tasolla 21 miljoonaa kiloa / vuosi Ammattikalastajat pyytävät sisävesiltä n. 6 miljoonaa kiloa vuodessa Suomeen tuodaan vuosittain n. 100 miljoonaa kiloa kalaa Millä laskuopilla Suomen vesistä kaivetaan 100 miljoonaa kiloa lisää kalaa vuodessa, kun ne biologisesti tuottavat noin kolmanneksen tästä määrästä ja saatavissa olisi ehkä 10 miljoonaa kiloa enimmäkseen vähäarvoista kalaa (+ merialue*)? *merialueen saalis 2016 oli n. 158 miljoonaa kiloa. Anssi Vainikka, Lohimaa, 25.08.2017 2/21

Lyhyt oppimäärä kalataloutta Yhden saalistaimenen tuottaminen istutuksin nykyisillä istutusten onnistumisprosenteilla maksaa n. 50 euroa. 3 kg saalistaimenella kilohinta on n. 17 / kg Suoraan laitoksesta ostettuna ns. lötkötaimen maksaa 20-25 / kg vielä edullisempaa istuttaa 2-3 v smolttina, jos kalojen annetaan kasvaa kohtuulliseen kokoon (taimenen maksimi n. 12-15 kg) Taimensaalis 2014 oli 581 000 kg Hyvä bisness. Mutta: Saadakseen villin 5 kg taimenen, vapakalastaja on valmis maksamaan ainakin 100 euroa ei istutuskustannusta Anssi Vainikka, Lohimaa, 25.08.2017 3/21

Tuuli Pietisen gradu, UEF 2017 Anssi Vainikka, Lohimaa, 25.08.2017 4/21

Tuuli Pietisen gradu, UEF 2017 Kalastuksen taloudellinen tuotto ja ekologinen kestävyys voidaan yhteensovittaa, mutta lupahintojen on oltava riittävän suuria tai myytävä lupamäärä on kiintiöitävä. Pelkkä alamittasäätely ei taimenen kohdalla toimi. Anssi Vainikka, Lohimaa, 25.08.2017 7/21

Ihmisen toimet Esimerkkinä Saimaa Nilsiän reitiltä on tuhottu 50 ha lisääntymisalueita - 20 000 smolttia Lieksanjoelta on tuhottu 110 ha lisääntymisalueita - 44 000 smolttia Ala-Koitajoelta on tuhottu 177 ha lisääntymisalueita - 70 800 smolttia Puntarikoskelta / Viinijoelta on tuhottu 5 ha lisääntymisalueita - 2000 smolttia *Tainionkosken pato hävitti 30 ha lisääntymisalueita - 12 000 smolttia Alkuperäinen n. 300 ha poikastuotantoalue on tuottanut n. 30 tonnin vuosittaisen saaliin (Eronen ym. 1984 mukaan) (vrt. Inarinjärvi!) (istutuksiin perustuva saalis on ollut n. 100 tonnia) 2,5 euron kappalehinnalla ja 50% istukaskuolleisuudella padot maksavat menetettynä smolttituotantona 745 000 euroa vuodessa Vesivoimaeurot on ns. riistetty taimenten selkänahoista. *Imatrankoski on ollut luontainen nousueste Anssi Vainikka, Lohimaa, 25.08.2017 8/21

Taimenmallit, I yksinkertainen versio Ikärakenteinen Excelillä toteutettu suhteellisen yksinkertainen malli: Syrjänen, J. T., Vainikka, A., Louhi, P., Huusko, A., Orell, P. & Vehanen, T.: History, conservation and management of adfluvial brown trout stocks in Finland. Kirjassa: Lobón-Cerviá, J. & Sanz, N. 2017: Brown trout. Biology, Ecology and Management. Parametrisointi Oulangan taimenelle ja Rautalammin reitin taimenelle Anssi Vainikka, Lohimaa, 25.08.2017 9/21

Mallinnus I Rautalampi, 40 cm alamitta / verkot Nykyinen kuolleisuus Nykytilassa villillä vaellustaimenella ei ole elinmahdollisuuksia. Anssi Vainikka, Lohimaa, 25.08.2017 10/21

Mallinnus I Rautalammin reitin taimen 60 cm alamitalla ja kalastuspaineen puolittamisella elvyttäminen mahdollista (mutta alamitta taas 50 cm ) Anssi Vainikka, Lohimaa, 25.08.2017 11/21

Mallinnus II Saimaan (Heinäveden reitin) järvitaimen Anssi Vainikka, Lohimaa, 25.08.2017 12/21

Mallinnus II Saimaan (Heinäveden reitin) järvitaimen Oletuksena, että toimivia lisääntymisalueita on 5 ha ei sivusaaliskuolleisuutta Anssi Vainikka, Lohimaa, 25.08.2017 13/21

Mallinnus II Saimaan (Heinäveden reitin) järvitaimen Oletuksena alamittaisten kalojen 20 % vuotuinen sivusaaliskuolleisuus Anssi Vainikka, Lohimaa, 25.08.2017 14/21

Jos kalastus nyt pistettäisiin kuntoon Lähtöoletuksena 0,2 sivusaaliskuolleisuus ja 1,0 kalastuskuolleisuus > 60 cm kaloilla Anssi Vainikka, Lohimaa, 25.08.2017 15/21

Mallinnus ei vaadi mitään mystiikkaa Esimerkkinä yksi 60 cm / 2,5 kg kutukala: Kestävä kalastus: Elossa Pituus, cm Munia Munia 3204 Nollikkaita 1,7 % munista 41.905 7 0 1-vuotiaita elossa 50% 20.953 13 0 2-vuotiaita elossa 70% 14.667 19 0 3-vuotiaita smoltteja järvelle 50% 7.333 30 0 4-vuotiaaksi selviää 85% 6.233 42 0 5-vuotiaaksi selviää 85% 5.298 50 0 6-vuotiaaksi selviää 50% 2.649 58 4977 7-vuotiaaksi selviää 30% 0.795 63 2045 8-vuotiaaksi selviää 30% 0.238 68 773 9-vuotiaaksi selviää 30% 0.072 72 276 10-vuotiaaksi selviää 30% 0.021 75 95 11-vuotiaaksi selviää 30% 0.006 77 31 12-vuotiaaksi selviää 30% 0.002 79 10 13-vuotiaaksi selviää 30% 0.001 80 3 14-vuotiaaksi selviää 30% 0.000 81 1 15-vuotiaaksi selviää 30% 0.000 82 0 Nykyinen kalastus: Elossa Pituus, cm Munia Munia 3205 Nollikkaita 1,7 % munista 41.905 7 0 1-vuotiaita elossa 50% 20.953 13 0 2-vuotiaita elossa 70% 14.667 19 0 3-vuotiaita smoltteja järvelle 50% 7.333 30 0 4-vuotiaaksi selviää 50% 3.667 42 0 5-vuotiaaksi selviää 15% 0.550 50 0 6-vuotiaaksi selviää 15% 0.083 58 155 7-vuotiaaksi selviää 15% 0.012 63 32 8-vuotiaaksi selviää 15% 0.002 68 6 9-vuotiaaksi selviää 15% 0.000 72 1 10-vuotiaaksi selviää 15% 0.000 75 0 11-vuotiaaksi selviää 15% 0.000 77 0 12-vuotiaaksi selviää 15% 0.000 79 0 13-vuotiaaksi selviää 15% 0.000 80 0 14-vuotiaaksi selviää 15% 0.000 81 0 15-vuotiaaksi selviää 15% 0.000 82 0 Munia yhteensä 8213 Munia yhteensä 194 Ratkaisevaa on kuinka monta yli 55 cm taimenta selviää lisääntymään! Anssi Vainikka, Lohimaa, 25.08.2017 16/21

Tehollinen populaatiokoko on kriittisen pieni Pohjajoki = 24 (14-44) Tuhkajoki = 17 (10-38) Vaarainjoki = 32 (19-56) Kuusamon joet Ne [Colony]: CI Ne [Nestimator]: CI Kuusinkijoki 260 131-1559 92.2 89-95 Juumajoki 6 3-21 14.7 14.6-14.9 Raatepuro 48 27-94 77.1 75-79.2 Kitkajoki-below 1300 390-2e9 45.6 43.9-47.5 Pesospuro 97 59-204 29.9 29.2-30.6 Oulankajoki 14 8-30 14.7 14.6-14.8 Maaninkajoki 29 18-54 21.4 21.1-21.8 Merenoja 25 14-49 31.8 31.3-32.4 Astumajoki 18 9-41 18.6 18.2-19 Kitkajoki-above 81 50-148 75.6 74.1-77.3 Kirintöjoki- Lohijoki 137 78-377 66.3 64.5-68.3 Anssi Vainikka, Lohimaa, 25.08.2017 17/21

Vaeltavien kantojen yksilötason heterotsygotia on suurempi kuin purotaimenten Anssi Vainikka, Lohimaa, 25.08.2017 18/21

Vaellusindeksi Haasteet Vaelluskäyttäytyminen on geneettisesti ohjautunutta: Lemopoulos A. et al.: 7 SNP:ä erottelevat systemaattisesti puro- ja vaellustaimenia Kuusamossa 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 VAA HYB OUV -1,0-1,5 Kvartiilit linjoittain Anssi Vainikka, Lohimaa, 25.08.2017 19/21

Loppupäätelmät Luontaisen elinkierron ylläpitämiseksi kalastuskuolleisuus ei saisi ylittää 25%:a vuodessa (F~0,3) tarvittaisiin noin 5-10 x pienennys taimeneen kohdistuvaan kuolleisuuteen Sivusaaliskuolleisuus on kriittinen tekijä Villit vaellustaimenkannat tukevat kestävää kalastusta, jos alamitta on vähintään 60 cm ja kalastuskuolleisuus alle kolmanneksen vuodessa. Massiivisella istutustoiminnalla on sumennettu ihmisten käsitys luonnonkantojen tuottokyvystä ja tarjottu kalastettavaa välittämättä villien kantojen kohtalosta. Harvinainen ei ole runsas! Anssi Vainikka, Lohimaa, 25.08.2017 20/21

Kiitos Taimentutkimuksessa mukana: Pekka Hyvärinen Anti Vasemägi Jenni Prokkola Silva Uusi-Heikkilä Nico Alioravainen Alexandre Lemopoulos Anssi Vainikka, Lohimaa, 25.08.2017 21/21