Kun exästä ei pääsekään eroon tapauksena eron jälkeinen vaino. Pieksämäki Jonna Brandt Pia Marttala

Samankaltaiset tiedostot
VARJO tukikeskus.

Lapset ja eron jälkeinen vaino. Pieksämäki Jonna Brandt Pia Marttala

Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PUUTTUMATTA JÄTTÄMISEN HINTA TURKU ERON JÄLKEINEN VAINO. Jaana Kinnunen, VARJO-hanke

MARAK Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

väkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

Turvakotien asiakkaat

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Sukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?

LAPSEN OIKEUS SUOJAAN

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp

Kajaani ERON JÄLKEINEN VAINO

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen

Nuoret ja sosiaalinen media

MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Miesten kokema väkivalta

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari

Oulu ERON JÄLKEINEN VAINO. Riitta Hannus psykoterapeutti hanketyöntekijä Oulun ensi- ja turvakoti

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon arviointi ja väkivaltariski

Väkivalta parisuhteessa

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PUUTTUMATTA JÄTTÄMISEN HINTA TURKU. Jaana Kinnunen, VARJO-hanke

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

LÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Kuntajohtajien kokema uhkailu tai häirintä

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, Päivi Vilkki, varatuomari

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS NÄKÖKULMINA VAINON UHRI JA LÄHEINEN. Oulu Riitta Pohjoisvirta ja Pia Marttala

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Juristipäivystys Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl)

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Ulkomaalaisen uhrin erityinen haavoittuvuus ja oleskeluluvat

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Väkivallan esiintyminen työssä

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti

Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa

Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisten turvallisuudesta

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

MARAK THL 1

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

Naisen väkivalta. Sari Nyberg, toiminnanjohtaja Maria Akatemia ry Emma Laine, ehkäisevän väkivaltatyön koordinaattori, Maria Akatemia ry

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Pieniä ihmisiä - suuria asioita väkivaltatyön foorumi Mikkelissä Maija Pietiläinen ja Jaana Kinnunen Tervetuloa!!!

Ensihoitopalvelualan opintopäivät Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna Seksuaalinen väkivalta

Nainen on kuitenki aika sitkee

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

Istanbulin yleissopimus

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille

Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta Päivi Helakallio. Copyright Suvanto ry 2015

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava

Laki. rikoslain muuttamisesta. sellaisina kuin ne ovat, 27 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 42 luvun 1 laissa 343/1939, ja

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Transkriptio:

Kun exästä ei pääsekään eroon tapauksena eron jälkeinen vaino Pieksämäki 17.10.2018 Jonna Brandt Pia Marttala

Vaino lukuina Naisista vainoa on kokenut 8-31 % ja miehistä 2-13 % (meta-analyysi 175 tutkimusta) EU- tutkimus (EU:n perusoikeusviraston FRA) 2014: Suomessa 24% yli 15- vuotiaista naisista kokenut vainoa Vainoaja on yleensä tuttu. Ex-kumppani on vainoajana vähintäänkin puolessa tapauksista Ex-kumppaninsa vainoamista 75-95% naisia, puhtaasti digitaalisessa vainossa naiset ja miehet vainoavat yhtä usein Noin puolet väkivaltaisista miehistä jatkaa kumppaniin kohdistuvaa väkivaltaista vainoamista vielä eron jälkeen Entiset parisuhdekumppanit ovat väkivaltaisimpia vainoajia, sillä vainoamista edeltävä intiimisuhde lisää väkivallan todennäköisyyttä vainossa yli 50% Ex-puolison surmaamiseen syyllistyneistä miehistä 76 % oli vainonnut uhria ennen surmatekoa Spitzberg ja Cubach 2007, Frye ym. 2006, Johnson ym. 2000, Kumpuniemi 2012, Maple, ym.2011, Piispa ym. 2004 & 2008; EU:n laaja uhritutkimus 2014 22.8.2018 2

Vaino tunkeutuu väkisin uhrin arkeen, sosiaalisiin suhteisiin, ympäristöön ja mieleen Vaino henkisenä piinana Vainon haavoittavuus (Nikupeteri 2016) Sosiaalinen haavoittavuus Psykologinen ja emotionaalinen haavoittavuus Fyysinen haavoittavuus Ontologinen haavoittavuus Ajallinen haavoittavuus Moraalinen haavoittavuus

nimimerkki SIELU MUSTELMILLA JA IHMINEN RIKKI" Vainotun ex-puolison ja lasten elämä on kuin mustaan kuiluun joutumista mistä ei pääse ylös. Arki ei ole milloinkaan tavallinen tai normaali, vaan siihen kuuluu pelkoa, painajaisia, toivottomuutta, henkistä uupumista ja äärirajoille venymistä. Arki on viranomaisia, poliisin tuomia uhkasakkoja, haastemiehiä, lausuntoja, käräjäsaleja, uhkauksia, solvauksia täynnä oleva juoksupyörä Nainen, vaino jatkunut yli 30 vuotta

Parisuhdeväkivallan muodot ja vaino (Minna Piispa 2008) Episodi menneisyydessä (39 %) Lievä, menneisyydessä tapahtunut episodi Myös henkiset seuraukset vähäisempiä Väkivallan lyhyt historia (33 %) Nuorten naisten kokemaa (18-29 v) Väkivalta on alkanut lyhyen ajan sisällä Vakavaa väkivaltaa, vaikka ei aiheuttanut vakavia vammoja Miehen kontrollilla ei niin suurta osuutta vrt. muut tyypit Henkinen piina (19 %) Väkivalta rajua ja jatkuu usein eron jälkeen Väkivalta on jatkunut pidemmän aikaa Kontrolli ja alistaminen saanut ajan kuluessa suuremman roolin, mutta fyysinen väkivalta ei välttämättä lopu kokonaan Parisuhdeterrorismi (10 %) Väkivalta rajua ja jatkuu usein eron jälkeen Väkivalta jatkunut pidemmän aikaa Väkivallalla tapana jatkua eron jälkeen ja voi johtaa naisen surmaamiseen

Voi sisältää sekä väkivaltaisia että tavanomaisia tekoja Näyttäytyy ulkopuolisille ristiriitaisena Teot merkityksellistyvät yhteisen historian kautta Kaikki väkivallan muodot tunnistettavissa: henkinen, fyysinen, taloudellinen, sosiaalinen, uskonnollinen ja seksuaalinen sekä digitaalinen väkivalta Ei-väkivaltaiset teot kuten huomionosoitukset, lahjat ja huolen ilmaisut lasten hyvinvoinnista Vaino tekoina

Onkohan lasten turvallista olla siellä? Huoltoriidat eivät ole lastensuojelullinen asia Huhupuheita Isä on kiinnostunut lapsistaan, sen takia se on niin tiiviisti tässä mukana ja on yhteydessä äitiin Minua pelottaa mitä se puhuu lapsille Äiti on jotenkin vainoharhaisen oloinen. Onko se nyt oikeasti niin että mies näkisi noin paljon vaivaa exänsä eteen? En käsitä mistä tässä nyt on kyse, ei koko avioliitossa edes ollut mitään ongelmia ennen eroa Kyllä se siitä ajan kanssa helpottaa! Kyllä se on niin että isiä aina syytetään ja tämä on pelkkää vieraannuttamista Vanhempien tulee keskenään sopia lapsiin liittyvistä asioista Se on aina ollut tuommonen, vaikea valittaja

Vainolaki (RL 25 luku, 7a ) Joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, vainoamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Vainotekoja Alkoi monimuotoinen vainoaminen. Olen joutunut neljä vuoden aikana hakemaan lähestymiskieltoa kolme kertaa. Vainoaminen eron jälkeen on ollut pahoinpitelyä julkisella paikalla, nettitilausten tekemistä nimissäni, kuvani laittamista seksipalstoille, puhelinhäirintää, tappouhkauksia, perättömiä lastensuojelu- ja rikosilmoituksia, seuraamista, ikkunoiden rikkomista, kotiin tunkeutumista, ynnä muuta kiusantekoa. 2 lapsen äiti

Arki Hän on toiminut koko ajan niin, että ei voi jäädä siitä kiinni. Stalkkauskin tapahtui vieraalla autolla. Sitten hän hyvin ylimielisesti kysyi tuntomerkkejä ja rekisterinumeroa ja nauroi, että en voi todistaa. Postilaatikko on hajoitettu, postit alkoivat hävitä postilaatikosta, ovimatto käytiin viiltämässä halki jollain terävällä. Kaikki nämä olivat uhkailuja sen jälkeen kun hän oli lyönyt lasta tai joutui pakolla antamaan luvan lapsemme terapiaan. Asuimme lopulta turvakameroiden valvoessa ja hälytyslaitteiden ja vartijapalvelun turvin. Todellakaan se ei ollut normaalia elämää. 3 lapsen äiti

Luottamus viranomaisiin Toisaalta pelkään niin paljon, että minua ei uskota, että käyttäydyn itsekin siten, kuin valehtelisin, vaikka puhunkin totta. Tässä varmaan on yksi syy, miksi emme ole tulleet aina kuulluksi Kaiken tämän jälkeen on vain niin vaikeaa luottaa keneenkään Olen nähnyt kuinka taitavasti ihminen osaa valehdella ja kuinka valheet uppoavat ihmisiin, jotka haluavat auttaa. Nainen, 2 lasta

Pelko ja turvattomuus - vainoteot Pahoinpitelyn ja tappamisella uhkaamisen jälkeen, olen elänyt pelossa oman ja lapseni hengen takia. Mies ajelee taloni ohi, koneeseeni ja puhelimeeni hän asensi vakoiluohjelman, soittoja tuli päivittäin useita samoin viestejä. Ystäväni ovat joutuneet haukkumisien uhreiksi ja myös vanhempani ja moni muu jotka jollakin tavalla ovat olleet minun puolellani hänen mielestään. Nainen, 1 lapsi

Kontrolli Siis virallisesti lapsillani saa olla puhelimet isänsä luona. Isä estää lapsiani pitämästä yhteyttä henkisellä kontrollilla. Hän kritisoi lapsia, jos he viestittelevät minun kanssani. Siksi lapseni on ollut minuun aina salaa yhteydessä. 3 lapsen äiti

Luottamuksen menetys Itselleni luottamus toisiin romuttui ja sitä yritän parhaillaan työstää, yritän nähdä ihmisissä hyvän enkä sitä että jollain on motiivi satuttaa minua. Vahvaksi naiseksi sanominen satutti ennen koska koin olevani heikko ja lyöty. Nainen, 1 lapsen äiti

vanhemmuus Syyllisyydentunteeni lasten kokemuksista painoi niin kovasti, että minulle ei riittänyt mikään normaali äitiys, vaan minun olisi pitänyt olla täydellinen kelvatakseni itselleni. En uskonut ammattilaisia, vaikka he sanoivat, että olen hyvä äiti. Nyt uskallan nähdä itseni normaalina äitinä ja hyväksyn, etten ole täydellinen. Minulle tämä on ollut todella tärkeää, koska joudun koko ajan kohtaamaan sen, että miksi lapseni oireilevat. 3 lapsen äiti

Rakkautta vai vainoa?vai vainoa? Every breath you take. every move you make. Every bond you break. Every step you take. I ll be watching you Every single day And every word you say Every game you play, every night you stay I'll be watching you Oh, can't you see You belong to me?... Police-yhtye, Sting 1983

Vainoerityisyys Jokainen kohtaaminen uhrin ja vainoajan välillä lisää vainoa! Jokainen onnistunut yhteydenotto vahvistaa vainoajalle käsitystä siitä, että kannattaa jatkaa tavoittelua. On yhdensuuntaista. Valta-asetelma: kontrolloija/kontrolloitu, alistaja/alistettu, vainoaja/vainottu, tekijä/uhri Eroaminen ei tuo apua, voi pahentaa kontrollia ja henkistä väkivaltaa, sekä voi laukaista fyysisen väkivallan. Yhteiset lapset joutuvat usein vainon välineiksi todellinen kiinnostus ex-kumpanissa ei lapsissa 22.8.2018

Vainon vakavuus Hengenvaara Edellisten lisäksi mm. Ke uhkailu, pelottelu, fyysinen väkivalta, omaisuuden tuhoaminen Kontrolli, seuraaminen, piina, henkinen ylivalta jatkuu

Anna Nikupeteri 2018 Miten uhri voi tulla tulkituksi Tulkinta teemat Tulkintoja määrittävät tekijät Vieraannuttava vanhempi Ei-suojeleva äiti Vanhemmuus äitiys - Moraali - Vaikea asiakas - Vastuuntunnoton vanhempi - Manipuloiva vanhempi - Vastuu - Äiti vastuussa vainosta, sen kanssa selviämisestä, lasten hyvinvoinnista Vainoharhainen nainen Epäjohdonmukainen uhri naiseus uhrius - Rationaalisuus - Totuuden arviointi - Vainotekojen vakavuuden arviointi - Uhrin selontekojen arviointi - Toimijuus - Avuntarpeen arviointi perustuen naisten käyttäytymiseen ja toimintaan - Aktiivinen vs. passiivinen uhri

Perusteos eron jälkeisestä vainosta: tilanteista ja prosesseista, joissa parisuhdeväkivalta ei päätykään eroon Kirja löytyy: https://issuu.com/ensijaturvakotienliitto/docs/va rjosta_valoon

Anna Nikupeteri: Vainottuna. Eron jälkeisen vainon tunnistaminen ja uhrien kohtaaminen. Acta Universitatis Lapponiensis 336. Lapin yliopisto 1) Miten vaino ilmenee naisten ja lasten arjessa? 2) Millaisia kokemuksia uhreilla on palvelu- ja oikeusjärjestelmästä? Tutkimukseen osallistui 20 naista ja 13 lasta (2-21 v) VARJO-hankkeesta (VIOLA ry ja Oulun Ensi- ja turvakoti ry)

Timo Harju ja Nina Haiko: Satu kameleontille ja muita satuja sinulle. Ensi ja turvakotien liitto, 2017. Satukirja lasten kanssa työskentelyn tueksi. Satuhenkilöiden kokemuksissa heijastuvat lasten ja nuorten kertomukset tilanteista, joissa väkivalta on jatkunut vanhempien eron jälkeen. Kirjan lopussa keho- ja sanataideharjoitteita. https://issuu.com/ensijaturvakotienliitto/docs/satu_kameleo ntille_muita_satuja/47