TÄRKEÄ HUOMAUTUS. SATELLINE-3AS Käyttöohje, Versio 3.3

TÄRKEÄ HUOMAUTUS Tämän käyttöohjeen tekijänoikeudet omistaa SATEL Oy (jota tässä käyttöohjeessa kutsutaan myös nimellä SATEL). Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun jäljentäminen ilman tekijänoikeuden haltijan kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin tai sen kääntäminen kokonaan tai osittain millekään kielelle mukaan lukien ohjelmointikielet käyttäen mitä tahansa sähköistä, mekaanista, magneettista, optista, manuaalista tai muuta menetelmää tai tallennustapaa on kielletty. SATEL pidättää itsellään oikeuden muuttaa tuotteidensa teknisiä tietoja tai toimintoja tai lopettaa minkä tahansa tuotteen valmistuksen tai tuen ilman erillistä ilmoitusta ja kehottaa asiakkaitaan varmistamaan, että käytössä olevat tiedot ovat voimassa. SATEL-ohjelmistot toimitetaan sellaisenaan. Valmistaja ei myönnä minkäänlaista takuuta mukaan lukien soveltuvuus tai sopivuus tiettyyn sovellukseen. Missään tapauksessa valmistaja tai ohjelmiston kehittäjä ei ole vastuussa ohjelmiston käytöstä mahdollisesti syntyvistä vahingoista. Ohjelmistojen nimet sekä itse ohjelmat sekä niihin kuuluvat tekijänoikeudet kuuluvat yksinomaan SATEL Oy:lle. Ohjelmiston siirto, lisensointi eteenpäin, vuokraus, kuljettaminen, kopiointi, muuttaminen, kääntäminen, muuntaminen johonkin toiseen ohjelmointikieleen tai purkaminen mitään tarkoitusta varten on kielletty ilman SATEL:in kirjallista suostumusta. SATEL OY:N TUOTTEITA EI OLE SUUNNITELTU, TARKOITETTU EIKÄ TARKASTETTU KÄYTETTÄVÄKSI ELINTOIMINTOJEN YLLÄPITÄMISEEN TARKOITETTUJEN LAITTEIDEN TAI JÄRJESTELMIEN TAI MUIDEN KRIITTISTEN JÄRJESTELMIEN OSANA, EIKÄ NIILLE ANNETA MITÄÄN TOIMINTATAKUUTA, MIKÄLI NIITÄ SELLAISISSA SOVELLUKSISSA KÄYTETÄÄN. Salo, Suomi 2011 1

KÄYTTÖÄ KOSKEVIA RAJOITUKSIA SATELLINE-3AS(d) -radiomodeemi on suunniteltu toimimaan taajuusalueella, jonka jako eri käyttötarkoituksiin vaihtelee maittain ja alueittain. Radiomodeemin käyttäjän on huolehdittava siitä, että laitetta ei käytetä ilman paikallisen radiohallintoviranomaisen lupaa muilla kuin erillisellä määräyksellä luvasta vapautetuilla radiokanavilla. SATELLINE-3AS(d) (330...470 MHz) on luvallista käyttää seuraavan listan mukaisissa maissa, joko luvasta vapailla tai luvanvaraisilla kanavilla. Lisätietoa on saatavilla paikallisilta taajuusviranomaisilta. Maat*: AT, AU, BE, BR, CA, HR, CZ, CY, DK, EE, FI, FR, DE, GR, HK, HU, ID, IS, IE, IL, IT, KR* 1, LV, LT, MY, MX, NL, NO, OM, PL, PT, RO, RU, SG, SK, ZA, ES, SE, CH, TH, TR, UA, GB, US ja VN. * 1 Koreaan oma versio saatavilla. Malli SATELLINE-3AS(d) 869 MHz on suunniteltu toimimaan CEPT:n alaisen Euroopan Radiokomitean (ERC) laatiman suosituksen CEPT/ERC/REC 70-03 mukaisella luvasta vapaalla taajuusalueella 869.400 869.650 MHz. Kyseessä olevan taajuusalueen käyttöön liittyy lähetyksen kestoa koskeva rajoitus, jonka mukaan yksittäinen radiomodeemi saa lähettää enintään 10% kokonaisajasta, kuitenkaan samalla ylittämättä yhtämittaisen lähetyksen 36 sekunnin ylärajaa. Lisäksi antennin säteilemä lähetysteho on rajoitettava arvoon 500 mw ERP. Maat*: AT, BE, HR, DK, EE, FI, FR, DE, GR, HU, IS, IE, IT, NL, NO, PL, PT, SG, SK, ZA, ES, SE, CH, TR ja GB. SATELLINE-3AS(d) Epic on luvallista käyttää seuraavan listan mukaisissa maissa, joko luvasta vapailla tai luvanvaraisilla kanavilla. Lisätietoa on saatavilla paikallisilta taajuusviranomaisilta. Maat*: AT, AU, BE, CA, HR, DK, EE, FI, FR, DE, GR, HU, ID, IS, IE, IL, IT, LT, LV, MY, NL, NO, OM, PL, PT, RO, RU, ZA, ES, SK, SE, CH, TH, TR, UA, GB, US ja VN. VAROITUS! SATELLINE-3AS(d) ja Epic radiomodeemien käyttäjille Pohjois-Amerikassa. Johtuen taajuusalueen 406.0 406.1 MHz varaamisesta vain hallinnolliseen käyttöön, luvattomien käyttäjien on ehdottomasti kiellettyä käyttää radiomodeemia tällä taajuusalueella. Lisäksi projektikohtaiset hyväksynnät mahdollisia seuraaviin maihin: IN, KZ ja TW. * Maakoodit ovat ISO 3166-1-Alpha-2 standardin mukaisia. 2

VALMISTAJAN VAKUUTUS SATELLINE-3AS(d) SATEL Oy vakuuttaa, että SATELLINE-3AS(d) radiomodeemi täyttää sitä koskevat, direktiivin 1999/5/EY oleelliset vaatimukset ja muut ehdot. Siksi modeemi on merkitty seuraavalla CEmerkillä. 0523 3

SATELLINE-3AS(d) Epic SATEL Oy vakuuttaa, että SATELLINE-3AS(d) Epic radiomodeemi täyttää sitä koskevat, direktiivin 1999/5/EY oleelliset vaatimukset ja muut ehdot. Siksi modeemi on merkitty seuraavalla CEmerkillä. 0523 4

SATELLINE-3AS(d) 869 SATEL Oy vakuuttaa, että SATELLINE-3AS(d) 869 radiomodeemi täyttää sitä koskevat, direktiivin 1999/5/EY oleelliset vaatimukset ja muut ehdot. Siksi modeemi on merkitty seuraavalla CEmerkillä. 0523 5

TAKUU JA TURVALLISUUSOHJEET Lukekaa nämä turvallisuusohjeet tarkasti ennen tuotteen käyttöönottoa. o Takuu ei ole voimassa, mikäli tuotetta käytetään tavalla, joka on ristiriidassa tässä käyttöoppaassa annettujen ohjeiden kanssa tai mikäli radiomodeemin kotelo on avattu. o Radiomodeemia tulee käyttää vain paikallisten viranomaisten määräämillä taajuuksilla ylittämättä annettuja lähtötehon maksimiarvoja. SATEL tai sen jälleenmyyjät eivät ole vastuussa, mikäli sen valmistamia radiolaitteita käytetään laittomalla tavalla. o Tässä käyttöoppaassa kuvattuja laitteita tulee käyttää vain annettujen ohjeiden mukaisella tavalla. Laitteiden virheetön ja turvallinen toiminta voidaan taata vain mikäli laitteiden kuljetus, säilytys ja toiminta tapahtuu asianmukaisesti. Tämä koskee myös laitteiden huoltoa. o Vaurioiden välttämiseksi sekä radiomodeemi että päätelaite tulee kytkeä aina pois päältä ennen liitäntäkaapelien kytkentää. Varmistakaa, että eri laitteiden signaalimaat ovat samassa potentiaalissa. Käytettävän teholähteen lähtöjännite on syytä tarkistaa ennen kytkentää radiomodeemiin. 6

SISÄLLYSLUETTELO TÄRKEÄ HUOMAUTUS... 1 KÄYTTÖÄ KOSKEVIA RAJOITUKSIA... 2 VALMISTAJAN VAKUUTUS... 3 TAKUU JA TURVALLISUUSOHJEET... 6 SISÄLLYSLUETTELO... 7 JOHDANTO... 12 1 SATELLINE-3AS(D)/869 MHZ/EPIC RADIOMODEEMIT... 13 1.1 SATELLINE-3AS(d) tekn. ominaisuudet (330...470 MHz)... 13 1.2 SATELLINE-3AS(d) 869 tekniset ominaisuudet... 14 1.3 SATELLINE-3AS(d) Epic tekn. ominaisuudet (330...470 MHz)... 15 1.4 Perusasetukset ja asennus... 16 1.4.1 SATELLINE-3AS(d) modeemin asennus SATEL-321 akkupaketin sisään... 18 2 SARJALIITÄNTÄ... 19 2.1 D15-liitin... 20 2.2 RS-232 -liitäntä... 21 2.3 RS-422 -liitäntä... 22 2.4 RS-485 -liitäntä... 23 2.5 RS-422/485-liitäntöjen terminointi... 23 3 RF-LIITÄNTÄ... 24 3.1 Lähetin... 24 3.2 Vastaanotin... 25 3.2.1 RSSI-signaali... 26 3.3 Prioriteetti RX/TX... 26 7

3.4 Virheenkorjaus... 27 3.5 Virheentarkistus... 28 3.6 Dual Band -versio... 28 3.7 Dual Channel -toiminto... 28 3.8 Free Channel Scan (FCS) toiminto... 30 3.9 User data whitening... 31 3.10 Pacific Crest ja TRIMTALK yhteensopivuus... 31 3.10.1 Yleistä... 31 3.10.2 Konfigurointi ohjelmointivalikossa... 31 3.10.3 Konfigurointi SL-komentoja käyttäen... 32 3.10.4 Asetukset... 32 3.10.5 Toistintoiminto (Repeater function)... 34 3.10.6 Tuki Local / Remote address toiminnoille... 35 3.10.7 Viive... 35 4 KÄYTTÖLIITTYMÄ... 37 4.1 LED-indikaattorit... 37 4.2 Ohjelmointitila... 37 4.2.1 Asetuksien muuttaminen lyhyesti... 38 4.2.2 Tehdasasetuksien palauttaminen... 39 4.3 Näyttö ja painikkeet (SATELLINE-3ASd ja 3ASd Epic)... 39 5 LÄPINÄKYVÄ TIEDONSIIRTO... 41 5.1 RS-liitäntä, datan muoto... 41 5.2 Kättelylinjat... 42 5.2.1 CTS-linjan toimintavaihtoehdot... 42 5.2.2 CD-linjan toimintavaihtoehdot... 42 5.2.3 Säädettävä tauko (Pause length)... 43 5.2.4 RTS-linjan toimintavaihtoehdot... 44 5.3 Ajoitus ja viiveet tiedonsiirron aikana... 44 5.3.1 Datan puskurointi radiomodeemissa... 44 5.3.2 Valinnainen lähetyksen alkuviive... 45 5.4 Testit... 45 6 TOISTIMET JA OSOITTEET... 47 6.1 Toistin 47 8

6.2 Osoitus... 48 6.2.1 Yhteys kahden pisteen välillä... 50 6.2.2 Yhden tukiaseman ja monen ala-aseman järjestelmä... 50 6.3 Toistimien ja osoitteiden käyttäminen samassa järjestelmässä... 51 6.3.1 Usean toistimen järjestelmä... 51 6.3.2 Toistinketju käyttäen osoitepareja... 52 6.3.3 Toistinketju käytettäessä kaksoisosoitusta... 52 6.3.4 Redundantti toistinketju... 53 7 MESSAGE ROUTING -REITITYS... 54 7.1 Yleistä... 54 7.1.1 Reititystoiminnon ominaisuudet... 55 7.1.2 Reititykseen liittyvät rajoitukset... 55 7.1.3 Reititystoiminnon käyttöönoton perusteet... 55 7.1.4 SaTerm ja Reititys-toimintatilan asetukset... 56 7.1.5 Reitityksen manuaalinen määrittäminen... 57 7.1.6 Reititykseen liittyvän protokollan määrittäminen... 57 7.2 Reitityksen toimintatilat... 58 7.3 Tarkempi selostus reitityksen toiminnasta... 59 7.3.1 Source-menetelmä... 59 7.3.2 Virtual-menetelmä... 59 7.3.3 Source-menetelmän ylihyppytoiminto... 60 7.3.4 Verkkotunnus... 61 8 DIVERSITEETTIVASTAANOTTO SATELLINE-3AS(D) EPIC... 62 8.1 Monitie-eteneminen... 62 8.2 Antennin asennus... 63 9 ASETUKSET... 64 9.1 Asetuksien muuttaminen päätelaitteen avulla... 64 9.1.1 Taajuus... 65 9.1.2 Radioasetukset... 66 9.1.3 Osoitukseen liittyvien asetuksien muuttaminen... 68 9.1.4 Sarjaporttien asetukset (Port 1 ja 2)... 70 9.1.5 Kättely... 73 9.1.6 Erikoistoiminnot... 75 9.1.7 Reititys... 76 9.1.8 Testit... 80 9.1.9 Tehdasasetuksien palauttaminen... 80 9.1.10 Muutettujen asetuksien tallentaminen muistiin... 80 9.2 Asetuksien muuttaminen näytön avulla... 81 9

9.2.1 Taajuusasetukset... 82 9.2.2 Radioasetukset... 84 9.2.3 Osoitus... 85 9.2.4 Sarjaporttien asetukset... 86 9.2.5 Kättely... 87 9.2.6 Erikoistoiminnot... 88 9.2.7 Testit... 88 9.2.8 Tehdasasetuksien palauttaminen... 89 9.2.9 Näytön kontrasti... 89 9.2.10 Muutettujen asetuksien tallentaminen muistiin... 90 9.3 SL-komennot... 90 9.3.1 Taajuus... 91 9.3.2 Osoitus... 91 9.3.3 Radioparametrit... 92 9.3.4 Muut toiminnot... 93 10 ASENNUS... 96 10.1 Radiomodeemin asennus... 96 10.2 Liitäntäkaapelit... 97 10.2.1 RS-232 -johdotus... 97 10.2.2 RS-422 -johdotus... 99 10.2.3 RS-485 -johdotus... 100 10.2.4 Sulake... 101 10.2.5 Virtalähde... 101 10.3 Antennin asennus... 101 10.3.1 Kädessä kannettavat laitteet... 101 10.3.2 Ajoneuvoihin asennettavat laitteet... 102 10.3.3 Keskusasemat... 102 10.3.4 Yleiset antenninasennusohjeet... 102 11 JÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU... 105 11.1 Radioyhteyden laatuun ja yhteysväliin vaikuttavat tekijät... 105 11.2 Kentänvoimakkuus... 106 11.3 Huomioita 869 MHz taajuusalueesta... 106 12 13 TARKISTUSLISTA... 107 VARUSTEET... 108 13.1 RS-232 -kaapelit ja adapterit... 108 13.2 RS-485/422 -kaapelit ja adapterit... 108 10

13.3 RF-kaapelit... 108 13.4 Antennit... 109 13.5 Suodattimet ja ukkossuojat... 109 13.6 Virtalähde... 109 13.7 Akkupaketti... 109 13.8 Kiinnitys ja kotelointi... 109 14 15 LIITE A... 110 LIITE B... 111 15.1 Toiminnalliset viiveet... 111 15.2 Lähetykseen liittyvät viiveet... 111 15.2.1 12.5 khz radiokanavan viiveet... 112 15.2.2 25 khz radiokanavan viiveet... 114 11

JOHDANTO SATEL Oy on suomalainen elektroniikka- ja tietoliikennetuotteita suunnitteleva ja valmistava yritys, joka on erikoistunut langattoman tiedonsiirron sovelluksiin. SATEL suunnittelee, valmistaa ja myy tiedonsiirtoon sekä hälytyksensiirtojärjestelmiin tarkoitettuja radiomodeemeja. Pääasialliset SATEL:in tuotteiden loppukäyttäjät ovat teollisuus, julkiset yhteisöt sekä yksityiset henkilöt. SATEL on Euroopan johtava radiomodeemien valmistaja. SATEL:in radiomodeemit on tyyppihyväksytty useimmissa Euroopan maissa sekä myös monissa Euroopan ulkopuolisissa maissa. Paikallistietoverkoissa siirrettävän tiedon määrä kasvaa jatkuvasti. SATELLINE-3AS radiomodeemit yltävät 19.2 kbps nopeuteen langattoman tiedonsiirtonopeuden osalta. Sarjaliitännän tiedonsiirtonopeus on valittavissa välillä 300 38400 bps. SATELLINE-3AS tarjoaa käyttäjälle nopeuden lisäksi myös muita tärkeitä ominaisuuksia; mm. sisäänrakennettu tuki sekä RS-422-, RS-485 - että tavanomaiselle RS-232 -väylälle. SATELLINE-3ASd ja SATELLINE-3ASd Epic -mallit sisältävät LCD-näytön, jonka avulla hyödynnetään uusia ominaisuuksia ja joka lisää radiomodeemien käytön helppoutta. Radiomodeemin toimintatilan tarkistus ja ohjelmointi voidaan suorittaa kenttäolosuhteissa ilman päätelaitetta LCD-näytön ja neljän (4) painonapin avulla. Näyttöä voidaan käyttää myös apuna asemien välisen radioliitännän testaamisessa. SATELLINE-3AS mahdollistaa radioverkkojen rakentamisen helposti käyttämällä sisäänrakennettua reititystä. Reititys toimii täysin läpinäkyvästi ja on liitettävissä useimpiin järjestelmäprotokolliin. SATELLINE-3AS sisältää myös nk. FEC-korjauksen (Forward Error Correction) paljon kohinaa sisältävien kanavien aiheuttamien virheiden määrän minimoimiseksi. SATELLINE-3AS radiomodeemin neljä perustoimintatilaa ovat: tiedonsiirtotila (Data Transfer Mode), ohjelmointitila (SETUP Mode), testaustila (Test Mode) ja valmiustila (Standby Mode). HUOMIO1! Tämä käyttöohjeversio 3.3 on yhteensopiva E2-PF merkittyjen radiomodeemien kanssa, joissa on ohjelmaversio 3.39 tai uudempi. Merkintä löytyy radio-modeemin sarjanumerotarrasta, kts. esimerkki alla. HUOMIO2! Ohjelmaversiot alkaen numerosta 3.00 (tiedostotyyppi.sf2) soveltuvat SATELINE- 3AS(d) radiomodeemeille joiden sarjanumerotarrassa on merkintä E2. Ohjelmaversiot 0.xx 2.xx soveltuvat modeemeille joiden sarjanumerotarrassa ei ko. merkintää ole. Näiden ohjelmaversioiden tiedostotyyppi on.sff. 12

1 SATELLINE-3AS(d)/869 MHz/Epic RADIOMODEEMIT 1.1 SATELLINE-3AS(d) tekn. ominaisuudet (330...470 MHz) SATELLINE-3AS(d) (330 470 MHz) täyttää seuraavat kansainväliset standardit: EN 300 113-1, -2 ja EN 300 220-1, -3 (radio), EN 301 489-1, -5 (EMC) ja IEC 60950-1 (turvallisuus). RADIO Taajuusalue Viritysalue Kanavaväli Kanavien lukumäärä Taajuusvirhe Lähetystyyppi Tiedonsiirtotapa LÄHETIN Kantoaaltoteho Kantoaaltotehon stabiilisuus Viereisen kanavan teho Harhalähetteet VASTAANOTIN Herkkyys Yhteiskanavavaimennus Viereisen kanavan selektiivisyys Keskeismodulaatiovaimennus Harhalähteet MODEEMI Väylä Väyläliitin RS-väylän tiedonsiirtonopeus Radioliitännän tiedonsiirtonopeus Datan muoto YLEISTÄ 330... 470 MHz ±2 MHz keskitaajuudesta 12.5 khz / 20 khz / 25 khz 320 / 200 / 160 tai (2 x 160 / 100 / 80) *1 < ± 1.5 khz F1D Vuorosuuntainen (half-duplex) 10 mw...1 W / 50 ohm + 2 db / - 3 db EN 300 220-1/EN 300 113-1 mukainen EN 300 220-1/EN 300 113-1 mukainen - 115... -110 dbm (BER < 10 E-3) *2 > - 12 db > 60 db @ 12,5kHz, > 70 db @ 25kHz > 65 db < 2 nw RS-232, RS-485 or RS-422 D15, naaras 300 38400 bps 19200 bps (25 khz kanava) 9600 bps (12.5 / 20 khz kanava) Asynkroninen RS-232, RS-422, RS-485 Käyttöjännite Tehonkulutus, keskimäärin Käyttölämpötila-alue Varastointi lämpötila-alue Antenniliitin Kotelointi Koko K x L x S Asennuslevy Paino + 9...+ 30 V DC 1.1 W (vastaanotto), 5 W (lähetys) 0.05 W (valmius eli STAND-BY tilassa) -25 C...+55 C -40 C...+75 C (ehdoton maksimi/minimi) -40 C...+85 C TNC, 50 ohm, naaras Alumiinikotelo 137 x 67 x 29 mm 130 x 63 x 1 mm 260 g *1: Dual Band -versio toimii kahdella erillisellä 2 MHz leveällä taajuuskaistalla. *2: Riippuen vastaanottimen asetuksista, katso kappaleet 3.2, 9.1.2 ja 9.2.2. 13

1.2 SATELLINE-3AS(d) 869 tekniset ominaisuudet SATELLINE-3AS SATELLINE-3AS(d) 869 MHz täyttää seuraavat kansainväliset standardit: EN 300 220-1, -2 (radio), EN 301 489-1, -3 (EMC) ja IEC 60950 (turvallisuus). RADIO Taajuusalue Kanavaväli Kanavien lukumäärä Taajuusvirhe Lähetystyyppi Tiedonsiirtotapa LÄHETIN Kantoaaltoteho Kantoaaltotehon stabiilisuus Viereisen kanavan teho Harhalähetteet VASTAANOTIN Herkkyys Yhteiskanavavaimennus Viereisen kanavan selektiivisyys Keskeismodulaatiovaimennus Harhalähteet MODEEMI Väylä Väyläliitin RS-väylän tiedonsiirtonopeus Radioliitännän tiedonsiirtonopeus Datan muoto YLEISTÄ Käyttöjännite Tehonkulutus, keskimäärin Käyttölämpötila-alue Varastointi lämpötila-alue Antenniliitin Kotelointi Koko K x L x S Asennuslevy Paino 869.4125... 869.6375 MHz 25 khz 10 < ± 2.5 khz F1D Vuorosuuntainen (half-duplex) 10 mw... 500mW / 50 ohm + 2 db / - 3 db EN 300 220-1mukainen EN 300 220-1mukainen -113... -110 dbm (BER < 10 E-3) *1 > - 12 db > 60 db > 60 db < 2 nw RS-232, RS-485, RS-422 D15, naaras 300 38400 bps 19200 bps (25 khz kanava) Asynkroninen RS-232, RS-422, RS-485 + 9...+ 30 V DC 1.2 W (vastaanotto), 3.6 W (lähetys) 0.05 W (valmius eli STAND-BY tilassa) -25 C...+55 C -40 C...+75 C (ehdoton maksimi/minimi) -40 C...+85 C TNC, 50 ohm, naaras Alumiinikotelo 137 x 67 x 29 mm 130 x 63 x 1 mm 260 g *1: Riippuen vastaanottimen asetuksista, katso kappaleet 3.2, 9.1.2 ja 9.2.2. 14

1.3 SATELLINE-3AS(d) Epic tekn. ominaisuudet (330...470 MHz) SATELLINE-3AS(d) Epic täyttää seuraavat kansainväliset standardit: EN 300 113-2 (radiovaatimukset) sekä ETS 300 279 (EMC-vaatimukset). RADIO Taajuusalue Viritysalue Kanavaväli Kanavien lukumäärä Taajuusvirhe Lähetystyyppi Tiedonsiirtotapa LÄHETIN Kantoaaltoteho Kantoaaltotehon stabiilisuus Viereisen kanavan teho Harhalähetteet VASTAANOTIN Herkkyys Yhteiskanavavaimennus Viereisen kanavan selektiivisyys Keskeismodulaatiovaimennus Harhalähteet Diversiteetti MODEEMI Väylä Väyläliitin RS-väylän tiedonsiirtonopeus Radioliitännän tiedonsiirtonopeus Datan muoto 330... 470 MHz ±2 MHz keskitaajuudesta 12.5 khz / 20 khz / 25 khz 320 / 200 / 160 tai (2 x 160 / 100 / 80) *1 < ± 1,5 khz F1D Vuorosuuntainen (half-duplex) 1, 2, 5 tai10 W / 50 ohm + 2 db / - 3 db EN 300 113-1 mukainen EN 300 113-1 mukainen - 116... -110 dbm (BER < 10 E-3) *2 > - 12 db > 60 db @ 12,5kHz, > 70 db @ 25kHz > 65 db < 2 nw Paikkadiversiteetti RS-232, RS-485, RS-422 D15, naaras 300 38400 bps 19200 bps (25 khz kanava) 9600 bps (12.5 khz kanava) Asynkroninen RS-232, RS-422, RS-485 YLEISTÄ Käyttöjännite Tehonkulutus, keskimäärin Käyttölämpötila-alue Varastointi lämpötila-alue Antenniliitin Kotelointi Koko K x L x S Paino +11.8...+30 V DC 1.6 W (vastaanotto), 32 W (lähetys) 0.1 W (valmius eli STAND-BY tilassa) -25 C...+55 C -40 C...+75 C (ehdoton maksimi/minimi) -40 C...+85 C TNC, 50 ohm, naaras Alumiinikotelo 151 x 123 x 29 mm 580 g (ilman lisäjäähdytystä) 1520 g (jäähdytysosalla) *1: Dual Band -versio toimii kahdella erillisellä 2 MHz leveällä taajuuskaistalla. *2: Riippuen vastaanottimen asetuksista, katso kappaleet 3.2, 9.1.2 ja 9.2.2. 15

1.4 Perusasetukset ja asennus SATELLINE-3AS Radiomodeemi toimitetaan seuraavilla asetuksilla (ellei tilauksessa ole muuta määritelty): TILAUSVAIHEESSA MÄÄRITETTÄVÄT KIINTEÄT ASETUKSET Radiotaajuusalue Asiakkaan tilauksen ja paikallisten viranomaisten määräykset huomioonottaen välillä 330 470 MHz (3AS ja Epic) tai 869.4125-869.6375 MHz (3AS 869) Kanavaleveys 12.5, 20 tai 25 khz, 869 MHz mallissa vain 25 khz VAPAASTI VALITTAVAT ASETUKSET Radioasetukset 1 W (3AS), 10W (Epic), 500mW (3AS 869) / -112 dbm (25 khz) tai -114 dbm (12.5 khz) / Diversity mode OFF (Epic ) Osoitus RX Address OFF / TX Address OFF Sarjaportti 1 ON / 19200 / 8 bit data / None / 1 stop bit, oletusasetus 12.5 ja 20 khz mallissa 9600 bps, Sarjaportti 2 OFF / 19200 / 8 bit data / None / 1 stop bit, oletusasetus 12.5 ja 20 khz mallissa 9600 bps Lisäasetukset Virheenkorjaus OFF / Virheentarkistus OFF / Toistintoiminto OFF / SL-komennot OFF / Prioriteetti TX Reititys OFF Testit OFF Message Routing -reititys OFF RS-portin liitäntätyyppi RS-232 tai RS-422 tai RS-485 Virtakaapelit (+V b ja GND) on kytkettävä jännitelähteeseen, jonka lähtöjännite on 9 30 V DC, (SATELLINE-3AS(d) Epic 11.8 30 V DC ) ja jonka lähtövirta on vähintään 1 A (SATELLINE-3AS(d) Epic vähintään 5 A). DTR nasta on myös kytkettävä positiiviseen jännitteeseen. Tarkemmat asennusohjeet ovat kappaleessa 10. Mikäli DTR-nastaa ei kytketä, radiomodeemi on valmiustilassa (STAND-BY tila) eikä tällöin lähetä tai vastaanota dataa. Koeyhteyttä luotaessa päätelaiteohjelmana voidaan käyttää joko SaTerm-ohjelmaa, jota on saatavissa veloituksetta jälleenmyyjältä tai suoraan SATEL Asiakastuesta, tai HyperTerminalohjelmaa. Kyseinen ohjelma sisältyy useimpiin MS Windows käyttöjärjestelmiin. Myös useat muut päätelaiteohjelmat soveltuvat radiomodeemien ohjaukseen. Perusasetukset päätelaiteohjelman osalta ovat: tietokoneen sarjaportti COM1, 19200 bps, 8 bit data, none parity, 1 stop bit. Jos kyseisen tietokoneen sarjaportti COM1 on varattu, voidaan käyttää muuta vapaana olevaa sarjaporttia edellä mainituilla asetuksilla. Mikäli radiomodeemin asetuksia halutaan muuttaa päätelaitteen avulla käyttäen ohjelmointieli SETUP-tilaa, tulee päätelaitteen nopeuden olla 9600 bps. 16

Peruskytkentä radiomodeemilta PC:n sarjaportille COM1 (RS-232): HUOMAUTUS! SATELLINE-3AS(d) -mallien tapauksessa käyttöjännite voidaan kytkeä nastaan 14 tai 15 ja jännitelähteen maa vastaavasti nastaan 7 tai 8. Sulakkeen koko on 1 A (hidas). HUOMAUTUS! SATELLINE-3AS(d) Epic:in suuremman virrankulutuksen vuoksi käyttöjännite tulee kytkeä nastoihin 14 ja 15, sekä maa nastoihin 7 ja 8. Sulakkeen koko on tällöin 4 A, hidas. 17

1.4.1 SATELLINE-3AS(d) modeemin asennus SATEL-321 akkupaketin sisään Ennen SATELLINE-3AS(d) tai 3AS(d) 869 modeemin asennusta SATEL-321 akkupaketin sisään, akkupaketti toiminto tulee valita seuraavasti: 1. Kytke modeemi ohjelmointitilaan, katso kappale 4.2 Ohjelmointitila 2. Valitse päävalikosta valikko 5 (Serial Port 2). 3. Valitse 1 (Port Status). 4. Valitse 3 (BATT/LCD) 3ASd tai 3ASd 869 modeemille. Valitse 4 (BATT/NO LCD) 3AS tai 3AS 869 modeemille. 5. Tallenna asetus. 6. Kytke modeemi takaisin tiedonsiirtotilaan (Data Transfer Mode). Huom! Molemmat sarjaportit pitää asettaa RS-232 tilaan, EI RS-485 / 422 ja modeemin SW version pitää olla V2.16 tai uudempi. Katso myös asennusohje SATEL-321 käyttöohjeen kappaleesta 4.2 Installing a radio modem into the SATEL-321 casing 18

2 SARJALIITÄNTÄ Radiomodeemia kutsutaan DCE:ksi eli tiedonsiirtolaitteeksi (Data Communication Equipment) kun taas PC:tä ja vastaavia kutsutaan DTE:ksi eli päätelaitteeksi (Data Terminal Equipment). SATELLINE-3AS(d) radiomodeemi sisältää 15-napaisen naaraspuolisen D tyypin liittimen, joka sisältää kaikki tarvittavat liitännät yhteyden muodostamiseksi tiedonsiirtolaitteena toimivan radiomodeemin sekä päätelaitteen välille. Radiomodeemin suunnittelussa on otettu huomioon viranomaisten asettamat EMC-vaatimukset. Radiomodeemin käyttäjän ei siten tarvitse huolehtia EMC-suojauksesta radiomodeemin osalta. Radiomodeemi sisältää kaksi erillistä sarjaporttia, jotka ovat Port 1 ja Port 2. Kerrallaan voidaan käyttää vain yhtä porttia. Port 1 on aina RS-232 standardin mukainen. Port 2 voi sen sijaan olla joko RS-232, RS-422 tai RS-485 standardien mukainen. Porttien asetukset on tehty tehtaalla asiakkaan tilauksen mukaisesti. Porttien liityntätyypin vaihto on mahdollista käyttäjän toimesta kytkemällä modeemi ohjelmointitilaan. HUOMAUTUS! D-LIITTIMEN LIITÄNTÄNASTAN 12 OLLESSA KYTKETTYNÄ MAAHAN (GND) RADIOMODEEMI ON OHJELMOINTITILASSA (SETUP MODE) JA KÄYTÖSSÄ ON TÄLLÖIN PORTTI Port 1 (LIITÄNTÄNASTAT 7,9,11)! Mikäli käytätte normaalisti porttia Port 2 tiedonsiirtoon, tulee sarjaliitäntäkaapeli vaihtaa soveltuvaan tyyppiin siirryttäessä ohjelmointitilaan. 19

2.1 D15-liitin SATELLINE-3AS Radiomodeemin D-15 naarasliitin Suunta IN on DTE:ltä (päätelaite eli Data Terminal Equipment) radiomodeemiin. Suunta OUT on radiomodeemilta DTE:lle. PORTTI JA TYYPPI NASTA SUUNTA NIMI SELITYS PORT1, molemmat mallit 6 OUT CTS * 9 OUT RD1 Tuleva data (port1) 11 IN TD1 Lähtevä data (port1) 13 IN RTS * PORT2 RS-232 mallissa 2 OUT CD * 3 OUT RD2 Tuleva data (port2) 4 IN TD2 Lähtevä data (port2) 5 OUT RSSI * PORT2 RS-422 mallissa 2 OUT A Tuleva data positiivinen 3 OUT B Tuleva data negatiivinen 4 IN A Lähtevä data positiivinen 5 IN B Lähtevä data negatiivinen PORT2 RS-485 -mallissa 2 IN / OUT A Data positiivinen **) 3 IN / OUT B Data negatiivinen **) YHTEISET NASTAT 1 IN DTR PÄÄLLÄ (V b ) / VALMIUS (NC) 10 OUT DSR 12 IN MODE DATA (NC) / OHJELMOINTI (GND) 7, 8 - GND Maa 14, 15 - V b Käyttöjännite Nastat mitkä eivät ole käytössä voidaan jättää kytkemättä. *) Kättelysignaalien kytkentä pysyy samana riippumatta siitä, kumpaa porttia (1 tai 2) käytetään. **) A ja B merkinnät ovat päinvastaiset Profibus standardissa. Liitäntänastojen lyhennykset on selitetty seuraavalla sivulla. 20

Liitäntänastojen selitykset: o RD = Receive Data eli vastaanotetun datan ulostulo. Radiomodeemilta DTE:lle lähtevän datan linja. o TD = Transmit Data eli lähetettävän datan sisäänmeno. DTE:ltä radiomodeemiin tulevan datan linja. o CTS = Clear To Send eli valmis lähetykseen. Katso kappale 5.2.1. o RTS = Request To Send eli lähetyspyyntö. Katso kappale 5.2.3. o CD = Carrier Detect eli kantoaallon ilmaisu. Katso kappale 5.2.2. o DTR = Data Terminal Ready eli päätelaite toiminnassa. Kun DTR-linja on kytketty positiiviseen jännitteeseen (esim. käyttöjännite V b ) radiomodeemi on päällä (ON), muussa tapauksessa radiomodeemi on valmiustilassa (STAND-BY-moodi). o DSR = Data Set Ready eli radiomodeemin päälläolon ilmaisin. o RSSI = Received Signal Strength Indicator eli vastaanotetun signaalin voimakkuuden ilmaisin. Voidaan käyttää signaalin voimakkuuden likimääräiseen määrittämiseen. Analoginen RSSI vaatii erikois HW-version; saatavilla ainoastaan erikseen tilaamalla. o Katso kappale 3.2.1. o MODE = toimintatila eli moodi. Kun MODE-linja on kytketty maihin (GND) radiomodeemi siirtyy ohjelmointitilaan (Programming Mode), jota käytetään kun radiomodeemin asetuksia halutaan muuttaa. Jos taas MODE-linja on avoin radiomodeemi siirtyy datan lähetys/vastaanottotilaan (Data Transfer Mode). Ohjelmointitilaa käytetään vain radiomodeemin asennuksen tai verkon toimintaasetusten muuton yhteydessä. Normaalisti radiomodeemi on aina datansiirtotilassa. Katso kappale 4.2. o GND = käyttöjännitteen negatiivinen napa sekä signaalimaa. o V b = käyttöjännitteen positiivinen napa. 2.2 RS-232 -liitäntä RS-232 -standardi määrittelee tietokoneen ja sen oheislaitteiden välillä muodostettavan sarjamuotoisen liikenteen liitäntätavan sekä signaalitasot. Useimmat tietokoneet ja niihin liitettävät oheislaitteet sisältävät yhden tai useamman RS-232 tyyppisen portin eli liitännän. RS-232 - standardissa käytetään siirtolinjoja, joissa kunkin yksittäisen signaalijohtimen signaalitasoa verrataan yhteiseen maahan. RS-232 on suunniteltu sarjamuotoiseen tiedonsiirtoon alle 15 m etäisyyksillä. RS-232 standardia sovelletaan usealla hiukan toisistaan poikkeavilla tavalla (mm. nastajärjestyksien osalta), ja tästä syystä erilaiset oheislaitteet ja tietokoneet eivät välttämättä ole suoraan yhteensopivia keskenään. (Katso myös kappale 10.2.1, jossa RS-232 johdotus). 21

2.3 RS-422 -liitäntä RS-422 -standardi määrittää sarjaliikenneliitännän, joka on melko samankaltainen RS-232 standardin määrittämän liitännän kanssa. RS-422:ssä käytetään kuitenkin tasapainotettuja (tai differentiaalisia) siirtolinjoja. Tasapainotettu eli differentiaalinen siirtolinja muodostetaan käyttämällä kahta johdinta kunkin yksittäisen signaalin siirtämiseen. Koska signaalin tila määräytyy johtimien keskinäisestä jännite-erosta (differentiaalista), johtimiin indusoituvat yhteismuotoiset häiriöt kumoavat toisensa. Myös samassa kaapelissa kulkevat eri signaalit vaikuttavat toisiinsa vähemmän. Siirtoetäisyys voi olla huomattavasti suurempi kuin RS-232 liityntää käytettäessä, jopa 1km. (Katso myös kappale 10.2.2, jossa RS-422 johdotus). Esimerkki: Tarkastelemme TX-signaalia, jossa signaali siirretään kahden johtimen (A ja B) avulla. Loogista 1 tilaa vastaa tilanne, jossa johtimen A jännite on suurempi kuin johtimen B jännite. Vastaavasti loogista 0 tilaa vastaa tilanne, jossa johtimen A jännite on pienempi kuin johtimen B jännite. 22

2.4 RS-485 -liitäntä SATELLINE-3AS RS-485 on RS-422 standardin laajennus, joka mahdollistaa useamman kuin kahden laitteen liittämisen samaan väylään. Liikennöinti perustuu puoliduplex -menetelmän käyttöön, jolloin kaapelipareja tarvitaan RS-422:n kahden sijasta vain yksi. RS-485 standardi määrittelee liityntöjen sähköiset ominaisuudet niin, että mahdolliset datan törmäykset ja kaapelin oikosulut eivät vahingoita laitteistoa. (Katso myös kappale 10.2.3, jossa RS-485 -johdotus). B B' T R A B' RT 120 RT 120 A' B R T A' A Radio modem Cable Terminal Cable 2.5 RS-422/485-liitäntöjen terminointi Kukin kahden johtimen muodostama differentiaalinen johdinpari on siirtolinja. Siirtolinja on päätettävä eli terminoitava oikein haitallisten heijastuksien ehkäisemiseksi. Yleinen tapa päättää kahden johtimen RS-485-tyyppinen differentiaalinen siirtolinja on asentaa nk. päätevastukset siirtolinjan kumpaankin päähän. Vaikka väylässä olisi useampia laitteita, tarvitaan päätevastukset vain kaapelin päihin. Päätevastuksen tulee olla sovitettu siten, että se vastaa mahdollisimman tarkasti siirtolinjan ominaisimpedanssia (tyypillisesti vastuksen arvo on välillä 100-120 ohm). RS-422 väylässä päätevastus tulee vain kunkin parin vastaanottavaan päähän. Päätevastukset ovat erityisen tärkeitä käytettäessä pitkää kaapelia ja suurta tiedonsiirtonopeutta. Jos kaapeli on riittävän lyhyt ei päätevastuksia välttämättä tarvita. 23

3 RF-LIITÄNTÄ Antenniliitin on TNC-tyyppiä ja sen impedanssi on 50 ohm. SATELLINE-3AS(d) Epic -malli sisältää kaksi antenniliitintä, joista vasemmanpuoleista käytetään sekä lähetykseen että vastaanottoon, kun taas oikeanpuoleista käytetään ainoastaan vastaanottoon. HUOM! SATELLINE-3AS Epic mallissa diversiteetti vastaanotto eli modeemin toinen vastaanotin voidaan kytkeä pois päältä (yhden antennin sovellus) muuttamalla asetus Diversity Mode OFF-tilaan ohjelmointitilassa. Katso kappale 9.1.2. On suositeltavaa suojata käyttämätön antennipotti TNC-liittimeen sopivalla suojuksella. Radiomodeemia tilattaessa on mainittava taajuuskaista, jolle radiomodeemi tehtaalla viritetään. Käyttäjä voi muuttaa radiomodeemin käyttämää taajuutta jälkikäteen ±2 MHz rajoissa keskitaajuudesta (perusviritysalue), tai 2 x 2 MHz taajuuskaistan sisällä käytettäessä erityistä Dual Band -versiota. Luonnollisesti kaikki paikallisten viranomaisten asettamat määräykset on otettava huomioon. 869 MHz modeemi sisältää 10 kpl 25 khz kanavia. Radiokanavan tiedonsiirtonopeus riippuu valitusta radiokanavan leveydestä. Kanavaleveys 25 khz mahdollistaa 19200 bps siirtonopeuden ja 12.5 / 20 khz kanavaleveys vastaavasti 9600 bps siirtonopeuden. Radiokanavan tiedonsiirtonopeus on aina vakio (19200 bps tai 9600 bps) riippumatta RS-väylän bittinopeudesta. Mikäli radiokanavan ja RS-väylän bittinopeudet poikkeavat toisistaan, radiomodeemi puskuroi siirrettävää dataa väliaikaisesti, joten datan katoamista ei tapahdu. Radiokanavan leveys asetetaan tehtaalla, eikä sitä voi jälkeenpäin muuttaa. 3.1 Lähetin Lähettimen lähetysteho on säädettävissä. Suurin sallittu teho riippuu maakohtaisista rajoituksista, joita ei tule missään tapauksessa jättää noudattamatta. Lähettimen teho kannattaa asettaa mahdollisimman pieneksi vaarantamatta kuitenkaan virheetöntä yhteyttä eri olosuhteissa. Suuret tehotasot lyhyillä yhteyksillä saattavat pahimmassa tapauksessa häiritä jopa järjestelmän omaa toimintaa. 24

LÄHETYSTEHO dbm 3AS 3AS 869 MHz 3AS Epic 10 mw +10 o o 20 mw +13 o o 50 mw +17 o o 100 mw +20 o o 200 mw +23 o o 500 mw +27 o o 1 W +30 o o 2 W +33 o 5 W +37 o 10 W +40 o SATELLINE-3AS Mahdolliset tehoasetukset SATELLINE-3AS(d) perheen radiomodeemeissa. HUOMAUTUS! Radiomodeemin lähetystehon asettaminen paikallisten viranomaisten asettamia rajoja suuremmaksi on ehdottomasti kielletty. Poikkeavien lähetystehojen asettaminen ja/tai käyttäminen saattaa johtaa viranomaisten rangaistustoimenpiteisiin. SATEL Oy ei vastaa valmistamiensa radiolaitteiden käytöstä lakien tai määräysten vastaisella tavalla syntyvistä korvausvaatimuksista tai rangaistuksista. HUOMAUTUS! SATELLINE-3AS(d) Epic -radiomodeemia toimitetaan kahdella erilaisella jäähdytyselementillä. Jos laitteen lähetin on päällä yli 20% ajasta täydellä teholla, laite vaatii lisäjäähdytyksen. 3.2 Vastaanotin Vastaanottimen herkkyys riippuu käytetystä kanavanleveydestä (=radiotiedonsiirtonopeudesta) ja virheenkorjauksesta alla olevan taulukon mukaan: FEC OFF FEC ON 25 khz -110 dbm -113 dbm 20 khz -112 dbm -115 dbm 12.5 khz -112 dbm -115 dbm Asetusten vaikutus vastaanottimen herkkyyteen Vastaanottimen asetus Signal threshold (signaalikynnys) määrää sen tason, jonka ylittävistä signaaleista yritetään etsiä datalähetyksen alkua. On suositeltavaa käyttää taulukossa annettuja arvoja. Jos signaalikynnys asetetaan liian alas (CD-ledi palaa koko ajan), saattaa vastaanotin yrittää synkronoitua kohinaan, jolloin datalähetys saattaa jäädä huomaamatta. Päinvastaisessa tapauksessa heikot datalähetykset hylätään, vaikka ne muuten olisivatkin vastaanotettavissa. SATELLINE-3AS(d) Epic sisältää kaksi erillistä vastaanotinta, joiden vastaanottamista signaaleista valitaan parempi. Näin monitie-etenemisen aiheuttaman häipymisen vaikutus jää pienemmäksi kuin yhtä antennia ja vastaanotinta käytettäessä. Vastaanottoantennien suositeltava etäisyys on -aallonpituutta, joka 450 MHz taajuudella vastaa 50 cm. 25

3.2.1 RSSI-signaali RSSI-signaali (Received Signal Strength Indicator eli vastaanotetun signaalin voimakkuuden ilmaisin) (D-liittimen liitäntänasta 5) ilmaisee radiomodeemin vastaanottaman radiosignaalin voimakkuuden. Tätä signaalia voidaan käyttää signaalitason likimääräiseen määrittämiseen. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty tyypillinen jännitetaso vastaanotetun signaalin voimakkuuteen nähden. On syytä huomata, että SATELLINE-3AS Epic -version tapauksessa vain oikeanpuoleisen vastaanottimen RSSI-signaali on kytketty liitäntänastaan 5. Viimeisimmän vastaanotetun viestin RSSI-signaalin arvo voidaan pyytää luettavaksi myös paikallisesti SL-komennon avulla (SL@R?, kts. kappale 9.3.3). RSSI-arvo on luettavissa 7 sekunnin ajan viestin vastaanoton jälkeen, jonka jälkeen arvo nollataan. SATELLINE-3AS Epic valitsee vahvemman signaalin vastaanottaneen vastaanottimen nimenomaan RSSI-arvojen perusteella. 4,5 4 RSSI-nastan taso / V 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 OFF -120-118 -116-110 -100-90 -80-70 -60-50 -40-30 Signaalin taso / dbm HUOMIO! SATELLINE-3AS(d) ja SATELLINE-3AS(d) Epic radiomodeemit joiden sarjanumerotarrassa on merkintä E2 (kaikki SATELLINE-3AS(d) modeemit toimitettu kesäkuun 2004 puolenvälin jälkeen) eivät sisällä RSSI nastaa oletuksena, koska tähän vaaditaan erikoisversio. Mikäli RSSI tarvitaan tulee se ilmoittaa selkeästi tilattaessa. Myös sarjaportti 2 (RS-232/422/482) ja RSSI nasta ovat vaihtoehtoisia. 3.3 Prioriteetti RX/TX SATELLINE-3AS(d):n Prioriteetti-toiminto (Priority) määrittää prioriteetin vastaanoton ja lähetyksen välillä. Asetusta voidaan muuttaa Ohjelmointitilaa (Programming Mode) käyttäen. Oletusarvona on se, että lähetyksellä on suurempi prioriteetti kuin vastaanotolla, eli oletusasetuksen arvo on Priority TX. 26

Priority TX tarkoittaa sitä, että lähetyksen ajoituksen määrittää radiomodeemiin liitetty päätelaite. Lähetin kytkeytyy välittömästi päälle päätelaitteen alkaessa siirtää sille dataa. Jos radiomodeemi vastaanottaa kyseisellä hetkellä dataa radiomodeemin vastaanottotila kytkeytyy pois päältä ja radiomodeemi siirtyy välittömästi lähetystilaan. Ajoituksen ohjaus ei edellytä minkäänlaista kättelymenettelyä. Prioriteetti RX -tilassa radiomodeemi pyrkii vastaanottamaan ilmasta kaiken sille lähetetyn datan. Mikäli päätelaite siirtää lähetettävää dataa tai SL-komennon radiomodeemiin, ne puskuroidaan. Radiomodeemi odottaa niin kauan, että parhaillaan vastaanotettava data tulee kokonaan vastaanotetuksi ennen puskuroidun datan lähettämistä. Edellä mainittu aiheuttaa ajoituksellisia viiveitä järjestelmään, mutta samalla radioteitse siirrettävien datojen väliset törmäykset vähenevät. Ominaisuudesta on erityisesti hyötyä järjestelmissä, joissa käytetään moninkertaista satunnaishakua. Priority -asetuksen muuttaminen tapahtuu ohjelmointivalikon kautta seuraavasti: 1) Prioriteetti RX / TX Jos Toistin-toiminto on kytketty päälle (kts. kappale 6.1), prioriteettiasetus kytkeytyy automaattisesti RX-tilaan. 3.4 Virheenkorjaus Toinen uusi SATELLINE-3AS:n ominaisuus on virheenkorjausmenetelmä. Nk. FEC-menetelmää (Forward Error Correction) hyödyntävän toiminnon ohjaus tapahtuu käyttäen Ohjelmointi tilaa (Programming Mode). FEC-toiminnon ollessa aktivoitu SATELLINE-3AS lisää automaattisesti lähetettävään dataan noin 30% ylimääräistä virheenkorjaustietoa, jonka perusteella vastaanottava modeemi pystyy korjaamaan tietyn määrän viallisia bittejä. Virheenkorjaus parantaa tiedonsiirron luotettavuutta huonoissa yhteysolosuhteissa. FECtoimintoa tulisi käyttää yhteysvälien ollessa pitkät ja/tai mikäli käytetyillä radiokanavilla esiintyy paljon häiriöitä. Ylimääräinen virheenkorjausdata kuitenkin hidastaa tiedonsiirtoa vastaavasti, eli noin 30%. Tarkat FEC-menetelmää käytettäessä esiintyvät viiveet on luetteloitu kappaleissa 15.1 ja 15.2. FEC-toiminnon asettaminen päälle ohjelmointitilasta: 1) Error correction ON HUOMAUTUS! Virheenkorjausasetuksen on oltava sama kaikissa radiomodeemeissa, joiden on tarkoitus liikennöidä keskenään. Jos lähettävä radiomodeemi käyttää virheenkorjausta ja vastaanottava ei (tai päinvastoin), dataa ei siirry. 27

3.5 Virheentarkistus SATELLINE-3AS Asettamalla virheentarkistus päälle radiomodeemi lisää lähetettävään dataan tarkistussummia. Vastaanotossa modeemi ei päästä dataa heti sarjaporttiin, vaan tarkistaa sen ensin. Ohjelmointitilan kohdassa Additional setup on kaksi erilaista optiota virheentarkistukselle: 2) Error check 6) Full CRC16 check Error check tarkistaa datan osittain vastaanoton yhteydessä. Full CRC16 check lisää kaksi tarkistussumma merkkiä käyttäjän dataviestin loppuun. Vastaanottava pää vastaanottaa ensin koko paketin ja mikäli tarkistussumma on oikea, dataviesti lähetetään sarjaporttiin. Mikäli Full CRC16 check otetaan käyttöön, toiminto pitää valita päälle kaikkiin saman radioverkon modeemeihin. Mikäli näin ei tehdä tarkistussumma näkyy sarjaportissa käyttäjän dataviestin lopussa. 3.6 Dual Band -versio SATELLINE-3AS(d) radiomodeemi on saatavissa myös erityisenä "Dual Band" -versiona. Dual Band -version radio-osa sisältää kaksi 2 MHz leveää taajuuskaistaa, joiden määräämissä rajoissa radiomodeemi voidaan ohjelmoida toimimaan millä tahansa kaistoihin sisältyvillä kanavilla. Taajuuskaistat viritetään tehtaalla ja kaistojen korkeimman ja matalimman taajuuden erotus on enimmillään 15 MHz (kts. oheinen kaavio). Keskitaajuus (Centre Frequency, fc) säädetään tehtaalla keskelle mainittuja kahta taajuuskaistaa. On syytä myös huomata, että käytettäessä SL-komentoja, on komento SL&F=nnn.nnnn ainoa taajuuden muuttamiseen liittyvä komento, joka toimii kaikissa tapauksissa. (SL&+/-=nn -komentoa voidaan käyttää ainoastaan mikäli nn ei ylitä arvoa 99). Max. 15 MHz Max. 2 MHz fc Max. 2 MHz HUOMIO! SATELLINE-3AS(d) Dual Band on erikoistuote ja sen taajuussäädöt tehdään aina tapauskohtaisesti. Ennen kuin aloitatte systeemisuunittelua olkaa yhteydessä valmistajaan ja tarkistakaa tekniset yksityiskohdat, jotka on otettava huomioon suunnittelussa. 3.7 Dual Channel -toiminto Asettamalla "Dual Channel" -toiminto päälle, SATELLINE-3AS radiomodeemi vastaanottaa ja lähettää dataa eri kanavia käyttäen. Radiomodeemin alustava asetustila on vastaanottokanava. TD-linjan datavirta käynnistää automaattisesti taajuuden siirron lähetyskanavalle. Taajuuden vaihtamiseen kuluva viive, ennen kuin datansiirto voidaan todellisuudessa aloittaa, on 40 ms ja sama aika vaaditaan paluuseen vastaanottokanavalle lähetyskanavasta. 28

Ylimääräinen viive modeemilta toiselle on kuvattu alla: Alku Lähetettävä DATA modeemin 1 TD-linjalla Loppu Normaali point-to-point viive (katso Liite B) + 40 ms ylimääräinen viive johtuen Dual Channel toiminnasta Alku Vastaanotettu DATA modeemin 2 RD-linjalla Loppu Alla olevasta taulukosta selviää käytettävä taajuus verrattuna Dual Channel-asetuksiin: Kaista 1 (Aktiivinen kanava) Kaista 2 Dual Channel Lähetyskanava Vastaanottokanava Käänteinen Dual Channel Vastaanottokanava Lähetyskanava Lähetys- ja vastaanottokanavien välinen taajuusero vastaa määritettyjen taajuuskaistojen alempien raja-arvojen välistä erotusta (Kaistan 1 alempi raja ja Kaistan 2 alempi raja). Taajuuskaistat asetetaan siten, että toinen kaista kattaa vastaanottotaajuudet ja toinen sisältää lähetystaajuudet. Alla olevassa esimerkissä Dual Channel toimintatila on DUAL. Rx kanava Tx kanava Kaista 2 vastaanottokanava Kaista 1 lähetyskanava Kaistaerotus Kanavaerotus Dual Channel -toiminnon taajuuskaistat voidaan asettaa normaalin toiminnallisen 4 MHz kaistan puitteissa, tai vaihtoehtoisesti erityistä Dual Band -versiota voidaan käyttää tarvittaessa suurempaa taajuuseroa (jopa 15 MHz). SL-komentojen avulla modeemi voidaan asettaa Single, Dual tai Reverse Dual Channel -toimintatilaan (Single Channel = normaali yksikanavainen toimintatila). Dual Channel asetukset voidaan muuttaa myös käyttämällä SL-komentoja, kappale 9.3.1 29

3.8 Free Channel Scan (FCS) toiminto SATELLINE-3AS Free Channel Scan (FCS) eli vapaan radiokanavan haku on toiminto, joka soveltuu yhdensuuntaiseen tiedonsiirtoon yhden lähettimen ja yhden tai useamman vastaanottimen välillä, kun käytettävissä on vähintään kaksi radiokanavaa. Lähetin tarkkailee käytössä olevien kanavien kohinatasoa lähetysten välillä ja etsii parhaimman kanavan. Vastaanottavat radiomodeemit skannaavat lähettimen viestejä ja seuraavat kyseisen lähettimen taajuudenvaihtoja vastaavasti. Vapaan kanavan hausta on hyötyä esimerkiksi lisenssivapailla radiokanavilla, joilla useampi radiolähetin saattaa käyttää samaa kanavaa. Toiminto on erinomainen myös maanmittaussovellusten DGPS-tiedonsiirrossa. Toiminnolle on tuki radiomodeemin ohjelmaversiosta 3.07 alkaen. Radiomodeemien helppoa konfigurointia varten SATEL Oy on luonut FCS PC-ohjelman, jonka avulla käytössä olevien kanavien tehotasoja voidaan lisäksi monitoroida. Alla kuva ohjelman asetusikkunasta. Lisätietoja vapaan kanavan hausta ja FCS PC-ohjelmasta saatavilla valmistajalta. 30

3.9 User data whitening SATELLINE-3AS Jossain tapauksissa, joissa käyttäjän lähettämä data sisältää runsaasti samanlaisia merkkejä, voi esiintyä ajoittaisia bittivirheitä. Virheenkorjauksen (Forward Error Correction FEC) käyttö on suositeltavaa tällaisissa tapauksissa. Mikäli virheenkorjauksen käyttö ei ole mahdollista, voidaan käyttää Data whitening ominaisuutta tiedonsiirron luotettavuuden parantamiseksi. Ominaisuus voidaan asettaa päälle / pois päältä ohjelmointitilassa. HUOMIO! Kaikissa saman radioverkon modeemeissa tulee olla Data whitening ominaisuus asetettuna samoin (ON tai OFF). Mikäli lähettävässä ja vastaanottavassa radiomodeemissa on eri asetus, tieto ei siirry oletetulla tavalla. 3.10 Pacific Crest ja TRIMTALK yhteensopivuus 3.10.1 Yleistä SATELLINE-3AS(d) ja Epic radiomodeemit mahdollistavat standardin SATEL 3AS tiedonsiirron lisäksi: o Pacific Crest yhteensopivuuden ilmatiellä, mikäli vastapuolen Pacific Crest -modeemi toimii läpinäkyvässä toimintatilassa (transparent mode), virheenkorjaus (FEC ON) ja salaus (Scrambling ON) päällä -asetuksilla, mitkä ovat yleisimmin käytetyt asetukset RTKsovelluksissa. Muut toimintatilat eivät ole toistaiseksi tuettuja. o TRIMTALK 450s yhteensopivuus ilmatiellä. SATELLINE-3AS(d) ja Epic radiomodeemien tarjoamat radioyhteensopivuus asetukset: o Option 1, Pacific Crest 4-FSK modulaatio, Transparent mode/fec ON/Scrambling ON. o Option 2, Pacific Crest GMSK modulaatio, Transparent mode/fec ON/Scrambling ON. o Option 3, TRIMTALK GMSK modulaatio, Transparent mode Läpinäkyvä toimintatila on yleisimmin käytetty ja käyttöohjeiden suosittelema, ja ainoa tähän asti toteutettu, toimintatila. ARQ perustaiset protokollat ACK/NACK menetelmällä eivät ole suositeltuja RTK-sovelluksissa, koska nämä käyttävät ainoastaan yhdensuuntaista tiedonsiirtoa. Optiot 1, 2, 3 on toteutettu referenssimittauksiin ja yleisesti saatavilla olevaan tietoon perustuen koskien seuraavia Pacific Crest:in valmistamia radiomodeemeja: RFM96W, PDL HPB, PDL LPB. TRIMTALK on Trimble Navigation Ltd:n tavaramerkki. 3.10.2 Konfigurointi ohjelmointivalikossa Radioyhteensopivuuden toimintatila voidaan muuttaa ohjelmointivalikon kohdassa Radio settings ->Radio compatibility Mode: 31

Radio compatibility Mode ------------------------- 1) Satel 3AS 2) Option 1 (PCC 4-FSK) 3) Option 2 (PCC GMSK) 4) Option 3 (TRIMTALK GMSK) 3.10.3 Konfigurointi SL-komentoja käyttäen SL@S= komento asettaa toimintatilan: o SL@S=0 asettaa SATEL 3AS (oletusasetus) o SL@S=1 asettaa Option 1 (PCC-4FSK) o SL@S=2 asettaa Option 2 (PCC-GMSK) o SL@S=3 asettaa Option 3 (TRIMTALK GMSK) Modeemin vaste on OK valitun toimintatilan ollessa mahdollinen tai ERROR mikäli toimintatila ei ole mahdollinen. SL@S? komento tarkistaa modeemin aktiivisen toimintatilan. Modeemin vaste: o 0 toimintatilan ollessa SATEL 3AS o 1 toimintatilan ollessa Option 1 o 2 toimintatilan ollessa Option 2 o 3 toimintatilan ollessa Option 3 3.10.4 Asetukset Pacific Crest/TRIMTALK toimintatilojen käyttö SATELLINE modeemien kanssa edellyttää seuraavia asetuksia: PACIFIC CREST modeemien asetuksia: o Protocol Mode = o Transparent w/eot Timeout (käytettäessä Pacific Crest modulaatioita) o TrimTalk 450s (käytettäessä TRIMTALK GMSK modulaatiota) o Modulation Type riippuu järjestelmästä o GMSK (oletus, käytetään aina TRIMTALK 450s toimintatilan kanssa) o 4-Level-FSK o FEC = ON o Scrambling = ON o Data Security Code -asetus = 0 (=ei käytössä) o Local Address= 0 254 (0 oletuksena) Pacific Crest modeemit vastaanottavat viestejä SATELLINE modeemeilta, joiden TX1 osoite täsmää Local Address osoitteeseen. o Remote address=0 255 (255 oletuksena, tämä on lähetysosoite minkä kaikki vastaanottavat). SATELLINE modeemit, joiden RX1 osoitteet vastaavat Pacific Crest lähettimen Remote Address osoitetta (tai jos viestin lähetysosoite on 255). 32

SATELLINE modeemeissa pitää olla seuraavat asetukset: o FEC OFF (koska FEC tässä yhteydessä tarkoittaa SATELLINE-3AS FEC asetusta, ei Pacific Crest/TRIMTALK FEC asetusta) o Error check OFF o Full CRC16 check OFF o Radio Compatibility Optio 1 Pacific Crest 4-FSK kanssa o Radio Compatibility Optio 2 Pacific Crest GMSK kanssa o Radio Compatibility Optio 3 TRIMTALK GMSK kanssa o Osoitteistus: o TX osoitteen ollessa ON tilassa, TX1 osoitetta käytetään kuten PDL Remote address osoitetta, mikä on kohdeosoite lähetetylle viestille. Oletusarvo on 0x00FF (=255) (huomioi asetuksen hexadesimaali muoto) o RX osoitteen ollessa ON tilassa, RX1 osoitetta käytetään kuten PDL Local Address osoitetta. Oletusarvo on 0x0000 (=0) (huomioi asetuksen hexadesimaali muoto) Huomio: Osoitteet eivät ole käytettävissä TRIMTALK 450s toimintatilassa, joten SATELLINE modeemien RX/TX osoitteet on oltava OFF tilassa Optio 3 kanssa. Konfigurointi työkalut ja asetukset ovat erilaiset SATELLINE ja Pacific Crest modeemien välillä: o Pacific Crest modeemit konfiguroidaan sarjaportin kautta käyttäen PDLCONF Windows TM -ohjelmaa, joka lähettää binääriset ohjausviestit modeemin sarjaporttiin. SATELLINE- 3AS ja SATELLINE-M3 radiomodeemit konfiguroidaan sarjaportin kautta käyttäen mitä tahansa standardi terminaaliohjelmaa tai SATEL Configuration Manager PC-ohjelmaa. Alla oleva taulukko näyttää asetusten vastaavuuden Pacific Crest ja SATELLINE radiomodeemien (SW version 3.35 mukaisesti) välillä. Pacific Crest asetus Identification: Owner Identification: Channel Bandwidth Identification: RF Power Radio Link: Channel Selection Type (Manual) Radio Link: Current Channel Radio Link: Link Rate Radio Link:Modulation Mode Radio Link:Scrambling Radio Link:Transmit Retries Radio Link:TX ACK Timeout Radio Link:Csma Monitoring Radio Link: AutoBase/AutoRover Vastaava SATELLINE-3AS asetus (toteuttamatta) Channel spacing TX power Radio frequency Radio frequency Kiinteät tiedonsiirtonopeudet: Option 2 & 3: 9600bps@25kHz / 4800bps@12.5kHz Option 1: 19200bps@12.5kHz / 9600bps@12.5kHz Yhteensopivuus ->Option 1 (=PCC-4FSK) Yhteensopivuus ->Option 2 (=PCC-GMSK) Yhteensopivuus ->Option 3 (=TRIMTALK GMSK) ON oletuksena (toteuttamatta) (toteuttamatta) Priority (RX=ON, TX=OFF) Oletus: RX (toteuttamatta) 33

Radio Link:Digisquelch Signal threshold Radio Link:Forward Error Correction ON oletuksena Option 1, 2, 3 (Huomio: SATELLINE-3AS FEC OFF!) Radio Link:Local Address (0 oletuksena) Primary RX address (RX1) (OFF oletuksena) Radio Link:Remote Address (255 Primary TX address (TX1) (OFF oletuksena) oletuksena) Serial Interface:Protocol Mode Radio yhteensopivuus: Options 1 ja 2 = Transparent w/eot Timeout Option 3 = TRIMTALK 450s Serial Interface:BREAK to Command (toteuttamatta) Serial Interface:Modem Enable: Yes (toteuttamatta) Serial Interface:Soft Break Enable (toteuttamatta) Serial Interface:EOT value (0.01s välein) Pause length (tauon pituus merkkeinä) Serial Interface:Digipeater Delay (in 0.01s (toteuttamatta) units) Serial Interface:Local Node Repeater (toteuttamatta) Frequency Table Radio frequency Data Security Code (must be 0=not used) (toteuttamatta) Mahdolliset ongelmakohdat: - Pacific Crest Local/Remote address ovat tuettuja SW versiosta 3.39 alkaen. - Toistintoiminto on tuettu ainoastaan SW versiosta 3.39 alkaen. - Error check ja Full CRC16 check pitää olla OFF tilassa SATELLINE modeemeissa. - FCS (Free Channel Scanning) toiminto ei ole tuettu Pacific Crest modeemeissa. - Message Routing toiminto ei ole tuettu Pacific Crest modeemeissa. - SATELLINE RX/TX osoitteet eivät käytä ARQ skeemaa kuten Pacific Crest radiot. SATELLINE-3AS 3.10.5 Toistintoiminto (Repeater function) Pacific Crest / TRIMTALK toimintatilat tukevat myös toistintoimintoa. Toistintoiminto voidaan kytkeä päälle / pois, joko käyttämällä SL-komentoja: SL@M=R (toistin ON) SL@M=O (toistin OFF) tai valitsemalla Repeater OFF/ON ohjelmointitilassa valikon kohdasta Additional setup -> Repeater. Huomio 1. Toistimena toimiva modeemi välittää TRIMTALK viestit myös sarjaporttiinsa, toisin kuin esim. Pacific Crest PDL modeemit. Huomio 2. SATELLINE-3AS(d) Epic ei tue DIVERSITEETTI vastaanottoa TRIMTALK toimintatilassa, Diversity asetus pitää olla näin ollen OFF-tilassa. Huomio 3. Mikäli virheenkorjaus on päällä (FEC ON) ja TRIMTALK toimintatila aktivoidaan käyttäen SL@S=3 komentoa, softa kytkee automaattisesti SATEL FEC asetuksen OFF-tilaan ja palauttaa asetuksen ON-tilaan toimintatilan jälleen muuttuessa. 34

3.10.6 Tuki Local / Remote address toiminnoille Mikäli modeemin TX-osoite on päällä, ensisijaista TX-osoitetta käsitellään samoin kuin Remote address -asetusta Pacific Crest PDL -modeemeissa. Oletusarvo eli lähetysosoite on 0x00FF (255 desimaalimuodossa). Mikäli modeemin RX osoite on päällä, ensisijaista RX-osoitetta käsitellään samoin kuin PDL Local address asetusta Pacific Crest PDL -modeemeissa. Oletusarvo on 0x0000 (0 desimaalimuodossa). SATELLINE modeemien lähetysviive (TX Delay) -asetus on oltava vähintään 50 ms, jotta vältytään törmäyksiltä tapauksissa joissa modeemi on osana sellaista Pacific Crest -järjestelmässä, jossa käytetään radiomodeemien osoitteistusta sekä viestien kuittaustoimintoa. Yhdensuuntaisessa tiedonsiirrossa (esim. RTK sovellukset) ei yleensä ole tarvetta lähetysviipeelle, ellei järjestelmässä suositella käytettäväksi samanlaista viivettä mitä Pacific Crest -modeemit käyttävät tällöin suositeltava viive on 34 ms. Huomio 1. SATELLINE modeemit eivät tue Pacific Crest uudelleenlähetys / kuittaus menetelmää. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta RTK sovellusten toimintaan, koska niissä lähetetään broadcast-tyyppisiä sanomia. 3.10.7 Viive PCC Transparent protokollaa käytettäessä (Option 1 ja Option 2), koko viesti luetaan ensin sarjaportista ja sen jälkeen viesti kehystetään ja lähetetään radiotielle. Viestin loppu havaitaan tauosta sarjaportista tulevassa datassa. Pacific Crest 4FSK (Option 1) nimelliset tiedonsiirtonopeudet ovat: o 19200 bps @ 25 khz kanava o 9600 bps @ 12.5 khz kanava Pacific Crest GMSK (Option 2) nimelliset tiedonsiirtonopeudet ovat: o 9600 bps @ 25 khz kanava o 4800 bps @ 12.5 khz kanava Todellinen tiedonsiirtonopeus on noin 2/3 nimellisestä tiedonsiirtonopeudesta. 35

Tiedonsiirron viipeet Option1 (Pacific Crest 4FSK) @ 25 khz kanava Alla oleva taulukko esittää tyypilliset viipeet vs. viestin koko. Viipeet on mitattu sarjaväylältä lähetetyn viestin lopusta vastaanotetun viestin loppuun. Lähetettyjen merkkien määrä Bps 1 10 100 500 1200 77 ms 159 ms 971 ms 4590 ms 4800 48 ms 68 ms 317 ms 1438 ms 9600 43 ms 52 ms 209 ms 912 ms 19200 40 ms 45 ms 154 ms 650 ms 38400 39 ms 41 ms 127 ms 519 ms Tiedonsiirron viipeet Option2 (Pacific Crest GMSK) @ 25 khz kanava Alla oleva taulukko esittää tyypilliset viipeet vs. viestin koko. Viipeet on mitattu sarjaväylältä lähetetyn viestin lopusta vastaanotetun viestin loppuun. Lähetettyjen merkkien määrä Bps 1 10 100 500 1200 86 ms 168 ms 1042 ms 4949 ms 4800 57 ms 77 ms 390 ms 1796 ms 9600 52 ms 62 ms 281 ms 1272 ms 19200 50 ms 55 ms 226 ms 1009 ms 38400 48 ms 51 ms 198 ms 878 ms 36

4 KÄYTTÖLIITTYMÄ 4.1 LED-indikaattorit Radiomodeemin etupuolella olevat viisi (5) LED:iä ilmaisevat RS-väylän ja radion toimintatilan: LED Ilmaisee Sammuksissa Punainen Oranssi Vihreä RTS RTS-linjan tila Ei-aktiivinen Aktiivinen CTS CTS-linjan tila Ei-aktiivinen Aktiivinen TD TD-linjan tila Ei dataa Dataa TX-testi aktiivinen RD RD-linjan tila Ei dataa Dataa CD Radion tila Ei signaalia Lähetys Kohinaa Vastaanotto LED-nimityksien selitykset: o RTS ilmaisee D15-liittimen liitäntänastan 13 tilan. o CTS ilmaisee D-15-liittimen liitäntänastan 6 tilan. o TD o RD ilmaisee, että radiomodeemi vastaanottaa dataa sarjaliitännästä. ilmaisee, että radiomodeemi lähettää dataa sarjaliitäntään. o CD ilmaisee radion toimintatilan. CD-väyläsignaalin (liitäntänasta 2) toiminta saattaa o poiketa ledin ilmaisemasta tilasta. 4.2 Ohjelmointitila SATELLINE-3AS-radiomodeemin kaikkia asetuksia voidaan muuttaa pääteohjelman avulla ohjelmointitilassa. Suositeltavin laitteistokokoonpano on NARS-1F liitäntäkaapeliadapteri, CRS-9 kaapeli, virtalähde, PC, ja SaTerm-pääteohjelma. NARS-1F adapterissa on kytkin ohjelmointitilaan siirtymistä varten. Myös muuta sopivaa terminaaliohjelmaa ja kaapelia voidaan käyttää. Modeemi siirtyy ohjelmointitilaan kytkemällä D-liittimen nasta 12 maahan (GND), NARS-1F:ssä tämä tapahtuu siirtämällä liukukytkintä alaspäin. Ohjelmointitilassa käytetään aina radiomodeemin sarjaporttia PORT1, jonka asetukset ovat 9600 bps, N, 8,1 (tiedonsiirtonopeus 9600 bps, ei pariteettia, merkin pituus 8 bittiä ja stop-bittien lukumäärä 1). Yksityiskohtaiset ohjeet kunkin asetuksen muuttamiseen löytyvät kappaleista 9.1 ja 9.2. 37

4.2.1 Asetuksien muuttaminen lyhyesti o Kytke kaapelit (RS-232 kaapeli PC:n COM-porttiin, virtakaapeli virtalähteeseen). o Käynnistä PC ja SaTerm. o Avaa terminaali-ikkuna ja valitse hiiren oikealla napilla avautuvasta valikosta Prog Settings o Kytke PROG-nasta maahan (NARS-1F:n kytkin alas). Näyttöön ilmestyy alla olevan kaltainen asetusvalikko. o Tee haluamasi muutokset. o Tallenna asetukset painamalla päävalikossa E. Jos et halua tallentaa asetuksia, paina Q. o Kytke PROG-nasta irti, jolloin modeemi palaa datansiirtotilaan (NARS-1F:n kytkin ylös). 38

4.2.2 Tehdasasetuksien palauttaminen Tehdasasetukset voidaan palauttaa valinnalla A. Enter selection >A Restore factory settings ------------------------ Do you want to restore factory settings? (Y/N)> Tehdasasetukset palautuvat vastaamalla Y (YES=KYLLÄ). Mitä tahansa muuta näppäintä painamalla nykyiset asetukset säilyvät voimassa. Ohjelma kysyy saman kysymyksen kahdesti varmistaakseen käyttäjän valinnan. 4.3 Näyttö ja painikkeet (SATELLINE-3ASd ja 3ASd Epic) SATELLINE-3ASd radiomodeemi sisältää taustavalaistun nestekidenäytön (LCD-näyttö). Datansiirtotilassa näytöllä näkyy radiomodeemin toiminta-asetukset, kentänvoimakkuus sekä käyttöjännite. LCD-näytön ja painikkeiden avulla on mahdollista muuttaa useimpia radiomodeemin asetuksia ilman ulkopuolista päätelaitetta. Näytön taustavalo aktivoituu automaattisesti painettaessa mitä tahansa painikkeista. Radiomodeemi siirtyy ohjelmointitilaan (SETUP) painamalla SETUP-painiketta ( ). Näytölle tulee hetkeksi näkyviin radiomodeemin malli sekä ohjelmistoversion tunnus, jonka jälkeen näytölle ilmestyy automaattisesti päävalikko, joka on luettelo muutettavissa olevista asetuksista. Päävalikon avulla valitaan tarvittavat alavalikot, joiden avulla muutokset asetuksiin on mahdollista suorittaa. Valikosta pääsee aina takaisin ylemmälle valikkotasolle missä tahansa vaiheessa painamalla CANCEL- (tai BACK-) painiketta. Asetusten arvoa muutetaan painamalla tai näppäimiä. Valinnat vahvistetaan SELECT- tai SET-näppäintä painamalla. Numeeristen arvojen tapauksessa NEXT-näppäintä painamalla pääsee muuttamaan seuraavaa merkkiä. Näyttö ja painikkeet on kuvattu seuraavalla sivulla. 39

d- ja 3ASd Epic mallien LCD-näytön perustila SATELLINE-3AS Viimeisimmän vastaanotetun viestin kentänvoimakkuuden tai kohinatason ilmaisin Käyttöjännitteen / akun tilan ilmaisin Näyttö DATA MODEtilassa eli lähetys/vastaanotto tilassa ö-102 ä11.5v 468.2000 MHz COM1:19200N81 Setup Taajuus Portin asetukset Painikkeiden toimintojen kuvaukset Ohjelmistoversion osoittava näyttö SATELLINE-3AS Version X.YZ Näyttö SETUP MODE- eli ohjelmointitilassa RF frequency >Addressing Port 1 CANCEL Setup Aktiivisen rivin osoittava kursori Hylkäys/Takaisin -painike Valinta-painike Ylös-painike Alas-painike 40

5 LÄPINÄKYVÄ TIEDONSIIRTO 5.1 RS-liitäntä, datan muoto SATELLINE-3AS radiomodeemin väyläliitännät siirtävät dataa asynkronisesti. Asynkronisessa tiedonsiirtomenetelmässä erillistä tahdistussignaalia ei tarvita, vaan ajoitustieto saadaan kunkin tavun yhteydessä lähetettävistä start- ja stop-biteistä. Sarjaliityntöjen nopeudeksi voidaan asettaa joko 300, 600, 1200, 2400, 4800, 9600, 19200 tai 38400 bps (bits per second eli bittiä sekunnissa). Datakentän pituuden tulee olla 7, 8 tai 9 bittiä. 7- tai 8- bittisen datakentän yhteydessä voidaan käyttää myös pariteettibittiä. Yksi siirrettävä merkki sisältää siis alkubitin, databitit (itse merkki), mahdollisen pariteettibitin sekä yhden tai kaksi stop-bittiä (loppubittiä). Merkin pituus on näin ollen joko 10, 11 tai 12 bittiä. Ylimääräiset bitit on otettava huomioon laskettaessa järjestelmän tiedonsiirtokapasiteettia. Hyvä nyrkkisääntö on, että 9600 bps nopeudella yhden merkin lähettäminen kestää noin millisekunnin. Alku Data Pariteetti Loppu Asynkroninen merkki. Esimerkki: 8-bittinen datamerkki vastaa arvoa 204 ( 11001100 binäärisessä muodossa), alkubitti on 0, pariteettibitti on joko EI (NONE), 0 tai 1 ja loppubitti on 1. Mahdolliset tiedon esitysmuodot ovat seuraavanlaiset: DATAN MUOTO MERKKI MERKIN PITUUS 8 bit, no parity, 1 stop bit 0110011001 10 bittiä 8 bit, even parity, 1 stop bit 01100110001 11 bittiä 8 bit, odd parity, 1 stop bit 01100110011 11 bittiä 8 bit, no parity, 2 stop bits 01100110011 11 bittiä 8 bit, even parity, 2 stop bits 011001100011 12 bittiä 8 bit, odd parity, 2 stop bits 011001100111 12 bittiä Mikäli tiedonsiirtonopeus, merkin pituus, pariteetti tai loppubittien lukumäärä on ohjelmoitu väärin radiomodeemiin (tai päätelaitteeseen) muodostuu siirrettävään dataan virheitä. Kunkin yksittäisen samaan järjestelmään kuuluvan radiomodeemiaseman sarjaliikenneasetukset voivat poiketa toisistaan datakentän pituutta lukuun ottamatta (7,8 tai 9). Toisin sanoen radiomodeemissa käytettävä sarjaportti, siirtonopeus, pariteetti ja stop-bittien määrä voivat olla eri asetuksilla eri osissa järjestelmää. Tästä on hyötyä mm. silloin kun osa järjestelmästä käyttää RS-485 väylää ja osa RS-232 väylää. Radiomodeemit voivat toimia toisin sanoen tarvittaessa myös väyläsovittimena varsinaisen tiedonsiirron lisäksi. Sarjaliikenneasetukset voidaan muuttaa ohjelmointitilassa. 41

5.2 Kättelylinjat SATELLINE-3AS RS-232 liityntää käytettäessä datansiirron ohjaamiseen voidaan käyttää kättelysignaaleja. Kättelysignaalien avulla radiomodeemi esimerkiksi kertoo päätelaitteelle, että radiokanava on varattu, eikä se pysty aloittamaan lähetystä. Myös päätelaite voi ohjata radiomodeemin toimintaa RTS-linjan avulla. Linja CTS RTS CD Suunta Päätelaitteelle Modeemille Päätelaitteelle Yleisin tapa käyttää kättelysignaaleja on seurata CTS-linjaa ja jättää muut huomiotta. Yleensä päätelaite on riittävän nopea käsittelemään radiomodeemin vastaanottamaa dataa, jolloin RTSlinjaa ei tarvita. Kättelyjä ei tarvitse käyttää, jos järjestelmän protokolla pitää huolen törmäysten välttämisestä (pollaus), tai mikäli liikennettä on vain vähän, eikä satunnaisista päällekkäin osuvista lähetyksistä ole haittaa. 5.2.1 CTS-linjan toimintavaihtoehdot 1) Clear To Send CTS on päällä kun on suositeltavaa lähettää dataa. CTS menee ei-aktiiviseen tilaan datan vastaanoton ja lähetyksen ajaksi. 2) TX buffer state CTS asetetaan ei-aktiiviseen tilaan vain jos radiomodeemin lähetyspuskuri uhkaa täyttyä. Tämä tapahtuu tyypillisesti, kun sarjaväylän tiedonsiirtonopeus on suurempi kuin radiotien tiedonsiirtonopeus ja lähetettävän viestin koko on suuri. 5.2.2 CD-linjan toimintavaihtoehdot 1) RSSI-threshold CD on aktiivinen aina kun radiokanavalla on signaali, jonka voimakkuus ylittää vastaanoton signaalikynnyksen, riippumatta siitä onko kyseessä datalähetys, toisen radiolaitteen signaali tai esimerkiksi tietokoneen aiheuttama radiohäiriö. CD on aktiivinen myös lähetyksessä. 2) Data on channel CD menee aktiiviseen tilaan vain tunnistetun datalähetyksen vastaanoton ajaksi. Häiriöihin ei reagoida. 3) Always ON (Aina päällä) 42

CD on aina aktiivisessa tilassa. Voidaan käyttää sellaisten päätelaitteiden kanssa, jotka käyttävät CD-linjaa merkkinä toiminnassa olevasta yhteydestä (radiomodeemi voi lähettää ja vastaanottaa koska tahansa). 5.2.3 Säädettävä tauko (Pause length) Modeemi tarkkailee päätelaitteelta tulevan datan päättymistä mittaamalla taukoa eli aikaa, jonka sarjaportin TD-linja pysyy muuttumattomana. Tauon tunnistamista käytetään kriteerinä: o Radiolähetyksen lopettamiseen - Jos lähetyspuskuri on tyhjä, radiomodeemi lopettaa lähetyksen ja siirtyy vastaanottotilaan havaitessaan tauon. o SL-komennon tunnistamiseen - Jotta SL-komento olisi tunnistettavissa, tauko pitää havaita ennen varsinaista SL... -merkkijonoa. o Osoitteen tunnistamiseen käyttäjän protokollasta - Alkumerkin havaitsemista varten sitä pitää edeltää tauko lähetyksessä. Asynkronisessa tiedonsiirrossa on perinteisesti käytetty taukoja erottamaan lähetykset toisistaan. Ei-reaaliaikaiset käyttöjärjestelmät (usein käytetty PC-perusteisissa laitteissa) kuitenkin lisäävät satunnaisia, jopa yli 100 ms taukoja keskelle asynkronista merkkijonoa. Edellä mainitut tauot aiheuttavat sen, että radiomodeemi lähettää viestin pilkottuna kahdessa tai useammassa erillisessä radiolähetyksessä. Tämä aiheuttaa ongelmia etenkin toistinasemia sisältävissä järjestelmissä. Säädettävän tauon (Pause length) avulla radiomodeemi voidaan useimmissa tapauksissa sovittaa huomioimaan päätelaitteelta tulevan datassa esiintyvät tauot. Tauon arvoksi voidaan säätää 3 255 merkkiä. Oletusarvo on 3 merkkiä. Huomioitavia asioita: o Säädettävän tauon absoluuttinen kesto riippuu sarjaportin asetuksista. Esimerkiksi asetuksella 9600 bps / 8N1 (merkin pituus yhteensä 10 bittiä) 1 merkki kestää 1.04 ms eli 3 merkkiä kestää noin 3.13 ms. o Riippumatta säädettävälle tauolle annetusta arvosta radiomodeemi rajoittaa maksimitauoksi 170 ms. Säädettävän tauon kasvattaminen lisää vastaavasti myös radioyhteyden kääntymisaikaa, koska radiomodeemin lähetin on päällä säädettävän tauon (=aika jonka modeemi tarvitsee tauon havaitsemiseen) verran kunkin päätelaitteelta tulevan viestin loputtua. Mikäli tämä ei ole hyväksyttävissä järjestelmän toiminnan kannalta, TX delay -asetusta voidaan käyttää kontrolloimaan jokaisen viestin päättymistä samassa kehyksessä. TX-viipeen käyttö on kuitenkin riippuvainen päätelaitteelta tulevien viestien pituudesta. Jos käytössä on useita eri pituisia viestejä, TX viive tulee asettaa pisimmän mukaan. TX-viipeen käyttö lisää myös tiedonsiirtoviivettä. 43

5.2.4 RTS-linjan toimintavaihtoehdot 1) Ignored RTS-linjan tilaan ei reagoida. 2) Flow control Modeemi lähettää dataa päätelaitteelle vain kun RTS-linja on aktiivinen. Estettäessä RTS-linja modeemi puskuroi vastaanotetun datan. Käytetään, jos päätelaite on liian hidas käsittelemään radiomodeemilta tulevaa dataa täydellä nopeudella. 3) Reception control RTS-linja ohjaa radiomodeemin vastaanottimen toimintaa. Aktiivinen RTS mahdollistaa vastaanoton. RTS:n estäminen katkaisee vastaanoton välittömästi, vaikka radiomodeemi olisi juuri vastaanottamassa pakettia. Käytetään esim. radiomodeemin pakottamiseen lepotilaan välitöntä kanavanvaihtoa varten. 5.3 Ajoitus ja viiveet tiedonsiirron aikana Tiedonsiirtoon vaikuttavat tietyt radiomodeemin toiminnasta ja tiedonsiirtomenetelmästä aiheutuvat viiveet. Viiveet ilmenevät radiomodeemin siirtyessä valmiustilasta toimintatilaan sekä tiedon lähetyksessä ja vastaanotossa. Tarkemmat numerotiedot viiveistä eri tapauksissa on taulukoitu liitteessä B. 5.3.1 Datan puskurointi radiomodeemissa Radiomodeemin ollessa lepotilassa se tarkkailee sekä radiokanavaa, että RS-väylää. Päätelaitteen aloittaessa datan lähetyksen radiomodeemi siirtyy lähetystilaan. Kunkin lähetyksen alussa lähetetään tahdistussignaali, josta vastaanottava radiomodeemi huomaa lähetyksen alkaneen ja siirtyy vastaanottotilaan. Tahdistussignaalin lähetyksen aikana radiomodeemi puskuroi lähetettävää dataa muistiinsa. Lähetys päättyy, kun päätelaitteen lähettämässä datassa on havaittu tauko, ja kun kaikki puskuroitu data on lähetetty. Väylänopeuden ollessa sama tai pienempi kuin radiokanavan nopeus, ei lähetyspuskuri pääse täyttymään. Päinvastaisessa tilanteessa dataa alkaa kerääntyä lähetyspuskuriin. Päätelaitteen lopettaessa lähetyksen kestää tällöin hetken, ennen kuin puskuri on tyhjentynyt ja lähetin sammuu. Lähetyspuskurin suurin koko on yksi kilotavu (1kB). Jos päätelaite ei seuraa CTSsignaalia ja lähettää liikaa dataa liian nopeasti, puskuri tyhjennetään ja lähetys alkaa uudelleen. Vastaanottotilassa puskurointi toimii periaatteessa samalla tavalla tasaten tiedonsiirtonopeuksien erot. Mikäli päätelaite lähettää vastaanottotilassa olevalle radiomodeemille dataa, data menee lähetyspuskuriin. Lähetys käynnistyy heti radiokanavan vapauduttua. 44

5.3.2 Valinnainen lähetyksen alkuviive Radiomodeemi voidaan asettaa viivästämään lähetyksen alkua 1...65000 ms. Näin voidaan esimerkiksi estää pakettien törmäyksiä järjestelmissä, joissa kaikki ala-asemat vastaisivat samaan aikaan keskusaseman lähettämään kyselyyn. Viiveen aikana modeemille lähetetty data puskuroidaan. Vaikka prioriteettitoiminto olisikin asetettu RX-tilaan (kts. kappale 3.3), radiomodeemin ei sallita kytkeytyä vastaanottotilaan TX-viiveen aikana. Jos toimintoa ei haluta käyttää, asetetaan ajaksi 0 ms. 5.4 Testit Radiomodeemi voidaan asettaa testitilaan, jolloin se lähettää radiolla testipaketin. Testipaketti on normaali datalähetys, jota voidaan käyttää apuna esimerkiksi antennien suuntaamiseen. Kun testisanomien lähetys on asetettu päälle ohjelmointitilasta, lähettävä radiomodeemi tarvitsee vain virtalähteen ja antennin. Jos radiomodeemin kanavaväli on 25 khz, suositeltavaa on käyttää 38.400 bps tiedonsiirtonopeutta väylällä vastaanottavassa modeemissa. Mikäli kanavaväli on 12.5 / 20 khz, suositeltava tiedonsiirtonopeus väylällä on 19.200 khz. Käytettävissä on kaksi testitilaa: Testi lyhyttä datalohkoa käyttäen Tässä tilassa radiomodeemi lähettää lyhyen testimerkkijonon, jota edeltää juokseva numero ja joka päättyy rivinvaihtomerkkiin. Merkkijono toistuu 1 sekunnin tauon jälkeen kunnes testitila kytketään pois päältä. Lyhyt datalohko soveltuu tiedonsiirron testaamiseen. Datan virheetöntä vastaanottoa voidaan tarkkailla terminaaliohjelmalla. Esimerkki lyhyestä datalohkosta: 00 This is a testline of SATELLINE-3AS radio modem 01 This is a testline of SATELLINE-3AS radio modem 02 This is a testline of SATELLINE-3AS radio modem Testi pitkää datalohkoa käyttäen Tässä tilassa radiomodeemi lähettää testimerkkijonoa jatkuvasti 50 sekunnin ajan, jonka jälkeen tulee 10 sekunnin tauko, jonka jälkeen lähetys toistetaan jne. kunnes testitila kytketään pois päältä. Pitkää datalohkoa voidaan käyttää lähettimen lähtötehon, antennijärjestelmän seisovan aallon suhteen (SAS) tai vastaanotetun signaalin voimakkuuden (RSSI) mittaamiseen. Huomioi että SATELLINE-3AS(d) Epic pitää olla varustettu jäähdytysrivalla, jotta pitkää datalohkoa käyttävää testiä voidaan käyttää suuremmalla kuin 1 W:n lähetysteholla. 45

Esimerkki pitkästä datalohkosta: This is a long testline of SATELLINE-3AS radio modem This is a long testline of SATELLINE-3AS radio modem This is a long testline of SATELLINE-3AS radio modem Vastaanotetun signaalin voimakkuus nähdään vastaanottavan modeemin LCD-näytöstä tai seuraamalla RSSI-linjan jännitettä. Testin päätyttyä testilähetys tulee muistaa kytkeä pois päältä ohjelmointitilassa. HUOMAUTUS 1! Testitilan päällä olo ilmoitetaan vihreällä ledillä. HUOMAUTUS 2! Normaali datalähetys ei ole mahdollista testitilan ollessa käytössä. Testitila on kytkettävä pois päältä aloitettaessa normaali datalähetys. HUOMAUTUS 3! Message Routing ja FCS on kytkettävä pois päältä (disabled) testitilaan siirryttäessä. 46

6 TOISTIMET JA OSOITTEET Toistimia ja osoitusta voidaan käyttää radiomodeemiverkon peittoalueen laajentamiseen ja viestien ohjaamiseen vain tietyille radiomodeemeille. Suurissa järjestelmissä, joissa on useita toistimia ja niiden muodostamia ketjuja, on usein tarkoituksenmukaisempaa käyttää reititystä kuin pelkkiä osoitteita. Lisätietoja reitityksestä saat kappaleesta 7. 6.1 Toistin Tapauksissa, joissa on tarpeellista laajentaa radiomodeemijärjestelmän peittoaluetta, SATELLINE-3AS radiomodeemia voidaan käyttää toistinasemana eli toistimena. Toistettavien tietopakettien suurin sallittu koko on 1 kb (kilotavu). Toistintoiminto kytketään päälle ohjelmointitilan avulla. Toistintilassa radiomodeemi toimii täysin itsenäisenä yksikkönä, jolloin toiminta edellyttää ainoastaan teholähdettä sekä sopivaa antennia. Muita laitteita ei tarvita. Toistimena toimivaa radiomodeemia voidaan myös käyttää datan vastaanottamiseen sekä lähetykseen. Toistintilassa radiomodeemi lähettää vastaanotetun datan RS-väylälle normaaliin tapaan. Erona tavanomaiseen toimintatilaan on se, että vastaanotettu data tallentuu radiomodeemin muistiin. Vastaanoton jälkeen modeemi lähettää tallennetun datan uudestaan samalla radiokanavalla. Toistintilassa oleva radiomodeemi lähettää RS-väylän kautta tulevan lähetettävän datan kuten normaalitilassa toimiva radiomodeemi. Samassa järjestelmässä voi olla useampi toistin, jotka toimivat saman keskusaseman alaisuudessa. Toistimet voidaan myös ketjuttaa, jolloin viesti siirtyy useamman toistimen läpi. Järjestelmissä, joissa on useampi peräkkäinen tai rinnakkainen toistinasema, on käytettävä radiomodeemien osoitusta tai reititysprotokollaa. Näin vältetään viestin päätyminen toistimien muodostamaan silmukkaan ja varmistetaan, että viesti päätyy lopullisesti vain kohdistettuun radiomodeemiin. TOISTIN 1 TOISTIN 2 KESKUSASEMA ALA-ASEMA 47

6.2 Osoitus SATELLINE-3AS Radiotiellä voidaan käyttää osoitteita ohjaamaan datasanoma haluttuun kohteeseen tai erottamaan kaksi rinnakkaista järjestelmää toisistaan. Järjestelmissä, joissa käytetään toistimia, on myös yleensä käytettävä osoitteita estämään viestin jäämistä toistimien muodostamaan silmukkaan. Mikäli Message Routing toiminto on käytössä, modeemin ohjelmisto jättää Tx / Rx osoitteet huomioimatta. SATELLINE-3AS radiomodeemissa on mahdollista käyttää yksilöllisiä osoitteita sekä vastaanotossa että lähetyksessä. Osoitteet voidaan kytkeä päälle erikseen tai yhtäaikaa kumpaankin tiedonsiirtosuuntaan. Radiomodeemissa on kaksi lähetys- ja kaksi vastaanotto-osoitetta, ensisijainen (primary address) ja toissijainen (secondary address). Ensisijaista lähetysosoitetta käytetään aina kun lähetetään RS-väylältä tulevaa dataa. Vastaanottopäässä radiomodeemi ottaa vastaan kummalla tahansa vastaanotto-osoitteella. HUOMAUTUS! Toissijainen lähetysosoite on käytössä ainoastaan toistinkäytössä. Radiomodeemit, jotka on asetettu toistinasemiksi, toistavat viestin käyttäen joko ensisijaista tai toissijaista osoitetta riippuen siitä, kummalla osoitteella sanoma on otettu vastaan. HUOMAUTUS! Jos järjestelmässä tarvitaan vain yhtä osoiteparia, tulee kummatkin osoitteet asettaa samoiksi (TX1 = TX2 ja RX1 = RX2). Vastaanotettu osoite on myös mahdollista siirtää RS-väylälle. Osoite koostuu kahdesta merkistä (yhteensä 16 bittiä), jolloin saadaan yli 65 000 eri osoitekombinaatiota. Kahdesta merkistä koostuva osoite liitetään kunkin radiomodeemin lähettämän datapaketin alkuun. Käytettäessä osoitustoimintoa vastaanotossa radiomodeemi tarkistaa kunkin vastaanotetun datapaketin kaksi ensimmäistä merkkiä selvittääkseen sen, onko ko. datapaketti tarkoitettu juuri ko. radiomodeemille. ADD H ADD L DATA Osoite voidaan valita väliltä 0000h FFFFh (h = heksadesimaali, vastaava desimaalimuoto 0-65535). Esimerkki: osoite 1234h (4660 desimaalimuodossa), jossa 12h on ADD H ja 34h on ADD L. Esimerkki: osoite ABFFh (44031 desimaalimuodossa), jossa ABh on ADD H ja FFh on ADD L. 48

Lähetys : Data Address Data Data Data Kuva 1. Lähetyksen osoite on asetettu pois päältä (OFF-tilaan). Radiomodeemi lähettää datapaketin sellaisenaan. Kuva 2. Lähetyksen osoite on asetettu päälle (ON-tilaan). Radiomodeemi lisää datapaketin alkuun määritellyn osoitteen. Vastaanotto: Kuva 3. Vastaanoton osoite on asetettu päälle (ON-tilaan), ja radiomodeemin osoite täsmää vastaanotetun datapaketin alussa olevan osoitteen kanssa. Radiomodeemi poistaa datapaketin alussa olevan osoitteen ja siirtää tämän jälkeen datapaketin RS-väylälle. Kuva 4. Vastaanoton osoite on asetettu päälle (ON-tilaan), mutta vastaanotetun datapaketin alussa oleva osoite ja radiomodeemin osoite eivät täsmää. Radiomodeemi estää datapaketin siirtymisen RS-väylälle. 49

Kuva 5. Vastaanoton osoite on asetettu pois päältä (OFF-tilaan). Radiomodeemi siirtää kaikki vastaanotetun datan radiomodeemin RS-väylän datalinjalle. Kuva 6. Vastaanoton osoite on asetettu pois päältä (OFFtilaan). Radiomodeemi tulkitsee kaikkien vastaanotettujen merkkien kuuluvan dataan ja siirtää kaikki merkit RSväylälle. Kuva 7. Vastaanoton osoite on asetettu päälle (ON-tilaan), mutta datapaketti ei sisällä osoitemerkkejä. Radiomodeemi siirtää datan RSväylälle VAIN jos datan kaksi ensimmäistä tavua vastaavat radiomodeemin osoitetta. 6.2.1 Yhteys kahden pisteen välillä Muodostettaessa yhteys kahden pisteen välille on suositeltavaa asettaa sekä vastaanottoon että lähetykseen liittyvät osoitteet identtisiksi kummassakin radiomodeemissa. Tämä on helpoin tapa kontrolloida osoitteita ja riski muiden samalla alueella toimivien järjestelmien aiheuttamista häiriöistä on minimaalinen. Esimerkiksi asettamalla molempien radiomodeemien kaikki osoitteet arvoon 1234 ne hyväksyvät vain kyseisellä osoitteella lähetetyt sanomat, ja käyttävät lähetyksessä samaa osoitetta. Jos kanava on varattu vain ko. järjestelmän käyttöön tai päätelaitteet huolehtivat osoituksesta, radiomodeemin osoitteita ei tarvitse käyttää. 6.2.2 Yhden tukiaseman ja monen ala-aseman järjestelmä Useamman ala-aseman sisältävien järjestelmien tapauksessa on tukiaseman tiedettävä, mille ala-asemalle kukin viesti on lähetettävä sekä myös se, miltä ala-asemalta vastaanotettava viesti tulee. Yleensä päätelaitteet hoitavat osoituksen kokonaan itse, mutta myös radiomodeemin osoitteita voidaan käyttää. Esimerkiksi jos ala-asemien päätelaitteet eivät pysty itse tarkistamaan ja muodostamaan osoitteita, voidaan osoitus tehdä käyttäen niihin liitettyjen radiomodeemien osoitteita. Tukiasema voi tällaisessa tapauksessa määrätä viestin vastaanottajan lisäämällä osoitteen viestin alkuun. Ala-aseman radiomodeemi tarkistaa ja poistaa osoitteen. Vastaavasti lähetyksessä ala-aseman radiomodeemi lisää jokaisen lähetyksen alkuun kiinteän osoitteen. Tukiaseman radiomodeemista osoitteet on kytketty pois päältä, jolloin ne välittyvät sellaisenaan päätelaitteelle. 50

6.3 Toistimien ja osoitteiden käyttäminen samassa järjestelmässä Järjestelmissä, joissa on useampi toistin, ala- ja tukiasema, on käytettävä osoitteita radiomodeemeissa. Järjestelmä, joka sisältää vain yhden toistimen, on mahdollista toteuttaa myös ilman osoitusta. Tällöin kuitenkin tukiasema kuulee viestin sekä ala-asemalta että toistimelta, eli viesti kahdentuu kulkiessaan reittiä pitkin. Toteutustapoja on ainakin kaksi riippuen käytettyjen päätelaitteiden ohjelmoitavuudesta sekä käytössä olevien toistimien lukumäärästä sekä niiden keskinäisestä sijainnista toisiinsa nähden. 6.3.1 Usean toistimen järjestelmä Järjestelmissä, jotka sisältävät muutamia peräkkäisiä tai rinnakkaisia toistimia, tulee käyttää osoitusta. Näin ehkäistään viestien päätyminen viestiverkon muodostamaan silmukkaan ja varmistetaan, että vain haluttu (osoitettu) radiomodeemi vastaanottaa sille tarkoitetun viestin. Järjestelmän kaikkien radiomodeemien tulee olla asetettu tilaan, jossa RX-osoitus on päällä ja TX-osoitus on pois päältä. Keskusasema ja kaikki ala-asemat lisäävät lähetettävän datan alkuun osoitejonon, joka on saatu radiomodeemille RS-väylän kautta lähetetystä datasta. Viestin välityksessä käytetään osoitusta seuraavalla tavalla: R1 ADD R2 ADD S ADD DATA Yllä oleva on keskusaseman päätelaitteelta saatu data, joka sisältää toistimien osoitteet (R1 ADD, R2 ADD) sekä ala-aseman osoitteen (S ADD ). Jokainen osoite on kaksi merkkiä pitkä. R2 ADD S ADD DATA Yllä oleva on sama viesti datan siirtyessä toistimelta 1 toistimelle 2. S ADD DATA Yllä oleva on sama viesti datan siirtyessä ketjun viimeiseltä toistimelta (toistin 2) ala-asemalle. DATA Yllä oleva on ala-aseman RS-väylän kautta eteenpäin ohjattavaan laitteeseen siirtyvä viesti. Tapauksessa, jossa ala-asema lähettää dataa keskusasemalle osoite muodostuu vastaavalla tavalla, mutta osoitteet ovat käänteisessä järjestyksessä: R2 ADD R1 ADD M ADD DATA Yllä olevassa R2 ADD on toistimen 2 osoite, R1 ADD on toistimen 1 osoite ja M ADD on keskusaseman osoite. 51

6.3.2 Toistinketju käyttäen osoitepareja Silloin kun päätelaite ja ala-asemat eivät pysty muodostamaan osoitekenttiä, mutta voivat tunnistaa niille osoitetut viestit, voidaan käyttää vuorottelevia osoitepareja. Lähetysosoite (TX) ja vastaanotto-osoite (RX) vuorottelevat taulukon osoittamassa järjestyksessä. Osoitetyyppi Tukiasema osoite Toistimen 1 sekä tukiaseman ala-asemien osoite Toistimen 1 alaasemien osoite TX-osoite Osoite 1 Osoite 2 Osoite 1 RX-osoite Osoite 2 Osoite 1 Osoite 2 Järjestelmässä, jossa käytetään vuorottelua, määritetään asennusvaiheessa tiettyyn radiomodeemiin siirtyvän viestin reitti. Osoitteiden järjestyksen tulee olla vastaavan reitin järjestyksessä. On syytä panna merkille, että vuorottelua käyttävissä järjestelmissä tukiasema ja ala-asemat kuulevat omat viestinsä toistettuina. 6.3.3 Toistinketju käytettäessä kaksoisosoitusta Jos päätelaitteet eivät pysty liittämään datan alkuun osoiteketjua, kaksoisosoitusta käyttämällä järjestelmässä voi silti olla useita toistimia. Kaksoisosoituksessa jokaiselle linkille (seuraavan kuvan nuolet) annetaan yksilöllinen osoite, joka estää viestien monistumisen ja loputtoman kierron verkossa. Päätelaitteiden ei tarvitse lisätä dataan mitään. Yleensä lähetyksessä käytetään ensisijaista lähetysosoitetta (TX1). Toissijaista lähetysosoitetta (TX2) käytetään vain jos toistintoiminto on päällä, ja toistettava paketti vastaanotettiin toissijaisella vastaanotto-osoitteella (RX2). Seuraavassa esimerkissä käytetään kahta toistinta. Huomaa kuinka jokaiselle linkille (nuoli) voidaan muodostaa yksilöllinen osoite modeemien numeroista ja lähetyssuunnasta. Toistintoiminto tulee kytkeä päälle vain toistimina toimivissa modeemeissa, muuten paketit jäävät kiertämään verkkoon. Toistimet voivat toimia samalla myös tavallisina ala-asemina. Esimerkin tapauksessa master-aseman tulee olla kytkettynä modeemiin 4, muuten modeemeihin 2 ja 3 kytkettyjen päätelaitteiden lähettämät viestit eivät tule perille. 52

6.3.4 Redundantti toistinketju Radiojärjestelmän luotettavuutta voidaan parantaa merkittävästi ottamalla käyttöön nk. redundantti toistinketju, joka toteutetaan määrittämällä sekä master-asemalle että toistimille kahdet erilliset osoitteet (dual addressing setup). Ala-asemien on kyettävä keskustelemaan master-aseman kanssa kummankin toistinketjun kautta. Kun radiomodeemi on kytketty TX address autoswitch tilaan, ala-asema lähettää vastausviestin siihen toistinketjuun, josta alkuperäinen viesti vastaanotettiin. Jos TX address autoswitch toiminto on asetettu ON-tilaan (kts. kappale 9.1.3), radiomodeemi tarkistaa vastaanotetun viestin RX-osoitteen. Kun jompikumpi RX-osoite (RX1 tai RX2) on tunnistettu, lähetetään kaikki sarjaliitännän kautta vastaanotetut viestit radiokanavalle käyttäen vastaavaa TX-osoitetta (TX1 tai TX2). TX address autoswitch toimintoa ei suositella käytettäväksi silloin, kun radiomodeemi on kytketty toistintilaan (Repeater Function ON). 53

7 MESSAGE ROUTING -REITITYS 7.1 Yleistä Message Routing -toiminto on SATELLINE-3AS ja Epic -malleihin sisältyvä ominaisuus. Reitityksellä tarkoitetaan toimintoa, jossa radiomodeemi poimii osoitteen sarjaväylältä tulevasta datasta ja välittää viestin automaattisesti radioverkon yli vastaanottajalle. Message Routing toimii periaatteessa seuraavalla tavalla: o Radiomodeemi lukee kaikki siihen liitetyiltä päätelaitteilta tai -laitteelta tulevat viestit o Radiomodeemi tunnistaa vastaanottajan päätelaitteen osoitteen ennalta määrätyn viestin osan perusteella. o Radiomodeemi tarkistaa sisäisen reititystaulukon avulla, liittyykö tunnistettuun osoitteeseen määritettyä reititystietoa. o Radiomodeemi lähettää radioviestin, joka koostuu seuraavista osista: o verkkotunnus (lisätietoja jäljempänä) o reititystiedot o alkuperäinen käyttäjän / päätelaitteen lähettämä viestiosa o muuta tietoa kuten virheenkorjauksessa käytettäviä tarkistussummia jne. o Reitin varrella olevat radiomodeemit välittävät viestin eteenpäin vastaanottajaksi merkittyyn radiomodeemiin saakka. o Vastaanottajaksi merkitty radiomodeemi tarkistaa ensiksi vastaanotetun viestin oikeellisuuden, jonka jälkeen alkuperäinen viestiosa erotetaan viestistä ja lähetetään edelleen radiomodeemiin liitettyyn päätelaitteeseen. Kuva vasemmalla on esimerkki radiomodeemijärjestelmästä. M = Master-asema (Keskusasema) R = Toistinasema S = Ala-asema T = Päätelaite Mob = Mobiilipäätelaite Päätelaitteet ovat useimmiten PLC-laitteita, jotka lähettävät ja vastaanottavat viestejä tiettyyn käyttäjäprotokollaan liittyen. Huomautus: Reitityksestä (Message Routing) puhuttaessa termiä toistin ei pidä sekoittaa Toistintoimintatilaan (Repeater Mode), joka on reitityksestä riippumaton ominaisuus. 54

7.1.1 Reititystoiminnon ominaisuudet SATELLINE-3AS(d) ja Epic -mallien reititystoiminto on suunniteltu nopeaksi ja läpinäkyväksi yhteensopivuuden parantamiseksi reaaliaikaisiin järjestelmiin. Ominaisuuksiin kuuluu mm.: o Läpinäkyvä käyttäjän protokollien suhteen. o Mahdollistaa muutaman toistimen sisältävän verkon toteuttamisen yksinkertaisella tavalla. o Mikä tahansa radiomodeemi voi toimia toistimena, ts. dedikoituneita toistimia ei yleensä tarvita, jolloin kustannukset ovat pienemmät. o Mahdollistaa suurten kuuluvuusalueiden kattamisen käyttäen yhtä ainoaa radiokanavaa. o Myös mobiiliasemien käyttö on mahdollista tietyissä tapauksissa. o Järjestelmä on täysin deterministinen, ts. lähetyksiin liittyvät viiveet voidaan täysin ennakoida. Tästä syystä johtuen reititystoiminto on periaatteessa "liitäntävapaa". o Lisääntynyt redundanssi, sillä vikaantunut radiomodeemi voidaan tietyissä tapauksissa ohittaa toisen samalle kuuluvuusalueelle sijoitetun radiomodeemin avulla. o Reititys on tarkoitettu pääasiassa käytettäväksi protokollien kanssa, jotka perustuvat pollaukseen ja yksittäisen pääaseman käyttöön. 7.1.2 Reititykseen liittyvät rajoitukset o Oletus on se, että käyttäjän viestien osoitekentän sijainti on kiinteä. Tiettyjä erikoisprotokollia on kuitenkin mahdollista käyttää: o IEC 60870-5-101, yleisesti käytössä voimalinjojen ohjaussovelluksissa. o RP570 protokolla o Viesti ei voi loppua osoitteeseen, viestissä on oltava vähintään yksi merkki osoitteen jälkeen. o Oletus on se, että verkossa on samanaikaisesti liikkeellä ainoastaan yksi ainoa viesti, useampi samanaikainen viesti saattaisi aiheuttaa törmäyksen. o Suurin sallittu reittien lukumäärä riippuu järjestelmän toteutuksessa käytetystä laitteistosta sekä ohjelmistoversiosta. o Tx / Rx osoitteiden toiminta estetään automaattisesti Message Routing toiminto kytkettäessä käyttöön. 7.1.3 Reititystoiminnon käyttöönoton perusteet Minkä tahansa radiomodeemijärjestelmän suunnittelu vaatii huolellista suunnittelua. Kun valinnat laitteiden, niiden sijoituspaikkojen, huollon ym. suhteen on tehty, voidaan järjestelmään ottaa käyttöön myös Reititys-toiminto 1. Päätä ensin, mikä Reititys-toimintatila soveltuu kyseiseen järjestelmään parhaiten. Vaihtoehdot ovat Source Mode ja Virtual Mode - toimintatilat. Lisätietoja seuraavissa kappaleissa. 2. Hahmottele järjestelmän kaaviokuva kuvaten myös asetukset, kuten protokollat, päätelaitteiden osoitteet, radiotaajuudet jne. 3. Konfiguroi radiomodeemit vastaavasti. Reititykseen liittyvät parametrit voidaan asettaa kahdella eri tavalla: 55

o SaTerm pääteohjelman avulla o Manuaalisesti käyttäen asetusvalikkoa. Kummassakin tapauksessa on syytä lukea kappale Asetukset ennen radiomodeemien asetuksien muuttamista. Kun kaikki radiomodeemit on konfiguroitu oikein voidaan edetä seuraavaan vaiheeseen. 7.1.4 SaTerm ja Reititys-toimintatilan asetukset SaTerm on pääteohjelma, jonka avulla käyttäjä voi suunnitella tarvitsemansa verkon nopeasti ja helposti käyttäen graafista käyttöliittymää, joka mahdollistaa verkon kaavion hahmottamisen näytölle piirtämällä. o Piirrä ensin kuva verkosta, jossa näkyvät kaikki yksittäiset radiomodeemit sekä datan siirtoon tarkoitettu reitti. o Määritä seuraavaksi kuvaan kaikki tarvittavat asetukset o Lopuksi kukin yksittäinen radiomodeemi ohjelmoidaan liittämällä radiomodeemit yksi kerrallaan PC:n COM-porttiin, asettamalla ne ohjelmointitilaan ja napsauttamalla SaTerm -pääteohjelman Lähetä-painiketta. Lisätietoja SaTerm -ohjelman käyttöohjeessa. Alla oleva kuva on tyypillinen näkymä SaTerm -ohjelman näytöltä. 56