15.3.2013 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2012

ESPOO 2013 15.3.2013 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2012

Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Johdon katsaus... 1 1.2 Vaikuttavuus... 2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena... 3 1.2.2 Strategisen tutkimuksen suuntaaminen... 5 1.2.3 Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö... 15 1.2.4 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus... 17 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 18 1.3.1 Kansainvälinen tutkimusyhteistyö... 18 1.3.2 Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön... 18 1.3.3 Ulkomaiset kontaktipisteet... 19 1.3.4 Maksullisen toiminnan kehittäminen... 20 1.3.5 IPR:n suojaus ja kaupallistaminen... 21 1.3.6 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 21 1.3.7 VTT toiminnoittain... 26 1.3.8 Toiminnan tuottavuus... 24 1.3.9 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 24 1.3.10 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 25 1.3.11 Investoinnit tutkimuslaitteisiin ja tietojärjestelmiin... 26 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta... 27 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaatuja tutkimustuloksia... 27 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu... 34 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 34 1.5.1 Henkilöstö ja osaaminen... 35 1.5.2 Yhteiskuntavastuu... 39 1.6 Tilinpäätösanalyysi... 42 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 42 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 42 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 43 1.6.4 Tase... 43 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 45 1.8 Arviointien tulokset... 46 1.8.1 Toimintajärjestelmän arvioinnit... 46 1.8.2 Tutkimuksen arviointi... 46 1.8.3 Asiakasvaikuttavuuskysely... 46 1.8.4 Muut arvioinnit... 48 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 49 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 50 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA... 52 4. TASE... 53 5. LIITETIEDOT... 55 6. ALLEKIRJOITUKSET... 67

1 TILINPÄÄTÖS 2012 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Huomioiden yleisen taloustilanteen haasteellisuus toteutuivat VTT:n taloudelliset ja sisällölliset tavoitteet kohtuullisesti. Toiminnan tulos sisäisen tuloslaskelman mukaan oli 0,6 milj. euroa ylijäämäinen (budjetoitu ylijäämä 3,3 milj. euroa). Kustannukset kasvoivat selvästi ulkopuolisia tuottoja enemmän. Tutkimuskysynnän arvioidaan jatkuvan samalla tasolla vuonna 2013. Jaksottamaton tilauskanta oli noin 204 milj. euroa vuoden 2012 lopussa. Liikevaihto oli 292,3 milj. euroa eli 2 % edellistä vuotta korkeampi. Tuotot ulkomailta olivat noin 18 % liikevaihdosta kuten edellisenä vuonnakin. Yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tulot olivat 118,6 milj. euroa, kasvua edellisestä vuodesta oli 4 %. Tekes-tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 7 % ja olivat 57,4 milj. euroa. EU-tuotot vähenivät 30,6 milj. eurosta 29,5 milj. euroon (-4 %). Omarahoitteisen toiminnan osuus nousi 32,9 milj. eurosta 42,8 milj. euroon (nousua 30 %). Maksullisen toiminnan tuotot olivat 79,6 milj. euroa. Tuotot vähenivät edellisestä vuodesta 2,4 milj. euroa. Maksullisen toiminnan erillistulos oli 2,3 milj. euroa ylijäämäinen (budjetoitu ylijäämä 4 milj. euroa). VTT osallistui edelleen aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaan vaikuttamalla tutkimusstrategioiden ja -ohjelmien muodostumiseen sekä osallistumalla tutkimustoimintaan. VTT:n SHOK-toiminnan kokonaisliikevaihto kasvoi 6 %, ollen yhteensä 25,4 milj. euroa. Vuotuisen asiakastutkimuksen mukaan VTT:n kanssa tehtyä yhteistyötä oli kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödyntänyt tai aikoi hyödyntää kolmen vuoden sisällä 69 % suomalaisista asiakkaista. Sidosryhmille tehtävässä Yrityskuvabarometrissä 71 % vastaajista arvioi yrityskuvan erinomaiseksi tai hyväksi. Edellisvuonna vastaavan arvion antoi 62 %. Keksintö- ja ohjelmistoilmoituksia syntyi 294 kpl ja IPR-tuotot olivat yhteensä 2,1 milj. euroa. Merkittävimmät IPR-tulot saatiin lisenssisopimuksista, jotka liittyvät prosessisimulaatio-ohjelmiin, optiikkaan, bioetanolin valmistukseen ja lääketieteelliseen diagnostiikkaan. VTT osallistui aktiivisesti Tekesin käynnistämään Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -ohjelmaan. VTT:lle myönnettiin noin 7,3 milj. euroa rahoitusta 23 projektiin, joissa kehitetään lupaavien tutkimustulosten kaupallistamismahdollisuuksia. Yhteensä 12 VTT:n tutkimukseen ja teknologiaan perustuvaa yritysaihioita annettiin VTT Ventures Oy:n arvioitavaksi. Kansainvälisiä tieteellisiä lehtiartikkeleja julkaistiin hieman aikaisempaa enemmän, yhteensä 605 kpl. Projektipäällikkövalmennus etenee suunnitellusti, 70 projektipäällikköä on sertifioitu IPMA C- tason vaatimusten mukaisesti. Projektien valmiusasteseurantaa, loppuarviointia ja projektipäällikkönimikkeistöä uudistettiin osana projektitoiminnan kehittämistä. Kahden merkittävän tutkimusinfrastruktuuri-investoinnin suunnittelua on jatkettu. Uudistuvan energian koetoiminnan ajanmukaistamiseen saatiin TAE2011 erillisrahoitus ja ensimmäiset laitteistot otetaan käyttöön vuonna 2013. Kokeellinen ydinturvallisuustutkimus ja mallinnusaktiviteetit keskitetään uudisrakennukseen, jonka on määrä olla valmis vuonna 2015 2016.

2 TILINPÄÄTÖS 2012 1.2 Vaikuttavuus VTT:n tutkimus- ja innovaatiovisio 2020 rakentuu kestävien ratkaisujen pohjalle ja se ohjaa VTT:n tutkimus- ja innovaatiotoimintaa vastaamaan tulevaisuuden kannalta keskeisimpiin kysymyksiin. Vision pohjalle on rakennettu VTT:n strateginen tutkimusportfolio (kuva 1) toteuttamaan vision tavoitteita ja varmistamaan tutkimuspanosten suuntaamisen niihin kohteisiin, joilla tuotetaan merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta. VTT:n strateginen tutkimusportfolio Siirtyminen biotalouteen Bioraaka-aineiden kestävä käyttö ja jalostus Teollinen biotekniikka ja vihreä kemia Biotalouden prosessi- ja valmistustekniikat Biotalouden liiketoimintaekosysteemit Vähähiilinen talous Teollisuuden, rakennetun ympäristön ja liikenteen energiatehokkaat ratkaisut Uusituvat energianlähteet Ydinenergian turvallisuus ja jätteen loppusijoitus Energiajärjestelmät ja mallinnus Puhdas ympäristö Teollinen ekologia ja elinkaarisuunnittelu Jätejalostamot, materiaalien talteenotto ja kierrätys Korvaavat materiaaliratkaisut Puhdas vesi ja vesitehokkuus Läpileikkaava tutkimus Liiketoiminta ja palvelut Innovaatiotoiminta Turvallisuus Käyttäjälähtöisyys Digitaalinen maailma Suorituskykyiset mikrosysteemit ja mittausratkaisut Painettu älykkyys Skaalautuva digitaalinen palvelutalous Esineiden ja asioiden internet (IoT) Resurssitehokkaat tuotantojärjestelmät Ekotehokkaat koneet Resurssitehokkaat prosessit Simulointipohjainen suunnittelu Globaali tuotanto ja palvelut Terveys- ja hyvinvointiratkaisut Systeemibiologia ja diagnostiikka Elintarvikkeet ja terveys Terveyden tietotekniikka Käyttäjälähtöiset tilat ja ympäristöt Kuva 1. VTT:n strateginen tutkimusportfolio VTT:n kokonaisvaikuttavuus syntyy VTT:n toisiaan täydentävistä rooleista innovaatioympäristössä (kuva 2). VTT:n rooli innovaatioympäristöissä VTT vauhdittaa uuden teknologiapohjaisen liiketoiminnan syntymistä Uutta luova tutkimus Teknologiahyödyt Ennakointien tuloksena nousevien teknologioiden tunnistaminen Uusien teknologioiden luoma innovaatiopotentiaali Osaamisten yhdistäminen ja sovellusten kehittäminen Yliopisto- ja tutkimuskumppanuuksien kautta globaali teknologian kehittäminen VTT:n innovaatioprosessi VTT luo teknologiasta liiketoimintaa Innovaatiot ja uusi liiketoiminta Asiakas- ja yrityshyödyt Uudet liiketoiminnat ja kasvu Uudet tuotteet, palvelut ja prosessit Kansainvälisten verkostojen ja teknologiasiirron hyödyntäminen Innovaatioympäristön ja yhteiskunnan hyödyt Ennakoivien tutkimusstrategioiden luominen Toimialojen uudistuminen ja kehitys Kansainvälinen innovaatioverkostoituminen Kestävän kehityksen edistäminen Julkisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen Kuva 2. VTT:n rooli innovaatioympäristöissä

3 TILINPÄÄTÖS 2012 VTT:n toimintamalli edistää vaikuttavuuden kumuloitumista innovaatioketjun eri vaiheissa: - Ennakointitoiminta: Haetaan systemaattisesti nousemassa olevia ja tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita ja teknologioita, jolloin tutkimuspanostuksille saadaan mahdollisimman hyvä tietopohja. - Strateginen tutkimus ja osaamisen kehittäminen: Strategisen tutkimuksen avulla haetaan uusia avauksia ja ideoita, tunnistetaan nousevia kehitystarpeita, kehitetään uusia teknologioita ja luodaan uusia innovaatioita, mikä kasvattaa VTT:n menestymiselle välttämätöntä osaamista ja sen uusiutumista. Luodaan perusta asiakaskohtaisille ratkaisuille, josta syntyy yrityksille kansainvälistä kilpailukykyä. - Tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyö: VTT toimii tiiviisti kotimaisten ja ulkomaisten parhaimpien yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa ja täydentää omia osaamisvahvuuksiaan. VTT:llä on keskeinen rooli strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) sekä Tekesin teknologiaohjelmissa. VTT on ollut neljänneksi aktiivisin eurooppalainen osallistujataho organisaatioittain tarkasteltuna EU:n 7. puiteohjelmassa. Verkottamalla suomalaisia toimijoita kansainvälisiin hankkeisiin ja yhteistyöhön, VTT siirtää samalla muualla syntynyttä osaamista suomalaisen elinkeinoelämän, yhteiskunnan sekä innovaatiojärjestelmän hyödyksi. - Asiakasratkaisut ja tutkimuksen kaupallistaminen: VTT tuottaa asiakasratkaisuina erilaisia palveluja räätälöityinä asiakkaiden tarpeisiin. VTT:n kehittämää teknologiaa ja osaamista hyödyntävät suomalainen elinkeinoelämä, yhteiskunta sekä muut asiakkaat. VTT:n osaaminen kaupallistuu usein myös spin-off -yritysten muodossa. Lisäksi VTT:n tuottamaa tietoa hyödynnetään laajasti yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjana. 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena VTT:n vaikutuksia kasvuun, työllisyyteen ja hyvinvointiin tavoitellaan ja seurataan pääosin asiakkaiden kilpailukyvyn paranemisen kautta. VTT: - suuntaa tutkimustoimintaa ja samalla omaa osaamistaan yhteiskunnallisesti suuriin haasteisiin, kuten Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta keskeisiin painoalueisiin sekä liiketoiminnan nykyisiin ja ennakoitaviin murroskohtiin - muuntaa tutkimustuloksia hyödynnettäviksi ratkaisuiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi entistä nopeammin - osallistuu uusien teknologiayritysten perustamiseen ja - tehostaa alueellista kilpailukykyä ja hyvinvointia kotimaassa yhdessä muiden innovaatioverkoston toimijoiden kanssa. VTT käynnisti VIMPACT-hankkeen (Roles, effectiveness and impact of VTT, towards broadbased impact monitoring), jossa on tarkasteltu VTT:n vaikuttavuutta hyvin kattavasti VTT:n eri roolien kautta. Mm. SFINNO-tietokanta (Suomalaiset innovaatiot) on ollut merkittävänä työvälineenä hankkeessa. Hankkeen tulokset valmistuvat alkuvuonna 2013.

4 TILINPÄÄTÖS 2012 VTT:n keskeisimmät vaikuttavuustavoitteet Energia ja ympäristö: energian ja raaka-aineiden käytön tehostaminen ja ilmastonmuutoksen hillintä, öljyriippuvuuden väheneminen, uusiutuviin energialähteisiin perustuvan teknologian ja vähähiilisen ja älykkään energiatuotannon sekä biotalouden edistäminen. Teollisuuden kilpailukyky: erityisesti metsä-, ICT-, metalli- ja koneteollisuuden innovaatiokyky, uudet tuotteet ja prosessit, uudet arvoketjut sekä suunnittelun ja tuotannon kehittäminen. Uudet liiketoiminnat: teknologialiiketoiminnan edistäminen, ICT-teknologian avulla uusia, tehokkaampia liiketoimintakonsepteja, teollisuuden uudet palvelut, osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ja uusien liiketoimintojen luominen. Ihmisten hyvinvointi ja toimiva arkipäivä: ihmisten terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, julkisen sektorin palvelujärjestelmien tehostaminen, ihmisten arkipäivän käyttäjäkohtaisten palvelujen sekä digitaalisen ympäristön ymmärrettävyyden ja hallittavuuden edistäminen. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavien, tulossopimuksessa olevien mittareiden toteutuminen on esitetty kappaleessa 1.4. (taulukko 7) sekä vuotuisen asiakasvaikuttavuuskyselyn tuloksia kappaleessa 1.8.4. 1.2.1.1 VTT:n kansainvälinen ja kansallinen vaikuttavuus VTT on seitsemännen puiteohjelman aikana saavuttanut merkittävän ja kiistattoman aseman eurooppalaisessa tutkimuslaitoskentässä ja on selvästi suurin toimija Suomessa. Puiteohjelman alusta lähtien VTT:n kautta on tullut 23 % Suomeen myönnetystä rahoituksesta. VTT kehittää lukuisten EU- ja ERA-hankkeiden avulla huipputeknologiaa, kansainvälistä vaikuttavuutta, verkostoja ja innovaatiokumppanuuksia. VTT:n hankkeissa painottuvat erityisesti tieto- ja viestintäteknologiat, nanotiede, materiaalit ja uudet tuotantomenetelmät, sekä energia, bioteknologia ja liikenne. VTT:n vahva asema eurooppalaisissa strategisissa alliansseissa on mahdollistanut aktiivisen vaikuttamisen eurooppalaiseen tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. VTT on pyrkinyt vaikuttamaan EU:n Horisontti 2020:n tavoitteisiin ja sisältöön sekä osallistunut keskeisten eurooppalaisten kumppanuuksien kehittämiseen kuten ETP-yhteisöt, PPP-aloitteet, JTI-aloitteet, JRC-yhteistyö, EERA (European Energy Research Alliance) ja KET (Key Enabling Technologies) -huippuasiantuntijaryhmä. VTT:n tutkimusyksiköt Brasiliassa ja Koreassa sekä USA:ssa (Kalifornia) toimivan tutkimusinstituutin jäsenyys ovat avanneet uudenlaista tutkimusyhteistyötä ja väyliä kansainväliseen verkottumiseen. Yhdysvalloissa ja Japanissa on tehty tutkimusyhteistyötä huippuyliopistojen ja maailmanluokan tutkimuslaitosten useiden tutkimusryhmien kanssa. VTT on mukana yli 30 kansallisessa teknologiaohjelmassa, Suomen kuuden strategisen huippuosaamisen keskuksen (SHOK) lähes kaikissa ohjelmissa ja neljässä Suomen Akatemian huippuyksikössä. VTT:n asiantuntijat toimivat myös poliittisen päätöksenteon tukena. Vuonna 2012 VTT osallistui aktiivisesti kansallisen biotalousstrategian laatimiseen.

5 TILINPÄÄTÖS 2012 1.2.2 Strategisen tutkimuksen suuntaaminen 1.2.2.1 Oma- ja yhteisrahoitteisen toiminnan kehitys Omarahoitteisen toiminnan osuus nousi 32,9 milj. eurosta 42,8 milj. euroon (nousua 30 %). Omarahoitteisen toiminnan volyymitavoite ylitettiin 6,7 milj. eurolla. Omarahoitteisen toiminnan osuus nousi kaikilla strategisen tutkimuksen painoalueilla. Lisäksi omarahoitteiseen toimintaan kuului liiketoiminnan kehitystä, joka aiemmin oli erilllisenä toimintonaan. Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin omarahoitteiseen toimintaan 46 % (2011: 39 %). Yhteisrahoitteisen toiminnan liikevaihto 169,7 milj. euroa kasvoi edellisvuodesta 4,5 milj. euroa (kasvua edellisvuodesta 3 %). Liikevaihdosta ulkopuolisten tulojen osuus oli 118,6 milj. euroa (kasvua edellisestä vuodesta 4 %) ja ylitti asetetun tavoitteen 4,5 milj. eurolla. Yhteisrahoitteiseen toimintaan sitoutuneen perusrahoituksen määrä väheni 51,6 milj. eurosta 51,2 milj. euroon (muutos -1 %) alittaen yhteisrahoitteiseen toimintaan suunnitellun perusrahoituksen määrän 5,7 milj. eurolla. Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin yhteisrahoitteiseen toimintaan 54 % (2011: 61 %). Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta 47 % käytettiin VTT:n ohjelmiin (kärki- ja innovaatio-ohjelmat, Key Technology Actions- ja Frontier-hankkeet). Näiden ohjelmien liikevaihto oli 100,7 milj. euroa, ja muutos edellisestä vuodesta oli -5 %. Ohjelmaportfoliota uusittiin voimakkaasti vuoden aikana, mikä näkyi päättyvien ohjelmien volyymien pienenemisenä. Lisäksi uusien ohjelmien valmisteluun käytettiin runsaasti resursseja. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmien maksullisen toiminnan osuus oli 21 % (edellisenä vuonna 22 %). Muihin hankkeisiin, pääosin Tekes- ja EU-ohjelmien konsortiohankkeisiin, strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin 53 % (kuva 4). Perusrahoitus tutkimuksen painoalueille Omarahoitteiset projektit Frontier 3,4 M Yhteisrahoitteiset projektit Kärkiohjelmat 41,8 M / 4 kpl Maksulliset projektit(ar) VTTohjelmiin 47 % Innovaatio-ohjelmat 49,5 M / 9 kpl Key Technology Actions 2,8 M / 4 kpl Muihin hankkeisiin 53 % Perusrahoitus Perusrahoitus Tekes - SHOK-hankkeet - muut hankkeet EU Muu rahoitus Tuotot ja rahoitus yht. M 42,8 51,2 57,4 29,5 31,6 21,9 Kuva 4. Tutkimusrahoitus vuonna 2012

6 TILINPÄÄTÖS 2012 EU-tuotot vähenivät 30,6 milj. eurosta 29,5 milj. euroon (-4 %). Tekes-tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 7 % ja olivat 57,4 milj. euroa. Muun julkisen sektorin tuotot kasvoivat 8 %. Kotimaisen yksityisen sektorin tuotot vähenivät 0,9 milj. euroa ja ulkomaisen yksityisen sektorin tuotot kasvoivat 1,7 milj. euroa. Kokonaisuudessaan yksityisen sektorin tuotot kasvoivat 8 %. 140 120 Milj 100 80 60 40 20 13,0 12,4 18,1 16,0 29,0 33,7 13,1 20,5 40,4 15,5 17,8 13,5 27,7 30,6 21,9 50,8 54,3 53,7 19,2 29,5 57,4 Muu julkinen sektori EU Tekes Yksityinen sektori 0 11,3 11,0 10,5 13,2 13,4 11,6 12,5 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 5. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kehitys 2006 2012 1.2.2.2 Perusrahoituksen kohdentaminen Perusrahoitusta käytettiin hyväksytyn vaihteluvälin 89,5 94,0 milj. euroa puitteissa siten, että kokonaiskäytöksi VTT:llä muodostui 94 milj. euroa. Perusrahoitusta käytettiin 11 % enemmän kuin edellisenä vuonna. VTT:n strateginen tutkimusportfolio ohjaa perusrahoituksen kohdentamista painoaloille. Tutkimusinstrumenttien (kuten kärki- ja innovaatio-ohjelmien sekä KTA- ja Frontier-hankkeiden) sekä muun tutkimustoiminnan perusrahoitus ja yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tuotot kohdennetaan tutkimuksen eri painoalueille. Taulukossa 1 ovat painoaluekohtainen perusrahoitus ja ulkopuoliset tuotot. Perusrahoituksesta kohdistettiin 79,2 milj. euroa strategisia linjauksia noudattaviin painoalueisiin. Tämä sisälsi myös vuonna 2012 käynnistetyn uuden liiketoiminnan kehitykseen kohdistetun perusrahoituksen (6,6 milj. euroa). Perusrahoitus väheni eniten Mikroteknologiat ja elektroniikka -painoalueella (-5 %), koska painoalueen yhteisrahoitteisen toiminnan rahoitussuhde on parantunut sitoen suunniteltua vähemmän perusrahoitusta samalla, kun omarahoitteisen toiminnan volyymi on laskenut. Bio- ja kemianprosessit -painoalueella yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi laski edellisvuodesta, jolloin siihen sitoutui vähemmän perusrahoitusta. Perusrahoitus lisääntyi eniten Sovellettu materiaalitekniikka -painoalueella (kasvua 12 %) johtuen omarahoitteisen toi-

7 TILINPÄÄTÖS 2012 minnan voimakkaasta kasvusta. Perusrahoitteinen toiminta kasvoi ensijaisesti painoalueelle keskeisesti kuuluvien kärki- ja innovaatio-ohjelmien (teolliset biomateriaalt, green solution for water and waste, multiscale modelling) tutkimustoiminnassa. 1 000 euroa Perusrahoitus Ulkopuoliset tulot Toteu- Suunnitunut Toteu- Osuus Muutos Toteu- Suunni- Toteu- Muutos teltu tunut liikevaih- 2011 / 2012 tunut teltu tunut 2011 / 2012 2011 2012 2012 dosta, % % 2011 2012 2012 % Sovellettu materiaalitekniikka 8 841 8 885 9 926 43 12 13 414 12 791 12 972-3 Bio- ja kemian prosessit 14 142 12 743 13 606 42-4 18 907 18 000 18 507-2 Energia 12 699 12 288 12 762 37 0 19 584 16 809 21 784 11 Tieto- ja viestintäteknologiat 9 930 10 578 10 476 38 5 18 384 17 264 16 902-8 Teolliset järjestelmät 7 625 7 516 8 144 41 7 12 367 11 266 11 813-4 Mikroteknologiat ja elektroniikka 10 812 10 713 10 306 37-5 17 087 17 193 17 906 5 Palvelut ja rakennettu ympäristö 6 739 7 876 7 375 35 9 13 761 12 857 13 512-2 Liiketoiminnan kehitys 7 000 6 561 58 7 664 4 842 Muu kohdennus 13 712 15 401 14 858 98 8 215 256 325 51 44 Strateginen tutkimus yhteensä 84 501 93 000 94 015 44 11 113 718 114 100 118 563 4 Micronovan tulipalokuluihin *) 1 100 1 020 Henkilöperustainen osaamisen uudelleen suuntaaminen 2 000 1 977 Hankevalmistelu, pienet kokeilut 4 000 3 830 Frontier hankkeet 3 000 3 432 Varaus vuoden aikana tehtäviä kohdistuksia varten 1 901 1 206 Palkitseminen 300 302 Painoalueiden ulkopuolella (mm. pääjohtajan varaus, VTT:n sisäiset kehityshankkeet) 3 100 3 091 Muut kohteet yhteensä 15 401 14 858 *) Micronovan tulipalossa tuhoutuneiden laitteiden korvausinvestointien pääomakustannusten kattaminen Taulukko 1. Perusrahoituksen käyttö ja ulkopuoliset tuotot painoalueittain Yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tuotot edellisvuoteen verrattuna kasvoivat eniten Energia- (kasvua 11 %) sekä Mikroteknologiat ja elektroniikka (kasvua 5 %) -painoalueilla. Kaikilla muilla painoalueilla, ICT-painoaluetta lukuun ottamatta, ulkopuoliset tuotot noudattivat jokseenkin edellisen vuoden tasoa. ICT-painoalueen tulokseen vaikutti ICT-tutkimuksen lisääntyvä suuntautuminen sovellusalueisiin. Liiketoiminnan kehitys painottui omarahoitteiseen toimintaan jääden ulkopuolisten tuottojen tavoitteesta 2,8 milj. euroa, johtuen pääsääntöisesti painoalueen ylösajosta. 1.2.2.3. VTT:n strategiset ohjelmat VTT tasapainottaa tutkimusportfoliotansa teknologia-/asiakaslähtöisyyden ja riskipitoisuuden suhteen erilaisten ohjelmamuotojen avulla. Portfolio-ohjauksen keskeisinä työkaluina toimivat kärki- ja innovaatio-ohjelmat. VTT:n ohjelmiin käytettiin noin puolet perusrahoituksesta. Frontier-ohjelman hankkeet: Hankkeiden avulla luodaan uutta tulevaisuuteen tähtäävää osaamista ja uusia teknologioita, jotka toteutuessaan voivat johtaa merkittäviin läpimurtoihin. Fron-

8 TILINPÄÄTÖS 2012 tier-ohjelmalla luodaan uusia avauksia ja niillä on erittäin kunnianhimoinen tieteellinen ja teknologinen tavoitetaso mistä johtuen se on kaikkein riskipitoisin VTT:n ohjelmista. Hankkeet ovat pääsääntöisesti omarahoitteisia. Vuoden aikana oli käynnissä 12 Frontier-hanketta, joihin kohdistettiin yhteensä 3,4 milj. euroa perusrahoitusta. KTA (Key Technology Actions) -ohjelmat: KTA-ohjelmissa kehitetään teknologia- ja liiketoimintamahdollisuuksia hyödyntämällä ja yhdistämällä VTT:n osaamista uudella tavalla. Niissä keskitytään tarve- tai ongelmanratkaisuun teknologiakehityksen keinoin suuren liiketoimintapotentiaalin asiakastoimialoilla. Vuoden 2012 aikana KTA-ohjelmiin käytettiin perusrahoitusta 2,8 milj. euroa. KTA-ohjelmamuoto lakkautettiin vuoden 2012 lopussa. Sen korvaavat kärki- ja innovaatio-ohjelmien yhä selkeämpi vaikuttavuus- ja liiketoimintasuuntautuneisuus sekä erilliset kaupallistamisen vauhdittamishankkeet. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmat: Kärkiohjelmat keskittyvät edistämään merkittävien, murroksessa olevien toimialojen uudistumista usein systeemisten innovaatioiden ja teknologisten ratkaisujen kautta. Innovaatio-ohjelmissa tähdätään huomattavaan teknologiseen parannukseen tai teknologiaharppaukseen yhden tai useamman toimialan osa-alueilla. Ohjelmat sisältävät keskenään synergisiä omarahoitteisia, yhteisrahoitteisia ja maksullisia hankkeita tai hankekokonaisuuksia. Näin teknologiakehitys, sovellukset ja liiketoimintamallien kehittäminen tapahtuvat rinnakkaisina, samanaikaisina ja vuorovaikutteisina projekteina. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien konseptia terävöitettiin VTT:n tutkimus- ja innovaatiovisio 2020:n pohjalta. Ohjelmia kehitetään seuraavasti: - vastaamaan selkeämmin suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin - vahvistamaan VTT:n vaikuttavuutta edistämällä elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista, uuden liiketoiminnan syntymistä ja lisäämällä yhteiskunnallista hyvinvointia - luomaan ja houkuttelemaan huipputason poikkitieteellistä osaamista Suomeen ja - pohjautumaan vahvemmin osaajien, resurssien ja asiakkuuksien riittävän kriittiseen massaan. Kärki- ja innovaatio-ohjelmia uudistettiin myös sisällöllisesti. Sen yhteydessä kolme kärkiohjelmaa ja kuusi innovaatio-ohjelmaa päättyivät vuoden 2012 lopussa, ja uusia ohjelmia käynnistettiin vastaavasti vuoden 2013 alussa. Ohjelmien uudistamisessa osa päättyvien ohjelmien projekteista jatkaa uusissa ohjelmissa, mikä takaa valittujen osaamisten jatkuvan kehittämisen. Uusien ohjelmien valmistelussa panostettiin erityisesti mahdollisimman suurta vaikuttavuutta tuottavien sovellusalueiden valintaan. Vuonna 2013 käynnistyvät uudet kärkiohjelmat: - Tie biotalouteen - Tuottavuusharppaus esineiden ja asioiden internetillä (IoT) - Älykäs ja vähähiilistä energiaa käyttävä liikenne Vuonna 2013 käynnistyvät uudet innovaatio-ohjelmat: - Arktisen ja kylmän ilmaston ratkaisut - Kognitiivinen tietoliikenne kriittisiin infrastruktuureihin

9 TILINPÄÄTÖS 2012 - Käyttäjälle mukautetut terveys- ja hyvinvointiratkaisut - Ihmislähtöinen suunnittelu - Turvallinen ja kestävä ydinenergia - Mittaus- ja anturointiratkaisut Kärki- ja innovaatio-ohjelmien tuloksellisuus Innovaatio-ohjelmien liikevaihto oli 49,5 milj. euroa, mikä alitti vuodelle 2012 asetetun tavoitteen 6 %:lla. Kärkiohjelmien liikevaihto oli 41,8 milj. euroa, mikä jäi vuodelle suunnitellusta liikevaihtotavoitteesta 11 %. Maksullisen toiminnan osuus kärkiohjelmien liikevaihdosta oli 20 % tavoitteen ollessa 29 %. Innovaatio-ohjelmissa maksullisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 21 % (tavoite 23 %). Ohjelmien vaikuttavuuden keskeisiä mittareita ovat sen elinkaaren aikana syntyvä maksullinen toiminta, julkaisut, keksinnöt, patenttihakemukset, lisenssisopimukset, verkottuminen, allianssit ja tietyn vuosivolyymin ylittävien asiakkuuksien lukumäärä. Vuoden 2012 aikana kärki- ja innovaatio-ohjelmat tuottivat yhteensä 390 julkaisua, 101 keksintöilmoitusta ja 22 patenttihakemusta. Liikevaihdon toteumat Yhteisrahoitteisten Liike- Suunniteltu projektien Perusrahoitus Maksullinen vaihto liikevaihto ulkopuolinen toiminta yhteensä yhteensä tulo 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Maksullisen toiminnan osuus ohjelman liikevaihdosta % Ohjelman liikevaihdosta toteutunut suunitellusta % Kärkiohjelmat 47 200 19 086 14 230 8 531 41 847 20 89 Teolliset biomateriaalit 12 900 6 898 5 194 3 143 15 235 21 118 eengineering 10 300 4 622 3 142 1 248 9 012 14 87 Open Smart Spaces 12 900 3 807 2 668 1 884 8 358 23 65 Green solutions for water and waste 11 100 3 759 3 226 2 256 9 242 24 83 Innovaatio-ohjelmat 51 780 24 227 15 081 10 231 49 539 21 96 Liikenteen energiansäästö ja vaihtoehtoiset polttoaineet 3 900 1 351 1 147 694 3 191 22 82 Polttokennot 4 700 2 691 1 224 569 4 484 13 95 Nutritech 4 800 2 423 1 508 511 4 442 11 93 Hyvinvointiteknologiat 8 530 5 067 2 396 947 8 409 11 99 Suorituskykyiset mikrosysteemit 12 500 5 339 3 206 3 624 12 169 30 97 Cognitive Communications 5 250 1 883 1 238 1 973 5 094 39 97 Intelligent Energy Grids 4 200 1 633 1 056 188 2 877 7 68 Intrans 4 200 1 313 891 474 2 678 18 64 Multiscale design 3 700 2 528 2 415 1 252 6 195 20 167 Taulukko 2. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien liikevaihto vuodelta 2012

10 TILINPÄÄTÖS 2012 Kärki- ja innovaatio-ohjelmien keskeiset tulokset 2012 (Tähdellä merkityt ohjelmat päättyivät vuonna 2012) Kärkiohjelmat Teolliset biomateriaalit Kilpailuetua biotaloudesta ja uudistuvasta metsäklusterista* Kärkiohjelma käynnistyi vuonna 2009 ja vuosi 2012 oli ohjelman viimeinen toimintavuosi. Ohjelma nosti biomassan teolliset sovellukset kokonaan uudelle tasolle ja uudisti alan teollisuutta, josta esimerkkinä uudet asiakaslähtöiset arvoketjut ja korkean suorituskyvyn biomassapohjaiset tuotteet. Kehitystyö painottui biomassapohjaisiin materiaaleihin ja kemikaaleihin, jotka ovat kestävän kehityksen mukaisia, eivät heikennä elintarviketuotannon arvoketjuja ja luovat tulevaisuuden kannattavaa teollista liiketoimintaa. Hyödynnettäviä biomassoja olivat metsäteollisuuden massat ja elintarviketuotannon ja maataloustuotannon sivuvirrat. Ohjelman kaupallistamistoimet painottuivat 100 % biopohjaisiin pakkausmateriaaleihin ja -ratkaisuihin sekä kuitumateriaaleihin, joita voidaan hyödyntää pakkaus-, hygienia- ja suodatustuotteissa. Ohjelmassa kehitetty biokomposiitti on jo otettu käyttöön keittiökalusteita valmistavassa yrityksessä. Uusia kuitukangaskonsepteja luotiin yhdistämällä kierrätettyä kuitumateriaalia, paperikoneella valmistettua vaahtokuiturainaa ja pinnoitusmenetelmiä uudella tavalla. Nanosellun tutkimuksessa ja sovelluksissa VTT on ohjelman aikana noussut maailman huipputasolle, josta esimerkkinä voidaan mainita maailman ensimmäinen jatkuvatoiminen nanoselluloosafilmiprosessi. eengineering Digitaalinen tuoteprosessi teknologiateollisuuden menestystekijäksi* Tehokkaan digitaalisen tuoteprosessin avulla puolitetaan teknologiateollisuuden suunnitteluun ja tuotannon käynnistämiseen tarvitsema aika. Digitaalinen tuoteprosessi myös mahdollistaa uudenlaisen tuotekehitysprosessin, kun voidaan virtuaalisesti tutkia eri suunnitteluvalintoja yhdistämällä eri teknologia-alojen simulaattoreita. Vuonna 2009 alkaneen ja vuonna 2012 päättyneen ohjelman merkittävimpiin tuloksiin kuuluu avoimen ohjelmistoalustan (Simantics) kehittäminen mallinnuksen, simuloinnin, suunnittelutiedon ja elinkaaren hallinnan työvälineeksi, joka tekee muun muassa mallien välisen kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen mahdolliseksi. Ohjelman tuloksia hyödyntävät kotimainen ja kansainvälinen kone- ja kuljetusteollisuus, valmistus- ja prosessiteollisuus, sekä erityisesti metsä- ja energiateollisuus. Vuoden 2012 aikana integroitiin VTT:n kehittämä, voimalaitosten hyödyntämä Apros ohjelmisto, teollisuudessa yleisiin Comos ja SmartPlant suunnitteluohjelmistoihin komponenttitason simulointitulosten tehokkaammaksi hyödyntämiseksi kokonaisuuden suunnittelussa. Vuoden 2012 aikana Simanticsin käytettävyyttä parannettiin huomattavasti nk. Simantics Constraint Language -kielen (SCL) edistymisen ansiosta. Lisäksi toiminta laajeni eri skaalojen (mikrotaso vs. makrotaso) mallinnuksen ja simuloinnin testaamiseen. Tampereen virtuaalilaboratorio kehittyi huomattavasti: visuaalisten ominaisuuksien lisäksi voimme tutkia nyt myös virtuaalisia ääni- ja ilmastointiympäristöjä sekä analysoida tarkemmin ihmisen kuormittuvuutta ja käyttökokemusta vastaavissa olosuhteissa.

11 TILINPÄÄTÖS 2012 Open smart spaces Digitaalinen maailma ja sulautettu tietotekniikka* Ohjelma perustui näkemykseen, jonka mukaan ubiikki- eli jokapaikan tietotekniikka on seuraava ICT-alan mullistus. Ubiikkiteknologiat, esimerkiksi tilannetietoiset laitteet, lisätyn todellisuuden sovellukset ja älytilojen laitteiden ja palveluiden yhteentoimivuus tuovat mukanaan teknologia- ja liiketoimintamurroksen, jonka keskiössä VTT toimii sekä tämän vuonna 2009 alkaneen ohjelman puitteissa että muiden verkostojen kautta. VTT on ohjelman toiminnan aikana vakiinnuttanut asemansa merkittävänä ubiikkiteknologian ja esineiden ja asioiden internetin (IoT) toimijana Euroopan tasolla. Useita ohjelman tuloksia on onnistuneesti kaupallistettu ja kehitetty teknologia on myös käytössä kahdessa spin-off -yrityksessä. Esimerkiksi VTT:n kehittämä kännykän latausasteen monitorointiohjelma, jonka avulla käyttäjän on mahdollista omilla toimenpiteillään pidentää latauksen kestoa, on saavuttanut miljoonia käyttäjiä. Ohjelman tuottamia lisätyn todellisuuden sovelluksia on otettu kaupalliseen käyttöön esimerkiksi painotuotteissa ja rakentamisessa. VTT on maailmalla eturivissä kehittämässä kannettavien laitteiden tilannetietoisuuden mahdollistavaa teknologiaa, josta esimerkkinä paikkatietoiset palvelut (palvelu hakee käyttäjän paikkatiedon perusteella lähimmät kaupat ja tarjoukset). VTT:n työ langattoman lataamismenetelmän kehityksessä johti standardisoinnin aloitukseen. Green solutions for water and waste Kestäviä ratkaisuja veden ja jätteen käsittelyyn Tulevina vuosina pula puhtaasta vedestä kasvaa, ja tämän teknologia-alan osaamiselle tulee olemaan voimakasta kansainvälistä kysyntää. Samalla myös resurssitehokkuuden täytyy kasvaa, ja jätteen hyötykäytön kehittäminen on olennaista tähän haasteeseen vastattaessa. Kärkiohjelman tavoitteena on etsiä tehokkaita ratkaisuja veden- ja jätteenkäsittelyn kehittämiseksi tulevaisuuden haasteiden edessä. Erityisesti resurssitehokkuuden haasteet kytkevät ohjelman tavoitteet usean asiakastoimialan intresseihin. Esimerkiksi kaivosteollisuus on asiakastoimiala, jonka uudistaminen sekä vedenkäsittelyn että resurssitehokkuuden osalta on noussut merkittäväksi aiheeksi. Kärkiohjelman toisen vuoden päätavoitteina on ollut kansainvälisen verkottumisen vahvistaminen yhdessä Suomen ympäristöteknologiayritysten kanssa sekä asiakastoimialan laajentaminen. Ohjelman fokusalueet ovat energiatehokkaat kalvosuodatinteknologiat, arvometallien erottaminen jätteistä ja sivuvirroista sekä vesiteknologiat ja monitorointi. Yhteistyö on tiivistä Euroopan tasolla, muut pääyhteistyökumppanit ovat Australiassa ja Singaporessa. Vuonna 2012 tehtiin 12 keksintöilmoitusta ja kolme patenttihakemusta. Patenttihakemukset liittyvät lietteen käsittelyn vesi- ja energiatehokkuuden parantamiseen, biosidien valmistukseen teollisuuden jätevesistä sekä mineraaliainesten ja -sivuvirtojen modifiointiin. Vuoden 2012 aikana kaivosteollisuuden yhteistyöhankkeiden volyymi kasvoi merkittävästi. Näissä VTT kehittää kaivosten sekä sosiaalista että ympäristöllistä kestävyyttä. Innovaatio-ohjelmat Liikenteen energiansäästö ja vaihtoehtoiset polttoaineet TransEco* Ohjelmassa vastattiin EU-tasoisiin ja kansallisiin liikenteen energia- ja ilmastotavoitteisiin. Vuonna 2012 käynnistyi merkittävä sähköbussihanke ebus osana kaupallisten ajoneuvojen

12 TILINPÄÄTÖS 2012 tutkimushanketta ja se herätti myös suurta kotimaista ja kansallista mediahuomiota. Ohjelma toimi myös alustana strategiselle keskustelulle liikennealueen kotimaisten toimijoiden välillä. Lisäksi valmisteltiin laajaa biopolttoainepilottihanketta ja jatkettiin biopolttoainekonseptien kehitystä sekä ICT-sovellusten lisensointia, kuten bussien ajo-opastin ja raskaiden ajoneuvojen automaattinen liukkauden tunnistus. Polttokennot* Ohjelmassa kehitettiin teknologioita, joilla voidaan tuottaa sähköä aiempaa tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin sekä edistää sähköisten työkoneiden markkinoille tuloa. 10 kwe:n SOFC-demonstraatioyksikkö (Solid Oxide Fuel Cell) päivitettiin maailman huipputasolle vastaamaan paremmin yhteistyökumppaneiden tutkimuksellisia tarpeita. Lisäksi VTT kehitti yhteistyössä Elcogen Oy:n kanssa SOFC kennoston, jonka teho jokaista kennoa kohden alle 700 C lämpötilassa on maailman parhaita. Kuluneen vuoden aikana demonstroitiin myös ensimmäinen painoteknisesti valmistettu, entsyymeihin perustuva virtalähde (biopolttokenno). Älyliikenne Intrans* Ohjelma on edistänyt älyliikenteen julkisten ja kaupallisten palvelujen laajan mittakaavan kehittämistä. Yritysten kanssa on keskitytty erityisesti palvelukonseptien, liiketoimintamallien, arvoverkkoyhteistyön, teknologia-alustojen ja viennin kehittämiseen. Esimerkiksi yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä on saatu hyvin käyntiin. Yritysyhteistyön ja viennin kehittämisen kannalta yhtenä keskeisenä kehityskohteena ovat olleet esimerkiksi säätilaan ja keliin liittyvät palvelut ja niiden muodostaminen riittävän suurina kaupallisina kokonaisuuksina. Vuonna 2011 tehdyn operatiivisen tiekartan pohjalta on käynnistetty proaktiivisten liikenteen hallinnan palveluiden kehittäminen ja uusien teknologioiden hyödyntäminen (esim. matka-ajan ja häiriöiden ennustaminen ja liikenteen kokonaiskuvan luominen mm. mobiililaitteiden tietoja hyödyntämällä). Nutritech Uudet elintarvike- ja ravitsemusratkaisut* Ohjelman tavoitteena oli teknologian innovatiivinen kehittäminen ja soveltaminen elintarvikkeisiin ja ravitsemukseen liittyvissä, hyvinvointia lisäävissä tuotteissa ja palveluissa. Esimerkiksi hienojauhatuksella ja entsymaattisella käsittelyllä voidaan tuottaa luonnon raaka-aineista uusia ainesosia, jotka tehostavat raaka-aineen hyödynnettävyyttä sekä tuovat elintarvikkeisiin terveyttä edistäviä vaikutuksia. Ohjelmassa aloitettiin myös kasviproteiinin uusiin elintarvikesovelluksiin tähtäävä tutkimus. Käynnistetyn kuluttajien tiedostamattomia reaktioita mittaavan tutkimusteeman avulla voidaan kehittää sekä tuotteita että niiden markkinointia. Nutritech-innovaatioplatformista tuli pysyvä sähköinen palvelu VTT:n sisäiseen ja ulkoiseen viestintään elintarvikesektorille. Hyvinvointiteknologiat* Ohjelmassa keskityttiin uusien teknologioiden ja biomarkkereiden kehittämiseen, yhdistämiseen sekä hyödyntämiseen yksilön terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi ja yhteiskunnan terveyspalvelujen kehittämiseksi. Vuoden 2012 aikana ohjelmassa on kuva-analyysimenetelmien avulla edelleen kehitetty Alzheimerin taudin sekä traumaperäisten aivovaurioiden varhaista diagnostiik-

13 TILINPÄÄTÖS 2012 kaa. Biomarkkeriteknologiaa ja -työkaluja on kehitetty lisäksi eturauhassyövän ja endometrioosin diagnosointiin. Ohjelmassa kehitettiin Arrays-in-wells -rinnakkais-mittausteknologiaan perustuva diagnostiikkalaiteprototyyppi, joka mahdollistaa usean analyysin suorittamisen yhdestä näytteestä samanaikaisesti. Teknologia mahdollistaa esimerkiksi monen viruksen tai geenin mittaamisen yhtä aikaa samasta näytteestä, mikä taas mahdollistaa tarkemman henkilökohtaisen diagnostiikan ja hoidon. Kognitiivinen tietoliikenne* Ohjelman tavoitteet perustuvat visioon, jonka mukaan verkkojen ja liikkuvien laitteiden älykkyys kasvaa lisääntyvän kognitiivisen toiminnan kautta. Tämä mahdollistaa esimerkiksi lisääntyvän tietoliikennekapasiteetin ja tehokkaamman radio- ja verkkoresurssien käytön. Ohjelmassa on kehitetty monipuolinen, joustava ja reaaliaikainen tietoliikennealusta esimerkiksi yhteiskäyttöisten tietoliikenneverkojen (WLAN, GSM, UMTS, LTE) testi- ja tutkimuskäyttöön. Ohjelman alueella regulaatio on avainasemassa konseptien maailmanlaajuista käyttöä varten ja kognitiiviradiokonseptin kansainvälistä käyttöönottoa on edistetty ITU:n (International Telecommunication Union) välityksellä. Teemojen käsittely jatkuu ohjelmassa Cognitive communcations for critical infrastructures. Suorituskykyiset mikrosysteemit Ohjelmassa kehitetään piiteknologioihin pohjautuvia innovaatioita, joiden keskeisenä mahdollistajana on VTT Micronovan ainutlaatuinen tutkimus- ja valmistusympäristö. Ohjelmassa on neljä painopistealuetta: anturit, säteilydetektorit, RF- (radio frequency) moduulit ja mikrospektrometrit. Mikrospektrometrien optista toiminta-aluetta laajennettiin materiaali- ja valmistustekniikkaa kehittämällä lämpösäteilyn aallonpituusalueelle, joka avaa täysin uusia sovellusmahdollisuuksia, kuten diabeteksen varhainen diagnosointi silmäpohjaa kuvantamalla. VTT:n kehittämää reunatonta kuvantamistekniikkaa kaupallistamaan perustettiin spin-off -yritys Advacam, joka palkittiin jaetulla ykkössijalla Start-up Sauna -kilpailussa. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset hiukkasfyysikot osoittivat kokeissaan, että VTT:n kehittämät säteilydetektorit ovat suorituskyvyltään tämänhetken markkinajohtajia parempia. Älykkäät energiaverkot Ohjelman tavoitteena on kehittää tulevaisuuden energiaverkkoja integroimalla ICT-, energia-, elektroniikka- ja rakennetun ympäristön teknologiat. Ohjelmassa kehitetyt Smart City simulointityökalut mahdollistavat aluetason tarkastelun, jota tarvitaan EU:n vuodelle 2020 vaatiman nollaenergiarakentamisen ja -korjausrakentamisen toteuttamiseksi. Ohjelmassa on myös kehitetty ennustamis- ja mallinnustyökaluja sekä optimointimenetelmiä sähköverkon joustavan käytön lisäämiseksi aktiivisilla resursseilla, kuten kuormien ohjaus, hajautettu tuotanto ja energian varastointi. Uudet tuulivoimatuotannon ennustamismenetelmät mahdollistavat paremman tuulivoiman integroinnin sähköverkkoon. Näiden ratkaisujen avulla verkkoa pystytään käyttämään taloudellisemmin ja teknisesti optimaalisemmin.

14 TILINPÄÄTÖS 2012 Moniskaalamallinnus suunnittelussa Ohjelman tulokset hyödyttävät koko teollisen arvoketjun toimijoita materiaalinvalmistajista komponentin tai laitteen loppukäyttäjiin. Tavoitteena on nopeuttaa t&k-sykliä merkittävästi sekä luoda kilpailukykyä Suomen valmistavalle teollisuudelle. Ohjelmassa yhdistetään materiaali-, komponentti- ja systeemitason mallinnus kasvavien suorituskykyvaatimusten ja materiaalihaasteiden hallitsemiseksi sekä tuotteen koko elinkaaren optimoimiseksi. Pitkän kehitystyöhön tuloksena on lanseerattu materiaalimallinnuskonsepti ProperTuneTM, joka mahdollistaa tapauskohtaisen, suorituskykyyn perustuvan materiaalien suunnittelun nanotasolta lähtien. Ohjelmassa on esimerkiksi yhdistetty polttoprosessia kuvaavaa virtauslaskentaa polttokattilan pintamateriaalimalleihin ja niiden elinikäennusteisiin. Näin voidaan kehittää pinnoitteita, jotka sietävät paremmin uudenlaisista polttoaineista seuraavat, haastavammat kattilan olosuhteet ja tehokkuuden lisäämiseksi tarvittavan korkeamman polttolämpötilan. 1.2.2.4. Tutkimustulosten kaupallistamisen vauhdittaminen Tutkimustulosten kaupallistamisen edistäminen oli yksi vuoden 2012 keskeisistä painopisteistä VTT:ssä. Liiketoiminnan kehityksen voimavaroja lisättiin ja kaupallistamiseen tähtäävien hankkeiden volyymiä kasvatettiin. VTT osallistui aktiivisesti Tekesin käynnistämään Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -ohjelmaan. VTT:lle myönnettiin noin 7,3 milj. euroa rahoitusta 23 projektiin, joissa kehitetään lupaavien tutkimustulosten kaupallistamismahdollisuuksia. Eniten hankkeita käynnistyi Mikroteknologiat ja elektroniikka -painoalueella, jossa projektit kohdistuvat mmm. optiseen mittausteknologiaan, MEMS-komponentteihin sekä painettaviin funktionaalisiin tuotteisiin. Bio- ja kemianprosessit -alueen hankkeissa edistetään diagnostisten testien, biomarkkereiden ja elintarvikeprosessitekniikan kaupallistamista. Sovelletun materiaalitekniikan hankkeet kohdistuvat mm. biopohjaisiin pakkauksiin ja vaahdonmuodostusteknologiaan. Tieto- ja viestintäteknologiat -painoalueen hankkeissa kehitetään kuva-analyysiteknologioita ympäristö- ja lääkesovelluksiin. Lisäksi käynnistettiin tuulienergiaan ja värähtelyn hallintaan liittyvät hankkeet. Tekesin TULI-ohjelma päättyi kesällä 2012. VTT:n TULI-projektissa 2011 2012 toteutettiin 20 proof-of-concept- ja kaupallistamishanketta sekä yli 80 uutuus- ja markkinatutkimusta. TULIrahoituksella oli merkittävä rooli VTT:n kaupallistamisvalmiuksien kehittämisessä ja konkreettisten kaupallistamishankkeiden edistämisessä. TULI-ohjelman päättymisen jälkeen käynnistettiin omarahoitteinen BizFund-ohjelma, jolla rahoitettiin kaikkiaan 53 pienehköä kaupallistamismahdollisuuksia edistävää projektia. BizFundprojekteissa toteutettiin mm. markkina- ja IPR-selvityksiä, liiketoimintamahdollisuuksien kartoitusta ja tarjoaman kehittämistä sekä pienimuotoisia proof-of-concept- ja demonstraatiohankkeita. Kaupallistamista vauhditettiin myös omarahoitteisilla projekteilla, joista merkittävimmät kohdistuivat painettavaan elektroniikkaan, tietotekniikan terveyssovelluksiin sekä kestävään pakkausteknologiaan. Koulutuspanoksilla kehitettiin osaamista mm. arvoketjuista, kaupallisen potentiaalin systemaattisesta arvioinnista, esitystekniikasta sekä IPR:n hallinnasta ja lisensoinnista.

15 TILINPÄÄTÖS 2012 1.2.3 Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö 1.2.3.1 Alueellinen vaikuttavuus VTT:n alueellisen toiminnan painopisteenä on osallistua aktiivisesti alueellisiin tutkimuskumppanuksiin sekä projektimuotoiseen kehitystoimintaan. VTT:llä on Suomessa 10 toimipistettä (taulukko 3) ja se toimii alueellisesti tiiviissä yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Vahvaa paikallista verkostoitumista on jatkettu. VTT:n asiamiestoimintaa laajennettiin kattamaan myös Kokkolan alue. VTT:n asiamiehiä on 15 paikkakunnalla. Eri alueiden yrityksille on järjestetty asiamiesten avustuksella tilaisuuksia, joissa on esitelty VTT:n toimintaa ja haettu yhteistyömahdollisuuksia. Paikkakunta Henkilömäärä %-osuus Muutos-% 31.12.2012 2012/2011 Espoo 1 894 66,8-0,2 Oulu 412 14,5 2,2 Tampere 310 10,9 1,6 Jyväskylä 125 4,4 0,8 Turku 37 1,3-5,1 Lappeenranta 13 0,5 0,0 Nurmijärvi 14 0,5 0,0 Kuopio 20 0,7 42,9 Raahe 4 0,1 0,0 Kajaani 5 0,2 25,0 Yhteensä 2 834 100,0 0,6 #DIV/0! Taulukko 3. VTT:n henkilömäärä paikkakunnittain VTT:llä on merkittävä rooli tarjota aktiivisesti pk-yrityksille kansainvälisiä kontakteja ja osallistumisia kansainvälisiin projekteihin, mm. EU:n Research for SME-hankkeisiin jätettiin noin 40 hakemusta vuoden 2012 aikana. Pk-yritysten lähestymiseen kehitettiin toimintakonsepti, jonka erityiskohteena ovat kasvuhakuiset yritykset ja korkean teknologian yritykset ja luotiin uudet pkyrityksille suunnatut www-sivut. Uusia toimintamalleja otettiin käyttöön, kuten ConceptStore ohjelmistoyrityksille ja SME2RUS-konsepti Venäjän ajoneuvoteollisuuden alihankinnan kehitykseen. Seinäjoen alueen konepajateollisuuteen keskittyneen pk-yritysklusterin kanssa on rakennettu yhteistyötä biotalouden alueella ja siten tuettu uusien biotalouden arvoketjujen muodostumista ja uusien kasvuyritysten syntyä. VTT käynnisti Testaa-hankkeen uusien kuitupohjaisten tuotteiden ja tuotantoteknologioiden kehittämiseksi yhdessä metsäalaa edustavan pk-sektorin kanssa. Tavoitteena on kehittää uusia innovaatioita tiiviissä yhteistyössä metsäteollisuuden suuryritysten kanssa. Hanke on saanut EU-rahoitusta Keski-Suomen liiton kautta sekä yritys- ja kuntarahoitusta. Hankevalmistelun yhteydessä on jo löytynyt kahdeksan osallistuvaa keskisuomalaista pk-yritystä ja tavoitteena on noin 20 30 suomalaisen pk-yrityksen aktiivinen osallistuminen hankkeen toteutukseen.

16 TILINPÄÄTÖS 2012 1.2.3.2 Kansallinen tutkimusyhteistyö Kansallisen strategian mukaisesti VTT on osallistunut aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaan osallistumalla sekä tutkimusstrategioiden ja -ohjelmien muodostumiseen että tutkimustoimintaan. VTT:läisiä toimii SHOKien pysyvissä tai kiertävissä hallituspaikoissa, tutkimusvaliokunnissa tai vastaavissa elimissä sekä tutkimusohjelmien ja niiden osa-alueiden vetäjinä ja vastuuhenkilöinä. VTT on osakkaana kaikissa SHOKien yhtiöissä. SHOK-toiminta on tarjonnut uusia tutkimuksellisia ja toiminnallisia mahdollisuuksia ja synergiaetuja sekä vahvistanut avainyritysverkostoja. VTT:n vetämissä tutkimushankkeissa on tuotettu useita lupaavia tuloksia, joita ollaan viemässä käytäntöön. VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihto oli 25,4 milj. euroa, josta Tekes-tuotot muodostivat 60 % (15,1 milj. euroa). VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihto kasvoi 6 % edellisestä vuodesta. SHOKien kautta VTT:n Tekes-tuotoista tuli 26 % (2011: 25 %). Kotimaisen yksityisen sektorin tuottojen (4,8 milj. euroa) osuus oli 19 % VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihdosta. SHOK Metsäklusterin kotimaisen yksityisen sektorin tuotot olivat 3,4 milj. euroa, joka on 49 % SHOKin VTT:n osuuden liikevaihdosta. SalWe ja TIVIT SHOKeissa ei ollut tuottoja yksityiseltä sektorilta kotimaasta. VTT:n perusrahoitusta SHOKeihin kohdistettiin 5,4 milj. euroa (2011: 5,4 milj. euroa), joka on 21 % VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihdosta. SHOK-toimintaan kohdistunut perusrahoitus oli 6 % VTT:n perusrahoituksen käytöstä (2011: 6 %). Ulkopuoliset tuotot Perusrahoitus Tuotot Yksityisen Tuotot Tekes Ulkopuoliset Perus- Perus- Liikevaihto yksityiseltä sektorin Tekesiltä tuottojen tuotot rahoitus rahoituksen yhteensä sektorilta tuottojen osuus osuus yhteensä osuus kotimaasta SHOKin SHOKin SHOKin liikevaihdosta liikevaihdosta liikevaihdosta 1 000 euroa % 1 000 euroa % 1 000 euroa 1 000 euroa % 1 000 euroa CLEEN 567 11 3 482 66 4 049 1 267 24 5 316 FIMECC 551 12 2 915 65 3 466 1 030 23 4 496 Metsäklusteri 3 353 49 2 596 38 5 955 823 12 6 779 RYM 290 17 1 175 70 1 505 174 10 1 679 SalWe 0 0 1 543 70 1 545 661 30 2 206 TIVIT 0 0 3 415 70 3 415 1 463 30 4 878 60 25 Yhteensä 4 761 19 15 127 60 19 935 5 419 21 25 353 Taulukko 4. SHOK toiminta vuonna 2012 Yhteistyötä Suomen korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa vahvistetaan tunnistettujen strategisten painoalueiden tutkimustyössä, tutkimusinfrastruktuureissa ja yhteisprofessuureissa. Erityisesti korostetaan tutkimusyhteistyön hyödyntämistä ja kaupallistamista. Yliopistojen ja VTT:n keskinäisiä rooleja kehitetään toisiaan täydentävien osaamiskokonaisuuksien rakentamisessa. Uutena avauksena tällaiselle yhteistyölle esiteltiin FIT (Finnish Institute of Innovation and Technology) -konsepti.

17 TILINPÄÄTÖS 2012 VTT osallistui laajasti kansallisten tutkimus- ja teknologiaohjelmien suunnitteluun, valmisteluun ja tutkimustyöhön. Tekesin ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmat ovat merkittävimpiä, ja niistä osallistutaan noin kolmeenkymmeneen. Suomen Akatemian huippuyksiköistä VTT johtaa Molekylaarisen systeemi-immunologian ja fysiologian (2012 2017) ja Valkoisen biotekniikan vihreän kemian (2008 2013) huippuyksikköitä. Näiden lisäksi osallistutaan Atomikerroskasvatuksen (ALD) (2012 2017) ja Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien (2012 2017) huippuyksiköiden tutkimustyöhön. Toiminta teollisuuden ja tiedekumppaneiden kanssa perustetuissa tutkimusalliansseissa, kuten Suomen Nanoselluloosakeskuksessa ja Suomen molekyylilääketieteen instituutissa FIMMissa, jatkui vireänä. Uusi teollisen biotekniikan klusteri (IBC Finland) perustettiin yhdessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n, Oulun yliopiston sekä neljän yritysosapuolen (mm. Valio Oyn) kanssa. Se tähtää uusien bioteknisten ratkaisujen ja tuotteiden kehittämiseen suomalaiselle teollisuudelle yhteistyöprojektien kautta. Uutena allianssina aloitti Aalto-yliopiston, Hanken Svenska handelshögskolanin ja VTT:n aloitteesta The Finnish Service Alliance (FSA), joka toimii maanlaajuisena palvelututkimuksen yhteisönä. VTT osallistui myös aktiivisesti kansallisen biotalousstrategian laatimiseen. Metsäntutkimuslaitos ja VTT käynnistivät yhteisen viisivuotisen tutkimus- ja innovaatioohjelman ForestEnergy 2020:n, joka tuo ratkaisuja metsäenergian koko tuotanto- ja käyttöketjuun. Yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Erotustekniikan keskuksen kanssa syvennettiin perustamalla Lappeenrantaan uusi erotustekniikkaan keskittyvä tutkimusryhmä. Kansallinen tutkimusyhteistyö jatkui myös tutkimusympäristöjen puitteissa. VTT osallistuu Suomen Akatemian asettamaan kansalliseen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmään (Finnish Research Infrastructures, FIRI) ja on siten mukana päivittämässä Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekartaa. Lisäksi VTT valmisteli useita ehdotuksia kansallisiksi tutkimusinfrastruktuureiksi yhdessä muiden tahojen kanssa. Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun ja Business Oulun kanssa perustetun Painettavan älykkyyden ja optisen mittaustekniikan PrintoCent -innovaatiokeskuksen toimintaa laajennettiin ottamalla käyttöön maailman ensimmäinen painetun älyn pilottipainokone. Laajennuksen myötä VTT ansaitsi kaksi kansainvälistä palkintoa: ID TechEx Printed Electronics USA 2012 Awards- ja ID TechEx Printed Electronics Europe 2012 Awards -kilpailuissa. Palkinnot myöntää sitoutumattomista alan asiantuntijoista koostuva raati merkittäville painetun älyn innovaatioille, edistäjille, kehittäjille ja kaupallistajille. 1.2.4 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus 1.2.4.1 VTT Group -yhtiöt VTT:n johtokunnan päätöksiin perustuen VTT sijoitti 5,4 milj. euroa VTT Group -yhtiöihin. Merkinnöistä 0,1 milj. euroa tehtiin apporttisiirtoa vastaan. Sijoituksista 1,5 milj. euroa (1,4 milj. euroa rahana ja 0,1 milj. euroa teknologia-apporttina) tehtiin VTT Ventures Oy:öön, joka käytti pääoman sijoittamalla spin-off -yrityksiin. VTT International Oy:öön sijoitettiin 2,3 milj. euroa käytettäväksi sen tytäryhtiön VTT Brasil Ltda:n investointien ja kehitystoimenpiteiden kattamiseen. VTT Expert Services Oy:öön sijoitettiin 1,6 milj. euroa, jonka yhtiö käytti tytäryhtiönsä Labtium Oy:n pääomittamiseen.

18 TILINPÄÄTÖS 2012 1.2.4.2 Strategisen huippuosaamisen keskittymät ja kehitysyhtiöt Kehitysyhtiö InnoHub Oy:tä pääomitettiin 0,2 milj. eurolla. VTT päätti liittyä osakkaaksi Taltioni osuuskuntaan. Lisäksi valtioneuvoston kanslia siirsi Suomen valtion omistamat Helsinki Business and Science Parkin osakkeet VTT:n hallintaan 1.10.2012. alkaen. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Kansainvälinen tutkimusyhteistyö VTT haluaa olla innovaatiokumppani ja mahdollistaja siirryttäessä resurssitehokkaaseen, kestävään talouteen ja vastuulliseen yritystoimintaan. Tässä murrostilanteessa VTT pyrkii toimimaan yhtenäisen suomalaisen innovaatiojärjestelmän näkemysten ja toteuttajien edustajana, erityisesti heijastellen niitä aihekohtaisia tavoitteita ja toteutustapoja, joita on yhdessä linjattu teollisuuden ja eri tutkimustahojen sekä TEM:n ja Tekesin kanssa. EU:n tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmat ovat olleet tärkein Euroopan tason tutkimuksen ja kehittämisen julkinen rahoitusmuoto. 90 % VTT:n kansainvälisestä julkisesta tutkimustoiminnasta onkin eurooppalaista yhteistyötä, mutta VTT pyrkii myös määrätietoisesti liittymään tärkeimpiin globaalitason innovaatioympäristöihin. Yhteisesti hyväksytyt strategiat (mm. Eurooppa 2020 -strategia) sekä kestävän kasvun ja kehityksen edistämiseen liittyvät mittavat haasteet edellyttävät uudenlaista lähestymistapaa ja uudenlaisia hyvin koordinoituja ja fokusoituja toimia EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikalta. Rahoitusympäristön muutokset julkisella ja yksityisellä sektorilla Suomessa ja EU-alueella vaikuttavat VTT:n strategisiin valintoihin ja painopisteisiin. 1.3.2 Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön Eurooppalaisen tutkimusyhteistyön (EU/ERA) osalta VTT:n tavoitelinjaukset on johdettu kansallisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioagendan pohjalta (tiede- ja innovaationeuvosto) ja VTT:n toiminta toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön täsmentämiä EU-prioriteetteja. VTT:llä oli käynnissä 541 (2011: 506) kansainvälistä julkista tutkimushanketta, joista 361 oli EU-hankkeita (2011: 322). 7. puiteohjelmaan kuuluvia hankkeita oli käynnissä 289 kpl. Puiteohjelman alusta lähtien VTT:n kautta on tullut 23 % Suomeen myönnetystä rahoituksesta (137 milj. euroa / 597 milj. euroa). Volyymiltaan eniten projekteja oli käynnissä seuraavissa 7. puiteohjelman tutkimusalueissa: Tieto- ja viestintäteknologiat (32 %), Nanotiede, materiaalit, uudet tuotantomenetelmät (19 %), Energia (9 %), Elintarvike, maatalous, kalatalous ja bioteknologia (9 %) ja Liikenne (6 %). Eniten hankkeita oli käynnissä Saksan (181), Iso-Britannian (113), Ranskan (109), Espanjan (106), Alankomaiden (97), Italian (94) ja Ruotsin (90) kanssa. Kokonaisuudessaan eurooppalaisen yhteistyön (EU/ERA) rahoitus edusti 22 % koko VTT:n liikevaihdosta vuonna 2012. Perusrahasta 19,5 % kiinnittyi EU/ERA-toimintaan. 16 % Tekes-tuotoista perustui ERA-toimintaan. Komission ohjelmien (FP6, FP7, JU, CIP, RFCS) kautta tuleva EU-rahoitus oli 33,9 milj. euroa, jota vastaava perusrahoitusosuus oli 13,5 milj. euroa. Tekesin ERA-ohjelmien (AAL, EraNet, Euratom, Eureka, Eurostars) kautta tuleva kansallinen rahoitus oli 9,0 milj. euroa, jota vastaava perusrahoitusosuus oli 3,6 milj. euroa. EU/ERA-toiminnan koko-