Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja YSL:n perustilaselvitykset Pilaantuneiden maa-alueiden neuvottelupäivä 5.9.2018 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus
Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia (PIMA-strategia) Suomessa on tehty PIMA-työtä neljännesvuosisata => tuli aika arvioida ja määritellä uudelleen valtakunnallisesti keskeiset tavoitteet Ympäristöministeriön asetti työryhmän valmistelemaan strategiaa, joka julkaistiin joulukuussa 2015 Suomen ympäristö 10/2015 Sisältää päämäärän vuoteen 2040 ja siihen liittyvät kuusi tavoitetta ehdotukset niiden saavuttamiseksi tarvittavista keinoista ja toimenpiteistä. Mukana Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostusohjelma 2
Kohteiden kunnostaminen Kunnostustoimia yli 6 500 alueella Viranomaispäätöksiä viime vuosina 250 kpl/vuosi Tutkimuksiin ja kunnostuksiin käytetään vuodessa arviolta 50 100 miljoonaan euroa 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 päätökset ja luvat 3
Alueiden kunnostamisen syitä 2017 2014 2011 2008 2007 2006 2005 Maankäytön muutos Alueen rakentaminen Toiminnan päättyminen Muut syyt kuten onnettomuudet JASKA/SOILI/ESKO Alueen vuokraus tai myynti Lukumäärä 0 20 40 60 80 100 120 140 4
Alueiden ja maa-ainesten käsittelymenetelmät Vuosittain kaivetaan 1 1,5 miljoonaa tonnia Näistä oli vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia maa-aineksia noin 10 % Lähes 70 %:ssa orgaanisia yhdisteitä Metallimaiden osuus 10-20 % Sekapilaantuneita 15 40 % 4 % 2 % 94 % Massanvaihto In situ kunnostus Eristys
6
Tavoite 1: Riskikohteet tunnistetaan, tutkitaan ja tarvittaessa kunnostetaan järjestelmällisesti Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostusohjelma Ohjelman tavoitteena on priorisoida ympäristön ja terveyden kannalta kiireelliset kohteet ja edistää näiden systemaattista tutkimista ja riskienhallintaa Alustavan arvion mukaan näiden ohjelmakohteiden osuus kaikista kunnostuksista olisi noin 15 % (n. 250 kpl/a) sisältäen. Pirkanmaan ELY-keskus vastaa ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta Tutkimusohjelma kotaan pääosin MATTI-tietojärjestelmän kohteista Yhteistyössä kaikkien ELYkeskusten kanssa
TAVOITE 2: Alueidenkäyttö ja pilaantuneiden maaalueiden riskienhallinta tukevat toisiaan kestävien kokonaisratkaisujen saavuttamisessa. Alueidenkäytön suunnittelussa otetaan pilaantuneet maa-alueet ja niiden hyödyntämismahdollisuudet huomioon riittävän aikaisessa vaiheessa. Kunnat edistävät suunnitelmallisesti entisten teollisuustoimintojen alueiden uudistamista ja uudelleenkäyttöä. Näin turvataan luonnontilaisten alueiden arvoja ja eheytetään kaupunkiseutuja. Kaavatalouden arvioinnissa otetaan huomioon maaperän kunnostuksen tarve, kustannukset ja kaavan toteutumisesta saatava tuotto. Alueidenkäytön suunnittelussa tarkastellaan pilaantuneiden maaalueiden riskejä, hyödynnetään riskinarvioinnin tietoja ja luodaan mahdollisuuksia riskinhallinnan eri menetelmille. Parannetaan koulutuksen ja viestinnän avulla alueidenkäytön suunnittelijoiden vuorovaikutusta ja osaamista pilaantuneista maaalueista ja niiden huomioimisesta alueidenkäytössä. 8
TAVOITE 3: Tietojärjestelmät tukevat suunnittelua ja päätöksentekoa käyttäjälähtöisesti Maaperän pilaantumisesta kootaan tietoa Maaperän tilantietojärjestelmään (MATTI), nyt n. 27 000 kohdetta MATTI-kohteiden tietoja tarkastetaan ja päivitetään järjestelmän toiminta tällä hetkellä rajallista. MATTI-tietojärjestelmää ja sen sähköistä asiointia kehitetään osaksi uudistuvaa ELY-keskusten valvontajärjestelmää ja samoilla teknisillä ratkaisuilla YLVA-järjestelmän kanssa. Jatketaan pääosin nykyisellä tietosisällöllä. Laajenee koskemaan MARA- ja MASAasetusten ilmoituksia (rekisteröintimenettely). Pääpaino käyttäjäystävällisyyden lisäämisessä, tietojen hyödyntämismahdollisuuksien laajentamisessa ja tiedon kokoamisen sähköistämisessä/automatisoinnissa. 9
Tavoite 4: Riskinhallintamenetelmät ovat kustannustehokkaita, säästävät luonnonvaroja, minimoivat haitallisia ympäristövaikutuksia ja edistävät kiertotaloutta. Tutkimus- ja kunnostusohjelma sisältää vuosina 2016 18 kokeiluhankkeen, joka toteuttaa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kärkihankkeiden toimenpiteisiin kuuluvaa Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen ja maa-aineskierrätyksen kokeiluohjelmaa. Kokeiluhankkeen tavoitteena on vauhdittaa kestävien riskinhallintamenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa sekä edistää suomalaisen cleantech-liiketoiminnan vientiä pilaantuneiden alueiden toimintasektorilla. Tekes 2 milj. euroa: yritysten innovatiivisen vientitoiminnan tukeminen Pirkanmaan ELY keskus 2 milj. euroa: kestäviä kunnostusratkaisuja tukevien toimintamallien ja menetelmien kehittäminen, referenssikohteita yrityksille, tiedon jakaminen kehitetään alan osaamista tehdään kestäviä / tarkoituksenmukaisia päätöksiä 10
MASA-asetuksen valmistelutyö Uuden valtioneuvoston MASA-asetuksen lähtökohdat : asetuksen tarkoituksena on edistää jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa määrittelemällä edellytykset, joiden täyttyessä asetuksessa tarkoitettujen jätteiden käyttöön maarakentamisessa ei tarvita ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa Hyötykäytölle aito tarve Määritetty jäteluokat Haitallisten aineiden enimmäispitoisuus ja liukoisuusrajat Hyötykäyttökohde ja välivarastointialue (max. aika) Ulos rajauksia:1- ja 2-luokan pohjavesialueet, asumiseen tai lasten leikkipaikaksi tarkoitetulla alueet, luonnonsuojelutarkoitukseen osoitetut alueet (LSL), ravintokasvien viljelyyn tarkoitetut alueet sekä sisämaan tulvavaara-alueet. Ympäristökriteerien ohella samat vaatimukset kuin muille rakennusmateriaaleille vastaavissa kohteissa Valtioneuvoston MASA-asetusluonnos taustamuistioineen lähtee lausunnolle syyskuun aikana Toteutus ympäristöministeriö ja SYKE 1/2016-?/2019 11
Pilaantuneiden maa-alueiden kestävät riskinhallintakeinot (PIRISTE) VN-TEAS -hanke Taustalla havainto, etteivät olemassa olevat taloudelliset ja hallinnolliset ohjauskeinot riittävästi tue kestävien ja kiertotaloutta edistävien riskinhallintakeinojen käyttöä Tavoitteena oli edistää kestävien ja kiertotaloutta tukevien toimintatapojen osaamista, tarjontaa, käyttöönottoa ja kansainvälistä vientiä Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa: 1. Koottiin tietoa nykyisistä riskinhallintatekniikoista 2. ja menetelmistä niiden kestävyyden arvioimiseksi sekä testattiin kestävyyden arviointimenetelmiä todellisissa PIMA-kohteissa 3. Selvitettiin maa-ainesjätteiden hyödyntämistä edistäviä ohjauskeinoja 4. Arvioitiin nykyisiä PIMA-ohjauskeinoja ja tehdään kehittämisehdotuksia uusista ohjauskeinoista 5. Arvioitiin suomalaisen riskinhallintaosaamisen vientipotentiaalia ja kartoitetaan keinoja viennin edistämiseksi Toteutus SYKE ja Aalto-yliopisto - 2017 12
Tavoite 5: Menettelytavat, toimijoiden työnjako sekä vastuut ja velvoitteet ovat selkeitä ja yhdenmukaisia Tilaajille tarkoitettu ohje julkaistiin 2016. Siinä esitellään pilaantuneen alueen tutkimus-, suunnittelu- ja kunnostustoimia kuvataan tavanomaisen PIMAhankkeen eteneminen, siihen sisältyviä vaiheita sekä eri osapuolten rooleja ja tehtäviä. kiinnitetään huomiota niihin vaiheisiin, joissa tilaajan tulee aktiivisesti ohjata hanketta mahdollisimman hyvän lopputuloksen varmistamiseksi. 13
Tavoite 6: Toiminta ja viestintä ovat avointa, läpinäkyvää ja vuorovaikutteista Marraskuun lopulla julkaistaan maaperakuntoon.fi cleansoil.fi Sisältävät tietoa mm. uusien tutkimus-, arviointi ja riskihallintamenetelmien yksityiskohtaiset kuvaukset sekä arviot niiden soveltuvuudesta erityyppisissä kohteissa. julkisin varoin toteutettujen tutkimus-, kunnostus- ja demonstraatiohankkeiden kuvaukset ja loppuraportit kustannustietoineen 14
Ympäristönsuojelulain 82 :n perustilaselvitysvelvollisuus Perustilaselvitysvelvollisuus YSL 82 Jos direktiivilaitoksen toiminnassa käytetään, varastoidaan tai tuotetaan, taikka muutoin syntyy 66 :ssä tarkoitettuja merkityksellisiä vaarallisia aineita, toiminnanharjoittajan on laadittava maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys. Selvitys on liitettävä lupahakemukseen. Perustilaselvityksessä on oltava merkityksellisten vaarallisten aineiden aiheuttamaa maaperän ja pohjaveden pilaantumista koskevat tiedot, joiden perusteella voidaan määritellä maaperän ja pohjaveden tila vertailun tekemiseksi niiden tilasta toiminnan päättyessä Maaperän pilaantuneisuuden selvittämisvelvollisuus YSL 135 Jos on aihetta epäillä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, puhdistamisesta 133 :n mukaan vastuussa olevan on selvitettävä alueen pilaantuneisuus ja puhdistamistarve. Selvitys on toimitettava valtion valvontaviranomaiselle. Jos puhdistamisesta vastuussa oleva ei huolehdi 1 momentin mukaisesta selvitysvelvollisuudestaan, valtion valvontaviranomainen voi määrätä puhdistamisesta vastuussa olevan täyttämään velvollisuutensa. Määräys annetaan noudattaen, mitä 18 luvussa säädetään. Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamistarpeen arvioinnissa on otettava huomioon pilaantuneen alueen, sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen tai tuleva käyttö sekä pilaantumisesta terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta.
Eroja rajauksissa ja tavoitteissa Maaperän pilaantuneisuuden selvittämisvelvollisuus Kansallista sääntelyä Toiminta, josta aiheutuu päästöjä o Yksin tai yhdessä muiden kanssa pilaantumista tai sen vaaraa Pilaaja/ehdollisesti alueen haltija/kunta tmv. useita pilaajia (aika/alue) Henkilö/oikeushenkilö Toiminnasta määräävä taho Päästön/haitan tai vaaran aiheuttaja Perustilaselvitysvelvollisuus Taustalla IE-direktiivi Direktiivilaitokset, mikäli Merkityksellisiä vaarallisia aineita: maaperän ja pohjaveden pilaantumisen mahdollisuus Toiminnanharjoittajan velvollisuus
Eroja rajauksissa ja tavoitteissa Maaperän pilaantuneisuuden selvittämisvelvollisuus Velvollisuuden aktualisoituminen o Pilaajan epäily o Toiminnan vaikutusten tarkkailu o Toiminnan lopettaminen MRL elinympäristön terveellisyys Pilaantumista aiheuttavat aineet, jätteet, eliöt ja pienelilöt Koko alueen toimintahistorian päästöt Perustilaselvitysvelvollisuus Ympäristöluvan myöntämisen tai tarkastamisen yhteydessä sekä toiminnan lopullisesti päättyessä Vaaralliset aineet, joita direktiivilaitoksen toiminnassa käytetään, varastoidaan tai tuotetaan, taikka muutoin syntyy Tulevat päästöt
Eroja rajauksissa ja tavoitteissa Maaperän pilaantuneisuuden selvittämisvelvollisuus Se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden * pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden (pilaantunut alue) siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Perustilaselvitysvelvollisuus Toiminnanharjoittajan on mainitussa pykälässä tarkoitetun toiminnan päättyessä arvioitava maaperän ja pohjaveden tilaa suhteessa perustilaan. Viranomainen tekee arvion johdosta päätöksen, jossa on annettava määräykset perustilan palauttamiseksi tarvittavista toimista, jos maaperän tai pohjaveden tila toiminnan seurauksena eroaa huomattavasti perustilasta. Toimien tekninen toteutettavuus voidaan tällöin ottaa huomioon.
KIITOS! outi.pyy@ymparisto.fi