FORTUM ENVIRONMENTAL CONSTRUCTION OY MÄNTYLUODON JÄTTEENKÄSITTELYLAITOS, PORI YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN (DNRO ESAVI/3035/2016) TÄYDENNYS

FORTUM ENVIRONMENTAL CONSTRUCTION OY MÄNTYLUODON JÄTTEENKÄSITTELYLAITOS, PORI YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN (DNRO ESAVI/3035/2016) TÄYDENNYS 7.6.2018

Ympäristölupahakemus 1 (47) Sisällysluettelo: 1 LUVAN HAKIJA JA LAITOKSEN TIEDOT... 5 1.1 Toiminta, jolle lupaa haetaan... 5 1.2 Hakijan yhteystiedot... 5 1.3 Laitoksen yhteystiedot... 5 1.4 Voimassa olevat luvat ja sopimukset... 6 2 TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ JA NIILLÄ SIJAITSEVISTA LAITOKSISTA JA TOIMINNOISTA SEKÄ NÄIDEN OMISTAJISTA JA HALTIJOITA YHTEYSTIETOINEEN... 6 3 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 8 4 SELVITYS TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPUREISTA SEKÄ MUISTA MAHDOLLISISTA ASIANOSAISISTA, JOITA TOIMINTA JA SEN VAIKUTUKSET ERITYISESTI SAATTAVAT KOSKEA... 10 4.1 Rajanaapurit... 10 4.2 Muut asianosaiset... 10 5 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ LUPAHAKEMUKSESSA ESITETYISTÄ TIEDOISTA... 10 6 UUDEN TOIMINNAN ALOITTAMISAJANKOHTA JA VAKUUS... 12 7 TUOTTEET, TUOTANTO, TUOTANTOKAPASITEETTI, PROSESSIT, LAITTEISTOT, RAKENTEET JA NIIDEN SIJAINTI LAITOSALUEELLA... 14 7.1 Kapasiteetti... 14 7.2 Jätteiden käsittelyprosessi... 14 7.3 Vesienkäsittelyprosessi... 16 7.4 Prosessiveden ottaminen ja käsitellyn veden poisjohtaminen... 17 7.5 Esikäsittely... 19 7.6 Rakenteet... 19 8 RAAKA-AINEET, KEMIKAALIT, POLTTOAINEET JA MUUT TUOTANTOON KÄYTETTÄVÄT AINEET, NIIDEN VARASTOINTI, SÄILYTYS SEKÄ KULUTUS JA VEDENKÄYTTÖ... 21 8.1 Raaka-aineet (käsiteltävät jätteet)... 21 8.2 Kemikaalit... 24 8.3 Veden käyttö... 25 8.4 Polttoaineet... 26 9 ENERGIANKÄYTTÖ JA ARVIO KÄYTÖN TEHOKKUUDESTA... 26 10 VEDENHANKINTA JA VIEMÄRÖINTI... 26

Ympäristölupahakemus 2 (47) 11 ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ YMPÄRISTÖRISKEISTÄ, ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA 26 12 LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT... 29 13 SELVITYS MAHDOLLISESTA YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄSTÄ. 29 14 PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ... 30 14.1 Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä vesistöön ja viemäriin... 30 14.2 Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä ilmaan... 31 14.3 Päästölähteet sekä päästöjen estäminen maaperään ja pohjaveteen... 32 14.4 Melupäästöt ja tärinä... 32 15 SYNTYVÄT JÄTTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET, MÄÄRÄT, VARASTOINTI SEKÄ EDELLEEN TOIMITTAMINEN... 33 16 SELVITYS TOIMISTA JÄTTEIDEN MÄÄRÄN TAI NIIDEN HAITALLISUUDEN VÄHENTÄMISEKSI SEKÄ JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ OMASSA TOIMINNASSA... 34 16.1 Selvitys jätteiden määrän tai haitallisuuden vähentämisestä... 34 16.2 Lisätiedot toiminnasta joka koskee jätteen hyödyntämistä tai käsittelyä... 34 16.3 Selvitys vakuudesta... 34 17 ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA... 35 18 ARVIO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTOIMIEN RISTIKKÄISVAIKUTUKSISTA... 38 19 ARVIO YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAN KÄYTÄNNÖN (BEP) SOVELTAMISESTA... 38 20 DIREKTIIVILAITOSTA KOSKEVAT LISÄTIEDOT... 39 20.1 Pääasiallista toimintaa koskeva vertailuasiakirja ja päätelmät... 39 20.2 Arvio perustilaselvityksen laatimistarpeesta... 39 21 ARVIO TOIMINNAN ERI VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN... 39 21.1 Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen... 39 21.2 Vaikutukset luontoon, luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön... 40 21.3 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön... 40 21.4 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset... 41 21.5 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen... 42 21.6 Melun ja tärinän vaikutukset... 42 21.7 Ympäristövaikutusten arviointi... 42 22 TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI... 44 22.1 Käyttötarkkailu... 44 22.2 Päästötarkkailu... 44

Ympäristölupahakemus 3 (47) 22.3 Vaikutustarkkailu... 44 22.4 Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät sekä niiden laadunvarmistus... 44 23 VAHINKOARVIO JA VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET... 45

Ympäristölupahakemus 4 (47) Viite: dnro ESAVI/3035/2016 FORTUM ENVIRONMENTAL CONSTRUCTION OY MÄNTYLUODON JÄTTEENKÄSITTELYLAITOS, PORI YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS JOHDANTO Fortum Environmental Construction Oy (aikaisemmin Ekokem-Palvelu Oy) on hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa sekä lupaa toiminnan aloittamiseen Etelä-Suomen aluehallintovirastolta (ESAVI) Porin Mäntyluotoon sijoittuvalle jätteenkäsittelylaitokselle. ESAVI myönsi 29.3.2017 päätöksellään nro 69/2017/1 (dnro ESAVI/3035/2016) luvan, josta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi 13.12.2017 em. päätöksen ja palautti hakemuksen aluehallintoviraston käsittelyyn (päätösnro 17/0398/2). Jätteenkäsittelylaitos käsittelee vuodessa enintään 45 000 tonnia jätteenpolton tuhkia ja kaasunkäsittelyjätteitä. Käsittely tehdään suljetussa prosessissa, jossa jätteisiin sekoitetaan vettä ja kemikaaleja. Prosessissa jätteistä liukenee veteen suoloja ja raskasmetallit sidotaan tuhkaan. Prosessivedet käsitellään monivaiheissa vesienkäsittelyprosessissa, josta vedet johdetaan mereen. Mereen johdettava vesi sisältää pääasiassa suoloja, joita merivedessä on luontaisestikin ja hyvin pieniä määriä muita haitta-aineita kuten metalleja. Laitoksen prosesseja valvotaan sekä jatkuvatoimisilla, automaattisilla mittauksilla, että ottamalla prosessista näytteitä tiheällä näytteenottotiheydellä laboratorioanalyysejä varten. Mikäli mereen johdettavissa vesissä havaitaan valvontaparametrien tai pitoisuuksien ylityksiä, laitoksen toiminta pysäytetään, jolloin vesien johtaminen mereen loppuu nopeasti. Toiminnan vesipäästön leviämistä purkualueella Karhuluodon edustalla on arvioitu mallintamalla. Mallinnuksen perusteella päästö voidaan putken välittömässä läheisyydessä havaita, mutta vaikutukset merialueelle jäävät hyvin vähäisiksi, rajoittuen purkuputken välittömään läheisyyteen. Päästön havaittavuus merialueella häviää 1-2 viikon kuluessa kokonaan, kun vesien johtaminen laitokselta mereen lopetetaan. ESAVI on 15.2.2018 lähettämässään täydennyspyynnössään pyytänyt täydentämään ja tarkentamaan hakemusta koskevia tietoja. Fortum Environmental Construction Oy (Fortum EC) esittää seuraavassa täydennyksen ympäristölupahakemukseen (dnro ESAVI/3035/2016). Fortum Environmental Construction Oy Postal Address Visiting Address Phone/Fax Business ID 1604947-4 P.O. Box 181 FI-11101 Riihimäki FINLAND Kuulojankatu 1 FI-11120 Riihimäki FINLAND Tel. +358 10 7551 000 www.fortum.com/wastesolutions

Ympäristölupahakemus 5 (47) 1 LUVAN HAKIJA JA LAITOKSEN TIEDOT 1.1 Toiminta, jolle lupaa haetaan Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitoksen ympäristölupa ja lupa toiminnan aloittamiseksi (YSL 527/2014, 199 ) sekä vesilain mukainen vesitalouslupa ja valmistelulupa (VL 587/2011, 16 ). Jätteenkäsittelylaitoksella käsitellään jätteenpolton tuhkia ja kaasunkäsittelyjätteitä (ns. APC-jätteet) enintään 45 000 t vuodessa. Käsittely toteutetaan suljetussa reaktorissa, jossa jätteisiin sekoitetaan vettä ja kemikaaleja. Prosessissa jätteistä poistetaan veteen helppoliukoisia haitta-aineita (pääasiassa klorideja), joiden vuoksi ko. jätteille ei tällä hetkellä ole Suomessa asianmukaista käsittely- tai loppusijoitusmenetelmää. Samalla pidetään jätteen sisältämät metallit kemikaalien ja ph-optimoinnin avulla mahdollisimman niukkaliukoisessa muodossa siten, että käsittelyn jälkeen tuhka on kaatopaikkakelpoista. Laitoksella käytetään vettä 100 000-220 000 m 3 vuodessa, josta suurin osa on prosessivettä. Vesi on pääasiassa Porin Satama Oy:n satama-altaasta otettavaa merivettä, mutta myös laitosalueen hulevedet käytetään prosessissa hyödyksi. Käsittelyssä voidaan hyötykäyttää teollisuuden jätehappoja, jolla vähennetään puhtaiden kemikaalien käyttöä. Prosessivesi, joka sisältää jätteistä liuenneita haitta-aineita, käsitellään monivaiheisessa vesienkäsittelyssä. Prosessissa muodostuu vuodessa enintään 155 000 m 3 käsiteltävää vettä, joka johdetaan purkuputkea pitkin mereen, Karhuluodon edustalle. Mereen johdettava, käsitelty vesi sisältää suolaa (esim. klorideja, sulfaattia) sekä vähäisiä määriä mm. metalleja, ravinteita ja kiintoainesta. 1.2 Hakijan yhteystiedot Hakija: Fortum Environmental Construction Oy Kotipaikka: Espoo Postiosoite: Kuulojakatu 1, 11120 Riihimäki Y-tunnus: 160947-4 Yhteyshenkilö: Harri Sjöblom (yhteystiedot kohdassa 1.3) Laskutusosoite: Fortum Environmental Construction Oy PL 929 00026 BASWARE Sähköpostiosoite fortum.fi341@bscs.basware.com Verkkolaskuosoite 003716049474341 Operaattori BAWCFI22 1.3 Laitoksen yhteystiedot Käyntisoite: Kirrinsannantie 6, 28840 Pori Yhteyshenkilö: Harri Sjöblom Puhelinnumero: +358-50-544 7561 Sähköpostiosoite: harri.sjoblom@fortum.com Koordinaatit: N= 6841027, E=209315 (ETRS-TM35FIN, lähde Maanmittauslaitos, kiinteistötietopalvelu) Toimialatunnus: 38220 Työntekijämäärä: 4-7 sekä urakoitsijoita tarpeen mukaan

Ympäristölupahakemus 6 (47) 1.4 Voimassa olevat luvat ja sopimukset Hakemuksen mukainen toiminta on uusi, eikä sillä ole aikaisempia ympäristölupapäätöksiä. Laitoskiinteistöstä (609-65-4-20), jonka omistaa Porin kaupunki, on tehty kaupungin kanssa vuokrasopimus (EI-JULKINEN liite 1.1 ). Laitosrakennus on rakennettu Porin kaupungin antamalla rakennusluvalla (EI-JULKINEN liite 1.1). Laitosrakennukselle on tehty Porin kaupungin rakennusvalvonnan toimesta käyttöönottotarkastus keväällä 2018 (EI-JULKINEN liite 1.1). Laitokselle satama-altaasta tulevan merivedenottoputken reitti on esitetty esim. liitteen 7.3 piirustuksessa. Vedenottoputken sijoittamisesta kiinteistöjen alueelle on tehty aiesopimus (EI-JULKINEN liite 1.1). Laitoksen käsiteltyjen jätevesien purkuputkien reitti on esitetty esim. liitteen 7.4 piirustuksessa. Putket (2 kpl) sijoittuvat Porin kaupungin omistamille alueille. Porin kaupungilta on saatu putkille sijoituslupa (6.3.2018, EI-JULKINEN liite 1.1). Lisäksi siltä osin, kun purkuputket sijoittuvat samaan putkikaivantoon Venator P&A Finland Oy:n jäteveden purkuputkien kanssa, on saatu lausunto alueen yhteiskäytöstä Venatorilta (7.2.2018, EI-JULKINEN liite 1.1). Käsitellyn jäteveden purkuputket sijoittuvat luonnonsuojelualueelle Karhuluodon hiekkarannat ja dyynit (LTA 204081) noin 275 m matkalta. Putkien sijoittamiselle luonnonsuojelualueelle on saatu Varsinais-Suomen ELY-keskukselta poikkeuslupa luonnonsuojelulain 29 :n 1 momentin kiellosta. Lupapäätös 19.4.2018 (VARELY/803/2018) on liitteenä 1.2. Fortum EC:llä on voimassa oleva lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus nro 48-01328-3 (OP Vakuutus Oy). Vahvistus vakuutuksesta on liitteenä 1.3. Lisäksi yrityksellä on vapaaehtoinen ympäristövastuuvakuutus (Environmental Impairment Liability Insurance, AIG Europe Limited). 2 TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ JA NIILLÄ SIJAITSEVISTA LAITOKSISTA JA TOIMINNOISTA SEKÄ NÄIDEN OMISTAJISTA JA HALTIJOITA YHTEYSTIETOINEEN Uusi jätteenkäsittelylaitos sijaitsee Fortum EC:n hallussa olevalla kiinteistöllä 609-65-4-20, jonka pinta-ala on noin 3,5 ha. Kiinteistön omistaa Porin kaupunki ja Fortum on vuokrannut alueen. Laitoskiinteistön sijainti on esitetty kuvassa 1.

Ympäristölupahakemus 7 (47) Kuva 1. Laitoksen kiinteistön (609-65-4-20) sijoittuminen Porin Mäntyluodossa (kiinteistö rajattu karttaan vihreällä). Lähde: Maanmittauslaitos, kiinteistötietopalvelu. Laitoksen länsipuolella (kiinteistö 609-65-4-11) toimii Fortum Environmental Construction Oy:n pilaantuneiden maiden käsittelykeskus. Samalla kiinteistöllä toimii myös Fortum Waste Solutions Oy:n (aik. Ekokem Oyj) keräysöljyjen vastaanotto- ja regenerointilaitos sekä vaarallisten jätteiden ja hyödynnettävien jätteiden välivarastointiasema. Molemmilla laitoksilla on voimassa olevat ympäristöluvat, jotka ovat liitteessä 2.

Ympäristölupahakemus 8 (47) 3 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA Sijaintipaikan ympäristöolosuhteet ja ympäristön laatu Laitos sijaitsee Porin Mäntyluodossa, kiinteistöllä (609-65-4-20), jonka omistaa Porin kaupunki. Kiinteistö on täyttömaata ja sen läheisyyteen sijoittuu teollisuutta, satamatoimintaa ja virkistysalueita. Fortumin toimintojen (kiinteistöt 609-65-4-11 ja -20) länsipuolella on satama-alue, pohjoisessa Technip Offshore Finland Oy:n telakka, idässä kaupungin omistama tontti (609-65-4-16), johon Fortumilla on vuokrausvaraus sekä etelässä Kirrinsannantie, jonka eteläpuolella jatkuu lähinnä rakentamaton teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Lähimmät asuinalueet sijaitsevat laitoksesta noin 1,5 km päässä lännessä (Uniluoto) ja etelässä (Levo). Lähimmät asuinkäytössä olevat rakennukset sijaitsevat noin kilometrin päässä etelässä. Uniluodon alueella lännessä sijaitsee myös lähin koulu ja päiväkoti. Aivan laitoksen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luontokohteita tai virkistysalueita, sillä ympäröivä alue on pääasiassa teollisuuden käytössä. Muualla Mäntyluodon alueella on runsaasti virkistysalueita sekä mm. Natura 2000 -alueita ja luonnonsuojelualueita. Lisäksi Mäntyluodon rannikko kuuluu satama-aluetta lukuun ottamatta kansainvälisesti tärkeään lintualueeseen (IBA). Laitosta lähin Natura-alue on Kokemäenjoen suistoalue (FI0200079), joka sijaitsee idässä alle kilometrin päässä. Läheinen Levonlampi (noin 300 m laitosalueelta lounaaseen) on maakuntakaavassa merkitty suojelualueeksi ja alueella on laiduneläimiä sekä lintutorni. Karhuluodon hiekkarannan ja dyynien luonnonsuojelualue (LTA 204081) sijaitsee lähimmillään alle kilometrin päässä laitosalueen länsipuolella. Laitokselta mereen johdettavan käsitellyn veden purkuputket sijoittuvat em. luonnonsuojelualueelle noin 275 m matkalta. Em. luonnonsuojelualueet sekä Levonlampi kuuluvat myös valtakunnallisesti arvokkaaseen Yyterin maisema-alueeseen, joka kattaa lähes koko läntisen Mäntyluodon lukuun ottamatta satama- ja teollisuusaluetta. Käsitellyt jätevedet johdetaan Karhuluodon edustalle, Venator P&A Finland Oy:n jätevesien kanssa samalle alueelle noin 1,5 km päähän rannasta. Purkupisteen eteläpuolella on Preiviikinlahden Natura-alue (FI0200080 ja FI0200151), jonne on purkupisteeltä matkaa lähimmillään noin 900 metriä. Purkupaikan länsipuolella sijaitsevaan Selkämeren kansallispuistoon on purkupaikalta etäisyyttä noin kolme kilometriä. Purkupisteestä lähimmät Porin kaupungin uimarannat ovat Uniluodossa ja Yyterin hiekkarannoilla (Porin kaupungin uimarannat). Kuvassa 2 on esitetty Mäntyluodon ympäristöolosuhteita.

Ympäristölupahakemus Minna Ruokolainen 9 (47) 7.6.2018 Kuva 2. Laitosalueen ja purkupaikan ympäristöolosuhteet. Kaavoitustilanne Maakuntakaavassa Mäntyluodon teollisuusjätekeskuksen alue on varattu teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi kaavamerkinnöillä T ja t-1. Lisäksi alue on osoitettu kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeeseen sekä kuuluu Technip Offshore Finlandin telakan Seveso-direktiivin mukaisen nk. konsultointivyöhykkeen sisäpuolelle. Alueella on osittain voimassa oleva Meri-Porin yleiskaava vuodelta 2000 (kaavaote liite 3.1). Fortumin alueen maankäyttömuodoksi on merkitty T, joka on pääosin teollisuus- ja varastotoiminnalle tarkoitettu toimitila- Fortum Environmental Construction Oy Business ID 1604947-4

Ympäristölupahakemus 10 (47) alue. Yyterinniemen osayleiskaavan laatiminen on asetettu vireille vuonna 2013 ja osayleiskaavaluonnoksen valmistelu on käynnissä. Asemakaavassa laitosalue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi tunnuksella T-1. Asemakaavan mukaisesti alueella saa rakentaa teollisuus- ja varastorakennuksia sekä niiden toimintaa varten tarpeellisia toimisto-, huolto- ja sosiaalirakennuksia ja toiminnan kannalta välttämättömiä hälytys- ja huoltohenkilökunnan asuntoja (kaavaote liite 3.2). Jätteenkäsittelylaitoksen rakentaminen ei edellytä asemakaavan muutosta (laitoksen toiminta ei aiheuta suuronnettomuuden vaaraa). 4 SELVITYS TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPUREISTA SEKÄ MUISTA MAHDOLLISISTA ASIANOSAISISTA, JOITA TOIMINTA JA SEN VAIKUTUKSET ERITYISESTI SAATTAVAT KOSKEA 4.1 Rajanaapurit Laitoksen (609-65-4-20) rajanaapurit yhteystietoineen on esitetty alla olevassa taulukossa (taulukko 1). Taulukko 1. Laitoksen rajanaapurit yhteystietoineen. Kiinteistötunnus Omistajan laatu Nimi Osoite 609-65-4-16 Omistaja Porin kaupunki PL 15, 28010 Pori 609-65-4-18 Omistaja Technip Offshore Finland Oy Mäntyluoto, 28880 Pori 609-65-4-11 Omistaja Porin kaupunki PL 15, 28010 Pori Vuokraaja Fortum Waste Solutions Oy Kirrinsannantie 4-6, 28880 Pori 609-66-9901-602 Omistaja Porin kaupunki PL 15, 28010 Pori 4.2 Muut asianosaiset Muut asianosaiset alueen kaupalliset kalastajat ja lähialueen kiinteistöjen omistajat) yhteystietoineen ja karttarajaus on esitetty liitteessä 4. Kalastajien tiedot (liite 4.1 EI-JULKINEN) pyydetty Varsinais-Suomen ELYkeskukselta (8.5.2018) ja alueen kiinteistön omistajien tiedot (liite 4.2 EI-JULKINEN) maanmittauslaitokselta. 5 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ LUPAHAKEMUKSESSA ESITETYISTÄ TIEDOISTA Fortum Environmental Construction Oy laajentaa Porin Mäntyluodossa sijaitsevia nykyisiä toimintoja uudella jätteenkäsittelylaitoksella. Laitoksella käsitellään pääasiassa jätteenpolton tuhkia sekä kaasunkäsittelyjätteitä. Käsittelytoimintaan liittyy olennaisesti käsittelyssä muodostuvien prosessijätevesien käsittely. Laitos toimii 24/7 eli käsittelyä tehdään päivittäin. Jätteitä otetaan vastaan päivittäin, pääasiassa kuitenkin klo 6-22 välillä. Tällä hetkellä Mäntyluodossa toimii Fortum WS:n keräysöljyjen vastaanotto- ja regenerointilaitos, vaarallisten jätteiden väli- ja puskurivarasto sekä Fortum EC:llä pilaantuneiden maiden käsittelykeskus. Uudella jätteenkäsittelylaitoksella käsitellään pääasiassa jätteenpoltossa muodostuvia tuhkia ja polttoprosessien kaasunkäsittelyssä syntyviä jätteitä (ns. APC-jätteitä), jota ei nykyisin voida haitta-aineiden liukoisuuksien vuoksi käsittelemättöminä (stabiloimatta) sijoittaa loppusijoituspaikoille. Käsitellä voidaan

Ympäristölupahakemus 11 (47) myös muita, ominaisuuksiltaan vastaavantyyppisiä polton jätteitä (esim. kattilatuhkat ja rinnakkaispolton tuhka). Jätteenkäsittelylaitoksen kokonaisvastaanottokapasiteetti on enintään 70 000 tonnia jätettä. Laitoksen käsittelykapasiteetti on enintään 45 000 tonnia vuodessa. Vastaanottokapasiteetti on käsittelykapasiteettia suurempi, koska vastaanotettavia tuhkia voidaan esikäsitellä ja vain osa tuhkista menee varsinaiseen käsittelyprosessiin. Käsittelyyn tulevia tuhkia varastoidaan laitoksella kerrallaan enintään 5 000 tonnia. Käsittelyprosessissa voidaan hyödyntää teollisuuden jätehappoja (mm. rikki- ja akkuhapot) korvaamaan puhtaita kemikaaleja. Jätehappoja käytetään enintään 20 000 tonnia vuodessa ja varastoidaan laitoksella enintään 550 tonnia kerralla. Käsiteltävät jätteet tuodaan laitokselle autokuljetuksina. Kuivat tuhkat kuljetetaan pääasiassa säiliöautoilla, joista ne puretaan suoraan siiloihin, joissa tuhkan varastointi pääasiassa tapahtuu. Varastointi myös hallissa esim. suursäkeissä on mahdollista. Laitoksen toiminnan alkuvaiheessa käsitellään myös Fortum EC:n Porin teollisuusjätekeskuksen alueelle vuosina 2016-2018 välivarastoituja tuhkia ja APC-jätteitä. Tuhkia voidaan tarvittaessa ennen varsinaista käsittelyä esikäsitellä jakamalla niitä partikkelikoon perusteella erilaisiin fraktioihin (ns. luokitin). Esikäsittelyn jälkeen osa tuhkista voidaan tarvittavien tutkimusten jälkeen toimittaa hyötykäyttöön maarakentamiseen tai loppusijoitukseen kaatopaikalle käsittelemättä. Käsittelyprosessissa jätteistä poistetaan helppoliukoisia haitta-aineita, pääasiassa suolaa (klorideja). Käsittely tehdään suljetussa reaktorissa, jossa jätteeseen sekoitetaan vesi ja tarvittavat kemikaalit. Kemikaalien ja phoptimoinnin avulla pidetään jätteiden sisältämät metallit mahdollisimman niukkaliukoisessa muodossa siten, että käsittelyn jälkeen jäte on kaatopaikkakelpoista vaarallisen jätteen kaatopaikalle ja prosessiveteen liukenevien haitta-aineiden määrä pidetään minimissä. Laitos käyttää vettä 100 000-220 000 m 3 vuodessa. Suurin osa vedestä käytetään käsittelyprosessissa, mutta vettä tarvitaan myös esim. putkistojen huuhtomiseen huoltotöiden yhteydessä ja laitoksen toiminnan huolto- ja muiden seisokkien aikana. Prosessivesi on pääasiassa merivettä, jota otetaan satama-altaasta, mutta myös laitosalueelta kerättäviä sade- ja hulevesiä tai tarvittaessa vesijohtovettä voidaan myös käyttää. Käsittely tapahtuu suljetussa reaktorissa, jossa tuhka, vesi ja kemikaalit sekoitetaan keskenään etukäteen määritetyissä suhteissa ja optimi-olosuhteissa (mm. ph ja aika). Sekoittamisen jälkeen seos johdetaan kammiosuotopuristimelle, jossa kiintoaine (tuhka) erotetaan vedestä. Puristimella muodostuvaa tuhkakakkua huuhdellaan, jonka jälkeen se siirretään välivarastoon, jossa varastoidaan kerralla enintään 600 tonnia tuhkaa. Välivarastosta käsitelty jäte toimitetaan loppusijoitukseen Fortum EC:n Porin teollisuusjätekeskukseen tai muuhun asianmukaiset ympäristöluvat omaavaan paikkaan. Prosessissa muodostuvat vedet kerätään säiliöihin, joista ne johdetaan vesienkäsittelyprosessiin. Käsittelyssä muodostuva jätevesi sisältää suoloja, kuten kloridia ja sulfaattia, joita merivedessä on luontaisestikin. Lisäksi vedessä vähäisessä määrin muita, jätteestä veteen liuenneita haitta-aineita kuten metalleja. Vesi johdetaan laitoksen omaan, erilliseen ja monivaiheiseen vesienkäsittelyprosessiin. Vesienkäsittelyprosessissa vedestä poistetaan mm. metallit niin, että vesi voidaan turvallisesti johtaa mereen. Käsitellyt vedet johdetaan Karhuluodon edustalle, samalle alueelle, jonne Venator P&A Finland Oy johtaa titaanidioksiditehtaan käsitellyt jätevedet. Koska käsitelty jäte sitoo itseensä osan prosessivedestä, tulee vesienkäsittelyyn jätevettä vuosittain enintään 155 000 m 3. Koska laitoksella käytetään merivettä mm. putkistojen huuhteluun, mereen johdettava vesimäärä on em. jonkin verran suurempi. Käsittelyprosessia ohjataan ja valvotaan sekä automatiikan avulla että laitoksen käyttöhenkilökunnan toimesta. Mereen johdettavan veden laatua seurataan sekä jatkuvatoimisilla mittareilla että laboratorioanalyysien avulla. Mikäli mereen johdettavissa vesissä havaitaan valvontaparametrien tai pitoisuuksien ylityksiä, laitoksen toiminta pysäytetään, jolloin vesien johtaminen mereen loppuu nopeasti.

Ympäristölupahakemus 12 (47) Toiminnan vesipäästön leviämistä purkualueella Karhuluodon edustalla on arvioitu mallintamalla. Mallinnuksen perusteella laitoksen vesipäästön vaikutukset merialueelle jäävät hyvin vähäisiksi, rajoittuen purkuputken välittömään läheisyyteen. Laitoksen toiminta ei aiheuta vaikutuksia vesieliöille tai vesialueen käytölle. Tarkastelun perusteella voidaan arvioida, että kun vesien johtaminen laitokselta mereen lopetetaan, häviää päästön vaikutus merialueella kokonaisuudessaan 1-2 viikon kuluessa Laitoksen toimintaa on kuvattu tarkemmin liitteessä 7.2 (EI-JULKINEN liite). Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä on liitteessä 5.1. 6 UUDEN TOIMINNAN ALOITTAMISAJANKOHTA JA VAKUUS Uuden laitoksen rakennusten ja rakenteiden rakentaminen on aloitettu keväällä 2017. Laitoksen toiminta on tarkoitus käynnistää mahdollisimman nopeasti lupapäätöksen antamisen jälkeen vuonna 2019. Hankeen aikataulu on kiireellinen, sillä tällä hetkellä Suomessa ei ole asianmukaista käsittelypaikkaa ja - menetelmää lupahakemuksen mukaisille, laitoksella käsiteltäville jätteille. Laitoksella käsiteltäviä jätteitä muodostuu Suomen polttolaitoksissa jatkuvasti: nykyinen määrä noin 40 000 tonnia vuodessa ja kun mahdolliset uudet laitokset käynnistyvät noin 44 000-48 000 tonnia. Fortum EC:n tällä hetkellä polttolaitoksilta vastaanottamat tuhkat välivarastoidaan Fortum EC:n Porin teollisuusjätekeskukseen odottamaan Mäntyluodon käsittelylaitoksen toiminnan aloittamista. Välivarastointia voidaan tehdä enintään 3 vuoden ajan, jonka jälkeen välivarastoidut tuhka on toimitettava käsittelyyn, koska niiden loppusijoittaminen ei ole mahdollista. Aloituslupa muutoksenhausta huolimatta Fortum EC hakee lupaa aloittaa toiminta ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta (YSL 199 ). YSL 199 :n perusteella toiminnan voi aloittaa muutoksenhausta huolimatta, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Fortum EC esittää YSL 199 :n mukaiseksi vakuudeksi 200 000 euroa ( ). Aloittamiselle asetettu vakuus siirretään toiminnan vakuudeksi, kun ympäristölupa on lainvoimainen. Hakijalla on sekä lakisääteinen että vapaaehtoinen ympäristövastuuvakuutus (liite 1). Uusi laitos sijaitsee ko. toimintaan kaavoitetulla alueella. Laitoksen toiminnasta aiheutuvista päästöistä ei jää pysyviä jälkiä toiminta-alueelle tai sen ympäristöön. Laitoksen toiminnasta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä tai pysyviä vaikutuksia lähialueen ympäristöön. Laitoksen alue voidaan tarvittaessa saattaa ennalleen myös siltä osin, kuin sitä on muutettu rakenteellisesti eli vakuussummalla voidaan tarvittaessa kattaa toteutettujen rakenteiden ja rakennusten purkaminen. Mereen johdettavan käsitellyn veden haitta-ainepitoisuudet ovat hyvin pieniä lukuun ottamatta kloridipitoisuutta. Koska vastaanottavana vesistönä on meri, ei päästö mallinnuksen ja vaikutusten arvioinnin perusteella aiheuta merkittävää haittaa tai vaaraa terveydelle, ympäristölle tai vesistön käytölle. Käsiteltyjen vesien johtaminen mereen voidaan nopeasti pysäyttää, mikäli prosessissa havaitaan ongelmia. Prosessia valvotaan jatkuvatoimisesti sekä automaation että käyttöhenkilökunnan toimesta. Merkittävät poikkeamat prosessissa havaitaan välittömästi jatkuvatoimisilla mittareilla, joita on jokaisen prosessivaiheen jälkeen. Merkittävän poikkeaman ilmetessä pumppaus mereen keskeytetään välittömästi. Prosessiarvojen ollessa oikeilla tasoilla voivat poikkeamat luparajoista olla vain lievä, pitoisuuksien ollessa päästörajojen kanssa samalla suuruusluokalla. Tällainen vähäinenkin ylitys havaitaan viimeistään 1,5 viikon kuluessa ja korjaavat toimet päästään toteuttamaan. Kun laitoksen päästö lakkaa, päästön aiheuttamat vähäiset vaikutukset (pitoisuuden nousu purkuputken lähellä) häviävät nopeasti (1-2 vkon kuluessa ei enää voida havaita laitoksen vaikutuksia). Vesistöpäästön ei arvioida aiheuttavan vaikutuksia vesistöön, ei eliöille eikä vesistön käytölle. Erityisesti on huomioitava, että prosessin jatkuvalla

Ympäristölupahakemus 13 (47) seurannalla on varmistettu, ettei päästö voi koskaan olla kertaluokkia suurempi kuin maksimipitoisuuksilla ja virtaamilla tehdyt mallinnukset. Edellä esitetyn perusteella Fortum EC:n hakema lupa aloittaa laitoksen toiminta muutoksenhausta huolimatta, ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminta täyttää YSL 199 :n vaatimukset eikä esteitä toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ole. Vesilain mukainen valmistelulupa Fortum EC hakee lupaa aloittaa hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta (VL luku 3, 16 ). Valmistelevina toimenpiteinä sijoitetaan meriveden ottoputki Porin Satama Oy:n satama-altaaseen ja käsitellyn veden purkuputket (2 kpl) merialueelle Karhuluodon edustalle. Sekä otto- että purkuputket ovat muoviputkia (Ø 200 mm). Ottoputki sijoitetaan Porin Satama Oy:n omistamalle vesialueelle (määräala 609-454-1-686-M601) ja putken sijoittamisesta on tehty Sataman kanssa aiesopimus (liite 1.1). Ottoputken pää on hyvin lähellä rantaa. Purkuputki sijoitetaan merialueella Porin kaupungin omistamalle kiinteistölle (605-454-1-831) ja putken sijoittamiselle on kiinteistön omistajan lupa (liite 1.1). Purkuputken pituus rannasta purkupisteelle on noin 1,5 km. Putkien sijoittaminen sekä satama-altaaseen että merialueen tehdään siten, ettei siitä ole haittaa vesialueiden käytölle tai luonnolle. Putkia ei oteta käyttöön ennen kuin ympäristö- ja vesilain mukaiset luvat sen mahdollistavat. Molemmat putket voidaan poistaa, mikäli vesilain mukainen lupapäätös kumotaan. Laitosrakennus on rakennettu ja lähes kaikki käsittelyssä tarvittavat laitteistot on asennettu, lukuun ottamatta satama-altaaseen asennettavaa veden ottoputkea ja käsitellyn veden purkuputkistoa. Laitoksen toiminta pyritään käynnistämään mahdollisimman nopeasti ympäristö- ja vesivesilain mukaisten lupien myöntämisen jälkeen. Mahdollisimman nopea käynnistäminen on tärkeää, koska laitoksella käsiteltäviä jätteitä muodostuu Suomessa koko ajan, eikä niille ole tällä hetkellä asianmukaista käsittely- tai loppusijoitusmenetelmää. Ko. jätteitä välivarastoidaan tällä hetkellä Porin teollisuusjätekeskuksessa, mutta välivarastointia voidaan tehdä enintään kolmen vuoden ajan. Jätteiden välivarastointi on aloitettu vuonna 2016, joten vanhimpien jätteiden osalta mahdollisen kolmen vuoden välivarastointiaika täyttyy vuonna 2019, jolloin jätteitä on pakko alkaa siirtämään muualle käsittelyyn. Toiminnanharjoittaja esittää vesilain mukaiselle valmisteluluvalle asetettavaksi 50 000 euron ( ) vakuus.

Ympäristölupahakemus 14 (47) 7 TUOTTEET, TUOTANTO, TUOTANTOKAPASITEETTI, PROSESSIT, LAITTEISTOT, RAKENTEET JA NIIDEN SIJAINTI LAITOSALUEELLA Lupahakemuksen mukainen laitos käsittelee jätteenpoltossa muodostuvia jätteitä. Toiminta koostuu varsinaisesta tuhkan käsittelylaitteistosta ja siihen liittyvistä muista toiminnoista kuten jätteiden varastoinnista, mahdollisesta esikäsittelystä sekä käsittelyssä muodostuvan jäteveden käsittelystä ennen veden johtamista mereen. Laitoksella käsitellään pääasiassa jätteenpoltossa muodostuvia tuhkia ja kaasunkäsittelyjätteitä (ns. APC-jätteet), joille ei ole käytettävissä muuta käsittelymenetelmää ja joiden loppusijoittaminen ilman käsittelyä on vaikeaa niiden sisältämien, helposti liukenevien haitta-aineiden takia. 7.1 Kapasiteetti Laitoksen käsittelykapasiteetti on enintään 45 000 tonnia. Laitoksen kokonaisvastaanottokapasiteetti on enintään 70 000 tonnia jätteitä vuodessa. Käsittelykapasiteetti on vastaanottokapasiteettia pienempi, koska vain osa vastaanotettavista jätteistä käsitellään. Osa jätteistä voidaan tarvittaessa esikäsitellä ja esikäsittelyn jälkeen vain osa jätteistä toimitetaan käsittelyprosessiin. Esikäsittelyä on kuvattu myöhemmin kohdassa 7.5. Jätteitä laitokselle otetaan vastaan pääasiassa Suomen jätteenpolttolaitoksista, mutta myös Pohjois- Euroopasta (mm. Fortum Oyj:n omilta jätteenpolttolaitoksilta Ruotsista ja Liettuasta). Vastaanotettavia jätteitä on tarkemmin kuvattu myöhemmin kohdassa 8. Laitoksen toiminta-aika on 24/7 eli laitosta voidaan käyttää joka päivä, ympäri vuorokauden pois lukien laitoksen korjaus- ja huoltojaksot. Käsittelyprosessin mitoituskapasiteettina on käytetty 12 tonnia kuivaa tuhkaa/tunti. Jätteitä vastaanotetaan laitokselle joka päivä, vuorokauden ympäri, mutta pääasiassa klo 6-22 välillä. 7.2 Jätteiden käsittelyprosessi Käsittelyprosessissa jätteistä poistetaan veteen helppoliukoisia haitta-aineita (lähinnä kloridia). Käsittelyprosessissa saadaan samanaikaisesti kloridin liukenemisen yhteydessä, prosessin ajoparametrejä (mm. ph) optimaalisesti säätämällä sekä tarvittavien saostuskemikaalien avulla, stabiloitua metallit niin, että jäte voidaan käsittelyn jälkeen sijoittaa kaatopaikalle. Käsittelyprosessia on tutkittua ja sen toimivuutta eri tuhkalaaduille testattu laboratoriokokeilla että pilot-mittakaavassa. Vuosien 2015 ja 2017 pilot-kokeiden tuloksia, joiden perusteella laitoksen sekä käsittelyprosessin että vesienkäsittelyprosessin ajo-olosuhteet on määritetty, on esitetty liitteen 7.1. (EI-JULKINEN liite) raporteissa. Seuraavassa kuvataan jätteenkäsittelyprossia lyhyesti. Lisäksi käsittelyprossia on kuvattu tarkemmin liitteenä 7.2 olevassa laitoksen toimintakuvauksessa (EI-JULKINEN liite). Vesienkäsittelyprosessin kuvaus on kappaleessa 7.3. Jätteenkäsittelyprosessin laitteistot sijoittuvat tuhkan varastosiiloja (6 kpl, 200 m 3 ) ja suurimpia kemikaalisäiliöitä (4 kpl, 75 m 3 ) lukuun ottamatta laitosrakennukseen. Kuiva tuhka tuodaan laitokselle säiliöautoilla, joista tuhka puretaan pneumaattisesti suoraan varastosiiloihin. Kaikki vastaanotetut jätteet punnitaan laitoksen vaa alla ja kirjataan Fortum EC:n tietojärjestelmään. Eri tuhkalaadut pyritään varastoimaan eri siiloissa käsittelyprosessin ohjauksen helpottamiseksi, mutta samantyyppisiä tuhkia voidaan varastoida myös yhdessä. Muuten, kuin säiliöautoilla laitokselle tulevat tuhkat, varastoidaan varastohallissa esim. suursäkeissä tai kasalla. Porin teollisuusjätekeskukseen välivarastoitua tuhkaa siirretään kuorma-autoilla laitokselle sitä mukaan, kun sitä käsitellään. Koska välivarastoitu tuhka on kosteaa ja se voi sisältää esim. kiviä tai jäätä, on sitä tarvittaessa esikäsiteltävä (esim. seulonta, veteen liettäminen) ennen tuhkan syöttämistä varsinaiseen käsittelyprosessiin. Varastosiiloista tuhka siirretään vaa an kautta suljettua kuljetinta pitkin suoraan reaktoriin, jossa siihen sekoitetaan vesi (pääasiassa merivettä), happo sekä muut tarvittavat kemikaalit. Sekoitussuhteet käsiteltäville jätteille on määritetty ennakkokokeiden perusteella. Muu, kuin siiloihin varastoitu tuhka (esim.

Ympäristölupahakemus 15 (47) välivarastoitu, kostea tuhka), siirretään prosessiin erillisellä syöttölaitteella suoraan hallista. Käsittelyprosessin vaihtelua pyritään tasaamaan syöttämällä prosessiin samaan aikaan eri tuhkalaatuja. Reaktori on varustettu poistoilman käsittelylaitteistolla, jolla estetään prosessissa mahdollisesti muodostuvien hajujen sekä pölyn leviäminen ympäristöön. Veden ja kemikaalien käyttöä käsitellään tarkemmin myöhemmin kappaleessa 8. Reaktorissa suuri osa tuhkan sisältämistä liukoisista suoloista irtoaa vesifaasiin nopeasti ja tuhkan käsittelyaika reaktorissa varsin lyhyt. Reaktioaika pidetään mahdollisimman lyhyenä muiden aineiden (lähinnä raskasmetallit) kuin kloridin liukenemisen vähentämiseksi. Reaktorista tuhka-vesi -liete johdetaan suodattimelle (kammiosuotopuristin), jossa lietteestä erotetaan vettä. Kloridien poistamista tuhkasta tehostetaan vielä vedellä huuhtelemalla (merivesi). Suodatinta pestään lisäksi tarpeen mukaan happovedellä, joka voidaan hyötykäyttää kierrättämällä se reaktoriin. Suodattimellla muodostuneen tuhkakakun kuiva-ainepitoisuus on noin 50-60 %. Kakku siirretään kuljettimella kasalle katettuun varastoon. Laitoksella varastoidaan käsiteltyä tuhkaa kerralla enintään 600 tonnia, josta 200 t käsitellyn tuhkan varastossa ja tarvittaessa 400 t hallissa. Vuosittain käsiteltyä tuhkaa arvioidaan muodostuvan enintään 90 000 tonnia. Varastokasasta otetaan tarvittavat laadunvarmistusnäytteet ennen materiaalin toimittamista eteenpäin. Käsitelty tuhka kuljetetaan loppusijoitukseen esim. Forum EC:n Porin teollisuusjätekeskukseen. Suodattimelta muodostuva vesi kerätään erillisiin säiliöihin, joista se johdetaan käsittelyyn. Vesienkäsittelyprosessi on kuvattu myöhemmin kappaleessa 7.3. Kuvassa 3 on esitetty yksinkertaistettu prosessikaavio käsittelyn kaikista vaiheista. Yksityiskohtaisemmat prosessikaaviot ovat esitetty liitteen 7.2 toimintakuvauksessa (EI-JULKINEN).

Ympäristölupahakemus 16 (47) Kuva 3. Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitoksen yksinkertaistettu prosessikaavio. 7.3 Vesienkäsittelyprosessi Käsitellystä jätteestä suotopuristimella erotettu vesi johdetaan laitoksen omaan vesienkäsittelyprosessiin. Vesienkäsittelyprosessi on monivaiheinen kemiallinen käsittely, jossa vedestä poistetaan saostamalla siihen käsittelyprosessissa siirtyneet liukoiset haitta-aineet. Vesienkäsittelylaitteisto sijoittuu kokonaisuudessaan laitosrakennuksen sisälle. Vesienkäsittelyprosessi on esitetty edellä olevassa kuvassa 3 ja tarkemmin liitteessä 7.2 olevassa laitoksen toimintakuvauksessa (EI-JULKINEN). Viimeisen vaiheen jälkeen vesi johdetaan ns. käsitellyn veden puskurisäiliöihin (2 kpl, 100 m 3 ). Säiliössä veden laatua valvotaan mm. ph:n, kiintoaine- ja haitta-ainepitoisuuksien mittauksilla, ennen veden johtamista mereen. Vesienkäsittelyn saosprosessin eri vaiheissa muodostuu sakkoja, jotka sisältävät pieniä määriä tuhkaa sekä vesienkäsittelyn vaiheissa saostuneita haitta-aineita. Vesienkäsittelyn sakat siirretään

Ympäristölupahakemus 17 (47) jätteenkäsittelyprosessiin syöttämällä ne reaktoriin yhdessä käsiteltävän jätteen kanssa. Sakat ohjautuvat käsittelyprosessin jälkeen tuhkan mukana kaatopaikalle. Vesienkäsittelyprosessin kapasiteetti on 30 55 m 3 /tunti. Käsittelyn puhdistustehon arvioinnissa käytetään reduktioprosentteja, jotka kertovat kuinka suuri osa haitta-aineesta saadaan poistettua vesienkäsittelyssä. Vesienkäsittelyprosessi alkaa jo reaktorissa, jossa olosuhteita optimoimalla ja kemikaalien avulla sidotaan (stabiloidaan) haitta-aineet tuhkaan niin, että vesienkäsittelyyn tulevan veden haitta-ainepitoisuudet ovat varsin pieniä. Tuhkan sisältämistä raskasmetalleista keskimäärin 99 % jää käsittelyprossissa tuhkaan. Jäännös tästä siirtyy vesienkäsittelyyn, josta saavutettavat reduktiot esitetty alla. Vesienkäsittelyprosessin arvioidut reduktiot metalleille/raskasmetalleille on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Vesienkäsittelyn arvioitu puhdistusteho (%) metallien ja raskasmetallien osalta. Aine Reduktio-% Antimoni > 90 Arseeni > 80 Elohopea > 95 Kadmium > 90 Kromi > 80 Kupari > 80 Lyijy > 95 Molybdeeni 50-98 Nikkeli > 95 Seleeni > 95 Sinkki > 90 Vanadiini > 95 7.4 Prosessiveden ottaminen ja käsitellyn veden poisjohtaminen Prosessiveden otto Prosessissa käytetään pääasiassa merivettä, mutta mahdollisuuksien mukaan hyötykäytetään laitosalueelta kerättäviä hulevesiä ja tarvittaessa voidaan käyttää myös vesijohtovettä. Vettä laitoksen toiminnassa arvioidaan käytettävän 100 000-220 000 m 3 vuodessa. Suurin osa vedestä käytetään käsittelyprosessissa, mutta vettä käytetään myös esim. putkistojen huuhtelussa, kemikaalien käyttöliuosten valmistamisessa, huoltotöissä esim. laitoksen seissokkien aikana. Merivesi otetaan Porin Satama Oy:n satama-altaasta. Ottoputki (Ø 200 mm PEH-putket) on jo laitosalueen rakentamisen yhteydessä kaivettu maa-alueelle. Veden ottamista sekä putkien vesialueelle sijoittamista varten haetaan vesilain mukaista lupaa; ottopisteen koordinaatit: x(n) 6832089.1 ja y(e): 22473506.6. Ottoputki sijaitsee lähellä rantaa ja sen sijoittuminen on esitetty liitteessä 7.3 olevassa piirustuksessa 0024965.1. Vedenottoa on käsitelty myös kohdassa 10. Käsitellyn veden johtaminen Laitoksella muodostuvat, poisjohdettavat vedet kerätään vesienkäsittelyprosessista puskurisäiliöihin (2 kpl, 100 m 3 ). Säiliöistä vedet johdetaan edelleen purkuputkea pitkin mereen. Purkupiste on Karhuluodon edustalla, noin 1,5 km päässä Karhuluodon rannasta. Samalle alueelle johtaa myös Venator P&A Finland Oy

Ympäristölupahakemus 18 (47) titaanidioksiditehtaan jätevedet. Veden mereen johtamista sekä putkien vesialueelle sijoittamista varten haetaan vesilain mukaista lupaa; purkupisteen koordinaatit: x(n)=6829356.21 ja y(e)=22471258.22. Purkuputkien sijoittuminen on esitetty liitteessä 7.4. olevassa piirustuksessa 0024965.10a. Jätevettä käsittelyyn tulee enintään 155 000 m 3 vuodessa. Laitokselta kokonaisuudessaan mereen johdettavan veden määrä on em. suurempi, koska vettä käytetään esim. putkien huuhteluun. Veden mereen johtamista varten rakennetaan erilliset purkuputket (2 kpl, Ø 200 mm PEH-putket), jotka kulkevat laitosalueelta kuvan 4 osoittamaa reittiä. Purkuputket kaivetaan maan alle. Purkuputken rakentamista on kuvattu tarkemmin liitteenä 7.5 yleissuunnitelmassa (Ramboll, 27.2.2018). Purkuputken sijoittamiselle Karhuluodon hiekkarannat ja dyynit luonnonsuojelualueelle on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen 19.4.2018 antama poikkeuslupa (VARELY/803/2018), joka on liitteessä 1.2 Vedenhankintaa ja viemäröintiä on kuvattu myös kappaleessa 10. Kuva 4. Meriveden ottoputken (sininen) ja käsitellyn veden purkuputken (vihreä) sijoittuminen Mäntyluodossa (tarkemmin piirustuksissa liitteissä 7.3 ja 7.4). Mereen johdettavan veden määrä mitataan ja vedenlaatua seurataan säännöllisesti sekä jatkuvatoimisilla mittareilla (ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine), että vedestä säännöllisesti otettavilla näytteillä, jotka analysoidaan laboratoriossa. Mereen johdettavaa vesipäästöä on kuvattu tarkemmin kappaleessa 14 ja päästötarkkailua kappaleessa 22.

Ympäristölupahakemus 19 (47) 7.5 Esikäsittely Laitokselle vastaanotettavia tuhkia voidaan esikäsitellä ennen käsittelyä ns. luokittimella. Luokittimen avulla voidaan tuhka jakaa partikkelikoon mukaan jakeisiin, joista tarpeen mukaan osa voidaan käsitellä ja osa toimittaa suoraan hyötykäyttöön, muuhun käsittelyyn tai loppusijoitukseen. Jakaminen partikkelikoon mukaan perustuu painovoimaan, eli erikokoiset partikkelit erotellaan toisistaan ilmavirrassa painovoiman avulla. Tuhkaa sisältävä ilma saatetaan voimakkaaseen pyörimisliikkeeseen, jolloin keskipakoisvoima erottaa raskaammat partikkelit kartion reunoille, joita myöten ne kerääntyvät kartion (syklonin) pohjalle. Kevyet jakeet jatkavat matkaa ilmavirran mukana erilliseen erottelusäiliöön. Tarpeen mukaan tuhkia voidaan jauhaa ennen esikäsittelyä pienempää partikkelikokoon. Esikäsittelyn avulla voidaan varsinaiseen käsittelyyn menevään jakeeseen saada konsentroitumaan enemmän suolaa. Laitteiston käsittelykapasiteetti tulee olemaan 1 20 tonnia tunnissa ja se tuottaa poistoilmaa noin 1 500 15 000 m 3 tunnissa. Pölypäästöjen estämiseksi laitteiston poistoilma johdetaan ulos suodattimien (esim. pussisuodattimet) kautta. Luokitin ei toimi jatkuvatoimisesti, eikä sillä käsitellä kaikkia laitokselle vastaanotettavia tuhkia. Luokittimella käsiteltäväksi soveltuvat tuhkat määritetään jätekohtaisesti ennakkokokeiden perusteella. Luokitin sijoitetaan laitosrakennuksen viereen. 7.6 Rakenteet Laitosrakenteet Laitos sijaitsee Porin Mäntyluodossa vielä osin rakentamattomalla kiinteistöllä (609-65-4-20) Fortumin nykyisten toimintojen itäpuolelle. Kiinteistölle on vuosina 2017-2018 rakennettu laitoksen vaatimat rakennukset ja rakenteet: varsinainen laitosrakennus (pinta-ala noin 1 700 m 2 ), varastohalli (pinta-ala noin 2 400 m 2 ), autovaaka, tuhkien (6 kpl, 200 m 3 ) ja kemikaalien (4 kpl, 75 m 3 ) varastosäiliöt, hulevesien tasausaltaat (2 kpl, 1 000 m 3 ), sadevesiputkistot sekä meriveden ottamiseen tarvittavat putkistot. Alueen rakentaminen on tehty Porin kaupungin rakennusluvalla (rakennuslupa ja vastaanottotarkastuksen pöytäkirja liitteessä 1.1 EI-JULKINEN).

Ympäristölupahakemus 20 (47) Kuva 5. Laitosalueelle jo rakennettujen rakennusten ja rakenteiden sijoittuminen. Liitteenä 7.6 laitosalueen asemapiirustus, jossa on esitetty toimintojen, rakennusten ja rakenteiden sijoittuminen alueelle. Siltä osin, kun laitosaluetta on jo rakennettu, on piha-alue päällystetty. Liitteen 7.6 asemapiirustuksessa on esitetty asfaltoidun alueen laajuus (noin 1,47 ha). Piha-alueen rakentamista on tarkemmin kuvattu seuraavassa kappaleessa. Meriveden ottoputket on lisäksi jo asennettu maa-alueelle, mutta ei vesialueelle. Käsitellyn veden purkuputkia ei ole rakennettu. Käsitellyn veden purkuputket asennetaan ennen käyttöönottoa, kun ympäristö- ja vesitalouslupa purkuputkelle on saatu. Putkien rakentamista ja sijoittumista on käsitelty kappaleessa 7.4. Kenttärakenne Laitosalue on kokonaisuudessaan täyttömaa-aluetta, jonka täytössä on käytetty lentotuhkaa. Lentotuhkan ja maaperän ominaisuudet on esitetty liitteenä olevassa laitosaleen maaperän ja pohjavedenperustilaselvityksessä (Ramboll, 23.12.2015, liite 20). Alueella nykyisin oleva tuhkatäyttö jätetään rakennettavan kenttärakenteen alapuolelle, mikäli se on rakennusteknisesti mahdollista. Kenttäalueet rakennetaan joko luonnonmateriaaleista tai hyötykäyttömateriaaleista. Vuosina 2017-2018 rakennetulla alueella (noin 1,47 ha) on rakentamisessa käytetty vain puhtaita luonnonmateriaaleja. Rakenteiden alapuolelta (esim. laitosrakennus, allas) on poistettu täyttömateriaalit. Poistetut täyttömateriaalit on läjitetty laitosalueelle. Poistetut ja vielä poistettavat täyttömateriaalit tullaan hyödyntämään alueen rakenteissa tai toimittamaan muualla, asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan (esim. Fortum EC:n Porin teollisuusjätekeskus).

Ympäristölupahakemus 21 (47) Sille kiinteistön osalle, jota ei ole vielä rakennettu, haetaan lupaa käyttää kenttärakenteissa ns. Maraasetuksen (VNa 843/2017) mukaisia ja päällystetyn kenttärakenteen raja-arvot ja laatuvaatimukset täyttäviä jätemateriaaleja (esim. tuhka, betonimurske, tiilet, kuona). Kenttäalue rakennetaan vesitiiviiksi, päällystämällä kaksikerroksisella asfaltilla, joista alimmaisena on tiivisasfaltti (ABT 16, 50 mm, tyhjätilavaatimus 3 %) ja pinnalla kulutuskerros (AB 16, 50 mm). Jo asfaltoitua aluetta on noin 1,47 ha. Asfalttikerrosten alla on rakennekerrokset, jotka koostuvat em. luonnonmateriaaleista tai hyötykäytettävistä, Mara-asetuksen mukaisista jätemateriaaleista. Rakenteet alhaalta ylöspäin seuraavat, jos käytetään mara-kelpoisia materiaaleja: tasattu, tiivistetty pohjamaa/olemassa oleva täyttö suodatinkangas soveltuva Mara-materiaali Vna 843/2017 mukaan (1 200-1 500 mm) kantava kerros tarvittaessa (100 mm) asfaltti (ABT 50 mm + AB 50 mm) Mikäli laitosalueen kenttärakenteissa käytetään mara-materiaaleja, toimitetaan tarpeen mukaan tarkempi suunnitelma ELY-keskukselle ennen rakentamisen aloittamista. Alueen sade- ja hulevedet kerätään kentän kaatojen sekä hulevesikaivojen ja -viemäreiden avulla. Vedet johdetaan tasausaltaisiin, joka on jo rakennettu (2 kpl, 1 000 m 3 ). Tasausaltaat on rakennettu betonista. Altaaseen kerättäviä hulevesiä hyötykäytetään mahdollisuuksien mukaan laitoksen prosessissa. Ellei tasausaltaan vettä hyötykäytetä, vedet johdetaan laitoksen vesienkäsittelyprosessin kautta mereen. 8 RAAKA-AINEET, KEMIKAALIT, POLTTOAINEET JA MUUT TUOTANTOON KÄYTETTÄVÄT AINEET, NIIDEN VARASTOINTI, SÄILYTYS SEKÄ KULUTUS JA VEDENKÄYTTÖ 8.1 Raaka-aineet (käsiteltävät jätteet) Laitokselle otetaan vastaan pääasiassa jätteenpoltossa syntyviä tuhkia ja kaasunkäsittelyn jätteitä (ns. APCjätteet jätteiden poltosta ja rinnakkaispoltosta), joita ei voida sijoittaa kaatopaikalle niistä liukenevien aineiden vuoksi, eikä niillä ole tällä hetkellä Suomessa käytössä muuta asianmukaista käsittelymenetelmää. Vastaanotettavat jätteet ovat pääasiassa Suomesta, mutta jätteitä tuodaan myös Pohjois-Euroopasta (esim. Fortumin omilta polttolaitoksilta Ruotsista ja Liettuasta ja Virosta). Ulkomailta tuotavia jätteiden otetaan vastaan ja käsitellään vain, mikäli laitoksen käsittelykapasiteetti suomalaisten jätteiden käsittelyn vuoksi mahdollistaa. Lisäksi ulkomailta tuotavien jätteiden osalta tarvitaan aina myös jätesiirtolupa, jota haetaan Suomen ympäristökeskukselta. Jätteitä otetaan vastaan laitokselle yhteensä enintään 70 000 t vuodessa. Tästä määrästä osa toimitetaan mahdollisen esikäsitellyn jälkeen muualle, asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikaan joko hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen. Varsinaisen käsittelyprosessin kapasiteetti on enintään 45 000 tonnia jätettä vuodessa. Fortum EC välivarastoi laitoksella käsiteltäviä, suomalaisia jätteenpolton lentotuhkia sekä ns. APC-jätteitä tällä hetkellä Porin teollisuusjätekeskuksessa. Laitoksella ensisijaisesti käsiteltävien jätteiden jätenimikkeet ovat 19 01 13* ja 19 01 07*, mutta myös muita vastaavantyyppisiä, runsaasti liukoista kloridia sisältäviä ja prosessiin soveltuvia polton jätteitä (esim. jätteenpolton kattilatuhkat sekä rinnakkaispolton lentotuhkat ja kaasunkäsittelyjätteet) voidaan käsitellä. Jätteenpolton lentotuhkat ja kaasunkäsittelyjätteet sisältävät

Ympäristölupahakemus 22 (47) muhin vastaanotettaviin jätteisiin nähden enemmän kloridia ja myös niiden metallipitoisuudet ovat korkeampia. Taulukossa 3 on esitetty vastaanotettavien jätteiden jätenimikkeitä (VNa 179/2012, liite 4). Taulukko 3. Laitokselle vastaanotettavien jätteiden jätenimikkeitä (VNa 179/2012, liite 4). Vaaralliset jätteet on merkitty tähdellä (*). EWC-koodi Jätteiden poltossa tai pyrolyysissä syntyvät jätteet (19 01) 19 01 05*(kaasujen käsittelyssä syntyvät suodatinkakut, ns. APC-jäte) 19 01 07* (kaasujen käsittelyssä syntyvät kiinteät jätteet, ns. APC-jäte) 19 01 13* (lentotuhka) 19 01 14 (lentotuhka) 19 01 15*(kattilatuhka) 19 01 16 (kattilatuhka) voimalaitoksissa ja muissa polttolaitoksissa syntyvät jätteet (10 01): rinnakkaispoltto 10 01 16* rinnakkaispolton syntyvä lentotuhka, joka sisältää vaarallisia aineita 10 01 17 muu kuin nimikkeessä 100116* mainittu rinnakkaispoltossa syntyvä lentotuhka 10 01 18* (kaasujen puhdistuksessa syntyvät jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita) 10 01 19 (muut kuin nimikkeissä 100105, 100107 ja 100118 mainitut, kaasujen puhdistuksessa syntyvät jätteet) Laitoksella käsiteltäviä jätteitä on otettu vastaan Fortum EC:n teollisuusjätekeskuksiin vuosien ajan loppusijoitettavaksi, joten jätteiden laatu ja ominaisuudet tunnetaan hyvin. Lisäksi laitoksen prosessia on testattu käsiteltävien jätteiden avulla sekä laboratorio- että pilot-mittakaavassa. Taulukossa 4 on esitetty yhteenveto (vaihteluväli) suomalaisten ja ulkomaisten jätteenpolton tuhkien ja APC-jätteiden haitta-aineiden kokonaispitoisuuksia ja liukoisuuksia. Hakemuksen liitteessä 8 on laajempi yhteenveto, jossa tietoja myös muista mahdollisesti käsiteltävistä jätteistä kuten jätteenpolton kattilatuhkista ja rinnakkaispolton tuhkista. Lisäksi tietoja laitoksella käsiteltävien jätteiden laadusta on liitteenä 7.1 olevissa pilot-raporteissa vuodelta 2015 ja 2017 (EI-JULKISET liitteet).

Ympäristölupahakemus 23 (47) Taulukko 4. Suomalaisten ja ulkomaisten jätteenpolton tuhkien ja kaasunkäsittelyjätteiden (APC-jätteet) haittaaineiden kokonaispitoisuuksia ja liukoisuuksia (L/S 10). Suomalaisia APC-jätteitä Ulkomaalaisia APC-jätteitä Parametri min. maks. min. maks. ph 7,3 12,68 9,4 12,5 TOC % ka <0,1 2,3 0,4 4,6 KOKONAISPITOISUUS (mg/kg ka) Arseeni As 12 500 20 65,1 Barium Ba 200 250 521 2480 Kadmium Cd 20 170 28,1 110 Kromi Cr 12 670 93 468 Koboltti, Co <10 16 9,25 48,6 Kupari Cu 150 6 300 430 6140 Molybdeeni Mo <1,7 190 8,34 23 Nikkeli Ni 4,8 720 28 197 Lyijy Pb 540 5 000 908 2660 Antimoni Sb 120 990 380 990 Seleeni Se <2 <10 4,4 4,4 Sinkki Zn 4200 18 000 7 700 15000 Elohopea Hg 10,8 24 0,0807 5,83 LIUKOISUUS, L/S 10 (mg/kg ka) Arseeni As <0,1 0,29 0,0103 <0,1 Barium Ba 9,5 200 2,81 89 Kadmium Cd <0,01 14 0,0066 <0,1 Kromi Cr 0,17 5,8 0,0231 <1 Kupari Cu <0,050 6,5 0,0755 3,9 Molybdeeni Mo 0,32 13 0,96 3,9 Nikkeli Ni <0,05 3,8 <0,005 <0,1 Lyijy Pb 0,66 830 0,0144 660 Antimoni Sb <0,01 1,6 0,00417 <0,5 Seleeni Se 0,09 <0,2 0,0742 <0,5 Sinkki Zn 0,23 600 0,0633 110 Fluoridi 38 <100 4,3 <100 Kloridi 110 000 365 000 17 900 210 000 Sulfaatti 3900 20 200 2 100 16000 Elohopea Hg <0,002 0,058 0,00128 0,058 DOC mg/kg <5 40 12 <100 Käsittelyprosessiin otettavien jätteiden soveltuvuutta arvioidaan aina etukäteen asiakkaalta saatavien jätetietojen perusteella. Lisäksi tarpeen mukaan tarkastetaan jätteen soveltuvuus käsittelyyn ja käsittelyn lopputulos laboratoriossa tehtävien ennakkokokeiden avulla. Käsittelyyn tulevien jätteiden tarkkailua on kuvattu tarkemmin kappaleessa 22 ja liitteen 22.1 tarkkailusuunnitelmassa (käyttötarkkailu). Tuhkat, jotka ovat kuivia, hienojakoisia ja mahdollisesti pölyäviä, varastoidaan laitosalueelle sijoitetuissa siiloissa (6 kpl, 200 m 3 ). Lisäksi tuhkaa voidaan varastoida hallissa esim. suursäkeissä tai kostutettuna kasalla. Käsittelyyn vastaanotettavia jätteitä varastoidaan laitoksella kerralla enintään 5 000 tonnia. Osa vastaanotettavista tuhkista esikäsitellään ennen varsinaista käsittelyä. Esikäsiteltyä tuhkaa, joka toimitetaan muualle hyötykäyttöön, muuhun käsittelyyn tai loppusijoitukseen, varastoidaan alueella. Esikäsitellyn tuhkan varastomäärät sisältyvät em. 5 000 t varastomäärään. Prosessissa hyötykäytettävät jätteet (hapot) Käsittelyprosessissa tarvitaan happoja. Käsittelyprosessissa kuluu laskennallisesti happoa vuodessa noin 2 000 tonnia (100 % hapoksi laskettuna), mikäli käsittelyä tehdään maksimikapasiteetin mukaisesta eli 45 000 t vuodessa. Puhtaiden kemikaalien käytön vähentämiseksi prosessissa hyötykäytetään teollisuuden jätehappoja. Prosessissa voidaan hyötykäyttää Venator P&A Finland Oy:n titaanidioksiditehtaan jätehappoja (RH70 ja RH20) sekä akkuhappoja. Jätehappojen enimmäiskäyttömäärä on 20 000 t vuodessa ja varastossa