Maakuntauudistusta Uudellamaalla valmisteleville tahoille Viite: Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n kirje 15.1.2018 (liitteenä) ESITYS 18.1.2018 UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA Tausta ja tarve Ihmistoiminta on pitkän ajan kuluessa heikentänyt useimpien vesistöjen tilaa Suomessa. Erityisesti Etelä- Suomen alueella, missä ihmistoiminnan paine on suuri, pintavesien ja rannikkovesien tila on erityisen haasteellinen. EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää kaikkein vesistöjen saattamista hyvään ekologiseen tilaan ja hyvän tilan ylläpitoa. Yhteiskunnan resurssien niukkeneminen rajoittaa kuitenkin vesistöjen kuntoonpanoa julkisin toimin. Vesistökunnostusten lähtökohta on vesipuitedirektiiviin perustuva vesienhoitosuunnitelma, jonka etenemisestä on raportoitava komissiolle. Luonnosvaiheessa olevien lakien mukaan uuden maakunnan on huolehdittava vesienhoitosuunnitelmien laatimisesta alueellaan, vastattava seurannasta ja myös järjestettävä suunnitelmien toimeenpano. Monilla paikallisilla toimijoilla, jotka jo nyt hoitavat omaehtoisesti alueen vesistöjä niiden tilan parantamiseksi ei ole riittävästi alan osaamista. Paikallisen kunnostustoiminnan onnistuneeseen toteutukseen tarvitaankin paitsi alueellisesti tarkennettuja vesienhoitosuunnitelmia myös alueellista koordinointia ja neuvontaa. Onnistuneiden vesienhoitotoimenpiteiden kustannustehokas suunnittelu ja toteutus sekä niiden edellyttämä neuvonta ja asiantuntijatuki voidaan järjestää maakunnallisen vesienhoidon verkostomallilla. Tarvitsemme Uudenmaan vesistökunnostusverkoston. Verkostomallin avulla myös vapaaehtoistoiminnan resurssit voidaan suunnata niin, että ne tukevat sekä vesistön käyttöä että EU-velvoitteiden täyttämistä. Verkostomaista toimintamallia on jo pilotoitu Länsi-Uudenmaan alueella vesistökunnostusverkosto -hankkeessa ja paikalliset toimijat ovat lähteneet toimintaan hyvin mukaan. Lisäksi niin Länsi-Uudellamaalla kuin Vantaanjoen, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen ja Kymijoen yhdistysten alueilla on jo käynnissä tai käynnistymässä vesistöaluekohtaisten neuvottelukuntien työ tärkeänä osana verkostomaista toimintaa. Vantaanjoen ja Itä- Uudenmaan ja Porvoonjoen alueiden Jokitalkkari-hanketoiminta on myös koonnut paikallisia toimijoita yhteen. Esimerkkejä alueellisten verkostojen tehokkuudesta on olemassa myös muualta Suomesta kuten Pohjois-Pohjanmaan Vyyhti-verkosto. Miksi Uudenmaan vesistökunnostusverkosto toimintamalliksi? - Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto on tärkeä valtakunnallinen kokoava ja tietoa välittävä toimija se tarvitsee tuekseen alueellisia verkostoja - Uudenmaan vesistökunnostusverkosto kokoaa Uudenmaan toimijat ja toimii vesien- ja merenhoidon toimeenpanevana verkostona Uudenmaan alueella käytettävissä olevien resurssien puitteissa - parantaa maakunnan ympäristön tilaa ja imagoa sekä asukkaiden viihtyvyyttä - luo uusia kumppanuuksia ja hanketoimintamahdollisuuksia paikallisten toimijoiden (osakaskuntien, järviyhdistysten jne.) sekä asiantuntija- ja tutkimustoimijoiden välille
- edistää hankerahoituksen saamista EU:n rahastoista ja kansallisista rahoituslähteistä - toimii linkkinä viranomaistyönä tehtävän vesienhoidon suunnittelun ja laaja-alaisella, paikallisten toimijoiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä hoidettavan toimeenpanon välillä - lisää vesiin vaikuttavien toimintasektorien sekä eri toimijatasojen (paikalliset yhdistykset ja osakaskunnat, suunnittelijat, asiantuntijat, tutkijat) välistä yhteistyötä ja parantaa tietoisuutta vesien tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä - nostaa olemassa olevan tiedon ja eri alueilla toteutetuista toimista saatujen kokemusten hyödyntämisastetta - parantaa tutkimustiedon viemistä ja soveltamista käytäntöön sekä lisää käytännön toimijoiden havaitsemien tutkimustarpeiden välittymistä tutkimuslaitoksille - parantaa digitalisaation mahdollistamien työkalujen kuten paikkatietoon pohjautuvien työkalujen kehittämisen ja hyödyntämisen kunnostustoiminnassa Yhteinen ehdotuksemme on: Maakuntahallinnon yhteyteen tulee järjestää viranomaisen rinnalla toimiva, omaehtoista kansalaistoimintaa palveleva neuvonta- aktivointi- ja koordinointitoimi, joka varmistaa alan asiantuntemuksen tehokkaan hyödyntämisen ja vesienhoitosuunnitelmien mukaisten toimenpiteiden kustannustehokkaan ja kansalaisia osallistavan toteutuksen. Uudenmaan vesistökunnostusverkoston toimintaan ja koordinointiin tulee maakuntauudistuksen yhteydessä varata riittävästi resursseja. Panostus paikallisten toimijoiden aktivointiin, neuvontaan ja osallistamiseen yhteistyöverkostoja koordinoimalla on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää ja tuottaa merkittäviä kerrannaisvaikutuksia maakunnan vesien tilan parantumisen, ulkopuolisen rahoituksen saamisen sekä alan hanketoiminnan ja vesistöihin liittyvän elinkeinotoiminnan ja matkailualan toimintamahdollisuuksien parantuessa. Verkoston toiminnan koordinointi on Uudellamaalla luontevaa järjestää ja resursoida osaksi alueella toimivien alueellisten vesiensuojeluyhdistysten Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:n, Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n toimintaa. Ympäristöministeriö kannattaa uuden verkostomaisen vesienhoidon toimintamallin suunnittelua Uudellamaalla ja on valmis tukemaan verkoston toimintaa sekä levittämään siitä saatavia kokemuksia muualle maahan. Allekirjoitukset Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry toiminnanjohtaja Jaana Pönni Itä-Uudenmaan ja Porvoon joen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry toiminnanjohtaja Juha Niemi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry toiminnanjohtaja Anu Oksanen Kymijoen vesi ja ympäristö ry toiminnanjohtaja Esa Korkeamäki