Yanmin Zhang Ting Zhao Diakonia-ammattikorkeakoulu Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto Tulkki (AMK), asioimistulkkaus Opinnäytetyö, 2018 LASTENSUOJELUALAN SANASTOTYÖ Suomi kiina-sanasto
TIIVISTELMÄ Ting Zhao & Yanmin Zhang Lastensuojelualan sanastotyö suomi kiina 52 sivua., 1 liite Joulukuu 2018 Diakonia-ammattikorkeakoulu Humanistisen alan AMK-tutkinto Tulkki (AMK), asioimistulkkaus Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia lastensuojelualaan liittyvä yleinen suomi kiina sanasto. Sanastossa olevat termit ja fraasit kerättiin tulkkaustilanteista, virallisilta internetsivuilta, alaa käsitelevästä kirjallisuudesta ja lainsäädännöstä. Sanaston termit jaettiin neljään kategoriaan: lastensuojelun asiakkuuteen johtaneet syyt, lastensuojelun palvelut ja tukitoimet, lastensuojeluun liittyvät tahot, lastensuojeluun liittyvät lait ja lakitermit. Osa vastineista löydettiin sanakirjoista ja internetissä julkaistuista kiinankielisistä artikkeleista ja osa vastineista on itse luotuja. Opinnäytetyö sisältää tietoperustaa Suomen ja Kiinan lastensuojeluun liittyvistä järjestelmistä, laeista ja keskeisistä käsitteistä. Opinnäytetyössä käsitellään myös sanastotyön keskeisiä käsitteitä ja vaiheita sekä tuodaan esiin sanastotyön tekemisen prosessia. Lastensuojeluun liittyvä suomi kiina-sanasto on liitteenä. Sanastossa on 95 termiä ja suomenkieliset määritelmät sekä vastineet kiinaksi. Sanaston tarkoitus on helpottaa tulkkien ja tulkkiopiskelijoiden työtä lastensuojeluun liittyvissä tulkkaustilanteissa ja toimeksiantoihin valmistautumisissa. Lastensuojelualan suomi kiina sanastoa ei vielä ole aiemmin laadittu, mutta alan liittyvät tulkkaukset ovat lisääntyneet koko ajan, joten sanaston laadinnalle oli tarvetta. Sanasto on suunnattu tulkeille, mutta sitä voivat käyttää myös kääntäjät ja alalla työskentelevät viranomaiset. Asiasanat: lastensuojelu, sanastotyö, tulkkaus ABSTRACT Diakonia-ammattikorkeakoulu
Ting Zhao & Yanmin Zhang Vocabulary work for the field of child protection Finnish Chinese 52p., 1 appendix December 2018 Diaconia University of Applied Sciences Bachelor s Degree Programme in Humanities Interpreter, Community Interpreting The goal of the thesis was to create a general Finnish-Chinese vocabulary for the field of child protection. The terms and phrases that were included in the vocabulary were collected from authentic interpretation situations, official websites, literature concentrating on the field of child protection, and the legislation. The terms of the vocabulary were divided into the following four categories: reasons for child protection, child protection services and supportive measures, child protection officials, legislation and legislative terms of child protection. Some of the equivalents were found from dictionaries and from online articles written in Chinese and some of the equivalents were created by the authors. The thesis contains basic information on the child protection system and legislation, and the most important terms related to child protection in Finland and China, and it also explains the essential terms and stages of vocabulary work, and a profound discussion on the subject of the thesis is included in the thesis as well. The child protection vocabulary (Finnish-Chinese) is found as an appendix in the thesis. The vocabulary consists of 95 terms, Finnish definitions of the terms, and Chinese equivalents. The purpose of the vocabulary was to make the work of the interpreters and students of interpretation easier in those situations when interpreting for clients of child protection and when getting ready for new interpretation situations. A Finnish- Chinese vocabulary for the field of child protection has not been available, before the present thesis, although the demand for interpretation services has increased in the field of child protection, so there was a need for a vocabulary focusing on child protection. The vocabulary has been designed for the interpreters, but it can also be useful for the translators and officials working in the field of child protection. Keywords: child protection, vocabulary work, interpretation Diakonia-ammattikorkeakoulu
摘要 赵婷, 张艳敏芬兰语 中文儿童保护术语 52 页, 1 个附件 2018 年 12 月 Diaconia 应用科技大学人文学科本科项目口译 ( 应用科技大学 ), 事务性口译专业 本论文的目的是编写儿童保护领域的芬兰语 - 中文词汇表 词汇表中的术语和术语短语收集自口译实践, 官方网站, 儿童保护领域相关的文献和法律文献 词汇表中的术语分为以下四类 : 引起儿童保护的原因 ; 儿童保护服务和措施 ; 儿童保护相关的机构和人员 ; 儿童保护相关的法律和法律术语 一部分芬兰语专业术语的中文对应词来自词典和网上发表的相关中文文章, 还有一部分芬兰语专业术语的中文对应词是我们自己创建的 本论文由理论, 词汇表编写过程以及结果评估组成 理论部分介绍了芬兰和中国儿童保护系统, 法律和一些相关的关键概念, 理论部分还介绍了术语学的一些关键概念 儿童保护词汇表附在最后, 一共有 95 个术语 词汇表由芬兰语专业术语, 其定义和中文的对应词组成 编写本词汇表的目的是为口译员以及口译专业学生在儿童保护相关的口译工作和准备工作中提供帮助 儿童保护领域的芬兰语 - 中文词汇表还尚未有, 但是此领域的口译工作一直在增加, 因此口译员需要相关的词汇表 此词汇表主要为口译工作人员编写的, 但笔译员和在儿童保护领域中工作的官方人员也可以使用此词汇表 关键词 : 儿童保护, 术语学, 口译 Diakonia-ammattikorkeakoulu
SISÄLLYS JOHDANTO... 4 LASTENSUOJELU SUOMESSA... 7 2.1 Lastensuojelulaki ja keskeiset käsitteet... 7 2.2 Lastensuojelujärjestelmä ja prosessit... 9 LASTENSUOJELU KIINASSA... 11 3.1 Kiinan kansantasavallan laki alaikäisten suojelusta... 11 3.2 Lastensuojelujärjestelmä Kiinassa... 12 3.3 Orpolasten suojelu Kiinassa... 13 3.4 Suomen ja Kiinan lastensuojelujärjestelmän erot... 14 LASTENSUOJELUTYÖ MAAHANMUUTTAJIEN KANSSA... 15 ASIOIMISTULKKAUS MAAHANMUUTTAJIEN KANSSA... 17 SANASTOTYÖ... 19 6.1 Yleiskieli ja erikoiskieli... 20 6.2 Tarkoite... 20 6.3 Käsite... 21 6.4 Termi... 21 6.5 Määritelmä... 21 6.6 Käsitejärjestelmä... 22 Hierarkkinen suhde... 22 Koostumussuhde... 22 Funktiosuhde... 23 6.7 Käännösteoriat... 23 Skopos-teoria... 24 Kotouttava ja vieraannuttava käännösteoria... 24 SANASTOTYÖPROSESSI... 26 7.1 Sanaston kerääminen ja laajuus... 26 7.2 Termien määritelmät sanastossa... 27 7.3 Sanaston lähteet ja vastinetyö... 29 7.4 Sanaston arviointi... 32 POHDINTA... 34 LÄHTEET... 36 LIITE 1. LASTENSUOJELUALAN SANASTOTYÖ SUOMI-KIINA SANASTO 39 Määritelmien lähteet... 49 Sanaston lähteet... 52
JOHDANTO Maailma kansainvälistyy yhä enemmän ja ihmiset liikkuvat maiden välillä syystä tai toisesta entistä enemmän. Sen myötä tulkkauksen tarve on kasvanut myös koko ajan yhteiskunnassa. Tilastokeskuksen (2018) mukaan Suomessa asui vakituisesti noin 8500 Kiinan kansalaista vuonna 2017. Kiinalaiset ovat neljänneksi suurin Suomessa asuva maahanmuuttajaryhmä ja siksi ammattitaitoisia kiinan kielen tulkkeja tarvitaan enemmän kaikissa tulkkausympäristöissä. Asioimistulkki työskentelee usein erikoisalojen parissa. Jokaisella erikoisalalla on oma sanasto, joka parantaa alan viestintää. Tulkin ei yleensä tarvitse erikoistua tiettyyn alaan, mutta hänen on tutustuttava ja perehdyttävä tulevaan tulkkausaiheeseen ja sen sanastoon valmistautumisvaiheessa. Tulkki voi hyödyntää olemassa olevia sanastoja valmistautumisessa tai hän joutuu itse laatimaan sen silloin kun kyseisen alan sanastoa ei ole olemassa. Tulkkina toimineina koemme, että sanasto on tulkin yksi keskeisistä työvälineistä, etenkin silloin kun käsitteelle ei löydy vastinetta toisesta kulttuurista tai sanakirjoista. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton laatiman asioimistulkin ammattisäännöstön (2013) mukaan tulkin on valmistauduttava toimeksiantoon huolellisesti ja ajoissa. Tulkkina toimineina tiedämme myös, että jos tulkilla on käytössä ja saatavilla erikoisalaa koskeva sanasto, hän pystyy valmistautumaan toimeksiantoon hyvin ja tulkkauksen laatu on huomattavasti parempi. Opinnäytetyömme tavoite oli laatia lastensuojelualan yleinen suomi kiina-sanasto. Oman kokemuksemme mukaan keräsimme sanastoomme sellaisia termejä ja fraaseja, jotka esiintyvät lastensuojeluun liittyvissä tulkkaustilanteissa toistuvasti. Päädyimme tähän alaan, koska lastensuojelutyö on merkittävässä asemassa Suomessa ja tulkkina koemme, että tarve tulkkaukseen kasvaa jatkuvasti, mutta lastensuojelualan suomi kiina-sanasto puuttuu vielä. Kiinassa on myös lastensuojeluun liittyviä lakeja ja säännöksiä, mutta ne eroavat Suomen lastensuojelulaista merkittävästi. Lisäksi Kiinassa käytännössä lastensuojelutyö toimii eri tavoin kuin Suomessa. Kiinalaiset vanhemmat eivät ymmärrä suomalaisten lastensuojeluviranomaisten käytäntöjä ja toimivat sellaisella tavalla, joka on normaalia Kiinassa. Esimerkiksi lapsen pahoinpitely tai minkäänlainen huono kohtelu ei kuitenkaan ole hyväksyttävää suomalaisessa
5 yhteiskunnassa, ja suomalaiset viranomaiset puuttuvat aina tällaisiin asioihin ja tarjoavat kiinalaisille perheille erilaisia lastensuojelun palveluja ja toimenpiteitä, joita ei ole olemassa Kiinassa. Tämä on aiheuttanut paljon väärinymmärryksiä ja hämmennystä Suomeen muuttaneissa kiinalaisissa lapsiperheissä ja tulkkaustilanteissa. Lastensuojelun työntekijä ja kiinalainen perhe eivät aina ymmärrä toisiaan kulttuurisesti ja kielellisesti, ja tämä aiheuttaa tulkeille haasteita tulkattaessa. Lastensuojelutyössä käsitellään myös usein arkaluontoisia asioita, joten tulkkaustilanne vaatii tulkilta hyvää ammattitaitoa. Kun keskustelimme muiden kiinan kielen tulkkien kanssa siitä, mikä on haasteellisinta lastensuojelun tulkkaustilanteissa, kaikilla oli samanlainen näkökanta: monille suomenkielisille lastensuojelualaan liittyville termeille tai fraaseille ei löydy vastaavia vastineita kiinasta. Tämän takia jokainen tulkki saattaa luoda oman vastine-ehdotuksen termille. Tämän seurauksena yhdellä termillä voi olla monta kiinankielistä vastinetta. Esimerkiksi termin tukihenkilö suoraa vastinetta kiinan kielessä ei ole. Joku kiinan kielen tulkki käänsi sen kiinaksi 协助人 Xiézhù rén ja infopankissa (infopankki.fi) käännettiin se kiinaksi 援助人员 yuánzhù rényuán, 援助专员 Yuánzhù zhuānyuán ja 支援者 Zhīyuán zhě. Päädyimme valitsemaan 支持人员 Zhīchí rényuán sen vastineeksi, koska 支持人员 Zhīchí rényuán on käytetty internetsivulla julkaistussa kiinankielisessä artikkelissa, joka käsittelee länsimaiden lastensuojeluun liittyvää asiaa. Tukihenkilön englanninkielinen vastine on supporting person, jonka käännös kiinaksi on myös 支持人员 Zhīchí rényuán. Tällainen epäyhtenäisyys saattaa aiheuttaa tulkattaville hankaluuksia ymmärtämisen kannalta, jos tulkki on eri henkilö eri tapaamisissa. Näin ollen halusimme tutkia asiaa tarkemmin ja päädyimme tekemään lastensuojeluun liittyvän sanaston. Toivomme, että laatimamme lastensuojelualan suomi kiinasanasto voisi yhtenäistää kiinankielisiä vastineita niin että kaikki kiinan kielen tulkit käyttäisivät samaa vastinetta saman termin yhteydessä. Meidän opinnäytetyömme on kehittämispainotteinen opinnäytetyö eli toiminnallinen opinnäytetyö. Sen tavoitteena on käytännön toiminnan ohjeistaminen, opastaminen, toiminnan järjestäminen tai uusien tuotteiden suunnittelu ja mallintaminen. Kehittämispainotteiset opinnäytetyöt voidaan jakaa kahteen pääryhmään: tuotekehittelyyn eli produktioon ja kehittämishankkeisiin. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2010, 33.)
6 Meidän opinnäytetyömme tavoitteena on laatia lopputuloksena konkreettinen produktio eli lastensuojelualan suomi kiina-sanasto tulkeille, tulkkiopiskelijoille, muille alalla työskenteleville ja Suomessa asuville vanhemmille. Opinnäytetyömme tietoperustassa käsittelemme Suomen lastensuojeluun ja Kiinan lastensuojeluun liittyviä käytäntöjä, lakeja, keskeisiä käsitteitä ja näiden kahden lastensuojelujärjestelmän eroja. Sen jälkeen kerromme lastensuojelutyöstä maahanmuuttajien kanssa ja asioimistulkkauksesta lastensuojelutyössä. Kuvaamme myös tietoperustassa sanastotyön keskeisiä käsitteitä ja vaiheita. Sanastossamme on 95 termiä, joille on laadittu suomenkieliset määritelmät. Sanasto jaettiin neljään kategoriaan: lastensuojelun asiakkuuteen johtaneet syyt, lastensuojelun palvelut ja tukitoimet, lastensuojeluun liittyvät tahot, lastensuojeluun liittyvät lait ja lakitermit.
7 LASTENSUOJELU SUOMESSA Suomessa toimiva Lastensuojelun Keskusliitto perustettiin vuonna 1937. Keskusliiton tavoitteena on edistää ja kehittää järjestöjen, kuntien ja valtiovallan yhteistyötä lastensuojelun alalla. Liiton tavoitteena on myös edistää lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta lastensuojelupalveluissa sekä asiantuntijoiden asiantuntijuuden ja lastensuojelua koskevan tiedon lisääminen. Keskusliitto myös tekee vaikuttamistyötä lapsen turvallisten kasvuolosuhteiden, vanhempien tukemisen sekä lapsen oikeuden suojeluun toteutumiseksi. (Lastensuojelun Keskusliitto.) Lastensuojelun Keskusliitto voi vaikuttaa lapsiin liittyvään lainsäädäntöön, valtakunnallisesti tasa-arvoisen lastensuojelun palvelujärjestelmän kehittymiseen, lastensuojelun kansallisen koordinaation ja lastensuojelutehtävän toimeenpanon tasa-arvoiseen toteutumiseen sekä lasten ja nuorten turvallisten kasvuolosuhteiden kehittymiseen ja kaltoin kohtelun ehkäisemiseen. Keskusliiton toiminnallaan edistää lapsen oikeuksien toteutumista ja lapsivaikutusten arviointia lapsia ja nuoria koskevissa päätöksissä. Lisäksi keskusliitto kehittää avo- ja sijaishuollon laatua sekä vahvistaa lastensuojelun vaikuttavuutta. (Lastensuojelun Keskusliitto.) 2.1 Lastensuojelulaki ja keskeiset käsitteet Suomessa lastensuojelu tarkoittaa lapselle riittävän hoivan, huolenpidon ja turvan varmistamista. Siinä lapsen etu ja tarpeet ovat etusijalla. Lastensuojelun keskeinen tavoite on saada selville, mitä lapsi tarvitsee ja mitä on hänelle parasta. Tällöin lapsen tilanteesta täytyy saada tietoa ja ymmärrystä. Mitä enemmän saadaan selville, sitä helpompi on tuoda lapselle paras mahdollinen ratkaisu, joka turvaa hänen elämänsä. (FINLEX, Lastensuojelulaki 417/2007.) Suomessa keskeiset säädökset lapsia koskevissa asioissa ovat perustuslaki (731/1999), YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989, lastensuojelulaki 417/2007 sekä laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983). Näiden lisäksi Suomessa sovelletaan Euroopan ihmisoikeussopimusta, sopimus kansainvälisestä lapsikaappauksesta, sosiaalihuoltolakia, isyyslakia, adoptiolakia ja elatuslakia.
8 Suomen perustuslaissa on monia kohtia, joissa säätelee lapsia koskevia asioita. Esimerkiksi perustuslaki 2 luvun 6. mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Peruslaki 2 luku 19 säätelee lapsen oikeus sosiaaliturvaan niin, että julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaisella riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. (Finlex.) Peruslaissa on lisäksi muitakin lapsia koskevia lainsäädäntöä. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on sopimus kansainvälisestä ihmisoikeudesta. Se tuli Suomessa voimaan lakina vuonna 1991. Sopimuksen mukaan jokainen alle 18- vuotias on lapsi ja hänen pitää saada elää yhdessä vanhempiensa ja perheensä kanssa, jos hänellä on hyvä olla heidän kanssa. Lapsia pitää suojella kaikelta väkivallalta ja hyväksikäytöltä. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, vammaisuuden, mielipiteen tai muiden ominaisuuksien vuoksi. Lisäksi vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti sekä vanhemmilla on oikeus saada tukea lasten kasvatuksessa (Unisef.) Lastensuojelulaki on tärkeässä asemassa Lastensuojelutöiden toteuttamiseksi. Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun (Lastensuojelun Keskusliitto). Suomen Lastensuojelulaissa on 17 lukua ja 95 momenttia, jotka käsittelevät lastensuojeluun liittyviä säädöksiä. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta kuuluu Suomen perhe- ja lapsilainsäädännön perussäädöksiin. Siinä sisältyy tärkeimmät lapsenhuoltoa koskevat säännökset. Lastensuojelussa keskeiset käsitteet ovat erikoisalojen sanastoja, jotka tarkoittavat tarkasti rajautuvia käsitteitä. Lastensuojelusanastolla pyritään siihen, että alaa koskeva viestintä tehostuu. Lastensuojelun keskeinen käsite on perhe- ja yksilökohtainen lastensuojelu. Lastensuojelutyötä tehdään lapsen suojelun tarpeista, joten lapsen per-
heen on oltava mukana tarkkailussa ja heitä tuetaan tarpeen mukaan. (Puonti, Saarnio & Hujala 77, 2004.) 9 Lastensuojelulaissa keskeiset käsitteet ovat avohuolto, sijaishuolto ja jälkihuolto. Avohuolto tarkoittaa sitä, että lasta tai perhettä tuetaan hänen omassa elinympäristössään. Tukihenkilö tai -perhe voi tukea lasta ja perhettä keskustelemalla lapsen tai perheen kanssa asioista ja osallistumalla heidän kanssa jokapäiväiseen toimintaan. Lasta ja perhettä voidaan tukea myös taloudellisesti. Sijaishuolto tarkoittaa sitä, että lapsen huolenpito järjestetään kodin ulkopuolella. Siitä seuraa alakäsite, joka on huostaanotto. Se tarkoittaa sitä, että lapsen vanhempien huoltajuus rajoittuu tietty rajaan ja lasta huoltaa sosiaalilautakunta. Jälkihuolto on seuraus huostaanotosta. Huostaanoton jälkeen perhe palaa takaisin elämään yhdessä tai jatkavat elämistä erillään. (Puonti, Saarnio & Hujala 77, 2004.) 2.2 Lastensuojelujärjestelmä ja prosessit Lapsen oikeuksia ei voida turvata pelkästään lastensuojelulain keinoin, joten niiden toteuttaminen edellyttää myös muuta lainsäädäntöä ja viranomaisia sekä koko yhteiskuntaa. Lastensuojeluprosessi on monivaiheista. Prosessi alkaa asian vireille tulosta ja lastensuojelutarpeen selvittämisestä. Asian vireille tuloon voidaan hakea hakemuksella. Lastensuojelutarpeen selvittämiseksi taas tarvitaan sosiaalityöntekijän tai muu lastensuojelun työntekijän tietämys asiasta. Sosiaalityöntekijä arvioi toimenpiteiden tarpeen ja välittää asian eteenpäin tarvittaessa. Sosiaalityöntekijä arvioi lastensuojelun tarpeen lapsen kasvuolosuhteiden perusteella. (Lastensuojelulaki 26.) Lastensuojelussa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön kuuluu sosiaalityöntekijöiden lisäksi myös muut sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ja ammattiryhmät. Heidän tehtäviään ovat tietojen kerääminen ja välittäminen sekä täsmentäminen ja korjaaminen. Lisäksi heidän tehtäviinsä kuuluvat lapsen perushoidon ja erityistuen sekä lisäksi koko perheen tuen toteuttaminen ja tukitoimen suunnitteleminen. Heidän täytyy saada selville lapsen taustastaan, kuten hänen vanhemmistaan, läheisistään ja
muista ihmisistä, tulisi selvittää mahdollisimman tarkasti. Näin voidaan saada tarkempaa tietoa ongelmien luonteista, syistä ja seurauksista. 10
11 LASTENSUOJELU KIINASSA Kiinassa lastensuojeluun soveltuvat lait ovat Kiinan kansantasavallan rikoslaki, Kiinan kansantasavallan laki julkisen turvallisuuden hallinnosta, Kiinan kansantasavallan laki alaikäisten suojelusta, laki nuorisorikollisuuden ehkäisemiseksi, naisten ja lasten oikeuksien suojelua koskeva laki sekä avioliittolaki. Kiinassa alaikäisten suojelua koskeva laki tuli voimaan vuonna 1991. Sen tavoitteena on suojella alaikäisten fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä heidän laillisia oikeuksia. Lisäksi lailla pyritään edistämään alaikäisten moraalin, älykkyyden ja fyysisen kunnon kehitystä. (The Central People s Government of the People s Republic of China.) 3.1 Kiinan kansantasavallan laki alaikäisten suojelusta Kiinan kansantasavallan laki alaikäisten suojelusta sisältää 7 lukua. Ensimmäinen luku kertoo yleisesti laista, sen tarkoituksesta ja tavoitteista. Toinen luku koskee perhesuojelua. Kolmannessa luvussa kerrotaan alaikäisten suojeleminen koulussa. Neljäs luku kertoo alaikäisten suojelemista yhteiskunnassa. Viidennessä luvussa kerrotaan alaikäisten oikeusturvasta. Kuudes luku koskee alaikäisten oikeudellista vastuuta. Viimeinen luku on lisäluku, jossa kerrotaan alaikäisten suojeluun koskevan lain voimassaolosta. (The Central People s Government of the People s Republic of China.) Kiinan kansantasavallan laki alaikäisten suojelusta sisältää alussa yhteensä 7 lukua ja 56 artiklaa. Määrä on huomattavasti vähemmän kuin Suomen lastensuojelulaissa. Kiinan lain viimeisessä luvussa ja viimeisessä artiklassa kertoo sen voimaantuloajan olevan 1992 tammikuuta. Tämä tuli voimaan huomattavasti myöhemmin kuin Suomen lastensuojelulakia. (The Central People s Government of the People s Republic of China). Lakia on uudistettu ajan myötä ja tällä hetkellä laissa sisältää 72 artiklaa. Uusimmat säädökset tulivat voimaan vuonna 2013.
12 3.2 Lastensuojelujärjestelmä Kiinassa Viimeisten vuosien aikana Kiina on parantanut lastensuojelutyötään merkittävästi. Tällä hetkellä Kiinassa on kaksi virallista instituutiota, jotka tekevät lastensuojelutyötä. Yksi niistä on naisille ja lapsille tarkoitetut kansalliset ja paikalliset työryhmät. Se on Kiinan hallituksen neuvottelukunta ja koordinointielin, joka vastaa naisten ja lasten asioista. Työryhmät toimivat kaikissa naisliitoissa ja vastaavat päivittäisestä työstä. Toinen virallinen instituutio on alaikäisten suojelukomitea. Sen toimipisteitä ovat 29 maakunnassa. Näiden virallisten lastensuojeluinstituutioiden tehtävänä on huolehtia Kiinan alaikäisten suojelua koskevasta politiikasta ja määräyksistä, sovittaa yhteen eri virastojen suojelutyöt ja tutkimustyöt ja näiden perusteella antaa valtiolle suosituksia. Lisäksi ne tarkistavat valituksia alaikäisten oikeuksien loukkaamisesta ja toimittavat niitä eteenpäin tutkittavaksi. Lisäksi niiden tehtävä on edistää lastensuojelutöihin koskevia tutkimuksia. (Zhong Guo Qing Nian Yan Jiu, 2007.) Erilaisia laiminlyöntejä ja ongelmia ilmenee Kiinassa olevista lastensuojelutahoista ja laeista huolimatta. Ensinnäkin Kiinan kansantasavallan laki alaikäisten suojelusta on samantyyppinen kuin perustuslaki, joka sisältää perustavanlaatuisia ja periaatteellisia pykäliä. Näin ollen lainsäätäjät eivät voi määrätä kyseisessä laissa konkreettista ja operatiivista säännöksiä, vaan niitä on parannettava edelleen alisteisilla laeilla, kuten hallinnollisilla määräyksillä, osastojen säännöksillä ja paikallisella lainsäädännöllä. Näitä alisteisia lakeja ei ole kuitenkaan noudatettu käytännössä, mikä johtaa Kiinan lastensuojelulakien ja toimintaelinten toimimattomuuteen ja ongelmallisuuteen. (Zhong Guo Qing Nian Yan Jiu, 2007.) Toinen asia, joka liittyy lastensuojelulakien ja -tahojen ongelmallisuuteen on se, että Kiinassa olevien lastensuojelua hoitavissa instituutioissa löytyy edelleen järjestelmäpuutetta. Lastensuojelua hoitavien tahojen toimipisteet ovat sijoittuneet maakunnittain. Lakia ei ole säännelty valtakunnallisesti, mikä johtaa siihen, että 29 maakunnalliset toimipisteet toimivat itsenäisesti eikä niitä voida koordinoida. Tämä estää lastensuojelutöiden edistämistä. Lisäksi maakuntien yksiköt koostuvat eri tahoista. Paikallisesta koulutusosastosta, yleisestä turvallisuusosastosta, kulttuuriosastosta, teollisuusosastosta, kauppaosastosta, siviiliasiaosastosta ja uutisosastosta sekä tuomioistuimista, kommunistisesta nuorisoliitosta ja naisliitosta tulleet ihmiset kokoontuvat yhteen hoitamaan lastensuojeluun koskevia asioita, ja paikallinen hallinto toimii yk-
13 sikön apulaisjohtajana. Tällainen asetus tekee hallintoelimen ilman hallinnollisia täytäntöönpanotoimia ja sen toimivalta on rajallinen. Lisäksi toimipisteet sijaitsevat yleensä naisliiton ja kommunistisen nuorisoliiton tiloissa, mikä rajaa henkilöstön määrä ja varat. Tämä myös vaikeuttaa lastensuojelutöiden koordinointia. Maakunnalliset toimintatavat, yhtenäisen auktoriteetin johtamisenpuute ja valvontapuute vaikeuttavat lastensuojelutyötä ja saavat aikaan ristiriitaisuutta toimipisteiden välillä. (Zhong Guo Qing Nian Yan Jiu, 2007.) 3.3 Orpolasten suojelu Kiinassa Vuonna 2009 Kiinassa on noin 712 000 orpolasta. Todellinen luku Kiinan orpolapsista voi olla isompi, sillä monet orpolapset ovat vanhempien kuolemansa jälkeen muuttaneet sukulaistensa luokse, ja näin ollen heitä ei ole kirjattu orpolapseksi Kiinan siviiliasiain ministeriön tekemässä valtakunnallisessa tutkimuksessa. (Wang Yi Xin Wen.) Ennen orpolapset olivat enemmän oman sukulaistensa vastuulla, mutta Kiinan yhteiskunta on pikku hiljaa alkanut ottaa vastuuta kyseisessä asiassa ottaen mallia kehittyneiltä valtioilta. Tällä hetkellä Kiinassa on lukuisia orpokoteja, jotka sijaitsevat ympäri Kiinaa. Orpokodit eivät ole paras mahdollinen paikka kasvattaa lasta. Siitä huolimatta Kiinassa on paljon orpokoteja johtuen suuresta orpolasten määrästä. (Wang Yi Xin Wen.) Kiinan valtioneuvosto aloitti vuonna 2006 suunnitelman, joka sai nimensä Lastensuojeluvirasto rakentaa sinisen taivaan. Suunnitelman tavoitteena on kerätä 6 000 000 000 yuania viiden vuoden aikana. Osa rahoituksesta tulee yhteisörahastosta. Rahoitusta kerätään, koska tarkoituksena on perustaa Kiinan suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin lastensuojeluorganisaatioita, joiden tehtäviin kuuluu lastensuojelun lisäksi lastenhoito, -koulutus, -kuntoutus ja erityiskoulutus. Tämän lisäksi Kiinan valtioneuvosto julkaisi määräyksen, joka liittyy orpolasten kasvatukseen ja koulutukseen. Tiedoston lisäksi valtioneuvosto määräsi 2 500 000 000 yuania orpolasten kasvattamiseen ja kouluttamiseen. Tässä tapauksessa orpolapset eivät ainoastaan ole orpokodeissa olevia lapsia, vaan myös muissa perheissä asuvia lapsia. He kaikki voivat hyötyä määrätystä rahoituksesta. Tämä on YK:n lastensuojeluosaston (UNICEF)
Kiinan toimistojohtajan Man mielestä Kiinan lastensuojelun historiallinen käännekohta. (Wang Yi Xin Wen.) 14 3.4 Suomen ja Kiinan lastensuojelujärjestelmän erot Kun verrataan Suomen ja Kiina lastensuojelujärjestelmää, voidaan huomata, että Suomessa valtiolla on velvollisuus suojella lapsia ja heidän laillisia oikeuksia ja etuja sekä tarvittaessa rangaista huoltajia, mikäli he rikkovat lastensuojelulakia. Kiinassa on vastaavia teoreettisia säännöksiä, mutta valtiotasoiseen toteuttamisesta ja valvonnasta löytyy edelleen puutteita. (Zhong Guo Qing Nian Yan Jiu, 2007.) Suomen lastensuojeluun liittyvä lainsäädäntö on suhteellisen kattava, konkreettinen ja käyttökelpoinen. Toisaalta Kiinan alaikäisten suojelua koskeva laki on liian periaatteellista ja käyttökelvotonta verrattuna Suomen lastensuojelulakiin. (Zhong Guo Qing Nian Yan Jiu, 2007.) Suomessa valtio on perustanut asiaankuuluvia laitoksia lasten suojelemiseksi. Vaikka Kiinassa löytyy lastensuojelua hoitavia instituutioita, niillä ei kuitenkaan ole tiettyjä asiaankuuluvia hallinnollisia valtuuksia. Se on pikemminkin moraalinen velvoite eikä ole selvää laitosta, joka valvoo velvollisuuden toteuttamista. (Zhong Guo Qing Nian Yan Jiu, 2007.)
15 LASTENSUOJELUTYÖ MAAHANMUUTTAJIEN KANSSA Kiinan ja Suomen välistä lastensuojelutyötä on hyvin erilaista. Maiden väliset kansalliset olosuhteet poikkeavat suuresti toisistaan. Suomessa lastensuojelutyössä lasten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointi otetaan huomioon, kun taas monet kiinalaiset orpolapset kaipaavat kotia ja perhettä. Forsbergin, Ritala-Koskisen ja Törrösen mukaan lastensuojelutyötä maahanmuuttajalasten- ja perheiden kanssa on suhteellisen vähäistä, jonka takia sosiaalityötä heidän kanssa löytyy haasteita. Suurin osa maahanmuuttajalapsista ja perheistä tarkastellaan länsimaiden kasvatustapaa eivätkä kulttuuriset asiat ole nostettu esille. Länsimaissa korostetaan ydinperheen merkitystä lasten kasvatuksessa. Sen sijaan monessa etnisissä maahanmuuttajakulttuurissa perhe-käsite on laajempi ja koskee muita suvussa olevia (Forsberg, Ritala-Koskinen & Törrönen 2006, 70.) Maahanmuuttajavähemmistöön kuuluvat lapset ja perheet joutuvat helpommin lastensuojeluviranomaisten asiakkaaksi, sillä heidän valtakulttuurinsa tavalliset kasvatustavat tulkataan länsimaissa haitalliseksi ja lainvastaiseksi (Forsberg, Ritala- Koskinen & Törrönen 2006, 70.) Kulttuurinen, kulttuurienvälinen tai monikulttuurinen kompetenssi tarkoittaa erityistietoja ja -taitoja, joita käytetään sosiaalityössä maahanmuuttajavähemmistöjen kanssa. Sosiaalityöntekijä, joka omaksuu kyseistä tietoa ja taitoa, ymmärtää vähemmistöjen kulttuuria sekä heihin kohdistuvia sosiaalisia ongelmia. Sosiaalityöntekijällä on oltava joustavia vuorovaikutustaitoja asiakastyössä. Lisäksi heillä on kykyä nähdä asiakkaita yksilökohtaisesti niin, ettei vain heidän kulttuuritaustat vaikuttavat tilanteiden lopputuloksiin. Sosiaalityöntekijä on oltava tietoinen kulttuurien sisäistä moninaisuutta ja yksilöiden välistä eroa. Jokainen on erilainen esimerkiksi hänen taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen, sukupuolen, iän ja kokemuksien takia. (Forsberg, Ritala-Koskinen & Törrönen 2006, 71.) Forsbergin, Ritala-Koskisen ja Törrösen tekemän tutkimuksen mukaan jokainen maahanmuuttaja asettuu ja sopeutuu suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan eri aikaan ja eri tavalla. Toiset pitävät suomalaisuuttaan merkityksellisenä, kun taas toi-
16 sille lähtömaan kulttuuri on paljon tärkeämpää. Sosiaalityöntekijän on hyvä pitää tämä mielessään silloin, kun tekee asiakastyötä maahanmuuttajavähemmistöjen kanssa. Lastensuojeluasiakastyössä sosiaalityöntekijä voisi ottaa lasten ja nuorten mielipiteet huomioon. (Forsberg, Ritala-Koskinen ja Törrönen 2006, 96.)
17 ASIOIMISTULKKAUS MAAHANMUUTTAJIEN KANSSA Asioimistulkki on noudatettava eettisiä ohjeita tulkattaessa lastensuojeluun liittyvissä toimeksiannoissa samalla tavalla kuin muissa tulkkaustoimeksiannoissa. Asioimistulkki tulkkaa yksilön ja viranomaisen, yhteiskunnan virallisen instituution tai muun tahon väliset keskustelut. Näin ollen asioimistulkilla on tulkkaustilanteessa oltava puolueeton ja riippumaton. Näiden lisäksi asioimistulkki on toimittava Asioimistulkin ammattisäännöstön mukaisesti. Asioimistulkilla on salassapitovelvollisuus, joka tarkoittaa sitä, että tulkki ei saa paljastaa hänelle antamia suullista ja kirjallista tai muulla tavoin välitettyä informaatiota kolmansille osapuolille. Näin ollen tulkki ei myöskään saa käyttää väärin mitään tulkkauksen yhteydessä tietoonsa tullutta. Lastensuojelun kohdalla tulkilla on kuitenkin velvollisuus ilmoittaa asiaa lastensuojeluviranomaiselle, mikäli hän havaitsee lastensuojelulain 25 :n tarkoittamaa laiminlyöntiä tai väkivaltaa. (Asioimistulkin ammattisäännöstö 2013.) Lastensuojelutulkkauksessa tulkki ei voi tulkata sellaiselle asiakkaalle, mikäli tulkki huomaa asiakkaan olevan oman sukulainen tai tuttu. Sillä tulkilla on vaikea pitää itsensä objektiivisena ja puolueettomana. Tulkki pitää valmistautua toimeksiantoon huolellisesti. Jos käy ilmi, että tulkilla ei ole riittävää pätevyyttä tulkkaukseen, hänen on ilmoitettava asiasta. (Asioimistulkin ammattisäännöstö 2013.) Lastensuojelutulkkauksessa tärkeätä on, että tulkki tulkkaa kattavasti lisäämättä tai pois jättämättä mitään. Tulkkaustilanteessa jokainen sana ja lause voi olla ratkaiseva tekijä lastensuojeluviranomaisen tekemään päätökseen. Päätös voi olla perheelle ja lapselle kohtalokkaasta, näin ollen tulkilla on velvollisuus olla todella tarkkaa tulkkaukseensa. (Asioimistulkin ammattisäännöstö 2013.) Lastensuojelun käsikirjan mukaan lastensuojelutyössä tulkkauksen onnistuminen on erittäin keskeistä. Vaikka lastensuojelun työntekijä tai maahanmuuttaja-asiakas itse tuntuu, että kielen taitonsa on riittävän hyväksi ja pärjää varmasti tapaamisessa, asioimistulkin varaaminen on silti tarpeellista. Maahanmuuttaja-asiakkaiden suomen kielen taito voi olla arkipuheen tasolla sujuva, mutta heillä puuttuu lastensuojelualan erityissanastoa, jonka ammattitaitoinen tulkin on osattava ja omaksuttava. Lisäksi
hyvä hallintomenettely on sellainen, että asiakkaat voivat osallistua ja tulevat kuulluksi omalla kielellä tai ymmärtämällään kielellä. (THL, Lastensuojelun käsikirja.) 18 Lastensuojelun käsikirjassa korostetaan, että maahanmuuttajalapsi ei saa toimia tulkkina vanhemmilleen, koska maahanmuuttajalapsen on voitava säilyttää oma roolinsa ja asemansa alaikäisenä lastensuojelun asiakkaana. Ammattitaitoisia ja koulutuksen saaneita asioimistulkkeja käyttämällä varmistetaan sitä, että viestit ovat välistänyt onnistuneesti ja sisällöllisesti. On tärkeä, että ammattitaitoinen tulkki pystyy pysymään puolueettomana. (THL, Lastensuojelun käsikirja.)
19 SANASTOTYÖ Sanastotyössä pidetään viestinnän tehostamista tärkeänä päämääränä. Kun kyseessä on sanastotyö, siinä kuvataan tietyn erikoisalan käsitteitä ja käsitteiden keskinäisiä suhteita määritelmien avulla. (Sanastokeskus TSK. TEPA-termipankki. Sanastotyö). Sanastotyö tehdään yleensä yhdellä tai useammalla kielellä (Seppälä. Sanastotyön perusteet). Sanastotyötä voidaan käyttää moniin tarkoituksiin, esimerkiksi viestinnän selkeyttämiseen ja tiedonhallinnan kehittämiseen. Sanastotyöstä on hyötyä sekä termien selkeyttämisessä että yhteisymmärryksen luomisessa käsitteistä. (Sanastokeskus TSK. Mitä terminologinen sanastotyö on ja mihin sitä tarvitaan.) Sanastyö perustuu terminologiaan ja muodostuu monista työvaiheista, joita ovat suunnittelu, termi-inventaario, käsiteanalyysi, lausuntokierros ja viimeistely. Sanastotyön suunnitteluvaiheeseen kuuluu yleensä sanastotyöryhmän kokoaminen, käsiteltävään aiheeseen perehdyttäminen ja sen rajaustyö, ja viite- ja lähdeaineiston kartoittaminen. Sanastotyössä katsotaan aikataulutusta tärkeänä, koska hyvin suunniteltu aikataulu palkitsee työn edetessä, kun taas huono suunnittelu kostautuu aina. (Sanastokeskus TSK. Sanastotyö.) Termi-inventaario on ensimmäinen vaihe sanastotyövaiheista, ja sen tarkoituksena on kartoittaa sanaston aiheeseen liittyvää käytössä olevaa termistöä ja termien keräämistä. (Sanastokeskus TSK. Sanastotyö). Suunnitellun sanaston laajuus on rajattava selvästi, koska liian suuri käsitemäärä voi helposti johtaa epäyhtenäisyyksiin ja puutteisiin ja vaatii myös paljon aikaa. (Suonuuti 2006, 34.) Sanastotyössä käsiteanalyysin vaihe on termi-inventaarion jälkeen haastavin vaihe; siihen kuuluu käsitteiden ja käsitejärjestelmien analysointi. Samanaikaisesti tai sen jälkeen laaditaan käsitteille määritelmät. Termien kohdekielisten vastineiden keruu tapahtuu joko käsiteanalyysin ja määrittelyn yhteydessä tai heti sen jälkeen. (Sanastokeskus TSK. Sanastotyö.)
20 6.1 Yleiskieli ja erikoiskieli Kotimaisten kielten keskuksen mukaan yleiskieli on yksi kielimuoto, jota käytetään varsinkin julkisessa viestinnässä, esimerkiksi sanomalehtien, television ja radion uutisissa, oppikirjoissa, tietokirjoissa, asiakirjoissa ja käyttöohjeissa. Yleiskieli on keskeisiltä osiltaan normitettu kielimuoto, jolle on laadittu käyttösääntöjä. Yleiskieltä opitaan kirjoittamaan koulussa ja sitä ymmärretään murrealueesta riippumatta. Yleiskieltä nimitetään joskus kirjakieleksi tai standardikieleksi. (Kotimaisten kielten keskus. Mitä yleiskieli on?) Yleiskieli on kaikille tuttu kielimuoto ja sitä käytetään päivittäin, mutta erikoistietoa käsiteltäessä tarvitaan erikoiskieliä. Erikoiskielten tarkoituksena on esimerkiksi turvata se, että erikoisalalla työskentelevät ihmiset ymmärtävät toisiaan alaan liittyvissä viestintätilanteissa. (Sanastokeskus TSK. Mitä terminologinen sanastotyö on ja mihin sitä tarvitaan.) Tieteen termipankin (2018) määritelmän mukaan erikoiskieli on jonkin tieteen-, ammatti- tai harrastealan kielimuoto, joka eroaa yleiskielestä lähinnä sanastonsa vuoksi. Tulkkeina kun saamme tiettyyn erikoisalaan liittyvän toimeksiannon, valmistautumisvaiheessa laadimme sen alan sanaston tai hyödymme aiemmin laaditusta sanastosta. 6.2 Tarkoite Sanastotyössä on ymmärrettävä seuraavat sanastotyöhön liittyvät keskeiset käsitteet: tarkoite, käsite, termi, määritelmä ja käsitejärjestelmä. TEPA-termipankin määritelmän mukaan tarkoite on olio, joka voidaan osoittaa, käsittää tai kuvitella ja joka vastaa tiettyä käsitettä, eli osa tarkoitteista on konkreettisia (moottori, paperi) ja osa tarkoitteista on abstrakteja (koordinaatti, tasapaino). (Sanastokeskus TSK. TEPAtermipankki. Tarkoite). Kun mietimme jotakin tarkoitetta, liitämme siihen joukon ominaisuuksia (muun muassa väri, koko), jotka parhaiten kuvaavat sitä. Näitä mieleemme tulevia tarkoitteen ominaisuuksia kutsutaan käsitepiirteiksi. (Suonuuti 2006, 11.)
21 6.3 Käsite Sivistyssanakirja (Suomi Sanakirja. Käsite) määrittelee käsitettä seuraavasti: ajattelun luoma abstrakti hahmolle tai esineelle tai asialle ominaisten piirteiden kokonaisuus. On kaksi tyypillistä käsitettä: yksilökäsite ja yleiskäsite. Yksilökäsite, joka viittaa yhteen tiettyyn tarkoitteeseen (esimerkiksi Eiffel-torni) (Suonuuti 2006). Yleiskäsite, joka liittyy kahteen tai useampaan tarkoitteeseen, joilla on yhteisiä ominaisuuksia ja jotka muistuttavat toisiaan (esimerkiksi erilaiset tornit) (Sanastokeskus TSK. TEPA-termipankki. Yleiskäsite). Jokainen käsite muodostuu suuresta määrästä piirteitä, mutta osa piirteistä on niin yleisiä, ettei niitä voi käyttää käsitteen tunnistamiseen tai erottamaan käsitteitä toisistaan (esimerkiksi puu ja tietokone molemmat voivat olla kovia ja ruskeita). Erottavia piirteitä on sellaiset, jotka pystyvät määrittämään käsitteen ja erottamaan sen muista käsitteistä. Jotta voidaan puhua tai kirjoittaa käsitteitä ylös, niin on laadittava käsitteille määritelmät, ja siihen tarvitaan myös termejä. (Suonuuti 2006, 11-12.) 6.4 Termi Kielitoimiston sanakirja kuvailee termiä seuraavasti: jonkin erikoisalan käsitteen vakiintunut nimitys, eli ammattisana (esimerkiksi tekniikan termit). (Kielitoimiston sanakirja. Termi). Termi kuvaa tarkasti määriteltyä käsitettä, johon muu teksti ei vaikuta. Termi voi olla yksittäinen sana (esimerkiksi teos), yhdyssana (kokoomateos), sanaliitto (kiinan kieli) tai lyhenne (YK). (Seppälä. Sanastotyön perusteet.) 6.5 Määritelmä Määritelmä kuvaa käsitteen olennaisia ominaisuuksia lyhyesti, tarkasti ja sanallisesti. Termi on nimitys, joka viittaa käsitteeseen. Määritelmä on laadittava huolellisesti ja se sisältää vain sellaisen tiedon, jonka lukija tarvitsee, jotta käsite sijoitetaan oikealle paikalle käsitejärjestelmään. Erikoisalojen sanastoissa on kaksi määritelmätyyppiä. Ne ovat sisältömääritelmä ja joukkomääritelmä. Sisältömääritelmä, joka kuvaa käsitteen olennaiset piirteet, joiden tulee erottaa käsite sen lähikäsitteistä. Joukkomääritelmässä on lueteltava kaikki käsitteen alaan kuuluvat tarkoitteet tai sen hierarkkiset
22 alakäsitteet. Joukkomääritelmää käytetään usein ryhmien määrittelyyn, joka muodostuu yksilökäsitteistä (esimerkiksi pääkaupunkiseutu, johon kuuluu Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). (Suonuuti 2006, 19-23.) 6.6 Käsitejärjestelmä Käsitejärjestelmä on käsitteiden ja niiden välisten käsitesuhteiden muodostama järjestelmä. Käsitteiden välisten suhteiden perusteella käsitejärjestelmiä luokitellaan hierarkkisiksi, koostumussuhteisiksi tai funktiosuhteisiksi. Käytännön sanastotyössä käytetään yleensä sekakoosteisia käsitejärjestelmiä, joissa erilaiset käsitesuhteet yhdistyvät. (Sanastokeskus TSK. TEPA-termipankki. Käsitejärjestelmä.) Hierarkkinen suhde TEPA-termipankin mukaan Hierarkkinen suhde on käsitesuhde, jossa yhden käsitteen sisältö muodostuu toisen käsitteen sisällöstä sekä lisäksi yhdestä tai useammasta erottavasta piirteestä (esimerkiksi auton ja henkilöauton välinen suhde). (Sanastokeskus TSK. TEPA-termipankki. Käsitejärjestelmä.) Koostumussuhde Koostumussuhde on käsitesuhde, jossa yläkäsite vastaa kokonaisuutta ja alakäsite tämän kokonaisuuden osaa (esimerkiksi puu ja sen oksat) (Sanastokeskus TSK. TEPA-termipankki. Koostumussuhde). Suonuutin mukaan on olemassa monenlaisia koostumussuhteita. Kokonaisuuden osat voivat olla samanlaisia tai erilaisia. Joskus osien lukumäärä on tärkeä ja joskus ei. Toisinaan kokonaisuus muodostuu kaikista osista, jolloin sitä kutsutaan suljetuksi järjestelmäksi (esimerkiksi vuosi), toisinaan taas kokonaisuudessa on vähintään yksi tai useampi määräävä osa ja muut osat voivat muuttua tai jäädä pois (sähkölaitteisto on kokonaisuus, jossa on vähintään yksi sähkölaite). (Suonuuti 2006, 16.)
23 Funktiosuhde Funktiosuhde on käsitesuhde, joka perustuu muuhun kuin hierarkkiseen tai koostumussuhteeseen. Funktiosuhteisiin kuuluvat muun muassa aikasuhteet (edeltävän ja seuraavan ilmiön suhde: kevät ja kesä), syysuhteet (syy ja seuraus: kevät ja lehtien puhkeaminen) sekä paikkaan (esine ja paikka: linnunpesä ja puu) tai välineeseen (työkalu ja tarkoitus: paperikone ja paperin valmistus) liittyvät suhteet. (Sanastokeskus TSK. TEPA-termipankki. Funktiosuhde.) 6.7 Käännösteoriat Suomen lastensuojelujärjestelmä ja Kiinan lastensuojelujärjestelmä ovat hyvin erilaisia vertailtaessa esimerkiksi lastensuojeluun liittyviä palveluja ja tukitoimia. Sen takia suurimmalle osalle kerätyistä termeistä, jotka liittyvät lastensuojelun palveluihin ja tukitoimiin, emme ole löytäneet suoria tai vastaavia vastineita kiinan kielestä. Kun joidenkin termien vastineita ei löytynyt kiinan kielestä, jouduimme laatimaan termeille käännösvastineet eli vastine-ehdotukset suomenkielisten määritelmien tai termien käyttötarkoitusten perusteella. Kuten termi jälkihuolto, joka on täysin vierassana kiinassa, jonka kiinankielistä määritelmää ei myöskään ole löytynyt. Tällöin meidän oli käännettävä ja luotava termille vastine-ehdotus. Ensiksi tarkastelimme termin määritelmää ja käyttötarkoitusta, jonka jälkeen teimme termille kuvailevan ja selittävän vastineen, joka on helppo lukea ja ymmärtää. Luomamme sanasto on käytännönläheinen, koska olemme muokanneet sitä työelämälähtöisesti niistä tarpeista, joita olemme tulkkauksia tehdessämme havainneet. Jälkihuollon määritelmä suomeksi on: sijoituksen päättymisen jälkeen järjestettävä tuki ja apu (Lastensuojelu.info). Käänsimme määritelmän kiinaksi näin: 寄养结束后的服务 Jìyǎng jiéshù hòu de fúwù, joka tarkoittaa palvelua, joka tarjotaan sijoituksen päättymisen jälkeen. Lisäsimme sanan sijoitus, koska halusimme korostaa, että palvelu liittyy sijoitukseen eikä mihinkään muuhun. Käännöstyössämme käytimme mieluummin kotouttavaa käännösteoriaa kuin vieraannuttavaa käännösteoriaa.
24 Tulkki käyttää erilaisia strategioita tulkkauksessa, niin kuin kääntäjäkin. Tässä luvussa esittelemme kolme yleistä käännösteoriaa, jotka ovat Skopos-teoria, kotouttava ja vieraannuttava käännösteoria. Tutustuimme myös muihin käännösteorioihin, jotta saimme selville, minkälainen käännösstrategia on meidän sanastotyölle sopivin. Käännöksessämme pyrimme käyttämään sellaisia termejä, jotka ovat viestinvälittämisen kannalta hyviä. Tarkistimme myös jokaisen käsitteen työparin kanssa. Sen lisäksi työelämäohjaajamme tarkisti sanastomme, ja saimme häneltä hyvää palautetta. Työelämäohjaajamme on taustaltaan kiinalainen ja hyvin kokenut asioimistulkki. Skopos-teoria Skopos-teoria on Hans Vermeerin ja Katharina Reissin 1980-luvulla kehittämä yleinen käännösteoria, joka on edelleen yksi tunnetuimmista käännösteorioista. Skopos on kreikkaa ja merkitsee tarkoitusta. Skopos-teoria tarkoittaa, että Skoposteoriassa käännöksen skopos, eli sen tarkoitus, päämäärä, tavoite, ja funktio, katsotaan ratkaisevaksi käännöskriteeriksi. Skopos-teorian mukaan käännöksen tarkoitus riippuu vastaanottajasta eli käännökset luokitellaan vastaanottajan kanssa. Tekstien tavoitteet jaetaan yleensä kolmeen kategoriaan, jotka ovat informatiivinen eli tietoa välittävä tavoite, ekspressiivinen eli taiteellisuutta ja esteettisyyttä välittävä ilmaisemistavoite ja operatiivinen eli mielipiteisiin vaikuttava vetoomustavoite. Tekstien tavoitteet voivat olla päällekkäisiä. Tämän teorian mukaan onnistunut käännös on sellainen, joka on tavoittanut skopoksensa. (Hytönen 2006, 71 72.) Kotouttava ja vieraannuttava käännösteoria Kotouttava ja vieraannuttava käännösteoria on Lawrence Venutin kehittämä teoria. Kotouttava teksti on kohdetekstikeskeinen. Kotouttavassa kääntämisessä pyritään luomaan mahdollisimman sujuva kohdeteksti, jossa käytetään mahdollisimman vähän sellaisia sanoja, jotka tuntuvat kohdetekstin lukijoista vieraalta. Kohdetekstin luomisessa on noudatettava kohdekielen konventiota ja valittava tietoisesti sujuvaa ja idiomaattista kieltä. Teksti voi olla niin sujuva, että lukija ei edes huomaa, että se on käännetty teksti. Teorian mukaan kotouttavaan käännökseen pystytään tekemään
konkreettisia ratkaisuja, esimerkiksi henkilöiden nimet voidaan muuttaa kohdekulttuurissa ilmaantuviksi nimiksi (Andrew-Antti). (Hytönen 2006, 74 75.) 25 Vieraannuttava kääntäminen on lähtötekstikeskeinen eli teksti pyrkii keskittymään lähtötekstiin. Vieraannuttava käännös ei noudata kohdetekstin konventioita, vaan säilyttää lähtötekstin tiettyjä elementtejä. Käännöksen tarkoituksena on antaa lukijalle vieras lukukokemus, eli lukija on tietoinen siitä, että hän on lukemassa käännöstä. (Hytönen 2006, 77.)
26 SANASTOTYÖPROSESSI Ennen kuin aloitimme varsinaisen sanastotyön, tutustuimme ensiksi Suonuutin (2006) Sanastotyön oppaaseen ja Sanastokeskus TSK:n nettisivuilla oleviin sanastotyöhön liittyviin tietoihin. Perehdyimme myös aihetta käsittelevään kirjallisuuteen. Saimme paljon hyödyllistä tietoa, jonka kautta pääsimme sanastotyön alkuun. Sanastotyössämme noudatimme sanastotyön periaatteita, muun muassa, sanaston laadinnassa, määritelmien laadinnassa ja vastineiden haussa. Keräsimme termejä ensin suomeksi, minkä jälkeen aloitimme varsinaisen termityön. Laadimme ensin määritelmät suomeksi ja sen jälkeen laadimme vastineet kiinaksi. Emme laatineet määritelmiä kiinaksi, koska suurin osa kerätyistä termeistä ei ole olemassa kiinan kielessä ja niihin liittyviä lähteitä on myös vaikea löytää. Siten jouduimme myös luomaan termeille vastine-ehdotuksia suomenkielisten määritelmien perusteella. Vastine-ehdotuksia luodessamme pyrimme kotouttamaan termejä suomalaiseen yhteiskuntaan sopivaksi, koska sanastomme on kohdistettu Suomessa oleville tulkeille ja tulkkiopiskelijoille. 7.1 Sanaston kerääminen ja laajuus Sanastomme sisältää termejä liittyen lastensuojelualaan. Aloimme kerätä termejä jo syksyn 2017 alussa. Poimimme lastensuojelun termejä aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta, viranomaisten internetsivuilta ja lainsäädännöstä, kuten lastensuojelu.infosta (Lastensuojelun keskusliitto), Lastensuojelun käsikirjasta (THL) ja sosiaalialan tiedonhallinnon sanastosta (THL). Lastensuojelu.info on lastensuojelun keskusliiton tuottama internetsivusto, jossa on valmis lastensuojeluun liittyvä sanasto ja sanastossa olevien termien määritelmät. Kyseinen sivusto oli meille todella hyödyllinen lähde sanoja kerätessämme ja määritelmiä laatiessamme. Toinen tärkeä lähde, josta keräsimme termejä, oli sanasto, jota ovat kartuttaneet omat tulkkauskokemuksemme, tulkkaustilanteet ja toimeksiantoon valmistautumisessa tehdyt sanastot, joten osa termeistä on kerätty jo ennen opinnäytetyön aloittamista.
27 Lastensuojelu on kuitenkin niin laaja alue, että emme pystyneet luettelemaan kaikkia alaan kuuluvia termejä sanastossamme. Tarkoituksemme ja kokemuksemme mukaan valitsimme vain sellaisia termejä, jotka esiintyvät tulkkaustilanteissa toistuvasti ja jotka ovat käytetyimpiä tulkkaustilanteissa. Alussa valitut termit olivat vain aakkosjärjestyksessä, koska emme olleet tajunneet vielä silloin, että olisimme voineet jaotella termit eri kategorioihin. Aiheeseen perehtyessämme ja sanaston karttuessa huomasimme, että kerätyt sanat voidaan jaotella neljään kategoriaan. Ensimmäinen kategoria on Lastensuojelun asiakuuteen johtaneita syitä, johon keräsimme termejä, jotka liittyvät niihin yleisimpiin syihin, jotka johtavat lastensuojelun asiakuuteen, esimerkiksi lasten kaltoinkohtelu ja väkivalta. Toinen ryhmä on lastensuojelun palveluja ja tukitoimia, johon on valittu sellaisia termejä, jotka liittyvät lastensuojelun asiakkaalle tarjottaviin palveluihin ja tukitoimiin, esimerkiksi avohuoltotukitoimet ja huostaanotto. Kolmas ryhmä on lastensuojelualalla toimivia eri tahoja, jossa on lueteltu lastensuojelualalla työskenteleviä eri tahoja ja alaan liittyviä laitoksia, esimerkiksi lastenkoti ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Neljäs ryhmä on lastensuojeluun liittyviä lakeja ja lakitermejä, johon on laitettu lastensuojeluun liittyviä lakeja ja lakitermejä, esimerkiksi lastensuojelulaki ja huoltajuus. Sanastomme on suunnattu tulkeille, ja sen päämääränä on helpottaa tulkin työtä lähinnä valmistautumisvaiheessa ja tulkkaustilanteissa. Meistä tuntuu, että luokiteltu sanasto on sanastomme käyttäjälle selkeämpi ja säästää aikaa termien etsinnässä. Sanastossamme on yhteensä 95 termiä (Liite 1). Sanaston jokainen kategoria on suomen kielen aakkosjärjestyksessä. Sanastoon kuuluu myös määritelmät suomen kielellä. 7.2 Termien määritelmät sanastossa Laadimme määritelmät pelkästään suomeksi, koska edellä mainituista syistä emme laatineet määritelmiä kiinaksi. Suuri osa määritelmistä on löydetty lastensuojelu. infosta (Lastensuojelukeskusliitto), lastensuojelukäsikirjasta (THL), Sosiaalialan tiedonhallinnon sanastosta (THL) ja Finlexistä (Oikeusministeriö). Lähteet on mai-
28 nittu heti määritelmien perässä; näin oikea lähde on helppo löytää sanaston jälkeen sijaitsevasta määritelmien lähdeluettelosta. Esimerkiksi termin huostaanotto määritelmä: tarkoittaa, että vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta siirtyy viranomaisille (lastensuojelu.info). Osa määritelmistä on aika pitkiä, vaikka hyvän määritelmän on oltava mahdollisimman lyhyt (Suonuuti 2006, 23). Säilytimme osan määritelmistä pitkinä ja sellaisina kuin esimerkiksi lastensuojelu.infon sanastossa olivat, sillä mielestämme on tärkeää, että sanastoamme lukiessa voi saada heti perustiedot määritelmän avulla ilman lisätiedon hakemista. Toinen syy sille, että jätimme osan määritelmistä pitkiksi on luomamme vastine-ehdotukset, jotka perustuvat suomenkielisiin määritelmiin. Sen takia määritelmän kattavuus on erittäin tärkeää. Esimerkiksi termin avohuollontukitoimet määritelmä: on perheelle järjestettyjä palveluja, jotka tukevat ja auttavat lapsia ja vanhempia heidän omassa elinpiirissään. Avohuollon tukitoimet ovat vapaaehtoisia ja perustuvat perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. (lastensuojelu.info). Tämän termin määritelmä on sanastotyön periaatteen mukaan ilmeisesti liian pitkä ja määritelmässä on myös lisäselvitys. Toki olisimme voineet tiivistää sen lyhyempään ja ytimekkäämpään muotoon, mutta tälle termille jouduimme luomaan vastineen, koska kiinassa ei ole vastaavaa termiä eikä ole käytössä lastensuojelun tukitoimena. Termin määritelmän ja tulkkauskokemuksen perusteella antamamme vastineehdotus on 自愿性儿童保护措施 Zìyuàn xìng er tóng bǎohù cuòshī, joka tarkoittaa vapaaehtoisia lastensuojelutukitoimia. Vastine on jo mielestämme riittävän kattava, mutta sisältöä ja aihetta tuntemattoman voi olla vaikea ymmärtää, mitä se oikeasti tarkoittaa. Siksi päädyimme säilyttämään sen määritelmän pitkänä ja myös lisäselvityksen kera. Toki tulkin ei tarvitsee selittää sanaa tulkkaustilanteessa tulkattavalle, mutta kuitenkin on hyvä tietää sanan käyttötarkoitus ja taustatieto, etenkin sellaisessa tapauksessa, jos termiä ei löydy toisesta kielestä. Pienen osan termeistä olemme jättäneet kokonaan ilman määritelmiä. Sellaisia termejä, jotka itsessään jo kertovat asian olennaisen sisällön, kuten pidemmät fraasit vastuussa oleva sosiaalityöntekijä ja lapsen oma näkemys tilanteestaan. Määritelmien suomen kielen kieliopin mukaisen kirjoitusasun on tarkistanut natiivi suomen puhuja.