Oikeus 2013 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2012 Rikoksiin syylliseksi epäiltyjen tulot koko väestöä matalammat Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 2012 oli 284 000. Edelliseen vuoteen verrattuna kaikkien syylliseksi epäiltyjen määrä väheni kuusi prosenttia. Syylliseksi epäiltyjen 15 vuotta täyttäneiden rekisteröityyn väestöön kuuluvien keskimääräinen tulo (valtionveronalainen tulo) oli noin 12 000 euroa, kun vastaava tulo koko väestössä oli noin 26 000 euroa. Vastaavat mediaanitulot olivat noin 6 600 ja 22 000 euroa. Syylliseksi epäillyt ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen mukaan 2012, 15 vuotta täyttäneet, Syylliseksi epäillyistä alle 5 000 euron tulot oli 22 prosentilla, koko väestön vastaavan osuuden oltua seitsemän prosenttia. Vähintään 20 000 euron tulot oli 21 prosentilla epäillyistä, koko väestöstä vastaava osuus oli 54 prosenttia. Rikoksia, joihin syylliseksi epäillyillä oli erityisen alhaiset valtionveronalaiset tulot, olivat etenkin ryöstöt ja huumausainerikokset. Ryöstörikoksiin epäillyistä kolmanneksen ja huumausainerikoksiin epäillyistä neljänneksen valtionveronalaiset tulot olivat alle 5 000 euroa. Korkeammalla tulotasolla sen sijaan syyllistyttiin rattijuopumuksiin, kavallus ja verorikoksiin sekä kirjanpitorikoksiin. Alle 5 000 euron tulot oli rattijuopumuksiin syylliseksi epäillyistä 16 prosentilla, kavalluksiin epäillyillä 14, verorikoksiin 9 ja kirjanpitorikoksiin 10 prosentilla. Syylliseksi epäillyistä Helsinki 2.4.2013 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
miesten ja naisten tulotasot poikkesivat vain hieman toisistaan. Miehistä 44 ja naisista 48 prosentilla oli alle 10 000 euron tulot. Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen valtionveronalaisesta tulosta perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 2011. Syylliseksi epäiltyjen, joilla ei ole henkilötunnusta, verotustietoja ei ole tiedossa. Tällaisia henkilöitä ovat esim. turistit. Ryhmään 'muut' sisältyvät tulottomat ja tuntemattomat rekisteröityyn väestöön kuuluvat (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat), mutta ei henkilötunnuksettomia. 15 vuotta täyttäneet syylliseksi epäillyt ja koko väestö iän ja tulojen mukaan 2012, Ikäluokat Yhteensä 15 20 21 29 30 39 40 49 50 59 60 / Koko väestö Koko väestö Koko väestö Koko väestö Koko väestö Koko väestö Koko väestö Koko väestö Yhteensä Alle 10 000 20,1 8,8 29,4 13,5 22,3 14,7 15,4 15,8 8,6 16,7 4,1 30,5 44,6 18,4 12,0 5,7 13,4 3,9 9,6 1,8 5,8 1,6 3,0 1,8 0,7 3,5 10 000 39 999 28,4 60,1 1,3 0,9 8,4 8,4 7,0 8,6 5,5 8,7 3,5 9,8 2,7 23,6 40 000 ja yli 5,9 17,7 0,0 0,0 0,7 0,8 1,6 3,8 1,9 5,2 1,2 4,8 0,5 3,2 Muut 21,1 3,8 6,8 2,1 7,0 0,4 4,1 0,4 2,2 0,4 0,9 0,3 0,1 0,1 15 vuotta täyttäneistä syylliseksi epäillyistä 63 prosenttia on suorittanut vain perusasteen koulutuksen ja 31 prosenttia keskiasteen koulutuksen. Koko väestöllä vastaavat luvut ovat 32 ja 40 prosenttia. Pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna 15 vuotta täyttäneet syylliseksi epäillyt jakautuvat melko tasan työllisiin (27 ), työttömiin (22 ), opiskelijoihin (20 ) ja työvoiman ulkopuolella oleviin (23 ). Eläkeläisiä oli yhdeksän prosenttia. Koko väestöstä suurimmat ryhmät ovat työlliset (52 ) ja eläkeläiset (29 ). Työlliset syyllistyivät erityisesti raiskausrikoksiin (67 ), velallisen epärehellisyyteen (61 ) ja verorikoksiin (51 ). Työttömät puolestaan syyllistyivät huumausainerikoksiin (29 ) ja väärennyksiin (27 ). Julkaisussa tietoja esitetään myös syylliseksi epäiltyjen sosioekonomisesta asemasta. Rikoksia tuli poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon vuonna 2012 kaikkiaan 425 000. Määrä oli 33 000 pienempi kuin vuotta aiemmin. Lisäksi liikenneturvallisuuden vaarantamisia ja liikennerikkomuksia kirjattiin 435 000, mikä oli 69 000 tapausta vähemmän kuin edellisvuonna. Tilaston esittämistapa on uudistettu vuoden 2009 alusta. Liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset on erotettu muista rikoksista ja ne esitetään omana taulukkonaan. Rikosten kokonaismäärä on vertailukelpoinen aiemmin esitettyjen lukujen kanssa, koska sama erottelu on tehty myös takautuvasti vuoteen 1980 asti. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rikosten vertailtavuutta eri vuosien kesken sekä edistää niiden kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Tilaston laatuselosteessa on tarkempia tietoja uudistuksesta. 2
Vuoden 2009 alusta luvuissa ovat mukana myös tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset. Muutoksen vaikutukset rikosten vertailtavuuteen eivät ole suuria. Yleisimmistä rikostyypeistä muutos vaikuttaa lähinnä huumausainerikosten vertailtavuuteen. 3
Sisällys 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen...6 1.1. Tiivistelmä...6 1.2. Omaisuusrikokset...6 1.3. Väkivaltarikokset...8 1.4. Rattijuopumukset ja liikennerikokset...9 1.5. Päihderikokset...10 1.6. Selvitetyt rikokset...11 1.7. Syylliseksi epäillyt...12 1.8. Ulkomaan kansalaiset...13 1.9. Rikoksen uhrit...14 Taulukot Taulukko 1. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2012...8 Taulukko 2. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2012...9 Taulukko 3. Eräiden rikostyyppien selvitysprosentti 1986 2012...12 Taulukko 4. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt iän ja sukupuolen mukaan 2003 2012...12 Taulukko 5. Selvitettyihin rikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi epäillyt iän ja kansalaisuuden mukaan 2012...14 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Eräiden rikostyyppien kehitys 2008 2012...16 Liitetaulukko 2. Liikenneturvallisuuden vaarantamisten ja liikennerikkomusten määrän kehitys 2008 2012...17 Liitetaulukko 3. Kunnallinen pysäköinninvalvonta 2012...18 Liitetaulukko 4. Rikoksiin syylliseksi epäillyt kansalaisuuden mukaan 2008 2012...19 Liitetaulukko 5. Eräisiin rikoksiin syylliseksi epäillyt ja koko väestö valtionveronalaisen tulon (euroa) mukaan, 15 vuotta täyttäneet...20 Liitetaulukko 6. Eräisiin rikoksiin syylliseksi epäillyt ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan, 15 vuotta täyttäneet...21 Liitetaulukko 7. Eräisiin rikoksiin syylliseksi epäillyt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan, 15 vuotta täyttäneet...22 Liitetaulukko 8. Eräisiin rikoksiin syylliseksi epäillyt ja koko väestö koulutusasteen mukaan, 15 vuotta täyttäneet.23 Kuviot Kuvio 1. Rikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2012...6 Kuvio 2. Omaisuusrikokset 2012 (Kaikkiaan 237 609 rikosta)...7 Kuvio 3. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan mukaan 2012 (Kaikkiaan 38 231 rikosta)...8 Kuvio 4. Rattijuopumusrikokset 1980 2012...10 Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2012...10 Kuvio 6. Huumausainerikokset 2012 (Kaikkiaan 20 102 rikosta)...11 Kuvio 7. Syylliseksi epäillyt ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 2009 2012...13 Kuvio 8. Pahoinpitelyrikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan 2012...15 Liitekuviot 4
Liitekuvio 1. Syylliseksi epäillyt ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan, 15 vuotta täyttäneet,...24 Liitekuvio 2. Syylliseksi epäillyt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan, 15 vuotta täyttäneet,...24 Liitekuvio 3. Syylliseksi epäillyt ja koko väestö koulutusasteen mukaan, 15 vuotta täyttäneet,...25 Laatuseloste: Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus...26 5
1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen 1.1. Tiivistelmä Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 2012 koko maassa kaikkiaan 425 000 rikosta, mikä on seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kymmenen edellisen vuoden aikana rekisteröitiin keskimäärin 438 000 rikosta vuodessa. Vuoden aikana selvitettiin yhteensä 255 000 rikosta, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 271 000. Valtaosa rikoksista on poliisin kirjaamia. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 14 000 rikosta, 20 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista neljännes oli alkoholirikoksia tai rikkomuksia ja huumausainerikoksia. Maakunnittain tarkastellen rikosten määrä väheni vuodesta 2011 vuoteen 2012 kaikissa maakunnissa. Suhteellisesti eniten rikosten määrä väheni KeskiPohjanmaalla, 16 prosenttia. Kuvio 1. Rikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2012 1.2. Omaisuusrikokset Tietoon tulleista rikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkaudet, näpistykset ja törkeät varkaudet. Niitä ilmeni 139 000, mikä on kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Varkausrikoksia (varkaudet, näpistykset ja törkeät varkaudet) ilmoitettiin vuosien 2002 2011 aikana keskimäärin 156 000. Vuonna 2012 varkauksia kirjattiin 68 000 eli 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeitä varkauksia tuli tietoon 3 200. Kymmenen edellisen vuoden aikana törkeitä varkauksia oli keskimäärin 2 600 vuodessa. Näpistyksiä tuli tietoon 68 000, mikä on seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. 6
Kuvio 2. Omaisuusrikokset 2012 (Kaikkiaan 237 609 rikosta) Murtoja ilmoitettiin 35 000, mikä on 4 600 tapausta edellistä vuotta vähemmän. Moottoriajoneuvoihin kohdistuneita murtoja kirjattiin 11 000, mikä on 22 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Liikemurrot vähenivät 12 prosenttia. Nyt niitä tuli ilmi 4 000. Vuodesta 2002 niiden määrä on vähentynyt 42 prosenttia. Asuntomurtojen kokonaismäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna kuusi prosenttia. Vuonna 2012 niitä tehtiin 6 300, joista mökkimurtoja oli 1 500. Moottoriajoneuvon luvattomia käyttöjä ja anastuksia sekä moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia ilmeni 8 800, mikä on noin neljänneksen vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2012 tuli tietoon kaikkiaan 1 200 kirjanpitorikosta ja velallisen rikosta, mikä on viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vaikka näitä rikoksia on runsas puolet vuoden 1996 huippuluvusta, on niiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistunut vuodesta 1991. Petosten määrä oli 21 000, mikä on 18 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kymmenen vuotta aiemmin petoksia kirjattiin 12 000. Maksuvälinepetoksia tehtiin 6 200, määrä on miltei kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Vahingontekojen määrä oli edellisen kymmenvuotisjakson aikana keskimäärin 51 000 vuodessa. Niitä ilmeni nyt 44 000, mikä on 19 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ryöstöjä ilmoitettiin 1 600, mikä on yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Vuosina 2002 2011 ryöstöjä on tehty vuodessa keskimäärin 1 800. 7
Taulukko 1. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2012 Maakunta KOKO MAA Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Murrot 649 751 778 722 629 641 835 656 486 690 487 488 594 340 433 285 592 394 537 497 Moottoriajoneuvon anastusrikokset 163 189 279 146 118 142 203 163 138 155 112 109 85 45 88 48 201 116 168 74 Ryöstöt Vahingonteot 30 42 40 19 22 24 22 19 26 13 17 13 25 13 9 10 40 16 27 0 822 977 706 681 784 918 906 790 830 748 780 723 745 544 784 656 654 832 761 776 Kavallukset Petokset, Maksuvälinepetokset 61 94 56 44 29 44 65 44 42 40 48 28 58 31 20 16 54 46 52 95 503 583 508 419 504 481 456 438 333 350 316 457 458 381 315 239 469 236 384 138 1.3. Väkivaltarikokset Vuonna 2012 tietoon tuli kaikkiaan 38 000 pahoinpitelyrikosta, mikä on viisi prosenttia vähemmän kuin vuoden 2011 vastaavana aikana. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi vuonna 2011 kirjattujen pahoinpitelyrikosten määrää. Ajanjaksolla 2002 2011 pahoinpitelyrikoksia ilmoitettiin keskimäärin 32 000 vuodessa. Törkeät pahoinpitelyt vähenivät yhdeksän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Niiden määrä oli 1 900. Pahoinpitelyrikoksista runsas kolmannes tehdään yksityisissä asunnoissa. Kolmanneksessa tapahtumapaikkana on yleinen paikka liikekeskusten ja yleisten tilaisuuksien ulkopuolella. Kuvio 3. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan mukaan 2012 (Kaikkiaan 38 231 rikosta) 8
Henkirikoksia tuli tietoon 89. Niitä oli 25 tapausta vähemmän kuin vuonna 2011. Kymmenvuotisajanjakson 2002 2011 vuosittainen keskiarvo oli 120. Vastaava luku vuosina 1992 2001 oli 143. Tapon, murhan tai surman yritykset lisääntyivät 306:sta 350:een. Edellisen kymmenvuotiskauden keskiarvo oli 340. Vuonna 2012 henkirikoksista lähes kaksi kolmesta tehtiin yksityisasunnossa. Raiskauksia tuli tietoon 1 009 edellisvuoden luvun oltua 1 039. Vuosina 20022011 ilmoitettiin keskimäärin 710 raiskausta. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 567, mikä on 51 prosenttia (526 tapausta) enemmän kuin vuosittainen keskiarvo ajanjaksolla 2002 2011. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset rikosilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja. Taulukko 2. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2012 Maakunta KOKO MAA Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Tappo, murha, surma ja niiden yritykset 8 9 3 8 9 5 12 13 6 8 11 14 7 11 3 13 8 10 9 7 Pahoinpitely Törkeä pahoinpitely 470 570 417 425 312 424 418 326 350 407 448 356 548 385 380 542 478 613 477 423 35 29 30 43 34 36 31 29 40 38 36 37 44 34 39 29 35 50 52 25 Lievä pahoinpitely 203 231 234 154 187 193 188 208 189 243 294 173 145 113 156 225 137 209 238 180 Raiskausrikokset 19 21 18 11 20 22 11 14 11 17 17 16 20 13 15 16 21 20 20 11 1.4. Rattijuopumukset ja liikennerikokset Törkeät rattijuopumukset vähenivät yhdeksän prosenttia ja muut rattijuopumukset 12 prosenttia. Kaikkiaan rattijuopumusrikoksia tuli ilmi 19 000, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Tietoon tulleiden rattijuopumusrikosten määrä oli vuonna 2012 alimmillaan 30 vuoteen. Vuoden 1990 ennätyslukemista ne ovat vähentyneet kolmanneksen. Rattijuopumuksiin syylliseksi epäillyistä 83 prosenttia oli käyttänyt alkoholia ja 14 prosenttia huumaavaa ainetta ainoana päihteenä. Loput kolme prosenttia olivat käyttäneet molempia. 9
Kuvio 4. Rattijuopumusrikokset 1980 2012 Vuonna 2012 rekisteröitiin 435 000 liikenneturvallisuuden vaarantamista ja liikennerikkomusta, mikä on 14 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin osa niistä on rikkomuksia, jotka paljastuvat poliisin valvonnan ja ohjauksen yhteydessä. Törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia ilmeni 3 600, mikä on 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Nopeusrajoitusten rikkomisia poliisi kirjasi 289 000, mikä on 14 prosenttia vähemmän edellisvuonna. Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2012 1.5. Päihderikokset Vuonna 2012 huumausainerikoksia tuli ilmi kaikkiaan 20 000, mikä on prosentin vähemmän kuin vuonna 2011. Myös törkeät huumausainerikokset vähenivät yhdellä prosentilla. Niitä ilmeni 1 000. Huumausainerikoksia oli ajanjaksolla 2002 2011 keskimäärin 16 000 vuodessa. Vuodesta 2009 lähtien lukuihin sisältyvät tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset lisäävät huumausainerikosten määrää noin kymmeneksellä verrattuna vain poliisin tietoon tulleisiin huumausainerikoksiin. 10
Kuvio 6. Huumausainerikokset 2012 (Kaikkiaan 20 102 rikosta) Alkoholirikoksia ja rikkomuksia kirjattiin 4 600. Määrä on 10 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin tai tulli ja rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon. 1.6. Selvitetyt rikokset Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2012 aikana kaikkiaan 255 000 rikosta. Selvitysprosentti oli 60, mikä on yhden prosenttiyksikön suurempi kuin edellisvuonna. Vastaava luku kymmenen vuotta sitten oli 52. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja rikoksia ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään. Omaisuusrikoksista selvitettiin 38 prosenttia ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista 78 prosenttia. Yli 30 000 asukkaan kunnista korkeimmat rikosten selvitysprosentit olivat Savonlinnassa ja Lappeenrannassa, 71 ja 69 kun taas matalimmat Helsingissä ja Kaarinassa, 54. Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Liikennejuopumus, liikenne ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen selvitetyksi melkein kaikki. Petoksista selvitettiin 68 prosenttia ja henkirikoksista 88 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti on 77. Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa (varkaus, törkeä varkaus, näpistys), vahingonteoissa, maksuvälinepetoksissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 2012 varkauksista selvitettiin joka kuudes. Vahingonteoista selvitettiin joka neljäs ja maksuvälinepetoksista joka viides. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi kolmannes. Ryöstöistä selvitettiin runsas puolet. 11
Taulukko 3. Eräiden rikostyyppien selvitysprosentti 1986 2012 Rikos KAIKKI RIKOKSET Varkaus Törkeä varkaus Näpistys Ryöstöt Vahingonteot Pahoinpitely Törkeä pahoinpitely Lievä pahoinpitely Tappo, murha tai surma Tapon, murhan tai surman yritys Raiskaukset 1986 1990 65 25 39 78 53 29 79 85 95 97 95 63 1991 1995 51 17 29 70 43 27 74 84 86 94 91 56 1996 2000 2001 2005 2006 2010 2011 51 14 40 67 42 27 76 83 79 90 92 57 56 15 41 58 45 26 80 87 75 93 94 63 61 18 38 57 49 25 81 88 73 91 97 66 59 17 34 57 49 21 75 85 73 81 91 2012 60 16 38 56 54 23 78 83 75 88 97 59 128 1) 1) Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja rikoksia ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään. Tästä syystä selvitysprosentti voi olla yli 100. 1.7. Syylliseksi epäillyt Vuonna 2012 selvitettyihin 255 000 rikokseen epäiltiin syylliseksi 284 000 henkilöä. Heistä naisia oli 18 prosenttia. Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyjen, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet miehiin verrattuna ovat pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin ja rattijuopumuksiin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on 20 vuodessa kasvanut kaksinkertaiseksi. Naisten tyypillisimpiä rikoksia ovat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset. Taulukko 4. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt iän ja sukupuolen mukaan 2003 2012 Vuosi 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Syylliseksi epäillyt Ikä Miehet yhteensä 236 391 250 087 250 489 239 264 250 303 257 955 247 229 249 123 248 787 233 726 Naiset yhteensä 42 097 47 028 46 580 45 093 57 847 50 240 51 298 52 930 53 975 49 896 Alle 15 vuotiaat miehet 7 600 8 342 7 289 6 934 8 347 10 577 8 846 8 023 9 091 6 930 Alle 15 vuotiaat naiset 2 590 3 182 3 047 2 725 2 749 3 198 3 173 3 414 3 640 2 738 15 17 vuotiaat miehet 19 033 20 063 22 486 19 296 19 783 20 592 19 049 18 542 19 359 16 532 15 17 vuotiaat naiset 4 127 4 763 4 546 4 093 4 077 4 207 4 635 5 053 5 230 4 338 18 20 vuotiaat miehet 35 161 33 466 31 983 28 830 29 702 30 388 27 261 27 431 28 224 26 485 18 20 vuotiaat naiset 5 300 5 670 5 521 5 783 5 433 5 987 5 923 5 722 5 943 5 439 Yli 20 vuotiaat miehet 174 597 188 216 188 731 184 204 192 471 196 398 192 073 195 127 192 113 183 779 Yli 20 vuotiaat naiset 30 080 33 413 33 466 32 492 45 588 36 848 37 567 38 741 39 162 37 381 Vuonna 2012 nuorten ja alaikäisten alle 21vuotiaiden osuus kaikista syylliseksi epäillyistä oli 22 prosenttia. Nuorten osuudet ovat suuria alkoholirikoksissa, ryöstöissä, vahingontekorikoksissa sekä moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä 35 prosenttia on nuoria. Vahingontekorikoksissa prosenttiluku oli 46 ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa 32. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä nuorten osuus oli 21 prosenttia. 12
1.8. Ulkomaan kansalaiset Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 2012 oli 284 000, joista ulkomaiden kansalaisia oli 35 000. Vuoteen 2011 verrattuna kaikkien syylliseksi epäiltyjen määrä väheni kuusi prosenttia, kun taas ulkomaalaisten epäiltyjen määrä lisääntyi runsaat kaksi prosenttia. Kymmenen edellisen vuoden aikana ulkomaalaisten syylliseksi epäiltyjen määrä oli keskimäärin 24 000. Vuonna 2012 epäillyistä ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat venäläiset, joita oli 9 000. Heistä vain neljännes asuu vakituisesti Suomessa. Syylliseksi epäillyt olivat 149:n eri valtion kansalaisia. Kuvio 7. Syylliseksi epäillyt ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 2009 2012 Vuonna 2012 selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista 44 prosenttia asui Suomessa vakinaisesti. Osuus on muutaman viime vuoden ajan pysynyt lähes ennallaan. Suomessa asuvat ulkomaalaiset syylliseksi epäillyt olivat hieman nuorempia kuin suomalaiset epäillyt. Heidän keskiikänsä oli 31 vuotta, kun suomalaisten syylliseksi epäiltyjen keskimääräinen ikä oli 32 vuotta. Suomessa asuvien ulkomaalaisten tyypillisiä rikoksia olivat varkaus, pahoinpitely ja rattijuopumusrikokset sekä kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta. Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja siitä asuvatko he vakinaisesti Suomessa vai eivät perustuvat poliisilta saatuun kansalaisuustietoon ja väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuihin tietoihin. Ryhmä ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka ovat tulleet Suomeen vain rikoksentekotarkoituksessa. 13
Taulukko 5. Selvitettyihin rikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi epäillyt iän ja kansalaisuuden mukaan 2012 Ikäluokat Yhteensä 14 15 17 18 20 21 24 25 29 30 34 35 39 40 49 50 59 60 69 70 Vakinaisesti Suomessa asuvat syylliseksi epäillyt Osuus ikäryhmän 1 000:ta asukasta kohden Suomalaiset Ulkomaalaiset Suomalaiset 245 870 8 756 19 657 29 348 33 009 35 960 29 275 22 586 36 242 20 945 7 946 2 146 15 418 517 882 1 459 2 280 2 825 2 235 1 794 2 505 709 152 60 47 10 108 105 128 114 92 73 54 29 11 3 Ulkomaalaiset 79 18 180 244 176 105 80 80 77 38 19 10 1.9. Rikoksen uhrit Vuonna 2012 tietoon tulleisiin pahoinpitelyrikoksiin uhriksi joutui 37 000 henkilöä, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uhreista miehiä oli 22 000 (60 prosenttia) ja naisia 15 000 (40 prosenttia). Miesuhrien määrä oli seitsemän ja naisuhrien viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2011. Pahoinpitelyrikoksen uhrien tyypillinen ikä oli 18 vuotta. Tähän ikäluokkaan sijoittui 1 500 (4 prosenttia) kaikista uhriksi joutuneista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista 50 vuotta täyttäneitä oli 4 800 (13 prosenttia). Alle 18vuotiaisiin lapsiin kohdistuvat pahoinpitelyrikokset vähenivät vuonna 2012 edelliseen vuoteen verrattuna kolme prosenttia. Lapsiuhreja oli nyt 5 900, vuotta aiemmin 6 100. Tämä on 16 prosenttia kaikista pahoinpitelyjen uhreista. Lapsina uhriksi joutuneista poikia oli 3 800 (64 prosenttia) ja tyttöjä 2 100 (36 prosenttia). Lapsiuhreista ikäluokkaan 0 6 sijoittui 17 prosenttia, 7 14vuotiaisiin 44 prosenttia ja 15 17 vuoden ikäisiin 39 prosenttia. 14
Kuvio 8. Pahoinpitelyrikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan 2012 15
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Eräiden rikostyyppien kehitys 2008 2012 2008 2009 2) 2010 2) 2011 2) 2012 2) KAIKKI RIKOKSET 1) 440 711 441 416 431 623 458 251 425 421 A Omaisuusrikokset 256 667 255 619 247 299 259 771 237 609 Murrot yhteensä asunnosta liikkeestä moottoriajoneuvosta muu luvatta tunkeutuen tehty varkausrikos vapaaajan asunnosta muusta asunnosta Moottoriajoneuvon luvattomat käytöt ja anastukset, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudet yhteensä moottoriajoneuvon anastus moottoriajoneuvoon kohdistunut luvaton käyttö moottoriajoneuvoon kohdistunut törkeä luvaton käyttö moottorikulkuneuvon käyttövarkaus törkeä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus Ryöstöt yhteensä törkeä ryöstö Vahingonteot yhteensä törkeä vahingonteko Kavallukset yhteensä törkeä kavallus Petokset yhteensä törkeä petos B Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Tappo, murha tai surma Tapon, murhan tai surman yritys Pahoinpitelyt yhteensä törkeä pahoinpitely C Seksuaalirikokset Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Raiskaus D Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan Virkamiehen (väkivaltainen) vastustaminen kohdistunut poliisin henkilökuntaan Haitanteko virkamiehelle kohdistunut poliisin henkilökuntaan E Eräät liikennerikokset Rattijuopumukset yhteensä törkeä rattijuopumus F Muut rikokset Huumausainerikokset yhteensä törkeä huumausainerikos Alkoholirikos/Alkoholirikkomus 40 777 5 978 1 588 4 390 4 407 16 143 14 249 13 804 1 645 1 086 1 11 017 55 1 696 180 56 566 253 3 436 260 16 052 953 37 613 132 363 34 803 2 256 2 906 1 321 915 14 521 1 935 1 722 2 466 2 413 61 070 25 819 13 783 67 934 15 482 789 3 081 40 715 6 497 1 675 4 822 4 477 15 032 14 709 12 188 1 574 1 000 3 9 568 43 1 640 212 50 709 212 3 182 270 17 422 987 35 753 114 366 32 895 2 105 2 205 1 068 660 14 053 1 711 1 592 2 260 2 194 56 833 23 350 12 294 76 953 18 524 922 2 987 38 555 6 453 1 537 4 916 4 091 13 526 14 485 11 150 1 438 924 2 8 749 37 1 508 156 49 160 243 3 303 331 15 860 957 35 715 110 308 33 082 1 996 2 417 1 102 818 13 566 1 682 1 503 2 161 2 109 53 423 21 130 11 242 79 203 19 724 1 083 4 053 39 704 6 672 1 825 4 847 4 537 13 853 14 642 11 983 1 574 945 9 443 21 1 622 208 54 970 227 3 229 291 17 794 1 149 42 919 114 306 40 171 2 053 3 252 1 682 1 039 14 417 1 947 1 766 2 310 2 268 54 098 21 459 11 409 83 794 20 394 1 036 5 121 35 046 6 281 1 478 4 803 4 001 10 738 14 026 8 815 1 146 846 2 6 802 19 1 616 218 44 417 239 3 272 374 20 946 1 052 40 853 89 350 38 231 1 874 3 511 1 567 1 009 14 361 1 852 1 678 2 183 2 130 48 005 19 134 10 333 81 082 20 102 1 025 4 601 16
1) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus. 2) Vuosien 2009 2012 luvuissa ovat mukana myös tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset. Liitetaulukko 2. Liikenneturvallisuuden vaarantamisten ja liikennerikkomusten määrän kehitys 2008 2012 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus. nopeusrajoitusten rikkominen 1) 2008 2009 2010 2011 2012 435 466 488 867 503 986 504 578 435 271 262 812 322 896 335 559 334 267 288 904 1) Liikenneturvallisuuden vaarantamisina, törkeinä liikenneturvallisuuden vaarantamisina ja liikennerikkomuksina rekisteröidyt nopeusrajoitusten rikkomiset. 17
Liitetaulukko 3. Kunnallinen pysäköinninvalvonta 2012 Korjattu 22.1.2014. Korjaukset on merkitty punaisella. Kaupunki YHTEENSÄ Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Imatra Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kajaani Kangasala Kerava Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Maarianhamina Mikkeli Naantali Nokia Oulu Pietarsaari Pori Porvoo Raisio Rauma Riihimäki Rovaniemi Savonlinna Seinäjoki Siilinjärvi Tampere Tornio Turku Vaasa Vantaa Varkaus Maksukehoitukset 719 736 30 811 211 080 11 143 11 817 4 260 2 598 15 808 26 195 6 436 4 901 5 837 3 974 16 585 8 448 13 701 23 935 19 146 11 326 6 446 4 840 14 872 1 622 3 660 22 353 3 910 18 968 14 993 406 9 218 6 467 13 081 4 676 8 307 5 578 59 518 3 280 35 649 17 077 34 339 2 475 Niistä poliisin antamia 11 149 645 2 773 30 366 33 166 116 6 33 314 10 2 30 31 123 153 66 13 24 264 77 1 315 69 114 31 43 16 219 73 15 292 13 3 465 85 1 114 9 Maksumääräykset 182 479 7 923 45 876 1 961 3 103 1 273 396 3 945 6 484 1 798 1 416 1 008 1 408 4 725 1 550 2 939 5 988 6 050 1 779 1 831 2 935 418 918 5 518 215 4 902 4 428 1 826 1 267 3 234 1 041 2 313 986 19 045 548 14 513 4 993 11 300 626 Ulosottoon menneet maksumääräykset 75 240 6 524 19 757 503 1 235 449 110 4 152 3 094 597 389 195 524 786 664 825 2 631 2 714 754 367 634 158 276 2 263 2 167 1 524 399 624 1 169 323 693 353 6 317 140 3 185 1 672 6 873 200 Siirto ja säilytyskustannuksiin kohdistuvat maksumääräykset 30 7 23 18
Liitetaulukko 4. Rikoksiin syylliseksi epäillyt kansalaisuuden mukaan 2008 2012 Rikos Vuosi SYYLLISEKSI EPÄILLYT KAIKKI Suomen kansalaiset Ulkomaiden kansalaiset Viro Venäjä/ entinen Neuvostoliitto Ruotsi Muiden ulkomaiden kansalaiset Kaikki rikokset 2008 2009 308 195 298 527 284 508 268 578 23 687 29 949 5 720 6 399 3 067 5 957 1 817 1 825 13 083 15 768 2010 302 053 268 422 33 631 8 541 6 352 1 671 17 067 2011 302 762 268 247 34 515 9 072 7 052 1 420 16 971 2012 283 622 248 321 35 301 8 402 9 034 1 440 16 425 Varkausrikokset 2008 2009 67 286 67 521 60 258 58 984 7 028 8 537 1 461 2 151 864 986 333 358 4 370 5 042 2010 68 646 58 848 9 798 2 693 1 098 420 5 587 2011 67 386 58 340 9 046 2 658 1 152 267 4 969 2012 60 112 52 034 8 078 2 074 1 180 276 4 548 Ryöstörikokset 2008 2009 1 486 1 543 1 308 1 375 178 168 37 30 9 9 27 15 105 114 2010 1 330 1 152 178 30 13 11 124 2011 1 403 1 207 196 25 10 10 161 2012 1 452 1 303 149 31 14 10 94 Pahoinpitelyrikokset 2008 2009 32 710 29 439 29 846 26 811 2 864 2 628 487 450 323 282 156 153 1 898 1 743 2010 29 027 26 192 2 835 546 244 148 1 897 2011 33 174 29 499 3 675 687 336 141 2 511 2012 32 237 28 538 3 699 740 361 123 2 475 Raiskausrikokset 2008 2009 641 512 540 367 101 145 10 4 7 6 4 2 80 133 2010 574 314 260 11 5 4 240 2011 644 474 170 15 3 3 149 2012 1 341 1 128 213 15 12 7 179 Rattijuopumukset 2008 27 000 24 604 2 396 1 171 433 164 628 2009 23 161 21 164 1 997 917 359 163 558 2010 21 437 19 300 2 137 1 192 357 103 485 2011 21 153 18 599 2 554 1 484 409 105 556 2012 19 065 16 645 2 420 1 360 390 107 563 Huumausainerikokset 2008 2009 16 388 17 425 15 599 16 158 789 1 267 133 218 164 169 131 132 361 748 2010 20 403 18 973 1 430 293 212 94 831 2011 19 292 17 880 1 412 284 212 111 805 2012 19 119 17 689 1 430 231 242 102 855 19
Liitetaulukko 5. Eräisiin rikoksiin syylliseksi epäillyt ja koko väestö valtionveronalaisen tulon (euroa) mukaan, 15 vuotta täyttäneet Rikokset Yhteensä 2) 1 1 999 2 000 4 999 5 000 9 999 10 000 19 999 20 000 39 999 40 000 79 999 80 000 KAIKKI RIKOKSET 1) 256 929 31 787 25 804 56 935 35 559 37 458 12 398 2 750 54 238 12,4 10,0 22,2 13,8 14,6 4,8 1,1 21,1 Varkausrikokset Ryöstörikokset Kavallusrikokset Petokset, maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennykset Velallisen epärehellisyys Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Raiskausrikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset KOKO VÄESTÖ 50 643 1 341 1 480 18 102 1 168 3 734 664 447 30 632 1 299 18 254 18 488 4 512 285 7 764 15,3 304 22,7 111 7,5 2 192 12,1 62 5,3 313 8,4 36 5,4 27 6,0 3 025 9,9 68 5,2 1 472 8,1 2 701 14,6 177 331 3,9 6 064 12,0 166 12,4 92 6,2 2 063 11,4 48 4,1 345 9,2 34 5,1 47 10,5 2 849 9,3 66 5,1 1 450 7,9 2 435 13,2 151 615 13 067 25,8 287 21,4 269 18,2 4 502 24,9 225 19,3 1 046 28,0 90 13,6 153 34,2 6 558 21,4 147 11,3 3 632 19,9 4 753 25,7 499 767 4 810 9,5 103 7,7 317 21,4 2 777 15,3 200 17,1 390 10,4 96 14,5 53 11,9 5 026 16,4 144 11,1 3 434 18,8 2 273 12,3 1 100 704 2 772 5,5 63 4,7 354 23,9 1 747 9,7 259 22,2 444 11,9 166 25,0 43 9,6 6 696 21,9 709 54,6 4 156 22,8 1 549 8,4 1 611 849 497 1,0 5 0,4 110 7,4 441 2,4 148 12,7 164 4,4 92 13,9 17 3,8 2 166 7,1 47 3,6 1 345 7,4 237 1,3 687 855 43 0,1 0 0,0 31 2,1 87 0,5 61 5,2 26 0,7 47 7,1 4 0,9 240 0,8 24 1,8 176 1,0 24 0,1 112 337 1) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus. 3,4 2) Liitetaulukoiden 5 8 tiedot poikkeavat toisistaan taustatietojen poimintaajankohdista johtuen. Osalle syylliseksi epäillyistä ei ole saatavilla kaikkia väestötietoja. Sosioekonomista asemaa kuvaavan liitetaulukon 6. väestötiedot ovat vuodelta 2010. Muissa liitetaulukoissa koko väestön tiedot ovat vuodelta 2011. 11,1 24,4 35,7 15,2 2,5 Muut 15 626 30,9 413 30,8 196 13,2 4 293 23,7 165 14,1 1 006 26,9 103 15,5 103 23,0 4 072 13,3 94 7,2 2 589 14,2 4 516 24,4 170 827 3,8 20
Liitetaulukko 6. Eräisiin rikoksiin syylliseksi epäillyt ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan, 15 vuotta täyttäneet Rikokset 1) KAIKKI RIKOKSET Varkausrikokset Ryöstörikokset Kavallusrikokset Petokset, maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennykset Velallisen epärehellisyys Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Raiskausrikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset KOKO VÄESTÖ Yhteensä 2) Yrittäjät 256 929 50 643 1 341 1 480 18 102 1 168 3 734 664 447 30 632 1 299 18 254 18 488 4 512 285 12 736 5,0 712 1,4 26 1,9 161 10,9 678 3,7 209 17,9 139 3,7 163 24,5 13 2,9 1 594 5,2 74 5,7 1 037 5,7 404 2,2 255 245 5,7 Alemmat ja ylemmät toimihenkilöt 27 038 10,5 3 057 6,0 75 5,6 347 23,4 1 736 9,6 182 15,6 494 13,2 149 22,4 30 6,7 3 539 11,6 74 5,7 2 137 11,7 1 419 7,7 1 413 551 Työntekijät 41 432 16,1 4 164 8,2 132 9,8 237 16,0 2 313 12,8 208 17,8 419 11,2 107 16,1 62 13,9 7 054 23,0 721 55,5 3 938 21,6 2 491 13,5 750 838 Opiskelijat Eläkeläiset Muut, tuntematon 43 357 16,9 8 828 17,4 289 21,6 145 9,8 3 143 17,4 42 3,6 469 12,6 19 2,9 73 16,3 4 898 16,0 113 8,7 2 289 12,5 3 746 20,3 423 491 24 590 9,6 6 290 12,4 115 8,6 148 10,0 1 747 9,7 136 11,6 249 6,7 41 6,2 71 15,9 2 577 8,4 54 4,2 2 036 11,2 976 5,3 1 247 413 1) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus. 31,3 16,6 9,4 27,6 107 776 41,9 27 592 54,5 704 52,5 442 29,9 8 485 46,9 391 33,5 1 964 52,6 185 27,9 198 44,3 10 970 35,8 263 20,2 6 817 37,3 9 452 51,1 421 747 2) Liitetaulukoiden 5 8 tiedot poikkeavat toisistaan taustatietojen poimintaajankohdista johtuen. Osalle syylliseksi epäillyistä ei ole saatavilla kaikkia väestötietoja. Sosioekonomista asemaa kuvaavan liitetaulukon 6. väestötiedot ovat vuodelta 2010. Muissa liitetaulukoissa koko väestön tiedot ovat vuodelta 2011. 9,3 21
Liitetaulukko 7. Eräisiin rikoksiin syylliseksi epäillyt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan, 15 vuotta täyttäneet Rikokset 1) KAIKKI RIKOKSET Varkausrikokset Ryöstörikokset Kavallusrikokset Petokset, maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennykset Velallisen epärehellisyys Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Raiskausrikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset KOKO VÄESTÖ Yhteensä 2) Työllinen 256 929 50 643 1 341 1 480 18 102 1 168 3 734 664 447 30 632 1 299 18 254 18 488 4 512 285 68 979 26,8 5 291 10,4 156 11,6 716 48,4 4 274 23,6 591 50,6 800 21,4 404 60,8 91 20,4 11 109 36,3 865 66,6 6 548 35,9 3 436 18,6 2 354 422 52,2 Työtön 57 486 22,4 13 392 26,4 340 25,4 246 16,6 4 526 25,0 209 17,9 1 018 27,3 82 12,3 101 22,6 6 611 21,6 140 10,8 3 920 21,5 5 333 28,8 256 742 Opiskelijat Eläkeläiset Muut työvoiman ulkopuolella olevat 50 190 19,5 10 199 20,1 339 25,3 165 11,1 3 123 17,3 40 3,4 530 14,2 18 2,7 81 18,1 5 501 18,0 119 9,2 2 506 13,7 3 980 21,5 412 429 21 722 8,5 5 495 10,9 62 4,6 126 8,5 1 526 8,4 129 11,0 205 5,5 36 5,4 65 14,5 2 299 7,5 47 3,6 1 872 10,3 771 4,2 1 297 126 1) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus. 5,7 9,1 28,7 58 552 22,8 16 266 32,1 444 33,1 227 15,3 4 653 25,7 199 17,0 1 181 31,6 124 18,7 109 24,4 5 112 16,7 128 9,9 3 408 18,7 4 968 26,9 191 566 2) Liitetaulukoiden 5 8 tiedot poikkeavat toisistaan taustatietojen poimintaajankohdista johtuen. Osalle syylliseksi epäillyistä ei ole saatavilla kaikkia väestötietoja. Sosioekonomista asemaa kuvaavan liitetaulukon 6. väestötiedot ovat vuodelta 2010. Muissa liitetaulukoissa koko väestön tiedot ovat vuodelta 2011. 4,2 22
Liitetaulukko 8. Eräisiin rikoksiin syylliseksi epäillyt ja koko väestö koulutusasteen mukaan, 15 vuotta täyttäneet Rikokset 1) Yhteensä 2) Perusaste Keskiaste Alin korkeaaste Korkeakouluaste KAIKKI RIKOKSET 256 927 160 838 79 581 7 156 9 352 Varkausrikokset Ryöstörikokset Kavallusrikokset Petokset, maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennykset Velallisen epärehellisyys Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Raiskausrikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset KOKO VÄESTÖ 50 643 1 341 1 480 18 102 1 168 3 734 664 447 30 632 1 299 18 254 18 488 4 512 285 62,6 37 573 74,2 1 096 81,7 708 47,8 12 351 68,2 543 46,5 2 223 59,5 237 35,7 287 64,2 16 978 55,4 988 76,1 9 510 52,1 12 285 66,4 1 455 959 32,3 31,0 11 545 22,8 239 17,8 542 36,6 4 861 26,9 467 40,0 1 129 30,2 284 42,8 141 31,5 11 412 37,3 257 19,8 7 080 38,8 5 830 31,5 1 783 389 39,5 2,8 695 1,4 3 0,2 135 9,1 469 2,6 91 7,8 142 3,8 73 11,0 9 2,0 922 3,0 12 0,9 822 4,5 121 0,7 467 164 10,4 3,6 830 1,6 3 0,2 95 6,4 421 2,3 67 5,7 240 6,4 70 10,5 10 2,2 1 320 4,3 42 3,2 842 4,6 252 1,4 805 773 1) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus. 2) Liitetaulukoiden 5 8 tiedot poikkeavat toisistaan taustatietojen poimintaajankohdista johtuen. Osalle syylliseksi epäillyistä ei ole saatavilla kaikkia väestötietoja. Sosioekonomista asemaa kuvaavan liitetaulukon 6. väestötiedot ovat vuodelta 2010. Muissa liitetaulukoissa koko väestön tiedot ovat vuodelta 2011. 17,9 23
Liitekuviot Liitekuvio 1. Syylliseksi epäillyt ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan, 15 vuotta täyttäneet, Liitekuvio 2. Syylliseksi epäillyt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan, 15 vuotta täyttäneet, 24
Liitekuvio 3. Syylliseksi epäillyt ja koko väestö koulutusasteen mukaan, 15 vuotta täyttäneet, 25
Laatuseloste: Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus 1. Tilastotietojen relevanssi Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus tilasto keskittyy rikollisuutta koskevien alueellisten jakaumien sekä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen toiminnan kuvaamiseen. Tilasto sisältää tietoja ilmitulleiden rikosten laadusta ja määrästä. Lisäksi selvitetään tutkittujen ja selvitettyjen rikosten määrä, selvitettyjen rikosten osuus rikoslajeittain sekä tapaukset, joissa ilmoitus on todettu aiheettomaksi. Selvitetyistä rikoksista ilmoitetaan myös syylliseksi epäillyt henkilöt ja heidän ikänsä. Tilastokeskuksessa aineistoon on yhdistetty sosioekonomisia taustatietoja. Tilasto sisältää myös tietoja perheväkivallasta, rikosten uhreista ja kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta sekä eräistä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen suorittamista tehtävistä kuten itsemurhien, hirvieläinkolarien, palonsyiden yms. tutkimuksista. Tilastolla kuvataan vain rikoksia, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista jää piiloon, toisin sanoen ne eivät tule tietoon tai niitä ei rikoksina ilmoiteta. Tilastoitujen rikosten määriin vaikuttavat esimerkiksi muutokset valvonnassa, lainsäädännössä sekä kansalaisten halukkuudessa ilmoittaa rikoksista poliisille. Tilasto kuvaa rikoksia, jotka ovat tulleet tietoon tilastokauden aikana. Rikos voi olla tapahtunut aiemminkin. Rikoksella tarkoitetaan tekoa, josta lainsäädännössä on säädetty rangaistus. Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tehtävänä on tutkia rikos, suorittaa esitutkinta ja jättää selvitetty rikos syyttäjän harkintaan. Lievemmissä tapauksissa laissa säädetyin perustein voidaan rikos jättää ilmoittamatta syyttäjälle. Rikos kirjataan tehdyksi rikoksen tekopaikan mukaan. Pääsääntönä on, että henkilö esitetään tilastossa yhtä monta kertaa kuin häntä epäillään rikoksesta (henkilöiden bruttomäärä). Tilastoyksikkönä on käytetty rikosta. Mikäli useita henkilöitä on yhdessä ryhtynyt samaan rikokseen, rikosten lukumääräksi on merkitty yksi. Lukuihin sisältyvät rikoksen yritykset, poikkeuksena erillisenä ryhmänä esitettävät tapon, murhan ja surman yritykset sekä tuhotyön yritykset. Avunanto ja yllytys rikokseen esitetään sen rikoksen nimikkeellä, johon osallisuudesta on kysymys. Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Tässä tilastossa pääasiallinen toiminta on ryhmitelty seuraavasti: työlliset työttömät opiskelijat, koululaiset eläkeläiset, työttömyyseläkeläiset muut työvoiman ulkopuolella olevat ei väestötietoja Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. 0 14vuotiaat kuuluvat ryhmään 'opiskelija, koululainen'. Tieto kuvaa henkilön toimintaa vuonna 2011. Koulutusaste on tässä tilastossa ryhmitelty seuraavasti: perusaste keskiaste alin korkeaaste alempi korkeakouluaste ylempi korkeakouluaste 26
alle 15vuotiaat ei väestötietoja Tiedot henkilön koulutuksesta saadaan Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Käytetyt tiedot ovat vuodelta 2011. Sosioekonomisen aseman muodostaminen henkilölle perustuu tietoihin henkilön pääasiallisesta toiminnasta, ammatista, ammattiasemasta sekä toimialasta. Sosioekonominen asema on tässä tilastossa ryhmitelty seuraavasti: yrittäjät ylemmät toimihenkilöt alemmat toimihenkilöt työntekijät opiskelijat eläkeläiset muut tuntematon ei väestötietoja 7 15vuotiaat on sijoitettu ryhmään 'opiskelijat' ja 0 6vuotiaat ryhmään 'muut'. Luokkaan 'muut' kuuluvat pitkäaikaistyöttömät ja muualla luokittelemattomat. Käytetyt tiedot ovat vuodelta 2010. Valtionveronalaiset tulot: Eräin poikkeuksin kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu tulo on veronalaista. Veronalaisia eivät ole mm. eräät sosiaaliavustukset, päivärahat ja korvaukset. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsilisät, asumistuet ja toimeentulotuki. Veronalaisia eivät myöskään ole mm. julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat. Tiedot perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Ryhmään 'muut' sisältyy tulottomat ja tuntemattomat rekisteröityyn väestöön kuuluvat (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat), mutta ei henkilötunnuksettomat. Käytetyt tiedot ovat vuodelta 2011. Pääasiallisen toiminnan, koulutusasteen, sosioekonomisen aseman ja valtionveronalaisten tulojen ryhmään 'ei väestötietoja' kuuluvat sellaiset henkilöt, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Tällaisia henkilöitä ovat Suomessa rekisteröityyn väestöön kuulumattomat, kuten turistit ja muut Suomessa väliaikaisesti vierailevat. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Tilaston perusaineisto on saatu poliisin käytössä olevasta automaattiseen tietojenkäsittelyyn perustuvasta rikosilmoitusjärjestelmästä, josta tässä yhteydessä käytetään lyhennettä PATJA. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilastokeskukseen toimitettu neljännesvuosiaineisto tarkentuu tilastovuoden aikana poliisin tutkinnan edetessä. Vuosiaineistosta tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuussa poimittavat tiedot poikkeavat jossain määrin neljännesaineiston tiedoista. Nykyiset tilastot kuvaavat hyvin rikollisuutta ja sen muutoksia. Tilastokeskuksessa on analysoitu rikosilmoitusaineistosta tapausten selosteosat vuoden 1998 väkisinmakaamisten ja törkeiden pahoinpitelyjen sekä vuoden 2007 lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen ja törkeiden ryöstöjen osalta. Selosteet olivat laadultaan hyviä. Rikosten lukumäärätiedot ja rikoksista rekisteriin kirjatut tiedot olivat selosteiden kanssa yhtäpitäviä. PATJAjärjestelmään kirjattavat tiedot osoittautuivat luotettaviksi. Tilastojen perusaineistona PATJAjärjestelmää voidaan pitää hyvänä. Vuoden 2006 luvuissa esiintyneet virheellisyydet on korjattu nyt esitettävään taulukkoon. Väärennysrikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä oli poikkeuksellisen suuri vuonna 2007. Tämä johtuu Imatralla ilmitulleesta rikossarjasta. 27
Vuonna 2010 Pohjanmaalla raiskausrikosten lisääntyminen johtui yhteen rikosilmoitukseen kirjatusta usean osateon käsittävästä tapahtumasarjasta. Lievät pahoinpitelyt siirtyivät vuoden 2011 alusta virallisen syytteen alaisiksi silloin, kun ne kohdistuvat alaikäiseen, tekijälle läheiseen henkilöön tai henkilöön, joka suorittaa työtehtäviään. Tähän asti rankaiseminen lievästä pahoinpitelystä on edellyttänyt, että uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Jatkossa esitutkinnan käynnistäminen ja tekijän saattaminen vastuuseen eivät ole enää riippuvaista uhrin tahdosta 4. Tietojen ajantasaisuus ja oikeaaikaisuus Neljännesvuosiaineistosta poimittavat tiedot valmistuvat tilastokautta seuraavan kuukauden kuluessa. Vuositilaston perusaineisto poimitaan poliisin PATJAjärjestelmästä tilastovuotta seuraavan helmikuun alussa. Tulokset valmistuvat huhtikuun aikana. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus vuositilasto julkaistaan huhtikuun loppuun mennessä. Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus neljännesvuositilasto julkaistaan 4 kertaa vuodessa tilastokautta seuraavan kuukauden kuluessa. Tietoja poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista on internetissä Tilastokeskuksen StatFintilastopalvelussa osoitteessa http://statfin.stat.fi/statweb. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Tilastoissa käytetään julkaisuhetkenä voimassa olevaa alueluokitusta. Taulukoissa, joissa esitetään muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, aikaisempien vuosien luvut on muutettu vastaamaan uusinta alueluokitusta, jotta tilastot olisivat vertailukelpoisia. Lainmuutokset vaikeuttavat vertailua eri vuosien ja eri rikostyyppien välillä. Tilastoilla kuvataan yksittäisten rikosten määriä. Suuret rikossarjat saattavat paljastuessaan aiheuttaa kymmenien, joissain tapauksissa jopa tuhansien, yksittäisten rikosten lisäyksen tilastossa. Seuraavana vuonna luvut useimmiten palaavat entiselleen. Ongelma korostuu, kun tehdään suhteellisen harvinaisista rikoksista alueellisia vertailuja rikollisuuskehityksestä. Rikosten määrän laskentaperusteissa tapahtuvat muutokset vaikeuttavat rikosten määrän vertailtavuutta eri vuosina. Kun esimerkiksi petosten lukumäärän laskentaperuste muuttui 1991, niin muutos ei vaikuttanut pelkästään petosten määrään, vaan myös rikosten kokonaislukumäärän vertailtavuus edellisiin vuosiin vaikeutui. Tilastoitujen rikosten määriin vaikuttavat esimerkiksi muutokset poliisin valvonnassa, lainsäädännössä sekä kansalaisten halukkuudessa ilmoittaa rikoksista poliisille. Suomen virallisessa tilastossa (sarja XXIII, uusi sarja Oikeus) on julkaistu Poliisin tietoon tullut rikollisuus tilastoa vuodesta 1927 lähtien. Tietojen saanti perustuu valtioneuvoston päätökseen 11.12.1926 (nro 321/1926), jolla poliisipiirit on määrätty antamaan oikeustilastoja varten tiedot ilmitulleista rikoksista. Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus ovat sopineet tiedonkeruun ja tietosisällön myöhemmistä muutoksista. Kaudelle 1971 1979 sisäasiainministeriö on antanut ohjeet Poliisin käskylehdessä nro 2/1971 ja vuodesta 1980 lähtien kiertokirjeessä 7.12.1979 nro 4616/402/79. Vuodelle 1991 ohjeet on annettu kirjeessä 15.3.1991 nro 900/69/91 ja vuodesta 1992 alkaen 31.1.1992 päivätyssä kirjeessä. Myös vuosina 1938, 1945 ja 1951 on tehty muutoksia, joilla on ollut huomattava vaikutus tilaston sisältöön. Vuodesta 1954 lähtien Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuustilaston yhteydessä on julkaistu tietoja myös tullirikoksista. Maksuttoman Statfin tietopalvelun poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus tietojen aikasarjat alkavat vuodesta 1980. 28
Vuoden 2010 alussa lukuihin lisättiin tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset. Nämä tiedot esitetään vuodesta 2009 alkaen. Muutos lisäsi kaikkien rikosten lukumääriä noin kaksi prosenttia. Huumausainerikokset lisääntyivät muutoksen johdosta 68 prosenttia. RIKOS: Uusi tieliikennelaki(267/81) tuli voimaan 1.4.1982. Tilastossa lakia sovellettiin vuoden alusta lähtien. Luvut eivät lainmuutoksesta johtuen vastanneet aikaisempien vuosien lukumääriä eri liikennerikostyypeissä. Rikesakkolaki (66/83) ja Laki rikesakosta tieliikenteessä (68/83) tulivat voimaan 1.9.1983. Lain mukaan voidaan tieliikennelain (267/81) tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten rikkomisesta antaa rikesakko, mikäli rikkomuksen katsotaan aiheuttaneen vain vähäistä vaaraa tai haittaa. Poliisin antamat rikesakot 1.9.1983 lähtien sisältyvät tilastoon. Kavallusrikosten tilastointikäytäntöä muutettiin vuodesta 1983 lähtien, usean osateon käsittävät kavallusrikokset tilastoidaan yhtenä rikoksena. 1.1.1991 tuli voimaan laki rikoslain muutoksesta (769/90), muutos koski omaisuus, vaihdanta ja talousrikoksia. Muutos oli rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäinen vaihe, se sisälsi myös senkaltaisia periaatteellisia muutoksia, että eräiden rikosluokkien osalta vertailtavuus aikaisempiin vuosiin katkesi. Tuli uusia rikosnimikkeitä, ja osin myös samoina säilyneiden nimikkeiden sisältö muuttui. Ongelmallisia tässä suhteessa ovat irtaimen omaisuuden luvatonta käyttöä koskevat rikokset, ja niistä erityisesti ns. moottoriajoneuvojen anastukset, petos ja maksuvälinepetosrikokset ja väärennysrikokset. Muiden yleisten tavanomaisten omaisuusrikosten osalta vertailukelpoisuus aikaisempiin vuosiin säilyi. Tilaston tietosisältöä muutettiin vastaamaan uudistettua lainsäädäntöä. Maksuvälinepetosten tilastointikäytäntö muuttui vuonna 1991. Muutos vähensi tilastoitujen rikosten määrää. Rikoksen yhtymistä koskevan lainsäädännön uudistamisen (697/91) johdosta ei tilastoinnissa vuoden 1992 alusta lukien otettu huomioon käsitettä yksin teoin tehdystä rikoksesta. Aikaisemmin yksin teoin tehdyt rikokset oli tilastoitu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vain päärikoksen mukaan. Päärikoksella tarkoitetaan rikosta, josta laissa määrätty rangaistus on ankarin. Tilastointitavan muutos lisäsi jossain määrin tilastoitujen rikosten määrää. Huumausainerikoksia koskevat uudet säädökset tulivat voimaan 1.1.1994. Ne muodostavat rikoslain 50 luvun. Lainmuutoksen takia ainoastaan huumausainerikosten kokonaismäärät ovat vertailukelpoisia edellisten vuosien vastaaviin lukuihin. Vaikka tilastointikäytäntöä ei lainmuutoksen seurauksena muutettu oli vuoden 1994 huumausainerikosten tilastointi poliisipiireissä jossain määrin epäyhtenäistä. Huumausainerikoksia arvioidaan kirjatun kymmenisen prosenttia todellista enemmän. 1.9.1994 tulivat voimaan liikennejuopumuksia koskevat uudet säädökset. Törkeän rattijuopumuksen promilleraja laski 1,5:sta 1,2:een. Lainmuutoksen vuoksi vain rattijuopumusten yhteismäärät ovat vertailukelpoisia edellisiin vuosiin. Vesiliikennejuopumuksen uudeksi rajaksi vahvistettiin yksi promille entisen 1,5 promillen asemesta. 1.9.1995 tuli voimaan laki Rikoslain muutoksesta (578/95). Rikosnimikkeistön muutoksen vaikutukset tietojen vertailtavuuteen aikaisempiin vuosiin olivat vähäiset. Seuraavassa esitetään uuden nimikkeen vastaavuus aikaisemmin käytössä olleeseen nimikkeeseen: Vanha nimike > Uusi nimike Tappo > Tappo Tappo > Surma Tapon tai murhan yritys > Tapon, murhan tai surman yritys Lapsentappo > Lapsensurma Kuolemantuottamus > Kuolemantuottamus, törkeä kuolemantuottamus Ruumiinvamman tai sairauden tuottamus > Vammantuottamus, törkeä vammantuottamus Murhapoltto > Tuhotyö, liikennetuhotyö, törkeä tuhotyö Murhapolton yritys > Tuhotyön, liikennetuhotyön, törkeä tuhotyön yritys Tuhotyötä ja murhapolttoa koskevat rikosnimikkeet eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia. Tuhotyö käsittää murhapolton lisäksi myös aiemmin muihin nimikkeisiin kuuluneita tapauksia. 29