Taustani DI 1957 TKK kone, KTH 1970 ydintekniikka 1958 Wärtsilä Kone & Silta, suunnittelija 1959-1960 STAL, Finspång, kaasuturbiinit 1961-1967 AB Atomenergi, Tukholma, r & d 1963-1966 OECD High Temp Reactor Project, UK 1967-1969 Finnatom Oy, tutkimusjohtaja 1970-1994 Teollisuuden Voima Oy, toimitusjohtaja Eläkkeellä, konsultti ym 2
Miksi ydinvoimaa teollisuudelle? Puunjalostusteollisuuden kasvava perussähkön tarve 1960-luvulla, tuotannon omavaraisuuden ylläpitäminen. Pahimmalla kilpailijamaalla Ruotsilla oli halpaa sähköä ja mahtava ydinvoiman rakentamisohjelma. Ydinvoiman käyttöä oli suunniteltu jo kauan, esim. teollisuuden Voimayhdistys Ydin. 3
Teollisuuden Voima Oy Perustettiin 1969. Osakkaina 16 teollisuus- ja voimayhtiötä. Björn (Nalle) Westerlund hallituksen puheenjohtaja. Toiminta alkoi keväällä 1970, toimitusjohtaja palkattiin. Alkupääoma 100 000 markkaa. Perustajaosakkaat A Ahlström Osakeyhiö Etelä-Suomen Voima Oy Kajaani Oy Oy Kaukas Ab Kotkan Höyryvoima Oy Kymin Osakeyhtiö Metsäliiton Selluloosa Oy Oy Nokia Ab Paraisten Kalkkivuori Oy Pohjolan Voima Oy Rauma-Repola Oy W Rosenlew & Co Oy G A Serlachius Oy Oy Tampella Ab Yhtyneet Paperitehtaat Oy 4
TVOn alkutaipaleet 1970 Toimisto Teollisuuden Sähköyhtymän tiloissa Uudenmaankadulla. Uudet tilat Dipolin takapihalla. Osakkailta saatiin voimakasta tukea. Alettiin tutkia toteutus- ja toimittajavaihtoehtoja. TVOn hallitus teki 1970 lopussa periaatepäätöksen 600 MW ydinvoimalaitoksen rakentamisesta. Ensimmäiset TVO-laiset Elisa Paloheimo, sihteeri Erkki Vaara, projekti Raija Rahkonen, kassa Olavi Vapaavuori, käyttö Antti Hanelius Matti Kivijärvi Martti Koponen Ilkka Mikkola Ami Rastas Bengt Nyholm, talous Heikki Kolehmainen, laki 5
Laitospaikka 1970-1972 Kopparnäs ensimmäinen, kariutui. Varalle Bromarvin Storholmen, ensimmäinen julkinen infotilaisuus. Olkiluoto paras. Eurajoki mainosti, mutta alue valtion omistama. Vaihtokauppa: Olkiluoto / Odensö. Metsähallitus kiinnostunut. Tälle vaihtokaupalle oli kuitenkin saatava eduskunnan hyväksyminen. 6
Yleinen mielipide 1970-luvun alussa Ruotsista, USAsta ja Saksasta tuli merkkejä ydinvoiman vastustuksesta, ei vielä Suomessa. Teollisuuslaitosten sijoittuminen saaristoon oli kuitenkin herkkä asia: oli välillä hoidettu salassa, huhuja liikkui. 7
TVOn tiedottamisen periaatteet Huhujen sijasta avoin tiedottaminen ilman viivettä: Bromarvissa, myöhemmin Eurajoella ja käytetyn ydinpolttoaineen vaihtoehtoisilla sijoituspaikoilla. Tämä oli TVOn avoimen tiedottamisen alku. Lehdistö pidettiin ajan tasalla, annettiin luottamuksellista ennakkotietoa. Infotilaisuus Eurajoella joulukuussa 1973 8
Laitostoimittajien vertailut 1971-1972 Kauppapoliittisesti herkkä hanke, edettiin varovasti. Ei tarjouskilpailua vaan teknillistaloudellisia selvityksiä. Ei-valtiollinen ydinvoimayhtiö OKG oli esikuvana. Kokonaistoimitus, avaimet käteen. Toimittajavaihtoehdot Westinghouse PWR, USA + GEC, UK General Electric BWR, USA + Brown Boveri, Sveitsi Combustion Engineering PWR, USA + Brown Boveri ASEA-ATOM BWR, Ruotsi + STAL, Ruotsi 9
Politiikka mukaan Vielä 1970-luvulla ulkomaankauppa-poliittisia ulottuvuuksia. Westerlund piti yhteyttä presidentti Kekkoseen joka seurasi tarkasti TVOn hanketta. Jatkuvaa yhteyttä pidettiin poliittisiin päättäjiin ja puolueisiin (Harry Mildh, Heikki Kolehmainen). Vasemmisto piti TVOn hanketta turhana: sähkön suurtuotanto tulisi kuulua yhteiskunnan voimantuottajille. N.s. vihreä valo länsimaiselle hankinnalle saatiin presidentiltä syyskuussa 1972. 10
Neuvottelut ASEA-ATOMin kanssa Teknillis-taloudelliset selvitykset muuttuivat tarjousneuvotteluiksi. Loppusuoralla Westinghouse ja ASEA- ATOM (AA). TVOn hallitus päätti 27.10.1972 aloittaa neuvottelut AA:n kanssa 660 MW BWRlaitoksen avaimet käteen toimituksesta. Aikaisemmin sovittujen ehtojen lisäksi edellytettiin varavoimatakuuta. Perustelut A-An valinnalle Hinta vähän edullisempi kuin kilpailijan. Eskalaatiokatto 15 %. Toimitusluoton ehdot hyvät. AA puoliksi ASEAn ja Ruotsin valtion omistama Suomen hallituksen kanta että vakavasti harkittava tilaamista Ruotsista 11
AA:n valintaan vaikuttavia teknisiä seikkoja AA / ASEA:n kokonaisvastuu toimituksesta oli erittäin selvä. Turbiinin toimittaja STAL-LAVAL AB kuului ASEA-konserniin. BBC:n lisenssi. Reaktorin rakenne selkeä, mm. integroidut kiertovesipumput. Joskaan AA:lla ei vielä ollut käyttöön otettua referenssilaitosta, niin tilattuja ja rakenteilla oli useita. AA lupasi huomattavia alihankintoja Suomesta. 12
Tilanne politisoituu pahemmin 1972 lopussa Rakennuslupa-anomus oli jätetty KTMlle mutta lupa oli vielä antamatta. Vasemmisto asetti ehdoksi IVOn mukaantulon, mutta IVO oli laimeasti kiinnostunut. Kansliapäällikkö Bror Wahlroosin kompromissiehdotus ns. julkisen sektorin omistusosuudesta (40%) TVOssa ratkaisi asian. KTM periaatesuostumus saatiin jouluna 1972. 13
Varsinaiset sopimusneuvottelut TVO neuvotteli vuoden 1973 alussa toimitusehdoista vain AA:n kanssa, kilpailijaa ei siis enää ollut. Lopullinen tilaus oli vielä kaukana. AA:n eritelty tarjous talvella 1973. TVOn koko henkilökunnan lkm 17 Tarjous (mapit taustalla)otetaan vastaan TVOn Niittykummun toimistossa 02/1973. Edessä TVOn tarjoskysely joka oli laadittu Motor- Columbus:in avustuksella 14
OL1 Letter of Intent Tärkeimmät sopimusasiat ratkaistiin kevään 1973 aikana. TVO allekrjoitti LofI:n 21.5.1973. Hirvittävän jännittävä Olkiluodon maanvaihtokysymyksen käsittely eduskunnassa 31.5.1973 päättyi myönteisesti. AA allekirjotti LofI:n vasta 13.61973. TVOn hallintoneuvosto seurasi jännittyneenä eduskuntakäsittelyä kokouksessaan 31.5. 1973 puhelinyhteydessä eduskuntataloon. 15
OL1 Terms & Conditions. Lopullinen hankintasopimus Kaupalliset neuvottelut toimitus- ja maksuehdoista (T&C) saatiin päätökseen ja parafoitiin 31.7.1973. Erillinen generaattorisopimus oli lisätty. T&C-neuvottelut kuitenkin jatkuivat. Lisättiin optio toisesta laitosyksiköstä, OL2. OL1 lopullinen hankintasopimus allekirjoitettiin 27.3.1974 ravintola Savoyssa. Allekirjoittajat Lars Halle, AA Curt Nicolin, ASEA Björn Westerlund, TVO Wolter Westerholm, TVO Magnus v Bonsdorff, TVO 16
TVOn velvoitteet TVOn omat työt, jotka alkoivat Olkiluodossa kesällä 1973. TVOlle kuuluva rakentamisen ja toimitusten valvonta. TVO vastuussa koko hankkeesta säteilyviranomasiin (SFL) nähden. Turvallisuustoimikunta. Hallitus päätti perustaa rakennustoimikunnan, puheenjohtaja Wolter Westerholm TVOlle kuuluvat työt mm. Mannsiirto ja louhinta. TVOlle kuuluvat laitospaikan muut valmistelut. Tieyhteydet. Sähköverkostoon liittyminen. Väylä ja satama. Kaavoittaminen. Vesihuolto. Majoituskylä. Kuvassa metsänhakkuita ja maansiirtoa Olkiluodossa kesällä 1973 17
Turvallisuus SFL > Säteilyturvallisuuslaitos STL 1975 > STUK 1984. Loviisan työt kulkivat hiukan edellä. Omistajien totuttelu STLn tinkimättömään valvontaan. Saumaton kanssakäyminen STL / TVO, avoin ja ilman byrokratiaa. Turvallisuuskulttuuria kehitettiin jo rakennus- ja käyttöönottovaiheessa. 18
Ympäristöselvitykset TVOn aloitteesta tehtiin 1972 Olkiluodon ympäristön perustilan kartoittaminen ( vapaaehtoinen YVA ). STL hyväksyi 1977 käytönaikaisen säteilytarkkailuohjelman. 19
OL1 syksy 1975 OL1 rakentaminen alkaa Atomienergialain mukainen rakennuslupa KTM:ltä 31.1.1974. AA aloitti rakennustyöt 1.2.1974. Rakennustyöt suoritti Työyhtymä Atomirakennus. 20
OL1 peruskiven muuraus 12.8.1974 21
TVO tilaa toisen yksikön OL2 OL1:n peruskiven muurauksen yhteydessä 12.8.1974 TVO ilmoitti tilaavansa toisen yksikön, OL2, AA:lta saamansa option mukaisesti. TVO otti vastuulleen rakennustyöt. Rakentajaksi tuli Työyhtymä Jukola. Rakennustyöt alkoivat 4.8.1975 ja päättyivät 1.10.1978 kuten sovittu. 22
Vastoinkymisiä rakentamisessa Työhäiriöt ja lakot 1975. Suojarakennuksen valuviat 1975. Tulipalo reaktorirakennuksessa 8.2.1976, 44 Mmk vahingot, ei henkilövahinkoja. Kustannusvaikutuksista päästiin AA kanssa sopimukseen 1975 ja 1976 (Principavtal I ja II). Tulipalo OL1 rektorirakennuksessa 8.2.1976 23
Raskaat laitetoimitukset, OL1 ja 2 Reaktorin paineastia, 600 tonnia: Uddcomb Sweden AB, Karlskrona Turbiinit: STAL-LAVAL AB, Finspång Generaattorit: ASEA, Västerås Päämuuntajat: Oy Strömberg Ab Reaktorin sisäosia: Oy Finnatom Ab 24
OL1 ja 2 käyttöönotto ja käyttö Käyttöosasto 1971. Käyttöhenkilöstö palkattiin ja koulutettiin 1975 alkaen. Simulaattorikoulutus 1977. TVOn käyttöosasto hoiti laitosten käyttöönotot AAn alaisuudessa. Oma koulutussimulaattori 1989-90. Pitkän tähtäimen huollon, kunnossapidon, modernisointi- ja tehonkorotushankkeiden suunnittelu aloitettiin. Motto aina uuden veroisina. 25
Polttoainehankinta Ensimmäinen uraanierä Kanadasta. UF 6 konversio Ranskassa. OL1 väkevöinti NL:ssa, sopimus 1974 alussa. Pa-nippujen valmistus: AA, Västerås OL2 väkevöintisopimus mutkistui, NL:n viisumit 09/1974 peruutettiin. Viisumit saatiin, sopimus 08/1976. Väkevöidyn uraanin kuljetussäiliö 26
OL1 ja 2 koekäyttö. Generaattorivaikeudet OL1 tahdistettiin verkkoon 2.9.1978 ja OL2 1.2.1980. Laitosten generaattoreiden vesijäähdytetyissä roottoreissa ilmeni vakavia vikoja. TVO hankki H 2 -jäähdytetyt varageneraattorit BBC:lta. TVO uhkasi laitosten rejektoinnilla. AA suunnitteli ja toimitti 1981 kokonaan uuden typpiset roottorit. 27
Rahallisista vaatimuksista neuvoteltiin 1980-82 Final Takeover FTO Vaatimusten ja vastavaatimusten summa oli pahimmillaan yli puoli mrd markkaa, mutta sovintoon päästiin. Laitosten pidennetty koekäyttö onnistui ja TVO suoritti AA:lle kertakaikkisena korvauksena 84 Mmk. OL2 vastaanotto (FTO) allekirjoitettiin 1.7.1982. OL1 vastaanotto (FTO) oli tapahtunut jo syksyllä 1979. 28
OL1 ja 2 hankkeen kokonaishinta 1982 OL1 OL2 Yhteensä 1944 Mmk 2555 Mmk 4499 Mmk (756 M EUR) Vaihtolatauspolttoainetta 0278 Mmk Hankkeen kokonaishinta 4777 Mmk (803 M EUR) 29
Hankkeen rahoitus TVOn lainasalkku 1980 n. 4,1 mrd mk, 1/3 kotimaista laina Ulkomaiset luotot olivat olleet jopa 4/5 lainasalkusta. Osakepääoma n. 800 Mmk. Rahoituskriisi 1975-77, Suomen Pankki ei sallinut ulkomaisten luottojen nostoja. TVO:lla 1977 valtion lainatakauksia 1840 Mmk, vuodesta 1984 lähtien nimivakuudella (Mankala-periaate). Luottoriskiluokitus erinomainen. TVOn veroton tuotantohinta 1984 12 p/kwh (20 /MWh) 30
Maaottelu Suomi Ruotsi Mahdollisia syitä kättökertoimien eroon L o a d fa c to r 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 NPP OVERALL LOAD FACTORS 1980-2009 I N S W E D E N A N D F I N L A N D 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Year World average load factor 2009 D at a so u r c e : IA E A P R I S 2 0 1 0 FINLAND SWEDEN Suomen ydinvoima yksikäsitteisesti perusvoimatuotantoa. Ydinvoiman osuus Ruotsissa n. puolet ja on balansoitava vesivoiman kanssa. Coast-down:eja ja huoltoseisakkeja alussa venytetty. Suomessa johdonmukaista pitkän tähtäimen huollon, kunnossapidon, modernisointi- ja tehonkorotushankkeiden suunnittelua Ruotsissa varsinkaan ei viime vuosina 31
KIITOS! 32