Ydinenergian viestinnän alku Case TVO

Transkriptio

1 Emvebe Nuclear Consulting Ydinenergian viestinnän alku Case TVO Magnus von Bonsdorff Teollisuuden Voima Oyj:n toimitusjohtaja ATS Energiakanava ja ATS Seniorit Ydinenergiaviestinta seminaari

2 Johdanto Teollisuuden Voima Oyj:n toiminta alkoi Ta rkeita sidosryhmia olivat ta llöin omistajat, viranomaiset, poliittinen johto, puolueet. En tule ta ssa ka sittelema a n na ihin tahoihin kohdistuvaa yhteydenpitoa ja viestinta a. Keskityn tarkkailemaan miten TVO viestinna lla a n kehitti luottamusta ja tukea ydinvoimahankkeilleen ja itselleen, ensin paikallisella tasolla ja sitten yha laajemmin. Ta sta syntyi la helta kauas -vaikutus jolla myöhempina vuosina oli ratkaiseva merkitys ydinvoiman tuelle Suomessa. Ydinenergian viestinna n alku, Case TVO

3 La htötilanne Miksi TVO? Maamme ja erityisesti (puunjalostus)teollisuuden sa hkön tarve oli rajussa kasvussa. Teollisuus oli perinteisesti huolehtinut tarvitsemansa sa hkön tuotannosta eika halunnut joutua voimaa ostamaan. Kuusitoista teollisuusyritysta perustivat 1969 Teollisuuden Voima Oy:n omia perusvoiman tarpeita tyydytta ma a n. Tavoitteena oli usean sadan megawatin voimalaitos. Pian todettiin optimaalinen yhdistelma : prosessiteollisuuden jatkuva tehontarve ja ydinvoiman taloudellisesti edullisin jatkuva tuotantomuoto. 2

4 TVO:n toimintaympa ristö 1970 Ydinvoima oli seka ulko- etta sisa poliittisesti herkka asia. Ydinvoimaa tosin ei Suomessa varsinaisesti vastustettu. Ydinvoiman vastustus oli muualla nousussa, kuten myös vihrea t ympa ristöliikkeet. Vasemmisto ei hyva ksynyt muita kuin Imatran Voimaa suurvoiman ja ydinvoiman tuottajaksi. 3

5 Laitosvaihtoehtojen ns. teknillis-taloudelliset vertailut TVO eteni varovasti: ei julistettu avointa tarjouskilpailua. Viranomaiset ja ylin poliittinen johto seurasivat tarkkaan. Laitoksen tehoksi edellytettiin n. 600 MW ja toimitusmuodoksi avaimet-ka teen. Usealta reaktori- ja turbiinivalmistajalta saatua tietoa verrattiin. ASEA-ATOM AB valittiin syksylla MW BWR laitoksen toimittajaksi. 4

6 Laitospaikka Laitospaikan löyta minen: Kopparna s > Bromarv > Olkiluoto. Uskottava laitospaikkavaihtoehto oli va ltta ma tön. Kopparna sin vaihtoehto menetettiin IVO:lle syksylla Bromarvista hankittiin va littöma sti ta ma n ja lkeen maa-alue alustavaksi laitospaikaksi. Olkiluotoa kuitenkin pidettiin parhaimpana vaihtoehtona. Eurajoen seka Rauman kaupungin ja maalaiskunnan isa t toivoivat TVO:n tuloa Olkiluotoon. 5

7 TVO:n nopean ja avoimen tiedottamisen alku 1 Rannikkoseutujen asukkaita olivat huolestuttaneet era a t salamyhka iset teollisuushankkeet, mm. öljynjalostamot ja autotehdas ja na iden sijoittaminen. Ta sta viisastuneena pa a timme noudattaa ennenna kema ttöma n avointa tiedotuslinjaa. TVO kutsui suureen yleisötilaisuuteen Bromarvissa , va littöma sti sen ja lkeen kun oli kerrottu kunnalle ja julkisuuteen ydinvoimahankkeesta. Kuulijoita saapui noin 500 Bromarvin Kotiseututalolle. Tietoa annettiin hankesuunnitelmasta, tulevista ympa ristöselvityksista, todenna köisista vaikutuksista ympa ristöön ja seutuun. Huolestuneitakin kysymyksia tuli ja niihin vastattiin rehellisesti parhaan kyvyn mukaan. Viittauksia oli myös Ruotsissa viria va a n ydinvoimakritiikkiin. 6

8 TVO:n nopean ja avoimen tiedottamisen alku 2 Samankokoinen yleisötilaisuus pidettiin vuotta myöhemmin Eurajoella ASEA-ATOM:in tultua valituksi laitostoimittajaksi ja Olkiluoto varsinaiseksi laitospaikaksi. Na ma TVO:n aloitteesta pidetyt yleisötilaisuudet olivat ydinvoimahankkeiden ensimma iset yleiset kuulemiset. Niista tuli myöhemmin lakisa a teisia ja ne liitettiin ydinlaitosten lupamenettelyn osaksi. 7

9 Olkiluodon paikallisviestinta kehittyy Paikallisviestinta kiihtyi kun Olkiluodon alueen hankinta valtiota oli varmistunut ja OL1 rakennustyöt oli aloitettu TVO:n tiedotuspa a lliköksi palkattiin Leena Kojonen ja 1975 Taina Engros (ent. Salonen). Vierailukeskus avattiin Vierailutoiminta on ollut keskeinen TVO:n viestinna n elementti. Vierailijoita oli jo alkuvuosina toista kymmenta tuhat. Lehdistötilaisuuksia pidettiin sa a nnöllisesti seka tarpeen mukaan. Mediaan pidettiin jatkuva yhteys. Julkaisutoimintaa kehitettiin. 8

10 Luottamusta luodaan laajemmin Eurajoen asukkaille ja pa a tta jille ja rjestettiin alkuvuosina lukuisia tiedotustilaisuuksia, samoin la hikuntien pa a tta jille. Viestinta ympa ristökuntien pa a tta jille vakiintui kun Rauman kaupunginjohtaja Uljas Ma kela n aloitteesta 1979 muodostettiin Ympa ristökuntien ja TVO:n yhteistyötoimikunta, KYT. Kahdeksan kunnan kunnanvaltuustot nimea va t edustajansa KYT:iin. 9

11 Ka ytetyn polttoaineen loppusijoitus TVO alkoi 1983 selvitta a ka ytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamista valtioneuvoston pa a töksen mukaisesti. TVO laajensi viestinta toimintansa uusille paikkakunnille joissa kalliopera tutkimuksia tehtiin. Samoja viestinna n periaatteita ja toimintatapoja kuin Olkiluodossa sovellettiin. Kunnallisille elimille tiedotettiin hankkeista ja tiedotustilaisuuksia pidettiin paikkakunnan asukkaille. Vastustavia mielipiteita tuotiin usein esille. Ne na yttiva t monesti olevan paikkakunnan ulkopuolelta organisoituja. 10

12 Lopuksi TVO:n soveltamat ydinvoiman avoimen ja va littöma n viestinna n periaatteet olivat alkuaikoina jopa innovatiiviset. Ta na a n ne ovat alalle arkipa iva a. Tehokasta ydinalan viestinta a ja yhteiskuntasuhteita on edelleen ylla pidetta va. Toivotan kaikille ydinalan viestinna n kanssa toimiville hyva a menestysta! 11

13 KIITOS!