Kuvat/Bilder: Österbottens förbund / Pohjanmaan liitto, Staden Jakobstad / Pietarsaaren kaupunki, Vaasa Parks, Technobotnia, Mellersta Österbottens yrkeshögskola / Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Svenska yrkeshögskolan, Skogscentralen / Metsäkeskus, Forststyrelsen / Metsähallitus, Vacon, Wärtsilä, Nautor, Vesa Palosaari, Heikki Järvinen. Sammanfattning av Österbottens landskapsprogram 2007-2010 Pohjanmaan maakuntaohjelman 2007-2010 tiivistelmä Jakobstad Pietarsaari Starkt och energiskt Österbotten Vahva, energinen Pohjanmaa Vasa Vaasa Kaskö Kaskinen Kristinestad Kristiinankaupunki Sandšgatan 6 Hietasaarenkatu 6 PB 174 PL 174, 65101 VASA VAASA, Finland Tfn/Puh. (06) 320 6500, Fax (06) 320 6550 info@obotnia.fi www.obotnia.fi
2 Inledning Johdanto 3 Vision för Österbotten 2020: ÓVŒrt sterbotten lever, všxer och utvecklas fršmst bland landskapen. Vi kombinerar delaktighet, konkurrenskraft, hœllbar utveckling.ó Pohjanmaan visio 2020: ÓPohjanmaamme elšš, kasvaa ja kehittšš maakunnista parhaiten. MeillŠ yhdistyvšt osallisuus, kilpailukyky, kestšvš kehitys.ó Dynamiskt och företagsamt Österbotten Två språk, ett mål är namnet på Österbottens landskapsöversikt och framtidsvision. För att nå visionen krävs långsiktigt engagemang och välfungerande samarbete. Det viktigaste verktyget för att förverkliga denna plan är landskapsprogrammet, som utarbetas för fyra år i taget. Landskapsprogrammet ger riktlinjerna för utvecklingen Det behövs strategisk planering för att säkerställa att Österbotten klarar sig bra och utvecklas. I planeringen deltar alla aktörer som är med om att utveckla regionen. Tillsammans har aktörerna funnit en gemensam vilja för att genomföra landskapsöversikten genom landskapsprogrammet. Det innehåller de viktigaste riktlinjerna och projekten genom vilka landskapet utvecklas under åren 2007 2010. Med hjälp av landskapsprogrammet säkerställs den kontinuerliga förbättringen av Österbottens konkurrenskraft. Genom att genomföra landskapsprogrammet får vi ett attraktivare landskap och mer energiska invånare. I ett dynamiskt landskap klarar sig både invånare och företag bra. Framåtanda skapar bra näringsstruktur Landskapen är intensivt med i de allt snabbare förändringarna i samhället. För att klara sig i konkurrensen utvecklar landskapet Österbotten förmågan att upptäcka möjligheter och förändringsbehov och förmågan att utnyttja dem genom att sporra österbottningarna till allt större företagsamhet. Framåtanda leder till en bra näringsstruktur och bättre produktivitet. Den ger oss nya företag och arbetsplatser, den möjliggör tillgång på kunnig arbetskraft och åstadkommer välfungerande service som skapar välfärd och trygghet. Nationella särskilda program - Kompetenscentrumprogrammet för Västra Finland - Regioncentrumprogrammen: Jakobstadsregionen, Vasaregionen - Skärgårdsprogrammet - Det landsbygdspolitiska helhetsprogrammet Kansalliset erityisohjelmat - Länsi-Suomen osaamiskeskusohjelma - Aluekeskusohjelmat: Pietarsaaren seutu, Vaasanseutu - Saaristo-ohjelma - Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma - Österbottens förbund - de ekonomiska regionerna - kommunerna - samkommunerna - regionala utvecklingsbolag: Vasaregionens Utveckling Ab VASEK, Ab Jakobstadsregionens Näringscentral Concordia, Ab Företagshuset Dynamo - Pohjanmaan liitto - seutukunnat - kunnat - kuntayhtymät - alueelliset kehittämisyhtiöt: Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, Oy Pietarsaaren Seudun Elinkeinokeskus Concordia, Yritystalo Dynamo Oy Nationella strategier Statsrådets beslut om riksomfattande mål för den regionala utvecklingen 15.1.2004 Landskapsprogrammet Landskapets gemensamma vilja bygger på Landskapsöversikten Två språk, ett mål målsättning: En klar, på olika nivåer samordnad gemensam vilja för landskapet, genom vilken man kan påverka hur finansieringen riktas Kansalliset strategiat Valtioneuvoston päätös kansallisista alueiden kehittämistavoitteista 15.1.2004 Maakuntaohjelma Maakunnan yhteinen tahtotila perustuen Maakuntasuunnitelmaan Kaksi kieltä, yhtä mieltä tavoitteena: Selkeä, eri tasoilla yhteensovitettu maakunnan tahtotila, jolla pystytään vaikuttamaan rahoituksen suuntaamiseen EU-program - Programmet för regional konkurrenskraft och sysselsättning (ERUF, ESF), genomförs i området för Västra Finlands Allians (WFA): Österbotten, Birkaland, Mellersta Finland, Södra Österbotten och Satakunta - Det regionala landsbygdsprogrammet (EJFLU) - Aktionsgruppernas program enligt LEADER-systemet: Studiefrämjandet i Österbotten r.f., YHYRES r.y. - EU:s mål för territoriellt samarbete (Botnia-Atlantica) Finland: Österbotten, Mellersta Österbotten, Satakunta Sverige: Västerbotten, Västernorrland, Nordanstigs kommun Norge: Nordland fylke Sektorförvaltningen - Österbottens TE-central: AM, HIM (framöver arbets- och näringsministeriet), JSM - Länsstyrelsen i Västra Finlands län: UVM, SHM - Västra Finlands miljöcentral: MM, JSM - Vägförvaltningen/Vasa vägdistrikt, Sjöfartsverket/Västra Finlands farledsenhet: KM EU-ohjelmat - Alueellinen kilpailukyky ja työllisyysohjelma (EAKR ja ESR), toteutusalue: Länsi-Suomen Allianssi (WFA): Pohjanmaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta - Alueellinen maaseutuohjelma (EMR) - Toimintaryhmien LEADER-toimintatavan mukaiset ohjelmat: Studiefrämjandet i Österbotten r.f., YHYRES-kehittämisyhdistys ry. - EU:n alueellisen yhteistyön tavoite (Botnia-Atlantica): Suomi: Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Satakunta Ruotsi: Västerbotten, Västernorrland, Nordanstigs kommun Norja: Nordland fylke Sektorihallinto - Pohjanmaan TE-keskus: TM, KTM (jatkossa työ- ja elinkeinoministeriö), MMM - Länsi-Suomen lääninhallitus: OPM, STM - Länsi-Suomen ympäristökeskus: YM, MMM - Tiehallinto/Vaasan tiepiiri, Merenkulkulaitos/ Länsi-Suomen väyläyksikkö: LVM Dynaaminen ja yritteliäs Pohjanmaa Kaksi kieltä, yhtä mieltä on Pohjanmaan maakuntasuunnitelman nimi ja tulevaisuuden visio. Sen saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista ja saumatonta yhteistyötä. Tärkein väline tämän suunnitelman toteuttamisessa on neljäksi vuodeksi kerrallaan laadittava maakuntaohjelma. Kehittämisen suuntaviivat maakuntaohjelmasta Pohjanmaan menestymisen ja kehittymisen varmistamiseksi tarvitaan strategista suunnittelua. Siihen osallistuvat kaikki toimijat, jotka ovat mukana alueen kehittämisessä. Yhdessä nämä ovat luoneet maakuntasuunnitelman toteuttamisen tahtotilan maakuntaohjelman. Se sisältää merkittävimmät toimintalinjat ja hankkeet, joiden avulla maakuntaa kehitetään vuosina 2007 2010. Maakuntaohjelman avulla varmistetaan Pohjanmaan kilpailukyvyn jatkuva parantuminen. Sen toteuttaminen kasvattaa maakunnan vetovoimaa ja lisää asukkaiden elinvoimaa. Vireässä maakunnassa menestyvät sekä asukkaat että yritykset. Dynaaminen kyvykkyys luo hyvän elinkeinorakenteen Maakunnat ovat kiinteästi mukana yhteiskunnan kiihtyvässä muutoksessa. Menestyäkseen kilpailussa Pohjanmaan maakunta vahvistaa kykyä nähdä mahdollisuudet ja muutostarpeet sekä taitoa hyödyntää niitä kannustamalla asukkaitaan yhä suurempaan yritteliäisyyteen. Tämä johtaa hyvään elinkeinorakenteeseen ja parempaan tuottavuuteen. Sen avulla synnytetään yrityksiä ja työpaikkoja, mahdollistetaan osaavan työvoiman saatavuus ja saadaan aikaan toimivia palveluja, jotka luovat hyvinvointia ja turvallisuutta.
4 Österbottens utgångsläge Pohjanmaan lähtökohdat 5 Våra styrkor ger ett bra avstamp! De utvecklingssteg som slås fast i landskapsprogrammet utgår från landskapets nuläge. Till Österbottens starka sidor hör en mångsidig näringsstruktur, ett gott företagsklimat, en stark sammanhållning, ett utmärkt tvåspråkigt utbildningsutbud och en unik natur. Styrkorna skapar en god grund för att utveckla Österbotten. Ett mångsidigt näringsliv är utgångspunkten för utvecklingen En stark, internationellt konkurrenskraftig industri och företag inom ett brett spektrum av branscher hör till styrkorna i Österbottens näringsliv. Energi- och metallindustrin, trä- och skogsindustrin samt båt- och plastbranschen hör till de viktigaste näringsgrenarna. Vid sidan om de traditionella industribranscherna är mediebranschen och speciellt produktionen av digitala innehåll på frammarsch. Typiskt för Österbotten är också vår anrika, mångsidiga jordbruksproduktion. Styrkor ger utvecklingsenergi Eftersom landskapet Österbotten siktar mot framtiden från en sedan tidigare stark grund är utvecklingsmöjligheterna utmärkta. Befolkningsmängden i landskapet ökar och sysselsättningsläget är gott. Det konkurrenskraftiga utbildningssystemet ger en mycket god utgångspunkt för tillgången på kompetent arbetskraft och utvecklingen av företagsamheten. Den kulturella mångfalden, den starka tvåspråkigheten och sammanhållningen ger landskapet dess särprägel. Tack vare dem är kulturlivet livligt, föreningsverksamheten aktiv och de sociala nätverken starka. Österbottens styrkor mångsidig industri gott sysselsättningsläge gediget tvåspråkigt utbildningsoch forskningssystem goda trafikförbindelser toppkunnande inom energisektorn mångsektoriell SME-verksamhet livligt kulturliv stark primärproduktion ren natur Österbottens möjligheter stärka innovationssystemet samt forsknings- och utvecklingsverksamheten stärka internationella kluster och tillväxtföretag skapa nya tillväxtbranscher främja företagande utveckla energi-, medie- samt plast- och båtbranscherna främja aktiv arbetsrelaterad invandring förbättra trafikförbindelser utveckla servicesektorn utveckla genuin samarbetskultur utveckla naturmiljöer utveckla turism som bygger på kulturmiljöer och skärgårdens dragningskraft reformen av kommun- och servicestrukturen Vahvalta pohjalta ponnistamme pitkälle! Maakuntaohjelman määrittelemät kehitysaskeleet lähtevät liikkeelle siitä, millainen maakuntamme nyt on. Pohjanmaan vahvuuksia ovat monipuolinen elinkeinorakenne, hyvä yritysilmasto, vahva yhteisöllisyys, erinomainen kaksikielinen koulutustarjonta ja ainutlaatuinen luonto. Vahvuudet antavat hyvän pohjan Pohjanmaan kehittämiselle. Monipuolinen elinkeinoelämä on kehittämisen lähtökohta Pohjanmaan elinkeinoelämän vahvuuksia ovat vahva, kansainvälisesti kilpailukykyinen teollisuus ja se, että yritykset toimivat useilla eri toimialoilla. Merkittävimpiä toimialoja ovat energia- ja metalli-, puu- ja metsäteollisuus sekä vene- ja muoviala. Perinteisten teollisuudenalojen rinnalle ovat nousemassa media-ala ja erityisesti sen digitaalinen sisällöntuotanto. Pohjanmaalle on tyypillistä myös monipuolinen maataloustuotanto, jolla on pitkät perinteet. Vahvuuksista kehittämisvoimaa Koska Pohjanmaan maakunta suuntaa tulevaisuuteen jo ennestään vahvalta pohjalta, sen kehitysmahdollisuudet ovat erinomaiset. Maakunnan väestö kasvaa ja työllisyystilanne on hyvä. Kilpailukykyinen koulutusjärjestelmä antaa erittäin hyvän lähtökohdan osaavan työvoiman saannille ja yrittäjyyden kehittämiselle. Pohjanmaalle erityispiirteensä tuovat monikulttuurisuus, vahva kaksikielisyys ja voimakas yhteisöllisyys. Niiden ansiosta kulttuurielämä on vilkasta, yhdistystoiminta vireää ja sosiaaliset verkostot vahvoja. Pohjanmaan vahvuudet monipuolinen teollisuus hyvä työllisyystilanne vahva kaksikielinen koulutusja tutkimusjärjestelmä hyvät liikenneyhteydet energia-alan huippuosaaminen monialainen pk-yritystoiminta vilkas kulttuurielämä vahva alkutuotanto puhdas luonto Pohjanmaan mahdollisuudet innovaatiojärjestelmän sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen kansainvälisten klustereiden ja kasvuyritysten vahvistaminen uusien kasvualojen synnyttäminen yrittäjyyden edistäminen energia-, media- sekä muovi- ja venealan kehittäminen aktiivisen työperusteisen maahanmuuton edistäminen liikenneyhteyksien parantaminen palvelusektorin kehittäminen aidon yhteistyökulttuurin kehittäminen luonnonympäristöjen kehittäminen kulttuuriympäristön ja saariston vetovoimaisuuteen perustuvan matkailun kehittäminen kunta- ja palvelurakenneuudistus
6 Utvecklingsstrategier Kehittämisstrategiat Kehittämisstrategiat Utvecklingsstrategier 7 Riktlinjerna för strategisk utveckling av Österbotten Pohjanmaan strategisen kehittämisen suuntaviivat Landskapsprogrammet definierar fyra strategiskt viktiga riktlinjer för Österbottens utveckling. Varje riktlinje består av flera projekt och projekthelheter som genomförs inom en ekonomisk region, ett landskap eller som samarbete mellan flera landskap. Maakuntaohjelma määrittelee Pohjanmaan kehittymiselle neljä strategisesti tärkeää toimintalinjaa. Kukin toimintalinja koostuu useista hankkeista ja hankekokonaisuuksista, joita toteutetaan seutukunnallisesti, maakunnallisesti tai usean maakunnan yhteistyönä. De projekt som siktar på att öka Österbottens konkurrenskraft åren 2007 2010 har delats upp i fyra olika riktlinjer: Vuosina 2007 2010 Pohjanmaan kilpailukyvyn kehittämiseen tähtäävät hankkeet on jaettu neljään eri toimintalinjaan: 1. Utveckla innovationssystemet och kunnandet Genom att utnyttja nya innovationer dvs. utnyttjade konkurrensfördelar och mångsidigt kunnande gynnar vi ett företagsklimat som skapar flera företag, arbetsplatser och välfungerande tjänster. 1. Innovaatiojärjestelmän ja osaamisen kehittäminen Käyttämällä hyväksi uusia innovaatioita eli hyödynnettyjä kilpailuetuja ja monipuolista osaamista edistämme sellaista yrittäjyysilmastoa, joka luo lisää yrityksiä, työpaikkoja ja toimivia palveluja. 2. Förbättrad tillgänglighet, balanserad regionstruktur och decentraliserad energiproduktion Landskapets tillgänglighet garanteras av utmärkta trafikförbindelser. En balanserad regionstruktur ger välfärd i både stadsregionerna och på landsbygden. 3. Utveckla det sociala kapitalet Tillit, aktivitet, tät växelverkan, gemensamma mål dessa skapar socialt kapital som ökar välfärden och ger invånarna en känsla av trygghet och kontinuitet. Ett livligt förenings-, idrotts- och kulturliv ger invånarna möjligheter att delta och utöva hobbyer. 4. Främja naturens och miljöns välbefinnande Landskapets dragningskraft förutsätter att vi hela tiden visar omsorg om livsmiljön, värnar om den unika naturen och arbetar för att öka miljökunskapen. 2. Saavutettavuuden, tasapainoisen aluerakenteen ja hajautetun energiantuotannon kehittäminen Erinomaiset liikenneyhteydet takaavat maakuntamme hyvän saavutettavuuden. Tasapainoinen aluerakenne tuo hyvinvointia sekä kaupunkialueille että maaseudulle. 3. Sosiaalisen pääoman kehittäminen Luottamus, aktiivisuus, tiivis vuorovaikutus, yhteiset tavoitteet niistä syntyy sosiaalista pääomaa, joka lisää hyvinvointia ja tuo asukkaille turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta. Vilkas yhdistys-, urheilu- ja kulttuurielämä antavat asukkaille mahdollisuuksia osallistua ja harrastaa. 4. Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin edistäminen Maakunnan vetovoima edellyttää jatkuvaa elinympäristöstä huolehtimista, ainutlaatuisen luonnon vaalimista ja ympäristöosaamisen edistämistä. Genomförande och uppföljning av landskapsprogrammet Landskapsprogrammet, som görs för fyra år i taget, definierar riktningen och målen för landskapets utveckling och de åtgärder som genomförs med nationella medel (statens budgetmedel, landskapsutvecklingspengar, kommunal och privat finansiering) och medel ur EU:s strukturfondsprogram. I landskapsprogrammets finansieringsplan presenteras en uppskattning över behovet av finansiering av åtgärder och centrala projekt. Landskapets finansieringsbehov ur statliga medel specificeras i genomförandeplanen, som utarbetas årligen. I enlighet med den nationella lagstiftningen uppföljs och bedöms genomförandet och konsekvenserna av landskapsprogrammet ur många olika synvinklar. Uppföljningssystemet utvecklas kontinuerligt och resultaten utnyttjas när följande landskapsprogram utarbetas. Maakuntaohjelman toteuttaminen ja seuranta Neljäksi vuodeksi kerrallaan tehty maakuntaohjelma määrittää maakunnan kehittämisen suunnan ja tavoitteet sekä ne toimenpiteet, joita toteutetaan kansallisin (valtion budjettivarat, maakunnan kehittämisraha, kuntien ja yksityinen rahoitus) ja EU:n rakennerahasto-ohjelmien varoin. Maakuntaohjelman rahoitussuunnitelmassa on esitetty arvio toimenpiteiden ja keskeisten hankkeiden rahoitustarpeesta. Vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman yhteydessä yksilöidään maakunnan rahoitustarpeita valtion varoista. Maakuntaohjelman toteutumista ja vaikutuksia seurataan ja arvioidaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti monesta eri näkökulmasta. Seurantajärjestelmää kehitetään jatkuvasti ja seurannan tuloksia käytetään hyväksi seuraavia maakuntaohjelmia laadittaessa. Ekonomiska regioner i landskapet Österbotten - Kyroland - Vasaregionen - Sydösterbotten - Jakobstadsregionen I landskapsprogrammet inkluderar benämningen Vasaregionen både Kyroland och Vasaregionen. Pohjanmaan maakunnan seutukunnat - Kyrönmaa - Vaasan seutu - Suupohjan rannikkoseutu - Pietarsaaren seutu Maakuntaohjelmassa Vaasanseutu käsittää sekä Vaasan että Kyrönmaan seutukunnat.
8 Första riktlinjen: Ensimmäinen toimintalinja: Utveckla innovationssystemet och kunnandet Innovaatiojärjestelmän ja osaamisen kehittäminen Fart på positiv utveckling! Vauhtia positiiviseen kierteeseen! Energiindustrin och andra spjutspetsbranscher stärker Österbottens konkurrenskraft. Kompetent arbetskraft och ett positivt företagsklimat garanterar att företagen är framgångsrika och framgångsrika företag ger nya arbetsplatser. Målet med landskapsprogrammet är att ge ytterligare fart åt denna positiva utveckling. Energiateollisuus ja muut kärkialat vahvistavat Pohjanmaan kilpailukykyä. Osaava työvoima ja positiivinen yrittäjyysilmasto takaavat yritysten menestymisen ja menestyvät yritykset tuovat lisää työpaikkoja. Maakuntaohjelman tavoitteena on lisätä vauhtia tähän positiiviseen kierteeseen. Ideoista yrityksiä, yrityksiin lisää työpaikkoja Från idé till företag, fler arbetstillfällen i företag Ett innovationssystem består av de som producerar ny kunskap och kompetens t.ex. högskolor, forskningsinstitut och företag och de som utnyttjar den nya kunskapen, bl.a. företag. Landskapsprogrammet har som mål att stärka regionens innovationssystem så att nya idéer kan utnyttjas så effektivt som möjligt och landskapet får nya, livskraftiga företag som kan växa. På så sätt får vi nya arbetsplatser och gör landskapet attraktivare. Högskoleenheterna i Vasa och Teknologicentrum Merinova bildar tillsammans Vasa vetenskapspark, som blir kärnan i landskapets innovationssystem. Den gagnar hela landskapet genom att sprida kunskap och nya idéer i nära samarbete med Österbottens förbund, näringslivet och de regionala utvecklingsbolagen. En väsentlig del av uppbyggnaden av landskapets innovationssystem är t.ex. utvecklingen av campusområdet i Jakobstad och utbyggnaden av företagstjänsterna i Sydösterbotten. Det är viktigt att identifiera och utnyttja även nya tillväxtbranscher. Fokus ligger särskilt på att utveckla tillväxtföretag, främja kvinnoföretagande och se till att generationsväxlingar och ägarbyten lyckas. Företagskuvösverksamheten byggs ut i Vasa och Jakobstad och verksamheten utvidgas även till Sydösterbotten. Företagarandan hos unga stimuleras genom att fostran till företagsamhet genomsyrar undervisningsmetoderna på olika stadier från förskola till högskola. Innovaatiojärjestelmän muodostavat uuden tiedon ja osaamisen tuottajat esimerkiksi korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset sekä uuden tiedon hyödyntäjät kuten yritykset. Maakuntaohjelman tavoitteena on vahvistaa alueen innovaatiojärjestelmää siten, että uudet ideat pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti ja maakuntaan saataisiin syntymään uusia, elinvoimaisia ja kasvukykyisiä yrityksiä. Siten saamme lisää uusia työpaikkoja ja kasvatamme maakunnan vetovoimaa. Vaasan korkeakouluyksiköt ja Teknologiakeskus Merinova muodostavat yhdessä Vaasan tiedepuiston, josta kehittyy maakunnallisen innovaatiojärjestelmän ydin. Se palvelee koko maakuntaa osaamisen ja uusien ideoiden levittäjänä toimien tiiviissä yhteistyössä Pohjanmaan liiton, alueen elinkeinoelämän sekä alueellisten kehittämisyhtiöiden kanssa. Esimerkiksi Pietarsaaren kampusalueen kehittäminen ja Suupohjan rannikkoseudun yrityspalveluiden vahvistaminen kuuluvat olennaisena osana maakunnallisen innovaatiojärjestelmän rakentamiseen. On tärkeää tunnistaa ja hyödyntää myös uusia kasvualoja. Huomiota kiinnitetään erityisesti kasvuyritysten kehittämiseen, naisyrittäjyyden edistämiseen sekä sukupolven- ja omistajanvaihdosten onnistumiseen. Yrityshautomotoimintaa vahvistetaan Vaasassa ja Pietarsaaressa ja toiminta ulotetaan myös Suupohjan rannikkoseudulle. Nuoriin puhalletaan yritteliäisyyden henkeä vakiinnuttamalla yrittäjyyskasvatusmallia eri asteilla esiopetuksesta korkeakoulutasolle. Klustrens konkurrenskraft stärks Klusterien kilpailukyky vahvemmaksi Satsningar görs på att utveckla klustren (kompetenskoncentrationerna) inom spjutspetsbranscherna: energi-, el-, metall-, båt-, plast-, medie-, skogs- och träproduktbranschen. Vidareutveckling pågår även i välfärds-, livsmedels- och turismbranschen. De många kompetensbaserade företagstjänsterna i Österbotten, t.ex. revisions-, översättnings- och planeringsbyråer, hör också till de prioriterade sektorerna. Energiindustrin i Österbotten, framför allt i Vasaregionen, är den främsta i landet och värdesätts mycket högt även utomlands. Den för Jakobstadsregionen typiska kompetensen inom båt- och plastbranschen uppskattas också både nationellt och internationellt. I Sydösterbotten finns gediget kunnande inom livsmedelsbranschen, speciellt inom växthusodling. Även skogsindustrin är viktig för landskapet. Ett välfungerande samarbete mellan jordbruket, industrin, forskning, rådgivning och utbildning framhävs vid utveckling av livsmedelsbranschen. Genom att stärka affärs- och produktionskompetensen och nätbyggnaden i dessa och övriga toppkluster blir företagens internationella konkurrenskraft allt bättre. Ett näringslivsforum startas för att stödja utvecklingsarbetet. Det är också viktigt att utveckla samarbetet mellan branscherna. Effektivare samarbete ger synergieffekter, och i gränsytorna mellan branscherna uppstår nya innovationer. Kunnig arbetskraft, trumf i konkurrensen Osaava työvoima on kilpailuvaltti Tillgång på kunnig arbetskraft är en förutsättning för ett fungerande innovationssystem och företagens tillväxt. Yrkesutbildningen inriktas på de sektorer som redan lider av brist på arbetskraft och utbildningen på alla stadier utvecklas till att möta arbetsmarknadens kommande behov. Speciellt uppmärksammas höjningen av personalens kompetensnivå. Internationellt utbildningssamarbete utökas. Ett insatsområde inom utvecklingen av sysselsättningen är unga och utslagningshotade. Deras sysselsättning främjas bl.a. genom utveckling av verkstadsverksamhet. I Österbotten har speciellt områdena runt Närpes och Vasa aktivt tagit emot utländska arbetare. Genom att utnyttja deras erfarenheter av hur invandrarna har anpassat sig och kommit in i arbetslivet kan hela landskapet vara en föregångare i aktiv arbetskraftsinvandringspolitik. Osaavan työvoiman saatavuus on toimivan innovaatiojärjestelmän ja yritysten kasvun edellytys. Ammatillista koulutusta suunnataan työvoimapulasta jo kärsiville aloille ja kaikilla asteilla koulutusta kehitetään työmarkkinoiden tarpeita ennakoiden. Henkilöstön osaamistason kehittämiseen kiinnitetään erityishuomiota. Koulutuksen kansainvälistä yhteistyötä vahvistetaan. Yksi työllisyyden kehittämisen painopistealue on nuorten ja syrjäytymisuhanalaisten työllistyminen, jota edistetään esimerkiksi työpajatoiminnan kehittämisen avulla. Pohjanmaalla varsinkin Närpiön ja Vaasan seudut ovat aktiivisesti ottaneet vastaan ulkomaalaisia työntekijöitä. Hyödyntämällä näitä kokemuksia maahanmuuttajien sopeutumisesta ja työllistymisestä koko Pohjanmaa voi olla edelläkävijä aktiivisessa työperusteisessa maahanmuuttopolitiikassa. Erityisesti kärkitoimialojen energia-, sähkö-, metalli-, veneja muovi-, media-, metsä- ja puutuotealat klustereiden eli osaamiskeskittymien kehittämiseen panostetaan. Kehitystyön kohteena ovat myös hyvinvointi-, elintarvike- sekä matkailualat. Yhtenä painopistealueena ovat myös osaamiseen pohjautuvat yrityspalvelut kuten tilitoimistot, käännöstoimistot ja suunnittelutoimistot, joita Pohjanmaalla on runsaasti. Pohjanmaan ja erityisesti Vaasanseudun energiateollisuus edustaa maan huippua ja on myös kansainvälisesti erittäin arvostettua. Kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu on myös Pietarsaaren seudulle tyypillinen vene- ja muovialan osaaminen. Suupohjan rannikkoseudulla on vahvaa elintarvikealan osaamista erityisesti lasinalaisviljelyssä. Myös metsäteollisuuden merkitys Pohjanmaan maakunnalle on suuri. Elintarvikealan kehittämisessä korostuu toimiva yhteistyö maatalouden, teollisuuden, tutkimuksen, neuvonnan ja koulutuksen välillä. Näiden ja muiden kärkiklustereiden liiketoiminnallista ja tuotannollista osaamista sekä verkostoitumista vahvistamalla parannetaan entisestään yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kehittämistyön tueksi käynnistetään elinkeinofoorumi. Myös toimialojen yhteistyön kehittäminen on tärkeää. Tehostetun yhteistyön avulla saavutetaan synergiaetuja ja toimialojen välisiin rajapintoihin saadaan syntymään uusia innovaatioita. 9
10 Andra riktlinjen: Toinen toimintalinja: 11 Förbättrad tillgänglighet, balanserad regionstruktur och decentraliserad energiproduktion Saavutettavuuden, tasapainoisen aluerakenteen ja hajautetun energiantuotannon kehittäminen Många vägar leder till Österbotten och ut i världen Bra tillgänglighet och balanserad regionstruktur ger bättre verksamhetsförutsättningar i hela landskapet. Trafikförbindelserna utvecklas så att de fungerar allt bättre, stödjer näringslivets och människornas behov, underlättar resande och främjar välfärden både i stadsregionerna och på landsbygden. Tryggare väg- och järnvägsnät, bättre tvärförbindelser Österbottens tillgänglighet längs landsvägar och järnvägar är väsentlig ur konkurrenssynvinkel. Därför försöker man kontinuerligt utveckla väg- och järnvägsnätet. Fokus ligger på att förbättra huvudvägnätet t.ex. riksvägarna 3 och 8 och tvärförbindelserna. Ett centralt vägprojekt är byggandet av Smedsby omfartsväg. Målet är också att få större anslag för basväghållning och skötsel av privata vägar. Elektrifieringen av Vasabanan är ett viktigt mål för hela landskapet. Alternativa modeller för att få elektrifieringen till stånd söks aktivt. Det österbottniska avsnittet av huvudbanan Helsingfors Seinäjoki Uleåborg bör utvecklas och förbättras till den nivå som den snabba tågtrafiken och tunga godstrafiken förutsätter. Båt- och flygtrafik skapar förutsättningar för fungerande logistik Betydelsen av trafiken i Kvarken ökar och i synnerhet frakttrafikens andel blir allt större, så hållbara lösningar för att trygga och utveckla trafikförbindelserna söks. Resurser styrs till att förbättra och fördjupa farlederna i Kvarken. Landskapets fyra djuphamnar betjänar både internationell godstrafik och passagerartrafik. Vikt fästs vid att utveckla hamnterminalerna och logistiken, och särskilda satsningar görs på hamnarna i Jakobstad och Kaskö. Utvecklingen av flygfälten i Vasa och Kronoby fortsätter. Utvecklingen av Vaasa Airport Park till ett flyglogistiskt centrum nära flygplatsen förbättrar de logistiska verksamhetsbetingelserna för landskapets företag. Mångsidig energiproduktion I energiproduktionen siktar man på utveckling av mångsidig decentraliserad energiproduktion. Målet är att utöka och utveckla speciellt småskalig, förnybar energiproduktion. Strävan är att öka bioenergins och övriga förnybara energikällors (t.ex. sol- och vindkraft samt jord- och bergvärme) andel i Österbottens energiförsörjning. Utvecklingen av biobränslen och tillkomsten av ett distributionsnät främjas genom landskapsöverskridande samarbete. Aktörerna arbetar för en samhällsstruktur som stödjer en hållbar utveckling. Särskilt viktigt är att skapa trivsamma och trygga boende- och arbetsmiljöer. Monet tiet tuovat Pohjanmaalle ja vievät maailmalle Hyvä saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne parantavat koko maakunnan toimintaedellytyksiä. Liikenneyhteyksiä kehitetään yhä toimivammiksi, jotta ne tukevat elinkeinoelämän ja ihmisten tarpeita, helpottavat matkailua ja edistävät hyvinvointia sekä kaupunkialueilla että maaseudulla. Turvallisempi rautatie- ja tieverkko, paremmat poikittaisyhteydet Pohjanmaan saavutettavuus maanteitse ja rautateitse on kilpailukyvyn kannalta olennaista. Siksi tie- ja rautatieverkkoa pyritään kehittämään jatkuvasti. Huomiota kiinnitetään päätieverkon esimerkiksi valtatiet 3 ja 8 ja poikittaisyhteyksien parantamiseen. Keskeinen tiehanke on Sepänkylän ohitustien rakentaminen. Myös perustienpidon kunnossapitoon ja yksityisteiden hoitoon pyritään saamaan lisää määrärahoja. Vaasan radan sähköistäminen on koko maakunnan kannalta tärkeä tavoite. Sähköistämiselle etsitään aktiivisesti vaihtoehtoisia toteutusmalleja. Pääradan Helsinki-Seinäjoki-Oulu Pohjanmaan rataosuutta on kehitettävä ja parannettava nopean junaliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen edellyttämälle tasolle. Laiva- ja lentoliikenne luovat edellytykset toimivalle logistiikalle Merenkurkun liikenteen merkitys kasvaa ja varsinkin rahtiliikenteen osuus nousee yhä suuremmaksi, joten liikenneyhteyksien turvaamiseksi ja kehittämiseksi etsitään kestäviä ratkaisuja. Voimavaroja suunnataan Merenkurkun alueen väylästön parantamiseen ja syventämiseen. Maakunnan neljä syväsatamaa palvelevat niin kansainvälistä tavaraliikennettä kuin matkustajaliikennettäkin. Huomiota kiinnitetään satamaterminaalien ja logistiikan kehittämiseen ja erityisiä kehittämiskohteita ovat Pietarsaaren ja Kaskisten satamat. Vaasan ja Kruunupyyn lentoasemien kehittämistä jatketaan. Vaasan lentoaseman välittömässä yhteydessä olevan Vaasa Airport Park -alueen kehittäminen lentologistiseksi keskukseksi parantaa ympäröivän maakunnan yritysten logistisia toimintaedellytyksiä. Monipuolisen energiantuotannon kehittämistä jatketaan Energiantuotannossa tähdätään monipuolisen hajautetun energiantuotannon kehittämiseen. Tavoitteena on lisätä erityisesti uusiutuvaa pienimuotoista energiantuotantoa ja sen kehittämistä. Bioenergian ja muiden uusiutuvien energianlähteiden kuten aurinko- ja tuulivoiman sekä maa- ja kalliolämmön osuutta Pohjanmaan energiahuollossa pyritään lisäämään. Biopolttoaineiden kehittämistä ja jakeluverkoston luomista edistetään ylimaakunnallisena yhteistyönä. Maakunnassa edistetään kestävää kehitystä tukevaa yhdyskuntarakennetta. Erityishuomiota kiinnitetään viihtyisien ja turvallisten asuin- ja työympäristöjen kehittämiseen.
12 Tredje riktlinjen: Kolmas toimintalinja: 13 Utveckla det sociala kapitalet Sosiaalisen pääoman kehittäminen Olika utgångslägen gemensam österbottnisk anda Känslan av gemenskap är stor i Österbotten. I landskapsprogrammet uppmuntras invånarna att upprätthålla aktiva nätverk som främjar välfärden runtom i landskapet. Tvåspråkigheten och den kulturella mångfalden berikar den blomstrande kulturverksamheten. Nöjda invånare skapar framgång Välmående, driftiga österbottningar skapar landskapets framgång. För att vi ska må bra behövs välorganiserade och fungerande välfärdstjänster. Landskapsprogrammet har som mål att utveckla högklassig service för båda språkgrupperna. Ett medel på vägen är t.ex. att säkerställa att det finns tillräckligt med personal inom socialoch hälsovården och öka de anställdas kompetens genom fortbildning. Samarbete över sektorgränserna spelar en viktig roll i arbetet med att utveckla och tillhandahålla välfärdstjänster. Det sociala kapitalet hör till Österbottens styrkor. Eftersom barnen och de unga är landskapets framtid görs satsningar på att främja deras välfärd och hindra utslagning bl.a. genom att förstärka familjearbetet och etablera ett center för hälsofrämjande. För äldre utvecklar man välfärdstjänster och förbättrar deras förmåga att fungera självständigt. I trygghetsfrämjande arbete betonas förebyggande verksamhet. Föregångare inom bred landsbygdspolitik Över hälften av österbottningarna bor på landsbygden där en omstrukturering ständigt för med sig nya utmaningar. I landskapet har man valt en tudelad utvecklingsstrategi: å ena sidan stödjer man utveckling av gårdsföretag som grundar sig på stordrift och å andra sidan breddar man landsbygdsproduktionen och ökar dess förädlingsvärde. Omstruktureringen på landsbygden bemöts genom att rikta åtgärder speciellt till kompetensutveckling bland jordbrukare och gårdsföretagare, göra näringlivsverksamheten mångsidigare och hjälpa lantbrukare, pälsdjursuppfödare och sme-företagare att orka bättre i arbetet. Målet är att göra näringslivsverksamheten på landsbygden mångsidigare t.ex. genom att utveckla bioenergi och främja utvecklingen av mikroföretag. Ett konkurrenskraftigt jord- och skogsbruk förutsätter kompetent arbetskraft. Tillgången på den underlättas genom en aktiv integration och utbildning av invandrare så att de känner sig delaktiga i samhället. Kulturer möts Tack vare Österbottens styrka, tvåspråkigheten, är det lätt för nya kulturer att hitta sin plats i landskapet. Det sociala kapitalet grundar sig på livlig föreningsverksamhet. Målet för kulturprogrammet för Österbotten är att förbättra förutsättningarna för konstnärlig och kulturell verksamhet och arbeta för samarbete mellan kultursektorerna över språk- och landskapsgränser. Målet är att öka medborgarnas engagemang i kulturverksamhet. Kulturverksamheten utvecklas inom tre huvudteman: kultur, barn och ungdom samt motion. För utveckling av kulturbranschen grundas olika kunskapscentra, t.ex. ett regionalt aktivitetscentrum för internationell kultur och ett kompetenscenter för hemslöjd och konsthantverk i Österbotten. Ett speciellt mål är att överföra kännedom om kulturtraditioner och kunskap om att arrangera evenemang till en ny generation. Landskapet präglas av ett tätt nätverk av lokalsamfund och en stark tradition av sammanhållning. De har skapat en naturlig grund för livlig byaverksamhet och aktionsgruppsarbete. Eri lähtökohdat yhteinen pohjalainen henki Pohjanmaalla yhteisöllisyyden tunne on voimakas. Maakuntaohjelmassa kannustetaan asukkaita pitämään yllä aktiivisia verkostoja, jotka edistävät hyvinvointia eri puolilla maakuntaa. Kaksikielisyys ja monikulttuurisuus rikastavat elävää kulttuuritoimintaa. Menestys syntyy tyytyväisistä asukkaista Maakunnan menestys syntyy hyvinvoivista ja jaksavista pohjalaisista. Siihen tarvitaan hyvin organisoituja ja toimivia hyvinvointipalveluja. Maakuntaohjelman tavoitteena on kehittää molempien kieliryhmien saataville korkealaatuiset palvelut. Tähän pyritään esimerkiksi turvaamalla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan riittävyys ja vahvistamalla heidän osaamistaan täydennyskoulutuksen avulla. Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa korostuu sektorirajat ylittävä yhteistyö. Sosiaalinen pääoma on yksi Pohjanmaan vahvuuksista. Koska lapsissa ja nuorissa on maakunnan tulevaisuus, heidän hyvinvointiaan edistetään ja syrjäytymistä estetään muun muassa vahvistamalla perhetyötä ja perustamalla nuorten terveydenedistämiskeskus. Ikäihmisille sekä kehitetään hyvinvointipalveluja että vahvistetaan itsenäisen toimintakyvyn ylläpitoa. Turvallisuuden edistämisessä painottuu ennalta ehkäisevä toiminta. Laajan maaseutupolitiikan edelläkävijä Yli puolet maakunnan asukkaista elää maaseudulla, jonne rakennemuutos tuo jatkuvasti uusia haasteita. Maakunnassa on valittu kaksikärkinen kehittämisstrategia: toisaalta tuetaan suurtuotantoon perustuvien maatilayritysten kehittämistä ja toisaalta nostetaan maaseudun tuotannon monipuolisuutta ja jalostusarvoa. Maaseudun rakennemuutoksiin vastataan kohdistamalla toimenpiteitä erityisesti maanviljelijöiden ja maatilayrittäjien osaamisen kehittämiseen, elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen sekä viljelijäväestön, turkiselinkeinonharjoittajien ja maaseudun pk-yrittäjien työssä jaksamiseen. Tavoitteena on monipuolistaa maaseudun elinkeinotoimintaa esimerkiksi kehittämällä bioenergiaa ja edistämällä maaseudun mikroyritysten kehittymistä. Kilpailukykyinen maaja metsätalous edellyttää osaavaa työvoimaa. Sen saatavuutta helpottaa maahanmuuttajien aktiivinen kotouttaminen ja kouluttaminen osaksi toimivaa yhteisöä. Kulttuurit kohtaavat Kaksikielisyys on Pohjanmaan voimavara, jonka ansiosta myös uudet kulttuurit asettuvat sujuvasti osaksi maakuntaa. Sosiaalisen pääoman perusta on vilkkaassa yhdistystoiminnassa. Pohjanmaan kulttuuriohjelman tavoitteena on parantaa taiteellisen ja kulttuuritoiminnan edellytyksiä ja edistää kulttuurisektorien välistä yhteistyötä yli kieli- ja maakuntarajojen. Kansalaisten osallistumista kulttuuritoimintaan pyritään lisäämään. Kulttuurin kehittämistyötä tehdään kolmen pääteeman alla: kulttuuri, lapset ja nuoret sekä liikunta. Kulttuurialaa kehittämään perustetaan erilaisia osaamiskeskuksia kuten kansainvälisen kulttuurin alueellinen toimintakeskus ja Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuuden osaamiskeskus. Erityisenä tavoitteena on siirtää kulttuuriperinteiden tuntemusta ja tapahtumien järjestämiseen liittyvää osaamista uudelle sukupolvelle. Maakuntaa leimaavat tiivis paikallisyhteisöjen verkosto ja vahva yhteisöllisyyden perinne. Ne ovat luoneet luonnollisen lähtökohdan vilkkaalle kylätoiminnalle ja toimintaryhmätyölle.
14 Fjärde riktlinjen: Neljäs toimintalinja: 15 Främja naturens och miljöns välbefinnande Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin edistäminen Energi och livskraft ur miljön Naturen har alltid varit en enorm resurs för österbottningarna. Utöver naturen har också den byggda miljön många särdrag som är specifika för landskapet. Ett centralt mål för landskapsprogrammet är miljöhänsyn och tillämpande av principerna för hållbar utveckling i vårt dagliga liv. En särpräglad miljö måste värnas I Österbotten finns det många aktörer inom miljösektorn och gedigen miljökunskap. Strävan är att ytterligare förbättra kunskapen och samarbetet inom miljöförvaltningen, så att miljökompetensen och kunnandet i regionen ökar alltmer. Att göra hållbar utveckling till en del av vardagen är en utmaning som man försöker ta sig an genom effektivare information t.ex. via ett nätverk av naturskolor samt intensifierade insatser för utveckling av rekreation och naturturism. Med tanke på miljökompetensen är det ytterst viktigt att vi i Österbotten har också utbildning inom miljöområdet. En speciell utmaning är att utveckla miljöföretagande, miljöteknologi och innovationer som utnyttjar energi- och miljökompetensen. Österbottens varierande natur bjuder på många möjligheter att utveckla näringar. Vid sidan av jordbruks-, skogsbruks- och fiskerinäringen växer även turismnäringen. Den ökande näringsverksamheten och bosättningen, speciellt vid kusten, medför nya utmaningar för områdesplaneringen och miljövården. Boende, rekreation och näringsverksamhet bör ske på den omgivande naturens villkor. Landskapets sötvattendrag är små och grundvattenresurserna ojämnt fördelade, vilket gör tillgången på bra råvatten till en utmaning. Därför bör grundvattenskyddet beaktas i all planering av markanvändningen. Det är också viktigt att bygga avloppssystem i glesbygden och skapa beredskap för den höjda risken för översvämningar som orsakas av klimatförändringarna. Viktiga mål är att förutse behovet av att restaurera grundvattenområden och utarbeta skyddsplaner. Finlands första världsnaturarv Kvarkens skärgård togs som första naturarvsområde i Finland upp på Unescos världsarvslista år 2006. Tillsammans med Höga Kusten i Sverige bildar området en geologisk helhet där landhöjningen kan iakttas på ett unikt sätt. En förutsättning för att behålla statusen som världsnaturarv är att vi ständigt värnar om och utvecklar området och koordinerar insatserna. Upptagningen på Unescos lista öppnar alldeles nya möjligheter att utveckla turismen i området. Ympäristöstä energiaa ja elinvoimaa Pohjanmaalla luonto on aina ollut asukkaille suunnaton voimavara. Luonnon lisäksi myös rakennetussa ympäristössä on paljon erityispiirteitä, jotka ovat ominaisia juuri Pohjanmaalle. Ympäristön huomioiminen ja kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen osana jokapäiväistä elämäämme on yksi maakuntaohjelman keskeinen tavoite. Omaleimainen ympäristö vaatii vaalimista Pohjanmaalla on paljon ympäristöalan toimijoita ja vahvaa ympäristöalan osaamista. Maakunnan ympäristöhallinnon osaamista ja yhteistyötä pyritään kehittämään entistä paremmaksi. Alueella olevaa ympäristöosaamista ja tietämystä kasvatetaan entisestään. Kestävän kehityksen vakiinnuttaminen osaksi arkipäivää on haaste, johon pyritään vastaamaan tehokkaammalla tiedottamisella esimerkiksi luontokouluverkoston avulla sekä tehostamalla luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämistä. Ympäristöosaamisen kannalta on erittäin tärkeää, että maakunnassa on tarjolla myös ympäristöalan koulutusta. Erityinen haaste on kehittää energia- ja ympäristöosaamista hyödyntävää ympäristöyrittäjyyttä, ympäristöteknologiaa ja innovaatioita. Pohjanmaan monimuotoinen luonto tarjoaa paljon elinkeinomahdollisuuksia. Maa-, metsä- ja kalatalouden rinnalle nousevat myös matkailuun liittyvät elinkeinot. Elinkeinotoiminnan ja asutuksen lisääntyminen erityisesti rannikkoalueilla luo lisää haasteita alueiden käytön suunnittelulle ja ympäristön suojelulle. Asumisen, virkistyskäytön ja elinkeinotoiminnan on tapahduttava ympäröivän luonnon ehdoilla. Maakunnan makeiden vesistöjen pienuus ja epätasaisesti jakautuneet pohjavedet asettavat haasteita hyvän raakaveden saannille. Kaikessa maankäytön suunnittelussa onkin huomioitava pohjavesien suojelu. Tärkeää on myös haja-asutusalueiden jätevesihuollon toteuttaminen ja ilmastonmuutoksesta johtuviin kasvaviin tulvariskeihin varautuminen. Pohjavesialueiden kunnostustarpeiden ennakointi ja pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadinta ovat tärkeitä kohteita. Suomen ensimmäinen maailman luonnonperintökohde Merenkurkun saaristo on ensimmäisenä suomalaisena luonnonperintökohteena hyväksytty Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2006. Yhdessä Ruotsin Korkeanrannikon kanssa ne muodostavat geologisen kokonaisuuden, jossa maan kohoaminen on nähtävissä ainutlaatuisella tavalla. Maailman luonnonperintöarvon säilyttäminen edellyttää alueen jatkuvaa vaalimista, kehittämistä ja toimintojen koordinointia. Unescon luetteloon pääseminen avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia myös alueen matkailun kehittämiselle.