Tulevaisuuden maatilat Hanna Mattila, Heureka 22.3.2018
5 tärkeää Sitrasta +1 erittäin tärkeä 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle. 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, herättelijä, visionääri, kehittäjä, kokeilija, yhteistyökumppani, kouluttaja ja verkottaja. Tulevaisuustyö on yhteistyötä! 3. Toiminta rahoitetaan peruspääoman ja sijoitusten tuotoilla. 4. Visiona Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. 5. Vision alla kolme teemaa, 7 avainaluetta ja kymmeniä hankkeita.
V I S I O Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Maailma on täynnä hukkaa vaikka ylitämme jo maapallon kantokyvyn Miksi heitämme pois noin 80 % kuluttajatuotteista ja niiden materiaaleista ja käytämme niitä tehottomasti? Raaka-aineiden tarve kasvaa 2030 mennessä Keskimäärin materiaaleja käytetään Euroopassa vain kerran 10-15 % rakennusmateriaaleista menee jätteeksi rakennusaikana Autojen keskimääräinen käyttöaste on noin 8 % Viljelysmaa, yli + 200 % Vesi + 137 % 31 % ruuasta menee hukkaan. Suomessa määrä tarkoittaa noin 300-400 miljoonaa kg/v. Lähteet: EEA, GSA, UN FAO, EU, McKinsey, Luke Toimistojen käyttöaste on noin 40 % Teräs + 57 % Energia + 32 %
Maatalous useiden megatrendien keskipisteessä
Kuinka kehitämme maataloutta uusilla digitaalisilla ratkaisuilla?
Symbioosit
Mitä kuluttaja haluaa syödä?
Hiilipilotti - Maaperästä ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? 1 Kestävä ruokajärjestelmä Maataloudessa on potentiaalia sitoa ilmakehän hiiltä maaperään ja näin myös pienentää Itämeren ravinnekuormitusta. Sitra on käynnistänyt kenttätason pilottihankkeen yhdessä Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteenlaitoksen kanssa. 100 maatilan verkosto on mukana pilotoimassa ratkaisuja. Valjastetaan maatalous mukaan tekemään positiivisia ilmastovaikutuksia! 1) Tutkitaan ja pilotoidaan hiilen sitomista maaperään yhdistetään tutkijat maanviljelijöiden kanssa ja edistetään onnistumisten käyttöönottoa. Hiilipitoisuus myös parantaa maaperän kasvuolosuhteita ja sitä kautta maanviljelijän tuottoa 2) Nostetaan ilmastoystävällisiä viljelykäytäntöjä kiertomaataloudella maaperä kestää paremmin ilmastonmuutoksen tuomia ääriolosuhteita kuten kuivuutta, kosteutta, tulvia. 3) Taltutetaan samalla Itämeren suurimpia ravinnepäästöjä hyvinvoiva maaperä ei vapauta niin paljoa ravinteita. Pariisin ilmastokokous 2015: 0,04 % vuosittainen lisäys maaperän hiilessä kompensoisi ihmisen aiheuttamat vuosittaiset CO2 päästöt Mitä seuraavaksi? Ratkaisut osaksi EU:n maatalouspolitiikkaa ja kansainvälisen hiilensidontaohjelman käynnistäminen Lue lisää hankkeesta täältä!
FoodHub - Ruoan yhteisöllinen tuottaminen, uudet omistajuusmallit ja jaettu kuluttaminen 1 Kestävä ruokajärjestelmä Kestävässä ruokajärjestelmässä ruoantuotannon ja kulutuksen tulee tapahtua luonnonvaroja säästäen sekä niitä optimaalisesti käyttäen ja kierrättäen luoden lisäarvoa ja kannattavuutta. Tiedätkö sinä, kuka tuottaa ruokasi ja miten? Kuluttaja on eristäytynyt tuottajasta ja ruoan alkuperästä. Lisäksi ruoan jakelussa aiheutuu tarpeetonta hävikkiä. Pilotoidaan kumppanuusmalli FoodHubia rakentamalla ruoan jakelumallia, jossa lähituottajat toimittavat sitoutuneille kuluttajille sesongin ruokaa - Säästetään luonnonvaroja ja kustannuksia kun ylimääräiset välikädet ja myymälässä aiheutuva hävikki jää pois. Tuottaja saa reilumman hinnan ja varmemman myynnin. - Tuodaan läpinäkyvyyttä ruoan arvoketjuun - kuluttaja saa parempaa tietoa tuotannosta ja vaikutusmahdollisuuksia, tuottaja puolestaan pystyy kehittämään tuotantoaan tarpeisiin sopivaksi. - Kestävästi tuotettu, sesonginmukainen kotimainen tuote ja lisääntynyt ruoan arvostus. Ensimmäisessä FoodHubin ruoanjakelun kumppanuusmallin pilotissa mukana 10 tuottajaa ja 50 perhettä Toiselle kaudelle tavoitteena on laajentaa koskemaan 300 perhettä Lue lisää hankkeesta täältä! Hankkeen toteuttajana on ProAgria, Svenska Lantbrukssällskapens förbund rf ja Herttoniemen ruokaosuuskunta.
Miten käymäläjätteen ravinteet saadaan talteen ja hyödynnettyä? 1 Kestävä ruokajärjestelmä Otetaan käyttökelpoisimmat jakeet, kuten virtsa, talteen jo siellä missä ne syntyvät ja valmistetaan virtsasta lannoite. Elämälle välttämättömiä ravinteita valuu hukkaan koko ajan. On välttämätöntä hyödyntää olemassa olevat ravinteet nykyistä paremmin esimerkiksi lannoitteina. Tällöin saadaan paremmin uusiutuvaa fosforiaja typpeä lannoitekäyttöön. Miten käymäläjätteen ravinteet saadaan talteen ja hyödynnettyä uudestaan sellaisilla ratkaisuilla, jotka ovat liikuteltavissa? Projektin toteuttamiseen osallistuu Suomen ympäristökeskus (SYKE), Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Käymäläseura Huussi ry ja Puolustushallinnon rakennuslaitos (PHRAKL). Yhteistyö käynnistyi Sitran Ravinnekierto Challengekilpailussa. - Ensivaiheessa kokeillaan uutta järjestelmää varusmiesten harjoitusalueella kenttäolosuhteissa. - Tavoitteena on saada kehitettyä toimiva käymäläjätteen käsittelyyksikkö, jota voidaan käyttää mm. suurissa ulkoilmatapahtumissa. Lue lisää hankkeesta täältä!
sitra.fi @sitrafund