Kuinka edistämme maatalouden tiedonkeruuta ja sen hyödyntämistä uusilla digitaalisilla ratkaisuilla. Biotalouden digitaalinen ekosysteemi BDE

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kuinka edistämme maatalouden tiedonkeruuta ja sen hyödyntämistä uusilla digitaalisilla ratkaisuilla. Biotalouden digitaalinen ekosysteemi BDE"

Erkki Jääskeläinen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kuinka edistämme maatalouden tiedonkeruuta ja sen hyödyntämistä uusilla digitaalisilla ratkaisuilla Biotalouden digitaalinen ekosysteemi BDE Merja Rehn - Sitra

5 + 1 tärkeää Sitrasta 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, tutkija, visionääri, kehittäjä, kokeilija, yhteistyökumppani, kouluttaja, verkottaja 3.

2 5 + 1 tärkeää Sitrasta 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, tutkija, visionääri, kehittäjä, kokeilija, yhteistyökumppani, kouluttaja, verkottaja 3. Toiminta rahoitetaan peruspääoman ja sijoitusten tuotoilla 4. Visiona Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä 5. Vision alla kolme teemaa, 6 avainaluetta ja kymmeniä hankkeita + 1 Tulevaisuustyö on yhteistyötä Valokuva: Erkki Laitila, HS/Lehtikuva 1967 Sitra Merja Rehn

3 Tilanne maatiloilla tällä hetkellä - Tiedon kerääminen maatiloilta on haastavaa ja toteutus hajautunutta. - Eri instansseissa kerätty data ei ole yhteensopivassa muodossa eikä välttämättä edes digitaalisessa muodossa. Tässä digi-hankkeessa mukana ProAgria, Luke, Mavi, MMM, MTK ja Sitra. - Olisiko meillä nyt mahdollisuus yhteistyössä löytää kansallinen kokonaisratkaisu maatalouden digitalisaatioon? Mikä on toimimattoman järjestelmän juurisyy? - Pystyisimmekö rakentamaan yhteisen strategian, jonka keskiössä olisivat avoin data ja rajapinnat? - Digitalisaatiolla on mahdollista parantaa maatalouden tuottavuutta ja tilojen kannattavuutta. Myös mahdollisuus löytää aivan uutta liiketoimintaa. - Maatalouteen tarvitaan digitaalinen järjestelmä, johon eri toimijat voivat liittyä ja jonka kautta tietoa vaihdetaan sekä julkisen että yksityisen puolen järjestelmien välillä. - Tarvitaan järjestelmä, joka hyödyttää neuvontaa, tutkimusta, hallintoa ja ennen kaikkea tuottajaa itseään. Turhien päällekkäisyyksien karsiminen, asioinnin sujuvoittaminen.

Megatrendejä Datasta tulee tärkeä luonnonvara EU:n tietosuoja-asetus korostaa yksilön oikeuksia omiin tietoihinsa Yksiöllinen terveys ja hyvinvointi korostuvat Hyperkonnektiivinen yhteiskunta Eliniät

käsittelyn ja hyödyntämisen keinot mullistuvat Yksilöllinen palveluntarve korostuu samalla kun Big Data antaa aivan uusia mahdollisuuksia vastata tähän tarpeeseen Vertaistuen ja -verkostojen merkitys

4 Megatrendejä Datasta tulee tärkeä luonnonvara EU:n tietosuoja-asetus korostaa yksilön oikeuksia omiin tietoihinsa Yksiöllinen terveys ja hyvinvointi korostuvat Hyperkonnektiivinen yhteiskunta Eliniät pitenevät Kaupungistuminen Digitalisaatio & logistiikan kehittyminen Genomitiedon hyödyntäminen ja geenien muokkaaminen Nopea analytiikka Tätä megatrendit tarkoittavat käytännössä Tiedon keräämisen, käsittelyn ja hyödyntämisen keinot mullistuvat Yksilöllinen palveluntarve korostuu samalla kun Big Data antaa aivan uusia mahdollisuuksia vastata tähän tarpeeseen Vertaistuen ja -verkostojen merkitys kasvaa Suomi vanhenee: väestön ikärakenne muuttuu radikaalisti Yhä isompi osa suomalaisista asuu kaupungeissa: tarvitaan kykyä ennakoida palvelutarpeen muutoksia Huoltosuhde heikkenee: vähemmällä rahalla pitää vastedes saada enemmän tuloksia Inhimillisen hoivan arvo nousee entisestään Henkilökohtaisesta tiedosta tulee tärkeä osallistumisen, vaihdon, kehittämisen ja johtamisen väline.

5 Maatalous useiden megatrendien keskipisteessä Kaupungistuminen Teknologian kehitys ja digitalisaatio Maatalous Väestön ikääntyminen Ilmastonmuutos Raakaaineiden riittävyys Hyvinvointi nousee pinnalle Sitra Merja Rehn

6 Tulevaisuuden maatalous Globaali kuva Väestömäärän kasvaessa globaali ruuantarve kasvaa Väestömäärän arvioidaan kasvavan yli 9 miljardiin ihmiseen 2030 mennessä Kaupungeissa asuu tuolloin yli 70 % maailman väestöstä, työvoima siirtyy entistä enemmän kaupunkeihin (pois maataloudesta). Kaupunkien pinta-alan kasvaminen syö viljelyalaa. Ruuantarve kasvaa %:lla nykyisestä tarpeesta, investointitarpeita etenkin kehittyvissä maissa. Keskiluokkaistuminen muuttaa ruokatottumuksia. Lihantuotannon arvioidaan kasvavan yli kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Ilmastonmuutos uhkaa vähentää ruuantuotantokelpoista pinta-alaa maailmassa. Tarvitaan aivan uudenlaisia toimintatapoja. Väestömäärän ja kaupungistumisen kasvaessa kestävän alkutuotannon merkitys kasvaa. On tärkeää miettiä, että mitä, miten ja missä ruokaa tuotetaan. Merkityksensä vuoksi maaseutu tulisi nähdä samanlaisena innovaatioalustana kuin kaupungit, joiden innovatiivisilla ratkaisuille on suuri vientipotentiaali. Merja Rehn - Sitra

7 Uusi teknologia ja data-analytiikka 7

Fujitsu valjastaa testikasvihuoneen käyttöön informaatioteknologia- ja pilvipalveluosaamisensa, kuten sensorit, etäseurannan ja

8 Teknologia ja data-analytiikka Täysin automatisoitu kerrosviljelykasvihuone. Yhteistyö japanilaisen teknologiayrityksen Fujitsun kanssa. Fujitsu valjastaa testikasvihuoneen käyttöön informaatioteknologia- ja pilvipalveluosaamisensa, kuten sensorit, etäseurannan ja monipuolisen tiedonkeruun. Robben Pikku Puutarha tarjoaa puolestaan Suomen parhaimmistoa olevaa viljely- ja kasvihuoneteknologiaa. Säästää viljelyalaa, energiaa ja vettä. Kansainvälinen vientituote. Robben Pikku Puutarha Lapinjärvi Robbes LillaTrädgård

9 Yksin ei enää pärjätä Osaamisklusterit, verkottuminen, yhteistoiminta, jakaminen Yhteistyö, tiedon jakaminen, läheisyys, kannustavuus, onnistumisen jakaminen Verkottuminen, yhteinen intressi, yhteisöllisyys Hajallaan olevien resurssien hyödyntäminen Tuotantosuunnan yhtenäisyys, yhteinen intressi, menestys luo menestystä Edistää alueellista innovaatiotoimintaa. Vauhdittaa erityisesti pienten paikkakuntien kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta Parhaimmillaan luo alueelle uutta yrittäjyyttä, uusia yrityksiä ja realisoituu uusina työpaikkoina ja alueellisena hyvinvointina Esimerkki maitoklusterista on Ylä-Savo, jossa tuotetaan 25 prosenttia Suomen maidosta. Uudet toimintamallit, yritystoiminta, maatilayhtymät. Esim. Milkkivei Kiuruvedeltä. Yrittäjän riski, työ, ilot ja surut jaetaan useamman osakkaan kesken. Mansikkaklusteri Suonenjoki, tomaatti Närpiö, kananmunat Laitila, jne. Merja Rehn - Sitra - Kestävä ruokajärjestelmä 9

10 Tulevaisuuden maatila - Mahdollisuudet Maaseudulla kasvupotentiaalia, pystynyt ajan kuluessa uudistumaan Vahvuudet: puhtaus, ympäristö, raaka-aineet, järvet, metsät Vaikeasta ajasta huolimatta tiloilla vahvaa taistelutahtoa ja halua uusien toimintamallien löytämiseksi. Suomalaista sisua. Keskeiset mahdollistajat: Uudet innovaatiot, uusi teknologia ja digitalisaatio, osaamisklusterit, kestävä lähiruoka, maatilojen energiatuotanto. Maatalouden energiaratkaisut ja erityisesti biokaasu ratkaisevat maatalouden tulevaisuuden. Energian hinnan nousessa omavaraisuus kasvaa. Myös maatalouden on tehtävä oma kustannustehokas transformaatio vähähiilisyyteen. Tarvitaan monimuotoista yritystoimintaa: Urakointi, tilojen ja koneiden vuokraus, yleensä jakamismaatalous (tuotot jaetaan, kulut jaetaan, työt jaetaan ja riskit jaetaan) Maatilamatkailu ja siihen liittyvät luontopalvelut: GreenCare, Luontoaskel, jne Verkottuminen, yhteistyö, osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhteisöllisyys Merja Rehn - Sitra

11 Kiitos! sitra.fi

Samankaltaiset tiedostot

Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana

Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana Miksi pk-palveluntuottajakenttää kannattaa kehittää juuri nyt? - Sote-alan toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, vaikka tulevista uusista