Metsäalan luova tuho Lauri Hetemäki lauri.hetemaki@metla.fi Suomen talous ja talouspolitiikka kurssin luento, Helsingin kauppakorkeakoulu, 27.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Sisältö 1. Taustaa: - Mikä on Suomen metsäala? Miten se on kehittynyt? 2. Luova tuho ja metsäala 3. Metsäteollisuuden rakennemuutos: - nykytuotteiden kehitys - uudet tuotteet ja palvelut 4. Johtopäätökset & politiikkahaasteet Tavoite Kokonaiskuvan välittäminen metsäalan rakennemuutoksesta 2
TAUSTAA 3
Metsäala Metsäteollisuus / Puunjalostus Massa- ja paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Energian tuotanto Kemikaalit Metsäsektori Metsätalous Puun kasvatus, metsien hoito ja myynti taloudellista toimintaa varten Puun korjuu ja kuljetus Metsäala Metsien palvelut Matkailu- ja virkistyspalvelut Marjastus- ja sienestys Metsästys Kulttuuri Suojelukäyttö Biodiversiteetti Hiilinielu 4
Metsäklusterin keskeiset rahavirrat Suomessa mrd eur 2007 Metsäklusteri = metsäteollisuus + siihen suoraan liittyvät taloudelliset toiminnot Metsäteollisuuden henkilöstö Palkat 2,2 Puunhankinnan urakoitsijat Puunhankinta 0,91 Energiasektori Energia 1,4 Kemianteollisuus Kemikaalit 1,6 Metsänomistajat ulkomailla Tuontipuu 0,6 Metsänomistajat Suomessa Kantorahat 2,3 Kone- ja laitevalmistajat Investoinnit 0,9 Kunnossapito 0,5 Metsäklusterin rahavirrat noin 16 mrd EUR* Omistajat Osingot 0,8 Kuljetusyritykset Kuljetuspalvelut 1,8 Kunnossapitoyritykset Kunnossapitopalvelut 0,5 Julkinen sektori Työnantajamaksut 0,6 Tuloverot 0,35 Palkkaverot 0,7 Energiaverot 0,1 Rahoituslaitokset Korot 0,8 Koko metsäklusterin tuloverot ja sotumaksut 3 mrd EUR Lähde: Metsäteollisuus ry:n. Alkuperäistä kalvoa stilisoitu ja lisätty selityksiä. Luvut eivät sisällä alan sisäisiä ostoja ja myyntejä 5
Suomen metsien taloudellisen käytön historiaa -1800 1600-1890 1859-1865 - Erätalous Terva Kaskeaminen Sahateollisuus (höyrysaha) Massa- ja paperiteollisuus Metsien taloudellinen käyttö muuttunut tarpeiden ja teknologian myötä 6
LUOVA TUHO JA METSÄALA 7
Luovan tuhon käsite Käsitteen kehitti taloustieteilijä Joseph Schumpeter (1883-1950) (Capitalism, Socialism, and Democracy, 1942) John Maynard Keynesin aikalainen ja kilpailija, joka jäi Keynesin varjoon Luova tuho -käsitteellä J.S. kuvasi kapitalistisen talouden jatkuvaa evoluutionääristä prosessia Luovan tuhon prosessin aikana vakiintunut talouden rakenne (toimiala) tuhoutuu ja uusien innovaatioiden myötä luodaan uusi ja aiempaa parempi talouden rakenne (toimiala) Siirrytään väliaikaisesta tasapainotilasta uuteen tasapainotilaan Innovaatioiden avulla edelläkävijäyritykset saavuttavat lisävoittoja Mutta lisävoitot ovat aina väliaikaisia, koska ne katoavat vähitellen kilpailun ja uusien innovaatioiden seurauksena Innovaatio voi olla uusi kulutustavara, tuotantoväline, kuljetusväline, markkina tai organisaation muoto 8
Luova tuho: Siirtyminen tervataloudesta metsäteollisuuteen Tervatalouden aika Suomessa: 1600-luvulta 1800-luvun loppupuolelle Tervantuotannon kasvuun Suomessa vaikutti Englannin ja Hollannin nousu siirtomaavalloiksi. Tervaa käytettiin Euroopassa puulaivojen suoja-aineena Lisäksi kemianteollisuudessa (kreosootti, tärpätti, etikka, alkoholi) Maailman ensimmäinen rautarunkoinen laiva (sota-alus) HMS Warrior laskettiin vesille Englannissa 1860 1800-luvun lopulla purjelaivat alkoivat väistyä metallisten höyrylaivojen tieltä ja tervan tarve laivanrakennuksessa väheni Toisaalta kemikaaleja voitiin tuottaa nousevan massa- ja paperiteollisuuden sivutuotteina 9
jatkuu Metsäteollisuuden nousu Suomen ensimmäinen höyrysaha valmistui 1859. 1870-luvulla sahateollisuus laajeni merkittävästi Paperia valmistettiin lumpusta aina 1860-luvulle asti The Times ilmoitti 1854 maksavansa 1 000 punnan palkkion sille, joka kykenisi kehittämään lumppua korvaavan paperinvalmistuksen raaka-aineen 1850-luvulla kehitettiin teknologiaa, jolla puukuiduista voitiin valmistaa paperia (puuhiomo ja sellunvalmistus) Suomeen rakennettiin ensimmäinen puuhiomo (Tammerkoski) 1865 Metsien arvonmuodostuksessa tapahtui muutos sahateollisuuden ja massa- ja paperiteollisuuden myötä puuta ei enää kannattanut jalostaa tervaksi 10
jatkuu Tervanvalmistukseen liittynyt taloudellinen toiminta ja pääomat hiipuivat Samaan aikaan metsäteollisuus loi elinkeinomahdollisuuksia ja työllisti yhä enemmän Suomen tervaklusteri tuhoutui ja metsäteollisuusklusterin nousu luotiin 1800-luvun loppupuolella Kehitys oli kuin Schumpeteriläisestä oppikirjasta 11
Kysymys: Elämmekö parhaillaan uutta luovan tuhon vaihetta Suomen metsäsektorilla? 12
Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomessa ja tulevaisuuden näkymät 13
Suomen metsäteollisuuden tuotanto 1956-2010 16 14 12 miljoonaa tonnia tai kuutiometriä 16 14 12 10 8 Saha & vaneri 10 8 6 4 Paperi & kartonki Rakennemuutos 6 4 2 2 0 0 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 10 Tilastot: Metsätilastollinen vuosikirja, Metla. Vuodet 2009-2010 Metlan suhdannekatsauksen ennusteet, 30.10.2009 Päättyykö 150 vuoden kasvun kausi 2000-luvun alkuun? 14
Suomen massa- ja paperiteollisuuden kapasiteetin kehitys 1995 2010arv. 16 miljoonaa tonnia 16 15 14 Paperi ja kartonki 15 14 13 12 Massat 13 12 2010 arvio 11 94 96 98 00 02 04 06 08 10 Kapasiteettiarviot vuosille 1995-2008 Pöyry ja vuosille 2009-2010 Lauri Hetemäki, Metla. 11 Paperi- ja kartonkikapasiteetti on laskenut noin viidenneksen vuodesta 2006 15
Metsäteollisuuden kansantaloudellinen merkitys on pienentynyt Reaalisia arvoja, mrd. eur 1998 2008 Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo 22,5 20,4 osuus teollisuuden bruttoarvosta (%) 21,1 14,3 Metsäteollisuuden viennin arvo 14,2 11,4 osuus Suomen viennin arvosta (%) 29,3 17,4 Metsäteollisuuden arvolisäyksen osuus BKT:n arvonlisäyksestä (%) 5,6 2,9 Metsäteollisuuden työllisyys (palkattu henkilöstö) 65 872 50 391 Osuus koko teollisuuden työllisyydestä (%) 15,1 12,1 Tilastot: Tilastokeskukses, Teollisuuden alue- ja toimialatilastot. Vuoden 2008 osalta vielä ennakkotietoja. 16
Metsäteollisuustuotteiden kehitysnäkymät Julkaisu 27.5.2009: Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen. Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuosina 2015 ja 2020. Metlan työraportteja 122. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2009/mwp122.htm 17
Massa- ja paperiteollisuus = paperi + kartonki + sellu + mekaaninen massa 18
Paperi- ja kartonkiteollisuus Pitkän aikavälin ongelmat ovat ensisijassa kysynnässä (markkinoilla) ja suhteellisissa kilpailukykytekijöissä (puun kasvu, etäisyys markkinoista, kustannustaso) Puu ja energia ovat tärkeitä kustannustekijöitä, muuta niiden kehitys ei tule ratkaisemaan pitkän aikavälin kehitystä Painopapereiden rakenteellinen kysyntä ja hintakehitys päätuotemarkkinoilla jatkunee heikkona Pakkaaminen siirtynyt OECD-maista halpatuotantomaihin Massa- ja paperiteollisuuden nykytuotteiden tuotanto vähentynee edelleen Suomessa. Sama kehitys P-A ja Ruotsi. Energian- ja kemiantuotteiden tuotannon kasvu (biojalostamot) parantavat joidenkin yksiköiden taloutta 19
Maailman paino- ja kirjoituspaperin kulutus 1980-2008 ja arviot vuoteen 2020 80 70 60 Korkean tulotason maat miljoonaa tonnia Trendiennusteet 80 70 60 2020 vs. 2008 + 58 % 50 50 2020 vs. 2008-25 % 40 40 30 30 20 20 10 Alhaisen tulotason maat 0 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Tässä määriteltyihin Korkean tulotason maihin Suomen tuotannosta vietiin 2007 noin 80 % ja Alhaisen tulotason maihin 20 % 10 20
Painopapereiden rakennemuutos: Sanomalehtipaperin kulutus, BKT ja hinta USA:ssa 1970-2008 160 Indek si 1970 = 100 BKT 160 140 140 120 Kulutus 120 100 80 60 100 80 60 Kiina peilikuva kasvua noin 4 milj. tonnia 1987-2007 40 Hinta 40 Tilastot: RISI; USA BEA 20 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 20 *2008arv. 1987 2008 kulutus vähentynyt 5,5 miljoonaa tonnia eli 42% (per capita 54%). Kulutus samalla tasolla kuin 1965 (per capita v.1947 tasolla). Kulutuksen vähentyminen vastaa noin 35 paperikoneen tuotantoa Pohjois-Amerikassa Hinnat (reaalinen) laskeneet noin 70% vuodesta 1970 21
Tärkein yksittäinen syy sanomalehti- sekä paino- ja kirjoituspaperin kulutuksen laskun taustalla on sähköinen viestintä Population (million) Internet Users (million) Internet Penetration (% pop.) Newsprint Consump. per cap. (kg) Print. Writ. Pap. Consump. per cap. (kg) Low-Income Regions 5 595 940 16.8 2.5 6.4 High- Income Regions 992 676 68.1 24.7 72.2 Population and Internet figures for 2009 (Internet World Stats ), paper consumption figures for 2007 (FAO) 22
Maailman kartonki- ja pakkauspapereiden kulutus 1980-2008 ja arviot vuoteen 2020 160 miljoonaa tonnia 160 140 140 120 120 100 80 60 40 Teollisuusmaat Kehittyvätmaat 100 80 60 40 20 20 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Ennusteet: Lauri Hetemäk i & Riitta Hänninen, Metla Tässä määriteltyihin Teollisuusmaihin Suomen tuotannosta vietiin vuonna 2007 noin 62 % ja Kehittyviin maihin 38 % 23
Suomen paperi- ja kartonkituotteiden tuotanto ja viennin yksikköarvo 1998-2008 14.4 milj. tonnia eur/tonni 900 Yksikköhinta 14.0 850 13.6 Tuotanto 800 13.2 750 12.8 700 12.4 650 12.0 600 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 - Tuotannon reaaliarvo oli runsaan viidenneksen pienempi vuonna 2008 verrattuna vuoteen 1998 syyt: tarjonnan ylikapasiteetti, kypsä tuote 24
Massa- ja paperiteollisuuden kotimaan investoinnit ja metsäteollisuuden investointiaste 1980 2009 16 % milj. eur 1,600 14 12 10 Investoinnit Keskiarvo 1990-1999 = 944 1,400 1,200 1,000 8 6 4 Investointiaste Keskiarvo 2000-2008 = 625 X 800 600 400 Deflatoitu tukkuhintaindeksillä vuoden 2000 hintoihin 2 200 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Kuva: Hetemäki, Metla: Tilastot: Tilastokeskus. Vuosi 2009 Metsäteollisuus ry arvio investoinnit laskeneet selvästi 2000-luvulla viimeisin uusin paperikoneinvestointi 1998 (Rauma) tuottavuuskehitys riippuu investoinneista 25
Puutuoteteollisuus = sahateollisuus + vaneri, -lastu- ja kuitulevyteol. + puusepänteollisuus 26
Puutuoteteollisuus Puutuoteteollisuuden rakenteen ominaispiirteitä: - globaalissa kulutuksessa ei näköpiirissä kasvun hiipumista - kotimarkkinoiden merkitys suuri (saha: 40% v. 2008) - pörssin ulkopuolella olevien pk-yritysten rooli merkittävä (noin ½- tuotannosta) Rakentaminen jatkuu kaikkialla laman jälkeen. Epävarmuutta kuitenkin sahatavaran ominaiskulutuksen kehityksestä esim. Euroopassa (nyt 0,15 m 3 /asukas; Suomessa 1 m 3 /asukas; Ruotsissa 0,8 m 3 /as.) Suomen kilpailukyky? Venäjä, Baltia, Saksa, Ruotsi Puutuoteteollisuuden sähkön- ja lämmöntuotanto kasvaa Puutuotealan pitkän aikavälin näkymät Suomessa paremmat kuin massa- ja paperiteollisuuden 27
Havusahatavaran kulutus 1985-2006 ja arviot vuoteen 2020 180 160 Europe million m3 Trend 1985-2007 Projections 180 160 140 140 120 North-America 120 100 100 Tilastot: FAOSTAT; Arviot: Hetemäki & Hänninen 2009 80 60 Asia (-Japan) 40 40 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 80 60 Per capita kulutusluvut ja väestönkasvu arvioiden perustana 28
Suomen metsäteollisuuden tuotanto 2007 ja arviot vuosille 2015 & 2020 milj. t. ja milj. m 3 2007 2015 2020 Muutos 2007 v. 2020 määrä % Paperi ja kartonki 14,3 10,8 9,4 4,9-34 % Massat 12,9 9,0 7,5 5,4-38 % Puutuoteteollisuus 14,3 11,8 11,9 2,4-17 % Huom! Vuodesta 2007 kapasiteetti on jo nyt vähentynyt paperi- ja kartonkituotteissa 2,7 milj. t. (-18 %) ja massoissa 2,6 milj. t. (-17 %). Eli tämän hetken tasosta kehitys vuoteen 2020 merkitsisi noin neljänneksen pudotusta 29
Puutuoteteollisuudella mahdollisuudet tässä esitettyä suurempaan tuotannon kehitykseen, jos Ilmastonmuutoksen positiiviset heijastusvaikutukset puutuotteille realisoituisivat markkinoilla kysynnän selvänä kasvuna Esim. Suomessa vuosina 1992-2001 havusahatavaran kulutus asukasta kohti kaksinkertaistui noin 1 m 3 :iin/asukas Jos tämä kehitys toistuisi Euroopassa vuoteen 2020 mennessä (0,15 0,3 m 3 /asukas), merkitsisi se havusahatavaran kulutuksen nousua Euroopassa 106 milj. m 3 212 milj. m 3 Tämän suuruinen muutos on teoreettinen, koska hintakehityksen takia kysyntä tuskin kasvaisi näin nopeasti näin paljon Mutta jo ominaiskulutuksen muutos Euroopassa 0,15 0,2 m 3 /asukas (33 %), nostaisi se jo kulutustasoa 106 140 milj. m 3 30
Paperi- ja kartonkituotteiden ja sahatavaran reaaliset vientihinnat 1998-2008 115 110 105 100 95 90 85 80 Paperi ja kartonki Indek si 1998 = 100 Sahatavara 115 110 105 100 95 90 85 80 Reaaliarvot (tkhi.ind) 75 75 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 - Sahatavaran hinnan osalta ei samanlaista rakenteellista muutosta kuin paperituotteissa 31
Metsäteollisuuden tuotanto 1990-2008 ja arviot vuoteen 2020 15 14 13 12 11 10 9 8 milj. tonnia tai milj. kuutiometriä Paperi ja kartonki Havusahatavara 15 14 13 12 11 10 9 8 7 Metlan arviot 7 6 6 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Metsäteollisuus ei katoa Suomesta, mutta tuotantomäärät vuonna 2020 samalla tasolla kuin 1990-luvun alkupuolella! 32
Puunkäyttö vaikutuksia Metsäteollisuuden puunkäyttö vähenee noin 23 milj. m 3 (30 %) vuonna 2020 verrattuna 2007 Kotimaisen ainespuun käyttö vähenee 13 milj.m 3 (22 %) Puunkäyttö vähenee enemmän massateollisuudessa (38%) kuin puutuoteteollisuudessa (19%) Haketta ja sahanpurua runsaat 3 milj. m 3 yli massateollisuuden käytön. Kuitupuuta noin 7 milj. m 3 Energiapuupotentiaali kasvaa 33
Entä puunjalostuksen uudet tuotteet? 34
Metsäbiojalostamot Metsäbiomassan ja tuotantoprosessin sivumateriaalien tehokkaampi hyödyntäminen ja jalostaminen nykyisten ja uusien tuotteiden valmistuksessa Erityisesti Suomessa, Ruotsissa ja Pohjois-Amerikassa kehitystyö käynnissä Raakapuu, metsätähde kannot, kuori, jätteet, jne. Sellu Paperi ja kartonki mustalipeä Biopolttoaineet Lämpö Sähkö Kemikaalit hake, kuori, sahanpuru Puutuotteet Rakentamisen ja sisustamisen uudet ratkaisut 35
Esimerkki: Range Fuels, Georgia, USA Ensimmäinen kaupallisen mittakaavan metsäbiomassaperusteinen etanolitehdas USA:ssa Investointi USD 225 milj / Energiaministeriö (DOE) myönsi $76 milj. projektille v. 2007 ja maatalousministeriö $80 milj. lainan tammikuussa 2009 Tuotantokapasiteetti 380 milj. litraa/v (ensivaiheessa 75 milj. litraa / v) Tehtaan määrä käynnistyä 2010. Perustaja: Vinod Khosla, pääomasijoittaja (Sun Microsystemsin perustaja) Alochols are separated and processed to maximize ethanol yield Liquid products are collected and stored Forest residues from Georgia Syngas production Syngas cleaning When syngas reacts over catalyst, it is turned into mixed alcohols Processed ethanol will be sold to blenders located near by to minimize transportation Lähde: http://www.rangefuels.com/conversion_process 36
Esimerkki: LignoBoostin demonstraatiotehdas Ruotsissa Wermland Paper, Bäckhammarin sellutehdas LignoBoost demonstraatiolaitos Ligniiniä 4000 t/v Tukholmaan Fortum Värme voimalaitos - Demonstraatiovaiheessa ligniinillä tuotettiin sähköä ja lämpöä omakotitalolle Tukholmassa ligniinikakku lämpöarvoltaan hiilen veroinen 37 - Hiilidioksidipäästövähennys - Metso Power osti LignoBoostin toukokuussa 2008
Mikä tekee metsäbiojalostamoista kiinnostavan? Mahdollisuus yhdistää yhteiskunnan ja metsäsektorin intressit Yhteiskunta: - Ympäristö- ja energiatavoitteiden edesauttaminen tehokasta teknologiaa hyödyntämällä - Ei konfliktia elintarviketalouden kanssa - Työpaikkoja, verotuloja, alueellisesti hajautettua tuotantoa - Uusia toimijoita & pääomaa Metsäsektori: - Edesauttaa rakenteellisissa vaikeuksissa olevan metsäsektorin uudistamisen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisen - Nykyisen toiminnan kannattavuuden parantamien - Metsäalasta välittyvän mielikuvan parantaminen Kehitetään jotakin kokonaan uutta, joka on myös energia- ja ilmastokysymysten näkökulmasta tavoiteltavaa 38
Suomi näkökulma vuoteen 2020 Tärkeää asettaa kolme kysymystä: 1. Mitä uusia puunjalostuksen tuotteita on teknis-taloudellisesti mahdollista tuottaa kaupallisessa mittakaavassa tulevan noin 10 vuoden aikana? 2. Millä edellytyksin ja kuinka paljon näitä tuotteita tultaisiin tuottamaan Suomessa? 3. Mikä vaikutus niillä olisi metsien käyttöön? Puutuotteet ja energia lupaavimpia (mm. biopolttoaineet, yhdyskuntien sekä sahojen sähkön ja lämmön tuotanto) 39
Esimerkki: Sellu-paperitehdasintegraatin yhteydessä biopolttoaineiden valmistusta Synteesikaasutuslaitos, joka valmistaisi biovahaa, josta jalostettaisiin esim. biodieseliä 1. UPM: Rauma tai Kuusankoski; 2. Stora Enso: esim. Imatra tai Oulu; 3. Vapo-Metsäliitto: Kemi tai Äänekoski UPM: 300 000 tonnia nestemäisiä biopolttoaineita, 2 milj. kiinto-m 3 biomassaa, 50 suoraa työpaikkaa ja 500 välillistä Ennen v. 2015 ehkä 1-2 kpl tällaista laitosta Suomessa Tukee myös jo olemassa olevan integraatin kannattavuutta Merkittävää, mutta mittakaava ei nykyisenkaltainen 40
Puu paperiksi vaiko energiaksi? 41
Esko Aho kirjoittaa metsäsektorin tulevaisuudesta Talouselämä lehdessä (10.10.2008): Uusi toimintamalli (= metsäalan) täytyy rakentaa niin, että pystymme käyttämään hyväksi puun eri jaokkeet niiden arvon mukaisessa järjestyksessä. Puun energiakäyttö on tärkeää ja arvokasta, mutta se on tässä toimintamallissa jäännöserä. 42
Suomen massa- ja paperiteollisuuden sekä energiateollisuuden* jalostusarvo vuosina 2000 2008 ja trendiennuste 6 5 4 Massaja paperi Trendiennusteet (trendi 2000-2008) mrd. euroa 6 5 4 Vuonna 2000 massaja paperiteollisuuden jalostusarvo oli 8,8- kertainen 3 3 Vuonna 2008 se oli 1,8-kertainen 2 2 1 0 Energia -1-1 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 *Tarkastelun energiateollisuus käsittää tuotannon, jossa puulla voidaan potentiaalisesti korvata muita raaka-aineita (hiili, polttoöljy, kaasu, turve). Ei ydinvoimaan, tuuleen tai veteen perustuvaa energiateollisuutta. Lähde: Hetemäki, L. 2008. Puu energiaksi vai paperiksi? BioEnergia lehti, No. 6. 1 0 Mikäli trendi jatkuisi, vuonna 2011 jalostusarvo olisi energiateollisuudessa hieman suurempi 43
Suomen paperituotteiden viennin yksikköarvo ja energiatuotteiden tukkuhintaindeksi vuosina 1996 2007 Kuva: Lauri Hetemäki/Metla; Tilastolähteet: METINFO; Tilastokeskus. Energia on tukkuhintaindeksi sähkölle, kaasulle, lämmölle ja vedelle. Hintaindeksi on noussut 53 prosenttia ja paperituotteiden yksikköhinta laskenut 20 prosenttia 44
Päästöoikeuden ja öljyn hinta muutosajureina Päästöoikeuden hinta nyt noin 15 eur/tonni. Yleisesti arvioidaan sen olevan 15 45 eur v. 2020, riippuen skenaariosta Öljyn hinta nyt noin $80/tynnyri. IEA ja USA:n energiavirnaomaiset arvioivat hinnan olevan pysyvästi yli $100 vuoden 2010 jälkeen Päästöoikeuden hinnalla > 25 eur ja öljyn hinnalla >$100 puuenergian näkymät ilman tukitoimiakin hyvät Näillä hinnoilla metsätähdettä ja kuitupuuta yksinkertaisesti kannattaa polttaa riippumatta tukitoimista Poliittisin toimenpitein (mm. investointituet) kehitystä voidaan nopeuttaa 45
Mitä käynnissä olevat projektit kertovat? Puunjalostukseen tulossa uusia tuotteita, toimijoita ja pääomia (esim. energia- ja kemianteollisuus, pääomasijoittajat, vrt. Pohjois-Amerikka ja Ruotsi) Esimerkki: SCA & Statkraft (1,6 mrd & 2,4 TWh tuulivoimaa) sekä Södra & Statkraft (1 mrd & 1,6 TWh tuulivoimaa + kaukolämpöä 135 GWh) Metsäbiojalostamot voivat olla hyvin erityyppisiä paikalliset olosuhteet määrittävät mikä on järkevää Metsäbiojalostamoita syntyy useille eri toimialoille ja erityyppisten rahoittajien toimesta (myös puutuote) Miten houkutellaan pääomia kehittämään Suomen puuenergian tuotantoa? 46
Johtopäätöksiä uusista puunjalostuksen tuotteista Vientiin perustuvaa uutta puunjalostusteollisuutta (esim. älytarrat, älypakkaukset, uudet kemian tuotteet) tuskin tulee samassa mitassa kuin nykytuotteissa ei valmisteta tuotteita 100 miljoonalle investoinnit pääasiassa suurille markkinoille (USA, Kiina, Länsi-Eurooppa, Venäjä) Tuotteet, jotka perustuvat merkittävästi myös kotimarkkinoihin, kuten energia (ml. biopolttoaineet) ja osa puutuotetuotannosta, ylläpitävät tuotantoa ja metsäalan työvoiman kysyntää joillakin aloilla ja alueilla voivat niitä myös lisätä! 47
Entä metsiin liittyvät palvelut? 48
Puunjalostukseen liittyvät palvelut Puunjalostukseen liittyvien palvelujen (osaamisen) suhteellinen merkitys tulee korostumaan Tuotteisiin yhdistetyt palvelut (neuvonta, huolto- ja korjaustyöt, jne.) (vrt. Kone, Wärtsilä) Konsultointi (esim. Jaakko Pöyry, Indufor) Tutkimus & kehitystyö (yrityksissä, tutkimuslaitoksissa, korkeakouluissa, opetuksessa) 49
Luontomatkailu- ja virkistyspalvelut Keskeiset muutostekijät: kaupungistuminen, tulotason nousu, vapaa-ajan määrä, ikärakenteen muutokset, ilmastonmuutos Matkailu- ja virkistyspalveluiden kysyntä Suomessa on kasvanut voimakkaasti koko tämän vuosituhannen ajan Luontomatkailun kautta voi arvion mukaan syntyä noin 2,5 miljardin euron liikevaihto ja sen arvonlisä on puutuoteteollisuuden suuruusluokkaa (työllistää 15 000-20 000) Metlan tulevaisuuskatsaus (Hetemäki ym. 2006) arvioi Suomen metsien virkistyskäytön hyvinvointivaikutusten olleen jo vuosituhannen alussa noin miljardin euron luokkaa Tulevaisuus: Matkailu- ja virkistyspalveluiden kysyntä kasvaa esim. Euroopassa matkailun kasvu + 3 % /v. 50
Kansallispuistojen käyntimäärien ja majoitusliikkeiden yöpymisten kehitys Suomessa 1992-2008 ja trendiennusteet vuoteen 2020 2,800,000 2,400,000 kertaa Indeksi 1992 = 100 Trendiennusteet 2000-2008 -trendi 700 600 2,000,000 500 1,600,000 Kävijämäärät 400 1,200,000 300 800,000 200 400,000 Majoitusliikkeiden yöpymiset 100 0 0 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Tilastot: Metsähallitus ja MEK Matkailu viime vuosikymmeninä eräs maailman nopeimmin kasvavista elinkeinoista Matkailun kasvu tuo metsien käytölle uusia mahdollisuuksia ja ongelmia 51
Kulutus luontomatkailuun ja kantorahatulot Suomessa 1995-2008 2.6 2.4 2.2 mrd. euroa, nimellinen 2.6 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 Bruttokantorahatulot 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 Kulutus "luontomatkailuun" 1.0 1.0 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Tilastot: Tilastokeskus ja Metla Luontomatkailun kulutus arvioitu seuraavasti: Koti- ja ulkomaisten matkailijoiden aikaansaaman kokonaiskulutuksen perustella oletettiin, että 20 % suomalaisten ja 30 % ulkomaalaisten matkailukuluista liittyivät luontomatkailuun 52 1.2
Johtopäätöksiä ja politiikkahaasteet 53
Johtopäätöksiä: I Taloushistoria ja tutkimukset osoittavat, että: 1: uutta elinkeinoa ja työpaikkoja syntyy korkean tuottavuuden ja teknologian aloille 2: samaan aikaan tuotantoa & työpaikkoja häviää alhaisemman tuottavuuden toimipaikoissa Suomessa metsäala näyttäisi jälleen olevan tässä luovan tuhon tilassa (nykytuotteet vs. uudet tuotteet ja palvelut) 54
Johtopäätöksiä: II Suomen metsäalan (rakennemuutoksen) suurimmat muutokset vielä edessäpäin Kehitys kohti monipuolistuvaa puunjalostusta, jossa energia-, kemian- ja puutuotteet näyttelevät yhä suurempaa osaa Mitä tehokkaammin ympäristö- ja energiatavoitteet välittyvät tuotteiden ja raaka-aineiden hintoihin, sitä lupaavammalta kehitys näyttää Palveluiden rooli kasvaa, jalostus kokonaisuudessaan vähenee Uusia toimijoita metsäalalle ja nykyisten roolit muuttuvat (energia- ja kemianteollisuus) Metsäala kehitys jatkossa nykyistä vähemmän riippuvainen muutamasta avaintoimijasta riskit hajaantuvat 55
Suomen metsien taloudellisen käytön historiaa -1800 1600-1890 1859-1865 2030? 2010 - Erätalous Terva Kaskeaminen Sahateollisuus (höyrysaha) Massa- ja paperiteollisuus Energia, puutuotteet, palvelut? Metsien taloudellinen käyttö muuttuu tarpeiden, politiikan ja teknologian myötä 56
Politiikkahaasteet Politiikkahaaste: Mikä on politiikan keihäänkärki luova tuho - prosessissa? Esimerkki: Valtiolla yksi euro jaettavissa eri toimien välillä Tasapainoilua uuden luomisen ja vanhan säilyttämisen välillä: 1: Toimet nykytuotteiden tuotantokustannusten alentamiseksi 2: T&K ja investointitukia uuden teknologian laitoksiin 3: Uudelleen koulutus, starttirahoja yritysten perustamiseen Kotimaan politiikalla ei voida muuttaa kehityksen suuntaa, kenties sitä voidaan vain hidastaa Globaalipolitiikka entistä tärkeämpää metsäalan kehitykselle (energia- ja ilmastopolitiikka) Miten parhaiten hyödynnetään globaalipolitiikan muutoksia Suomen metsäalan kehittämiseksi? 57
KIITOKSIA! 58
Aihepiiriin liittyviä julkaisuja 1. Hetemäki, L. 2009. Metsäalan luova tuho. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 4/2009 (tulossa) 2. Hetemäki, L. & Hänninen, R. 2009. Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuosina 2015 ja 2020. Metlan työraportteja 122. 3. Hetemäki, L. 2009. Suomen metsäteollisuuden rakennemuutos ja sen vaikutukset. Euro & talous, Suomen Pankki, 3/2009; s. 1-10. 4. Hetemäki, L. 2008. Puu energiaksi vai paperiksi? BioEnergia lehti, No. 6., s. 9-11. 5. Hetemäki, L. 2008. The structural change in the communication paper markets and its implications. In: The effects of a revision of the emission trading directive for the period starting in 2013 on the European pulp and paper idustry. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja 207: 38-50. 6. Hetemäki, L., Harstela, P., Hynynen, J., Ilvesniemi, H. ja Uusivuori, J. (toim.). 2006. Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015. Katsaus Suomen metsäalan kehitykseen ja tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Metlan työraportteja 26. (9.6.2006). 7. Lovio, R. 2009. Luova tuho ikuinen toivo. Tiede & Edistys, 1/09. 8. Niskanen, A., Donner-Amnell, J., Häyrynen, S. & Peltola, T. 2008. Metsän uusi aika. Joensuun yliopisto, Silva Carelia 53/2008. 9. Schumpeter, J. 2009. Luovan tuhon prosessi (käännös). Tiede & Edistys, 1/09. 10. Törmä, H. & Reini, K. 2008. Metsäteollisuuden sopeutumisen mahdolliset aluetaloudelliset vaikutukset. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 33. 59