Terveyteen liittyvät ilmastoriskit Helsingissä Helsingin kaupungin ilmastoriskit hanke, Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija, meterologi reija.ruuhela@fmi.fi
Sisältö: Ilmastontekijöiden vaikutukset eri tyyppisiin terveysriskeihin Vektorivälitteiset (eläinvälitteiset) taudit Vesivälitteiset taudit Tapaturmat Ihmisten sopeutuminen ilmastoon Mielenterveys ja valo(n puute) Kylmä ja kuuma stressi Helsingin kaupungin lämpösaareke 23.3.2018 2
Puutiaisen välittämät taudit Borrelioosi ja puutiaisaivokuume (TBE) Puutiainen aktiivinen kasvukaudella +5 +25 o C, Ei siedä hyvin kuivuutta Siperianpuutiainen (taiga-) sietää kylmää paremmin kuin eurooppalainen puutiainen Borrelioosin esiintyvyys Helsingissä ja puutiaisaivotulehduksen esiintyvyys HUS:n alueella 2000-2017 350 300 250 200 150 100 50 0 Borrelioosi, Helsinki TBE, HUS 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Vesivälitteiset epidemiat - uimavedet Rankkasateet, kuivuus, lumen nopea sulaminen voivat aiheuttaa raakaveden pilaantumista ja vesiepidemoita vesilaitosten tehtävä tarkkailla talousveden laatua Uimavedet Vesivälitteisten epidemoiden riski riippuu myös ihmisten käyttäytymisestä Ilmastoriippuvuus helleaallot, rankkasateet Noin 1500 sairaustapausta Suomessa liitettiin uimavesien pilaantumiseen helleaallon 2014 yhteydessä Source: European bathing waters, 23.3.2018 EEA, 2016 4
Korvaukset euroina Kuukauden keskilämpötila, C Talvikauden liukastumistapaturmat Helsingin rakennusviraston liukastumisista maksamat korvaukset ovat kasvaneet 2008-2013 25 Talvikauden pakkasjakso lyhenee ilmastonmuutoksen seurauksena 1000000 900000 800000 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12-5 -10 Kuukausi 1971-2000 RCP4.5_2100 RCP4.5_2030 RCP4.5_2050 Ilmastonmuutoksen seurauksena 0-päivien määrä kasvaa lähivuosikymmeninä, mutta kääntyy laskuun talvien lyhentyessä Tapaturmien ehkäisyssä kevyen liikenteen väylien talvikunnossapito tärkeää Turvallisuus vaikuttaa kulkumuodon valintaan Kevyen liikenteen kasvun synergiat + terveyshyödyt ja + autoliikenteen päästöjen väheneminen 23.3.2018 5
Ihminen sopeutuu ilmastoonsa Geneettinen sopeutuminen ihon pigmentti Käyttäytyminen ja tekninen sopeutuminen vaatetus, rakennukset Pysyvä fysiologinen sopeutuminen Lyhytaikainen fysiologinen sopeutuminen tapahtuu noin 2 viikon kuluessa lämpöolosuhteiden muuttuessa Valoisuuden muutos sisäinen kello (sirkadiaaninen vuorokausirytmi) 23.3.2018 Näyhä, 2005, 2007 Keatinge et el. 2000
Kaamosoireet ja ilmasto Noin 40 % ihmisistä kokee kaamosoireita esim. mielialan, ruokahalun, toimintakyvyn muutoksia Noin 1 % väestöstä potee vuosittain varsinaista kaamosmasennusta Talvisin auringonsäteily vähenee ilmastonmuutoksen seurauksena Kaamosoireilun yleistyminen Itsemurhien piikki on keväisin Edeltävän talven valoisuus ts. valon puute ennakoi itsemurhien riskiä Sopeutumiskeinoja: Julkisten tilojen valaistussuunnittelu Kaupunki työnantajana - työhyvinvointi 23.3.2018 7
Kylmyysvaroituksia Suomessa 28.2. Euroopassa 1.3. Suuri osa suomalaisista raportoi kylmyyteen liittyen oireiden vaikeutumisesta Esim noin 70 % astmaatikoista Oireet voivat ilmetä jo heikoilla pakkasilla IL:n varoituskriteerit tiukat: ilmastollisesti harvinaisissa tilanteissa, jolloin kireään/purevaan pakkaseen varautuminen erityisen tärkeää
Kuumuus lisää kuolleisuutta enemmän kuin kylmyys. Herkimpiä ovat ikääntyneet. Huom! Talvella kuolleisuus on suurempi kuin kesällä, mutta se ei liity pelkästään lämpötilaan vaan myös esim. influenssaepidemioihin. Graafeissa kuolleisuusriskiä verrataan ajankohdan tyypilliseen kuolleisuustasoon, jolloin nähdään selvemmin äärevien lämpötilojen vaikutus. 23.3.2018 9
Lämpenevä ilmasto lisää kuumuuteen liittyviä terveysriskejä vähentää kylmyyteen liittyviä terveysriskejä?? Lämpötilan muutos ( C) 4,0 VUOTEEN 2050 MENNESSÄ HELSINGIN KESKILÄMPÖTILA NOUSEE SKENAARIOIDEN MUKAAN 2,3-3,4 CELSIUSASTETTA VUOSIIN 1971-2000 VERRATTUNA 3,5 3,4 RCP8.5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,6 1,5 2,2 2,0 1,8 2,8 2,4 2,1 2,8 2,3 RCP4.5 RCP2.6 1,1 1,0 0,5 0,0 2010 2020 2030 2040 2050
Helsingin kaupungin lämpösaareke voimistaa ihmisten altistusta kuumuudelle helleaaltojen aikana. Lämpösaarekkeen voimakkuus ja siten myös altistus kuumuudelle vaihtelee eri puolilla kaupunkia. Ikääntyneitä asuu paljon alueilla, joilla lämpösaareke on voimakkain. Vuoden 2010 helleaalto aiheutti HUS:n alueella noin 60 ylimääräistä kuolemantapausta heinäkuussa, näistä Helsingin alueella 30-40. Helsingin lämpösaareketta ja sen vaikutusta kuolleisuuteen nykyisessä ja tulevassa ilmastossa tutkitaan jatkossa tarkemmin URCLIM- ja iscape-hankkeissa 11
Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahasto