Sää- ja ilmastoriskianalyysi Helsingin kaupungille päätulokset

Transkriptio

1 Sää- ja ilmastoriskianalyysi Helsingin kaupungille päätulokset KAROLIINA PILLI-SIHVOLA Reija Ruuhela Athanasios Votsis Antti Mäkelä Riina Haavisto Sanna Luhtala 2018

2 Taustaa Sää- ja ilmasto on aiheuttanut ja aiheuttaa kaupungille omat haasteensa Kaupungeilla on vahva tieto siitä, mitkä ilmiöt ovat olleet merkittävimmät oman alueensa ja toimintojensa osalta Sää- ja ilmastotekijät ja niiden muutokset määrittävät osaltaan riskiä Mitä riskeille tapahtuu tulevaisuudessa? Tätä arvioidaan vaaratekijöiden, altistumisen ja haavoittuvuuden arvioitujen muutosten avulla:?

3 Merkittävimmät ilmastoriskit Helsingissä TULVA HULEVESI JA MERITULVA TALVIOLOSUHTEET LIUKASTUMISET TIELIIKENNE KAAMOSOIREET RAJUILMAT JA KOVAT TUULET TAUDIT JA EKOLOGISET RISKIT HEIJASTEVAIKUTUKSET

4 Hulevesitulvariski merkittävin ilmastoriski Helsingissä ei ole vielä tapahtunut vakavia vahinkoja aiheuttanutta hulevesitulvaa kuten esimerkiksi Kööpenhaminassa vuonna 2011: Alle kahdessa tunnissa satoi millimetriä vettä Kööpenhaminan keskustassa Vakuutettujen vahinkojen taloudellinen arvo oli noin miljardi euroa Euroopan kalleib luonnonilmiöstä aiheutunut katastrofi vuonna Yksittäisiä vahinkotapauksia oli noin Tulva oli niin laaja, että se aiheutti merkittäviä ongelmia infrastruktuurille: Kööpenhaminan yliopistollinen sairaala tulvi ja sen toimintoja piti siirtää muualle kotitaloutta kärsi sähkökatkoista ihmisen kaukolämpö ja kuuma vesi katkesi viikoksi yhden vankilan, poliisin sekä hätäkeskuksen kommunikointi- ja tietokonejärjestelmät kärsivät vahinkoja. Arvion mukaan 70 % Kööpenhaminan kaupungin kriittisistä IT-systeemeistä oli lähellä romahtamista.

5 Vastaava sademäärä on mahdollinen myös Helsingissä ovatko vahingot samaa mittaluokkaa? Kööpenhaminan tapauksesta ei voida vaikutusten osalta suoraan arvioida vaikutuksia Helsingissä, sillä kaupunkirakenteet (esim. puistojen ja muun kaupunkivihreän määrä, hulevesiputkien mitoitus, korkeuserot ym.) ovat erilaisia. Vastaavan sademäärän aiheuttama hulevesitulvariski erityisesti Helsingin kantakaupungissa on kuitenkin huomattava.

6 Ilmastonmuutos ja sadanta Sademäärän muutos 12 (%) ,9 3,8 VUOTEEN 2050 MENNESSÄ HELSINGIN KESKIMÄÄRÄINEN SADEMÄÄRÄ NOUSEE SKENAARIOIDEN MUKAAN 6,9-11 % VUOSIIN VERRATTUNA 5,9 5,0 5,1 7,5 6,0 9,0 11,0 8,0 7,2 6,7 6,9 RCP8.5 RCP4.5 RCP

7 Toistuvuusajoiltaan 1:50 ja 1:1000 meritulvien ero Helsingissä on pieni

8 Väestön altistuminen meritulvalle on pientä, sillä ihmisiä on alueella vähän. Kiinteistöjen arvo on korkea. Tulvan toistuvuusaika ja vuosittainen todennäköisyys Asuinkiinteistöjen arvo /m 2 ( keskiarvo) 1000 Keskimääräinen asuinkiinteistöjen kokonaismarkkina-arvo Tulvariskialueen asuinkiinteistökauppojen kokonaisarvo vuonna Väestön määrä tulvariskialueilla vuonna :2 = 50 % 3, , :5 = 20 % 2, , :10 = 10 % 2, , :20 = 5 % 3, , :50 = 2 % 3, , :100 = 1 % 3, , :250 = 0,25 % 3, , :1000 = 0,1 % 3, ,

9 Helsingin tulvariskin taustalla on monia syitä, joista merellisyys ja ilmastolliset tekijät ovat vain yksi monista tekijöistä. Lisäksi tulvat aiheuttavat monia eri vaikutuksia Syyt vaikutusten taustalla Vaikutukset

10 Lämpenevät talvet lisäävät liukkautta Liukastumistapaturmia tapahtuu kaikenikäisille, mutta vammat ovat vakavimpia vanhemmilla. Eniten terveydenhuoltoon hakeutuu vuotiaita. Ikääntyneillä lonkkamurtumat voivat johtaa terveyden romahtamiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan. Talvikauden liukastumistapaturmista aiheutuu usein pitkiä sairauslomia ja siten myös merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Helsingin kaupungin tavoitteena on edistää talvipyöräilyä ja kehittää pyöräväylien talvihoidon menetelmiä. Talvipyöräilyn liukastumisriskistä ei ole tehty tutkimusta. Sen tutkiminen olisi kuitenkin tärkeää, sillä riski pyöräillessä on erilainen kuin autoilla ja jalankulkijoilla. Riskin parempi ymmärtäminen tarkentaisi esimerkiksi talvipyöräilijöille annettuja varoituksia. Ilmastonmuutoksen seurauksena Helsingissä talvikausi lyhenee, mutta varsinkin lähivuosikymmeninä liukkaat olosuhteet voivat yleistyä keskitalvella lämpötilan vaihdellessa nollan molemmin puolin.

11 Kuumuus Helsingissä on nouseva riski haavoittuville ryhmille Tukala helle: päivän maksimilämpötila +27 astetta ja minimilämpötila 14 astetta Erittäin tukala helle: päivän maksimilämpötila +30 astetta ja minimilämpötila 18 astetta Äärimmäisen tukala helle: päivän maksimilämpötila 35 astetta ja minimilämpötila 20 astetta Lämpösaarekeilmiö Lämpötilan muutos ( C) 4,0 VUOTEEN 2050 MENNESSÄ HELSINGIN KESKILÄMPÖTILA NOUSEE SKENAARIOIDEN MUKAAN 2,3-3,4 CELSIUSASTETTA VUOSIIN VERRATTUNA 3,5 3,4 RCP8.5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,6 1,5 2,2 2,0 1,8 2,8 2,4 2,1 2,8 2,3 RCP4.5 RCP2.6 1,1 1,0 0,5 0,

12 Kuumuus vaikeuttaa monien kroonisesti sairaiden oireita ja lisää riskiä kuolla ennenaikaisesti Vuoden 2010 helleaalto aiheutti HUS:n alueella arviolta 60 ylimääräistä kuolemantapausta, ja Helsingin alueella heinäkuussa Kuumuus on jo nyt haaste Helsingin työntekijöille, ja se pitäisi ottaa suunnittelussa huomioon, esimerkiksi huomioimalla varjopaikat päiväkotien pihoilla ja taukojen pitäminen.

13 Yli 75 vuotiaat ja kriittiset terveydenhuoltolaitokset ovat sijoittuneet seuraavasti:

14 Ilmastonmuutos vähentää auringonvalon määrää talvikuukausina, mikä voi johtaa vaikeutuviin kaamosoireisiin Noin 1 % väestöstä kärsii toistuvasti kaamosmasennuksesta ja lisäksi jopa 40 % väestöstä kärsii lievemmistä kaamosoireista unihäiriöistä ja ruokahalun vaihteluista ilman varsinaista masennustilaa. Kaamosoireet altistavat myös fyysisille sairauksille kuten metabolisen oireyhtymän riskille. Itsemurhien piikki ajoittuu kevääseen. Syyksi arvellaan nopeasti kasvavaa auringonvalon määrää. Kuitenkin myös edeltävän talven valoisuudella on merkitystä. Mitä vähemmän talven aikana kertyy auringonvaloa, sitä enemmän tehdään itsemurhia. Korrelaatio oli tilastollisesti merkitsevin marras-maaliskuu välisellä jaksolla, ja tämän tutkimuksen mukaan miesten itsemurhariski kasvaa valon vähäisyyden vuoksi enemmän kuin naisten.

15 Eläin- ja vesivälitteiset tautiriskit riippuvat säästä ja ihmisten käyttäytymisestä Merkittävimmät vektorivälitteiset taudit ovat puutiaisten välittämät borrelioosi ja puutiaisaivokuume. Helsingin edustan saarilla puutiaiset kantavat puutiaisaivokuumetta Sää- ja ilmasto-olosuhteet vaikuttavat puutiaisten esiintymiseen ja aktiivisuuteen. Puutiainen viihtyy C lämpötilassa ja mahdollisimman kosteassa, eikä se siedä pitkään kuivuutta. Ilmastoon liittyvät vesivälitteiset taudit liittyvät yleensä rankkoihin sateisiin, jolloin maaperässä olevat epäpuhtaudet pääsevät pilaamaan talousvesiä. Tällaiset tilanteet ovat todennäköisimpiä pienten vesilaitosten alueilla, joilla raakaveden laaduntarkkailu on epäsäännöllistä, tai alueilla, joissa käytetään kaivovettä. Helsingin Veden raakavesi otetaan Päijänteestä ja talousveden laaduntarkkailu on tasolla, jolla vesivälitteisten tautien riski on pieni. Sen sijaan Helsingin alueella vesivälitteisten tautien leviäimien uimarannoilta on mahdollista ja sääyhteys liittyy sekä ihmisten käyttäytymiseen että mikrobikantojen kehittymiseen. Kesän 2014 helleaallon yhteydessä noin 1500 henkilön sairastuminen liitettiin uimavesien likaantumiseen.

16 Äärimmäiset talviolosuhteet voivat lamauttaa liikenteen Lumipyry lamautti pääkaupunkiseudun liikenteen vuonna 2012 Sää: Runsas lumisade ja kova tuuli Sijainti: Lahdenväylä & Kehä III aamupäivä Kolarisumassa 690 autoa Sairaalahoitoon joutui 43 ihmistä Autojen raivaukseen tienvarsilta kului päiviä ja jopa viikkoja Autovahingot: 1 miljoonaa euroa vakuutuskorvauksina Lähde: Juga ym Kuva: Sanna Luhtala, Ilmatieteen laitos

17 Voimakkaiden tuulien ja rajuilmojen vaikutukset ovat pienehköjä Yleisötapahtumat (esim. Flow-festivaali) 96% Helenin sähköverkosta maan alla Puustotuhot Kiira kaatoi tai vaurioitti Helsingissä enimmillään jopa puuta. Ongelmallisia ovat myös puut, jotka jäivät myrskyn myötä sijainniltaan alttiiksi uusille tuhoille. Biodiversiteettivaikutus: [Kiira-] Myrskyn tarjoama mahdollisuus käytetään hyväksi ja puuta jätetään metsään suunnitelmallisesti kulkureittien ulkopuolella. Hätäkeskuslaitoksen ruuhkautuminen ILMASTONMUUTOS: Keskimääräiset tuulen voimakkuudet pysyvät likimain ennallaan. Kiira kesä 2017 Kuva:Karoliina Pilli-Sihvola Voimakkaimpien tuulten osalta muutoksen suunta on epävarma.

18 Heijastevaikutukset/rajat ylittävät vaikutukset Hildén ym Huoltovarmuus - Alkutuotannossa ja teollisuudessa heijastevaikutukset ilmenevät erityisesti raaka-aineiden ja tuotantotekijöiden saatavuudessa ja hinnoissa sekä vientimarkkinoiden kysynnässä. Energiasektorin tuonnilla on Suomessa erittäin suuri merkitys, ja siirtoyhteyksien kehittyessä heijastevaikutusten mahdollisuus kasvaa entisestään. Ilmastonmuutoksen aiheuttama muuttoliike on vaikea käsite mikä on ilmastonmuutoksen, mikä esim. poliittisten ja taloudellisten syiden rooli väestöliikkeiden taustalla. Jatkuessaan pitkään muuttoliike voi muuttaa väestörakennetta ja kulttuuria Suomessa. Terveys on globaalisti tunnistettu merkittäväksi kysymykseksi ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelussa. Heijastevaikutukset Suomeen syntyvät ilmastonmuutoksen vahvistamien tautien kulkeutuessa tänne turistien ja muiden maahantulijoiden mukana. Kyse on ennen kaikkea terveysriskien muuttumisesta. Myös kansainvälinen kauppa voi tuoda taudinaiheuttajia Suomeen. Sopeutumisen näkökulmasta tärkeää on ehkäistä uusien tautien lisääntymistä sekä kehittää rokotteita ja terveysvalistusta. Matkailu on toimialana hyvin sää- ja ilmastoherkkä. Ilmaston muuttuessa matkailuvirrat Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen voivat muuttua. Suomi on tunnistettu maaksi, jonka kiinnostavuus matkailukohteena voi kasvaa, mutta mm. yleinen taloudellinen kehitys lähtömaissa vaikuttaa voimakkaasti toteutuvaan kehitykseen. -