Globaalit vesihaasteet ja Suomi Suvi Sojamo, FT Aalto-yliopisto Kestävä vedenkäyttö ja tulevaisuuden mahdollisuudet Foresight Friday: 7.9.2018 Sitra
Miltä näyttävät globaalit vesihaasteet? Miltä näyttävät veden käyttö ja hallinta Suomessa? Mitä keinoja meillä on vesihaasteiden ratkaisemiseksi?
Miltä näyttävät globaalit vesihaasteet?
Aineksia globaaleihin ja paikallisiin vesikriiseihin 40-60% maailman väestöstä kärsii vuosittain vesipulasta (Kummu et al. 2016) 2.1 miljardilla ihmisellä ei ole turvallista juomavettä kotonaan, 4.5 miljardilla ei riittävää sanitaatiota (WHO & UNICEF 2017) 80% jätevesistä lasketaan puhdistamattomina vesistöihin (UN-Water 2017) Vesi-infrastruktuuriin on 13.6 miljardin dollarin lisäinvestointitarve 2030 mennessä (OECD 2016) Vesistöt hukkuvat muoviroskaan ja haittaaineisiin - merissä on nykykehityksellä enemmän muovia kuin kaloja 2050 mennessä (WEF & Ellen McArthur Foundation 2016) Vesivaroihin kohdistuva paine kasvaa: megatrendeinä ilmastonmuutos, kulutustottumusten muutos, kaupungistuminen ja väestönkasvu Seurauksina: inhimillinen kärsimys, ekosysteemien romahtaminen, elinkeinojen romahtaminen, hallitsemattomat muuttoliikkeet ja yhteiskuntien epävakauden lisääntyminen
Globaali vedenkulutus on muutosten edessä Vedenkäyttö sektoreittain 19% 12% 69% Maatalous Kotitaloudet Teollisuus FAO 2016 Vedenkulutus sektoreittain 3,6 % 4,4 % 92% Kummu et al. 2016 Maatalous Kotitaloudet Teollisuus Hoekstra and Mekonnen 2012
Vesipulan syitä luontainen niukkuus tai ylenmääräinen käyttö Kummu et al. 2016 Kummu et al. 2016
Korkea aika toimia The world is not on track. UN Water SDG 6 Synthesis Report 2018 Globaali vesikriisi on hallinnan ja politiikan kriisi: kuinka muuttaa tieto poliittiseksi tahdoksi, resurssoinniksi ja toiminnaksi?
Miltä näyttävät veden käyttö ja hallinta Suomessa?
Kestävän vedenkäytön ja vesivarojen hallinnan mallimaa? + pitkäjänteistä vesiensuojelutyötä ja vesivarojen hallintaa + parhaiden saatavilla olevien teknologioiden hyödyntäminen + veteen liittyvien riskien hallinta + vahva lainsäädäntö ja hyvä hallinto + suotuisat luonnonolosuhteet - hajakuormituksen ja yksittäisten tuotantolaitosten vesistövaikutusten hallinnassa edelleen kehitettävää - pintavesistä hyvää heikommassa ekologisessa tilassa 35 % jokipituudesta, 15 % järvipintaalasta ja 75 % rannikkovesien kokonaispinta-alasta Sojamo, Ahopelto, Marttunen, Belinskij, Veijalainen ja Keskinen (2017). Vesiturvallisuus mikä sen merkitys on Suomelle? Vesitalous 6/2017:20-24. Suomen ympäristökeskus 2018 (2018) Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila. http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Vesi/Pintavesien_tila
Suomen vesiturvallisuuden uhkia Trendi Vesi-infrastruktuurin korjausvelka kasvaa Maatalouden peruskuivatus heikentyy Vesiosaaminen hallinnossa vähenee Vesien rehevöityminen ja samentuminen Haitta-aineet vesistöissä lisääntyvät Monimuotoisuus vähenee Ilmastonmuutos voimistuu Vieraslajit leviävät Suomen vesivaroihin kohdistuva kansainvälinen paine kasvaa Digitalisaatio lisää haavoittuvuutta Sisäinen (mihin voidaan vesisektorilla vaikuttaa) Onnettomuudet Suuren padon murtuma Öljytankkerionnettomuus Inhimilliset virheet Vesihuoltolaitokset Teollisuuslaitokset Sään ääri-ilmiöt (myrskyt, tulvat, kuivuus) Sähkökatkot Tietoliikennehäiriöt Kyberhyökkäykset Euroopan unionin hajoaminen Terrori-iskut Ulkoinen (mihin ei voida vesisektorilla vaikuttaa) Shokki Winland-hanke 2016
Vesijalanjälkemme jää myös vesikriiseistä kärsiville alueille Suomalaisten kulutuksen vesijalanjälki 7 326 mrd/l/a 1 414 m3/a/hlö 3 878 l/d/hlö Globaali keskiarvo 1 358 m3/ a/hlö Vesijalanjäljen jakautuminen Maatalous 89% Kulutustuotteet 6% Kotitaloudet 5% Vesipulan ja suomalaisten kulutuksen vesijalanjäljen hot spot alueita Vedenkulutus ulkomailla 53% 47% Vedenkulutus Suomessa Maatalous 74% Kulutustuotteet 26% Water Footprint Network/Nikula 2012: Suomen vesijalanjälki-raportti
Mitä keinoja meillä on vesihaasteiden ratkaisemiseksi?
Tarvitaan eri toimijat yhteen tuovia lähestymistapoja esim. Vesivastuusitoumus Haaste yrityksille arvioida ja kehittää veden käytön vastuullisuutta koko arvoketjujen matkalla Työkalut ja kansainväliset ohjeistukset vesivastuullisuuden viidelle askeleelle Suomalaisten tutkimuslaitosten, ministeriöiden ja WWF:n perustama keväällä 2017 Osa kansallista Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta ja YK:n Agenda2030:n toimeenpanoa 5. Vesivastuullisuuden seuranta, arviointi ja raportointi 4. Kestävän veden käytön ja hallinnan kehittäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa 1. Vesiriskien kartoitus 2. Vesivastuustrategian laadinta 3. Arvoketjujen vesivastuullisuuden arviointi
Vesivastuullisuus on osa Suomen vesialan kansainvälistä strategiaa Tavoite 1.4 Vesivastuullinen tuotanto ja kulutus Keino 1.6 Vesivastuusitoumukset ja kumppanuudet Tehtävää jokaiselle yhteiskunnan toimijalle - toimeenpanosuunnitelmaa työstetään syksyllä 2018
Kysymyksiä, kommentteja? suvi.sojamo@aalto.fi @SuviSojamo p. +358-50-3254415 www.winlandtutkimus.fi sitoumus2050.fi Vesivastuusitoumus