Jakamistalous Urbaanin osallistumisen ja kansalaisaktivismin uusi muoto Dosentti Mats Nylund MAArcadan ammattikorkeakoulu
Kysymyksiä Mitä on jakamistalous? Jakamistalouden suuri lupaus (ja miksi sitä ei lunasteta) Kuinka jakamistalous muuttaa yhteiskuntaa? Miten jakamistalouden toimijat haastavat julkisen vallan ja ympäröivän yhteiskunnan? Miten julkisen vallan (kaupungit, valtio, EU) tulisi suhtautua jakamistalouteen?
Tutkimuksen lähtökohtia Jakamistalous on verkottuneen osallistumisen ja kansalaisaktivismin uusi muoto. Teoreettisena viitekehyksenä sosiaalisen pääoman teoriat. Urbaani ilmiö, jossa verkkoa ja sen yhteisöpalveluja käytetään paikallisten yhteisöjen ja kuluttajien vahvistamiseksi. Siirtyminen uuden tavaran tuottamisesta, myymisestä ja omistamisesta kohti tavaran lainaamista, vaihtamista, vuokraamista, kierrätystä ja yhteiskäyttöä.
Kallion safkat kiertoon Teitkö maittavaa makaronilaatikkoa, josta riittäisi muillekin? Oletko lähdössä matkalle ja ruokaa jää pilaantumaan jääkaappiin? Tarjoa ylijäänyt ruokasi muille nälkäisille masuille Kallion alueella! Ryhmässä voit antaa tai vaihtaa kaikenlaista syötävää. Ryhmän tarkoitus on vähentää ruokahävikkiä ja lisätä hyvää mieltä.
Image source: EPA / All Over Press Image source: Demotix 8.8.15 Image source: Luke Macgregor/reuters Image source: AP Photo/Seth Wenig 6
Tutkimusmenetelmät Verkko ja kaupunkietnografia Laadulliset haastattelut Kysely: Helsinki, Vantaa, Espoo and Lahti (N=324) 8.8.15
Globaalit Perinteiset Yhteisövetoiset Liiketoiminta Facebook Kaupunki Rajatapaukset AirBnB, Uber, Couchsurfing Tori.fi, Huuto.net NappiNaapuri, Stadin aikapankki PiggyBaggy, Sharetribe, Ratti.fi, Swap.com, City Car Club, HBB Kallion Safkat kiertoon, Haaga kierrättää, Töölö kierrättää, Vuokra-asunnot Helsinki Kutsuplus, kirjasto (laajennettu kirjastotoiminta), Helsinki Region infoshare Nearhood, Digiapuri, Ravintolapäivä, Siivouspäivä, Split Finland
8.8.15
Suuri lupaus Onko jakamistalous jakamista? Poistuuko omistamisen tarve? Onko jakamistalous kestävää kehitystä? Vahvistuuko yhteisöllisyys? Kaikki säästävät ja tienaavatkin jakamistalouden avulla
Jakamistalous ja metropolialue Yli puolet vastanneista ei jaa tavaraa internetissä ja ovat sitä mieltä että ihmiset yleensä eivät ole anteliaampia tai yhteisöllisempiä kuin ennen. Luottamus toisiin ihmisiin yleisellä tasolla ei lisää lainaamista tai vuokraamista. Ihmiset jotka luottavat naapureihin, lainaavat mielellään henkilökohtaisia tavaroitaan (50 %) Ei eroja luottavaisten ja epäluuloisten ihmisten välillä yksityisten majoituspalveluiden käytössä eikä tavaroiden lainaamisessa Ei eroja yhdistysaktiivisten ja ei-yhdistysaktiivisista mitenkään yksityisen vuokramajoituksen tai tavaroiden lainaamisen suhteen
Jakamistalouden esihistoria Suomessa "Talkoot muodostivat aivan erityisen ja suomalaiseksi kansantavaksi mielletyn työ- ja kestityskokonaisuuden. Näissä työrupeama, rakennuksen pystyttäminen, heinänteko tai elonleikkuu suoritettiin päivällä ja illalla töihin osallistujia kestitettiin ylenpalttisesti ruualla ja juomalla sekä mahdollisesti musiikilla. Pääpaino oli eittämättä juomissa..." Suomalaisen arjen historia, Osa I, s. 154
Myös sodan jälkeiset talot rakennettiin talkoiden avulla. Jopa arkkitehdit osallistuivat talkoisiin arkkitehtiliiton aloitteesta perustetun jälleenrakennustoimiston kautta. Suomalaisen arjen historia, Osa IV, s. 145
Kaikki rakastavat Nappi Naapuria
Haasteet Yksityinen, kaupallinen ja julkinen tila Mitä merkitsee naapuruston digitalisoituminen? Verotuksen kolme haastetta Sääntelyn purkaminen ja muuttaminen Yhteisöllistä toimintaa kaupallisella alustalla ( Silicon Valley vero )
Jakamistalous ja julkinen valta Mitä tekevät alati tehokkaammat verkostot? Työn loppu, keikkatyö ja työn sirpaloitumisen seuraukset? Digitaalinen sääntely haastaa viranomaisen sääntelyn (ja ketään ei säännellä niin paljon kuin viranomaista) Digitaalinen alustatalous (hybriditalous) ja sen monopolisoituminen
Taksitaksan perusteena olevan Tilastokeskuksen julkaiseman taksindeksin kustannustekijät (ilman arvonlisäveroa) Lähde: Taksiliitto, 2015
Keikkatalous tuo mukanaan äärimmäisen joustavuuden työn kysynnässä ja tarjonnassa. Ilmiön vastustaminen esimerkiksi lainsäädännöllisin keinoin olisi typerää. Muutos tapahtuu joka tapauksessa, ja sen ulkopuolelle jättäytyminen vähentää uuden työn mahdollisuuksia. Perinteiseen työsuhteeseen perustuvat turvaverkot yhteiskunnan pitää miettiä uudelleen. Rouvinen (ETLA) ja Kenney 2015
An illustration is the regulatory process Amsterdam has initiated with Airbnb. The municipality wants to ensure that people only occasionally rent out their house whilst away, rather than run a permanent, unregulated hotel. It has chosen to allow its residents to rent out their homes for up to 60 days per year. Customers are also supposed to pay tourist tax via Airbnb, although its enforcement leaves much to be desired (not least because Airbnb does not want to share its data with the municipality). Frenken ym. 2015
Koko Euroopan haaste Ultimately, the ability of the new sharing practices to help catalyze a social transition may also depend on the form these initiatives take around the world. As the sharing economy expands in Europe, its practices are likely to be embedded in political, regulatory, and social contexts which are more attuned to the stated values of fairness, sustainability, openness, and cooperation ( ) For those of us in countries where the pressures to commodify and concentrate value from these platforms are most intense,these developments can reveal possibilities. (Schor 2014)
Johtopäätöksiä Jakamistalous on moniulotteinen ja ristiriitainen kokonaisuus Jakamistalous on yhteisöllisyyttä ja osallistumista, mutta niin on perinteinen yhdistystoimintakin Kumpi lisääntyy? Jakaminen vai individualismi? Hyvä jakamistalous on hyvää jakamistaloutta! Näpit irti meidän yhteisöstä! Valtio ja kaupungit mahdollistajina ja sääntelijänä
Kiitos! mats.nylund@arcada.fi