Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018
Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta orgaanisilla mailla Tuloksia Kehityskohteita 2
Taustaa Kasvihuonekaasuinventaario Vuosittain YK:n ilmastosopimukselle ja EU:lle Raportointi kattaa kaikki sektorit: Energia, teollisuusprosessit, maatalous, maankäyttö ja jäte Luken rooli raportoinnissa Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsät eli LULUCF-sektori Maataloussektori Raportoidaan hiilivarastojen muutoksia sekä hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin päästöjä 3 Kuva Erkki Oksanen/Luke
Maankäyttöluokat ja aktiviteetit Ilmastosopimuksen maankäyttöluokat Metsämaa Viljelysmaa Ruohikkoalueet Kosteikot Rakennettu maa Muu maankäyttö Kioton pöytäkirjan raportoinnin mukaiset aktiviteetit Metsänhoito Metsitys Metsäkato EU:n LULUCF-tilinpito mukailee Kioton pöytäkirjan raportointia, lisäksi raportoidaan viljelysmaan ja laidunmaan hoito. Kuvat Erkki Oksanen/Luke 4
Hiilivaraston muutokset ja päästöt Seurattavat hiilivarastot: Biomassa Karike Kuollut puu Maaperä Puutuotteet päästöt (CO 2, CH 4, N 2 O) Typpilannoitus Ojitus Typen mineralisaatio Epäsuorat typpipäästöt Maastopalot ja kulotus 5
Raportointivaatimukset maaperähiilelle 2006 IPCC Guidelines Tarkastellaan ihmistoiminnan vaikutuksia Ns. managed land proxy Suomessa kaikki metsämaa managed Tarkastellaan maaperän orgaanista hiiltä Epäorgaanisen hiilen varastojen tarkastelu vapaaehtoista Metsämaa Suomessa avainluokka, joten raportoitava vähintään Tier 2 tasolla (kansalliset kertoimet / menetelmä) Soil organic matter Includes organic carbon in mineral soils to a specified depth chosen by the country and applied consistently through the time series. Live and dead fine roots and DOM within the soil, that are less than the minimum diameter limit (suggested 2 mm) for roots and DOM, are included with soil organic matter where they cannot be distinguished from it empirically. (2006 IPCC Guidelines) 6 Kuva Erkki Oksanen/Luke
Karikesyötteen laskeminen Elävän puuston karike (VMI) Aluskasvillisuuden karike (Laiho ym. 2003, Muukkonen ym. 2006) Hakkuupoistuman karike (Hakkuutilastot) Luonnonpoistuman karike (VMI) Karike jaetaan kolmeen hajoamisluokkaan Ei-puumainen karike (hienojuuret, lehdet, neulaset, aluskasvillisuus) Hieno puumainen karike (oksat ja puumaiset juuret) Karkea puumainen karike (kuollut puut, kannot ja hakkuutähteet) 7 Kuva Erkki Oksanen/Luke
Metsämaaperän hiilivaraston muutos mineraalimailla Yasso07 Raportoidaan summana maaperä, kuollut puu ja karike Karikesyöte: Elävät puut, luonnonpoistuma, hakkuujäännökset ja aluskasvillisuus trendit ohjaavat kangasmaiden hiilivaraston muutoksia Estimoidaan karikkeen kemialliset ominaisuudet Yasso07 ajetaan tasapainotilaan VMI6- karikesyötteellä (1970-luvun alku) Keskiarvosää: Halutaan kuvata ilmastoa, ei säävaihtelua Yasso07 säädata: 1. 1961-1990 keskisää tasapainoon ajo 2. 1971-2016 keskisää varsinaisen aikasarjan ajo Laskentayksikkö: Etelä- ja Pohjois-Suomi Hehtaarikohtainen laskenta, lopuksi kerrotaan pintaalalla 8
VMI + mallit + Yasso07 Puustobiomassa ja karike Empiiriset mallit Maaperän hiilivaraston muutos Yasso07 Karikesyöte Säädata 9
Orgaanisten ojitettujen metsämaiden hiilitase Raportoidaan yhteenlaskettuna maaperän, maanalaisen karikkeen ja kuolleen puun hiilitaseen muutokset Kuollut puu: VMI Karike mallinnettu biomassaestimaattien ja karikekertoimien avulla Maanpäällisen karikkeen oletetaan olevan tasapainossa (ei muutosta) Päästökertoimet Minkkinen et al. 2007 (g C m -2 a -2 ) Kerrotaan kasvupaikkakohtaisilla pinta-aloilla (VMI) 10
Tuloksia: Metsämaan hiilitase Lähde: Statistics Finland 2018 11
Kiitos! 12
13 Teppo Tutkija