Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Samankaltaiset tiedostot
Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

VMI-aineiston käyttö kasvihuonekaasujen inventaariossa (KHK)

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen Kuultavana: tutkija Tarja Tuomainen. Luonnonvarakeskus

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Rio de Janeirossa vuonna 1992 allekirjoitetun ilmastosopimuksen

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Suomen kasvihuonekaasupäästöt 6 prosenttia alle Kioton pöytäkirjan velvoitetason

Maatalouden päästöt Suomessa: turvemaat päästölähteenä

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

2017, maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous, ennakko

Maanparannusaineet maaperän hiilitasetta nostamassa

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Turvemaiden viljelyn ilmastovaikutukset

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Alueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa

Kasvihuonekaasut 2007

Kioton pöytäkirjan artiklan 3.4 metsänhoitotoimenpiteen määrällinen vaikutus päivitys vuoden 2004 raportista

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Soiden hiilivarastojen kehitys

Maatalous ja ilmastonmuutos sekä alustavia tuloksia kasvihuonekaasumittauksista pilottitiloilla

Maahiilen laskenta MELA2012:ssa. Kari Härkönen MELA ryhmä

Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia?

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Ympäristöstä. Yhdessä.

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys EKOLOGINEN TILANNEKUVA - ILMASTO

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Kasvihuonekaasut 2008, ennakkotiedot

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Bryssel COM(2016) 618 final KOMISSION KERTOMUS

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

Hiilensidonnan haasteita ja mahdollisuuksia

Julia hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla

Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa

Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden raportointi alkaa

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus

Peltojen hiilivaraston tila Suomessa ja mahdollisuudet sen kasvattamiseen

Kasvihuonekaasut 2008

4.3 Metsien hiilitaseet

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

ProAgria Maitovalmennus

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen?

Latvian ja Liettuan lausuma

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

Transkriptio:

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018

Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta orgaanisilla mailla Tuloksia Kehityskohteita 2

Taustaa Kasvihuonekaasuinventaario Vuosittain YK:n ilmastosopimukselle ja EU:lle Raportointi kattaa kaikki sektorit: Energia, teollisuusprosessit, maatalous, maankäyttö ja jäte Luken rooli raportoinnissa Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsät eli LULUCF-sektori Maataloussektori Raportoidaan hiilivarastojen muutoksia sekä hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin päästöjä 3 Kuva Erkki Oksanen/Luke

Maankäyttöluokat ja aktiviteetit Ilmastosopimuksen maankäyttöluokat Metsämaa Viljelysmaa Ruohikkoalueet Kosteikot Rakennettu maa Muu maankäyttö Kioton pöytäkirjan raportoinnin mukaiset aktiviteetit Metsänhoito Metsitys Metsäkato EU:n LULUCF-tilinpito mukailee Kioton pöytäkirjan raportointia, lisäksi raportoidaan viljelysmaan ja laidunmaan hoito. Kuvat Erkki Oksanen/Luke 4

Hiilivaraston muutokset ja päästöt Seurattavat hiilivarastot: Biomassa Karike Kuollut puu Maaperä Puutuotteet päästöt (CO 2, CH 4, N 2 O) Typpilannoitus Ojitus Typen mineralisaatio Epäsuorat typpipäästöt Maastopalot ja kulotus 5

Raportointivaatimukset maaperähiilelle 2006 IPCC Guidelines Tarkastellaan ihmistoiminnan vaikutuksia Ns. managed land proxy Suomessa kaikki metsämaa managed Tarkastellaan maaperän orgaanista hiiltä Epäorgaanisen hiilen varastojen tarkastelu vapaaehtoista Metsämaa Suomessa avainluokka, joten raportoitava vähintään Tier 2 tasolla (kansalliset kertoimet / menetelmä) Soil organic matter Includes organic carbon in mineral soils to a specified depth chosen by the country and applied consistently through the time series. Live and dead fine roots and DOM within the soil, that are less than the minimum diameter limit (suggested 2 mm) for roots and DOM, are included with soil organic matter where they cannot be distinguished from it empirically. (2006 IPCC Guidelines) 6 Kuva Erkki Oksanen/Luke

Karikesyötteen laskeminen Elävän puuston karike (VMI) Aluskasvillisuuden karike (Laiho ym. 2003, Muukkonen ym. 2006) Hakkuupoistuman karike (Hakkuutilastot) Luonnonpoistuman karike (VMI) Karike jaetaan kolmeen hajoamisluokkaan Ei-puumainen karike (hienojuuret, lehdet, neulaset, aluskasvillisuus) Hieno puumainen karike (oksat ja puumaiset juuret) Karkea puumainen karike (kuollut puut, kannot ja hakkuutähteet) 7 Kuva Erkki Oksanen/Luke

Metsämaaperän hiilivaraston muutos mineraalimailla Yasso07 Raportoidaan summana maaperä, kuollut puu ja karike Karikesyöte: Elävät puut, luonnonpoistuma, hakkuujäännökset ja aluskasvillisuus trendit ohjaavat kangasmaiden hiilivaraston muutoksia Estimoidaan karikkeen kemialliset ominaisuudet Yasso07 ajetaan tasapainotilaan VMI6- karikesyötteellä (1970-luvun alku) Keskiarvosää: Halutaan kuvata ilmastoa, ei säävaihtelua Yasso07 säädata: 1. 1961-1990 keskisää tasapainoon ajo 2. 1971-2016 keskisää varsinaisen aikasarjan ajo Laskentayksikkö: Etelä- ja Pohjois-Suomi Hehtaarikohtainen laskenta, lopuksi kerrotaan pintaalalla 8

VMI + mallit + Yasso07 Puustobiomassa ja karike Empiiriset mallit Maaperän hiilivaraston muutos Yasso07 Karikesyöte Säädata 9

Orgaanisten ojitettujen metsämaiden hiilitase Raportoidaan yhteenlaskettuna maaperän, maanalaisen karikkeen ja kuolleen puun hiilitaseen muutokset Kuollut puu: VMI Karike mallinnettu biomassaestimaattien ja karikekertoimien avulla Maanpäällisen karikkeen oletetaan olevan tasapainossa (ei muutosta) Päästökertoimet Minkkinen et al. 2007 (g C m -2 a -2 ) Kerrotaan kasvupaikkakohtaisilla pinta-aloilla (VMI) 10

Tuloksia: Metsämaan hiilitase Lähde: Statistics Finland 2018 11

Kiitos! 12

13 Teppo Tutkija