Vuosikertomus Mäntsälän Sähkö Oy 2011
Viimeaikaisten myrskyjen jälkeen moni on oivaltanut, millainen merkitys on sähkön saannin luotettavuudella. Infrastruktuurin rapautuminen on iso riski suomalaiselle yhteiskunnalle. Esa Muukka, toimitusjohtaja Sisällysluettelo Paikallinen vaikuttaja 5 Toimitusjohtajan katsaus 6 Varatoimitusjohtajan katsaus 10 Yhteiskuntavastuu 12 Energiatehokkuus 14 Asiakkuudet 17 Energialiiketoiminta 19 Verkkoliiketoiminta 20 Lämpöliiketoiminta 22 Nettiliiketoiminta 24 Henkilöstö 26 Talous 29 Hallituksen toimintakertomus 30 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 33 Tilinpäätös 34 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 2 VUOSIKERTOMUS 2011
Paikallinen vaikuttaja Mäntsälän Sähkö Oy on Mäntsälän kunnan 100 % omistama osakeyhtiö. Tarjoamme monipuolisia energia-alan tuotteita ja palveluja. Toimitamme asiakkaillemme sähköä, kaukolämpöä, maakaasua sekä urakointipalveluja. Lisäksi valikoimaamme kuuluvat laajakaista- ja energiatehokkuuspalvelut. Toiminta jakautuu kolmeen liiketoiminta-alueeseen: Energialiiketoiminta Energialiiketoiminta vastaa sähkön, kaukolämmön ja maakaasun hankinnasta, myynnistä sekä energiantuotannosta. Energia-alan perinteiset ratkaisut ovat saaneet kirittäjikseen uudet teknologiat ja kiristyvän ympäristölainsäädännön. Sähkön ja lämmön tuotannon ja myynnin lisäksi nykyisin painoarvoa saa yhä enemmän asiakkaan tapa käyttää energiaa. Toimintavuoden keskeisimpiä asioita oli miettiä uusia ratkaisuja energia-alan muutokseen sekä siten luoda edellytyksiä pidemmän tähtäimen menestykselle. Sähköverkkoliiketoiminta Sähköverkkoliiketoiminta huolehtii toimialueensa jakeluverkon rakentamisesta ja suunnittelusta sekä käyttötoiminnasta. Keskeisimpänä tehtävänä on sähkön jakeluvarmuuden kohottaminen kehittämällä verkoston kunnossapito-, tarkastus- ja raivaustoimintaa. Verkkoliiketoiminta hoitaa verkoston uudisrakentamisen, korjauksen ja sähkön laadun valvonnan lisäksi mittarointi- ja vikapalvelut. Nettiliiketoiminta Mäntsälän Sähkön nettiliiketoiminta vastaa monipuolisten Internetpalveluiden tuottamisesta asiakaskunnalleen. Laajakaistayhteytemme keskittyvät valo kuidulla toteutettuihin yhteyksiin, jotka mahdollistavat kaikkien palveluiden häiriöttömän toimivuuden. Meiltä on saatavana myös monipuoliset viihde palvelut kuten TV-kanavapaketit, videovuokraamo ja musiikkipalvelut. Vuosi 2011 Kertomusvuosi oli 85. toimintavuosi, joista kahdeskymmenestoinen yhtiömuotoisena. Mäntsälän Sähkö -konsernin liikevaihdon kasvu jatkui edelleen vuonna 2011. Kasvu oli kuitenkin asiakasmäärän kasvusta huolimatta maltillista, koska alkuvuoden pakkasjakson jälkeen koko loppuvuosi oli huomattavasti normaalia lämpimämpi. Toimintavuosi oli tuloksellisesti erittäin haasteellinen talvikausien pakkasjaksojen ja loppuvuoden poikkeuksellisen lämpimien säiden vuoksi. Tapaninpäivän myrsky painoi myös verkkoliiketoiminnan tulosta merkittävästi, vaikka myrskystä selvittiin hyvän suurhäiriötoimintamallin ansiosta ripeästi. Kokonaisuutena yhtiön tulosta voi pitää tyydyttävänä, vaikka liiketulos jäi heikoksi yllä mainittujen syiden seurauksena. Avainluvut 2011 2010 2009 Liikevaihto, 1 000 22 935 21 799 20 094 Liikevaihdon kasvu, % 5,2 8,5 5,0 Liikevoitto, 1 000 430 974 1 223 Liikevoitto, % 1,9 4,47 6,1 Tilikauden voitto, 1 000 1 082 1 531 784 38 777 34 252 33 531 Investoinnit, 1 000 7 059 4 287 2 467 Oman pääoman tuotto, % (ROE) 16,1 19,1 8,8 Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) 2,4 6,3 7,8 Omavaraisuusaste, % 50,8 60,2 64,2 Sähkön myynti, GWh 167 174 155 Sähkön siirto, GWh 326 345 317 Kaukolämmön myynti, GWh 33 37 32 Kaasun myynti, GWh 19 22 22 Henkilökunta keskimäärin 54 50 49 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 5 VUOSIKERTOMUS 2011
Huoltovarmuus nousi tapetille Viimeaikaisten myrskyjen jälkeen moni on oivaltanut, millainen merkitys on sähkön saannin luotettavuudella. Infrastruktuurin rapautuminen on iso riski suomalaiselle yhteiskunnalle, arvioi toimitusjohtaja Esa Muukka. Vuosi 2011 oli monelle energiayhtiölle varsin hyvä. Miksi Mäntsälän Sähkön tulos jäi tavoitteista? Vuosi oli haasteellinen yhtiöille, joilla ei ole riittävästi omaa sähköntuotantoa. Sähkön tukkumarkkinat toimivat huonosti. Kun tammi- helmikuussa oli kylmää ja sähkön hinta nousi korkealle, jouduimme valitettavasti ostamaan sähköä myyntihintaa kalliimmalla kun taas yhtiöt, joilla on omaa tuotantoa, myivät sähköään hyvällä hinnalla pörssiin. Loppuvuosi olikin keskimääräistä lämpimämpi, ja kulutuksen putoamisen seurauksena myyntimäärä jäi tavoitteista. Pisteenä iin päällä oli Tapaninpäivän myrsky. Vaikka selvisimme siitä hyvin, myrskystä tulee satojen tuhansien eurojen lasku. Eikö pörssisähkön hinnan muutoksiin voi varautua johdannaisilla? Sähkön hintaa on vaikea suojata johdannaisilla, jos lämpötila vaihtelee rajusti ja lämpötilat poikkeavat paljon pitkäaikaisesta keskiarvosta. Meillä on paljon asiakkaita, joilla on sähkölämmitys, joten sähkönkulutus riippuu ulkolämpötilasta. Edellistalven perusteella meillä oli kova houkutus ylisuojata. Jälkikäteen voi sanoa, että oli hyvä, ettemme ylisuojanneet. Pyrimme toimimaan pitkän aikavälin sääennusteiden mukaan. Miten pahasti tulos kirvelee toimitusjohtajaa? Jos olisimme yksityinen yhtiö, tulostavoitteesta jääminen olisi selkeästi pois omistajiltamme. Kunnan omistaman sähköyhtiön ideana on hyödyttää kuntalaisia pitämällä tuloksenteko ja pitkäjänteinen energia-asioiden hoito tasapainossa. Sikäli asetelma on monitahoisempi. Tavallaan suojasimme asiakkaitamme kalliilta pörssisähköltä, mikä hyödytti kuntalaisia, ja säästynyt raha jää pyörimään paikkakunnalle. Mitä mieltä olet suunnitellusta yhteispohjoismaisesta sähkön vähittäismarkkinasta? Mallilla tavoitellaan alalle lisää kilpailua. Tavoite on hyvä, mutta se ei toimi. Jos pohjoismaiset sähkön vähittäismarkkinat toteutuvat kaavaillulla tavalla, Suomen kokoiseen maahan mahtuu vain pari suurta toimijaa. Silloin täältä häviää takuuvarmasti kilpailu. Ilmiö on sama, mikä on nähty telealalla, jossa markkinat ovat keskittyneet ja palvelutaso romahtanut. Suomihan on kiinteissä laajakaistapalveluissa kehitysmaatasoa verrattuna vaikkapa Ruotsiin. Eikö edullinen sähkö ole kuitenkin kuluttajan etu? Toki, mutta Suomessa on naiivi usko siihen, että markkinatalous hoitaa ihan kaikki asiat. Harvaan asutussa, vähäväkisessä maassa se ei kaikessa päde. Kun keskustelua ohjaa vain hinta, unohdetaan, että Suomessa on jo Euroopan halvimpiin kuuluva sähkö. Romaniassakin sähkö on kuluttajille kalliimpaa suhteutettuna ostovoimaan. Meidän pitäisi päättää, haluammeko pelkkää halpaa hintaa vai luotettavaa, kestävän kehityksen mukaista pitkäjänteistä energia-asioiden hoitoa. Ovatko kannusteet sähköverkon kunnossapitoon riittävät? Valitettavasti sähkönsiirtoliiketoiminnan sääntelyn osalta suunta tuntuu olevan sellainen, että liiketoiminnan riskejä ei huomioida riittävässä määrin. Tapaninmyrskyn jälkeen väitettiin, että sähköyhtiöt eivät ole investoineet verkon myrskyvarmuuteen riittävästi. Mekin olemme kuitenkin maakaapeloineet ja investoineet sähköverkon luotettavuuteen systemaattisesti jo ainakin 15 vuotta. Ei tämä mikään uusi Tapaninmyrskyn jälkeen keksitty asia MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 6 VUOSIKERTOMUS 2011
ole. Kustannuspaineiden takia verkkoa ei pystytä uusimaan yhtäkkiä, mutta investoimme sähköverkkoon keskimäärin kolme miljoonaa euroa vuodessa. Verkkoliiketoiminnan riskejä ei saa omissa käsissämme olevilla valinnoilla kasvattaa. Esimerkiksi myrskykorvausten suunnitellut tasokorotukset eivät osu maaliin. Riskejä on tarpeeksi luonnon toimesta. Jos riskit kasvavat, omistaminen ei kiinnosta, eivätkä rahoittajat rahoita investointeja järkevillä ehdoilla. Laskun maksaa aina lopulta asiakas, joten toiminnan kuluja ei saa lisätä kohtuuttomilla korvausvelvoitteilla tai tarpeettomalla toimivan infrastruktuurin korvaamisella ennen teknistaloudellisen käyttöiän päättymistä. Millaisena uhkana pidät sähköverkkojen kunnon rapautumista? Koko infrastruktuurin rapautuminen on iso riski suomalaisessa yhteiskunnassa. Se ei koske vain siirtoverkkoa vaan myös esimerkiksi tieverkostoa ja rautateitä. Samanlaisia uhkakuvia on muissakin maissa, esimerkiksi USA:ssa. Suomessakin 1990-luvun puolivälissä energia-alaa alettiin muuttaa bisnekseksi. Tarkoitus oli hyvä, mutta näyttää siltä, että pitkäjänteinen energiainfrastruktuurin kehittäminen jää takaalalle, jos tekemistä ohjaa vain hinta tai pörssiyhtiön arvonkehitys. Millaisen arvosanan annat Mäntsälän Sähkölle tapaninpäivän myrskytuhojen hoitamisesta? Ilmatieteenlaitos ei ennustanut Tapaninpäivälle erityisen pahaa myrskyä, joten meilläkin oli normaali päivystysvahvuus. Meillä on erinomainen asenne, omat asentajat ja paikallisia kumppaneita. Korjaustyöt alkoivat siksi nopeasti. Verkon laajuuteen nähden resurssimme olivat myös moninkertaiset julkisuudessa parjattuihin suuriin yhtiöihin verrattuna. Tapaninpäivän aamuna alueen sähkönkäyttöpaikoista puolet oli pimeänä, mutta illalla enää vain tuhatkunta ja tiistaina iltapäivällä enää 150. Parissa päivässä sähköt oli palautettu kaikille. Ei kai tätä huonona suorituksena voi pitää. Harmi, että koko sähköala leimattiin julkisuudessa. Sähköyhtiöt on velvoitettu vaihtamaan sähkömittarit etäluettaviin malleihin, mikä nostaa sähkön siirtohintoja. Mitä mieltä olet investoinnista? Mielestäni mittarit uusittiin turhan aikaisin, eikä investointi ollut kansantaloudellisesti järkevä. Tilanne on sama kuin digibokseissa. Olisi kannattanut vähän peesata muita, sillä teknologia ei ole vielä vakiintunutta. Nyt puuhataan esimerkiksi yhteispohjoismaista vähittäismarkkinaa, vaikka Ruotsissa ei olla siirtymässä edes tuntiluettaviin mittareihin. Toki pyrimme saamaan uusista mittareista kaiken hyödyt irti. Pääsemme esimerkiksi sähkökatkoihin aiempaa paremmin käsiksi. Aikooko Mäntsälän Sähkö lisätä jatkossa omaa tuotantoaan? Pyrimme nostamaan sähkön omaa tuotantoa lisäämällä vesivoimaa, ydinvoimaa ja myös omaa tuulivoimaa. Ydinvoiman osalta tuotantoa saadaan merkittävästi käyttöön vasta 2020- luvulla. Alalla on edessään muutenkin mittavat investoinnit etenkin, kun sähköntuotantoa pitäisi viedä uusiutuvien ja päästöttömien polttoaineiden suuntaan. Mikä investointeja jarruttaa? Suomessa energiapolitiikasta on tullut poukkoilevaa. Esimerkiksi maakaasua on pidetty hyvänä polttoaineena ja olemme pitkäjänteisesti rakentaneet kaukolämpöä maakaasun varaan. Pari vuotta sitten suuntaa muutettiin yllättäen ja maakaasun hinta nousi veropäätöksen takia rajusti. Myös uusiutuvien energioiden tukipäätökset revittiin syksyllä budjetinteon yhteydessä auki. Tällä menolla osasta investointeja tulee riskialttiita, mikä vaikeuttaa myös niiden rahoitusta. Myös esimerkiksi tuulivoiman rakennuslupien kanssa on hankaluuksia. Haluamme kehittää alaa pitkäjänteisesti ja pitää huolta energiahuollosta. Asiakkaidenkin etu olisi, että investointiedellytyksiä ei tarpeettomasti heikennetä. Julkisuudessa on väläytelty mankalaperiaatteesta luopumista. Millaisia vaikutuksia tällä olisi? Suomessa lähes kaikki voimalaitokset on rakennettu mankala-periaatteella, minkä ansiosta pienet yhtiöt voivat saada sähköä omistamistaan voimalaitoksista omakustannushintaan. Jos periaate romutetaan, Suomeen jää vain isojen yhtiöiden omistamia voimaloita. Jo nyt ydinvoima on Suomessa harvojen yhtiöiden käsissä, ja meillä on vain murusia. Vesivoimassa tilanne on sama. Se ei takuulla johtaisi hyvään lopputulokseen. Alalla nähtiin viime vuonna isoja yrityskauppoja. Miten suhtaudut niihin? Energia-ala on kansantaloudelle strateginen, ja sähkö on elintärkeää Suomessa. Vattenfall myi viime vuonna Suomen sähkönsiirto- ja kaukolämpöliiketoimintonsa ulkomaiselle yhteenliittymälle, jossa Ilmarinen oli yhtenä osakkaana. Myös me olimme kiinnostuneita Vattenfallin verkoista, mutta emme sillä hinnalla, mitä niistä maksettiin. Minusta asetelma on suomalaisesta näkökulmasta huolestuttava. Esa Muukka toimitusjohtaja Suomessa alettiin muuttaa energia-alaa bisnekseksi 1990-luvun puolivälissä. Tarkoitus oli hyvä, mutta näyttää siltä, että pitkäjänteinen energiainfrastruktuurin kehittäminen jää taka-alalle, jos tekemistä ohjaa vain hinta. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 8 VUOSIKERTOMUS 2011 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 9 VUOSIKERTOMUS 2011
Takapakkia tuulivoimassa Alun perin Suomessa piti rakentaa viime vuonna yli sata uutta tuulivoimalaa. Voimaloita rakennettiin kuitenkin vain kolme. Selkeiden pelisääntöjen puuttuminen, poukkoileva tukipolitiikka ja hallinnolliset esteet hidastavat tuulivoiman yleistymistä, varatoimitusjohtaja Vesa Selikare arvioi. Sähkön kulutus laski Mäntsälässä viime vuonna peräti 5,8 prosenttia. Myös koko Suomessa kulutus laski 3,8 prosenttia edellisvuodesta. Mistä näin raju notkahdus johtui? Noin puolet sähkönkulutuksesta on lämmityskäyttöä, joten edellisiä vuosia lämpimämpi vuosi näkyy suoraan sähkön kokonaiskulutuksessa. Viime vuonna tammi- ja helmikuuta lukuunottamatta kaikki kuukaudet olivat keskiarvoa lämpimämpiä. Toisaalta myös energian säästö näkyy: kotitaloudet ovat innostuneet esimerkiksi hankkimaan lämpöpumppuja ja myös teollisuuden prosesseja on tehostettu. Kulutuksen väheneminen alensi hiilidioksidipäästöjä, mutta edistyttiinkö ympäristöasioissa muuten vuonna 2011? Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt pienenivät Suomessa tosiaankin 26 prosenttia. Tuulivoiman tuotanto kasvoi lähinnä hyvän tuulivuoden ansiosta noin 60 prosenttia. Toisaalta tuulivoiman lisärakentamisessa on otettu takapakkia. Alun perin Suomeen piti rakentaa viime vuonna yli sata uutta tuulivoimalaa, mutta niitä rakennettiin vain kolme. Pääosa hankkeista kaatui hallinnollisiin esteisiin, ympäristövalituksiin tai naapureiden valituksiin. Mitä kuuluu Mäntsälän Sähkön omille tuulivoimahankkeille? Hanke tuulivoimalan rakentamisesta Mäntsälään on ollut vireillä jo kaksi vuotta, mutta asia on edelleen muutaman puuttuvan lausunnon takia auki. Oman hankkeen lisäksi olemme mukana Suomen Voiman Haminaan valmistuvassa neljän voimalan tuulipuistossa, jossa osuutemme on noin 0,6 MW. Muualla maailmassa tuulivoimaa hyödynnetään runsaasti. Miksi liikkeelle lähtö Suomessa on niin tahmeaa? Viime vuonna hyväksyttyjen tukien voimaantulo myöhästyi puoli vuotta hallinnollisten kiemuroiden takia. Uudestaan lunta tuli tupaan, kun kiinteä tuotantotuki lopetettiin ennen kuin se ehti tulla edes kunnolla voimaankaan. Suurissa investoinneissa investoijan täytyy voida luottaa tukien olevan voimassa sovitun ajan. Muuten on vaarana, ettei kukaan uskalla investoida. Suomessa ympäristöviraomaisten, kaavoittajien ja yhteiskunnan eri osapuolten pitäisikin päästä sopuun siitä, millä pelisäännöillä saa rakentaa tuulivoimalan ja mihin paikkoihin. Kasvaako päästöttömän energiantuotannon osuus suunnitellusti? Mäntsälän Sähkön pitäisi päästä hyvinkin EU:n tavoitteeseen, jonka mukaan Suomessa pitää olla 38 prosenttia päästötöntä energiantuotantoa vuonna 2020. Vaikka meillä on tuuli- ja vesivoimaa, peruskuorma päästöttömästä tuotannosta pitää hoitaa ydinvoimalla. Olemme mukana Olkiluodon ydinvoimalassa ja Fennovoiman uudessa hankkeessa. Viime syksynä sovittiin uuden voimalan sijoituksesta Pyhäjoelle. Tavoitteena on, että vuoden kahden päästä asiassa voidaan tehdä investointipäätös. Ydinvoimalan pitäisi olla käyttökunnossa 2020-luvun alkupuolella. Ydinvoimalla tuotetaan tulevaisuudessa noin puolet nykyisestä sähkönmyynnistämme. Millainen rooli maakaasulla on Mäntsälän Sähkön tarjonnassa? Maakaasun osalta viime vuonna kuvaan tuli maakaasun lisävero. Maakaasu on puhdas polttoaine, mutta lisävero haittaa meitä ennen kuin pääsemme siirtymään bioperäisiin polttoaineisiin. Polttamisesta syntyy hiilidioksidia riippumatta siitä, mitä polttoainetta käytetään. Biopolttoaineissa ajatuksena on, että siinä kierto on nopeampaa kuin fossilipolttoaineissa, jolloin hiilidioksidi sitoutuu uudestaan puihin ja kasveihin luonnossa. Jos ydinvoimaa aletaan korvata biopolttoaineilla, kuten Saksassa kaavaillaan, se johtaa ilmakehän hiilidioksidipäästöjen lisääntymiseen. Korvaako biokaasu maakaasun tulevaisuudessa? Jos ja kun Mäntsälän keskusta kasvaa, voimme tuottaa bioenergialla sähköä ja lämpöä alueen tarpeisiin. Myös Gasum suunnittelee biokaasun tuotantoa. Kaasuputki Lappeenrannasta Kouvolan ja Lahden kautta Mäntsälään ja edelleen Helsinkiin on jo olemassa, joten putkistoon voisi tuottaa biokaasua missä tahansa putken varrella. Millaisia mahdollisuuksia näet hajautetulla energiantuotannolla? Lämpö täytyy tuottaa paikallisesti ja jos samalla voidaan tuottaa sähköä, lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Yhteistuotannon ideana on, että polttoaineen energiasisältö voidaan hyödyntää lähes maksimaalisesti. Sen takia pienikin yksikkö voi olla kannattava. Meillä on Saarenkylässä Fortumilta ostettu lämpölaitos. Selvittelemme parhaillaan, voisiko nykyisen polttoaineen korvata biopolttoaineella, jolloin esimerkiksi lähialueen pelloilta voitaisiin mädättämällä tuottaa biokaasua lämpökeskuksen polttoaineeksi. Vaihtoehtona on polttaa puupolttoainetta suoraan lämmöksi. Onko Suomi tulevaisuudessa omavarainen sähköntuotannossa? Nykyisin noin viideosa Suomessa kulutetusta sähköstä tuodaan ulkomailta. Venäjältä tuodun sähkön määrä on jo pienentynyt, kun venäläiset tarvitsevat itse sähköä. Uusien ydinvoimaloiden valmistuttua emme ole enää niin riippuvaisia tuontisähköstä. Pelkästään uusiutuvaa energiantuotantoa lisäämällä Suomi ei pääse omavaraiseksi sähköntuotannossa. Väheneekö sähkön kulutus myös jatkossa? Arvioisin, että koko Suomen osalta sähkön kulutuksen kasvu hidastuu, mutta kasvaa jatkossakin. Mäntsälään syntyy uutta asutusta, teollisuutta ja yritystoimintaa, joten meillä sähkön siirtomäärät todennäköisesti kasvavat enemmän kuin Suomessa yleisesti. Pitkällä tähtäimellä sähkön kulutukseen vaikuttaa myös autojen liikennepolttoaineiden korvaaminen sähköllä. Vesa Selikare varatoimitusjohtaja MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 10 VUOSIKERTOMUS 2011 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 11 VUOSIKERTOMUS 2011
Yhteiskuntavastuu Mäntsälän Sähkö osallistuu kestävän kehityksen ja toiminta-alueensa hyvinvoinnin ylläpitämiseen kehittämällä energiainfrastruktuuria toimintaalueellaan luotettavasti, vastuuntuntoisesti ja pitkäjänteisesti. Mäntsälän Sähköstä on sen yli 85 toimintavuoden aikana tullut asiakkaidensa arvostama toimija, johon luotetaan. Mäntsälän Sähkö auttaa energiaosaamisellaan osaltaan toiminta-alueensa kuntia saavuttamaan elinkeinopoliittisia tavoitteitaan mm. uusien merkittävien yritysten saamisessa paikkakunnalle. Tuemme asumisen ja yritysten toiminnan edellytyksiä toimittamalla energia- ja tietoliikenne alan palveluja. Sosiaalinen vastuu Mäntsälän Sähkön keskeisiä menestystekijöitä ovat osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä asiakkaidemme luottamus. Mäntsälän Sähkö haluaa olla esimerkillinen ja vastuullinen työnantaja ja hyvä kuntalainen. Työssä jaksamisen varmistamiseksi Mäntsälän Sähkö huolehtii henkilöstönsä työkyvystä, työhyvinvoinnista ja osaamisen jatkuvasta kehittämisestä. Työturvallisuudesta huolehtiminen on keskeinen osa työhyvinvointia. Mäntsälän Sähkö tukee luonnontieteeseen ja matemaattisiin aineisiin kohdistuvaa opetusta paikkakunnalla sekä pienempien koululaisten energia- osaamisen kehittämistä ja vahvistaa siten tulevaisuuden osaamista. Tarjoamme kesätyö- ja harjoittelu sekä opinnäytetyöpaikkoja alamme ammatteihin opiskeleville nuorille. Viestintä Mäntsälän Sähkö viestii toiminnastaan avoimesti. Meillä on asiakaslehti, Ilowatti, joka ilmestyy säännöllisesti. Myös internet-sivumme ovat kattavat ja niitä päivitetään aktiivisesti. Tiedotamme oma-aloitteisesti toimintaalueemme lehdistölle ja keskeisille kuntapäättäjille toiminnastamme. Mäntsälän Sähkön asiantuntijat osallistuvat eri tilaisuuksiin toiminta-alueellamme ja järjestämme sidosryhmille informaatiotilaisuuksia säännöllisesti. Mäntsälän Sähkön sisäisen viestinnän tärkeimmät välineet ovat yhtiön intranet sekä kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä henkilöstölehti Valopilkku, johon kirjoittaa laaja joukko yrityksen avainhenkilöitä. Ympäristövastuu Mäntsälän Sähkö noudattaa toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita. Mäntsälän Sähkö tunnistaa toimintansa ympäristönäkökohdat ja etsii keinoja vähentääkseen toiminnastaan aiheutuvia haitallisia vaikutuksia sähkön tuotantoketjun kaikissa vaiheissa. Mäntsälän Sähkö osallistuu sellaisen voimantuotannon rakentamiseen, joka tukee kestävää kehitystä ja esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Mäntsälän Sähkö edellyttää yhtiön politiikkojen ja toimintaperiaatteiden mukaista vastuullista suhtautumista ympäristöasioihin myös alihankkijoiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan. Olemme sitoutuneet myös energiateollisuuden energiatehokkuuden puiteohjelmaan, jonka velvoittamana tuomme oman energiatehokkuutemme parantamisen lisäksi myös asiakkaidemme energiatehokkuuden parantamista neuvonnan lisäksi mm. toimittamalla maa- ja ilmalämpöpumppuja. Taloudellinen vastuu Mäntsälän Sähkö on liikevaihdoltaan suurimpia yrityksiä paikkakunnalla ja hoitaa kaiken sähkön ja maakaasun jakelun sekä kaukolämmön tuotannon alueellaan. Valtaosa toimintaalueellamme kulutetusta sähköstä on myös joko tuotettu osuusvoimalaitoksissamme tai meidän hankkimaamme ja myymäämme. Meillä on siten myös suuri taloudellinen vastuu tehokkaasta toiminnasta kohtuuhintaisen energiansaannin varmistajana. Mäntsälän kunta omistaa Mäntsälän Sähkön 100 %:sti. Tuloutamme vuosittain kunnalle merkittävän, miljoona- Pyrimme luokan osingon ja olemme paikkakunnan suurimpia veronmaksajia. Pyrimme myös käyttämään paikallisia yhteistyökumppaneita toiminnassamme aina kun se on mahdollista. Pyrimme maksimoimaan sen, että liikevaihdostamme, yli 20 miljoonasta eurosta, mahdollisimman suuri osa jää paikkakunnalle tuottamaan osaltaan hyvinvointia kaikille kuntalaisille meidän asiakkaillemme. maksimoimaan sen, että liikevaihdostamme, yli 20 miljoonasta eurosta, mahdollisimman suuri osa jää paikkakunnalle tuottamaan osaltaan hyvinvointia kaikille kuntalaisille meidän asiakkaillemme. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 12 VUOSIKERTOMUS 2011
Taloustutkimuksen mukaan asiakkaamme ostavat mielellään meiltä energiatehokkuuteen liittyviä tuotteita kuten ilmalämpöpumppuja, lämpökamerakuvausta ja energiatodistuksia. Energiatehokkuus Mäntsälän Sähkö on sitoutunut Energiateollisuus ry:n toimenpideohjelmaan, jossa on säädetty 9 % säästötavoite asiakkaiden energiankulutuksesta. Olemme myös yrityksenä sitoutuneet Suomen energiapolitiikan tavoitteisiin, jotka ovat energiansaannin turvaaminen, työn ja hyvinvoinnin rakentaminen sekä ilmastonmuutoksen torjuminen. Saavuttaaksemme nämä tavoitteet, olemme mm. päättäneet laajentaa tuotevalikoimaamme energiatehokkuuden osa-alueelle. Myös Taloustutkimuksella teettämämme tutkimuksen mukaan asiakkaamme ostavat mielellään meiltä energiatehokkuuteen liittyviä tuotteita kuten ilmalämpöpumppuja, lämpökamerakuvausta ja energiatodistuksia. Ne kuuluvat luonnollisesti sähköyhtiön tuote- ja palveluvalikoimaan. Ilmalämpöpumput Päätimme kuluneena vuonna ottaa ilmalämpöpumppujen asennuksen omaan hoitoomme. Siten pystymme takaamaan asiakkaillemme palvelun laadun koko toimitusketjulle. Mäntsälän Sähkö sai elokuussa Tukesin yli 3 kg kylmäaineluvat, jotka mahdollistavat suurtenkin laitteistojen myynnin ja asennuksen. Neljä omaa asentajaamme on suorittanut asennustyöhön oikeuttavan tutkinnon kylmäasennuslupineen, joten ilmalämpöpumppujen asennustoiminta on omissa käsissämme ja resursseja löytyy. Maahantuojana käytämme Vantaalaista Scanoffice Oy:tä, joka on pohjoismaiden suurin ilmalämpöpumppujen maahantuoja ja näin ollen omaa myös laajan tiedon tuotteiden laadusta sekä moitteettomasta toiminnasta pohjolan rankoissa oloissa. Käytämme Mitsubishi Electric:n ilmalämpöpumppuja, jotka ovat tunnettuja VTT:n testaamia laatutuotteita. Valikoimastamme löytyy myös ilma-vesipumput sekä kiinteistöpumput. Syksyn suosikkiuutuus oli Kirigamine Zen ilmalämpöpumppu, joka edustaa aivan uudenlaista pumppudesignia. Myös tekniset ominaisuudet ovat hyvin kehittyneet. Uusia ominaisuuksia on mm. viikkoajastin, tuuletinkäyttö ja 10 asteen ylläpitolämpötila. Lämpökamerakuvaus ja energiatodistukset Yrityksestämme yksi henkilö saa koulutuksen lämpökamerakuvaukseen ja kaksi henkilöä energiatodistusten laatimiseen. Koulutus jatkuu vuoden 2012 puolelle, joten markkinointi ja myynti aloitetaan voimallisemmin vasta vuoden 2012 keväällä. Tarja Hellstén asiakkuuspäällikkö Energiapalveluiden toimenpideohjelma Vuoden 2010 lopussa toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten määrä Suomessa sähkön myynnin ja jakelun sekä kaukolämmön jakelun osalta oli 86 kappaletta, joka kattaa sähkön jakelun ja myynnin osalta 87 % kaikista Suomen jakelu- ja myyntiyhtiöistä. Mäntsälän Sähkö on luonnollisesti ollut toimenpideohjelmassa mukana alusta alkaen, vuodesta 2008. Ohjelman säästötoimia kohdistettiin vuonna 2011 pääasiallisesti asiakkaidemme energiatehokkuusneuvontaan ja energiatehokkuustuotevalikoimaan sekä Mäntsälän Sähkön oman energiatehokkuuden parantamiseen. Saavutettuja tuloksia on arvioitu sekä yrityskohtaisesti että valtakunnallisesti vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön ja Motiva Oy:n toimesta. Raportoinnissa erilaisten asiakkaille suunnattujen palveluiden ja toimenpiteiden säästövaikutusten arviointi on ollut haastavaa, mutta palkitsevaa. Mäntsälän Sähkön asiakkaiden energiatehokkuuden parantamiseksi annettiin asiakasneuvonnan lisäksi mm. vinkkejä asiakaslehdessämme ja kotisivuillamme, joilta löytyy Energiatietoa-osion lisäksi kattavasti lisätietoja myös energiatehokkuuspalveluistamme. Kaikkien toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten oman energiankäytön raportointi vuodelta 2010 sisälsi yhteensä 54 säästötoimenpidettä, joille arvioitiin 4,1 GWh/a sähkönsäästö ja 2,3 GWh/a lämmön ja polttoaineen säästö. Näille toimenpiteille raportoidut investointikustannukset olivat noin 1,3 milj. euroa. Yhteensä vuosien 2008-2010 raportoitu sähkönsäästö on 9,1 GWh/a ja lämmön ja polttoaineiden säästö 11,5 GWh/a. Lisäksi Mäntsälän Sähkö on tehnyt investointeja, jotka tehostavat sähkön, lämmön ja polttoaineiden käyttöä. Näitä ovat esimerkiksi verkostoinvestoinnit, kuten kaapeleiden uusinnat ja muuntajakokojen suurentaminen. Eeva Saarinen mittauspäällikkö MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 14 VUOSIKERTOMUS 2011 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 15 VUOSIKERTOMUS 2011
Palvelutilanteiden tavoitteena on jatkossakin ylittää odotukset ja yllättää asiakkaamme positiivisesti. Asiakkuudet Toimintaympäristön muutokset ja liiketoimintoihin kohdistuvat vaatimukset ovat viimeisten vuosien aikana muuttuneet merkittävästi. Asiakkuuksien hallinta on noussut merkittävään rooliin toiminnan kehittämisessä. Kuluneen vuoden aikana olemme panostaneet erityisesti asiakaspalvelun kehittämiseen ja asiakaskohtaamisessa onnistumiseen. Suuntana paras paikallinen palvelu Parhaiden toimintamallien löytäminen, kehityskohteisiin tarttuminen ja jatkuva muutos asiakaspalautteiden pohjalta ovat keskeisiä kehittymisen lähtökohtia. Asiakaskohtaamisessa onnistumista mitattiin säännöllisesti puhelinpalvelututkimuksen avulla sekä nauhoittamalla opetuskäyttöön puheluita. Erityisesti asiakkaamme olivat tyytyväisiä palvelun ystävällisyyteen ja kokivat saavansa aidosti apua olimme läsnä usean asiakkaamme arjessa. Saatujen kehityskohteiden perusteella toimintaa muutettiin ketterästi vastaamaan entistä paremmin asiakastoiveita. Palvelutilanteiden tavoitteena on jatkossakin ylittää odotukset, yllättää asiakkaamme positiivisesti. Jotta odotukset ylittävä palvelu onnistuisi, kasvatimme myös tuotevalikoimaamme vastaamaan paremmin muuttuneita asiakastarpeita. Otimme myyntivalikoimaan laadukkaat Stiebel Eltronin maalämpöpumput. Uusimme myös asiakaspalvelutiskin vastaamaan paremmin tämän päivän tarpeita. Asiantuntijuus arvossa Tänä vuonna oli viimeistä kertaa suurimmalla osalla asiakkaistamme sähkönkulutuksen ja laskutuksen tasaus. Etäluentamittareiden massavaihdon alkaessa toukokuussa neuvonta energiankulutuksesta ja sen järkevästä käytöstä kasvoi huomattavasti. Asiakkaamme tarttuivat aktiivisesti omaan energiatehokkuuden parantamiseen ja olivat yhteydessä asiantuntijoihimme. Vuoden aikana opastimme yli 10 000 kertaa energian järkevästä käytöstä. Asiakaspalvelumme vahvistui myös uudella energianeuvojalla ja henkilöstön valmiuksia kasvatimme useilla eri koulutuksilla aina energiatehokkuudesta myynti- ja palveluvalmiuksiin asti. Asiakaspalvelun tavoitettavuuden säilyttämiseksi resursseja vahvistettiin koko vuoden ajan, valmistautuen vuonna 2012 tulevaan asiakashallintajärjestelmän vaihtoon. Riittävät resurssit ja säännöllisesti talon sisäisesti pidetyt koulutukset, mm. suurhäiriöharjoitukset, mahdollistivat loppuvuodesta hyvän tavoitettavuuden myös Tapaninpäivän myrskyn jälkeisissä vikapuhelujen vastaamisessa. Vuoden aikana laadittu kriisiviestintäsuunnitelma toimi hyvänä lisänä olemassa olevalle suurhäiriöohjeistukselle sekä tuki tehokasta työyhteisö- ja asiakasviestintää. Myrskystä saatujen palautteiden pohjalta uskomme sosiaalisen median hyödyntämisestä vahvistui ja suunnitelmat yhteisöviestinnän hyödyntämisestä käynnistyivät. Iloa jokaisen arkeen Pitkään jatkunut tiivis yhteistyö koulujen kanssa myös syventyi entisestään. Cern-kummiluokkalaiset pitivät yli sadalle 4. luokkalaiselle energiaoppitunteja. He myös tutustuivat Olkiluodon ydinvoimalaitokseen yhdessä henkilöstömme kanssa. Kanta-asiakkaamme puolestaan saivat nauttia sisustusarkkitehti Marko Paanasen opeista syksyllä pidetyssä Naisten illassa. Lisäksi tarjoamme kantaasiakkaillemme vaihtuvia etuja paikallisiin yrityksiin asiakaslehtemme välityksellä. Piia Sydänmaa markkinointipäällikkö MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 17 VUOSIKERTOMUS 2011
Nykyisessä nopeatempoisessa maailmassa jopa sykli nousu- ja laskukausien välillä vaikuttaisi nopeutuneen. Oleellista onkin osata toimia tässä muutosten maailmassa. Energialiiketoiminta Sähkömarkkinoilla riitti tasaisesti tapahtumia ja seurattavaa läpi vuoden 2011. Vuoteen lähdettiin ennätyksellisen huonosta pohjoismaisesta vesitilanteesta. Huono vesitilanne nosti huolta sähkön riittävyydestä, sillä talvi oli lämpötiloiltaan ja siten sähkön kulutukseltaan perinteinen pakkastalvi. Kevään isoin uutinen oli Japanin maanjäristys, joka aiheutti onnettomuuden Fukushiman ydinvoimalaitoksella. Tämän seurauksena alkoivat spekulaatiot ydinvoiman globaalista tulevaisuudesta sekä miten se vaikuttaa energiantuotantoon. Spekulaatiot realisoituivatkin, kun Saksa ilmoitti sulkevansa osan ydinvoimalaitoksistaan välittömästi sekä luopuvansa ydinvoimasta kokonaan vuoteen 2022 mennessä. Kesän ja syksyn aikana vesiresurssi kääntyi vajeesta normaalia paremmaksi, mikä vähensi pelkoja sähkön riittävyydestä kuluvalle talvelle sekä pudotti tukkumarkkinoiden hintatasoa. Sähkön hintaan vaikutti myös voimakkaasti laskeneet päästöoikeuksien hinnat sekä erittäin lämmin syksy ja alkutalvi. Sähkön loppuasiakasmyynnin määrä vuonna 2011 oli 167 GWh, mikä oli noin 4 % vähemmän kuin vuonna 2010. Ero syntyi loka-joulukuun välisenä jaksona, joka oli historiallisestikin tarkastelleen erittäin lämmin. Vastaavasti edellisen vuoden osalta kyseinen ajanjakso oli poikkeuksellisen kylmä. Vaikka asiakasmäärissä tapahtui tavoitteiden mukainen vuosikasvu, ei se kyennyt kompensoimaan lämpötiloista johtunutta eroa. Loppuasiakkaiden myyntihinnat noudattivat tukkumarkkinoiden hintojen kehitystä, mihin sisältyi alkuvuodesta nousua ja loppuvuodesta laskua. Sähkön hankinnassa osuustuotannon ja oman tuotannon hankintamäärä laski edellisvuoteen nähden 33 %. Muutos syntyi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, jolloin laskenut markkinahinta vaikutti voimalaitosten ajomääriin. Osuustuotannon määrän lasku johti kasvaneeseen hankintaan tukkumarkkinoilta. Vuoden 2011 sähkön hankinnasta markkinasähkön osuus oli yli 80 %. Sähkön tuotannon hankkeita vietiin eteenpäin Etelä-Suomen Voima Oy:n ja Suomen Voima Oy:n kautta. Näkymät vuodelle 2012 Vuoteen 2012 lähdetään liki päinvastaisesta tilanteesta kuin vuoteen 2011. Ennätysalhainen pohjoismainen vesivaranto on vaihtunut erittäin runsaaseen tilanteeseen. Globaalisti talouden näkymät ovat vaihtuneet aiempaa epävarmemmiksi. Erityisesti Euroopan osalta ilmassa on monia isoja kysymysmerkkejä. Kun vielä sähkön kulutuksen kasvu näyttäisi taittuneen, vaikuttaisivat näkymät sähkömarkkinoilla varsin maltillisilta. Mutta kuten jo viime vuoden aikana nähtiin, voivat tilanteet muuttua hyvinkin nopeasti. Nykyisessä nopeatempoisessa maailmassa jopa sykli nousu- ja laskukausien välillä vaikuttaisi nopeutuneen. Oleellista onkin osata toimia tässä muutosten maailmassa. Energia-ala on voimakkaassa murroksessa. Erityisesti poliittisilla päätöksillä on suuri merkitys tulevaisuuden suunnitelmia tehtäessä. Niinpä täällä hetkellä on tärkeää turvata Mäntsälän Sähkön, sen asiakkaiden sekä omistajan asema sähkömarkkinoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sähkön hankintaan ja tuotantoon liittyviä päätöksiä, tarjottavien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä sekä yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ansaitsemista. Se merkitsee myös halua kehittyä ja kasvaa sähkön myyjänä ja tuottajana. Juha Voho energiapäällikkö MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 19 VUOSIKERTOMUS 2011
Keskimäärin olemme investoineet viime vuosina sähköverkkoomme noin 3 miljoonaa euroa vuodessa, jopa 39 % sähkönsiirron liikevaihdosta. Verkkoliiketoiminta Lämmin loppuvuosi ja teollisuustuotannon hiipuminen laskivat sähkön kulutusta vuonna 2011 koko maassa 3,8 %. Lämmin vuosi vaikutti myös siihen, että Mäntsälän Sähkön sähkönsiirtomäärä laski 4,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Joulukuun siirtomäärä jäi edellisestä vuodesta peräti 23 %. Koko vuoden sähkönsiirtomäärä laski 16 GWh:a jääden 326 GWh:iin. Rakentaminen jatkui kuitenkin jakelualueellamme edellisen vuoden tapaan tasaisena. Keskimäärin olemme investoineet viime vuosina sähköverkkoomme noin 3 miljoonaa euroa vuodessa, jopa 39 % sähkönsiirron liikevaihdosta. Verkostoinvestoinnit jatkuivat vuonna 2011 edelleen päämäärätietoisesti keskittyen lisäämään maakaapelien käyttöä keskijänniteverkoissa sekä taajamaettä haja-asutusalueilla. Suurimmat rakennuskohteet sijaitsivat Pitkäarontiellä, Kustaansuoralla, Viljasuossa, Onkimaantiellä ja Rutajärventiellä. Investoimalla kattavasti sähköverkkoon, pyrimme vähentämään asiakkaillemme säästä johtuvat häiriöt mahdollisimman pieniksi ja turvaamaan sähkönjakelun kaikissa oloissa. Laadukas ja turvallinen sähkönjakelu Investointien lisäksi säännöllisillä verkostotarkastuksilla varmistetaan turvallinen ja laadukas sähkönjakelu. Sähköverkon kuntoa tarkastellaan pääasiallisesti verkkotietojärjestelmän kunnossapitosovelluksella, josta saatavan aineiston avulla tehdään myös päätökset vuosittain uusittavista verkonosista. Pitkäjänteinen yhteistyö saman urakoitsijan kanssa maastotarkastuksissa on mahdollistanut vertailukelpoiset tarkastustiedot koko jakelualueemme osalta. Jokainen verkon komponentti tarkastetaan kuuden vuoden välein sekä maasta että ilmasta käsin. Tänä vuonna tarkastukset keskittyivät Sälinkään, Keravanjärven ja Maitoisten alueille. Maastossa tehtävien määräaikaistarkastusten lisäksi rakennetut kohteet varmennetaan tarkastamalla säännöllisesti verkon sähköinen mitoitus. Etäluentamittarit parempaa palvelua Etäluentamittareiden vaihto käynnistyi vuoden alussa pilotoinnilla, jonka jälkeen aloitimme toukokuussa massavaihdot. Vuoden aikana saimme vaihdettua yli 8 000 mittaria jakelualueellamme. Mittarien massa-asennus saadaan päätökseen kesällä 2012. Tämän jälkeen keskitymme vielä yksittäisiin kohteisiin, joihin ei ole projektin aikana päästy. Asiakkaamme ovat ottaneet uudet mittarit innolla vastaa ja alkuvuodesta 2012 etäluentakohteissa on myös mahdollista seurata kulutustietojaan web-portaalin, Hehkun kautta. Uusien mittarien myötä olemme portaittain siirtyneet reaaliaikaiseen mitatun kulutuksen mukaiseen laskutukseen. Kattavat verkoston kunnossapitotyöt Säännöllisillä verkoston kunnossapitotöillä pyrimme varmistamaan sähkönjakelun hyvän laadun ja verkoston toimivuuden myös poikkeusoloissa. Kesällä 2011 normaalien kunnossapitotöiden ohella teimme 110 kv johtokatujen reunapuiden latvasahausta kaikilla omistamillamme johto-osuuksilla, minkä ansiosta alueverkossamme ei ollut suurempia ongelmia Tapaninja Hannunpäivän myrskyissä. Myös kesällä suoritettu 20 kv helikopteriraivaus näkyi pienentyneinä vikakeskeytysmäärinä raivatuilla johto-osuuksilla. Verkoston kunnossapitotyöt toteutuivat suunnitelman mukaisesti vuonna 2011. Toimitusvarmuus julkisuudessa Julkisuudessa on keskusteltu paljon sähköyhtiöiden varautumisesta suurhäiriöihin sekä sähköverkostojen maakaapeloinnista. Keskustelu on herättänyt paljon hyviä ideoita toiminnan kehittämiseksi. Mäntsälän Sähkössä on tunnistettu kasvaneet toimitusvarmuustarpeet ja viime vuosina on aktiivisesti parannettu suurhäiriöihin varautumista ja lisätty verkostojen maakaapelointeja, jotka ovat auttaneet merkittävästi vianhoidoissa. Tehdyt toimenpiteet ovat näkyneet positiivisesti myös päivittäisessä toiminnassamme. Myös keskijännitekaapeloinnin ja kaukoohjattavien erottimien lisääntyminen on helpottanut ja nopeuttanut häiriöiden korjaamista. Toimintaa kehitetään edelleen ja testaammekin parhaillaan mm. Kaukalammilla pylväskatkaisinta. Jatkossa maakaapeloimme pienjännitejohdoista yli 90 % ja keskijännittejohdoista noin 70 %. Maakapeloinnilla pyrimme turvaamaan jatkossakin taajama-alueet myrskyvikojen ulkopuolelle, jolloin voimme viankorjauksessa keskittyä hajaasutusalueen korjaamiseen. Myös asiakasviestintää vikatilanteissa kehitetään. Vuoden 2012 aikana on tarkoitus ottaa käyttöön mm. häiriökarttapalvelu. Tapanin- ja Hannunpäivän myrskyt Tapaninpäivän kovat tuulet aiheuttivat suurhäiriötilanteen myös Mäntsälän Sähkön jakelualueella. Aamupäivän aikana oli pahimmillaan sähköttä noin 6 000 asiakasta. Suurhäiriötilanteen alkuvaiheessa pyrimme poistamaan puita keskijännitelinjoilta ja korjaamaan ulkopuolisille vaarallisia vikakohteita. Puiden poistaminen ja vikojen korjaus keskijännitelinjoilta sujui kuitenkin ripeästi ja vuorokauden vaihtuessa sähköttömiä asiakkaita oli enää alle 1 000. Keskijänniteviat saatiin korjattua suurimmalta osin seuraavan päivän illan aikana. Hannunpäivän iltana tuulet alkoivat uudelleen voimistua ja aiheuttivat uusia vikoja sähköverkostoon. Jakelualueen pohjoisosissa oli noin kolmen tunnin katko, joka johtui 110 kv linjan päälle kaatuneesta puusta. Vikapaikka sijaitsi jakelualueen ulkopuolella naapuriyhtiön verkossa. Sääolot ja 110 kv:n katko haittasivat luonnollisesti myös muiden vikojen korjausta. Pienjänniteviat saimme korjattua pääosin torstaipäivän aikana. Verkostojen aktiivinen maakaapelointi auttoi merkittävästi vianhoidossa. Mäntsälän ydinkeskustassa ei ollut jakeluhäiriöitä. Tapanin- ja Hannunpäivän myrskyt muistuttivat meitä olemaan nöyriä luonnonvoimien edessä ja edelleen kehittämään toimitusvarmuutta sekä toimintaamme asiakkaidemme hyväksi. Timo Korpelainen verkkopäällikkö MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 20 VUOSIKERTOMUS 2011 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 21 VUOSIKERTOMUS 2011
Kaukolämmön itsestään selvyys tulevaisuuden lämmitysratkaisuna on mennyttä aikaa ja siihen on sopeuduttava sekä tehtävä kovasti töitä, ettei jatkossa ainutlaatuista ja tehokasta kaukolämpöä ajeta Suomessa alas. Lämpöliiketoiminta Lämmöntuotantoratkaisut ovat vahvassa murroksessa koko Suomessa. Vanhojen asuinkiinteistöjen öljylämmityskattiloiden korvaamiseen on viime vuosina käytetty moderneja lämmitysjärjestelmiä entistä useammin. Aikaisemmin näitä vastaavia kiinteistöjä liitettiin pääsääntöisesti kaukolämpöverkostoon. Nyt kärjessä ovat ilmalämpöpumput, vesi-ilmalämpöpumput sekä maalämpöpumput. Kaukolämmön itsestään selvyys tulevaisuuden lämmitysratkaisuna on mennyttä aikaa ja siihen on sopeuduttava sekä tehtävä kovasti töitä, ettei jatkossa ainutlaatuista ja tehokasta kaukolämpöä ajeta Suomessa alas. Olemme olleet edelläkävijöitä kaukolämpöä täydentävien lämmitysjärjestelmien selvittelytyössä. Mäntsälässä vaihtoa kaukolämmöstä muihin lämmitysjärjestelmiin ei ole vielä tapahtunut, mutta kaukolämpöhybridejä kyllä mietitään monissa kohteissa. Näiden hybridien tulemiseen tulee valmistautua joustavuudella ja tariffirakenteen uudistamisilla. Kaikki keskusta-alueen uudet isommat kiinteistöt ovat pääsääntöisesti liittyneet kaukolämpöön. Erillisen kaukolämpöverkon alueella olevien Ruusutarhan ja Männikön pientaloalueiden uusista kiinteistöistä myös noin 70 % on liittynyt kaukolämpöön. Maalämpö Aloitimme kesän alussa maalämpöjärjestelmien toimittamisen asiakkaillemme. Lisäsimme liiketoimintamme henkilökuntaa juuri valmistumassa olevalla diplomi-insinöörillä, jonka päävastuualueena ovat maalämpöjärjestelmät ja niiden myynti. Näin olemme varmistamassa, että voimme palvella asiakkaitamme myös muissa kuin kaukolämpöjärjestelmissä. Järjestelmätoimituksemme sisältää lämpökaivon tai -kaivot, Stiebel Eltron maalämpöpumpun tai pumput, sähköistystyöt sekä putkiasennukset käyttöönottoineen. Toimimme asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa tiiviissä yhteistyössä varmistaen, että asiakas saa juuri oikean kokonaisuuden lämmitys ja/tai jäähdytys tarpeisiinsa. Pääkohdealueemme ovat pienja rivitalot, mutta olemme tarvittaessa mukana myös isommissa hankkeissa. Olemme panostaneet viime vuosina liiketoimintamme henkilöstön osaamisen jatkuvuuteen kouluttautumalla myynnin, talouden ja tekniikan osaalueilla. Näin olemme varmistamassa tuloksellisuuden myös tulevaisuuden haasteiden edessä. Kaukolämpö ja maakaasu Kaukolämmön myynti vuonna 2011 oli 33,4 MWh ja jäi jonkin verran ennusteesta johtuen poikkeuksellisen leudosta loppuvuodesta. Alkuvuoden kovat pakkasjaksot vaikuttivat lämpökeskuksissamme käytettävän maakaasun hintaan, koska jouduimme ostamaan tilatun kaasumäärän lisäksi huomattavasti kalliimpaa lisäkaasua. Lisäksi Saaren lämmöntuotannon kustannukset muodostuivat poikkeuksellisen suuriksi johtuen raskaan polttoöljyn hinnan rajusta noususta alkuvuonna. Kaukolämmön ja maakaasun asiakashintaa korotettiin 1.7.2011 alkaen johtuen juuri polttoaineiden hintojen noususta. Maakaasun myynti jäi myös budjetoidusta, vaikka olikin lähempänä ennustetta johtuen Comfortan sekä Philipsin kiinteistöjen suoramyynnin pienestä kasvusta. Maakaasun tankkausasemalla tankkausten määrä jatkoi kasvuaan ja myynti lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Kaukolämpöverkostoa rakennettiin vuoden aikana n. 1 300 metriä etupäässä Asemanseudun ja Männikön alueelle. Lisäksi K-Citymarketin, Mäntsälän Toimistotalon sekä Päiväkoti Myllytontun liittymisputkistot rakennettiin vuoden 2011 aikana. Ruusutarhan lämpökeskuksen rinnalle hankittiin käytetty maakaasulla toimiva varalaitos turvaamaan alueen lämmöntuotanto poikkeustilanteissa. Maakaasuverkoston rakentaminen Hirvihaaran Kartanolle oli viime vuoden suurin verkonrakentamistyö. Putkilinjaa rakennettiin 2 200 metriä ja siihen kuului lisäksi Hirvihaaranjoen alitus suuntaporaamalla. Kartanon ainoa realistinen vaihtoehto vanhan öljylämmitysjärjestelmän korvaamiseksi oli maakaasu, koska alueella ei ole kaukolämpöverkostoa. Lämpöpumppu ja muut vastaavat järjestelmät eivät olisi riittäneet hotellin asiakkaiden lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Hake- tai pellettilaitosta omistaja ei halunnut Kartanomiljööseen. Tulevaisuuden polttoaineet Kuluneen vuoden aikana teetimme Ramboll Oy:llä selvityksen kiinteän polttoaineen käyttämisestä kaukolämmön tuotannossa. Selvityksessä tutkittiin lisäksi mahdollista lämmön ja sähkön yhteistuotannon kannattavuutta. Kiinteän polttoaineen käyttöönotto lämmöntuotannossa on meilläkin edessä lähiaikoina maakaasun nousujohteisen hintakehityksen vuoksi. Kiinteä polttoaine tuo hintavakautta ja lisää kaukolämmön kilpailukykyä Mäntsälässä. Polttoaineen muutos vaatii laitosinvestoinnin, koska nykyisillä laitoksilla ei voida järkevästi hyödyntää kiinteää polttoainetta. Laitospaikaksi olemme kunnan kaavoitusosaston kanssa sopineet Kapulin alueen. Hanke on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi 2014. Kärkölän Lämpö Osakkuusyhtiö Kärkölän Lämpö Oy:n palveluoperaattorina suoritimme useita kaukolämpöön liittämisiä sekä niihin liittyviä rakennuttamistehtäviä. Lisäksi kaikki asiakaspalvelusta, laskutuksesta ja taloushallinnosta vastaaminen kuuluvat meidän sopimukseemme. Lämmönmyynti kasvoi kuluneena vuonna lähes 15 %. Kaukolämpö hankitaan Järvelässä Koskisen Oy:n omistamalta hakevoimalaitokselta pitkäaikaisella ja vakaalla sopimuksella. Lämpö- ja maakaasupalvelut näyttävät kaikesta taantumakeskustelusta huolimatta positiivisilta tulevinakin vuosina. Olemme varautuneet merkittävään kasvuun kunnan kehitysennusteiden mukaisesti. Lisäksi olemme tehneet liiketoimintojen strategiaselvityksiä tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Matti Heija lämpöteknikko MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 22 VUOSIKERTOMUS 2011 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 23 VUOSIKERTOMUS 2011
Nettiliiketoiminta Palvelut pystytään turvaamaan kasvavalle senioriväestölle vain valokuituyhteyksien avulla. Tämä on yrityksellemme suuri mahdollisuus, jonka aiomme hyödyntää. Yhä useampi asiakas on tietoinen valokuidulla toteutetusta laajakaistayhteydestä. Yhteyden häiriöttömyys ja suuri tiedonsiirtokyky ovat yhä houkuttelevampia ominaisuuksia asiakkaille. Valokuitu mahdollistaa internetin, joka avautuu saman tien. Netissä olevasta videovuokraamostamme voi vuokrata elokuvan heti, kun sen haluaa katsella. Valokuvista saa varmuuskopiot sekunneissa ja ne voi tallentaa varmaan paikkaan. Tässä vain joitakin nopean yhteyden tuomista eduista. Internetin välityksellä käytettävät ja ostettavat palvelut ovat lisääntyneet huimasti kuluneen vuoden aikana. Moniin uusista palveluista tarvitaan nopeita yhteyksiä. Tämä kehitys on auttanut myös yrityksemme nettiliiketoimintaa, joka on kasvattanut kuituasiakkaiden määrää merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Myös vuoden 2011 keväällä lanseeraamamme TVpalvelut ovat olleet kysyttyjä. Yhteistyössä Finnet-ryhmän kanssa olemme aktiivisesti kehittämässä lisää sisältöjä verkkoon. Kaikenikäiset ihmiset kaipaavat yhä enemmän laadukasta sisältöä ja viihdettä internetin kautta. Valokuitu vastaa tulevaisuuden tarpeisiin Yleinen kehitys Suomessa tukee hyvin tavoitettamme rakentaa Mäntsälän alueelle huippunopeat valokuituyhteydet lähes jokaiseen kiinteistöön. Vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä on kaksinkertainen tämän hetkiseen tilanteeseen nähden. Todennäköisesti myös yhä suurempi osa julkisista ja yksityisistäkin palveluista siirtyy tietoverkkoihin. Tilastokeskuksen mukaan jo yli 40 % 65 74-vuotiaista suomalaisista käyttää internetiä ja prosenttiluku kasvaa koko ajan. Palvelut pystytään turvaamaan kasvavalle senioriväestölle vain valokuituyhteyksien avulla. Tämä on yrityksellemme suuri mahdollisuus, jonka aiomme hyödyntää. Tarja Hellstén asiakkuuspäällikkö Valokuituverkko laajenee Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme panostaneet erityisen voimakkaasti valokuituverkkoon Mäntsälän seudulla. Kuituverkkomme kattaa tällä hetkellä suuren osan Mäntsälän keskustaalueista sekä useita haja-asutusalueen kyläkeskittymiä aina kunnan eteläosista pohjoiseen saakka. Viime vuonna tehdyt investoinnit mahdollistavat jatkossa kuituliittymien ja erilaisten valokuitua hyödyntävien lisäpalveluiden tarjoamisen entistä suuremmalle asiakasmäärälle. Valokuituverkkoa käytetään myös kaapeli- TV-palvelun välittämiseen asiakaskunnallemme. Kanavatarjonta verkossamme on laaja, sisältäen tällä hetkellä yli 160 kanavaa mukaan luettuna kasvavan joukon HD-kanavia. Lähiverkkokauppa palvelee paikallisesti Vuoden toiminta keskittyi kuituverkon laajentamisen lisäksi laajakaistainfran ylläpitoon ja asiakaspalvelun laadun parantamiseen. Laajakaista- ja kaapeli-tv-palveluiden osalta markkina- osuus Mäntsälän seudulla on hyvässä kasvussa. Uskomme, että kasvu tulee jatkumaan vuonna 2012 sekä valokuidun että Lähiverkkokaupan kautta myyntiin tulevien palveluiden osalta. Lähiverkkokaupan, shop.msoynet.fi, tarjonnasta löytyvät tällä hetkellä niin viihde- kuin hyötypalvelut kuten videovuokraamo, TV-kanavapaketit, musiikki, pelit sekä varmuuskopiointi- ja tietoturvapalvelut. Paikallisena operaattorina meille on tärkeintä hyvät asiakas- ja tukipalvelut. Olemme paikallinen ja turvallinen yhteistyökumppani, joka antaa asiakkailleen henkilökohtaista palvelua. Asiakaspalvelumme vastausajat ja tavoitettavuus ovat erinomaisia. Haluamme antaa asiakkaillemme parasta paikallista palvelua! Ismo Heiliö tietoliikennepäällikkö, Lähiverkkokauppias MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 24 VUOSIKERTOMUS 2011
Mäntsälän Sähkön henkilöstöstrategiana on ammattitaitoinen, työhön sitoutunut ja osaava henkilöstö. Henkilöstö 27 % yli 20 v. Mäntsälän Sähkön henkilöstöstrategiana on ammattitaitoinen, työhön sitoutunut ja osaava henkilöstö. Sähköyhtiön 85-vuotisjuhlassa Hämeenlinnan Vanajanlinnassa palkittiin yhtiössä pitkään palvelleita työntekijöitä. Vuonna 2011 huomioitiin yhteensä 21 työntekijää palveluvuosilahjalla. Henkilöstön palveluvuodet näkyvät oheisesta kaaviosta. Koulutus Koulutuksissa esimiestyön kehittämistä on jatkettu. Vuoden mittaan henkilöstöä on koulutettu lisäksi asiakaspalvelun kehittämisessä, uusien atk-järjestelmien käyttöönotossa, energiatehokkuuskursseilla ja lakisääteisillä työturvallisuuskoulutuksilla. Johtamisen erikoisammattitutkintoa (JET) suorittaa kolme esimiestä ja yksi esimies on suorittanut MBA tutkinnon. Koulutuspäiviä kertyi kertomusvuonna yhteensä 226 työpäivää. Tämä tekee keskimäärin 4 koulutuspäivää henkilöä kohden. Työhyvinvointi Henkilökunnan työssä jaksamista on tuettu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työkykyä ylläpitävää toimintaa on toteutettu tarjoamalla henkilöstölle liikunta-aktiviteetteja, joita olivat mm. kuntosalikäynnit, ohjattu jumppatunti, sählyvuoro, kaukalopallovuoro sekä maksuton hierontapaketti paikallisessa kuntokeskuksessa. Lisäksi yhtiössä toimiva virkistystoimikunta on järjestänyt monenlaista virikkeellistä toimintaa henkilökunnalle. Erilaiset työaikajärjestelyt mahdollistavat henkilökohtaisen elämän ja työelämän yhteensovittamisen eri elämän vaiheissa. Henkilöstöllä on käytettävissä erilaisia työaikajoustomuotoja, kuten lyhennetty työaika, etätyö, osaaikaeläke ja vuorotteluvapaa. Vuosittain käydyt kehityskeskustelut ovat hyvä apu myös henkilökohtaisen työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Henkilökunnan rakenne Mäntsälän Sähkön palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa 56 henkilöä. Näistä vakituisia työntekijöitä oli 51 ja määräaikaisia 5 henkilöä. Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oli yksi henkilö. Harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja tarjottiin seitsemälle nuorelle alan opiskelijalle. Kesätyön ja työharjoittelupaikkojen tarjoaminen nuorille katsotaan yhtiössä erittäin tärkeäksi. Tarjoamalla työharjoittelupaikkoja turvaamme tulevien vuosien työvoimatarpeita. Yhtiön organisaatio jakaantuu sähkön verkkoliiketoimintaan, energialiiketoimintaan, laajakaistaliiketoimintaan, markkinointi- ja myyntitoimintaan sekä asiakaspalvelu ja taloushallintopalveluihin. Teknisiä toimihenkilöitä oli 20, muita toimihenkilöitä 22 ja työntekijöitä 14. Henkilöstöryhmiin ei tullut oleellisia muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Työntekijöiden keski-ikä on noin 41 vuotta. Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut vähäistä. Yhtiöön on rekrytoitu toimintavuonna kuusi uutta työntekijää mm. energianeuvojaksi, erinäisten projektien vahvistukseksi ja äitiysloman sijaisuuksiin. Eläkkeelle ei toimintavuonna jäänyt yhtään henkilöä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana vanhuuseläkeiän saavuttaa yhdeksän työntekijää. Sairauslomapäiviä kertyi 395 työpäivää, joka oli keskimäärin 3,04 %. Sairauspoissaolot ovat pysyneet kohtuullisella tasolla. Poissaoloa vaativia työtapaturmia oli kertomusvuonna kaksi. Jaana Leino henkilöstöasiantuntija 14 % 11-20 v. 14 % 5-10 v. Henkilöstön palveluvuodet 7 % muu ammatillinen pätevyys 27 % Opistotasoinen tutkinto 14 % 50-59 v 32 % 40-49 v. 7 % 60-65 v. 4 % Diplomi-insinööri 45 % alle 5 vuotta palv. 20 % Insinööri 32 % ammatillinen koulutus Henkilöstön ammattitutkinnot 16 % 20-29 v. 5 % teknikko 5 % tradenomi (amk) 31 % 30-39 v. Henkilöstön ikärakenne MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 26 VUOSIKERTOMUS 2011
Kasvua haetaan tulevina vuosina niin asiakasmäärän kuin uusien liiketoiminta-alueidenkin kautta. Kasvukuntana Mäntsälä itsessään luo hyvät edellytykset laajenevalle yritystoiminnalle. Talous Mäntsälän Sähkön liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5,2 % ollen koko konsernin osalta 22,9 milj. (21,8 milj. vuonna 2010). Yritys laajeni lähes kaikilla liiketoimintaalueillaan. Liikevaihto kasvoi alkuvuonna 2011 voimakkaasti kovien pakkasten ansioista, mutta loppuvuoden huomattavan lämpimät säät käänsivät tilanteen ja kasvu jäi maltilliseksi. Myös asiakaskunnan laajeneminen toi osansa kasvuun. Kasvua haetaan tulevina vuosina niin asiakasmäärän kuin uusien liiketoiminta-alueidenkin kautta. Kasvukuntana Mäntsälä itsessään luo hyvät edellytykset laajenevalle yritystoiminnalle. Vaihtelevat säät painoivat tulosta Tuloksenteon mielessä vuosi oli erittäin haastava kaikissa liiketoiminnoissa. Normaalivuotta huomattavasti kylmempänä alkanut vuosi kasvatti sekä sähkön että maakaasun hankintakustannuksia huomattavasti. Sen jälkeen sää oli huomattavan lämmintä, minkä seurauksena volyymeissa jäätiin tavoitteista, mikä vaikeutti tulostavoitteeseen pääsyä edelleen. Pisteenä i:n päälle Tapaninpäivän myrsky rasitti huomattavasti verkkoliiketoiminnan tulosta joulukuussa. Myrskytuhoista selvittiin kuitenkin pitkäjänteisen panostuksen ja hyvän suurhäiriötoimintamallin ansiosta ripeästi ja asiakkaiden sähkökatkot jäivät suurimmaksi osin kohtuullisen lyhyiksi. Koko yrityksen tulostaso jäi luonnonvoimien myllerryksessä heikoksi. Yhtiö on kuitenkin erittäin vakavarainen ja toimialan luonteesta johtuvista pitkistä poistoajoista johtuen poistoeroa on kertynyt huomattavasti, vaikka sitä ei enää 2000-luvulla ole pääsääntöisesti kirjattu taseeseen. Siten syntyneessä tilanteessa oli mielekästä purkaa poistoeroa, minkä jälkeen tilikauden voitoksi saatiin 1,1 milj. (1,5 milj. vuonna 2010). Tilinpäätössiirtona purettiin kertynyttä poistoeroa yhteensä 1 420 000. Liikevoitoksi saavutettiin konsernin tasolla 429 952 (974 065 vuonna 2010). Investoinnit verkostojen kehittämiseen jatkuivat Suurimmat investoinnit tehtiin edellisvuosien tapaan sähkönjakeluverkkoon. Normaalin verkonrakennuksen lisäksi etäluettavien mittareiden vaihto eteni niin, että noin 2 / 3-osaa mittareista oli vaihdettu vuoden loppuun mennessä. Loput mittarit asennetaan kesään 2012 mennessä. Laajakaistaliiketoiminnassa panostettiin valokuituverkon laajentamiseen. Investointeja tehtiin yhteensä 7,1 milj. (4,4 milj. vuonna 2010). Vuonna 2012 tullaan investoimaan normaalin jakeluverkon uudistamisen lisäksi etäluettavien mittareiden vaihtoon ja potentiaalisiin tuotannollisiin hankkeisiin. Myös asiakastietojärjestelmän uusiminen on aloitettu helmikuussa 2012. Toimintaa kehitettiin Talousprosessien sähköistämiseen ja tehostamiseen liittyvät projektit saatiin pääosin valmiiksi edellisvuonna. Verkkoja e-laskuja voidaan nyt sekä lähettää että vastaanottaa, mikä vähentää laskunkäsittelyyn kuluvaa aikaa ja on paperilaskua ekologisempi vaihtoehto. Myös yrityksen sisäinen laskunkierto muutettiin sähköiseksi. Vuonna 2011 keskityttiin näiden ohjelmistojen ja järjestelmien käytön tehostamiseen ja rutinoitumiseen sen varmistamiseksi, että niitä hyödynnetään maksimaalisesti. Verkostoitumalla erityisesti Tripoweryhtiöiden kesken haetaan lisäksi kustannusetua erilaisiin hankintoihin ja toimintaan. Erja Merivirta pääkirjanpitäjä MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 29 VUOSIKERTOMUS 2011
Esko Kairesalo, Kari Virolainen, toimitusjohtaja Esa Muukka, varapuheenjohtaja Jari K. Sillanpää (takana), puheenjohtaja Hanna Torvasti, Rauno Ojala (takana) ja Annika Warras-Stjernvall. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 Kertomusvuosi oli 85. toimintavuosi, josta kahdeskymmenestoinen (22.) yhtiömuotoisena. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Mäntsälän Sähkö -konsernin liikevaihdon kasvu jatkui edelleen vuonna 2011. Kasvu oli kuitenkin maltillista, koska alkuvuoden pakkasjakson jälkeen koko loppuvuosi oli huomattavasti normaalia lämpimämpi. Toimintavuosi oli tuloksellisesti erittäin haasteellinen talvikausien pakkasjaksojen ja loppuvuoden lämpimien säiden vuoksi. Lopuksi Tapaninpäivän myrsky painoi myös verkkoliiketoiminnan tulosta merkittävästi. Kokonaisuutena yhtiön tulosta voi siksi pitää tyydyttävänä, vaikka liiketulos jäikin heikoksi yllä mainittujen syiden seurauksena. Toimintaympäristön muutokset Mäntsälän Sähkön toimialue on edelleen kasvualuetta, vaikka väestönkasvu hidastuikin toimintavuonna. Jakelualueella on vain muutama erityisen suhdanneherkkä ja paljon energiaa käyttävä yritys. Taantuma ei siksi näy Mäntsälän Sähkön toiminnassa erityisen voimakkaana ainakaan toistaiseksi. Mäntsälän Sähkö onnistui myös omassa myyntitoiminnassa niin hyvin, että asiakasmäärä on edelleen jatkanut kasvua. Rexamin tölkkitehtaan tulon varmistuminen parantaa erityisesti maakaasuliiketoiminnan toimintaedellytyksiä. Taloudellinen kehitys Mäntsälän Sähkö Oy:n liikevaihto vuonna 2011 oli 22,9 (21,8) milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 5,2 %. Tilikauden voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 26 969 euroa (741 744 euroa). Investoinnit ja rahoitus Investoinnit vuonna 2011 olivat 7,1 (4,4) milj. euroa. Ne kohdistuivat sähkö-, kaukolämpö-, maakaasu- ja laajakaistajakeluverkkojen uudistamiseen ja kehittämiseen sekä voimalaitososuuksien hankintaan. Rahoitusasema säilyi hyvänä. Yhtiö on pyrkinyt pitämään kassavarat pieninä ja varmistamaan maksuvalmiutensa aktiivisella kassavarojen hoidolla. Likviditeettiylijäämä on sijoitettu maltillisesti likvideihin sijoitusinstrumentteihin yhtiön hallituksessa hyväksytyn sijoituspolitiikan mukaisesti. Yrityksen organisaatio, johto ja tilintarkastaja Paavo Leinon jäätyä eläkkeelle hänen tilalleen hallitukseen valittiin Rauno Ojala yhtiökokouksessa 15.4. Heidi Pekkala erosi lokakuussa hallituksesta perhesyiden vuoksi. Yrityksen johdossa ei ole tapahtunut muita muutoksia tilikauden aikana tai sen jälkeen. Yhtiökokouksen valitsemina kuuluivat hallitukseen Hanna Torvasti (puh. joht.), Jari K. Sillanpää (varapuh. joht.), Paavo Leino 15.4. saakka, Rauno Ojala 15.4. alkaen, Heidi Pekkala 5.10. saakka, Annika Warras-Stjernvall 28.10. alkaen ja Kari Virolainen. Yhtiöjärjestyksen perusteella hallitukseen kuuluivat lisäksi kunnanjohtaja Esko Kairesalo ja toimitusjohtaja Esa Muukka. Hallitus kokoontui kaikkiaan 11 kertaa tilikauden aikana. Tilintarkastajana toimi Audiarev Oy, vastuullisena tilintarkastajanaan KHT Tuulikki Tuononen. Vastuullinen tilintarkastaja vaihtui alkuvuonna 2012 Ulla-Maija Lakoseen, Tuulikki Tuonosen vaihdettua työpaikkaa. Henkilöstö Mäntsälän Sähkön palveluksessa oli vuonna 2011 keskimäärin 54 (50) henkilöä. Näistä vakituisia työntekijöitä oli 51 ja määräaikaisia 5 henkilöä. Palkat ja palkkiot toimintavuonna olivat 1 928 933 euroa. Tutkimus- ja kehitystoiminta Yhtiössä on toimintavuoden aikana edelleen panostettu avainhenkilöiden ja asiakaspalvelutiimin liiketoiminta- ja myyntiosaamisen kehittämiseen yhdessä mm. Mercuri Internationalin kanssa sekä kehitetty asiakaspalveluosaamista Voimatori-yhtiöiden puitteissa. Liiketoiminnoissa on jatkettu mm. biomassojen paikallisen saatavuuden ja niiden kaasutuksen kannattavuuden selvittämistä sekä tuuliolosuhteita ja tuulivoiman kannattavuutta jakelualueella. Näiden lisäksi on aloitettu liiketoimintaportfolion kehittämisprojekti Pöyryn kanssa mm. verkkoliiketoiminnan eriyttämiseen liittyen. Tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannukset on kirjattu suoraan kuluihin. Riskien hallinta Mäntsälä Sähkön riskienhallintapolitiikka on tehty yhteistyössä Marsh Oy:n kanssa vuonna 2008. Riskienhallintapolitiikka kuvaa Mäntsälän Sähkön tahtotilaa riskienhallinnan tavoitteista, periaatteista ja käytännön toteuttamisesta sekä yhtiötasolla että liiketoimintayksiköissä. Tärkeimmät riskit yhtiön toiminnassa liittyvät henkilöturvallisuuteen, sähköenergian hankkimiseen, sähkön, lämmön ja maakaasun toimitusvarmuuteen, vahinkoriskeihin, avainosaamiseen ja asiakastyytyväisyyteen. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 30 VUOSIKERTOMUS 2011 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 31 VUOSIKERTOMUS 2011
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Mäntsälässä 28. maaliskuuta 2012. Mäntsälän Sähkö Oy:n hallitus Mäntsälän Sähkössä on päädytty seuraavanlaiseen riskimääritelmään: Riski on mitä tahansa, mikä uhkaa Mäntsälän Sähkö Oy:n henkilöstöä, yhtiön omaisuutta tai vaikuttaa yrityksen tuloksentekokykyyn tai liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Toimintavuonna sähkönhankinnan riskipolitiikkaa on päivitetty vastaamaan energiamarkkinoiden muutoksia. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia ja syntynyttä sähkökaupan riskiasemaa seurataan systemaattisesti. Tuotantoja myyntisalkkuja seurataan erikseen. Yhtiö ei ota korkoriskiä, vaan investointilainat on korkosuojattu kotimaisten pankkien kanssa. Ympäristöasiat Vastuullisena energiayhtiönä Mäntsälän Sähkölle ympäristöasiat ovat tärkeä osa päivittäistä toimintaa. Yhtiön myymä sähkö tuotetaan valtaosaltaan uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla. Lisäksi pyrimme suosimaan maakaasukäyttöisiä ajoneuvoja työajossa. Mäntsälän Sähkön ja St1:n yhteistyön tuloksena maakaasua on voinut tankata Mäntsälässä jo vuodesta 2008. Olemme myös sitoutuneet Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksenä Energiatehokkuussopimukseen energian käytön tehostamisesta. Yhtiön hankkiessa uusia voimaosuuksia hankimme ainoastaan ympäristönäkökulmasta hyväksyttävää voimantuotantoa. Tulevaisuuden näkymät Energia-alan asetelma on hyvin mielenkiintoinen. Suomesta puuttuu edelleen merkittävästi sähköntuotantokapasiteettia ja pohjoismainen tukkusähkömarkkina on oligopolistinen sekä toimii huonosti. Silti julkinen keskustelu keskittyi vuoden viimeiselle viikolle saakka sähkön vähittäishintaan, vaikka tosiasia on, että sähkö on Suomessa Euroopan halvimmasta päästä, ostovoimakorjattuna jopa entiset sosialistiset maat mukaan lukien. Tapaninpäivän myrskyn jälkeen sähkön jakeluvarmuus nousi vihdoinkin sille kuuluvaan asemaan. Tosin ylilyöntejäkin tapahtui, mutta sillä, mihin suuntaan sähköverkkoliiketoiminnan sääntelyä ja velvoitteita kehitetään, on suuri merkitys alan yrityksille. Nähtäväksi jää, jääkö kiinnostus myös huoltovarmuuteen pysyväksi. Toivottavaa se olisi. Mäntsälän Sähkön kannalta jakeluvarmuuden esiin nousu on positiivinen asia. Yhtiö on pitkäjänteisesti panostanut jo vuosia verkostojensa kehittämiseen, investoiden vuosittain noin kolmasosan siirtoliiketoiminnan liikevaihdosta verkoston kehittämiseen. Meille olisi vain eduksi, jos sallitussa tuotossakin investoinnit huomioitaisiin nykyistä paremmin. Tukkumarkkinan toimimattomuutta vastaan paras keino näyttää edelleen olevan energianhankinnan omavaraisuuden kasvattaminen. Siksi yhtiö on Suomen Voima Oy:n osakas ja pyrkii osakkuuden kautta systemaattisesti systemaattisesti varmistamaan asemiaan oman sellaisen energiantuotannon hankkimisessa, jossa ympäristöarvot yhdistyvät liiketaloudelliseen kannattavuuteen. Paikallisesti jakelualueemme vetovoima jatkuu vahvana myös tulevaisuudessa. Väestöpohjan kasvu lisää myös alueen yritystoiminnan aktiivisuutta, joten positiivinen kierre tuo myös uutta yritystoimintaa yhtiön jakelualueelle. Mäntsälän Sähkö on onnistunut hyvin myös sähkönmyyntiasiakkuuksiensa kasvattamisessa. Yhtiöllä on näin edelleen tasaiset kasvumahdollisuudet. Hallituksen ehdotus voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Konsernin voitonjakokelpoiset varat olivat tilikauden päätyessä 3872235. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 3 451 706, joista tilikauden voitto on 1 038 053. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 1 000 000. Hanna Torvasti puheenjohtaja Esko Kairesalo Annika Warras-Stjernvall Esa Muukka toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Mäntsälässä 10. huhtikuuta 2012 Jari K. Sillanpää varapuheenjohtaja Rauno Ojala Kari Virolainen Ulla-Maija Lakonen Oy Audiarev Ab MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 32 VUOSIKERTOMUS 2011 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 33 VUOSIKERTOMUS 2011
Konsernin tuloslaskelma Konsernin tase Konsernin tase Konsernin rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010 VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 VASTATTAVAA 31.12.2011 31.12.2010 ( ) ( ) 2011 2010 LIIKEVAIHTO 22 935 165 21 798 738 Liiketoiminnan muut tuotot 130 131 143 563 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Energian ostot 14 127 818 12923478 Ostot tilikauden aikana 383 152 280917 Ulkopuoliset palvelut 1 055 107 769045 15 566 077 13973439 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 1 928 933 1909348 Henkilösivukulut Eläkekulut 367 827 340744 Muut henkilösivukulut 106 362 80386 2 403 122 2330478 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 2 985 033 3008537 Liiketoiminnan muut kulut 1 681 112 1 655 783 LIIKEVOITTO 429 952 974 065 Rahoitustuotot ja -kulut -402 983-232 321 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA 26 969 741 744 Poistoeron muutos 1 420 000 1306757 Tuloverot -365 082-517104 1 054 918 789653 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Pitkävaikutteiset menot 152 660 136467 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 1 274 676 1321 511 Rakennukset ja rakennelmat 3 400 500 3719294 Verkosto 23 608 211 20310 087 Koneet ja kalusto 886 132 947390 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 331 157 97070 29 500 676 26395353 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 4 174 505 3574919 Muut sijoitukset 414 984 273720 4 589 489 3848639 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 15 914 15914 Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 2 534 747 2841 206 Siirtosaamiset 861 690 154710 Muut saamiset 485 000 369416 3 881 437 3365331 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 0 153 027 Rahat ja pankkisaamiset 636 404 337 053 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 800000 800000 Muut rahastot 2 126 378 2126378 Edellisten tilikausien voitto 663 970 532573 Tilikauden voitto 1 081 887 1531 397 4 672 235 4990348 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 1 821 986 3 241 986 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 12 640 199 7752136 Liittymismaksut 13 678 853 13243762 26 319 052 20995897 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 2 375 862 875863 Saadut ennakot Ostovelat 2 148 784 2820250 Muut velat 481 795 112258 Siirtovelat 956 866 1215182 5 963 307 5023553 YHTEENSÄ 38 776 580 34 251 784 Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto 429 952 974065 Oikaisut liikevoittoon 2 985 033 3008537 Käyttöpääoman muutos -1 018 839 141 571 Maksetut korot ja maksut -409 543-283952 Saadut korot 18 648 22789 Maksetut verot -365 082-517104 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) 1 640 169 3 345 905 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -6 894 235-3562502 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luvutustulot/menot 46 835 0 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) -6 847 400-3 562 502 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen takaisinm. 1 442 487 277673 Pitkäaikaisten lainojen nostot 4 888 064 1279584 Liittymismaksujen lisäys 435 092 342950 Maksetut osingot -1 400 000-1800000 Muut oikaisut 0 3597 Arvopaperien muutokset -12 089 28843 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) 5 353 554 132 646 Rahavarojen muutos (A+B+C) 146 324-83 951 Rahavarat tilikauden alussa (1.1.) 490 080 574030 Rahavarat tilikauden lopussa (31.12.) 636 404 490080 TILIKAUDEN VOITTO 1 081 887 1 531 397 YHTEENSÄ 38 776 580 34 251 784 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 34 VUOSIKERTOMUS 2011 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 35 VUOSIKERTOMUS 2011
Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010 VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 VASTATTAVAA 31.12.2011 31.12.2010 2011 2010 LIIKEVAIHTO 22 935 165 21 798 738 Liiketoiminnan muut tuotot 130 131 143 563 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Energian ostot 14 127 818 12923478 Ostot tilikauden aikana 383 152 280917 Ulkopuoliset palvelut 1 055 107 769045 15 566 077 13973439 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 1 926 378 1908503 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Pitkävaikutteiset menot 152 660 136467 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 334 652 334652 Rakennukset ja rakennelmat 3 400 500 3719294 Verkosto 23 608 211 20310 087 Koneet ja kalusto 886 132 947390 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 331 157 97 070 28 560 653 25408493 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 800000 800000 Muut rahastot 2 126 378 2126378 Edellisten tilikausien voitto 287 275 210 632 Tilikauden voitto 1 038 053 1476643 4 251 706 4613653 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 1 821 986 3 241 986 VIERAS PÄÄOMA Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto 362 323 890102 Oikaisut liikevoittoon 2 985 033 3008537 Käyttöpääoman muutos -1 013 383 136953 Maksetut korot ja maksut -401 184-273977 Saadut korot 18 649 22784 Maksetut verot -349 646-497866 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) 1 601 792 3 286 533 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -6 894 235-3562502 Henkilösivukulut Eläkekulut 367 827 340744 Muut henkilösivukulut 106 362 80386 2 400 567 2329633 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 2 985 033 3008537 Liiketoiminnan muut kulut 1 751 296 1 740 591 LIIKEVOITTO 362 323 890 102 Rahoitustuotot ja -kulut -394 625-222 350 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA -32 301 667752 Poistoeron muutos 1 420 000 1306757 Tuloverot -349 646-497866 1 070 354 808891 TILIKAUDEN VOITTO 1 038 053 1 476 643 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 340 000 340000 Muut osakkeet ja osuudet 4 174 505 3574919 Muut sijoitukset 414 984 273720 4 929 489 4188639 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 15 914 15914 Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 219 338 276851 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 2 461 200 2824541 Siirtosaamiset 859 351 154710 Muut saamiset 558 547 386080 3 879 098 3642182 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 0 153027 Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 12 640 199 7752136 Liittymismaksut 13 678 853 13243762 26 319 052 20995897 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 2 375 862 875863 Ostovelat 2 148 784 2820250 Muut velat 481 795 112258 Siirtovelat 956 866 1212065 5 963 307 5020436 YHTEENSÄ 38 356 051 33 871 971 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) -6 894 235-3 562 502 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen takaisinm. 1 500 000 333334 Pitkäaikaisten lainojen nostot 4 888 063 1279584 Liittymismaksujen lisäys 435 092 342950 Maksetut osingot -1 400 000-1800000 Muut oikaisut 0 3597 Arvopaperien arvonmuutokset -12 089 28843 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) 5 411 066 188 308 Rahavarojen muutos (A+B+C) 118 624-87 662 Rahavarat tilikauden alussa (1.1.) 480 276 567937 Rahavarat tilikauden lopussa (31.12.) 598 899 480276 Rahat ja pankkisaamiset 598 899 327 249 YHTEENSÄ 38 356 051 33 871 971 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 36 VUOSIKERTOMUS 2011 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 37 VUOSIKERTOMUS 2011
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus ja konsolidointiperiaatteet Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Mäntsälän Sähkö Oy:n lisäksi yhtiön 100 %:sesti omistaman Mäntsälän Energia Oy:n. Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmän mukaan. Yhtiön osakkuusyhtiöitä ei ole huomioitu konsernitilinpäätöksessä. Niiden poisjättämisellä ei ole merkitystä konsernitulokseen eikä konsernin vapaaseen omaan pääomaan. Sisäinen omistus ja sisäiset liiketapahtumat on eliminoitu. Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoajat Pitkävaikutteiset menot Rakennukset Rakennelmat Padot Verkosto Koneet ja kalusto 5 50 vuotta 25 vuotta 15 vuotta 20 40 vuotta 5 30 vuotta 3 15 vuotta Rahoitusomaisuuden arvostus Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan markkinahintaan. Vuonna 2011 kirjattiin arvonpalautusta yhteensä 12 088,79. Yhtiön muu sijoitusvarallisuus on sijoitettu pitkällä tähtäimellä maltillisella sijoitusstrategialla, eikä sen osalta ole odotettavissa arvonalentumista. LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN Konserni 2011 Konserni 2010 Emoyhtiö 2011 Emoyhtiö 2010 Sähkön myynti 10 678 776 9950504 10 678 776 9950504 Sähkön siirto 7 744 425 7935470 7 744 425 7935470 Maakaasu 2 789 137 2441 801 2 789 137 2441 801 Kaukolämpö 2 880 976 2536377 2 880 976 2536377 Laajakaista 743 650 641 545 743 650 641 545 Muu 435 649 462669 435 649 462669 Sisäiset veloitukset -2 337 448-2169629 -2 337 448-2169629 22 935 165 21 798738 22 935 165 21 798738 HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Toimihenkilöitä 40 36 40 36 Työntekijöitä 14 14 14 14 54 50 54 50 Henkilöstökulut ja luontoisedut Palkat ja luontoisedut 1 928 933 1909348 1 926 378 1908503 Eläkekulut 367 827 340744 367 827 340744 Muut henkilösivukulut 106 362 80386 106 362 80386 Tuloslaskelman henkilöstökulut 2 403 122 2330478 2 400 567 2329633 Aktivoitu käyttöomaisuuteen 411 575 319121 411 575 319121 2 814 697 2649599 2 812 142 2648754 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot hallitustyöskentelystä 12 040 6694 9 485 5849 Hallituksen ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta. Tuottojen jaksotus Tuotot on jaksotettu suoriteperiaatteella. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 38 VUOSIKERTOMUS 2011 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY 39 VUOSIKERTOMUS 2011