Hillinnän uudet mahdollisuudet. Sampsa Hyysalo Professori, osallistava suunnittelu Aalto Yliopisto Muotoilun laitos, Johtamisen laitos



Samankaltaiset tiedostot
Kansalaiset energiansäästön innovaattoreina. Sampsa Hyysalo Professori, yhteissuunnittelu Muotoilun laitos Aalto ARTS

Lämpöpumput energiajärjestelmissä: kuluttajan rooli. Sampsa Hyysalo, professori, Aalto yliopisto

Mitä näkökulmia FICCA-hankkeet valaisevat ilmastonmuutoksen perusteista

Ilmastopoliittiset käyttäjä-ja kuluttajainnovaatiot tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä

Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha?

Katri Vala heating and cooling plant - Eco-efficient production of district heating and cooling

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä

Low-Carbon Finland Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen

Geoenergian tulevaisuuden visio. Jari Suominen

Tutkimustuloksia vähähiilisestä rakentamisesta

Asuinkerrostalojen energiaremontointi ja kustannusoptimaaliset päästövähennykset Janne Hirvonen Juha Jokisalo, Juhani Heljo, Risto Kosonen

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Hiilineutraalin Turun toimenpiteet ja haaste Lounais-Suomen yhteinen ilmastohaaste, Rauma Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

RAKENNUSTEN ENERGIANKÄYTÖN OPTIMOINTI. Kai Sirén Aalto yliopisto

Energia ja ympäristötekniikan oppimistiimi (EY-tiimi)

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen

Climate Action in Agenda 2030; Finland

Scanfil Kannattavaa kasvua

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen ClimBus-ohjelman päätösseminaari kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja

Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto

Rakennusten energiahuollon näkymiä

KEMIANTEKNIIKAN DI-OHJELMA MASTER S DEGREE PROGRAMMES IN CHEMICAL ENGINEERING 2014-

Ilmastotyö vauhtiin kunnassa! Ii

Ilmastopolitiikka, FICCA ja IPCC:n synteesiraportti. Mikael Hildén SYKE Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Ari Nissinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Tilaisuus: Vähähiilisyydestä ja kiertotaloudesta kunnan vahvuustekijä. Tvärminne 7.2.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Smart Energy Transition kuinka helsinkiläiset saadaan tekemään energiakäänne? Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?

Indoor Environment

KAHINA-hanke Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi Pienemmät päästöt, isommat säästöt

Ilmastonmuutos ja yhdyskuntarakenne mistä ilmastonmuutos ulkoistaa. Prof. Seppo Junnila Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari

SMART CITY - EKOTEHOKAS TULEVAISUUDEN KAUPUNKIYMPÄRISTÖ. Marko Riipinen. Rakennusautomaatioseminaari 2013 Metropolia, Espoo 30.5.

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä

Rikasta Pohjoista 2019 Uudistuva teollisuus Teollisten innovaatioiden tulevaisuus

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing Jan Nyman,

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu

Kuntien ilmastotyö vauhtiin!

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Kohti nollaenergia-alueita

Kuntien strategiatyöskentely ja tiekarttatyö

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: Hillintä

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Tutkimustiedosta päätöksentekoon

ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen

LEED EB v4.1 uusi tapa sertifioida

Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal. Aleksi Neuvonen Demos Helsinki

Case - Otaniemi. Tiina Sekki

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari Juha Viholainen

Turun ilmasto- ja energiatoimenpiteitä

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Taloyhtiöiden energiaremonttien hankinnan haasteet. TRIPOD projekti / WP3. Pekka Murto Jouni Juntunen Mikko Jalas Sampsa Hyysalo

Aurinkoenergiasta liiketoimintaa-

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää?

Defining nearly zero in Finland - FInZEB

SULPU Lämpöpumppu seminaari Heureka EU-direktiivit ja lämpöpumput. Pentti Puhakka TEM, Energiaosasto

Suomen kansalliset projektit kansainvälisen energiajärjestö IEA:n lämpöpumppuohjelman Annexeissa

HORISONTTI OHJELMA SME-INSTRUMENTTI. Maarit Manninen Terveys- ja hyvinvointiaamukahvit

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

PLANNING AN ECO-EFFICIENT COMMUNITY

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Local and comprehensive schemes with renewable energy. Mika Kallio One1 Oy

Mielikuvien ja sosiaalisen ympäristön vaikutus hajautetun tuotannon yleistymiseen. Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto

Sivuainekokonaisuus: Moninäkökulmainen asiantuntijuus kiertotaloudessa

Ilmastonmuutoksen haasteet maatalouspolitiikalle

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Miten Suomi voi menestyä energiamurroksessa? Energiamarkkinoiden ajankohtaispäivä Armi Temmes, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Markku J. Virtanen, Dr

Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Vihreän ICT:n teemapäivä , Oilon konserni ja kokemuksia verkkoneuvotteluista. Made by Gert Broder

SolarForum. An operation and business environment development project

Liikenne palveluna Mobility-as-a-service

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA

Julkinen TKI-rahoitus, (viimeisin tilastoitu vuosi) TKI-rahoitus (eur) SOTE-alojen TKI (eur) Koulutus (eur)

Ihmisen mittainen liikenne - nollavisio liikenneturvallisuustyön pohjana

KULTU-kokeiluhankkeet

Ilmastonmuutoksen hillinnän haasteet

Transkriptio:

Hillinnän uudet mahdollisuudet Sampsa Hyysalo Professori, osallistava suunnittelu Aalto Yliopisto Muotoilun laitos, Johtamisen laitos

IPCC synteesi Mikään yksittäinen hillintäkeino ei tule riittämään, vaan hillintäkeinoja tarvitaan usealla tasolla, mieluusti integroituina muihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin. Mitä aiemmin aloitetaan, sitä halvemmaksi muutos tulee. Politiikkatoimet teknologian kehittämisessä, levittämisessä, siirrossa ja rahoituksessa voivat tukea hillinnän onnistumista. Sekä hillinnässä ja sopeutumisessa korostuu toimien paikallinen osuvuus. [t]eknologioiden tehokas hyödyntäminen saattaa myös riippua kyvystä ottaa käyttöön teknologioita, jotka soveltuvat paikallisiin olosuhteisiin

FICCA:N HILLINTÄÄN KESKITTYNEET TULOKSET OVAT SAMANSUUNTAISIA. KOROSTAVAT PAIKALLISUUDEN JA YHTEISKUNNALLISTEN PROSESSIEN MERKITYSTÄ.

FICCA: RICCS IPCC:n arviot CCS ja BECSS roolista alhaisten kasvihuonekaasupitoisuuksien skenaarioissa näyttävät ylimitoitetuilta 15 vuodessa on tapahtunut lähinnä se, että hiilen takaisinoton ja säilömisen pioneeri Norja vetäytyi kyseisen teknologian kehittämisestä Instituutioiden välinen kognitiivinen lukkiutuminen johtaa todennäköisesti siihen, että CCS otetaan käyttöön vasta hätätilassa korkeampien kasvihuonekaasupitoisuuksien skenaarioissa. Samaan aikaan aurinkosähkön hintakehitys ja leviäminen nopeampaa kuin IEA:n skenaarioissa Hillintäteknologioiden reaaliseen toteutumiseen ja potentiaalien muutoksiin on syytä kohdentaa tutkimusta

FICCA: LAICA Käytännön sovelluksiin paneutuminen voi myös avata uusia mahdollisuuksia tehdä ilmastopolitiikkaa LAICA hankkeessa tuotettiin tietoa siitä mitä kestävien energiaratkaisuiden paikallisiin olosuhteisiin soveltuminen tarkoittaa suomen 1.1m omakotitalo kannassa

Neljä päähavaintoa 1. Kansalaisilla on merkittävä kyky ja halu ottaa käyttöön, kehittää, levittää ja antaa vertaistukea kestäville energiaratkaisuille. 2. Kohdentamalla tutkimusta arjen käytänteisiin voidaan löytää täsmäkohteita politiikkatoimille pullonkaulojen poistamisessa ja hyvien käytänteiden tukemisessa. 3. Dialoginen suhde kansalaisten, ihmistieteilijöiden ja luonnontieteilijöiden välillä voi hyödyttää kaikkia osapuolia 4. Hillintää voidaan tehdä myös alhaalta ylöspäin ja tehdä pragmaattista ilmastopolitiikkaa, joka tukee kansalaisten osallistumista ja kohdentaa toimia laajemman sitoutumisen aikaansaamiseen.

1. KANSALAISILLA ON MERKITTÄVÄ KYKY TOTEUTTAA ENERGIAUUDISTUKSIA

Lämpöpumppujen yleistyminen pk-yritysten ja kansalaisten aktiivisuuteen perustuen Lämpöpumppujen leviämistä on tuettu hyvin vähän. Energiansäästön arviot: 2 TWh/a - 4 TWh/a = 50-100% Loviisa 2 Ilmalämpöpumput Maalämpöpumput

Lämpöpumppujen yleistyminen: kansalaisten vertaisapu Internet foorumit, erityisesti: www.lampopumput.inf o www.maalampofoorumi. fi www.pellettikeskustelu.fi Hyysalo, S., Juntunen, J. & Freeman, S (2013). Internet Forums and the Rise of the Inventive Energy User. Science & Technology Studies, 26 (1), 25-51.

Lämpöpumppujen yleistyminen: kansalaisten innovatiivisuus ja osaamisen syvyys Käyttäjien keksintöjä ja modifikaatioita Suomessa 113 lämpöpumpuissa 87 Pellettijärjestelmissä Hyysalo, S., Juntunen, J. & Freeman, S (2013). Internet Forums and the Rise of the Inventive Energy User. Science & Technology Studies, 26 (1), 25-51.

Ilmalämpöpumput: keksinnöt 1-2 Installation location 3 Installation conditions 4-12 Melting mechanism of bottom cover 13-16 Melting mechanism of collector outdoor coil 17-20 Add-on for the outdoor unit 21-26 Channelling of the water out of the unit 27-30 Handling water outside of the unit 31 Refrigerant fluid 32-35 Hot water tank 36 Water circulation 37-51 Repurposing (air-to-air pump to air-to-water) 52 Repurposing of air-to-air to geothermal pump 53 Repurposing swimming pool HP to Air-to-water HP 54 Repurposing of internal unit 55 Utilization of cooled air from outdoor unit 56-60 Add-on for internal unit 61 Mechanical structure 62-65 Sensors in internal unit 66-75 Add-on for monitoring and controlling the overall system 76-79 System level design Hyysalo, S., Juntunen, J. & Freeman, S (2013). User innovation in sustainable home energy technologies. Energy Policy 55 (2013) 490 500

Pellettipoltin järjestelmät: keksinnöt 1-11 Burner 12-22 Pellet Boiler System 23-24 Burner Control 25-27 Pellet Auger 28-32 Cyclon 33-37 Indoor silo 38-46 Outdoor silo 47-51 Measurement 52-60 Automation 61 Exhaust gas vacuum 62 Hot water tank 63-86 Other pellet burning systems 87 Pellet Production Hyysalo, S., Juntunen, J. & Freeman, S (2013). User innovation in sustainable home energy technologies. Energy Policy 55 (2013) 490 500

Käyttäjäinnovaation hillintäpontentiaali: maa-ilma lämpöpumppu Mattinen, M, Nissinen, A, Hyysalo, S & Juntunen, J (2014) Energy use and greenhouse gas emissions of air-source heat pump and innovative ground-source air heat pump in cold climate. Journal of Industrial Ecology. 07/2014; DOI: 10.1111/jiec.12166.

Kansalaisten vertaistuki: case lämpöpumput 600 000 lämpöpumppua, 2-4TWh/a ei pitänyt olla merkittävä teknologia 80-100 miljoonaa lukukertaa vertaisavun kysyntä merkittävä 330 000 viestiä vertaisavussa laajuutta 113 keksintöä ja modifikaatiota vertaisavussa syvyyttä Luonut pohjaa Markkinan syntymiselle uusiutuvalle energialle Huonosti Suomeen istuvan ilmalämpöpumpun haltuunotolle ja sen lastentautien kanssa elämiselle Valmistajien tuoteparannuksille: mallit, hinta, käytettävyys

2. KÄYTÄNTÖJEN TUTKIMINEN JA MUOKKAAMINEN UUSI MAHDOLLISUUS

Käytänneteoria Käytänteet ovat sosiaalisesti jaettuja ja materiaalisesti juurtuneita toimintatapoja; yhteenkytkeytymiä joiden kautta asiat toteutuvat arkielämässä - Mikä on tehtävissä ja helppoa? - Mikä on kulttuurisesti hyväksyttävää ja normaalia? Merkitykset Kyvyt Merkitykset Kyvyt Materiaalit Käytäntöinnovaatiot Materiaalit 2

Case: Tupakointi Haittaverot Valistus Mainonnan rajoitukset Myynnin rajoitukset Tieteellinen evidenssi Kollektiivisten vaikutusten korostus Polttamispaikkojen rajoitukset Asennemuutokset à Käytänteen eri puolien yhtäaikainen vaikeuttaminen johtaa tuloksiin, yksittäiset toimet eivät niinkään

Case: Warm Biz Cool Biz 22 C & eurooppalainen puku Japanissa 22-28C toimistolämpötila 1Mt/a coe Kampanjat: poliitikot, yritysjohtajat, mallit Uudet vaatemallistot Uudet asetukset ilmastointiin

CASE: Vähähiilisten käytäntöjen tunnistaminen Energiaremontit kohdistuvat ensimmäiseen asuinvuoteen ostetussa talossa (12%) Hiilineutraalit kunnat (HINKU): kansalais/kunta aloite, jota tutkijat tukevat Ylittänyt päästövähennystavoitteensa, vähennys noin 20% kuudessa vuodessa Levinnyt useisiin uusin kuntiin 5 à 23 Heiskanen E et al. (in print). The local community as low-carbon lab : Promises and perils. Environmental Innovation and Sustainability Transitions.

Tutkija-avusteiset interventiot: HINKU kunnat 1. Paikalliset keskustelutilaisuudet energiakartoista 2. Energiakävely - Open Homes suomi versio kokemusten jakamiseen naapurien kesken 3. Kurssit aurinkokeräinten itserakennuskurssien vaikutukset 4. Rahoitus Paikallisten Säästöpankkien energialaina 5. Yhteistilaukset aurinkopaneeleista, kylien kisa, ilmastotohtori, kauppakassien ilmastopainot Useita esim. Jalas et al. 2014. Self-Building Courses of Solar Heat Collectors as Sources of Consumer Empowerment and Local Embedding of Sustainable Energy Technology. Science and Technology Studies 27(1): 76-96.

Kuntakohtainen energiankäytön ja kasvihuonepäästöjen karttapohjainen mallinnus Green color: bigger emission reductions Red: smaller reduction potential Mattinen, Heljo et al. 2014. Journal of Cleaner Production 81: 70-80 Mattinen et al. 2014. Modeling and visualization of residential sector energy consumption and greenhouse gas emissions, Journal of Cleaner Production 81: 70-80.

3. HILLINTÄTOIMEN MERKITYKSEN VERIFIOINTI

Ratkaisujen potentiaalin arviointi kansalliselle tasolle Päästövähennykset tyypillisessä suomalaisessa sähkölämmitteisessäomakotitalossa : Maa-ilma lämpöpumppu 40 % ; Aurinkokeräimet 10 % Energiatehokkuuden parantaminen remonteilla 20% ; Energiatehokkaat laitteet 7% ; Rutiinien muutos 8% ; pesukoneiden ajastuksen muutos 1%

4. PRAGMAATTINEN JA OSALLISTAVA ILMASTOPOLITIIKKA

Pragmaattinen ja osallistava ilmastopolitiikka Tämänhetkinen etäältä ohjaava ylhäältä määritelty poliikka: - CO2 verot, polttoaineverot, tuet uusiutuvalle energialle, määräykset CCS:stä, suorat päästörajoitteet Ongelma 1: riittävät rajoitteet ja tuet poliittisesti ilmeisen vaikeita saavuttaa Ongelma 2: miten saada kansalaiset aktivoitumaan fiksuihin toimiin Perinteistä politiikkaa täydentävä pragmaattinen politiikka? à Kansalaiset ovat aktiivisia > ihmistieteilijät tunnistavat, kuvaavat ja tukevat hyviä käytäntöjä ja esteitä > luonnontieteilijät verifioivat, missä aktiivisudessa on potentiaalia > päättäjät voivat kohdentaa täsmätoimia