SVT VI : : 0 kieli 00 tekijä nimeke finswefre Suomen väestö joulukuun p:nä 0 (seurakuntakirjojen ja siviilirekisterin mukaan ) ~ A s,, Finlands befolkning den december 0 (enligt nnnakkaisn swe r,,,, ^ iorsamlingsbockerna och civilregistret) rinnakkaisn fre osan tiedot fin osan tiedot swe osan tiedot fre 0 julk 0 sarja fin huom 0 muu nimeket 0 svt aihealue 0 asiasanat 0 tietov alue Population de la Finlande au décembre 0 (selon les registres ecclésiastiques et le registre civil) : Väkilukuja kielisuhteet : Folkmängd och språkförhållanden : Nombre de la population, repartition par la langue Helsinki, Tilastollinen päätoimisto, Suomen virallinen tilasto : : svt Väestötilastoa = Befolkningsstatistik Väestö - Befolkning - Population 0 Suomi - Finland
SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK VI VÄESTÖTILASTOA : SUOMEN VÄESTÖ JOULUKUUN P-NA 0 (SEURAKUNNANKIRJOJEN JA SIVIILIREKISTERIN MUKAAN) I NIDE VÄKILUKUJA KIELISUHTEET VI BEFOLKNINGSSTATISTIK : FINLANDS BEFOLKNING DEN DECEMBER 0 (ENLIGT FORSAMLINGSBÖCKERNA OCH CIVILREGISTRET) I DELEN FOLKMÄNGD OCH SPRAKFORHALLANDEN POPULATION DE LA FINLANDE AU DÉCEMBRE 0 (SELON LES REGISTRES ECCLÉSIASTIQUES ET LE REGISTRE CIVIL) TOME I NOMBRE DE LA POPULATION RÉPARTITION PAR LA LANGUE HELSINKI
Helsinki Valtioneuvoston kirjapaino
Alkusanat Esilläoleva julkaisu sisältää ensimmäisen osan selontekoa Suomen väkiluvusta ja väestöoloista vuoden 0 päättyessä n s kymmenvuotistilaston tulosten perusteella Tässä niteessä tehdään selkoa maan ja sen eri osien väkiluvusta sekä väestön kielisuhteista Seuraavassa niteessä käsitellään väestön ryhmitystä sukupuolen, iän ja siviilisäädyn, syntymäpaikan, sivistysasteen y m mukaan, kun taas ammattijaoitusta koskeva tilasto julkaistaan erikseen kolmantena niteenä Julkaisun tekstiesityksen on laatinut allekirjoittanut IIan h o, joka myös apulaisaktuaari A Tun k elon ja v t apulaisaktuaari E T or vis e n avustamana on valvonut tilastoaineiston tarkastusta ja käyttelyä Helsingissä, Tilastollisessa ptiätoimistossa, helmikuussa Förord Föreliggande publikation innehåller första delen av redogörelsen över folkmängden och befolkningsförhållandena i Finland vid utgången av är 0 baserad på den s k decenniestatistikens resultat I denna del redogöres för folkmängden i landet och dess olika delar samt för språk förhållandena I följande del behandlas befolkningens fördelning efter kön, ålder och civilstånd, födelseort, bildningsgrad mm, medan åter statistiken rörande yrkesfördelningen publiceras i en särskild tredje del Den i publikationen ingående texten har utarbetats av undertecknad II a n h o, som jämte biträdande aktuarien A Tunkelo och t f biträdande aktuarien E To r- v in en övervakat granskningen och behandlingen av det statistiska materialet Helsingfors, å Statistiska centralbyrån, i februari Martti Kovero J T Hanho
Sisällys Tekstiä (siv 0) sivu Johdanto Väkiluku Kymmenvuotistaulustojen ilmaisema väkiluku verrattuna laskettuun sekä henkikirjoitettuun väkilukuun Innehåll Text (sid 0) sld Inledning Folkmängden Folkmängden enligt decennietabellerna jämförd med den beräknade och den mantalsskrivna folkmängden Väentiheys Folktätheten Kielisuhteet Språkförhållandena : Ulkomaiden kansalaiset Suomessa Utländska medborgare i Finland Tauluja (siv ) I Suomen pinta-ala, väentiheys ja väkiluku v 0, väenlisäys vv 0 sekä seurakunnassa olevan väestön ryhmitys puhekielen mukaan, kunnittain II Läsnäoleva väestö v 0 jaettuna puhekielen mukaan, läänittäin Muistutuksia Tabeller (sid ) Finlands areal, folktäthet och folkmängd år 0, folkökningen åren 0 ävensom den i församlingen vistande befolkningen fördelad efter talspråk år 0, kommunvis II Den närvarande befolkningen år 0 fördelad efter talspråk, länsvis Anmiirkningar Table des matières Texte (pages 0) i> age Introduction t Nombre de la population Comparaison de la population d'après les tableaux décennaux et la population calculée ainsi que celle inscrite sur les registres d'impôt Densité de la population Répartition de la population par langues Sujets étrangers Tableaux (pages ) Page I Superficie, densité et population des différentes communes de Finlande en 0, accroissement de la population de 0 ainsi que la population présente d'après la langue en 0 II Population présente 0 d'après la langue, par départements Remarques
Johdanto Laatiessaan menoarvioehdotusta vuodelle 0 omalta toimialaltaan Tilastollinen päätoimisto kirjelmässään maaliskuun p:ltä ehdotti Valtioneuvostolle, että luotettavien ja täsmällisten tietojen saamiseksi maan väkiluvusta ja väestöoloista vuoden 0 lopussa suoritettaisiin koko maan käsittävä todellinen väestölaskenta Kun Valtioneuvosto mainitun vuoden tulo- ja menoarvioehdotukseen ei ottanut tätä tarkoitusta varten määrärahaa, oli väestöolojen selvittämiseksi tälläkin kertaa tyydyttävä samoihin lähteisiin kuin aikaisemminkin, nimittäin koko maahan nähden papiston n s kymmenvuotistaulustoissa antamiin tietoihin ja vain suurimpiin väestökeskuksiin nähden todellisen väestölaskennan avulla koottuun aineistoon Tämä tilasto esittää siis maamme väestöolot sellaisina, kuin ne olivat laillistettujen seurakuntien kirkonkirjojen mukaan joulukuun p:nä 0; siviilirekisteriin merkittyyn väestöön nähden ovat aineistona olleet henkikirjoittajien rekisterin henkilöluettelon perusteella täyttämät erikoiset henkilökortit Jotta verrannollisuus aikaisempien vuosien väestölaskentojen tuloksiin säilyisi, on kymmenvuotistaulusto pysytetty melkein kokonaisuudessaan samanlaisena kuin vuonna 0 käytetty taulusto Ainoastaan ammattitaulua on osittain täydennetty, osittain taas on sen pääryhmien lukua supistettu säilyttämällä kuitenkin alaryhmät ennallaan Samoin on ohjeisiin tehty muutamia selventäviä lisäyksiä Valtioneuvoston joulukuun p:nä 0 vahvistaman kymmenvuotistauluston taulukoilla oli seuraava muoto: Inledning I sammanhang med uppgörandet av förslag till utgiftsstat för sitt verksamhetsområde för år 0 hemställde Statistiska centralbyrån i skrivelse av den mars till Statsrådet, att för erhållande av tillförlitliga och noggranna uppgifter angående folkmängden och befolkningsförhållandena i landet i slutet av år 0 måtte anordnas en hela landet omfattande faktisk folkräkning Då Statsrådet i budgetförslaget för nämnda år icke upptog något anslag för detta ändamål, måste man för utrönande av befolkningsförhållandena även denna gång nöja sig med samma källor som tidigare, nämligen beträffande hela landet med prästerskapets uppgifter i de s k de'cennietabellerna och endast beträffande de största befolkningscentra med ett genom en faktisk folkräkning insamlat material Denna statistik framställer således vårt lands befolkningsförhållanden sådana de voro den december 0 enligt de legaliserade församlingarnas kyrkböcker; beträffande den i civilregistret införda befolkningen ha begagnats särskilda av mantalsskrivarna på grund av personförteckningarna i registret ifyllda personkort För att bevara möjligheten till jämförelser med resultaten av tidigare folkräkningar ha decennietabellerna nästan i sin helhet bibehållits likadana som de år 0 använda tabellerna Endast yrkestabellen har delvis kompletterats, delvis åter har antalet huvudgrupper i densamma minskats, likväl med bibehållande av de gamla undergrupperna Likaså ha i anvisningarna gjorts några förklarande tillägg De av Statsrådet den december 0 godkända decennietabellerna innehöllo specialtabeller av följande form:
Taulu I, A Seurakunnassa oleva väestö, ryhmitettynä syntymävuoden ja siviilisäädyn mukaan Syntymävuosi Viereen merkittynä vuonna syntyneiden henkilöiden luku Naimattomia Edellä olevasta lukumäärästä oli: ' Naineita Leskiä Erotettuja Miesp Naisp Miesp Naisp Miesp Naisp Miesp Naisp Miesp Naisp b c d e f h l j k 0 - j n e Taulu I, B Seurakunnasta poissa oleva väestö, ryhmitettynä syntymävuoden ja siviilisäädyn mukaan Syntymävuosi Viereen merkittynä vuonna syntyneiden henkilöiden luku Naimattomia Edellä olevasta lukumäärästä oli: Naineita Leskiä Erotettuja Miesp Naisp Miesp Naisp Miesp Naisp Miesp Naisp Miesp Naisi) a b c d e f g li i J k 0 j n e
Tabell I, A Den i församlingen vistande befolkningen, fördelad efter födelseår och civilstånd Födelseår Antalet personer, födda under vidståendc Ar Ogifta Av detta antal Gifta voro: Änklingar och änkor Frånskilda a b c d e f g h J k 0 o s v Tabell I, B Den i församlingen icke vistande befolkningen, fördelad efter födelseår och civilstånd Födelseår Antalet personer, födda under vidstående år Ogifta Av detta antal Gifta voro: Änklingar och änkor Frånskilda a b c d e f g Ii i j k 0 - o s v
Taulu II Seurakunnan koko väestö, ryhmitettynä syntymäpaikan mukaan Jossakin muussa Suomen läänissä syntyneitä A { miesp Seurakunnassa olevia \ \ naisp B Seurakunnasta poissa j mies P- olevia naj sp Yhteensä Taulu III Seurakunnassa oleva väestö, ryhmitettynä puhekielen ja sivistyskannan mukaan (Se kieli, jolla joku on saanut kristinuskon opetusta, on epävarmoissa tapauksissa pidettävä hänen puhekielenänsä) Suomenkielisiä Ruotsinkielisiä Venäjänkielisiä Saksankielisiä Yhteensä vuotta nuorempia: Henkilöitä, joilla on kansakoulukurssia korkeampi sivistys Muita luku- ja kirjoitustaitoisia Ainoastaan lukutaitoisia Miesp Naisp Miesp Naisp Miesp Naisp Miesp Naisp! Miesp Naisp Miesp Naisp Lukutaidottomia vuotta täyttäneitä; Henkilöitä, joilla on kansakoulukurssia korkeampi sivistys Muita luku- ja kirjoitustaitoisia Ainoastaan lukutaitoisia Lukutaidottomia Yhteensä Muualla Suomessa Taulu IV Seurakunnasta poissa olevan väestön olinpaikka Venäjällä Ruotsissa Norjassa Amerikan Yhdysvalloissa Paikka tuntematon Yhteensä Naisp Miesp Naisp Miesp Naisp Miesp Naisp Miesp Naisp Miesp Naisp Miesp Naisp Miesp Naisp Miesp
Tabell II Församlingens hela befolkning, fördelad efter födelseort Födda i något annat län i Finland A mank - I församlingen vis- i td kvinnk H i Bi Åbo-Bjö à n i g B mank> församlingen icke i vistande \ kvinnk Summa Tabell III Den i församlingen vistande befolkningen, fördelad efter talspråk och bildningsgrad (Det språk, på vilket en person åtnjutit sin kristendomsundervisning, bör i tvivelaktiga fall anses såsom hans talspråk) Personer under år: Personer med högre än folkskolbildning pr Finsktalande Svensktalande Rysktalande Tysktalande TT t Summa Övriga läs- och skrivkunniga Endast läskunniga! Icke läskunniga Personer, som fyllt är: Personer med högre än folkskolbildning i övriga läs- och skrivkunniga Endast läskunniga Icke läskunniga Annorstädes i Finland Summa Tabell IV Den i församlingen icke vistande befolkningens vistelseort I Ryssland I Sverige I Norge I Amerikas Förenta stater Orten okänd Summa pr M < pr
Ammattitaulun otsikot olivat seuraavat Taulu V Seurakunnassa oleva väestö, ryhmitettynä ammatin ja elinkeinon mukaan (Huom! Tätä taulua täytettäessä on tarkoin otettava huomioon, mitä yleisten ohjeiden 0 aj kohdissa on sanottu) Yrkestabellen hade följande rubriker Tabell V Den i församlingen vistande befolkningen, fördelad efter yrke och näring (Obs! Vid ifyllandet av denna tabell bör noga iakttagas de allmänna anvisningarna i punkt 0 aj) Huvudmännens yrke och näring Huvudmän för familjer o enskilda självständiga huvudmän Dessas hustrur (män) o barn samt andra familjemedlemmar utan särskilt yrke, o vilka icke deltaga i huvudmannens yrkesarbete Barn o andra familjemedlemmar, vilka deltaga i huvudmannens yrkesarbete (Se Allm anvisningar 0 f) Personlig betjäning hos förenämnda personer övriga familjemedlemmar utan yrke De i föreg kolumn upptagna personernas hustrur (män), barn samt a b e d e f g h i i k Alempana esitetään luettelo tauluun sisältyneistä elinkeinohaaroista ja ammateista Här nedan återgives en förteckning över de näringsgrenar och yrken som upptogos i tabellen I Maatalous aivuelinkeinoineen A Maanviljelys ja karjanhoito Maanomistajia Kruununtalojen tai kruunun uutistalojen haltijoita Kruunun- ja kirkollis virkatalojen vuokraajia Itsenäisen tilan (joka siis ei ole päätilan hallinnon alainen) vuokraajia Lampuoteja ja maatorppareita, jotka ovat päätilan alaisia Kruununmetsätorppareita Muonatorppareita, muonamiehiä ja muonarenkejä, jotka ovat omassa ruoassaan Tilanhoitajia, vouteja, työnjohtajia ja ammattioppineita Palkollisia isäntäväen ruokakunnassa 0 Muita maataloustyöläisiä: 0 a) joilla on oma asunto (itsellisiä, mäkitupalaisia) b) joilla ei ole omaa asuntoa (loisia y m) I Lantbruk ocb dast binäringar A Jordbruk och boskapsskötsel Jordägare Innehavare av kronoboställen eller krononybyggen Arrendatorer av krono- och ecklesiastika boställen Arrendatorer av sjävständig lägenhet (som således ej hör under huvudlägenheten) Landbönder och jordtorpare, vilka höra under huvudlägenheten Kronoskogstorpare Spannmälstorparc, spannmalskarlar och drängar i egen kost Förvaltare, fogdar, arbetsledare och personer med yrkesutbildning Tjänstefolk i husbondens kost övriga jordbruksarbetare: a) vilka äga egen bostad (backstugusittare) b) vilka icke äga egen bostad (inhys m fl) B Puutarhatoimi a) Itsenäisiä elinkeinonharjoittajia, ammattioppiueita, konttorihenkilöitä y m b) Työntekijöitä C Meijeriliike a) Itsenäisiä elinkeinonharjoittajia, ammattioppineita, konttorihenkilöitä y m b) Työntekijöitä B Trädgårdsodling a) Självständiga näringsidkare, personer med yrkesutbildning, kontorspersonal m fl b) Arbetare C Mejerirörelse a) Självständiga näringsidkare, personer med yrkesutbildning, kontorspersonal m fl b) Arbetare
D Metsänhoito a) Metsänhoitajia y m päällystöä, konttorihenkilöitä y m b) Työntekijöitä, metsänvartijoita E Porolappalaisia F Metsästäjiä ja kalastajia D Skogsvård a) Forstmästare och annat chefskap, kontorspersonal m fl b) Arbetare, skogsvakter E Renlappar F Jägare och fiskare 0 II Teollisuus ja käsityö Kaivosteollisuus: a) työnantajia, päällystöä, konttorihenkilöitä b) työntekijöitä Sulatot ja metallien jalostuslaitokset: a) työnantajia, päällystöä, konttorihenkilöitä b) työntekijöitä Konepajat ja koneteollisuus: a) työnantajia, päällystöä, konttorihenkilöitä b) työntekijöitä Kivi-, savi-, lasi- y m sellainen teollisuus: a) työnantajia, päällystöä, konttorihenkilöitä b) työntekijöitä Nahka-, kumi- ja karvateollisuus: a) työnantajia, päällystöä, konttorihenkilöitä b) työntekijöitä Kutomateollisuus: a) työnantajia, päällystöä, konttorihenkilöitä b) työntekijöitä Vaatetusteollisuus: a) työnantajia, päällystöä, konttorihenkilöitä b) työntekijöitä Paperiteollisuus: a) työnantajia, päällystöä, konttorihenkilöitä b) työntekijöitä Puuteollisuus: a) työnantajia, päällystöä, konttorihenkilöitä b) työntekijöitä metsänhakkuussa, uitossa y m c) työntekijöitä sahoissa, puusepäntehtaissa y m Rakennusteollisuus: 0 a) työnantajia, päällystöä, konttorihenkilöitä b) työntekijöitä Kemiallinen sekä terva-, öljy- y m sellainen teollisuus: il a) työnantajia, päällystöä, konttorihenkilöitä b) työntekijöitä Valaistus-, voimansiirto- ja vesijohtoteolllsuus: a) työnantajia, päällystöä, konttorihenkilöitä b) työntekijöitä Ravintoaineteollisuus: a) työnantajia, päällystöä, konttorihenkilöitä b) työntekijöitä Väki- ja mallasjuomateollisuus: a) työnantajia, päällystöä, konttorihenkilöitä b) työntekijöitä Tupakka- y m nautintoaineteollisuus: a) työnantajia, päällystöä, konttorihenkilöitä b) työntekijöitä Graafillinen teollisuus: 0 a) työnantajia, päällystöä, konttorihenkilöitä b) työntekijöitä Muu teollisuus: a) työnantajia, päällystöä, konttorihenkilöitä b) työntekijöitä H Industri ooh hantverk Gruvbrytning: a) arbetsgivare, chefskap, kontorspersonal b) arbetare Smält- och metallförädlingsverk: a) arbetsgivare, chefskap, kontorspersonal b) arbetare Mekaniska verkstäder: a) arbetsgivare, chefskap, kontorspersonal b) arbetare Sten-, er-, glas- o a dyl industri: a) Urbetsgivare, chefskap, kontorspersonal b) arbetare Läder-, gummi- och hårindustri: a) arbetsgivare, chefskap, kontorspersonal b) arbetare Textilindustri: a) arbetsgivare, chefskap, kontorspersonal b) arbetare Beklädnadsindustri: a) arbetsgivare, chefskap, kontorspersonal b) arbetare Pappersindustri: a) arbetsgivare, chefskap, kontorspersonal b) arbetare Träindustri: a) arbetsgivare, chefskap, kontorspersonal b) arbetare vid skogshygge, stockflötning m m c) sågarbetare, snickeriarbetare m fl Byggnadsindustri: a) arbetsgivare, chefskap, kontorspersonal b) arbetare Kemisk samt tjär-, olje- och annan dylik industri: a) arbetsgivare, chefskap, kontorspersonal b) arbetare Belysnings-, kraftöverförings- och vattenledningsindustri: a) arbetsgivare, chefskap, kontorspersonal b) arbetare Näringsmedclsindustri: a) arbetsgivare, chefskap, kontorspersonal b) arbetare Brännvins- och maltdrycksindustri: a) arbetsgivare, chefskap, kontorspersonal b) arbetare Tobaks- o a njutningsmedelsindustri: a) arbetsgivare, chefskap, kontorspersonal b) arbetare Grafisk industri: a) arbetsgivare, chefskap, kontorspersonal b) arbetare övrig industri: a) arbetsgivare, chefskap, kontorspersonal b) arbetare III Liikenne Rautatiet: a) virkamiehiä ja konttorihenkilöitä b) pulveluskuntaa III Samfärdsel Järnvägar: a) tjänstemän och kontorspersonal b) tjänstepersonal
Raitiotie-, auto- ja ajuriliikenne: a) liikkeenharjoittajia, päällystöä, konttorihenkilöitä b) palveluskuntaa Kanavaliikcnne: a) päällystöä, konttorihenkilöitä b) palveluskuntaa Luotsi- ja majakkalaitos: a) päällystöä b) palveluskuntaa Merenkulku: a) liikkeenharjoittajia, päällystöä, konttorihenkilöitä b) palveluskuntaa Lastaus-, purkamia- y m s työ: a) liikkeenharjoittajia, päällystöä, konttorihenkilöitä b) palveluskuntaa Posti-, lennätin- ja puhelinlaitos: a) päällystöä b) palveluskuntaa Spårvägs-, automobil- och akarrörelse: a) näringsidkare, chefskap, kontorspersonal b) tjänstepersonal Kanaltrafik: a) chefskap, kontorapersonal b) tjänstepersonal Lots- och fyrväsendet: a) chefskap b) tjänstepersonal Sjöfart: a) näringsidkare, chefskap, kontorspersonal b) tjänstepersonal Lastning, lossning o a dyl verksamhet: a) näringsidkare, chefskap, kontorspersonal b) tjänstepersonal Post, telegraf och telefon: a) chefskap b) tjänstepersonal IV Kauppa Raha- ja vakuutuslaitokset: a) päällystöä, konttorihenkilöitä b) palveluskuntaa Asioimis- ja välitysliike: a) päällystöä, konttorihenkilöitä b) palveluskuntaa Eavintola-, kahvila- ja hotelliliike: a) päällystöä, konttorihenkilöitä b) palveluskuntaa Muu kauppaliike: a) päällystöä, konttorihenkilöitä b) palveluskuntaa IV Handal Penning- ocli försäkringsanstalter: a) chefskap, kontorspersonal b) tjänstepersonal Agentur- och kommissionsrörelse: a) chefskap, kontorspersonal b) tjänstepersonal Värdshus-, kafé- och hotellrörelse: a) chefskap, kontorspersonal b) tjänstepersonal övrig handelsrörelse: a) chefskap, kontorspersonal b) tjänstepersonal V Julkinen toiminta ja vapaat ammatit V Offentlig verklamhet och fria näringar Kirkko: Kyrka: a) pappeja ja saarnaajia b) urkureja, lukkareita, muita kirkonpalvelijoita Oikeuslaitos ja vankeinhoito: a) präster och predikanter b) organister, klockare, o a kyrkobetjäning Rättsväsende och fångvård: a) virkamiehiä ja konttorihenkilöitä b) palveluskuntaa Siviilihallinto:» a) tjänstemän och kontorspersonal b) tjänstepersonal Civilförvaltning: a) virkamiehiä ja virastoapulaisia b) palveluskuntaa Kunnallishallinto: a) tjänstemän och biträden b) tjänstepersonal Kommunalförvaltning: a) virkamiehiä ja virastoapulaisia b) palveluskuntaa Puolustuslaitos: a) tjänstemän och biträden b) tjänstepersonal Försvarsväsen: a) päällystöä ja toimihenkilöitä b) alipäällystöä ja palveluskuntaa Poliisilaitos: «a) chefskap och byråpersonal b) underbefäl och mänska]) Polisinrättning: a) päällystöä ja konttoiilienkilöitä b) palveluskuntaa Opetuslaitos: a) chefskap, kontorspersonal b) tjänstepersonal Undervisningsväsen: A Valtion tai kunnan oppilaitokset: a) opettajia b) palveluskuntaa B Yksityiset oppilaitokset: a) opettajia b) palveluskuntaa C Muita opettajia Terveydenhoito: A Stats- eller kommunala läroverk: a) lärare b) tjänstepersonal B Privata läroverk: a) lärare b) tjänstepersonal C övriga lärare Hälsovård: A Valtion tai kunnan toimi: A Stats- eller kommunalbefattning: a) lääkäreitä ja eläinlääkäreitä b) rokottajia, kätilöitä, sairaanhoitajia y m s c) palveluskuntaa a) läkare, veterinärer b) vaccinatörer, barnmorskor, sjuksköterskor c) tjänstepersonal
B Yksityinen toimi: a) lääkäreitä, hammaslääkäreitä, apteekkareita b) sairaanhoitajia, hierojia y m g Vapaat ammatit: Kirjailijoita, taiteilijoita, asianajajia, seurojen ja järjestöjen palveluksessa olevia virkailijoita y in B Enskild verksamhet: a) läkare, tandläkare, apotekare b) sjuksköterskor, massörer m fl Fria näringar: Författare, konstnärer, advokater, tjänstemän vid sällskap och föreningar m fl ' VI Muut luettelematta jääneet ammatit VII Työläisiä, päivapalkkalaisia ilman edellä mainittua ammattia VIII Ilman ammattia olevia henkilöitä Pääomalla ja koroilla eläjiä, talonomistajia Eläkkeellä eläjiä Syytinkiläisiä Vankiloissa, kunnalliskodeissa, mielisairaaloissa y m sellaisissa laitoksissa olevia Muita henkilöitä VI övriga ovan icke nämnda yrken VII Arbetare, daglönare utan förenämnt yrke VIII Personer utan yrke Personer, som leva av kapital och räntor, gårdsägare Pensionstagare Sytningstagare I fängelser, kommunalhem, sinnessjukhus m fl dyl inrättningar intagna övriga personer Yhdistelmä I Maatalous sivuelinkeinoilleen II Teollisuus ja käsityö III Liikenne IV Kauppa V Julkinen toiminta ja vapaat ammatit VI Muut luettelematta jääneet ammatit VII Työläisiä, päivapalkkalaisia ilman edellämainittua ammattia Vili Ilman ammattia olevia henkilöitä Sammandrag I Lantbruk och dess binäringar II Industri och hantverk III Samfärdsel IV Handel V Offentlig verksamhet och fria näringar VI övriga ovan icke nämnda yrken VII Arbetare, daglönare utan förenämnt yrke VIII Personer utan yrke Kaavakkeiden täyttämisen helpottamiseksi oli taulustoon painettu seuraavat ohjeet: Yleisiä ohjeita Kunkin eri seurakunnan papisto tekee, kaavan määräysten mukaan, tauluston omasta seurakunnastaan, merkiten otsikkoon seurakunnan nimen sekä mihinkä kirkkoherra-, rovasti- ja hiippakuntaan sekä lääniin seurakunta kuuluu Missä kaupunki- ja maaseurakunta ovat yhdistettyinä, laaditaan eri taulusto kumpaisestakin Jos seurakuntaan kuuluu osia kahdesta tai useammasta läänistä, on kustakin eri lääneihin kuuluvasta osasta tehtävä eri taulusto Ei-luterilaisia seurakuntia varten, t s kreikkalais-katolisia, roomalais-katolisia, baptisti-, metodisti- y m seurakuntia varten, joiden jäsenet asuvat hajallaan kahdessa tai useammassa luterilaisessa pitäjässä, kappelissa tai kaupunkiseurakunnasta, sekä sellaisia luterilaisia seurakuntia (esim Soanlahden) varten, joiden jäsenet ovat hajallaan useiden kreikkalaiskatolisten pitäjäin alueella, on ilmoitettava kohdassa olevan kaavan mukaan, kuinka monta seurakunnan jäsentä asuu kussakin sellaisessa pitäjässä, kappelissa tai kaupunkiseurakunnassa Emäseurakunnan tauluston laatii kirkkoherra sekä kappeli- tai tehdasseurakunnan tauluston asianomainen kappalainen tai saarnaaja Näiden taulustot on valmiiksi laadittava ja kirkkoherralle jätettävä ennen maaliskuun loppua, minkä jälkeen ne tarpeen mukaisesti tarkastettuina, samoinkuin emäscurakunnankin taulusto, on lähetettävä lääninrovastille ennen seuraavan huhtikuun puoliväliä Kaikki nämä taulustot tulee läftninrovastin viimeistään kuukautta myöhemmin eli toukokuun p:nä toimittaa Tuomiokapituliin, jonka taas tulee viimeistään ennen kesäkuun loppua lähettää ne Tilastolliseen päätoimlstoon I syfte att underlätta ifyllandet av formulären hade i tabellen införts följande anvisningar: Allmänna anvisningar Prästerskapet i varje församling uppgör, enligt formulärets föreskrifter, en tabell över folkmängden i församlingen med anteckning i rubriken av församlingens namn ävensom till vilket pastorat, prosteri, stift och län den hör Där stadsoch landsförsamlingar äro förenade, upprättas särskild tabell för vardera Om till en församling höra delar av två eller flere län, upprättas särskild tabell för varje länsdel För icke-lutherska församlingar, d v s grekisk-katolska, romersk-katolska, baptist-, metodist- m fl, vilkas medlemmar äro spridda i två eller flere lutherska socknar, kapell eller stadsförsamlingar, ävensom för lutherska församlingar (t ex Soanlaks), vilkas medlemmar äro bosatta å flere grekisk-katolska socknars område, bör uppgivas, enligt nedanstående, under punkt upptagna formulär, huru många av församlingens medlemmar som bo inom varje sådan socken, kapell eller stadsförsamling Tabellen för moderkyrkoförsamling uppgöres av kyrkoherden samt tabellen för kapell- eller bruksförsamling av vederbörande kapellan eller predikant De sistnämndas tabeller böra vara färdiga och till kyrkoherden insända innan utgången av mars månad, varefter desamma, behörigen granskade, skola tillika med moderkyrkoförsamlingens tabell insändas till kontraktsprosten innan medlet av därpå följande april månad Samtliga dessa tabeller skola senast en månad därefter eller den maj av kontraktsprosten översändas till Domkapitlet, vilket det åligger att sist inom utgången av juni månad insända desamma till Statistiska centralbyrån
0 Kunkin tauluston allekirjoittavat sen tekijä ja myös tauluston tarkastaja Kirkkoherra tarkastaa kappalaisten taulustot, lääninrovasti kirkkoherrain ja Tuomiokapituli lääninrovastien Milloin virheitä löytyy, lähetetään taulustot heti oikaistaviksi Kaikkia taulustoja laaditaan kaksi kappaletta, joista toinen tarkastuksen jälkeen lähetetään takaisin seurakunnan arkistossa säilytettäväksi Rovastikunnan ja kirkkoherrakunnan arkistoon j ättää sen ohessa asianomainen lääninrovasti tai kirkkoherra todistetun otteen kaikista rovastikuntaan tai kirkkoherrakuntaan kuuluvain seurakuntain taulustoista, ilmoittaen summittaisesti ja sukupuolten mukaan ryhmitettynä kunkin seurakunnan väkiluvun Näihin otteisiin kirjoitetaan sittemmin rovastikunnan ja kirkkoherrakunnan väkiluvun summat Sittenkuin kirkonkirjat on tarkistettu ja m m tutkittu, ovatko kaikki kirkonkirjoihin merkityt 0 vuotta vanhemmat henkilöt todellakin elossa, ja poistettu kaikki»kadonneet», jotka todennäköisesti ovat kuolleet, merkitään taulustoon kaikki seurakunnan kirkonkirjoissa olevat henkilöt, joulukuun p:nä vallinneiden olojen mukaan, nekin, jotka silloin eivät ole paikkakunnalla On kuitenkin tehtävä selvä ja johdonmukainen erotus toiselta puolen niiden seurakunnan jäsenten välillä, jotka kuuluvat»seurakunnassa olevaan», ja toiselta puolen niiden välillä, jotka on luettava»seurakunnasta poissa olevaan» väestöön Jälkimmäiseen ryhmään luetaan ne kirkonkirjoihin merkityt henkilöt, jotka pitemmän aikaa ovat olleet teillä tietymättömillä, punakapinan ja vapaussodan aikana todennäköisesti kuolleet, mikäli näitä ei vielä ole voitu varmasti kuolleina poistaa, samoinkuin kaikki ne, jotka ainakaan vuoden alusta alkaen eivät ole seurakunnassa olleet, sekä näiden lapset, poissaolonkin aikana syntyneet, mikäli eivät ole seurakuntaan asettuneet»seurakunnassa olevaan väestöön» luetaan sitä vastoin muut kirkonkirjoihin merkityt henkilöt Tämä erotus on pidettävä silmällä tauluston eri taulukoissa, ja kuhunkin kohtaan merkittävä yksinomaan siihen kuuluvat henkilöt Mies- ja naispuolisten loppusummain tulee olla samat taulukoissa I Â, II A, III ja V sekä toiselta puolen taulukoissa I B, II B ja IV Väestön ryhmityksen vuotta nuorempiin ja vuotta täyttäneisiin III taulukossa tulee olla sama kuin vastaava ikäluokitus I A taulukossa Taulukossa I pitää mies- ja naispuolisten luvun jokaisessa ikäluokassa b ja c sarakkeissa olla yhtä suuri kuin naimattomien, naineiden, leskimiesten tai leskivaimojen ja erotettujen luvut yhteensä sarakkeissa dk Jos seurakunnan kirkonkirjoihin on merkittyinä henkilöitä, jotka ovat syntyneet muissa kuin II taulukossa luetelluissa maissa, merkitään ne tyhjiin sarakkeisiin ja kirjoitetaan näiden otsikkoihin asianomaisten maiden nimet 0 Koska V taulukon tarkoitus on antaa mahdollisimman tarkka kuva Suomen väestön ammatti jaosta, on tärkeätä, että seurakunnassa olevan väestön ryhmitykseen tässä kohden kiinnitetään erityistä huomiota Sanottua taulukkoa täytettäessä on otettava huomioon seuraavaa: a) Ei ketään oteta V taulukkoon enemmän kuin yhden toimen puolesta, vaikka hänellä olisikin useampia Se ammatti tai elinkeino, josta kukin saa pääasiallisen elatuksensa, määrää otsikon, jonka kohdalle hän on merkittävä Valtion, kirkon ja kunnan palkkaamat ylemmät ja alemmat virkamiehet on kuitenkin kussakin tapauksessa luettava ainoastaan virkamiesten ryhmään, lukuunottamatta niitä valtion palveluksessa olevia, jotka kuuluvat metsänhoito- tai kulkulaitokseen taikka valtion omistamiin teollisuuslaitoksiin ja jotka on merkittävä asianomaisiin kohtiin I D, II ja III elinkeinoryhmissä Viimeksimainituista virkamiesryhmistä on ainoastaan asianomaisissa ylihallituksissa palvelevat luettava V ryhmään b) Päähenkilöiksi luetaan kaikki ne mies- tai naispuoliset henkilöt, jotka itse harjoittavat jotain ammattia; heidät merkitään tämän ammatin kohdalle sarakkeisiin be ja heiltä toi- Varje tabell underskrives av den, som sammanställt, samt den, som granskat tabellerna Kyrkoherde granskar kapellanernas tabeller, kontraktsprosten kyrkoherdarnas och Domkapitlet kontraktsprostarnas Anträffas fel, återsändes tabellen genast för rättelse Samtliga tabeller utskrivas i tvenne exemplar, varav det ena, efter verkställd granskning, återsändes för att i församlingens arkiv förvaras Till prosteri- och pastoratsarkivet inlämnas därjämte av vederbörande kontraktsprost eller kyrkoherde ett bestyrkt utdrag ur samtliga till prosteriet eller pastoratet hörande församlingars tabeller, upptagande folkmängden i varje församling summariskt och fördelad efter kön Å dessa utdrag nedräknas sedan summorna för folkmängden i prosteriet och pastoratet Sedan kyrkoböckerna granskats, varvid b!, a kontrollerats att samtliga personer över 0 år faktiskt äro i livet, ävensom alla»försvunna», vilka med all sannolikhet redan avlidit, avförty, upptagas i tabellerna samtliga i församlingen kyrkskrivna personer enligt förhållandet den december, även om de då för tillfället icke vistas å orten Tydlig och konsekvent åtskillnad bör emellertid göras emellan å ena sidan dem av församlingens medlemmar, vilka höra till den»i församlingen vistande», och å andra sidan dem, vilka böra räknas till den»i församlingen icke vistande» befolkningen Till den senare kategorin hänföras de i kyrkoböckerna införda personer, om vilka sedan en längre tid upplysningar saknas, ävensom de, om vilka antages, att de under det röda upproret och frihetskriget avlidit, men vilka i brist på säkra uppgifter icke kunnat avföras såsom döda, samt alla de personer, vilka åtminstone sedan början av år fi icke vistats inom församlingen, samt dessas barn, även de under tiden för bortavaron födda, såvitt de icke inflyttat till församlingen Till den i församlingen vistande befolkningen räknas däremot övriga i kyrkoböckerna införda personer Denna åtskillnad bör iakttagas i de olika tabellerna och i varje antecknas uteslutande de personer, vilka höra till densamma Slutsummorna för man- och kvinnkön böra vara desamma i tabellerna I A, II A, III och V samt å andra sidan i tabellerna I B, II B och IV Befolkningsgrupperingen i under år och fyllda år i tabell III bör vara samma som motsvarande åldersgruppering i tabell I A I tabell I bör antalet av man- och kvinnkön för varje åldersklass uti kolumnerna b och c överensstämma med motsvarande summor för ogifta, gifta, änklingar, änkor och frånskilda i kolumnerna dk I händelse i församlingen äro inskrivna personer, födda i andra länder än de i tabell II uppräknade, upptagas de i de lediga kolumnerna, och skola i dessas rubriker ifrågavarande länders namn utsättas 0 Då tabell V har till uppgift att giva en så tydlig bild som möjligt av befolkningens i Finland yrkesfördelning, är det av vikt att särskild uppmärksamhet egnas den i församlingen vistande befolkningens gruppering i berörda avseende Vid uppgörandet av ifrågavarande tabell bör följande iakttagas: a) Varje person antecknas i tabell V endast för ett yrke eller en verksamhet, även om han har flere Det yrke eller don näring, varav en person har sin huvudsakliga utkomst, bestämmer den rubrik, under vilken han bör upptagas Av stat, kyrka eller kommun avlönade tjänstemän, högre eller lägre, böra dock i varje fall upptagas endast såsom tjänstemän Undantag göras endast för de personer i statens tjänst, vilka höra till först- eh>r kommunikationsväsendet eller till någon av statens industriella inrättningar och vilka upptagas under vederbörande moment av näringsgrupperna I D, II och Av sistnämnda tjänstemannagrupper skola endast de vid resp överstyrelser anställda hänföras till grupp V b) Såsom huvudmän upptagas alla de personer, av maneller kvinnkön, vilka själva utöva något yrke; dessa antecknas vid resp yrke i kolumnerna bc, familjemedlemmar, personlig
meentulonsa saavat perheenjäsenet, henkilölliset palvelijat y m, mikäli heillä ei ole omaa perheen päähenkilön ammattitoimesta orillaan olevaa nykyistä tai entistä ammattia, merkitään samaan anunattiluokkaan kuuluviksi sarakkeisiin dk, asianhaarain mukaan ryhmitettyinä e) Naiset, olivatpa naituja, leskiä, erotettuja tai naimattomia, jotka itse hoitavat jotakin virkaa tai harjoittavat jotakin ammattia, otetaan puheena olevaa virkaa tai ammattia koskevaan naispuolisten päähenkilöiden sarakkeeseen Esim postilaitoksen johtajatar tai kauppaa, teollisuusammattia y m s harjoittava nainen merkitään siis naispuolisten päähenkilöiden sarakkeeseen itsekunkin asianomaisen ammattinimityksen kohdalle itsenäisten ammatinharjoittajien joukkoon (ei palveluskuntaan tai työläisiin), jota vastoin postinhoitajan, kauppiaan tai teollisuudenharjoittajan vaimo saa paikkansa mainituissa kohdissa»vaimot (miehet) ja lapset» j n e otsikon alla Mies, jota virkaa tai ammattia harjoittava vaimo elättää, merkitään vaimon ammattiin kuuluvaksi d) Sarakkeisiin fg otetaan ainoastaan ne perheenjäsenet, jotka avustavat perheen päämiestä hänen toimialallaan Niinpä on näihin sarakkeisiin merkittävä esim ne työkuntoiset talollisten ja vuokraajain pojat ja tyttäret, jotka ottavat osaa talon tai torpan maanviljelystöihin; mutta torpan poika, joka on esim uittotyössä, merkitään puuteollisuuden palveluksessa ja erikoisesti uittotyössä olevaksi työläiseksi Milloin talollisella tai torpparilla on omia vuotta vanhempia lapsia kotonaan, on ne samoinkuin vaimokin merkittävä näihin sarakkeisiin, ellei nimenomaan tiedetä, etteivät ne ota osaa maanviljelystöihin e) Henkilöt, jotka ovat vuotta täyttäneet, ylioppilaat ja koulunuoriso niihin luettuna, jotka eivät itse elätä itseänsä, merkitään tuuluun V»vaimot ja lapset» j n e nimisen otsikon alle (sarakkeet de) ja samaan elinkeino- tai ammattiluokkaan kuin vanhemmat ja hoitajat, jotka heitä elättävät i) Henkilölliseen palvelustointaan luetaan: emännöitsijät, keittäjät, sisäköt, lapsenhoitajat y m s, mutta ei sellaisia renkejä ja piikoja, jotka pääasiallisesti suorittavat maa- tai muita ammattitöitä g) Milloin muihin elinkeinoluokkiin kuuluvilla henkilöillä on maatiloja, on henkilöt perheineen ja henkilöllisinc palvelijoineen vietävä asianomaiseen muuhun elinkeinoluokkaan, mutta tilojen hoitajat ja työväki luettava maanviljelykseen fivuelinkeinoineen Maanomistajaksi ei lueta kaikkia jakamattoman pesän osakkaita, vaan ainoastaan se, joka hoitaa tilaa; mikäli muut saavat tilasta toimeentulonsa, luetaan ne edellisen talouteen kuuluviksi li) Käsityönharjoittajia ryhmitettäessä on huomattava, että esim maalla olevat itsenäiset sepät on merkittävä a) kohtaan, mutta heidän apulaisensa b) kohtaan, samoin suutarit a), kankurit (! a), räätälit a) ja puusepät 0 a) kohtiin, mutta heidän apulaisensa, oppipoikansa y m s vastaavasti kohtiin b), (i b), b) ja!) e) i) Ammatissa toimivien jakoon työnantajiin, päällystöön ja konttorihenkilöihin a) kohdassa ja työntekijöihin ja palveluskuntaan b) ja c) kohdissa on kiinnitettävä tarpeellista huomiota Valtion virkakuntiin nähden mainittakoon, että esim rautatiellä sähköttäjät ja laskuapulaiset vielä kuuluvat a) kohtaan, ylikonduktööristä alkaen alaspäin taas b) kohtaan Suojeluskuntien päällystö ja toimistohenkilöt merkitään puolustuslaitokseen kuuluvina j) Luokkiin VI ja VII on merkittävä ainoastaan ne henkilöt, jotka todella eivät kuulu mihinkään muuhun elinkeinoluokkaan Näitä kohtia samoinkuin VIII luokan :ttä kohtaa ei saa käyttää minään kaatopaikkoina, joihin vaikeasti luokiteltavat henkilöt ilman muuta viedään betjäning m fl s, vilka få sin utkomst av de förstnämndas arbete och icke hava något eget yrke nuvarande eller tidigare eller annat yrke än familjens huvudman, antecknas under resp yrke, fördelade enligt omständigheterna, i kolumnerna clk c) Kvinnor, vare sig gifta, änkor, frånskilda eller ogifta, som själva bekläda någon tjänst eller utöva något yrke, upptagas i kolumnen för huvudmän av kvinnkön vid den ifrågavarande tjänsten eller yrket T ex en föreståndarinna för postanstalt eller en kvinna, som idkar handel, industriellt yrke o s v, införes följaktligen i kolumnen för huvudmän av kvinnkön under sin vederbörliga rubrik såsom självständiga yrkesutövare (icke såsom arbetare eller betjäning), varemot hustru till postförvaltare, handlande eller industriidkare får sin plats i berörda punkter under rubriken»hustrur (män) och barn» etc Man, som försörjes av hustru med tjänst, upptages under hennes yrke och nyssnämnda rubrik cl) I kolumnerna fg upptagas endast de familjemedlemmar, vilka äro familjens huvudman behjälpliga uti hans yrkesarbete Sålunda böra i dessa kolumner upptagas t ex de arbetsföra söner och döttrar till hemmansägare eller jordtorpare, vilka deltaga i jordbruksarbetena å torpet, men däremot bör den son till torpare, vilken exempelvis befinner sig i stockflötningsarbete, upptagas såsom arbetare inom träindustrin och dess underavdelning stockflötning Då hemmansägares eller torpares egna barn, som fyllt år, bo i hemmet, skola de, likasom hustrun, antecknas i nyssnämnda kolumner, utom för den händelse, att man uttryckligen vet, att de icke deltaga i jordbruksarbetet c) De personer över år studenter och skolelever häri inbegripna, vilka icke själva försörja sig, upptagas i tabell V under rubriken»hustru och barn» etc under samma yrke eller näring som deras föräldrar eller de personer, av vilka de underhållas f) Till den personliga betjäningen räknas hushållerskor, köksor, husor, barnsköterskor, m fl s, men däremot icke sädana drängar och pigor, vilka huvudsakligen utföra jordbruks- eller andra yrkesarbeten g) Personer, som äga jordbrukslägenheter, men hava något annat yrke, skola med familj och personlig betjäning föras till vederbörande andra näringsgren, men deras förvaltare och jordbruksarbetare till jordbruk och dess binäringar Såsom jordägare upptages endast den delägare i odelat dödsbo, som sköter hemmanet; i fall övriga delägare få sin utkomst av lägenheten, hänföras de till den förstnämndes hushåll h) Vid klassificeringen av hantverksidkare bör observeras, att t ex en självständig smed på landsbygden bör upptagas under moment a), men hans biträden under moment b), på samma sätt en skomakare under a), en vävare under a), en skräddare under a) ocli en snickare under a), men deras biträden, lärlingar m fl s under resp b), b), b) och c), i) Synnerlig vikt bör fästas vid uppdelningen i arbetsgivare, chefskdp och kontorspersonal under moment a) och arbetare och betjäning under momenten b) och c) Såsom ledning vid uppdelningen av personer, anställda i statens tjänst, må nämnas, att t ex telegrafister och räknebiträden vid järnvägarna upptagas under moment a), från och med överkonduktörer nedåt däremot under moment b) Skyddskårernas befäl och byråpersonal antecknas såsom tillhörande försrarsväsendet j) Till punkterna VI och VII bör hänföras endast sådana personer, vilka faktiskt icke tillhöra någon annan näringsgren Dessa punkter ävensom punkt VIII mom få icke användas såsom något slags avstjälpningsplatser, till vilka personer, vilkas klassificering erbjuder svårigheter, utan vidare hänföras
Jos seurakunta on senluontoinen, kuin toisessa muistutuksessa sanotaan, on ilmoitettava, moniko sen jäsenistä asuu alla mainittavissa pitäjissä, kappeleissa tai kaupungeissa (tai mahdollisesti ulkomailla): Lukumäärä Miesp Naisp Därest församlingen är så beskaffad, som i andra anmärkningen säges, bör uppgift lämnas om antalet av de församlingsmedlemmar, vilka bo inom nedan antecknade socknar, kapell eller städer (eller möjligen i utlandet): Antal Mank IKvinnk pitäjä (kaup), (kappeli): socken (stad), (kapell): j n e»»»»» Päätoimistoon saapuneet taulustot, jotka seikkaperäisesti tarkastettiin sekä muodolliselta että mikäli mahdollista myös asialliselta kannalta, m m vertaamalla niitä vuoden 0 vastaaviin tietoihin, havaittiin vain osaksi sellaisinaan käyttökelpoisiksi Noin 00 seurakunnalle oli pakko palauttaa otteita jostakin tai joistakin tauluston osista, koska tiedot jossain suhteessa olivat puutteelliset tai virheelliset tai koska ne näyttivät ilmeisen epäilyttäviltä; tämän lisäksi aiheuttivat tiedot 0-vuotta täyttäneistä henkilöistä, joiden luku oli epäilyttävän suuri, monisatakirjeisen kirjeenvaihdon Yleensä ovat asianomaiset taulustojen laatijat ilman muuta tehneet tarpeelliset oikaisut myös niissä tapauksissa, joissa Päätoimisto vain todennäköisyysperusteilla epäili jonkin tiedon luotettavuutta Joskus on koetettu selittää annetut tiedot oikeiksi silloinkin, kun ne ilmeisesti eivät sitä olleet, ja useasti on valitettu, ettei täsmällisiä tietoja voida antaa Yleisarvosteluna on sanottava, että papisto ja muut seurakuntien esimiehet ovat tunnollisesti koettaneet täyttää sen paljon vaivaa vaativan velvollisuuden, minkä kymmenvuotistaulustojen täyttäminen heille asettaa Mikäli tietoja on ollut saatavissa kirkonkirjoihin tehtyjen merkintöjen nojalla, voidaankin aineistoa pitää luotettavana, mutta muilta osiltaan, ennen kaikkea ammattijaoitukseen nähden, antaa tilasto vain summittaisesti oikean kuvan maan väestösuhteista Esillä olevassa julkaisussa, jossa tehdään selkoa maan väkiluvusta ja väestön kielisuhteista, on syytä seikkaperäisemmin kosketella aineiston luotettavuutta vain niiltä osilta, jotka tässä lähinnä ovat huomion esineenä; muilta osiltaan aineiston arvostelu sisältyy myöhemmin julkaistaviin esityksiin väestön demografisesta rakenteesta ja ammattijaoituksesta kysymyksessä olevana ajankohtana Tiedot väkiluvusta ovat, mitä tulee sen kokonaismääriin, epäilemättä luotettavat, todennäköisesti tarkemmatkin kuin aikaisemmin Sitä vastoin väestön jakaantuminen seurakunnassa olevaan eli»läsnäolevaan» De till Centralbyrån inkomna tabellerna, vilka i detalj kontrollerades icke blott i formellt utan ock, såvitt möjligt, i sakligt avseende, bl a genom jämförelse med motsvarande uppgifter för år 0, befunnos vara endast delvis utan vidare användbara Till c:a 00 församlingar blev det nödvändigt att sända utdrag ur någon eller några delar av tabellerna, emedan uppgifterna i ett eller annat avseende voro bristfälliga eller felaktiga eller uppenbart föreföllo att vara osannolika Dessutom föranledde uppgifterna angående personer, som fyllt 0 år, vilka personers antal var misstänkligt stort, en skriftväxling, som omfattade flere hundra brev Över huvud infördes av dem som upprättat tabellerna utan vidare nödiga rättelser, också i sådana fall, då Centralbyrån endast av sannolika skäl betvivlat riktigheten av en uppgift Någon gång sökte man vidhålla som riktiga även sådana uppgifter, som alldeles påtagligt icke voro det, och ofta beklagade man, att noggranna uppgifter icke kunde avgivas Såsom ett generellt omdöme bör i varje fall framhållas, att prästerskapet och övriga församlingsföreståndare samvetsgrant sökt fylla det arbetsdryga åliggande uppgörandet av de s k decennietabellerna för dem innebär I fråga om de delar, för vilka uppgifter stått till buds i kyrkböckerna, kan materialet också anses som tillförlitligt, men i övriga delar, framför allt i avseende å yrkesfördelningen, ger statistiken blott en summarisk bild av befolkningsförhållandena i landet I föreliggande publikation, vari landets folkmängd och befolkningens språkfördelning belysas, är det skäl att utförligare beröra materialets tillförlitlighet endast i de delar, som här närmast äro föremål för uppmärksamhet; vad övriga delar beträffar, ingår en kritik av materialet i de publikationer angående befolkningens demografiska struktur och yrkesfördelningen vid ifrågavarande tidpunkt, som senare skola offentliggöras Uppgifterna angående jolkmängden äro, vad totalsummorna vidkommer, utan tvivel tillförlitliga och sannolikt exaktare än förut Däremot kan befolkningens fördelning uti i församlingen vistande eller»när-
ja seurakunnasta poissa olevaan eli»poissaolevaan» suureksi osaksi on vain likimääräinen Taulustojen laatijat eivät niissä seurakunnissa, joiden väestöstä melkoinen osa ei asu paikkakunnalla, samaten kuin kaupungeissa, ole täsmällisesti voineet ilmaista poissaolevien määrää, ja vaikka ohjeissa oli määritelty, ketkä oli luettava poissaoleviksi, ei jako ilmeisesti kaikkialla ole tehty yhdenmukaisten periaatteiden mukaan Sitäpaitsi ei aivan kaikista seurakunnista ole lainkaan saatu tietoja koko väestön jakaantumisesta läsnäoleviin ja poissaoleviin Tilastoa maan väestön kielisuhteista ei, alempana mainittujen seurakuntien arvioon perustuvia lukuja huomioon ottamattakaan, yksityiskohtia myöten saata pitää aivan täsmällisenä Ensiksikään ei kirkonkirjoissa ole merkintää rippikoulua käymättömien lasten puhekielestä, jonka määrääminen siis, milloin vanhemmat eivät puhu samaa kieltä, usein puuttuvan henkilökohtaisen tuntemuksen johdosta tulee epätarkaksi Toiseksi saattaa henkilön puhekieli vuosien varrella muuttua, ilman että kirkonkirjoihin tehdään siitä merkintää Sitäpaitsi kielitiedot kohdistuvat läsnäolevaan väestöön, ja tämän käsitehän, kuten edellä on huomautettu, ei ole tarkkapiirteinen Mutta vaikka eräisiin yksityiskohtiin nähden tiedoissa saattaa olla epätäsmällisyyksiä, antaa kielitilasto kuitenkin suurin piirtein oikean kuvan sekä koko maan että sen eri alueiden kielisuhteista Eräiden seurakuntien papisto ei ole voinut antaa kaikkia edellä esitettyihin tauluihin sisältyviä tietoja, vaan ne on täytynyt korvata Päätoimiston muulla tavoin hankkimilla luvuilla Useimmat näistä seurakunnista ovat suuria kaupunkiseurakuntia, joiden papistolla ei ole voinut olla sitä seurakuntalaistensa tuntemusta, jota tauluston kaikkien taulujen asianmukainen täyttäminen edellyttää, kirkonkirjat kun eivät kaikista seikoista sisällä kyllin tarkkoja merkintöjä varande» och i församlingen icke vistande eller»frånvarande» till stor del anses vara endast approximativ För de församlingar, av vilkas medlemmar en betydlig del icke bor på orten, likasom för städerna, har de frånvarandes antal icke kunnat noggrant uppgivas, och ehuru i anvisningarna angivits, vilka som borde hänföras till de frånvarande, har fördelningen påtagligen icke allestädes skett efter enhetliga principer Dessutom ha för en del församlingar alls inga uppgifter angående den totala befolkningens fördelning i närvarande och frånvarande kunnat erhållas Statistiken angående språkförhållandena i landet kan, även oavsett de på uppskattning baserade siffrorna för nedannämnda församlingar, icke i detalj anses vara alldeles korrekt Främst är att märka, att kyrkböckerna icke innehålla anteckningar om sådana barns talspråk, som icke gått i skriftskola, varför uppgiften om språket, ifall föräldrarna icke höra till samma språkgrupp, ofta till följd av bristande personlig kännedom blir osäker Vidare kan en persons talspråk under årens lopp förändras, utan att anteckning därom göres i kyrkboken Slutligen hänföra sig språkuppgifterna till den närvarande befolkningen, vilket begrepp, såsom tidigare påpekats, är långt ifrån koncist Men ehuru vissa detaljer i dessa uppgifter sålunda kunna vara mindre noggranna, ger språkstatistiken likväl i stora drag en riktig bild av språkförhållandena såväl i hela landet som i olika delar av detsamma Prästerskapet i en del församlingar har icke kunnat avgiva alla i ovan meddelade formulär ingående uppgifter, utan har Centralbyrån nödgats komplettera dem med på annat sätt erhållna siffror De flesta av de ifrågavarande församlingarna äro större stadsförsamlingar, vilkas prästerskap icke kunnat äga en så ingående kännedom om församlingsmedlemmarna, som ett korrekt ifyllande av samtliga tabeller i formuläret förutsätter, då ju kyrkböckerna icke i alla avseenden innehålla tillräckligt noggranna anteckningar Nämnda församlingar och de tabeller, som präster- skåpet lämnat oifyllda för dem, voro följande: Mainitut seurakunnat ja ne taulut, jotka papisto niistä kustakin on jättänyt täyttämättä, olivat seuraavat: Seurakunta Församling Helsinki Helsingfors pohjoinen suom norra finska pohjoinen mots norra svenska eteläinen suom södra finska \ eteläinen ruots södra svenska ' Sörnäisten suom Sörnäs finska I Sörnäisten ruots Sörnäs svenska J saksalainen tyska * V kreikkalais-kat grek-katolska % V yksit, kreikk-kat kirkoll yhdysk priv grek-kat kyrkl samfundet V Oulunkylä Åggelby V Puuttuvat taulut Saknade tabeller ] B ' U B) m> R Ja V
Seurakunta Församling Puuttuvat taulut Saknade tabeller Turku Åbo tuomiokirkkoseurak domkyrkoförsaml \ ruotsal svenska > III ja V Mikaelin Mikaels J Martin Martins V Sund I B, II A, II B ja IV Tampere Tammerfors tuomiokirkkoseurak domkyrkoförsaml I B, II B, III, IV ja V ruotsal svenska I B, II B ja IV Viipuri Viborg tuomiokirkkoseurak domkyrkoförsaml III ja V mooseksenuskoinen mosaisk V Viipurin msk Viborgs lf I B, II B, III, IV ja V Vaasa Vasa suomal finska \ ruotsal-svenska / ï B ' " B ' IIT ' IV a V Turun Mikaelinseurakunnan poissaoleva väestö oli määrätty väärien perusteitten mukaan vain muutamaksi hengeksi, jonka vuoksi suoritettiin uusi arviointi käyttäen Turun Martinseurakunnan läsnä- ja poissaolevan väestön lukuja suhdelukuina Edelleen on huomattava, että Turun tuomiokirkkoseurakunnan, Mikaelinseurakunnan ja ruotsalaisen seurakunnan sekä Vaasan suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan taulussa III oli kielisuhteita koskevat tiedot, joten vain sivistyskanta oli määrättävä Seuraavassa lyhyesti esitetään, miten puuttuvat taulut täytettiin Pää toimistossa Läsnä- ja poissaolevan väestön lukua laskettaessa meneteltiin seuraavalla tavalla Siitä väkiluvusta, joka marraskuun p:nä 0 toimitetussa todellisessa väestölaskennassa asui Helsingin rajain sisällä, vähennettiin väestölaskennassa todettu ulkomaalaisten lukumäärä ja jäännökseen lisättiin 0 % siitä väestöstä, joka väestölaskennassa asui laskentaalueella kaupungin rajain ulkopuolella Täten saatiin Helsingin läsnäoleva väestö Kymmenvuotistaulustojen ja siviilirekisterin ilmoittamasta koko väestöstä vähennettiin näin määrätty läsnäoleva väestö, jolloin saatiin koko Helsingin poissaolevan väestön määrä Edellämainittujen Helsingin kuuden suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan poissaolevan väestön yhteinen lukumäärä saatiin vähentämällä muiden kaupungin seurakuntien tunnettu poissaoleva väestö koko poissaolevasta väestöstä Vähennyslaskun avulla määrättiin sitten edelleen näiden kuuden seurakunnan yhteinen läsnäoleva väestö Samaan tapaan meneteltiin myös Tampereen ja Vaasan läsnäolevan ja poissaolevan väestön lukumäärää arvioitaessa Läsnäolevaa väestöä laskettaessa käytettiin sinä prosenttilukuna, joka otettiin kaupungin rajain ulkopuolella sijaitsevan laskenta-alueen väestöstä, Tampereeseen nähden 0 ja Vaasaan nähden 0 Sundin Den från Mikaelsförsamlingen i Åbo frånvarande befolkningen hade enligt oriktiga principer fastställts till endast ett fåtal personer, varför en uppskattning titfördes med användande av siffrorna för Martinförsamlingen i Åbo såsom jämförelsetal Ytterligare bör märkas, att i tabell III för domkyrkoförsamlingen, Mikaelsförsamlingen och svenska församlingen i Åbo samt Vasa finska och svenska församlingar förelågo uppgifter beträffande språkförhållandena, varför endast bildningsgraden behövde bestämmas I det följande redogöres i korthet för, huru de saknade tabellerna ifylldes å Centralbyrån Vid beräkningen av den närvarande och frånvarande befolkningen förfors på följande sätt Från den befolkning, som vid den faktiska folkräkningen den november 0 bodde inom Helsingfors stads gränser, fråndrogs det vid folkräkningen konstaterade antalet utlänningar och ökades återstoden med 0 % av den befolkning, som vid folkräkningen bodde på räkningsområdet utom stadens gränser På så sätt erhölls den närvarande befolkningen i Helsingfors Från den i decennietabellerna och civilregistret upptagna totala befolkningen subtraherades den sålunda fastställda närvarande befolkningen, varigenom erhölls numerären av Helsingfors frånvarande befolkning Den sammanlagda frånvarande befolkningen i de sex ovannämnda finska och svenska församlingarna i Helsingfors erhölls genom att från hela den frånvarande befolkningen subtrahera den frånvarande befolkningen i stadens övriga församlingar, vilken var känd Genom subtraktion erhölls därpå ytterligare dessa sex församlingars sammanlagda närvarande befolkning På samma sätt förfors även vid uppskattningen av den närvarande och frånvarande befolkningens antal i Tammerfors och Vasa Vid beräkningen av den närvarande befolkningen medtogs i Tammerfors 0 pro-
seurakunnasta oli taulussa I B ilmoitettu vain poissaolevien miespuolisten ja naispuolisten kokonaisluvut Täytettäessä taulua I B sen eri ikä- ja siviilisäätyluokkiin oletettiin poissaolevan väestön jakaantuvan samoin kuin läsnäolevan väestön taulussa IA Viipurin maaseurakunnan poissaoleva väestö laskettiin ja taulu I B täytettiin Lappeen seurakunnan poissaolevaa väestöä koskevien tietojen perusteella Kielisuhteita ja sivistyskantaa määrättäessä Helsingissä ja Tampereella edellytettiin kielijaoituksen olevan saman kuin väestölaskennassa todettu Kun koko kaupungin kieliryhmitys oli näin määrätty, saatiin vähennyslaskulla edellämainituista kuudesta seurakunnasta Helsingissä kielen perusteella yhteinen taulu III, johon sivistyssuhteet laskettiin käyttämällä suhdelukuina väestölaskennassa todettuja eri kieliryhmien sivistysmäärää koskevia lukuja Samoin meneteltiin Tampereen kahteen seurakuntaan nähden Turun edellämainituista neljästä luterilaisesta seurakunnasta, joiden kielisuhteet oli tunnettu, tehtiin yhteinen taulu III, johon sivistyssuhteet niinikään määrättiin väestölaskennan vastaavien lukujen perusteella Samoin meneteltiin Vaasan suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan suhteen Mainituista seurakunnista oli kuitenkin kieliryhmitys kummastakin ilmoitettu ainoastaan koko väestöstä Läsnäolevan väestön kielisuhteet laskettiin tämän perusteella, edellyttäen, että läsnäoleva väestö jakaantui kielen mukaan suhteellisesti samoin kuin niiden koko väestö Viipurin kaupungin suomalaisen seurakunnan koko läsnäoleva väestö luettiin suomenkieliseksi, koska kaupungin muunkielisillä aineksilla on yleensä omat seurakuntansa, joista tietoja oli olemassa Sivistyssuhteet määrättiin sekä suomalaisessa että ruotsalaisessa seurakunnassa väestölaskennan tietojen perusteella Viipurin ruotsalaisesta seurakunnasta oli kyllä ilmoitettu väestön sivistyskanta, mutta lukuja ei katsottu voitavan käyttää, niin suuressa määrin ne erosivat väestölaskennan luvuista Viipurin maaseurakunnan ruotsinkielisten lukumäärä otaksuttiin olevan sama kuin niiden ruotsinkielisten luku, jotka Viipurin väestölaskennassa todettiin asuvan mainittuun maaseurakuntaan kuuluvalla laskenta-alueen osalla Sivistyssuhteet määrättiin Lappeen seurakunnan tietojen perusteella Taulua IIB täytettäessä lähdettiin siitä olettamuksesta, että kunkin seurakunnan poissaoleva väestö ryhmittyi syntymäpaikkaan nähden suhteellisesti samoin kuin koko väestö, josta oli tiedot olemassa Sundin cent och i Vasa 0 procent av den å resp räkningsområden utom stadens gränser bosatta befolkningen För Sunds församling hade i tabell I B uppgivits endast totalantalet frånvarande manliga och kvinnliga personer Vid ifyllandet av tabell I B antogs den frånvarande befolkningen fördela sig på ålders- och civilståndsklasser på samma sätt som den närvarande befolkningen i tabell I A Viborgs landsförsamlings frånvarande befolkning beräknades och tabell I B ifylldes med ledning av uppgifterna för Lappee församlings frånvarande befolkning Vid bestämmandet av språkförhållandena och bildningsgraden i Helsingfors och Tammerfors antogs språkfördelningen överensstämma med den som konstaterats vid folkräkningen Sedan hela stadens språkfördelning sålunda fastställts, erhölls genom subtraktion för ovannämnda sex församlingar i Helsingfors beträffande språket en gemensam tabell III, i vilken bildningsförhållandena uträknades sålunda, att såsom relationstal användes de siffror, som vid folkräkningen fastställts för de olika språkgruppernas bildningsgrad På samma sätt förfors med de tvenne församlingarna i Tammerfors För de fyra ovannämnda lutherska församlingarna i Åbo, vilkas språkförhållanden voro kända, uppgjordes en gemensam tabell III, i vilken bildningsförhållandena likaså bestämdes på basen av motsvarande tal från folkräkningen På samma sätt förfors beträffande Vasa finska och svenska församling För bägge nämnda församlingar hade språkfördelningen likväl uppgivits endast för hela befolkningen Den närvarande befolkningens språkförhållanden beräknades på denna grund under antagande av att den närvarande befolkningen fördelade sig enligt språk i samma proportion som hela befolkningen Den närvarande befolkningen i Viborgs stads finska församling antogs vara finskspråkig, emedan de element i staden, som tala något annat språk, i allmänhet ha sina egna församlingar, för vilka uppgifter förelågo Bildningsförhållandena bestämdes såväl för den finskspråkiga som den svenskspråkiga församlingen på grund av folkräkningsuppgifterna För Viborgs svenska församling hade befolkningens bildningsgrad nog uppgivits, men siffrorna ansågos icke vara användbara, då de i så hög grad avveko från folkräkningssiffrorna Antalet svenskspråkiga i Viborgs landsförsamling antogs vara detsamma som vid folkräkningen i Viborg konstaterats vara bosatta å den till räkningsområdet hörande delen av nämnda församling Bildningsförhållandena fastställdes på basen av uppgifterna för Lappee församling Vid ifyllandet av tabell II B utgick man från den förutsättningen, att den från vederbörande församling frånvarande befolkningen fördelade sig enligt födelseort på samma sätt som hela befolkningen, angående
seurakunnan taulut II A ja IIB oli kuitenkin interpoloitava vuoden 0 tietojen perusteella Niissä seurakunnissa, joissa IV taulun tiedot puuttuivat, ei ole katsottu asianmukaiseksi laatia jonkinlaista arviota poissaolevien henkilöiden jakaantumisesta olinpaikan mukaan, vaan on näissä tapauksissa merkitty olinpaikka tuntemattomaksi Helsingin, Turun, Tampereen, Viipurin ja Vaasan sekä Oulunkylän koko läsnäolevan väestön ammattiryhmitys laskettiin näillä paikkakunnilla suoritetun todellisen väestölaskennan tulosten perusteella, jättäen siis käyttämättä V taulun tiedot niistä seurakunnista, joiden osalta mainittu taulu oli täytetty Samoin meneteltiin myös Lahden ja Kuopion suhteen, vaikka näiden kaupunkien kaikista seurakunnista V tauluun olikin tiedot merkitty Tämä katsottiin asianmukaiseksi siitä syystä, että kymmenvuotistaulustojen mukaan tehty ammattiryhmitys useimmissa ammattiluokissa oleellisesti erosi todellisen väestölaskennan tuloksista, jotka ovat luotettavampia Viipurin maaseurakunnan ammattijaoitus tehtiin Lappeen seurakunnan tietojen perusteella Aineiston käyttelyssä on, samoin kuin vuosina 0 ja 0, pantu Icunta eikä seurakunta käsittelyn pohjaksi, koska väestö tilastolliset tiedot vain siten on saatu kohdistumaan maantieteellisesti tarkoin rajoitettuihin alueihin Milloin kunnan alueella on ollut kaksi tai useampia seurakuntia, kuten useissa kaupungeissa, on niitä koskevat luvut ilman muuta laskettu yhteen Suurempaa haittaa on ollut siitä, että saman seurakunnan jäsenet toisinaan asuvat hajallaan parissa tai useammassakin kunnassa, mutta samassa läänissä Tällaisiin seurakuntiin, s o Soanlahden luterilaiseen seurakuntaan sekä kreikkalais-katolisiin maaseurakuntiin nähden on yhdenmukaisuuden vuoksi noudatettu samoja periaatteita kuin vuosina 0 ja 0, toisin sanoen niiden väestö on kymmenvuotistaulustojen merkintöjen nojalla jaettu niiden kuntien kesken, joiden alueella seurakunnan jäsenten on ilmoitettu asuvan Näitä seurakuntia oli Viipurin ja Kuopion läänissä, nimittäin: Kyyrölän kreikkalais-katolinen seurakunta, jonka väestöstä ( 0 henkeä) asui Kyyrölässä, Muolassa 0 ja Äyräpäässä henkeä; Palkealan (Raudussa) kreikkalais-katolinen seurakunta, jonka väestöstä ( 0 henkeä) asui Raudussa, Sakkolassa, Metsäpirtissä ja Vuokselassa henkeä; Tiurulan (Hiitolassa) kreikkalais-katolinen seurakunta, jonka väestöstä (0 henkeä) asui Iliitolassa, Rautjärvellä, Pyhäjärvellä, Räisälässä, Kaukolassa, Kurkijoella ja Parikkalassa 0 henkeä; Sortavalan kreikkalais-katolinen maaseurakunta, jonka väestöstä ( henkeä) asui Sortavalan maalaiskunnassa, Jaakvilken uppgifter förelågo Tabellerna II A och II B för Sunds församling måste likväl interpoleras på basen av uppgifterna för år 0 För de församlingar, för vilka uppgifterna i tabell IV saknades, har det icke ansetts riktigt att verkställa någon uppskattning av de frånvarande personernas fördelning enligt vistelseort, utan har vistelseorten i dessa fall upptagits såsom okänd Yrkesfördelningen av hela den närvarande befolkningen i Helsingfors, Åbo, Tammerfors, Viborg och Vasa samt Åggelby beräknades på grund av resultaten av den å dessa orter anordnade faktiska folkräkningen, varvid således uppgifterna i tabell V lämnades oanvända för de församlingar för vilka nämnda tabell var ifylld På samma sätt förfors även beträffande Lahti och Kuopio, ehuru för samtliga församlingar i dessa städer meddelats uppgifter enligt tabell V Detta ansågs riktigast enär den i decennietabellerna gjorda yrkesfördelningen för de flesta yrkesklasser väsentligt skiljde sig från den faktiska folkräkningens resultat, vilka äro tillförlitligare Yrkesfördelningen i Viborgs landsförsamling verkställdes i enlighet med uppgifterna för Lappee församling Vid bearbetningen av materialet har, liksom åren 0 och 0, kommunen och icke församlingen lagts till grund, då de befolkningsstatistiska uppgifterna endast sålunda kunnat hänföras till geografiskt noga avgränsade områden Där på en kommuns område funnits två eller flere församlingar, såsom i flere städer är fallet, ha siffrorna för dem utan vidare sammanslagtos Större olägenheter ha vållats därav, att medlemmarna i en församling stundom bo spridda i ett par eller till och med flere kommuner, men inom samma län Beträffande sådana församlingar, d v s Soanlahti lutherska församling och de grekisk-katolska landsförsamlingarna, ha för kontinuitetens skull följts samma principer som åren 0 och 0; deras befolkning har ma o på grund av anteckningarna i decennietabellerna fördelats mellan de kommuner, inom vilkas områden församlingsmedlemmarna uppgivits vara bosatta Församlingar av detta slag funnos till ett antal av i Viborgs och i Kuopio län, nämligen: Kyyrölä grekisk-katolska församling, av vars medlemmar ( 0 personer) bodde i Kyyrölä, 0 i Muola och i Äyräpää; Palkeala grekisk-katolska församling (i Rautu), av vars medlemmar ( 0 personer) bodde i Rautu, i Sakkola, i Metsäpirtti och i Vuoksela; Tiurula grekisk-katolska församling (i Iliitola), av vars medlemmar ( 0 personer) bodde i Hiitola, i Rautjärvi, i Pyhäjärvi, i Räisälä, i Kaukola, i Kurkijoki och 0 i Parikkala; Sordavala grekisk-katolska landsförsamling, av vars medlemmar ( personer) bodde i Sordavala landskommun, i Jaakkima, i Lumivaara,
kimassa, Lumivaarassa, Harlussa 00, Uukuniemellä ja Ruskealassa henkeä; Suistamon kreikkalais-katolinen seurakunta, jonka väestöstä ( henkeä) asui Suistamolla, Ruskealassa 0, Soanlahdella ja Impilahdella ; Korpiselän kreikkalaiskatolinen seurakunta, jonka väestöstä ( henkeä) asui Korpiselällä ja Soanlahdella 0 henkeä; Pitkärannan kreikkalais-katolinen seurakunta, jonka väestöstä ( henkeä) asui Impilahdella ja Salmissa henkeä; Soanlahden luterilainen seurakunta, jonka väestöstä ( henkeä) asui Soanlahdella ja Suistamolla henkeä; Taipaleen (Liperissä) kreikkalais-katolinen seurakunta, jonka väestöstä ( henkeä) asui Liperissä, Polvijärvellä ja Kuusjärvellä henkeä; Joensuun kreikkalais-katolinen maaseurakunta, jonka väestöstä ( henkeä) asui Kontiolahdella, Pielisensuussa, Rääkkylässä, Kiteellä 0, Pälkjärvellä 0, Tohmajarvella, Värtsilässä 0, Kiihtelysvaarassa, Pyhäselällä 0, Pielisjärvellä ja Juuassa henkeä; sekä Ilomantsin kreikkalais-katolinen seurakunta, jonka väestöstä ( 0 henkeä) asui Ilomantsissa, Tuupovaarassa ja Enossa henkeä Paitsi edellä lueteltuja seurakuntia, on sekä kaupungeissa että maaseudulla muitakin seurakuntia, joiden väestö asuu hajallaan muissakin kunnissa kuin siinä, jossa seurakunnan asemapaikka on Tällaisia ovat kreikkalais-katoliset kaupunkiseurakunnat ja useimmat eriuskolaisseurakunnat Koska näiden seurakuntien väestö yleensä on siroteltu hyvinkin lukuisten kuntien alueelle, ei ole katsottu olevan syytä jaoitella henkilöitä asianomaisten kuntien osalle, vaan niiden koko väkiluku on luettu siihen kuntaan kuuluvaksi, jonka alueella seurakunnan asemapaikka on Samoin kuin myös vuosina 00,0 ja 0, pantiin erikoista huomiota vanhusten todellisen luvun selvittämiseen Tämän johdosta pyydettiin erikoisella kiertokirjeellä tarkempia tietoja kaikista 0 v täyttäneistä henkilöistä, jotka oli merkitty tauluihin I A ja I B Kiertokyselyyn, joka koski kaikkiaan seurakuntaa ja niissä olevia 0 vanhusta, antoi seurakuntaa täysin tyydyttävän selvityksen, jonka nojalla niissä olevista :stä 0 v vanhemmasta henkilöstä poistettiin eli % Poisto oli suhteellisen pieni, sillä tähän ryhmään luetut seurakunnat olivat enimmäkseen jo ennakolta poistaneet ne vanhukset, joiden olemassaolo tuntui epäilyttävältä Toisen ryhmän muodostivat ne seurakuntaa, ^otka eivät tosin voineet antaa täysin luotettavia tietoja siitä, olivatko taulustoon merkityt vanhukset elossa vai eivätkö, mutta joiden antamien tietojen nojalla katsottiin mahdolliseksi Tilastollisessa päätoimistossa päätellä, ketkä oli poistettava todennäköisesti kuolleina Tällöin poistettiin kaikki sellaiset 0 v täyttäneet, joiden ilmoitettiin vuosikymmeniä sitten lähteneen maasta, ilman että heistä sittemmin 00 i Harlu, i Uukuniemi oeh i Ruskeala; Suistamo grekisk-katolska församling, av vars medlemmar ( personer) bodde i Suistamo, 0 i Ruskeala, i Soanlahti och i Impilahti; Korpiselkä grekisk-katolska församling, av vars medlemmar ( personer) bodde i Korpiselkä och 0 i Soanlahti; Pitkäranta grekisk-katolska församling, av vars medlemmar ( personer) bodde i Impilahti och i Salmi; Soanlahti lutherska församling, av vars medlemmar ( personer) bodde i Soanlahti och i Suistamo; Taipale grekisk-katolska församling (i Liperi), av vars medlemmar ( personer) bodde i Liperi, i Polvijärvi och i Kuusjärvi; Joensuu grekisk-katolska landsförsamling, av vars medlemmar ( personer) bodde i Kontiolahti, i Pielisensuu, i Rääkkylä, 0 i Kitee, 0 i Pälkjärvi, i Tohmajärvi, 0 i Värtsilä, i Kiihtelysvaara, 0 i Pyhäselkä, i Pielisjärvi och i Juuka; samt Ilomantsi grekiskkatolska församling, av vars befolkning ( 0 personer) bodde i Ilomantsi, i Tuupovaara och i Eno Utom ovannämnda församlingar finnas i städerna såväl som på landsbygden även andra församlingar, vilkas medlemmar bo jämväl i andra kommuner än den, där församlingen har sin stationsort Sådana äro de grekisk-katolska stadsförsamlingarna och de flesta dissenterförsamlingar Då dessa församlingars medlemmar i allmänhet leva kringspridda i en mängd olika kommuner, har skäl icke synts föreligga att fördela dem på dessa, utan har deras hela medlemsantal räknats till den kommun, inom vars område församlingens hemort är belägen Liksom åren 00, 0 och 0 fästes särskild uppmärksamhet vid utrönandet av det faktiska antalet åldringar I ett speciellt cirkulär äskades därför noggrannare uppgifter om alla i tabellerna I A och I B upptagna personer som fyllt 0 år Med anledning av förfrågningen, som tillställdes församlingar med inalles 0 uppgivna åldringar, avgavs för församlingar fullt tillfredsställande utredning, och avfördes på grund av denna eller % av de för dem uppgivna personerna över 0 år Antalet avförda var relativt ringa, ty för de flesta församlingar inom denna grupp hade de åldringar, vilkas existens synts tvivelaktig, redan på förhand blivit bortlämnade En annan grupp bildade de församlingar, vilka visserligen icke kunde meddela fullt säkra uppgifter därom, huruvida de i tabellerna upptagna åldringarna voro vid liv eller icke, men på grund av vilkas upplysningar man dock å Statistiska centralbyrån fann möjlighet att avgöra, vilka av dem borde avföras såsom efter all sannolikhet döda Härvid uteslötos alla sådana personer över 0 år, angående vilka meddelades, att 0
oli saatu tietoja, sekä ne, joista papiston ilmoituksen mukaan paikkakunnalla ei tiedetty mitään Tämän nojalla poistettiin vanhuksesta 0 eli % Tämän lisäksi oli seurakuntaa, joissa puheenalaisia vanhuksia oli erikoisen paljon papiston voimatta antaa selvitystä siitä, ketkä olivat varmasti elossa, ketkä todennäköisesti jo kuolleita Tällaisia olivat kaupunkiseurakunnista Helsingin kuusi suomalaista ja ruotsalaista seurakuntaa, Turun, Tampereen, Viipurin ja Oulun tuomiokirkkoseurakunnat, Viipurin ruotsalainen seurakunta, Porin, Kuopion ja Joensuun seurakunnat, Vaasan suomalainen ja ruotsalainen seurakunta sekä maaseurakunnista Viipurin msk ja Kuusamo Näihin nähden poisto toimitettiin vertaamalla kymmenvuotistaulustojen ilmoittamaa vanhusten lukua todellisessa väestölaskennassa saatuun lukuun, jos tämä oli mahdollista Muissa tapauksissa suoritettiin poisto arvioimalla Täten poistettiin eli i % niistä :stä 0 v täyttäneestä henkilöstä, jotka oli ilmoitettu mainittujen seurakunnan taulustoissa Kaikkiaan poistettiin eli % papiston kymmenvuotistaulustoihin merkitsemästä 0 hengestä Kun siviilirekisterissä oli yli 0 v vanhoja henkilöitä 0, jäi siis mainittuja vanhuksia tilastoon kaikkiaan Poistot olivat tällä kertaa suhteellisesti suuremmat kuin vuosina 00,0 ja 0, jolloin ne olivat vastaavasti, 0 ja % de för decennier sedan lämnat landet utan att uppgifter om dem sedermera influtit ävensom de, om vilka man enligt prästerskapets uppgift ingenting visste å orten De på dessa grunder uteslutna åldringarna voro 0 av eller % Slutligen funnos församlingar, i vilka antalet åldringar av ifrågavarande slag var särskilt stort utan att prästerskapet kunde prestera utredning om, vilka som säkert voro vid liv och vilka som sannolikt redan voro döda Sådana voro av stadsförsamlingarna de sex finska och svenska församlingarna i Helsingfors, domkyrkoförsamlingarna i Åbo, Tammerfors, Viborg och Uleåborg, svenska församlingen i Viborg, församlingarna i Björneborg, Kuopio och Joensuu, finska och svenska församlingarna i Vasa samt av landsförsamlingarna Viborgs lf och Kuusamo Beträffande dessa uteslötos åldringarna, då det var möjligt, sålunda, att deras antal enligt decennietabellerna jämfördes med det vid den faktiska folkräkningen erhållna antalet I annat fall fixerades genom uppskattning det antal, som skulle uteslutas Sålunda avfördes eller i % av de personer över 0 år, vilka upptagits i tabellerna för nämnda församlingar Sammanlagt avfördes eller % av de i prästerskapets decennietabeller upptagna i)o personerna Då i civilregistret funnos 0 över 0 år gamla personer, kvarstodo således i statistiken inalles sådana åldringar Denna gång uteslötos relativt flere personer än åren 00, 0 och 0, då resp, 0 och 0% bortlämnades
Väkiluku Folkmängden Suomen väkiluku oli joulukuun p 0 n s yleisen väestölaskennan mukaan kaikkiaan 0 henkeä Tämä ei kuitenkaan, kuten johdannossa on huomautettu, ole maan todellinen, vaan sen laillinen väkiluku Se käsittää t s kaikki ne henkilöt, jotka mainittuna ajankohtana olivat täällä laillistettujen seurakuntien kirjoissa, ynnä siviilirekisterissä olevat 0 0 henkeä Sukupuolen mukaan tämä väkiluku jakaantui siten, että 0 0 oli miespuolisia, naispuolisia Kaupunkien ja maaseudun vastaavat luvut olivat seuraavat: Miespuolisia Mankön Sexe masculin Naispuolisia Kvinnkön Sexe féminin Yhteensä Summa Finlands folkmängd den december 0 utgjorde enligt den s k allmänna folkräkningen inalles 0 personer Såsom i inledningen framhållits, utvisar detta tal dock icke rikets faktiska utan dess legala folkmängd och omfattar sålunda alla de personer, som vid nämnda tidpunkt voro kyrkskrivna i härstädes legaliserade församlingar, samt de 0 0 personer, som voro inskrivna i civilregistret Efter kön fördelade sig denna folkmängd sålunda, att 0 0 voro av manligt och av kvinnligt kön För städer och landsbygd voro motsvarande tal följande: Kaupungit Städer Villen 0 0 Total Maaseutu Landsbygd Communes rurales 0 00 0 Suomen väkiluvun kehitystä koko sinä ajanjaksona, jolta säännöllistä väestötilastoa on kerätty, valaisevat seuraavat lukusarjat Tiedot väkiluvusta koskevat asianomaisen vuoden viimeistä päivää Huru Finlands folkmängd utvecklats under hela den tidrymd, för vilken regelbundet insamlad befolkningsstatistik föreligger, belyses av nedanstående sifferserier Uppgifterna angående folkmängden avse den sista dagen av resp år Nombre et accroissement de la population 00 Väkiluku Väenlisäys Folkmängd Folkökning Nombre Accroissement o/ 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 00 00 o 0 0 0 0 0 o 0 0 00
0 Ylläolevien lukusarjojen osoittamaan väenlisäykseen ovat toisinaan vaikuttaneet muutkin seikat kuin varsinaisen väestöliikkeen eri tekijät Niinpä Tornion alueen liittäminen Suomeen vuonna 0 aiheutti 0 hengen ja Viipurin läänin yhdistäminen muuhun Suomeen vuonna 000 hengen lisäyksen Vuonna 0 tapahtui 0 hengen kirjanpidollinen lisäys, kun silloin ensi kertaa saatiin tilastotietoja maan kreikkalaiskatolisesta väestöstä Vuonna tapahtunut, erään Rajajoen alueen vähälukuisen väestön siirtäminen Venäjän yhteyteen ei sitä vastoin tunnu näissä- lukusarjoissa Sen sijaan Petsamon liittäminen Suomeen vuonna lisäsi maamme väkilukua hengellä Kaupunkien ja maaseudun väestön kehitystä valaisevat seuraavat lukusarjat Till den folkökning ovanstående siffror förete ha i vissa fall bidragit även andra omständigheter än den egentliga befolkningsrörelsens olika faktorer Sålunda förorsakade Torneå områdes införlivande med Finland år 0 en ökning av 0 och Viborgs läns återförening med det övriga Finland år en ökning av 000 personer År 0 inträffade en nominell ökning av 0 personer genom att statistiska uppgifter då för första gången erhöllos om landets grekisk-katolska befolkning Att den fåtaliga befolkningen å ett område vid Systerbäck år förenades med Ryssland, synes däremot icke i dessa sifferserier Däremot ökades Finlands folkmängd med personer genom att Petsamo år förenades med landet Utvecklingen av stads- och lantbefolkningen belyses av följande sifferserier Répartition de la population par villes et communes rurales 000 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 Kaupunkilaisväestöä Stadsbefolkning Villes /oo o Maalaisväestöä Lantbefolkning Communes rurale* 0 0 /oo 0 0 0 0 Huomioon on otettava, että kaupunkilaisväestön lisääntyminen on osittain ollut seurausta kaupunkien luvun kasvamisesta ja uusien alueiden liittämisestä kaupunkeihin Suurimmalta osaltaan on ylläolevien lukusarjojen osoittama kaupunkilaisväestön absoluuttinen ja suhteellinen kasvaminen kuitenkin luonnollisen väenlisäyksen ja varsinkin muuttoliikkeen aiheuttamaa lisäystä Edellä esitetyt maan väkiluvun kasvamista valaisevat lukusarjat eivät kuitenkaan anna aivan täsmällistä kuvaa väenlisäyksestä Vanhemmat luvut ovat verraten tarkat, sillä olosuhteet olivat yksinkertaiset ja väestö kotipaikallaan pysyvää, joten kirkonkirjojen tiedot hyvin läheltä saattoivat liittyä todellisiin Myöhemmin ovat kuitenkin siirtolaisuus, yhä lisääntyvä muuttelevaisuus samoinkuin seurakuntien väkiluvun kasvaminen ja yleensä yhteiskuntaelämän moninaistuminen olleet Att märka är, att stadsbefolkningens tillväxt delvis föranletts av att städernas antal ökats och att nya områden införlivats med städerna Till största delen är dock stadsbefolkningens i ovanstående sifferserier framträdande absoluta och relativa tillväxt förorsakad av den naturliga folkökningen, men främst av flyttningsrörelsen De ovan meddelade siffrorna, som belysa ökningen i landets folkmängd, ge likväl icke en fullt korrekt bild av folkökningen De äldre siffrorna äro jämförelsevis noggranna, emedan de hänföra sig till en tid, då förhållandena voro enklare samt befolkningen rotfäst vid hemorten, varigenom uppgifterna i kyrkoböckerna kunde komma de faktiska förhållandena mycket nära Men senare ha emigrationen och den alltmer tilltagande flyttningslusten i förening med det ökade medlemsantalet i
omansa vähentämään kirkonkirjojen mahdollisuutta täsmällisesti ilmaista kunkin paikkakunnan ja koko maan väkiluvun Todellinen väkiluku on siten viime aikoina yhä enemmän eronnut laillisesta väkiluvusta, jota virallinen tilasto esittää Koska ei todellisen väestölaskennan avulla saatu mahdollisuutta selvittää maan väestön todellista lukua, on kymmenvuotistaulustoissa kunkin seurakunnan väkiluku, samoinkuin vuosina 0 ja 0, jaettu»läsnäolevaan» ja»poissaolevaan» (vrt edellä siv 0) Jälkimmäiseen on, kuten tämän selvityksen II niteessä tulee esitettäväksi, luettu melkoinen määrä Amerikassa tai naapurimaissa oleskelevia henkilöitä, samoin jonkin verran tietymättömiin hävinneitä henkilöitä, osittain edelleen elossa olevia, vaikka tuntemattomalle paikkakunnalle asettuneita tai kiertolaiselämää viettäviä henkilöitä, osittain taas sellaisia henkilöitä, jotka todennäköisesti ovat kuolleet, vaikka heitä ei ole voitu poistaa kirkonkirjoista, koska heidän kuolemastaan ei ole seurakuntien esimiehille saapunut luotettavaa ilmoitusta Tämän mukaan jakaantui Suomen väkiluku seurakunnassa olevaan,»läsnäolevaan», ja seurakunnasta poissa olevaan,»poissaolevaan», väestöön seuraavalla tavalla: församlingarna och samhällslivets differentiering överhuvud varit ägnade att för den kyrkliga bokföringen reducera möjligheten att exakt uppgiva folkmängden å varje ort och i landet i dess helhet Den faktiska folkmängden har sålunda under den senaste tiden alltmer avvikit från den i den officiella statistiken framlagda legala folkmängden Då planen att genom en faktisk folkräkning utröna befolkningens verkliga numerär gick om intet, fördelades i decennietabellerna varje församlings folkmängd, liksom åren 0 och 0, i»närvarande» och»frånvarande» (se ovan, sid 0) Till den senare har, såsom i band II av denna redogörelse skall visas, hänförts ett betydligt antal i Amerika eller i grannländerna vistande personer samt en del i obekanta öden försvunna personer, vilka dels fortfarande voro vid liv, ehuru de bosatt sig å obekant ort eller förde ett kringstrykande liv, dels åter sannolikt avlidit, fastän de icke kunnat avföras ur kyrkoböckerna, emedan autentiska meddelanden om deras död ej inkommit till vederbörande församlingsföreståndare I enlighet härmed fördelade sig Finlands folkmängd uti i församlingen vistande,»närvarande», och utom församlingen vistande,»frånvarande» befolkning på följande sätt: Läsnäolevia Närvarande Présents 0/ /o Kaupungit Städer Villes Maaseutu Landsbygd Communes rurales Koko maa Hela riket Pays entier 0 Poissaolevia Frånvarande Absents 0 Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuonna 0 poissaoleviksi oli ilmoitettu 0 henkeä eli % kirkonkirjoihin merkitystä väestöstä Kaupungeissa oli vastaava suhdeluku silloin ja maaseudulla *% Vuosina, mikä aika tässä on pantava vertailun pohjaksi katsoen poissaolevien määrittelyyn (vrt siv 0), 0 henkeä siirtolaisina on poistunut maasta Vaikkakin siirtolaisista huomattavan suuri osa on palannut kotimaahan, on kuitenkin siirtolaisuus osaltaan tuntuvasti vaikuttanut poissaolevan väestön lisääntymiseen Lisäksi on otettava huomioon, että seurakunnasta poissaolevien, mutta muualla Suomessa oleskelevien henkilöiden luku oli vuoden 0 kymmenvuotistaulustojen mukaan 0, kun vastaava luku kymmenen vuotta aikaisemmin oli Läsnäoleva väestö ei sekään täsmälleen vastaa maan todellista väkilukua Siihen on näet ensiksikin lisättävä ne poissaolevat, jotka kymmenvuotistaulustojen mukaan on ilmoitettu Suomessa oleskeleviksi Näitä oli vuonna 0, kuten edellä on mainittu, kaikkiaan 0 henkeä Koska sitäpaitsi melkoisesta osasta poissaolevia I och för jämförelse må nämnas, att för år 0 såsom frånvarande hade uppgivits 0 personer eller % av hela den kyrkskrivna folkmängden För städerna utgjorde motsvarande relativa tal då, för landsbygden % Åren, vilken tid med beaktande av begreppet»frånvarande» (jfr sid 0) här bör läggas till grund för jämförelsen, lämnade 0 personer landet såsom emigranter Ehuru en avsevärd del av emigranterna återvänt till hemlandet, har likväl emigrationen för sin del kännbart påverkat ökningen av den frånvarande befolkningen Dessutom bör beaktas, att antalet från församlingen frånvarande, men inom Finland vistande personer enligt 0 års decennietabeller var 0, medan motsvarande antal tio år tidigare var Icke heller den närvarande befolkningen motsvarar exakt rikets faktiska folkmängd Främst borde till den adderas sådana frånvarande, som enligt decennietabellerna vistas inom Finland Dessa voro år 0, såsom ovan nämnts, sammanlagt 0 personer Då dessutom för en betydande del av de frånvarande ingen
ei ole ilmoitettu mitään oleskelupaikkaa, on todennäköistä, että lisäyksen tulisi olla jonkin verran suurempi Edellyttäen, että ne poissaolevat, joiden olinpaikasta ei ole tietoa, ryhmittyivät olinpaikan mukaan samalla tavalla kuin muut poissaolevat, saadaan Suomessa oleskelevien poissaolevien kokonaisluvuksi noin 00 Tämän lisäksi olisi otettava huomioon täällä oleskelevat ulkomaalaiset, jotka eivät ole kirkonkirjoihin eivätkä siviilirekisteriin merkittyjä Etsivän keskuspoliisin antamien tietojen mukaan oleskeli Suomessa vuoden 0 päättyessä kaikkiaan ulkomaalaista (vrt siv ) Kun nämä molemmat väestöryhmät lisätään läsnäolevien lukuun, saadaan tulokseksi, että maan todellinen väkiluku todennäköisesti oli noin 0 00 henkeä Koko väestön samoin kuin läsnäolevien ja poissaolevien määrät läänittäin, erottamalla kaupungit ja maaseutu, käyvät selville seuraavasta yhdistelmästä vistelseort uppgivits, är det sannolikt, att ökningen borde vara något större Under förutsättning att de av de frånvarande, vilkas vistelseort icke var känd, i avseende å vistelseorten fördelade sig på samma sätt som de övriga frånvarande, erhålles för inom landet vistande»frånvarande* ett totalantal av c 00 personer Vidare borde i landet vistande utlänningar, som varken äro härstädes kyrkskrivna eller införda i civilregistret, beaktas Enligt detektiva centralpolisens uppgifter vistades i Finland vid utgången av år 0 inalles utlänningar (jfr sid ) Om dessa båda befolkningsgrupper adderas till det uppgivna antalet närvarande, blir resultatet en sannolik faktisk folkmängd av c 0 00 personer för riket i dess helhet Såväl den totala folkmängdens som de närvarandes och frånvarandes fördelning länsvis framgår, särskilt för städer och landsbygd, av följande sammanställning Lääni Län Départements Population présente et absente par départements Kaupungit Städer Villes Poissaolevia Frånvarande Absents Läsnäolevia Närvarande Présents Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs JAhvenanmaa Åland ; Hämeen Tavastehus! Viipurin Viborgs Mikkelin S: t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa j Oulun Uleåborgs YhteensäSumma Total 0 0 0 0 Yhteensä Summa Total 0 Maaseutu Landsbygd Communes rurales Poissaolevia Frånvarande Absents Läsnäolevia Närvarande Présents Yhteensä Sumina Total Kaup ja maas, Städer o landsb Total Läsnäolevioleviteensä Poissa- Yh- Närvarandvarande Total Från- Sumina Présents Absents 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Koko maa Hela riket Pays entier 0 00 0 00 Promilleluvuin / promille En % 0 OOOo OOOo OOOo OOOo OOOo OOOo OOOo OOOo OOOo OOOo 0 0 0 0 OOOo OOOo OOOo OOOo OOOo OOOo OOOo OOOo OOOo OOOo 0 0 0 0 OOOo OOOo OOOo OOOo OOOo OOOo OOOo OOOo OOOo 0000 Kuten ylläolevasta yhdistelmästä näkyy, vaihtelee eri läänien väkiluvun jakaantuminen läsnäolevaan ja poissaolevaan väestöön hyvinkin suuresti Poissaoleva väestö oli suhteellisesti lukuisin niissä lääneissä, joista siirtolaisuus on ollut suurin, t s Vaasan ja Oulun lääneissä ja Ahvenanmaalla, sekä sitä lähinnä Turun-Porin läänissä ja edelleen Viipurin ja Uudenmaan lääneissä Såsom av ovanstående siffror synes, varierar folkmängdens fördelning i närvarande och frånvarande befolkning rätt betydligt för de olika länen Den frånvarande befolkningen var talrikast i de län, där emigrationen varit relativt störst, nämligen i Vasa och Uleåborgs län och på Åland, samt därnäst i Åbo-Björneborgs ävensom Viborgs och Nylands län
Seuraava taulukko osoittaa paitsi maan koko ja läsnäolevan väestön myös erikseen kaupunkien ja maaseudun väestön suhteellista jakaantumista eri läänien osalle Följande tabell utvisar den procentuella fördelningen av landets hela och närvarande befolkning på de olika länen med särskiljande även av städernas och landsbygdens befolkning Lääni Län Départements Répartition relative de la population par départements, en Kaupungit Städer Villen Koko väestö Hela befolkningen Population totale Läsnäoleva väestö Närvarande befolkning Population présente Maaseutu Landsbygd Communes rurales Koko väestö Hela befolkningen Population totale Läsnäoleva väestö Närvarande befolkning Population présente Koko läänit Hela länen Departements Koko väestö Hela befolkningen Population totale Läsnäoleva väestö Närvarande befolkning Population présente Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Häméen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S: t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Yhteensä Summa Total 0 0 000 Väkilukunsa puolesta suurin on Viipurin lääni, jonka jälkeen seuraavat Vaasan, Turun-Porin ja Uudenmaan läänit; pienimmät ovat Mikkelin lääni ja Ahvenanmaan maakunta, joista jälkimmäiseen kuului vain 0 % maan koko väkiluvusta Jos läsnäoleva väestö pannaan vertailun pohjaksi, muuttuu järjestys hieman: Viipurin ja Turun-Porin läänien jälkeen seuraavat Uudenmaan ja Vaasan läänit, joiden suhdeluku on sama, % Kaupunkilaisväestöön nähden on ensi sijalla Uudenmaan lääni, johon kuului lähes /-, tästä väestöstä Lähinnä seurasivat Turun-Porin, Viipurin ja Hämeen läänit Maalaisväestöön nähden sensijaan oli ensi sijalla Viipurin lääni Vaasan ja Turun-Porin läänien seuratessa lähinnä Väkiluvun lisääntyminen eri lääneissä viime vuosikymmeninä käy selville kolmesta seuraavasta taulukosta Ensimmäinen näistä esittää väkiluvun eri ajankohtina ja sen suhteellisen jakaantumisen eri läänien osalle 0 0 0 0 00 o 0 0 000 0 0 000 0 0 0 0 00 o 0 0 0 000 I avseende å folkmängden är Viborgs län det största, varefter följa Vasa, Åbo-Björneborgs och Nylands län; de minsta äro S:t Michels län och landskapet Åland, till vilket sistnämnda hörde endast 0% av landets hela folkmängd Om jämförelsen baseras på den närvarande befolkningen, förändras ordningsföljden i någon mån: efter Viborgs och Åbo-Björneborgs län följa Nylands och Vasa län, vilka hava samma procenttal, % I fråga om stadsbefolkningen intages den främsta platsen av Nylands län, dit nästan / av denna befolkning hörde Därnäst kommo Åbo-Björneborgs, Viborgs och Tavastehus län Med hänsyn till lantbefolkningen stod däremot Viborgs län främst, närmast följt av Vasa och Åbo-Björneborgs län Folkmängdens tillväxt under de senaste årtiondena framgår av nedanstående tre tabeller Den första av dem upptager folkmängden vid de olika tidpunkterna och dess relativa fördelning på de olika länen Répartition de la population par départements 00 Lääni Län Départements 0 0 00 0 00 0! A b S O Uudenmaan Nylands j 0 0 Turun-Porin Åbo-B:borgs i Ahvenanmaa Åland 0 Hämeen Tavastehus j 0 Viipurin Viborgs ' 0 Mikkelin S:t Michels 0 Kuopion Kuopio 0 Vaasan Vasa I 0 Oulun Uleåborgs 0 Yhteensä Summa Total 00 u u i s e sti Abs o 0 00 0 0 0 ' 0 0 0 0 0 0 0 luta tal Chiffres absolus 0 0 0 0 0 0 j 0 0 0! 00 0 0 0 0 0
Lääni - Län Départements 0 0 00 0 0 0 Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S: t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Yhteensä Summa Total 0 0 0 looo Väenlisäyksen absoluuttista ja suhteellista suuruutta taas valaisevat seuraavat yhdistelmät Prosenteissa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 000 looo - I % - 0 0 0 0 000 KM / 0 0 0 0 000 0 0 0 0 000 Den absoluta och relativa folktillväxten åter belyses i följande tabeller Accroissement de la population par départements 00 Lääni Län Départements 00 0-00 000 0-0 0-0 00 Läsnäolevat Närvarande Population présente 00 I 00 Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Yhteensä Summa Total Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S: t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Koko maa Hela riket Pays entier 0 0 00 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 % väkiluvusta kunkin ajanjakson alussa I % av befolkningen vid början av perioden En % de la population 0 0 0 <; 0 0 0 0 0 0 Väestön lisääntyminen ajanjaksona 00 on viimeksi esitetyn taulukon mukaan ollut suurin Uudenmaan läänissä Lähinnä seurasivat Viipurin ja Oulun läänit, kun taas muiden läänien väestönlisäys oli keskimääräistä pienempi Tämä kehitys on pääasiallisesti johtunut suurempiin kaupunkeihin, ennen kaikkea Helsinkiin, sekä myös useihin muihin teollisuus- ja liikennekeskuksiin suuntautuneesta ja mainittuna aikana yhä lisääntyneestä muuttoliikkeestä Ainoastaan Oulun lääniin nähden asian laita on toinen, sillä siellä asiftusmahdollisuudet maaseudulla on siksi runsaat, että maaseutuväestökin useimpina vuosina on muuttoliikkeestä saanut ylijäämää 0 0» Folktillväxten har under perioden 00 enligt den sist meddelade tabellen varit störst i Nylands län Därnäst följde Viborgs och Uleåborgs län, medan däremot folkökningen i de övriga länen understeg medeltalet Denna utveckling har huvudsakligast berott på den flyttningsrörelse, som försiggått till de större städerna, främst till Helsingfors, samt även till många andra industri- och trafikcentra och som under nämnda tid fortgående ökats Endast beträffande Uleåborgs län är förhållandet ett annat, ty där äro kolonisationsmöjligheterna på landsbygden så stora, att flyttningsrörelsen även för lantbefolkningen under de flesta år resulterat i ett överskott
Kaupunkien ja maaseudun väenlisäyksen erilaisuutta valaisee seuraava yhdistelmä, joka osoittaa kunkin läänin väkiluvun absoluuttisen ja suhteellisen jakaantumisen kaupunkien ja maaseudun kesken vuosina 0, 0 ja 0 Olikheterna i folkökningen i städer och på landsbygd belysas i nedanstående sammanställning, vilken för varje län upptager folkmängdens absoluta och relativa fördelning mellan städer och landsbygd åren 0, 0 och 0 Répartition de la population des "départements par villes et communes rurales 00 Lääni Län Département n Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion - Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Koko maa Hela riket Pays entier Kaupungit Städer Villes Absoluuttiset luvut Absoluta tal Chiffres absolus 0 0 00 0 0 0 Maaseutu Landsbygd Comm rur 0 0 0 0 0 0 Kau- Maaseutu pungit i Landsstäder bygd Villes Comm 0 0 0 0 00 Kaupungit Städer Villes 0 0 Maaseutu Landsbygd Comm rur 0 0 0 Samaa kehitystä valaisee myös seuraava taulukko, jossa esitetään itse väenlisäykset, absoluuttisina ja suhteessa ajanjakson alussa olevaan väkilukuun, ajanjaksoilta 00 ja 00 0 Prosenteissa I % En % 0 0 0»gg f» S- 0 S»» 0 0 0 ça» 0 0 0 0 ' Samma utveckling belyses även av följande tabell, vari folkökningen för perioderna 00 och 0 0 uppgives i absoluta tal och i förhållande till folkmängden vid periodens början Accroissement de la population des villes et des communes rurales par départements 00 Lääni Län Départements Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Koko maa Hela riket Pays entier Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Koko maahela riket Pays entier Koko väestö Hela befolkn Pop totale 0 0 0 0 0 Kaupungit Städer Villes 00 Läsnäoleva Närvarande Populat présente Koko väestö Hela befolkn Pop totale 00 Läsnäoleva Närvarande Populat présente Maaseutu Landsbygd Comm rur Koko väestö Hela befolkn Pop totale Absoluuttisesti Absoluta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 Läsnäoleva Närvarande Populat présente Prosenteissa I % En% 0 00 0 0 0 0 0 Koko väestö Hela befolkn Pop totale 00 tal Chiffres absoli 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 f-000] 0 j!! [ i 0 0 Läsnäoleva Närvarande Populat présente 0 0 00 0 0 I I 0
Verrattaessa keskenään kaupunkien ja maaseudun väestön suuruutta eri lääneissä havaitaan, että kaupunkilaisväestön osuus läänin koko väestöstä oli suurin Uudenmaan läänissä, jonka väestöstä runsaasti puolet, %, asui kaupungeissa Lähinnä seurasivat Hämeen ja Turun-Porin läänit, joiden vastaavat suhdeluvut olivat ja Suhteellisesti, ja myös absoluuttisesti, pienin oli kaupunkilaisväestö Mikkelin läänissä ja Ahvenanmaan maakunnassa Jos tarkastetaan kehitystä viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana, käy selville, että kaikissa lääneissä on sekä kaupunkien että maaseudun väkiluku lisääntynyt, paitsi Ahvenanmaan maaseudulla, jonka läsnäoleva väestö on tänä aikana vähentynyt hengellä, ja Mikkelin läänin maaseudulla, jonka läsnäoleva väestö on vähentynyt hengellä Kaikissa lääneissä on kaupunkien väestön suhteellinen lisääntyminen ollut suurempi kuin maaseutuväestön Kaupunkilaisväestön lisääntyminen oli suhteellisesti suurin Viipurin läänissä ja sitä lähinnä Oulun ja Kuopion lääneissä, pienin taas Turun- Porin ja Vaasan lääneissä Maaseudun väestönkasvuun nähden oli Oulun lääni kysymyksessä olevalla vuosikymmenellä, kuten edelliselläkin, huomattavasti edellä muita, ja sitä lähinnä seurasivat Viipurin ja Kuopion läänit Pienin oli tämä lisäys Ahvenanmaan maakunnassa sekä Mikkelin ja Turun-Porin lääneissä Edelläolevasta taulukosta käy edelleen selville, että viime viidenkymmenen vuoden aikana kaupunkien väestö on lisääntynyt % ja maaseutuväestö % Vertailu eri läänien kesken osoittaa, että kaupunkien väestön lisääntyminen oli suurin Uudenmaan ja Viipurin lääneissä, pienin taas Turun-Porin, Oulun ja Vaasan lääneissä Maaseutuväestö kasvoi tänä ajanjaksona suhteellisesti enimmän Oulun ja Viipurin lääneissä, vähimmän Mikkelin läänissä ja Ahvenanmaan maakunnassa Väkiluvun jakaantuminen läänejä pienempien alueiden, kaupunkien ja maalaiskuntien, kesken ja näiden väenlisäys viime vuosikymmenenä käyvät yksityiskohtaisesti selville taululiitteistä, joissa esitetään paitsi kokonaisväkilukua, myös läsnäolevan ja poissaolevan väestön määrät ja erikseen kunkin väenlisäykset vuosilta 0 Yleiskatsauksen antamiseksi Suomen maalaiskuntien suuruudesta esitetään seuraava asetelma, josta näkyy, miten maalaiskunnat läsnäolevan väkilukunsa mukaan ryhmittyivät suuruusluokkiin ) En jämförelse mellan stads- och lantbefolkningens storlek i de olika länen ådagalägger, att stadsbefolkningens andel av hela befolkningen var störst i Nylands län, av vars befolkning drygt hälften, %, bodde i städerna Därnäst följde Tavastehus och Åbo-Björneborgs län, för vilka motsvarande relativa tal voro och» Såväl relativt som absolut taget minst var stadsbefolkningen i S:t Michels län och landskapet Åland Om man granskar utvecklingen under det senaste årtiondet, finner man, att i samtliga län befolkningen ökats, såväl i städerna som på landsbygden, utom på Ålands landsbygd, där den närvarande befolkningen under ifrågavarande tid minskats med personer och på landsbygden i S:t Michels län, vars närvarande befolkning minskats med personer I alla län har den relativa ökningen av städernas befolkning varit större än av landsbygdens Ökningen av stadsbefolkningen var proportionsvis störst i Viborgs län och därnäst i Uleåborgs och Kuopio län, minst åter i Åbo-Björneborgs och Vasa län I avseende å folkökningen på landsbygden stod Uleåborgs län under ifrågavarande decennium likasom under det föregående avsevärt framom de övriga, och följde därnäst Viborgs och Kuopio län Minst var denna ökning i landskapet Åland samt i S:t Michels och Åbo-Björneborgs län Av ovanstående tabell framgår ytterligare, att under de senaste femtio åren städernas befolkning ökats med % och lantbefolkningen med % En jämförelse mellan de olika länen visar, att ökningen av städernas befolkning var störst i Nylands och Viborgs län, minst åter i Åbo-Björneborgs, Uleåborgs och Vasa län Lantbefolkningen ökades under denna period relativt mest i Uleåborgs och Viborgs län, minst i S:t Michels län och i landskapet Åland Folkmängdens fördelning på områden av mindre storlek än länen, d v s stads- och landskommuner, samt folkökningen inom dessa under det senaste årtiondet framgå i detalj ur tabellbilagorna, i vilka förutom den totala folkmängden upptagits även den närvarande och den frånvarande befolkningen samt ökningen inom vardera under åren 0 En översikt av landskommunerna i Finland efter storlek meddelas i följande sammanställning, som visar, huru landskommunerna fördelade sig med den närvarande folkmängden såsom indelningsgrund ) >) Taululiitteissä esiintyy joukko kauppaloita ja kuntia, jotka eivät ole itsenäisiä seurakuntia; ne on tässä luettu asianomaisiin kuntiin kuuluviksi ') I tabellbilagorna äro upptagna ett antal köpingar neli kommuner, som icke äro självständiga församlingar; dessa lia här räknats till vederbörande kimniuner
Les communes rurales classées d'après le nombre de la population présente Lääni Län Dêpartementx Maalaiskuntia, joiden läsnäolevan väestön luku oli: Landskommuner med en närvarande befolkning av: Nombre des comm avec une population présente de:,-ioo o Yhteensä Summa Total Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Koko maa Hela riket Pays entier 0 0 0 0 0 Ylläolevasta taulukosta näkyy, että suunnilleen puolet kaikista maalaiskunnista oli sellaisia, joiden läsnäoleva väkiluku oli 000:n ja 000:n välillä Turun- Porin, Hämeen, Kuopion, Vaasan ja Oulun lääneissä kuului vähintään puolet maalaiskunnista tähän ryhmään, kun sen sijaan Ahvenanmaan melkein kaikki kunnat olivat pienempiä sekä Viipurin ja Mikkelin lääneissä taas kuntien enemmistö oli sitä suurempia Ne kuntaa, joiden läsnäoleva väestö vuonna 0 oli 000 henkeä pienempi, olivat seuraavat: Av ovanstående tabell framgår, att i ungefär hälften av alla landskommuner den närvarande befolkningen utgjorde mellan 000 och 000 personer I Åbo-Björneborgs, Tavastehus, Kuopio, Vasa och Uleåborgs län hörde minst hälften av landskommunerna till denna grupp, medan däremot nästan alla kommuner på Åland voro mindre och tvärtom flertalet kommuner i Viborgs och S:t Michels län större än dessa De kommuner, vilkas närvarande befolkning år 0 understeg 000 personer, voro följande: Uudenmaan läänissä: / Nylands län: Brändö villastad Brändön huvilakaupunki (Kulosaari) Turun-Porin läänissä: / Äbo-Björneborgs län: Velkua Kuusluoto (Kustö) Kakskerta Iniö Merimasku Rusko 0 Lemu Karjala Angelniemi Ahvenanmaalla : Pä Åland: Sottunga Lumparland Vårdö Geta Kökar Kumlinge 0
Hämeen läänissä: I Tavastehus Iän: Aitolahti Viipurin läänissä: / Viborgs Iän: Haapasaari Tytärsaari Seiskari (Seitskär) Suursaari (Högland) Vaasan läänissä: Vasa Iän: Bergö 0 Oulun läänissä: / Uleåborgs län: Utsjoki Väkilukunsa puolesta suurimmat kunnat olivat seuraavat 0, joiden läsnäoleva väestö oli 000 suurempi: De i avseende å folkmängden 0 största kommunerna, vilkas närvarande befolkning översteg 000, voro: Uudenmaan läänissä: / Nylands län: Kuusankoski Borgå lk Porvoon mlk Viipurin läänissä: / Viborgs Iän: Viipurin mlk Viborgs lk Lappee 0 Sortavalan mlk Sordavala lk Kymi (Kymmene) Mikkelin läänissä: / S:t Michels län: Mikkelin mlk :t Michels lk Kuopion läänissä: / Kuopio Iän: Pielisjärvi, Leppävirta Oulun läänissä: I Uleåborgs län: Rovaniemi \ Rovaniemen k:la Rovaniemi kp J Även i fråga om den frånvarande befolkningens nu- meräravveko landskommunerna avsevärt från varan dra Följande, länsvis sammanställda tabell meddelar i detta avseende en översikt ) Myös poissaolevan väestön lukuisuuteen nähden kunnat suuresti eroavat toisistaan Yleiskatsauksen tästä saa seuraavasta läänittäisestä yhdistelmästä ) ') Vrt muist siv ') Jfr anm à sid
Lääni Län Départements Les communes rurales classées daprès le nombre de la population absente 00 Maalaiskuntia, joiden poissaolevan väestön luku oli: Landskommuner med en frånvarande befolkning av: Nombre des comm avec une population absente de: 000 000 000 0 000 00 00 0 000 yli över 000 Yhteensä Summa Total Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs MikkeUn S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Koko maa Hela riket Pays entier i 0 0 Enemmän kuin puolessa kuntia on poissaoleva väestö ilmoitettu enintään 00 hengeksi, mutta toiselta puolen oli sellaista kuntaa, joiden poissaolevan väestön määrä oli 000 suurempi Viimemainituista suurin osa, 0 kuntaa, sijaitsi Vaasan läänissä Vertaamalla vuosien 0 ja 0 väkilukutietoja kunnittain esitetään seuraavassa yhdistelmässä, miten kunnat ryhmittyvät luokkiin koko väestön vähentymisen tai lisääntymisen absoluuttisen suuruuden mukaan 0 g 0 0 I mera än hälften av kommunerna uppgavs den frånvarande befolkningen till högst 00 personer, men å andra sidan fanns det kommuner, vilkas frånvarande befolkning översteg 000 personer Av de sistnämnda var flertalet, 0 kommuner, belägna i Vasa län En jämförelse mellan folkmängdsuppgifterna för åren 0 och 0 gives i följande sammanställning, som angiver huru kommunerna fördelade sig enligt den absoluta minskningen eller ökningen av hela befolkningen Les communes rurales classées daprès Vaccroissement de la population totale 0 Lääni Län Départements Kuntia, joiden väkiluku väheni, henkeä: Kommuner, vilkas folkmängd minskades med: Comm ou la population est diminuée avec: Kuntia, joiden väkiluku lisääntyi, henkeä: Kommuner, vilkas folkmängd ökades med: Comm ou la population est augmentée avec: Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B: borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S: t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Koko maa Hela riket Pays entier ') 0 Kuntien luku on ylläolevan yhdistelmän mukaan pienempi kuin aikaisemmissa kuntataulukoissa johtuen siitä, että viime vuosikymmenen aikana perustetut uudet ') Näistä yksi kunta, jonka kokonaisväkiluku pysyi muuttumattomana 0 0 0 lis 0 0 Att antalet kommuner enligt denna sammanställning är mindre än i de tidigare kommuntabellerna, beror på att det här varit nödvändigt att sammanslå de under ') Därav en kommun, vars totala befolkning var oförändrad
0 kunnat on tässä ollut pakko lukea yhteen alkuperäisen emäkunnan kanssa Edelleen on huomattava, että tässä ei ole voitu erottaa aluejärjestelyn aiheuttamia väkiluvunmuutoksia tavallisesta väestöliikkeestä Useat kaikkein suurimmista lisäyksistä ja vähennyksistä ovatkin pääasiallisesti johtuneet juuri aluesiirroista Kuten edellä olevasta taulukosta näkyy, on 0 kunnassa väkiluku vähentynyt, useassa niistä melkoisessa määrässä kunnassa on väkiluku lisääntynyt vähän, 000 henkeä, 0:ssa melkoisen paljon, 0 000 henkeä, ja sitäpaitsi kunnassa vieläkin enemmän Oikeampi käsitys väenlisäyksestä saataisiin tietenkin, jos tarkastettaisiin suhteellista väenlisäystä, mutta myös absoluuttiset luvut antavat asiasta yleiskäsityksen Suurin oli väenlisäys yleensä Viipurin ja Oulun läänin kunnissa, minkä ohella kaikissa lääneissä, paitsi Ahvenanmaalla, oli joitakin kuntia, joiden väenlisäys oli huomattavan suuri Eri kuntiin nähden väestön lisäykset ja vähennykset käyvät selville I taululiitteestä Maamme kaupungit ovat, ulkomaiden oloihin verrattuna, pieniä Tämä näkyy myös allaolevasta taulukosta, joka osoittaa, miten kaupunkimme läänittäin ryhmittyivät läsnäolevan väestön luvun mukaan senaste årtionde grundade nya kommunerna med vederbörande moderkommuner Beaktas bör ock, att här icke varit möjligt att särskilja av områdesregleringar förorsakade folkmängdsförändringar från den vanliga befolkningsrörelsen Flere av de allra starkaste förändringarna i bägge riktningarna ha i själva verket förorsakats just av sådana regleringar Såsom av ovanstående tabell framgår, har i 0 kommuner en minskning av folkmängden ägt rum, i många av dem en betydlig sådan I kommuner har en mindre folkökning, intill 00 personer, förekommit, i 0 en betydlig sådan, av 0 000 personer, och i kommuner slutligen en ännu starkare ökning En korrektare uppfattning om folkökningen framginge naturligtvis ur en granskning av den relativa folkökningen, men även de absoluta talen ge dock en allmän föreställning i antytt avseende Starkast var folkökningen i kommunerna i Viborgs och Uleåborgs län, varförutom i alla län, med undantag för Åland, funnos en del kommuner, där folkökningen var påfallande stark Beträffande de enskilda kommunerna framgår ökningen eller minskningen av befolkningen av tabellbilagan I Landets städer äro små jämförda med förhållandena i utlandet Detta framgår även av nedanstående tabell, i vilken städerna länsvis grupperats efter storleken av deras närvarande befolkning Les villes classées d'après le nombre de la population présente Lääni Län Départements Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio ' Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Koko maa Hela riket Pays entier j 000 ; 00 000 Kaupunkeja, joissa läsnäolevan väestön luku oli: Städer med en närvarande befolkning av: Villes arec une population présente de: 00 000 0 00 0 000 0 00 0 000 0 00 0 000 0 00 Yhteensä kaupunkeja Summa städer Total des! ville» Pienimmät kaupunkimme ovat Naantali ja Uusikaarlepyy, joista edellisen läsnäoleva väkiluku oli vain 0 ja jälkimmäisen henkeä, suurimmat taas Helsinki, asukasta, Turku, asukasta, Tampere, asukasta ja Viipuri, asukasta Eri suuruusluokkien merkitystä valaisee seuraava taulukko, joka osoittaa, kuinka paljon läsnäolevaa väestöä kuului kuhunkin suuruusluokkaan De minsta städerna voro Nåden dal och Nykarleby, med en närvarande befolkning av endast resp 0 och personer, de största åter Helsingfors med invånare, Åbo med, Tammerfors med och Viborg med invånare De olika storlekskategoriernas betydelse belyses i följande översikt, som visar, huru stor närvarande befolkning som belöpte sig på varje kategori
Répartition de la population présente des villes par groupes d'après le nombre de leurs habitants -000 00000 00-000 000000 0 00 0 000 0 00 0 000 0 00 Väkiluku Folkmängd Population Prosentti Procent En % 0 0 0 0 0 0 0 Kaupunkilaisväestöstä tuli henkeä eli % edellä mainittujen neljän suurimman kaupungin osalle Jos esikaupungitkin otettaisiin huomioon, kasvaisi näiden suurimpien kaupunkien väestöllinen merkitys vieläkin suuremmaksi, kuin se ylläolevan taulukon mukaan on Väenlisäys vuosikymmenenä 0 oli absoluuttisesti tietenkin suurin suurimmissa kaupungeissa, ollen Helsingissä, Viipurissa, Turussa S, Tampereella, Kotkassa, Kuopiossa jne Kaupungit joutuvat kuitenkin aivan toiseen järjestykseen, jos väenlisäys ilmaistaan prosentteina vuoden 0 väkiluvusta Ensi sijalle tulee tällöin Viipuri, jonka väkiluku suurelta osalta aluesiirtojen johdosta on lisääntynyt %, ja seuraavina järjestyksessä olivat Kajaani %, Lahti 0 %, Kotka %, Hanko % ja Kemi o % Vastakohtana näille kaupungeille, jotka viime aikoina ovat osoittaneet suurinta elinvoimaa ja kehityskykyä, ovat ne viisi kaupunkia, joiden väkiluku osoittaa absoluuttista taantumista vuodesta 0 vuoteen 0 Nämä olivat Uusikaupunki, Kristiinankaupunki, Uusikaarlepyy, Naantali ja Loviisa Suurin oli absoluuttinen väestönväheneminen Uudessakaupungissa, 0 henkeä, suurin suh- Av stadsbefolkningen föll personer eller % på de ovannämnda fyra största städernas andel Om även förstäderna beaktades, skulle de största städernas betydelse vad folkmängden beträffar framstå som ännu större än enligt ovanstående tabell Den absoluta folkökningen under decenniet 0 var givetvis starkast i de största städerna och uppgick i Helsingfors till, i Viborg till, i Åbo till, i Tammerfors till, i Kotka till, i Kuopio till personer o s v Om folkökningen angives i procent av 0 års folkmängd, komma städerna dock i en alldeles annan ordning Första rummet intages i så fall av Viborg, vars befolkning till en stor del på grund av områdesregleringar ökats med % Därnäst i ordningen kommo Kajana med %, Lahti med 0 %, Kotka med %, Hangö med % och Kemi med o% En kontrast till dessa städer, vilka under den senaste tiden visat den största livskraften och utvecklingsförmågan, bilda de fem städer, vilkas folkmängd absolut taget visar en tillbakagång från år 0 till år 0 Dessa voro Nystad, Kristinestad, Nykarleby, Nådendal och Lovisa Den största absoluta minskningen ägde rum i Nystad med 0 personer, den största relativa minskningen åter i Nådendal med o% Kymmenvuotistaulustojen ilmaisema väkiluku verrattuna laskettuun sekä henkikirjoitettuun väkilukuun Kymmenvuotistaulustojen ja siviilirekisterin antamia tietoja maan ja sen eri osien väkiluvusta voidaan tarkistaa eräiden muista lähteistä saatujen, väkilukua koskevien lukujen avulla Ensiksikin lasketaan vuosittain Tilastollisessa päätoimistossa eri alueiden väkiluku lisäämällä (tai vähentämällä) luonnollinen väestönmuutos ja muuttoliikkeen tulos edellisen vuoden väkilukuun Täten saatu n s laskettu väkiluku perustuu siis samoihin lähteisiin, seurakuntien kirkonkirjoihin ja siviilirekistcriin, kuin kymmen vuotistaulustotkin, joten Folkmängden enligt decennietabellerna, jämförd med den beräknade och den mantalsskrivna folkmängden De i decennietabellerna och civilregistret meddelade uppgifterna angående folkmängden i landet och dess olika delar kunna kontrolleras med tillhjälp av en del ur andra källor erhållna siffror rörande folkmängden Först och främst beräknas årligen å Statistiska centralbyrån folkmängden för de olika områdena genom att till folkmängden för föregående år addera (resp subtrahera från densamma) resultatet av de naturliga folkmängdsförändringarna och flyttningsrörelsen Den sålunda erhållna s k beräknade folkmängden är följakt-
odottaisi niiden välillä melkein täydellistä yhtäpitävyyttä Toiseksi kootaan henkikirjoituksissa tilastoa eri paikkakuntien väkiluvusta; koska tällöin on noudatettava toisia määräyksiä kuin kirkonkirjojen pitämisestä on säädetty, täytyy näiden lähteiden luonnostaan jossain määrin poiketa toisistaan Kolmanneksi tarjoavat suurimmissa kaupungeissa suoritetun todellisen väestölaskennan tulokset vertailumahdollisuuksia, mutta koska nämä väestölaskennat ilmaisevat paikkakunnan todellisen väkiluvun katsomatta siihen, mikä laskettujen henkilöiden oikeudellinen kuuluvaisuus paikkakuntaan on, ja koska kaupunkien seurakuntien kirkonkirjoissa olevat eivät aina asu laskenta-alueella, ei voida odottaa aivan läheistä yhtäpitäväisyyttä näiden väkilukujen välillä!) Taululiitteessä I on jokaisesta kaupunki- ja maalaiskunnasta esitetty toiselta puolen laskettu väkiluku, toiselta puolen henkikirjojen mukainen väkiluku ja sitäpaitsi vertailu jälkimmäisen ja kymmen vuo tistaulustoissa ilmoitetun koko ja läsnäolevan väkiluvun välillä Vaikka n* s lasketun väkiluvun ja kymmenvuotistaulustojen ilmaiseman väkiluvun, samoihin lähteisiin perustuvina, periaatteessa pitäisi käydä yhteen, on käytännössä niiden välillä aina ollut jonkin verran eroavaisuutta Tätä valaisevat seuraavat lukusarjat, jotka ilmaisevat, paljonko kymmenvuotistaulustojen väkiluku oli suurempi () tai pienempi () kuin laskettu väkiluku: ligen baserad på samma källor som decennietabellerna, nämligen på församlingarnas kyrkböcker och civilregistret, varför man kunde vänta sig en nästan fullständig överensstämmelse mellan dem Vidare insamlas vid mantalsskrivningen statistik angående folkmängden å varje ort; då de stadganden, som därvid skola tilllämpas, avvika från stadgandena angående kyrkobokföringen, är det givet, att dessa källor i någon mån skola avvika från varandra Slutligen erbjuda resultaten av den i de största städerna verkställda faktiska folkräkningen möjlighet till jämförelser, men enär dessa folkräkningar hänföra sig till ortens faktiska folkmängd utan avseende å de räknade personernas legala samhörighet med orten och då de i stadsförsamlingarna kyrkskrivna personerna icke alltid äro bosatta inom räkningsområdet, är någon synnerlig överensstämmelse mellan dessa folkmängdsuppgifter icke heller att motse ) I tabellbilagan I ingår för varje stads- och landskommun å ena sidan den beräknade, å andra sidan den mantalsskrivna folkmängden samt dessutom en jämförelse mellan den senare och den i decennietabellerna uppgivna såväl totala som närvarande folkmängden Ehuru den s k beräknade folkmängden och folkmängden enligt decennietabellerna, såsom bägge grundade på samma källor, principiellt sett borde överensstämma, ha de i praktiken alltid i någon mån avvikit från varandra Detta belyses av nedanstående sifferserier, vilka visa, huru mycket den i decennietabellerna uppgivna folkmängden översteg () eller understeg () den beräknade folkmängden: Différence entre la population selon les t'ùh-vxt dé^nniuz et la population calculée Mlesp Naisp Koko maa Kaupungit Hela riket Städer S m [S / Total Villes 0 0 0-0 0 0 00 -f 0 0 0 : 0 0 0 0 00 Eroavaisuudet johtuvat suurimmaksi osaksi kirkollisen väestökirjanpidon puutteellisuuksista Tällaisista puutteellisuuksista huomautettakoon ensiksikin, että ne syntymä- ja kuolemanilmoitukset, jotka saapuvat seurakunnille myöhästyneinä, esim siirtolaisista, sen jälkeen kuin päättyneen vuoden väestöliikettä koskeva tilastotaulusto jo on täytetty, eivät sisälly vuosittaiseen väestönmuutostilastoon, mutta vaikuttavat kuitenkin väkilukuun ja kymmenvuotistaulustoihin Toiselta puolen yleensä vuosikymmenen päättyessä kirkonkirjoista poistetaan, varsinkin maalaisseurakunnissa, tuntemattomiin Maaseutu Landsbygd Comm rurales 0 S Olikheterna bero till största delen på bristfälligheter i det kyrkliga systemet att bokföra befolkningen Såsom en sådan brist må först nämnas, att de uppgifter om födelser och dödsfall, som försenade inflyta till församlingarna, t ex från emigranter, efter det den statistiska tabellen rörande befolkningsrörelsen under året redan ifyllts, icke ingå i den årliga statistiken över folkmängdsförändringarna, men likväl inverka på folkmängden och decennietabellerna Å andra sidan avföras allmänt vid utgången av ett årtionde ur kyrkböckerna, i synnerhet i landsförsamlingarna, försvunna överåriga, i de flesta ') Vrt V T VI: Väestölaskenta marraskuun p») Jfr F O S VI: Folkräkningen den november 0
hävinneet yli-ikäiset, useimmiten ainakin 00 vuotta täyttäneet henkilöt, vaikka heistä ei olisi saapunut kuolemanilmoitusta Kummassakin tapauksessa voidaan siis kymmenvuotistaulustojen ilmaisemaa väkilukua pitää oikeampana Niinkuin edellä olevasta taulukosta käy selville, on kymmenvuotistaulustojen ilmaisema väkiluku, vuotta 0 huomioon ottamatta, säännöllisesti ollut laskettua väkilukua suurempi Vuonna 0 tämä eroavaisuus oli koko maahan nähden henkeä eli / 00, kaupunkien väestöön nähden 00 henkeä eli / 00 ja maaseudun väestöön nähden henkeä elilo / oo väkiluvusta Eri lääneihin ja niiden kaupunkeihin ja maaseutuun nähden eroavaisuudet näkyvät seuraavasta taulukosta fall åtminstone de som fyllt 00 år, även om meddelande angående deras död icke inlupit I bägge fallen kan således den i decennietabellerna uppgivna folkmängden anses vara riktigare Såsom av ovanstående tabell framgår, har den i decennietabellerna upptagna folkmängden, utom år 0, regelbundet varit större än den beräknade folkmängden År 0 var denna avvikelse för hela landet personer eller / 00, för stadsbefolkningen 00 personer eller / 00 och för lantbefolkningen personer eller lo /oo av folkmängden För de enskilda länen samt deras städer och landsbygd framgå avvikelserna av följande tabell Comparaison de la population calculée et celle des tableaux décennaux au décembre 0 Lääni Län Départements Miesp S m Laskettu väkiluku Beräknad folkmängd Population calculée Naisp M sp B k L d s Koko väkiluku 0-vuotistaulustojen mukaan Total folkmängd enligt decennietabellerna Population totale d'après les tableaux décennaux Miesp S m Naisp M sp B k L d s Jälkimmäinen suurempi ( ) tai pienempi () kuin edellinen Den senare folkmängden större () mindre () än den förra Différence ou Miesp Naisp M sp B k L d s Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland ' Hämeen Tavastehus [ Viipurin Viborgs I Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Yhteensä Summa Total 0 0 0 0 0 0 0 0 Kaupungit Städer Villes 0 00 00 0 0-0 0 0 0 0 0 00 0 0 00 Maaseutu Landsbygd Comm rurales Uudenmaan Nvlands 0! 0 Turun-Porin Åbo-B:borgs 0 00 0 0 Ahvenanmaa Åland 0 00 0 0 0 Hämeen Tavastehus O O 0 Viipurin Viborgs 0 0 ' 0 Mikkelin S:t Michels 0 00 Kuopion Kuopio 0!, Vaasan Vasa 0 0 ( hilun Uleåborgs : 0 0! Yhteensä Summa Total 00 0 0 0 00 0 K a u p u n g i t j a m a a s e u t u S t ä d e r o c h l a n d s b y g d Villes et communes rurales Uudenmaan Nylands 0 0 0 0 0 0 Turun-Porin Åbo-B:borgs 0 0 0 0 Ahvenanmaa Åland 0 0 0 Hämeen Tavastehus 0 0 0, Viipurin Viborgs 0 0 0 00 Mikkelin S:t Michels! 0 0 0 0 0 0 0 0 0, 0 0 Kuopion Kuopio i 0 0 0 00 ' Vaasan Vasa I 00 0 ] Oulun Uleåborgs! 0 0 0 0 Yhteensä Summa Total]! 0 0 00 0 0
Seuraava yhdistelmä valaisee lasketun ja kymmenvuotistaulustojen ilmaiseman väkiluvun välisen erotuksen jakaantumista eri ikäluokille Ikäluokat Ålder Age 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 Yhteensä Summa Total Comparaison de la population calculée et celle des tableaux décennaux par classes des âges Laskettu j väkiluku I Beräknad folkmängd i j Populat calculée Miespuoliset Mankön Sexe masculin 0 0 0 0 Nedanstående sammanställning belyser, huru skillnaden mellan den beräknade och denidecennietabellerra uppgivna befolkningen fördelade sig på olika åldersklasser Kymmenv notistaulust mukaan Enl decennietabellerna Populat d'après len tabl décenn, 0 J - 0 0! - 0 0 Erotus Skillnad Biffer 0 0 00 0 0 0 Naispuoliset Kyinnkön Sexe féminin Laskettu väkiluku Beräknad folkmängd Populat calculée 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kymmenvuotistaulust mukaan Enl deeennietnbellerna Populat, d'après les tabl décenn 0 0-00! --!--! - ;-- ' H- Erotus Skillnad Viffer 00 0 0 0 0 0 Laskettu väkiluku Beräknad folkmängd Populat calculée Molemmat sukupuolet Bägge könen L d n 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 Kymmenvuotistaulust mukaan Enl decennietabellerna Populat d'après les tabl décenn 0 0-0!, 0! 0' j! ns; 0 ) 0»» 00»; M ««i tt 0 Erotus Skillnad Differ i! l! 0 ;> 0 00 0» Kuten ylläolevasta taulukosta näkyy, oli kymmenvuotistaulustojen ilmaisema väkiluku alimmissa ikäluokissa suurempi kuin väestönmuutostietojen nojalla laskettu, mutta -vuotiaista alkaen on suhde päinvastainen Syynä eroavaisuuteen ovat, kuten edellä on huomautettu, myöhästyneet ilmoitukset, ja selvää on, että syntymäilmoitusten myöhästymisen takia laskettu väkiluku alimmissa ikäluokissa tulee liian pieneksi, kun se taas niihin ikäluokkiin nähden, joihin kuuluvia henkilöitä on poistunut maasta, kuolemantapausten ilmoittamisen myöhästymisen takia jää liian suureksi Kaikkein ylimpiin ikäluokkiin nähden erotus, katsoen niihin kuuluvien henkilöiden harvalukuisuuteen, on hyvin suuri Osittain tämä on todistuksena siitä, että tiedot ') Sitäpaitsi mies ja naista, joiden ikä on tuntematon ) Sitäpaitsi miestä ja naista, joiden ikä on tuntematon Såsom av ovanstående siffror framgår, var den i decennietabellerna uppgivna folkmängden för de lägsta åldersklasserna större än den på grund av uppgifterna om folkmängdsförändringarna beräknade, men för klasserna från och med år uppåt var förhållandet omvänt Då orsaken till olikheten, såsom ovan framhållits, ligger i uppgifternas försening, är det klart, att den beräknade folkmängden i de lägsta åldersklasserna till följd av försenade uppgifter angående en del födelser blir alltför liten, varemot den i de åldersklasser, till vilka de personer, som lämnat landet, företrädesvis höra, blir alltför stor genom att uppgifterna om en del dödsfall försenas För de allra högsta åldersklasserna är skillnaden mycket stor i betraktande av de till dom ') Dessutom man och kvinnor, vilkas ålder är okänd -) Dessutom män och kvinnor, vilkas ålder är okänd
vanhimpien henkilöiden luvusta yleensä ovat epätarkemmat kuin nuoriin nähden, osittain se on suoranaisena seurauksena 0 vuotta täyttäneitä henkilöitä koskevista poistoista (vrt edellä siv ) Henkikirjojen tiedot väkiluvusta poikkeavat, kuten edellä on huomautettu, jossain määrin kirkonkirjojen ilmaisemista väkilukutiedoista Näiden kahden lähteen nojalla saatujen väkilukutietojen eroavaisuus on viime aikoina ollut sellainen, että kirkonkirjojen ilmaisema väkiluku on ollut henkikirjoitettua väkilukua suurempi seuraavasti: hörande individernas fåtalighet Dels bevisar detta, att uppgifterna om antalet åldringar i allmänhet äro mindre noggranna än angående de yngre, dels är det en direkt följd av uteslutningarna av en del personer som fyllt 0 år (jfr ovan, sid ) De i mantalslängderna ingående uppgifterna om folkmängden avvika, såsom tidigare påpekats, i någon mån från de ur kyrkböckerna hämtade folkmängdsuppgifterna Olikheten mellan de ur dessa bägge källor härstammande uppgifterna har under den senaste tiden bestått i att folkmängden enligt kyrkböckerna på nedan angivet sätt varit större än enligt mantalslängderna: Différence entre la population inscrite sur les registres ecclésiastiques et celle des listes d'impôt personnel Tr, Maaseutu _ Kaupungit Landsbygd Koko maa htfcder Communes T Hela rlk et Villes rumien ^a^s entier 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 Ylläolevista lukusarjoista näkyy, että eroavaisuus vielä muutama vuosikymmen sitten oli verraten pieni, mutta että se sittemmin on suuresti lisääntynyt, ollen vuonna 0 % koko kirkonkirjoitetusta väkiluvusta Kaupunkeihin nähden vastaava suhdeluku oli, maaseutuun nähden melkoista pienempi eli % Nämä suhdeluvut osoittavat selvästi, miten paljon epäluotettavammat kaupunkien väkilukua koskevat tiedot yleensä ovat verrattuina maaseutua koskeviin lukuihin Kymmenvuotistaulustoissa ilmoitetun läsnäolevan väestön lukumäärä oli vuosina 0, 0 ja 0 seuraavissa määrin suurempi () tai pienempi () kuin henkikirjojen ilmaisema väkiluku Av ovanstående sifferserier synes, att differensen ännu för några årtionden sedan var jämförelsevis ringa, men att den sedermera starkt ökats, så att den år 0 uppgick till % av hela den kyrkskrivna folkmängden För städerna var motsvarande procenttal, för landsbygden åter betydligt lägre eller % Dessa relativa tal utvisa tydligt, huru mycket mindre tillförlitliga uppgifterna angående städernas än landsbygdens befolkning äro Den i decennietabellerna uppgivna närvarande befolkningen översteg (-f- ) eller understeg () åren 0, 0 och 0 den mantalsskrivna folkmängden med följande antal personer Différence entre la population présente et celle des listes d'impôt personnel Kaupungit Städer Villes 0 L 0 -J- 0 f- Maaseutu Landsbygd Communes rurales - - 0 Koko maa Hela riket Pays entier Minkälaiset tässä esitetyt suhteet olivat vuonna 0 eri lääneissä sekä näiden kaupunkilais- ja maalaisväestön keskuudessa, sitä valaisee seuraava taulukko Huru dessa förhållanden år 0 gestaltade sig i de olika länen samt bland stads- och lantbefolkningen i dessa, belyses följande tabell
Comparaison de la population selon les tableaux décennaux et les listes d'impôt personnel Lääni Län Departementti Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Yhteensä Summa Total Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Yhteensä Summa Total Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B: borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S: t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Koko maa Hela riket Pays entier Koko väestö suurempi () tai pienempi () kuin henkikirjoihin merkitty väkiluku Totala befolkningen större () eller mindre () än den mantalsskrivna Différence entre la population totale el celle des listes d'impôt personnel Miesp S m 0 0 0 00 0 0 0 0 0 00 0 Naisp 00 0 0 M sp B k L d s Läsnäoleva väestö suurempi ( ) tai pienempi () kuin henkikirjoihin merkitty väkiluku Närvarande befolkningen större ( f ) eller mindre () än den mantalsskrivna Différence entre la population présente et celle des listen d'impôt personnel Miesp S m Kaupungit Städer 00 0 0 0 Naisp Maaseutu Landsbygd Communes rurales 0 0 ; 0 : i 00 t ; 0 0 00 0 0 0 ' 0 0 0 0 : Kaupungit ja maaseutu Städer och Villes et communes rurales 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 ; M sp B k L d s l'mes 0 0 0 0 0 0 0 0 landsbygd 0 0 0 Eri lääneihin nähden voidaan edellä esitetyn taulukon nojalla todeta, että kirkonkirjoihin merkitty koko väestö oli henkikirjoitettua väestöä suurempi kaikkialla, paitsi Ahvenanmaan maakunnan ja Mikkelin ja Oulun läänien kaupungeissa sekä Uudenmaan läänin maaseudulla Kymmenvuotistaulustojen mukainen läsnäoleva väestö oli niinikään henkikirjoitettua väestöä suurempi kaikkien muiden läänien kaupungeissa, paitsi Ahvenanmaan maakunnan, Mikkelin ja Oulun läänien, mutta maaseudulla henkikirjoitettu väestö päinvastoin oli läsnäolevaa väestöä suurempi kaikkialla, paitsi Viipurin, Mikkelin, Kuopion ja Oulun lääneissä Poikkeuksellisen suuri, henkeä oli henkikirjoitetun väestön enemmyys Vaasan läänin maaseudulla Eri kuntiin näh- Vad de olika länen angår, kan med stöd av den ovan meddelade tabellen konstateras, att den totala kyrkskrivna folkmängden översteg den mantalsskrivna befolkningen överallt utom i städerna på Åland, i S:t Michels och Uleåborgs län samt på landsbygden i Nylands län Den närvarande befolkningen enligt decennietabellerna var likaså större än den mantalsskrivna befolkningen i städerna i alla län utom landskapet Åland, S:t Michels och Uleåborgs län, men på landsbygden översteg den mantalsskrivna befolkningen tvärtom den närvarande befolkningen allestädes utom i Viborgs, S:t Michels, Kuopio och Uleåborgs län Exceptionellt stort, personer, var överskottet av den mantalsskrivna befolkningen på landsbygden i Vasa
den kirkonkirjoihin ja henkikirjoihin perustuvien väkilukujen väliset eroavaisuudet käyvät selville I taululiitteestä Ne eroavaisuudet, jotka käyvät ilmi ylläolevasta,taulukosta samoin kuin edellä esitetyistä vertailuista, johtuvat pääasiallisesti siitä, että säännökset, jotka määrittelevät, ketkä henkilöt on merkittävä kirkonkirjoihin ja henkikirjoihin, eivät ole yhdenmukaiset Kirkonkirjat käsittävät yksinomaan seurakuntien jäsenet, katsomatta siihen, asuvatko he seurakunnassaan vaiko sen ulkopuolella Sekä maaseudun että varsinkin kaupunkiseurakuntien kirkonkirjoihin sisältyy tästä syystä paljon sellaisia henkilöitä, jotka jo kauan ovat olleet seurakunnasta poissa, samoin myös henkilöitä, jotka aikoja sitten ovat kuolleet, kuten 0 vuotta täyttäneitä vanhuksia koskevasta kiertokyselystä kävi selville Henkikirjoihin sitä vastoin merkitään kunnittain ne maan kansalaiset, joilla niissä on asuntonsa ja kotinsa Kun henkilöt, jotka eivät ole ottaneet muuttokirjaa toiseen seurakuntaan ja joiden kuolemasta tarkkaa tietoa ei ole saapunut, edelleen ovat kirkonkirjoihin merkittyinä, poistetaan sitä vastoin henkikirjoista ne, jotka on katsottava kuntaan kuulumattomiksi Vaikkakin henkikirjat tässä suhteessa antavat oikeamman kuvan väestön todellisesta luvusta kuin kirkonkirjat, on toiselta puolen otettava huomioon, että niiden tietojen vaillinaisuus, jotka henkikirjoittajalle annetaan, ja vaikeus tarkastaa niitä, varsinkin mikäli ne koskevat irtainta väestöä, suuressa määrin vaikuttavat haitallisesti henkikirjoituksen tulosten luotettavuuteen Tämä koskee erityisesti suurempia kaupunkeja, mutta tuntuvassa määrin myös maalaiskuntia, etenkin niitä, joista siirtolaisuus on suuri Iän Olikheterna i folkmängdsuppgifterna för de enskilda kommunerna enligt kyrkböckerna och mantalslängderna framgå av tabellbilagan I De skiljaktigheter, som framgå av ovanstående tabell såväl som av de ovan företagna jämförelserna, bero i huvudsak på att de stadganden, som föreskriva, vilka personer som skola upptagas i kyrkböcker och mantalslängder, icke äro ensartade Kyrkböckerna omfatta uteslutande församlingarnas medlemmar utan avseende å huruvida de bo inom eller utom församlingen Såväl lands- som isynnerhet stadsförsamlingarnas kyrkböcker innehålla på denna grund många sådana personer, som redan länge varit borta från församlingen, likasom personer, som långa tider varit döda, såsom en rundfråga beträffande åldringarna över 0 år utvisade I mantalslängderna införas däremot för Varje kommun de finska medborgare, som där ha sitt bo ochsin hemvist Medan de personer, som icke uttagit flyttningsbetyg till annan församling eller angående vilkas död säker uppgift icke inlupit, fortfarande kvarstå i kyrkböckerna, avföras däremot ur mantalslängderna alla, som böra anses icke höra till kommunen Ehuru mantalslängderna i detta avseende ge en riktigare bild av befolkningens faktiska numerär än kyrkböckerna, bör å andra sidan beaktas, att ofullständigheten i de uppgifter, som avgivas samt svårigheten att kontrollera dem, särskilt i den mån de gälla den lösa befolkningen, synnerligen menligt inverka på tillförlitligheten av mantalsskrivningens resultat Detta gäller främst de större städerna men i avsevärd grad även landskommunerna, isynnerhet dem, från vilka emigrationen är stark Väentiheys Folktätheten Kun verrataan väkilukua pinta-alaan maata, saadaan koko maan keskimääräiseksi väentiheydeksi: läsnäolevan väestön s ja koko väestön 0 henkeä neliökilometriä kohden Jos vastaava lasku tehdään yksinomaan maaseudun väestön ja pinta-alan pohjalla, saadaan luvut o ja Nämä ovat tietenkin keskimääriäjotka ovat syntyneet hyvinkin erilaisista tekijöistä Tätä valaisee osaltaan seuraava eri läänien väentiheyttä esittävä yhdistelmä Vid en jämförelse mellan folkmängden och landarealen erhålles för Finland i dess helhet en medelfolktäthet av personer av den närvarande och 0 personer av den totala befolkningen per kvadratkilometer Verkställes beräkningen uteslutande på grund av landsbygdens folkmängd och areal, erhållas talen o och Dessa medeltal äro givetvis ett resultat av sinsemellan starkt divergerande faktorer Detta sakförhållande belyses i sin mån i följande översikt av folktätheten i de olika länen
Habitants par kilomètre carré de la terre Lääni Län Département* Koko lääni Hela länet Département entier Läsnäoleva väestö Närvarande befolkning Population présente Koko väestö Hela befolkningen Population totale Maaseutu Landsbygd Campagne Läsnäoleva väestö Närvarande befolkning Population présente Koko väestö Hela befolkningen Population totale Asukkaita maakm^iä kohdeninvånare per km land Habitants par km' de terre Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Koko maa Hela riket Pays entier 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Jos koko läänien väentiheyttä tarkastetaan, poikkeaa Uudenmaan lääni huomattavasti kaikista muista Sen suuri väentiheys johtuu kuitenkin pääasiallisesti Helsingin suuresta väestöstä, joka yksin koroittaa tämän läänin väentiheyden runsaasti kaksinkertaiseksi maaseudun väentiheyteen verrattuna Muissa lääneissä on kaupunkilaisväestö siksi vähäistä, että koko läänin ja sen maaseudun väentiheyden välillä ei ole erikoisen suurta eroa Maaseudun läsnäolevan väestön tiheyteen nähden voidaan läänit ryhmittää eri luokkiin Suurin oli väentiheys Uudenmaan, Turun-Porin ja Hämeen lääneissä; lähellä näitä seurasivat vielä Viipurin lääni ja Ahvenanmaan maakunta, joten koko eteläinen osa maata on tiheämmin asuttua kuin yksikään pohjoisempi lääni Näistä ovat tiheimmin asiitut Vaasan ja Mikkelin läänit sekä sitten Kuopion lääni, joka sekin on tiheämmin asuttu kuin koko maa keskimäärin Muista aivan poikkeusasemassa on Oulun lääni, jonka läsnäolevan väestön tiheys oli vain i asukasta neliökilometrillä Tarkemman kuvan asutuksen tiheydestä saa I taululiitteestä, jossa kunkin kunnan sekä läsnäolevan että koko väestön tiheys on esitetty Yleiskäsityksen kunnittaisesta väentiheydestä saa seuraavalla sivulla olevasta taulukosta, jossa kunkin läänin maalaiskunnat on ryhmitetty luokkiin läsnäolevan väestön tiheyden mukaan Useimmat kunnat kuuluivat luokkiin 0i:n ja 0:n välillä, mutta myös alempiin ja ylempiin tiheysluokkiin kuului melkoinen määrä kuntia Harvimmin asutut maalaiskunnat tavataan Oulun, Vaasan, Kuopion ja Viipurin, tiheimmin asutut taas Uudenmaan, Turun- Porin, Hämeen ja Viipurin lääneistä Vähemmän kuin henkeä neliökilometrillä ei ollut ainoassakaan Uudenmaan, Turun-Porin, Hämeen eikä Mikkelin läänin kun- En blick på folktäthetssiffrorna för länen i deras helhet visar, att Nylands län i detta avseende starkt avviker från alla de övriga Dess höga folktäthet beror likväl i huvudsak på den stora folkmängden i Helsingfors, vilken ensam för sig höjer folktätheten för länet till drygt det dubbla i jämförelse med motsvarande tal för landsbygden I de övriga länen är stadsbefolkningen så obetydlig, att folktätheten för hela länet och för dess landsbygd icke i högre grad skilja sig från varandra Med avseende å den närvarande lantbefolkningens täthet kunna länen indelas i grupper Störst var folktätheten i Nylands, Åbo-Björneborgs och Tavastehus län; nära efter dem följde vidare Viborgs län och landskapet Åland, vadan alltså hela den sydligaste delen av landet är tätare befolkad än något av de nordligare länen Tätast befolkade av dessa äro Vasa och S:t Michels län samt därnäst Kuopio län, vilket även det är tätare befolkat än hela landet i medeltal Ett undantag från de övriga bildar Uleåborgs län, vari folktätheten för den närvarande befolkningen utgjorde endast invånare per kvadratkilometer Noggrannare uppgifter om bosättningens täthet erhållas ur tabellbilagan I, i vilken såväl den närvarande som hela befolkningens täthet är meddelad för varje kommun En allmän uppfattning om folktätheten i landskommunerna giver tabellen på följande sida, där kommunerna länsvis grupperats efter graden av den närvarande befolkningens täthet Flertalet kommuner föll på kategorierna mellan KU och 00, men även till de lägre och högre täthetskategorierna hörde ett betydligt antal kommuner De glesast bebodda landskommunerna anträffas i Uleåborgs, Vasa, Kuopio och Viborgs, de tätast bebodda åter i Nylands, Åbo-Björneborgs, Tavastehus och Viborgs län Mindre än personer per kvadratkilometer fanns icke i någon kommun i Nylands, Åbo-Björne-
Lääni Län Départements Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Koko maa Hela riket Pays entier 0 Läsnäoleva väestö maakm :iä kohden Närvarande befolkning per km land Population présente par km de terre li co M T Ci 0 nassa eikä Ahvenanmaalla, kun tällaisia kuntia oli Kuopion ja Viipurin lääneissä kummassakin ja Vaasan läänissä Oulun läänissä oli eli melkein puolet kunnista näin harvaan asuttuja Jotta maaseudun väentiheydestä saataisiin selvempi kuva, esitetään tässä vielä kustakin läänistä ne maalaiskuntaa, joiden läsnäolevan väestön tiheys oli suurin, sekä samoin ne kuntaa, joiden väentiheys oli pienin 0 0; ï 0 0!! 0 iiiii 0 0! borgs, Tavastehus och S:t Michels län eller på Åland, medan antalet så glest bebodda kommuner i såväl Kuopio som Viborgs län var, i Vasa län och i Uleåborgs län icke mindre än eller nästan hälften av kommunerna i länet För att ge en klarare uppfattning om folktätheten å landsbygden må här ännu för varje län anföras de kommuner, i vilka den närvarande befolkningen hade att uppvisa den högsta, och de kommuner, där den företedde den lägsta folktätheten Uudenmaan läänissä: / Nylands län: Oulunkylä Åggelby Brandö villastad Brändön huvilakaupunki (Kulosaari) 00 Kuusankoski 0 Huopalahti Hoplaks ) Haagan k:la Haga kp J ' Lohja-Lojo I Lohjan k:la Lojo kp j Mäntsälä Snappertuna i Tenala Tenhola Bromarv (jämte Hangö lf) Bromarv (ynnä Hangon msk) Jaala Turun-Porin läänissä: I Åbo-Björneborgs län: Salon k:la Salo kp Kaarina (S:t Karins) Rantamäki (S:t Marie) Ulvila (Ulfsby) 0 Kiikoinen o Kullaa 0 Siikainen 0 Yläne 0 Karvia Parkano o
0 Ahvenanmaalla: På Åland: Saltvik Finström Sottunga Jomala Lemland Hammarland 0 Kumlinge 0 Eckerö Geta Vårdö, Hämeen läänissä: / Tavastehus län: Säynätsalo Pohjois-Pirkkala (Norr-Birkala) Riihimäen k:la Riihimäki kp i Mänttä Forssan k:la Forssa kp Kuhmalahti loo Koskenpää i Kuhmoinen Kuorevesi Kuru Viipurin läänissä: / Viborgs Iän: Seiskari (Seitskär) 0 Terijoki Lavansaari 0 Kymi (Kymmene) Tytärsaari 0 Suomenniemi Soanlahti i Suistamo e Suojärvi Korpiselkä Mikkelin läänissä: / S:t Michels län: Enonkoski Jäppilä o Punkaharju Mikkelin mlk S:t Michels lk Hirvensalmi Mäntyharju Heinolan mlk Heinola lk s Puumala s Heinävesi Leivonmäki «Kuopion läänissä: / Kuopio Iän: Juankoski 00 Pielisensuu Värtsilä
Pyhäselkä ' Muuruvesi Nurmeksen k:la Nurmes kp Nurmes J Sonkajärvi Pielisjärvi Rautavaara Ilomantsi Vaasan läänissä: / Vasa Iän: Seinäjoki Jurva Jyväskylän mlk Jyväskylä lk Ylihärmä Larsmo Luoto Multia 0 Kivijärvi Kinnula Perho Lestijärvi Oulun läänissä: / Uleäborgs Iän: Oulunsalo Kemin mlk Kemi lk Oulujoki Nivala Haukipudas Sodankylä Pelkosenniemi > 0 Savukoski j Petsamo 0 Enontekiö 0 Inari 0 Utsjoki 0 Tiheään asutuista kunnista sijaitsee suuri osa kau- Åv de tätt befolkade landskommunerna äro åtskilliga punkien läheisyydessä, usean alueella on jonkin kau- belägna i grannskapet av städer, och flere ha på sitt pungin esikaupunkeja tai sen ympäristöön syntyneitä område förstäder till större städer eller i närheten av huvilayhdyskuntia Toisten alueella taas on suuria sådana uppvuxna villasamhällen På andras områden teollisuuslaitoksia tai liikennekeskuksia Erikoisase- åter befinna sig stora industriella inrättningar eller massa ovat Viipurin läänin tiheään asutut saaristo- trafikcentra En undantagsställning intaga de tätt kunnat Harvaan asutut kunnat sijaitsevat sensijaan befolkade kommunerna på utöarna i Viborgs län yleisesti syrjäseuduilla, kaukana kaupungeista, usein De glest bebodda kommunerna äro däremot i regel myös suuremmista kulkureiteistä belägna avsides, på långt avstånd ifrån städer och ofta även från större kommunikationsleder Kielisuhteet Tietoja puhekielestä on kymmen vuo tistaulustoissa annettu vain läsnäolevaan väestöön nähden, osaksi siksi, että poissaolevien puhekieltä koskeva tilasto olisi melkoisen epävarma, osaksi siitä syystä, että eri paikkakuntien todelliset kielisuhteet täten saadaan valaistuksi Språkförhållandena Uppgifter om talspråket ha i decennietabellerna meddelats endast för den närvarande befolkningen, dels emedan statistiken angående de frånvarandes språk i Varje fall skulle blivit skäligen osäker, dels därför att de faktiska språkförhållandena å olika orter på detta
luotettavammin, kuin jos kysymyksessä olevia tietoja olisi koottu koko kirkonkirjoihin merkitystä väestöstä Kymmenvuotistaulustojen ja siviilirekisterin henkilökorttien mukaan maamme väestön ryhmitys puhekielen mukaan oli vuoden 0 päättyessä seuraava sätt blivit bättre belysta än om ifrågavarande uppgifter hade äskats för hela den kyrkskrivna befolkningen Enligt decennietabellerna och civilregistrets personkort fördelade sig vid utgången av år 0 landets befolkning på följande sätt enligt talspråk Kaupungit Maaseutu Koko maa Städer Landsbygd Hela riket Kieli Språk Langue Villes Comtn rurales Pays entier Absol /oo Absol %o Absol %o Suomen Finska Finnois 0 0 0 Ruotsin Svenska Suédois 0 0 Venäjän Ryska Russe li Saksan Tyska Allemand 0 i Lapin Lapska Lapon 0 Oo Viron Estniska Esthonien 0 [Oo ] Oi Muu kieli Annat språk Autre langu e 0 0 0 Yhteensä Summa Total 000o 000 o 0 000 o Miespuolinen ja naispuolinen väestö erikseen jakaantui puhekielen mukaan seuraavalla tavalla: Motsvarande fördelning särskilt för den manliga och den kvinnliga befolkningen var följande: Miespuoliset Mankön Kieli Språk Lanyue Sexe masculin Absol x %o Suomen Finska Finnois 0 Ruotsin Svenska Suédois Venäjän Ryska Russe Saksan Tyska Allemand Lapin Lapska Lapon 0 Viron Estniska Esthonien 0 [00] Muu kieli Annat språk Autre langue 0 Yhteensä Summa Total 0 loooo Naispuoliset Kvinnkön Sexe féminin Absol 0 00 0 0/ /oo IO li Oo Oi 0 OOOo Kuten näistä lukusarjoista ilmenee, on muita kuin suomea ja ruotsia puhuvia henkilöitä vain aivan vähäinen määrä Maan todelliseen väestöön sisältyy kuitenkin, kuten aikaisemmin on huomautettu, jokunen määrä ulkomaalaisia, joten vieraskielisten todellinen luku on melkoista suurempi kuin kirkonkirjoihin merkitty vieraskielinen väestö ) Muita kuin suomen- ja ruotsinkieltä sekä lapinkieltä puhuvia oli, kuten luonnollista onkin, sekä suhteellisesti että absoluuttisestikin tuntuvasti enemmän kaupungeissa kuin maaseudulla Kotimaisiin kieliryhmiin nähden on pantava merkille, että ruotsinkieliset naispuolisessa väestössä ovat suhteellisesti lukuisammat kuin miespuolisessa Suomenkielisessä väestössä tuli näet 000 miespuolista kohden 0 naispuolista, mutta ruotsinkielisessä väestössä sitä vastoin Tämä eroavaisuus johtuu suureksi osaksi siitä tunnetusta tosiasiasta, että siirto- ') Vrt edempänä (siv Uti dessa översikter äro upptagna endast ett obetydligt antal personer, som icke höra till de finsk- eller svensktalande I landets faktiska folkmängd ingår dock, såsom tidigare framhållits, ett antal utlänningar, varför det faktiska antalet till främmande språkgrupper hörande personer är avsevärt större än antalet kyrkskrivna personer med främmande talspråk i ) Andra än finsk- och svensktalande samt lapsktalande funnos, såsom naturligt är, såväl absolut som relativt sett till betydligt större antal i städerna än å landsbygden Vad de inhemska språkgrupperna vidkommer, är att märka att de svensktalande, relativt sett, äro talrikare inom den kvinnliga befolkningen än inom den manliga På (J00 mankön belöpte sig nämligen inom den finskspråkiga befolkningen 0, men inom den svenskspråkiga kvinnkön Denna olikhet beror till stor del på det kända sakförhållandet, att emigrationen, l ) Jfr nedan,»id
laisuus, joka etupäässä vähentää miehistä väestöä, on suurempi ruotsin- kuin suomenkielisen väestön keskuudessa som i främsta rummet decimerar det manliga elementet, är starkare bland den svensktalande än bland den finsktalande befolkningen Kielisuhteiden viimeaikaista kehitystä valaisevat seuraavat lukusarjat: Huru språkförhållandena under den senaste tiden utvecklat sig, belyses av följande siffror: Kieli - Språk - Langue 0 SuomenFinska Finnois Ruotsin Svenska Suédois Venäjän Ryska Russe Saksan Tyska Allemand 0 Lapin Lapska Lapon Muu kieli Annat språk Autre langue 0 Kieli tuntematon Okänt språk Langue inconnue Yhteensä Summa Total 00 0 0 0 0 00 00 0 0 >) _ 00») 0 0 0 00 0 ') 0 0 Vuosien 0, 0 ja 0 tiedot kohdistuvat, kuten on huomautettu, läsnäolevaan väestöön, kun sen sijaan edellisten vuosien tiedot koskevat koko väestöä Tämän johdosta tiedot eivät ole täysin verrannollisia; varsinkaan ei kehitys vuodesta 00 vuoteen 0 esiinny aivan täsmällisenä Kun ne, joiden puhekieli oli tuntematon, jätetään huomioon ottamatta, olivat eri kieliryhmät maan koko väestöstä promilleluvuin seuraavansuuruiset: För åren 0,0 och 0 hänföra sig uppgifterna, såsom tidigare påpekats, till den närvarande befolkningen, medan uppgifterna för de föregående åren gälla hela befolkningen Siffrorna äro därför sinsemellan icke fullt jämförbara; särskilt belyses icke utvecklingen från år 00 till år 0 fullt korrekt De enskilda språkgruppernas styrka i förhållande till hela befolkningen vid nämnda tidpunkter framgår, med frånseende av personer med obekant språk, av följande promilletal: Kieli Språk Langue 0 Suomen Finska Finnois Ruotsin Svenska Suédois Venäjän Ryska Russe o Saksan Tyska Allemand 0 Lapin Lapska Lapon 0 Muu kieli Annat språk Autre langue 0 Yhteensä Summa Total 000 o 0 00 0 0 0 0 0 0 0» 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Oo 0 loooo 0000 loooo 0000 OOOo Viime vuosikymmenenä kehitys on, kuten ylläolevasta taulukosta näkyy, jatkunut samansuuntaisena kuin edellisinäkin vuosikymmeninä: suomenkielisten suhteellinen luku kasvaa säännöllisesti, kun sitä vastoin ruotsinkielisten luku osoittaa suhteellista taantumista Absoluuttisesti on ruotsinkielistenkin luku kyllä kasvanut vuosikymmenenä 0, mutta ainoastaan hengeuä Yleiskäsityksen eri läänien sekä näiden kaupunki- ja maalaisväestön kielisuhteista saa seuraavasta taulukosta Läsnäoleva väestö Under det senaste årtiondet har utvecklingen, såsom av ovanstående översikt framgår, fortgått i samma riktning som under de föregående årtiondena: det relativa antalet finsktalande stiger alltjämt, medan motsvarande antal svensktalande sjunker Absolut sett har dock antalet svensktalande ökats under decenniet 0, men endast med personer En generell uppfattning om språkförhållandena i de olika länen samt dessas städer och landsbygd erhållcs ur följande tabell ') Närvarande befolkning
Nombre des habitants dans chaque groupe linguistique L ä & n i L ä n Départements Suomenkieli Finska Finnois Ruotsinkieli Svenska Suédois Venäjänkieli Hyska Russe Saksankieli Tyska Allemand Muu kieli övriga språk Autres Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Yhteensä Summa Total Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs ; Yhteensä Summa Total Uudenmaan Nylands Turun-Porin Abo-Bj örneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Koko maa Hela riket Pays entier 0 0 Kaupungit Städer Villes 0 0 0 0 0 Maaseutu Landsbygd Communes rurales - 0 0 0 00 0 0 0 K a u p u n g i t j a m a a s e u t u S t ä d e r o c h l a n d s b y g d Villes et communes rurales 0 0 00 00 0 0 0 0 0 0 0 Kunkin läänin väestön suhteellinen jakaantuminen puhekielen mukaan samaan aikaan näkyy promilleina seuraavasta taulukosta Befolkningens i varje län relativa fördelning efter talspråk vid samma tid framgår, uttryckt i promilletal, av följande tabell Nombre relative des habitants dans chaque groupe linguistique, en l 00 - : Lääni r Län Départements Suomenkieli Finska Finnois Ruotsinkieli Svenska Suédois Venäjänkieli Hyska Russe Saksankieli Tyska Allemand Muu kieli övriga språk Autres Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Koko maa Hela riket Pays entier 0 0 0 0 0 [00] 0 [OOöj [00] 0 0 0 0 0 [00] [00] 0 [00] " 0 0 0 0 [Oöll [000] 0 -
Ellei oteta huomioon aivan pieniä kielivähemmistöjä, voidaan Hämeen, Viipurin, Mikkelin, Kuopion ja Oulun läänejä pitää yksikielisinä Näiden läänien kaupungeissa on tosin jonkin verran ruotsinkielisiä, enimmän Viipurissa ( ), Tampereella (), Kotkassa (), Oulussa () ja Kuopiossa (), ja muitakin kieliä puhuvia, Viipurin läänin maaseudulla joku määrä ruotsinkielisiä, enimmän Pyhtäällä ( 0) ja Kymissä () sekä edelleen eräissä kunnissa, varsinkin Kyyrölässä (0), Mu olaassa (), Uudellakirkolla (), Sortavalan maalaiskunnassa (0), Terijoella (J ) ja Kivennavalla (00) venäjänkielistä väestöä, mutta nämä vähemmistöt ovat verraten pieniä läänin suomenkielisen pääväestön rinnalla Myös Ahvenanmaan maakunnassa ja Turun- Porin läänissä suurin kieliryhmä, edellisessä ruotsinkieliset, jälkimmäisessä suomenkieliset, käsitti enemmän kuin /io väestöstä Turun-Porin läänissä oli ruotsinkielisiä 0 / 00, Ahvenanmaalla taas suomenkielisiä vain % 0 väestöstä Toisin on laita Uudenmaan ja Vaasan läänien, edellisessä oli suomenkielisiä runsaasti /, ruotsinkielisiä vajaa /s väestöstä, jälkimmäisessä oli suomenkielisiä runsaasti /, ruotsinkielisiä vajaa / väestöstä Kielisuhteiden kehitystä läänittäin siltä 0 vuoden ajalta, jolta tietoja on saatavissa, valaisee maamme molempiin pääkieliin nähden seuraava taulukko Därest icke alldeles små språkliga minoriteter beaktas, kunna Tavastehus, Viborgs, S:t Michels, Kuopio och Uleåborgs län betraktas såsom enspråkiga I städerna i dessa län finnas visserligen i någon mån svensktalande, främst i Viborg ( ), Tammerfors (), Kotka (), Uleåborg () och Kuopio (), och även personer, som tala andra språk, på landsbygden i Viborgs län ett antal svensktalande, främst i Pyttis ( 0) och Kymmene () samt likaså rysk bosättning i en del kommuner, i synnerhet i Kyyrölä ( 0), Muola (), Uusikirkko (), Sordavala landskommun (0), Terijoki () och Kivennapa (C0), mendessa minoriteter äro jämförelsevis små i bredd, med länets finskspråkiga huvudbefolkning Även i landskapet Åland och Åbo-Björneborgs län omfattade den största språkgruppen, i det förra fallet den svensktalande, i det senare den finsktalande, mera än /io a v befolkningen I Åbo-Björneborgs län utgjorde de svensktalande 0% 0, på Åland åter de finsktalande endast / 00 av befolkningen Annorlunda var förhållandet i Nylands och Vasa län; i det förra uppgick antalet finsktalande till drygt / och svensktalande till knappt /, i det senare antalet finsktalande till diygt /i och svensktalande till knappt / i av befolkningen En översikt av språkförhållandenas utveckling lärsvis under de 0 år, för vilka uppgifter föreligga, lämnar vad landets båda huvudspråk beträffar följande tabell Nombre des habitants parlant les langues nationales S00 Lääni Lfin Départements 0 0 00 0 ') 0 0 Uudenmaan - Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun - Uleåborgs Koko maa Hela riket Pays entier Kaupungit Städer Villes Maaseutu Landsbygd Connu, rurales Uudenmaan - - Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa * Oulun Uleåborgs Koko maa Hela riket Pays entier Kaupungit Städer Villes Maaseutu Landsbygd Coin DI rurales ') Läsnäoleva väestö Suomenkielisiä Finsktalande Finnois 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 00 00 0 0 00 0 0 i 0 Ruotsin kielisi ä Sv ensktalande Suédois 0 ' 0 00 0 0 00 0 0 00! 0 0 0 0 00 ' 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 J ) Närvnrunde befolkning
Kuten näistä lukusarjoista näkyy, on suomenkielinen väestö kaikissa lääneissä kasvanut jokaisen vuosikymmenen kuluessa; ainoana poikkeuksena on Ahvenanmaa vuosina 00 Ruotsinkielisten luku on sensijaan vähentynyt vuosikymmenestä toiseen vuodesta 0 alkaen Mikkelin, Kuopion ja Oulun lääneissä sekä vuodesta 00 alkaen myös Turun-Porin, Hämeen ja Vaasan lääneissä sekä Ahvenanmaan maakunnassa Tätä valaisee edelleen seuraava taulukko, joka osoittaa, paljonko suomenkielinen ja ruotsinkielinen väestö on lisääntynyt toiselta puolen vuosikymmenenä 0 0, toiselta puolen viisikymmenvuotisajanjaksona 00 Av dessa sifferserier framgår, att den finsktalande befolkningen i samtliga län ökats för varje årtionde; det enda undantaget bildar Åland under åren 00 Antalet svensktalande har däremot minskats för vart årtionde, sedan år 0 i S:t Michels, Kuopio och Uleåborgs län samt sedan år 00 även i Åbo-Björneborgs, Tavastehus och Vasa län samt i landskapet Åland Detta förhållande belyses ytterligare i följande tabell, som visar, i vilken grad den finskspråkiga och den svenskspråkiga befolkningen ökats å ena sidan under decenniet 00, å andra sidan under femtioårsperioden 00 Accroissement () ou diminution () des groupes parlant les langues nationales Lääni Län Département* Absoluuttiset luvut Absoluta tal Nombres absolus Suomenkielisiä Finsktalande Finnoix 00 Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Suomenkielisiä Finsktalande Finnois 00 Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois 00 Suomenkielisiä Finsktalande Finnois Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois 0/ / o Suomenkielisiä Finsktalande Finnois 00 Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun - Uleåborgs Koko maa Hela riket Pays entier Kaupungit - Städer - Villes Maaseutu Landsbygd Cornin, rurales 0 00 0 0 0 0 0 0 -- 0 0 fi 0-0 0 0 0 0» 00 0 0 Suomenkielisen väestön lisäykset useimpiin lääneihin nähden ovat melkein samat kuin aikaisemmin esitetyt väestön yleiset lisäysluvut Ruotsinkielinen väestö sen sijaan lisääntyi viime vuosikymmenen kuluessa vain Uudenmaan ja Viipurin lääneissä Uudenmaan läänissä tämä lisäys tuli pääasiallisesti Helsingin osalle, jonka ruotsinkielinen väestönaines kasvoi mainittuna aikana henkeä Kun kielilain säännösten perusteella kunnat jaetaan yksi- ja kaksikielisiin, on seuraavassa yhdistelmässä esitetty tämän jaoituksen tulos kaupunkeihin nähden ökningen av den finskspråkiga befolkningen är för de flesta av länen nästan densamma som den tidigare meddelade ökningen av hela befolkningen Den svenskspråkiga befolkningen däremot ökades under senaste decennium endast i Nylands och Viborgs län I Nylands län gällde denna ökning huvudsakligen Helsingfors, vars svenskspråkiga befolkningselement under nämnda tid ökades med personer Då kommunerna enligt stadgandena i språklagen indelas i en- och tvåspråkiga kommuner, har i följande sammanställning angivits resultatet av en sådan gruppering beträffande städerna
Lääni Län Département» Suomenkieliset kaupungit Finskspråkiga städer Villes finnoises Luku Antal Nombre Suomenkielisiä Finsktalande Finnois Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Ruotsinkieliset kaupungit Svenskspråkiga städer Villes suédoises Luku Antal Nombre Suomenkielisiä Finsktalande Finnois Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Kaksikieliset kaupungit Tvåspråkiga städer Villes bilingues Luku Antal Nombre Suomenkielisiä Finsktalande Finnois Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Uudenmaan Nylands T urun-porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Vaasan Vasa Muut övriga Autres Yhteensä Summa Total 0 0 0 0 0 Kaksikielisiä olivat suurimmat kaupungit Helsinki ja Turku sekä sitäpaitsi Hanko, Tammisaari, Porvoo, Loviisa, Vaasa, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Pietarsaari ja Kokkola Ruotsinkielisiä olivat vain Maarianhamina ja Uusikaarlepyy; kaikissa muissa ruotsinkielisiä oli vaille 0%, paitsi Naantalissa i% Vastaava jaoitus maaseutuun nähden oli seuraava Tvåspråkiga voro de största städerna Helsingfors och Åbo samt därutöver Hangö, Ekenäs, Borgå, Lovisa, Vasa, Kaskö, Kristinestad, Jakobstad och Gamlakarleby Svenskspråkiga voro endast Mariehamn och Nykarleby; i alla andra städer understeg antalet svensktalande 0%, utom i Nådendal, där det var i % Beträffande landsbygden var indelningen följande Lääni Län Départements Suomenkieliset kunnat Finskspräkiga landskommuner Communes finnoises Luku Antal Nombre Suomenkielisiä Finsktalande Finnois Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Ruotsinkieliset kunnat Svenskspråkiga landskommuner Communes suédoises Luku Antal Nombre Suomenkielisiä Finsktalande Finnois Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Kaksikieliset kunnat Tvåspråkiga landskommuner Communes bilingues Luku Antal Nombre Suomenkielisiä Finsktalande Finnois Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Viipurin Viborgs Vaasan Vasa Muut Övriga Autres Yhteensä Summa Total 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 i 0 0 0 Maalaiskunnista oli suurin osa puhtaasti suomenkielisiä, oli ruotsinkielistä ja vain oli kaksikielistä Neljässä, nim Hämeen, Mikkelin, Kuopion ja Oulun, läänissä kaikki kunnat olivat suomenkielisiä, Ahvenanmaalla taas kaikki ruotsinkielisiä; Viipurin läänissä oli kaksikielinen kunta, Pyhtää, muiden ollessa suomenkielisiä Sitä vastoin Uudenmaan, Turun-Porin ja Vaasan lääneissä oli kaikkia kolmea lajia kuntia Suomenkielisestä maalaisväestöstä asui valtava enemmistö, ï' %, puhtaasti suomenkielisissä kunnissa, % asui kaksikielisissä kunnissa ja vain 0% vähemmistöinä ruotsinkielisellä alueella Aivan toisin jakaantui ruotsinkielinen väestö Siitä asui o % kaksikielisellä alueella, ; *-i % vähemmistöinä suomenkielisissä kunnissa ja 0 % puhtaasti ruotsinkielisissä kunnissa Av landskommunerna voro de flesta rent finskspråkiga, svenskspråkiga och endast tvåspråkiga fyra av länen, nämligen i Tavastehus, S:t Michels, Kuopio och Uleåborgs län, voro samtliga kommuner finskspråkiga, på Åland åter alla kommuner svenskspråkiga; i Viborgs län fanns tvåspråkig kommun, Pyttis medan alla de övriga voro finskspråkiga Uti Nylands, Åbo-Björneborgs och Vasa län funnos däremot alla tre slagen av kommuner Av den finskspråkiga lantbefolkningen bodde en kompakt majoritet, e%, i rent finskspråkiga kommuner, % i tvåspråkiga kommuner och endast 0 % såsom minoritet på svenskspråkigt område Alldeles annorlunda fördelade sig den svenskspråkiga befolkningen, i det att av densamma % bodde på tvåspråkigt område, % såsom minoritet i finskspråkiga kommuner och 0% i rent svenskspråkiga kommuner
Jos koko maan väestö rj T hmitetään vastaavalla tavalla, saadaan seuraava jaoitus Suomenkielisestä väestöstä asui 0 % suomenkielisellä alueella, % kaksikielisellä ja vain 0 % ruotsinkielisellä, kun taas ruotsinkielisistä vain runsas kolmasosa, %, asui puhtaasti ruotsinkielisellä alueella enemmistön, %, asuessa kaksikielisissä kunnissa ja %:n suomenkielisissä kunnissa Suomenkieliset olivat voimakkaampana kieliaineksena kaupungissa, joissa asui ( %) suomen- ja ( %) ruotsinkielistä; enemmistöltään ruotsinkielinen oli väestö kaupungissa, joissa asui (%) suomen- ja 0 (%) ruotsinkielistä Maalaiskunnista oli sellaisia, joissa suomenkielisillä oli enemmistö, ja näissä asui ( i %) suomenja 0 (0 %) ruotsinkielistä, sekä sellaista, joilla oli ruotsinkielinen enemmistö; viimemainittujen väestöstä oli 0 ( %) suomen- ja ( %) ruotsinkielisiä Kuten näistä samoin kuin äsken esitetyistä prosenttiluvuista ilmenee, ovat suomenkieliset vähemmistöt ruotsinkielisillä alueilla paljon tuntuvammat kuin ruotsinkieliset vähemmistöt suomenkielisissä kunnissa Tiedot kunkin kaupungin ja maalaiskunnan läsnäolevan väestön jakaantumisesta puhekielen mukaan sisältyvät I taululiitteeseen Om hela landets befolkning fördelas på motsvarande sätt, erhålles följande gruppering Av den finskspråkiga befolkningen bodde 0 % på finskspråkigt, % på tvåspråkigt och blott 0 % på svenskspråkigt område, medan åter av den svenskspråkiga befolkningen endast en dryg tredjedel, %, bodde på rent svenskspråkigt område samt flertalet, utgörande %, i tvåspråkiga och % i finskspråkiga kommuner De finsktalande utgjorde det starkare språkelementet i städer med (%) finsk- och ( %) svensktalande invånare; svensk majoritet åter hade befolkningen i städer, i vilka bodde ( %) finsk- och 0 (%) svensktalande Bland landskommunerna funnos, som hade finskspråkig majoritet, och i dessa bodde ( i %) finskoch 0 (0%) svensktalande; landskommuner åter hade svenskspråkig majoritet samt beboddes av 0 (%) finsk- och (%) svensktalande Såsom av dessa och de tidigare anförda procenttalen synes, äro de finskspråkiga minoriteterna i svenskspråkiga kommuner mycket mer betydande än de svenskspråkiga i finskspråkiga kommuner Uppgifter angående den närvarande befolkningens fördelning efter talspråk i varje stad och landskommun meddelas i tabellbilagan I Ulkomaiden kansalaiset Suomessa Edellä on jo huomautettu, että Suomessa asuvat ulkomaalaiset eivät yleensä sisälly väestötilastoon Täydennykseksi maan omaa väestöä koskevaan tilastoon esitetään seuraavassa lyhyt katsaus myös maassa asuviin ulkomaiden kansalaisiin ) Tilasto maassamme asuvista ulkomaiden kansalaisista perustuu poliisiviranomaisten ja nimismiesten luetteloihin niistä ulkomaalaisista, jotka ovat saaneet asianmukaisen luvan oleskeluunsa maassa maaherralta tai poliisiviranomaiselta Ulkomaalaisia, jotka ainoastaan tilapäisesti oleskelevat maassa matkaviisumin nojalla, ei ole otettu huomioon tässä tilastossa Maassa asuvia ulkomaalaisia oli vuoden 0 päättyessä kaikkiaan Kansalaisuuden mukaan he jakaantuivat seuraavasti: Utländska medborgare i Finland Tidigare har redan framhållits, att de i Finland bosatta utlänningarna icke i allmänhet ingå i befolkningsstatistiken Såsom en komplettering till statistiken över landets egna befolkning framlägges i det följande en kort översikt även över de i landet bosatta utländska medborgarna ) Statistiken över i landet bosatta utländska medborgare bygger på polismyndigheternas och länsmännens förteckningar över de utlänningar, som för sin vistelse i landet erhållit vederbörligt tillstånd av landshövding eller polismyndighet Utlänningar, vilka endast tillfälligtvis vistas i landet med stöd av inresevisum, ha icke beaktats i denna statistik Antalet i landet bosatta utlänningar var vid utgången av år 0 sammanlagt Enligt nationalitet fördelade de sig på följande sätt: >) Vrt Tilastokatsauksia n:o 0 v ') Jfr Statistiska översikter n:o 0 ar 0
Sujets étrangers LukuAntal Maa Land Pays Nombre % Venäjä, ent Ryssland, f d Russie, anciens sujets Venäläisiä Ryssar Russes Itäkarjalaisia östkarelare Carêliens Inkeriläisiä lngermanländare Ingriens Neuvosto-Venäjä Rådsryssland U S S R Ruotsi Sverige Suède Saksa Tyskland Allemagne Viro Estland Esthonie 0 Tanska Danmark Danemark 0 o Norja Norge Norvège 0 Brittein val tak Brittiska riket Empire britannique Puola Polen Pologne Sveitsi Schweiz Suisse 0 Yhdysvallat Förenta staterna États-Unis lo Italia Italien Italie lo Latvia Lettland Lettonie lo Alankomaat Nederländerna Pays-Bas 0 Itävalta Österrike Autriche 0 Liettua Litauen Lithuanie 0 Tshekkoslovakia Tjeckoslovakien Tchécoslovaquie 0 0 Ranska Frankrike France 0 0 Muut övriga Autres 0 0 Yhteensä Sumina Total looo Verrattomasti suurimman ulkomaalaisryhmän muodostivat Venäjän pakolaiset eli siirtolaiset Heitä oli vähän yli puolet kaikista ulkomaalaisista Toisella sijalla oli Ruotsi, henkeä, sen jälkeen Saksa, henkeä ja sitten seuraavat Viro, Tanska ja Norja, vastaavien lukujen ollessa 0, 0 ja 0 henkeä Näiden maiden kansalaisia oli yhteensä yli Ys kaikista ulkomaalaisista Eri läänien sekä näiden kaupunkien ja maaseudun osalle ulkomaalaiset asuinpaikkansa mukaan jakaantuivat seuraavalla tavalla: Den ojämförligt största gruppen av utlänningarna bildade flyktingarna eller emigranterna från Ryssland Deras andel uppgick till något över hälften av samtliga utlänningar I andra rummet kom Sverige med personer och Tyskland med personer, därefter Estland, Danmark och Norge med resp 0, 0 och 0 personer Dessa länders medborgare representera över / av samtliga utlänningar Utlänningarna fördelade sig enligt bosättningsort på följande sätt mellan de olika länen samt städerna och landsbygden inom dessa 0 Lääni Län Départements Sujets étrangers par départements Kaupungit Städer Villes Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Koko maa Hela landet Pays entier Maaseutu Landsbygd Comm rurales 0 0 Yhteensä Summa Total 0 0 0 00
0 Ulkomaalaisten asuinpaikkaan nähden olivat erikoisasemassa Uudenmaan ja Viipurin läänit Tasan / kaikista ulkomaalaisista asui nimittäin näissä lääneissä Uudenmaan läänissä asuvista ulkomaalaisista asui luonnollisesti suurin osa Helsingissä, missä heitä oli 0 henkeä Suurimman ryhmän, 0 henkeä, muodostivat ruotsalaiset Senjälkeen seurasivat entiset Venäjän kansalaiset, lukumäärältään, joista oli kansallisuudeltaan venäläisiä, itäkarj alaisia ja 0 inkeriläisiä Neuvosto-Venäjän kansalaisia oli 0, saksalaisia taas Muista maista, joiden kansalaiset olivat lukuisasti edustettuina Helsingissä, mainittakoon Viro (0 henkeä), Tanska ( henkeä) ja Englanti ( henkeä) Viipurin läänissä oli sitävastoin Venäjän siirtolaisten ja pakolaisten osuus suurin 00:stä mainitussa läänissä asuvasta ulkomaalaisesta kuului tähän ryhmään 0, joista 0 oli kansallisuudeltaan venäläisiä, inkeriläisiä ja itäkarjalaisia Muista oli virolaisia, Neuvosto-Venäjän kansalaisia 0 ja saksalaisia Yksistään Viipurin kaupungissa asui ulkomaalaista Muista Viipurin läänin paikkakunnista, joilla ulkomaalaisia oli erittäin runsaasti, mainittakoon: Terijoki ( ulkomaalaista), Kivennapa (), Uusikirkko () ja Suojärvi ( ulkomaalaista) Kaikissa muissa lääneissä ulkomaalaisten luku oli suhteellisen pieni Enimmän huomiota herättävät lukuisat itäkarj alaiset pakolaiset Oulun ja Kuopion lääneissä, joissa heitä oli vastaavasti ja 0 I avseende å utlänningarnas bosättningsort intogo Nylands och Viborgs län en särställning Jämnt / a v samtliga utlänningar bodde i dessa län Av de i Nylands län bosatta utlänningarna bodde naturligtvis största delen i - Helsingfors, där deras antal var 0 personer Den största gruppen, 0 personer, bildade svenskarna Därpå följde f d ryska medborgare, till antalet, av dem av rysk nationalitet, östkarelare och 0 ingermanländare Antalet rådsryska medborgare var 0, antalet tyskar åter Av övriga länder, vilkas medborgare voro talrikt representerade i Helsingfors, må nämnas Estland med 0, Danmark med och England med personer I Viborgs län var däremot de ryska emigranternas och flyktingarnas antal störst Av de i nämnda län bosatta 00 utlänningarna hörde till denna grupp 0, av vilka 0 voro av rysk nationalitet, ingermanländare och östkarelare Av de övriga voro ester, 0 rådsryska medborgare och tyskar Enbart i staden Viborg bodde utlänningar Av övriga orter i Viborgs län, där utlänningarna voro speciellt talrika, må nämnas: Terijoki med, Kivennapa med, Uusikirkko med och Suojärvi med utlänningar I alla övriga län var antalet utlänningar relativt obetydligt Mest uppmärksamhet tilldraga sig de talrika östkarelska flyktingarna i Uleåborgs och Kuopio län, där deras antal var resp och 0
TAULUJA TABELLER TABLEAUX
I Suomen pinta-ala, väentiheys ja väkiluku v 0, väenlisäys vv 0 sekä seurakunnassa olevan väestön ryhmitys puhekielen mukaan v 0, kunnittain I Finlands areal, folktäthet och folkmängd år 0, folkökningen åren 0, även- som den i församlingen vistande befolkningen fördelad efter talspråk år 0, kommunvis / Superficie, densité et population des différentes communes de Finlande en 0, accroisse- ment de la population de 0 ainsi que la population présente d'après la langue en 0 Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes fr- Asukkaita km kohden Antal nvånare per km and Habitants par kilomètre carré^ de la terre Is S S, B S- 0 p! ol Koko väestö Hela befolkningen Population totale Väkiluku kymmenvuotis- Folkmängden enligt Population d'après les Seurakunnassa oleva väestö I församlingen vistande befolkning Population domiciliée dans la paroisse (présente) Lds 0 taulustojen mukaan decennietabellerna tableaux décennaux Seurakunnasta poissa oleva väestö I församlingen ieke vistande befolkning Populatior i non domiciliée dans la paroisse (absente) Väestönmuutostaulujen pohja a laskettu väkiluku Enli t nrinrtnllfpfafnvipliornn beräknad folkmängd Population * calculée Väenlisäys 0 kymmenvuotistaulustojen mukaan Folkökning 0 enligt decennietabellerna Accroissement 0 d'après les tab- 'eaux décennaux i» ' g g- va väest ; befolki n présem «Tg-Ö: i H) sa» en & g S s a a va väest le befolki on absen (jq s- M? ET* W S _ S"? f S o väestö 'olkninge ion total Uudenmaan lääni Nylands län Kaupungit Städer Villes ' Helsinki Helsingfors Lovisa Loviisa Borgå Porvoo Ekenäs Tammisaari Hangö Hanko 00 Maaseutu Landsb y g dcommunes rurales ' Bromarv (jämte Hangö If) Bromarv (ynnä Hangon msk) Tenala Tenhola Ekenäs lk Tammisaaren mlk Pojo Pohja Karis Karjaa ) Karis kp Karjaan k:a Snappertuna Ingå (jämte Fagervik) Inkoo (ynnä Fagervik) Degerby Karjalohja (Karislojo) Sammatti Nummi Pusula Pyhäjärvi Vihti" Lohja Lojo Lohjan k:la Lojo kp Sjundeå Siuntio Kyrkslätt Kirkkonummi Esbo Espoo Grankulla kp Grankullan k:la 0 0 00 0 * 0 ; 00 0 0 0»! 0 0 0 0 ; J Î ' 00 0; 0 J 0 0 0; 0 0 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0! i ; 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0! 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ] 0 A n 0 0 OE 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 " 0 0 0 >) )») ) 0 A_ 0 0 0! l (n\ \u\ 0! ail ; f! i or ) f ( ) ) Kts muistutuksia siv Se anmärkningarna å sid
X (Jatk) Suomen pinta-ala, väentiheys ja väkiluku v 0, väenlisäys vv 0 sekä seurakunnassa olevan väestön ryhmitys puhekielen mukaan v 0, kunnittain I (Forts) Finlands areal, folktäthet och folkmängd år 0, folkökningen åren 0, ävensom den i församlingen vistande befolkningen fördelad efter talspråk år 0, kommunvis (Suite) Superficie, densité et population des différentes communes de Finlande en 0, accroissement de la population de 0 ainsi que la population présente d'après la langue en 0 Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Henkikirjoitettu väkiluku Vi Mantalsskriven folkmängd Vi Population inscrite sur les listes d'impôt V» Kymmenvuotistaulustojen väkiluku tuun väki- Folkmängden enligt decennietabelmantalsskrivna Comparaison de la population selon listes d'impôt Koko väestö suurempi ( ) tai pienempi () Hela folkmängden (enligt decennietabellerna) större () eller mindre () Différence entre la population totale (d'après les tabl décennaux) et celle des listes d'impôt personnel verrattuna henkikirjoitetlukuun terna jämförd med den folkmängden les tableaux ilécennaux e les personnel Läsnäoleva väestö suurempi ( ) tai pienempi () Den närvarande befolkningen större () eller mindre () Différence entre la population présente et celle des listes d'impôt personnel Suomenkielisiä Finsktalande Finnois Läsnäoleva väestö ryhmitettynä kielen mukaan Den närvarande befolkningen fördelad enligt språk Population présente d'après la langue Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Muita kieliä puhuvia Talande något annat språk Autres 0 Kvk 0 Uudenmaan lääni Nylands län KaupungitStäder Villes Helsinki Helsingfors Lovisa Loviisa Borgå Porvoo Ekenäs Tammisaari Hangö Hanko 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 I : 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Maaseutu Landsby g dcommunes rurales Bromarv (jämte Hangö If) Bromarv (ynnä Hangon msk) Tenala Tenhola Ekenäs lk Tammisaaren mlk Pojo Pohja Karis Karjaa Karis kp Karjaan k :a Snappertuna Inga (jämte Fagervik) Inkoo (ynnä Fagervik) Degerby Karjalohja (Karislojo) Sammatti Nummi Pusula Pyhäjärvi Vihti Lohja Lojo Lohjan k:la Lojo kp Sjundeå Siuntio Kyrkslätt Kirkkonummi Esbo Espoo Grankulla kp Grankullan k:la 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ( 0 / I
Asukkaita km kohden Antal Invånare per km land Habitants par kilomètre carré de la terre Väkiluku kymmenvuotis- Folkmängden enligt Population d'après les taulustojen mukaan decennietabellerna tableaux décennaux Väestönmuutostaulujen pohjalla laskettu väkiluku Väenlisäys 0 kymmenvuotistaulustojen mukaan Folkökning 0 enligt decennietabellerna Accroissement 0 d'après les tableaux décennaux Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Helsingin mlk Helsinge Huopalahti Hoplaks*) Haagan k:la Haga kp Oulunkylä Aggelby a ) Brändö villastadbrändön huvilakaupunki (Kulosaari) x ) Nurmijärvi Hyvinkää Hyvinkään k:la Hyvinkää kp Tuusula Tusby 0 Keravan k:la Kerava j (Kervo) kp [ Sibbo Sipoo Pornainen (Borgnäs) Mäntsälä Pukkila Askola Borgå lk Porvoon mlk Perna Pernaja Liljendal Myrskylä Mörskom 0 Orimattila Iitti Kuusankoski Jaala Artjärvi (Artsjö) Lappträsk Elimäki Anjala Ruotsinpyhtää Strömfors 0 0 0 00 0 0 0 g fl> o s- «e> S" S" <w o; 00 0 0 0 0 0 0 0 a < S? S S- S O: 00 0 0 0 0 0 0 Koko väestö Hela befolkningen Population totale 0 0 0 0 0 0 0 00 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Seurakunnassa oleva väestö I församlingen vistande befolkning Population domiciliée dans la paroisse (présente) ' i i 0 00 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 Seurakunnasta poissa oleva väestö I församlingen icke vistande befolkning Population non domiciliée dans la paroisse (absente) 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 Enligt mortalitetstabellerna beräknad folkmängd Population calculée 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 a ' H -,! I < %» < t a S S 0 0 0 0 0 0 0 o TÉ s ** S agi i S" g «a (o ^ T S" " g Q s* FH * * ** S" < s w» «PS a S' S g a ) s ) ) 0 0 0 0 <)») r i ' ' K f» 0 0 Turun-Porin lääniåbo- Björneborgs län 0 KaupungitStäder Villes Turku Åbo Pori (ynnä Reposaari) Björneborg (jämte Räfsö) Rawna Raumo Uusikaupunki Nystad Naantali Nådendal Maaseutu Landsi b y g dcommunes rurales Velkua Taivassalo (Töfsala), Kustavi, o! Lokalahti 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0; 0 00 0 0 0 0 0 00 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0! ' 0 0 0! 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 00 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ) ) Kts muistutuksia siv Se anmärkningarna å sid
Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Henkikirjoitettu väkiluku Vi Mantalsskriven folkmängd Vi Population inscrite sur les listes d'impôt Vi Kymmenvuotlstaulustoj en väkiluku tuun väki- Folkmängden enligt decennietabelmantalsskrivna Comparaison de la population selon listes d'impôt Koko väestö suurempi () tai pienempi () Hela folkmängden (enligt decennietabellerna) större () eller mindre () Différence entre la population totale (d'après les tabl décennaux) et celle des listes d'impôt personnel verrattuna henkikirjoitetlukuun lerna jämförd med den folkmängden les tableaux clécennauz e les personnel Läsnäoleva väestö suurempi ( ) tai pienempi () Den närvarande befolkningen större () eller mindre () Différence entre la population présent e et celle des listes d'impôt personnel Suomenkielisiä ] ^insktalande Finnois Läsnäoleva väestö ryhmitettynä kielen mukaan Den närvarande befolkningen fördelad enligt språk Population présente d'aprti! la langue Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Muita kieliä puhuvia Talande något annat språk A latvoo Helsingin mlk Helsinge Huopalahti Hoplaks Haagan k:la Haga kp Oulunkylä Åggelby Brändö villastadbrändön huvilakaupunki (Kulosaari) Nurmijärvi Hyvinkää Hyvinkään k:la Hyvinkää kp Tuusula Tusby Keravan k:la Kerava (Kervo) kp Sibbo Sipoo Pornainen (Borgnäs) Mäntsälä Pukkila Askola Borgå lk Porvoon mlk Perna Pernaja Liljendal Myrskylä Mörskom Orimattila Iitti Kuusankoski Jaala Artjärvi (Artsjö) Lappträsk Elimäki Anjala Ruotsinpyhtää Strömfors 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 00 0 Ld 00 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0-0 0 0 0-0 0 00 0 00 00 0 0 0 0 0 N P 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Ld 0 0 0 0 0 0 i! o Is p lin U0; J 0: Turun-Porin lääni Abo- Björneborgs Iän K aupungitstäde r Villes Turku Åbo Pori (ynnä Reposaari) Björneborg (jämte Räfsö) Rauma Raumo Uusikaupunki Nystad Naantali Nådendal Maaseutu Landsb y g dcommunes rurales Velkua Taivassalo (Töfsala) Kustavi Lokalahti 00 0 0 0 0 0 0 0 0, 0 0 0 0 00 0 0 00 0 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0
0 Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes ÎESPf III Asukkaita km* kohden Antal invånare per km' land Habitants par kilomètre carré de la terre 'S- D S g S s- s o; Koko väestö Hela folkmängden Population totale e Väkiluku kymmenvuotis- Folkmängden enligt Population d'après les Seurakunnassa oleva väestö I församlingen vistande befolkning Population domiciliée dans la paroisse (présente) 0 uilustojen mukaan i t'cennietabellerna tbleauz décennaux Seurakunnasta poissa oleva väestö I församlingen icke vistande befolkning Population non domiciliée dans la paroisse (absente) Väestönmuutostaulujen pohjalla laskettu väkiluku beräknad folkmängd Population calculée Väenlisäys 0 kymmenvuotistaulustojen mukaan Folkökning 0 enligt decennietabellerna Accroissement 0 d'après les tableaux décennaux tj» lia ' o g s* a % [j «Ä a o o Si a s a ^ i" s* Si "o ^ e? M s _ a S o *» S r K sr» _ a «S " s- s* g Vehmaa ; Uusikirkko (Nykyrko) [ Uudenkaupungin mlk Nystads lk Pyhäranta 0 0 Pyhämaa 0 Laitila 00 \ Q _ <0 Kodisjoki 0 f Iniö Karjala ; 0 0 0 Mynämäki (Virmo) : Mietoinen 0 Lemu 0 i Askainen (Villnäs) Merimasku 0 Rymättylä (Rimito) Houtskär Houtskari ; Korpo ; Nagu Nauvo 0 Paigas Parainen 0 0, Kakskerta ] Kaarina (S:t Karins) 0 Piikkiö 0 Kuusluoto (Kustö) 0 Paimio (Pemar) ; Sauvo (Sagu) Kanina Kimito Kemiö 0 Dragsfjärd ' Vestanfjärd 0 Hitis Hiittinen Särkisalo Finby Perniö (ynnä Yliskylä) (Bjernå med Överby) ; 0 Kisko Suomusjärvi j Kiikala! 0 0 Pertteli (S:t Bertils) * 0 Kuusjoki j Muurla! Uskela 0 Salon k:la Salo kp j 0 0 Angelniemi 0 Halikko 00 Marttila (S:t Mårtens) Karinainen 0 Koski! Tarvasjoki 0 Aura Lieto (Lundo) 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 I 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 ) ) Kts muistutuksia siv Se anmärkningarna å sid i 00 i; ; 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 i 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 " 0 0 0 -- 0 0 0 0 0 0 0 0 0-0 0 0 00 : - g 0 0 0 ) ) 0 0 0 0 a ) ) no / 0 0 0 0
Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Henkikirjoitettu väkiluku Vi Mantalsskriven folkmängd Vi Population inscrite sur les listes d'impôt V» Kymmenvuotistaulustojen väkiluku tuun väki- Folkmängden enligt decennietabelmantalsskrivna Comparaison de la population selon listes d'impôt Koko väestö suurempi ( ) tai pienempi () Hela folkmängden (enligt decennietabellerna) större () eller mindre () Différence entre la population totale (d'après les tabl décennaux) et celle des listes d'impôt personnel verrattuna henkiklrjoitethikuun erna jämförd med den tolkmängden /es tableaux décennaux et les personnel Läsnäoleva väestö suurempi ( ) tai pienempi () Den närvarande befolkningen större ( ) eller mindre () Différence entre la population présente et celle des listes d'impôt personnel Suomenkielisiä Finsktalande Finnois Läsnäoleva väestö ryhmitettynä kielen mukaan Den närvarande befolkningen fördelad enligt språk Population présente d'après la langue Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Muita kieliä puhuvia Talande något annat språk Autres 0 Kk 0 Vehmaa Uusikirkko (Nykyrko) Uudenkaupungin mlk Nystads lk Pyhäranta Pyhämaa Laitila Kodisjoki Iniö Karjala 0 Mynämäki (Virmo) Mietoinen Lemu Askainen (ViUnäs) Merimasku Rymättylä (Rimito) Houtskär Houtskari Korpo Nagu Nauvo Pargas Parainen 0 Kakskerta Kaarina (S:t Karins) Piikkiö Kuusluoto (Kustö) Paimio (Pemar) Sauvo (Sagu) Karuna Kimito Kemiö Dragsfjärd Vestanfjärd 0 Hitis Hiittinen Särkisalo Finby Perniö (ynnä Yliskylä) (Bjernå med överby) Kisko Suomusjärvi Kiikala Pertteli (S:t Bertils) Kuusjoki Muurla Uskela 0 Salon k:la Salo kp Angelniemi Halikko Marttila (S:t Mårtens) Karinainen Koski Tarvasjoki Aura Lieto (Lundo) 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 -t 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 i - i \ 0 0! 0J! ; 0!!
Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Asukkaita km kohden Antal invånare per km land Habitants par kilomètre carré de la terre? S Isrg s- < s pr & s-s ** Koko väestö Hela folkmängden Population totale Väkiluku kymmenvuotis- Folkmängden enligt Population d'après les Seurakunnassa oleva väestö I församlingen vistande befolkning Population domiciliée dans la paroisse (présente) 0 aulustojen mukaan : ecennietabellerna tbleaux décennaux Seurakunnasta poissa oleva väestö I församlingen icke vistande Population befolkning non domiciliée dans la paroisse (absente) Väestönmuutostaniujen pohjalla laskettu väkiluku T?nlicr iyirvrfllîtf>t,stîivïpprîift XjllligU lllwx lit*lil*c WJl/ClUCHCl Ile* beräknad folkmängd Population calculée Ld Väenlisäys 0 kymmenvuotistaulustojen mukaan Folkökning 0 enligt decennietabellerna Accroissement 0 d'après les tableaux décennaux TJ S M e» S D g, g I * < "S Sf < «f g- o- «! k» û> M f g! s S g g o " S s s» s ** g J ë la** g, (o o S' O J o «, ^ s g" & i" S a S" g B o: 0 S ;! 0 0 0 Rantamäki (S:t Marie) Paattinen Raisio (Reso) Naantalin mlk Nådendals lk Rusko Masku Vahto Nousiainen Oripää Yläne Honkilahti Hinnerjoki Eura Kiukainen Lappi Rauman mlk Raunio lk Eurajoki (Euraåminne) Luvia Porin mlkbjörneborgs lk Ulvila (Ulfsby) Nakkila Kullaa Noormarkku (Norrmark) Pomarkku (Påmark) Ahlainen (Hvittisbofjärd) Merikarvia (Sastmola) Siikainen Kankaanpää Hongonjoki Karvia Parkano Kihniö Jämijärvi Ikaalinen Ikaalisten k:la Ikalis kp Viljakkala Hämeenkyrö (Tavastkyro) Lavia ' Suodenniemi Mouhijärvi Suoniemi Karkku- Tyrvää Vammalan k:la Vammala kp Kiikka Kiikoinen Kauvatsa ' 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 ( 0 J 0 00 0 0 0 0 0 0, 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0-00 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ) ) Kts muistutuksia siv Se anmärkningarna å sid 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0! 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ) ) 0 0 0 0 0 ) ) ) 0 «)»)') - 0 0 0 0 0 ( ) 0 Us
- ; Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Henkikirjoitettu väkiluku Vi Mantalsskriven folkmängd Vi Population inscrite sur les listes d'impôt Vi 0 Kymmenvuotistaulustojen väkiluku tuun väki- Folkmängden enligt decennietabelmantalsskrivna Comparaison de la population selon listes d'impôt Koko väestö suurempi () tal pienempi () Hela folkmängden (enligt decennietabellerna) större () eller mindre () Différence entre la population totale (d'après les tabl décennaux) et celle des listes d'impôt personnel Mip verrattuna henkikirjoitetlukuun lerna jämförd med den folkmängden les tableaux décennaux <'A les personnel Läsnäoleva väestö suurempi ( ) tai pienempi () Den närvarande befolkningen större () eller mindre () Différence entre la présente et celle de population s listes d'impôt personnel Suomenkielisiä Finsktalande Finnois 0 Läsnäoleva väestö ryhmitettynä kielen mukaan Den närvarande befolkningen fördelad enligt språk Population présente d'après la lanoin Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Muita kieliä puhuvia Talande något annat språk Autres i Rantamäki (S:t Marie) Paattinen Raisio (Reso) Naantalin mlk Nådendals lk Rusko Masku Vahto Nousiainen Pöytyä 0 Onpää Yläne Honkilahti Hinnerjoki Eura Kiukainen Lappi Rauman mlk Raumo lk Eurajoki (Euraåminne) Luvia 0 Porin mlkbjörneborgs lk Ulvila (Ulfsby) Nakkila Kullaa Noormarkku (Norrmark) Pomarkku (Påmark) Ahlainen (Hvittisbofjärd) Merikarvia (Sastmola) Siikainen Kankaanpää 0 Hongonjoki Karvia Parkano Kihniö Jämijärvi Ikaalinen Ikaalisten k:la Ikalis kp Viljakkala Hämeenkyrö (Tavastkyro) Lavia 0 Suodenniemi Mouhijärvi Suoniemi Karkku Tyrvää Vammalan k:la Vammala kp Kiikka Kiikoinen Kauvatsa 0 0 0 0 00 0 0 0 00 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00-0 - 0 0 0 0-0 0 00 0 - - 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -f 0 0 0-0! 0 - ' -f! - 0 -- - -- --- - ' -- - - -- - - - 0 0 -- -- - 0 0-0 0 0 0 0 - - 0 - - - - - - - 0 - - - -- 0 0 0 - - - - - - 00 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 000 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 ( 0 H, ' 0 _ J 0 0 ( \ 0 V Un 0
i ii i 0 Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Harjavalta Kokemäki (Kumo) Huittinen (Hvittis) Keikyä Köyliö (Kjulo) Säkylä Vampula Punkalaidun Alastaro Metsämaa Loimaa Loimaan k:la Loimaa kp Mellilä Ahvenanmaa Åland Kaupunki Stad Ville Mariehamn Maarianhamina Maaseutu Landsbygd Communes rurales Eckerö Hammarland Jomala Finström Geta Saltvik Sund Vårdö Lumparland Lemland Föglö Kökar Sottunga Kumlinge Brändö Hämeen lääni Tavastehus Iän K a u p u n g i t- S t ä d o r Villes Hämeenlinna Tavastehus Tampere Tammerfors Lahti I ö &? hl 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 fi 0 Asukkaita km kohden Antal nvånare per km* and Habitants par kilomètre carré de la terre i* El S-S 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 Koko väestö Hela folkmängden Population totale 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 000 0 00 0 00 0 Väkiluku kymmenvuotis- Folkmängden enligt Population d'après les Seurakunnassa oleva väestö I församlingen vistande befolkning Population domiciliée dans la paroisse (présente) 0 0 0 0 * 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0! 0 0! 00 i 0 0 0 0 0 0 taulustojen mukaan decennietabellerna tableaux décennaux Seurakunnasta poissa oleva väestö I församlingen icke vistande befolkning Population non domiciliée dans la paroisse (absente) 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 Väestönmuutostaulujen pohjalla laskettu väkiluku 0 0 0 0 0 0 0 00 0 beräknad folkmängd Population calculée 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 00 0 0 0 Väenllsäys 0 kymmenvuotistaulustojen mukaan Folkökning 0 enligt decennietabellerna Accroissement 0 d'après les tableaux décennaux g e e» K j B g s ' *' n a ' *> W P os A' i ora 0 0 0 0 0 o g i f îi I S ^ p iî» > Or "-» ^ QT ^ S" S" 0 0 j 0 H W f * W ïsrt * i* Z L B : SR O <? 0 00 0 0 H 0 ') 0 i \ 0 0 ) Kts muistutuksia siv Se anmärknirgama å sid
0 Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Harjavalta Kokemäki (Kumo) Huittinen (Hvittis) Keikyä Köyliö (Kjulo) Säkylä Vampula Punkalaidun ( j{ Alastaro 0 Metsämaa il Loimaa Loimaan k:la Loimaa kp! Mellilä Ahvenanmaa Åland Kaupunki Stad Ville loj Mariehamn Maarianhamina Henkikirjoitettu väkiluku Vi 0 Mantalsskriven folkmängd Vi Population inscrite sur les listes d'impôt, 0 0 0 0 0 0 0 000 00 0 0 Mp 0 0 Kymmenvuotistaulustojen väkiluku tuun väki- Folkmängden enligt décennietabeimantalsskrivnn Comparaison de la population selon listes d'impôt Koko väestö suurempi () tai pienempi () Hela folkmängden (enligt decennietabellerna) större ( ) eller mindre () Différence entre la population totale (d'après les tabl décennaux) et celle des listes d'impôt personne 0 0 0 0 0 0 0 0 - verrattuna henkikirjoitetlukuun lerna jämförd med den tolkmängden les tableaux décennaux et les personnel Läsnäoleva väestö suurempi ( ) tai pienempi () Den närvarande befolkningen större ( ) eller mindre () Différence entre la population présente et celle des listes d'impôt personnel 0-0 0 0 0 0 0 Suomenkielisiä ] Finsktalande Finnois 0 0 0 0 0 0 0 Läsnäoleva väestö ryhmitettynä kielen mukaan Den närvarande befolkningen fördelad enligt språk Population présente d'aprèsla langue 0 0 0 0 00 Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois 0 0 00 Muita kieliä puhuvia Talande något annat språk Cl * t X/O Q i 0 /» l Maaseutu- Landsbygd Communes rurales Eckerö Hammarland Jomala Finström Geta Saltvik Sund Vårdö Lumparland Lemland Föglö Kökar Sottunga Kumlinge Brandö 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0, 0 0 0-0 0-0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 00, 0 0 Hämeen lääni Tavastehus län 0 0 0 0 00 0 0 KaupungitStäder Villes Hämeenlinna Tavastehus Tampere Tammerfors Lahti 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Maaseutu Landsbygd Communes rurales Somero Somerniemi (Sommarnäs) Tammela Forssan k:la Forssa kp G Jokioinen Ypäjä Humppila Urjala 0 Koijärvi ) Kylmäkoski Akaa I! Kalvola Sääksmäki Valkeakosken k:la Valj keakoski kp Pälkäne Lempäälä Ij Vesilahti Viiala*) ) 0 Tottijärvi Pohjois-Pirkkala (Norr-Birkala) ) Etelä-Pirkkala (Söder-Bir-! kala) ) Ylöjärvi j Messukylä Aitolahti ) Kangasala i Sahalahti Orivesi j Juupajoki 0 Teisko Kuru Ruovesi Vilppula Mänttä ) j Kuorevesi Korpilahti Muurame Säynätsalo ) ; Jämsä 0j Jämsänkoski ) Koskenpää ) Längelmäki Eräjärvi Kuhmoinen Kuhmalahti f S; g- S":? 00 0 0 0 0 0 0 J O 0 O 000 0 0 Asukkaita km kohden Antal invånare per km* land Habitants par kilomètre carré de la terre 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 Koko väestö Hela folkmängden Population to'ale 0 0 0 0 0 i 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 *) Ei ole itsenäinen kunta Ej självständig kommun a ) ) Kts muistutuksia siv Se anmärkningarna å sid 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Väkiluku kymmenvuotis- Folkmängden enligt Population d'après les Seurakunnassa oleva väestö I församlingen vistande befolkning Population domiciliée dans la paroisse (présente) 0 0 0 0 00 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0-0 0 0 0 taulustojen mukaan decennietabellerna tableaux décennaux Seurakunnasta poissa oleva väestö församlingen icke vistande Populatiori befolkning non domiciliée dans la paroisse (absente)! i!! 0 i!! i ; 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Väestönmuutostaulujen pohjalla laskettu väkiluku TTTïlîff" m f^i*" o Ht f>at QV^PII AI* TI Q Ejllll&L IllUrttlllLvJl/BljcHJcllvllii* beräknad folkmängd 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 Population calculée 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 Väenlisäys 0 kybnmenvuotistaulustojen mukaan Folkökning 0 enligt decennietabellerna Accroissement 0 d'après les tableaux décennaux; % w S M fi < s» Ta en S SI» S: g I- i * < B iä CD * «J! s! * s 0 0, 0 0 0 0 \ 0 \ J \ 0 0 } } 0 W * *0?So s, j S» g o fl* S» < f S" S Ils g 0 0 0 0 LÀ\J 0 ^ (T! i g" s-s «S P?» «ES S a <* >) 0 0 0 0 0 0 ) 0 ) 0 VÏ ) ') ) ') ) 0 ' ) O Ï 0»)»)») - ') 0 /» Uo (\ is ( \ _ \ 0 ) \^ / \ 0 ( ( \ ( 0 l«
Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Henkikirjoitettu väkiluku Vi Mantalsskriven folkmängd Vi Population inscrite sur les listes d'impôt Vi Kymmenvuotlstaulustojen väkiluku tuun väki- Folkmängden enligt decennietabelmantalsskrivna Comparaison de la population selon listes d'impôt Koko väestö suurempi () tai pienempi () Hela folkmängden (enligt decennietabellerna) större ( ) eller mindre () Différence entre la population totale (d'après les tabl décennaux) et celle des listes d'impôt personnel verrattuna henkikirjoitetlukuun lcrna jämförd med den folkmängden les tableaux décennaux et les personnel Läsnäoleva väestö suurempi ( ) tai pienempi () Den närvarande befolkningen större () eller mindre () Différence entre la j présent s et celle de oopulation s listes d'impôt personnel Suomenkielisiä Finsktalande Finnois Läsnäoleva väestö ryhmitettynä kielen mukaan Den närvarande befolkningen fördelad enligt språk Population présente d'après la langue Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Muita kieliä puhuvia Talande något annat språk Autres Maaseutu Landsbygd Communes rurales Somero Somerniemi (Sommarnäs) Tammela Forssan k:la Forssa kp Jokioinen Ypäjä Humppila Urjala Koijärvi Kylmäkoski Akaa J Kalvola Sääksmäki Valkeakosken k:la Valkeakoski kp Pälkäne 0 (Söder-Bir- Etelä-Pirkkala kala) Ylöjärvi Messukylä Aitolahti Kangasala Sahalahti Orivesi Juupajoki Teisko Kuru Ruovesi Vilppula Mänttä Kuorevesi Korpilahti Muurame Säynätsalo Jämsä Jämsänkoski Koskenpää Längelmäki Eräjärvi Kuhmoinen Kuhmalahti Lempäälä Vesilahti Viiala*) Tottijärvi Pohjois-Pirkkala (Norr-Birkala) 0 0 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 j 0 0 0 0 0 0 0 -f- 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00-0 0 0 ; 00 - f 0 0 - n - -f - - - 0 H 0 0 0 0 0 L-ds - 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 / i 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Q O 0 0 0 0 0-0 di _ l 0 fu 0 0» 0 *) Ei ole itsenäinen kunta Ej självständig kommun
Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes - Luopioinen Tuulos Hauho Tyrväntö ; Hattula Hämeenlinnan mlk Tavastehus lk Vanaja (Vånå) Renko Janakkala 0 Loppi Hausjärvi! Riihimäen k:la Riihimäki kp ) Kärkölä =] Nastola Hollola Koski Lammi Asikkala Padasjoki o Viipurin lääni Viborgs Iän KaupungitStäder Villes Viipuri Viborg Sortavala Sordavala! Käkisalmi Kexholm Lappeenranta Villmanstrand «i Hamina Fredrikshamn Kotka j Maaseutu Landsbygd Communes rurales i Pyhtää Pyttis 0 Kymi (Kymmene) Haapasaari Sippola Vehkalahti (Veckelaks) Miehikkälä Virolahti (Vederlaks) Säkkijärvi Ylämaa ) Suursaari (Högland) Tytärsaari 0 Lappee Lemi 0 00 0 0 00 Asukkaita km kohden Antal nvånare per km* and Habitants par kilomètre carré de la terre ig 0 0 ' 00 0 0 00 0 0 0 } ' 0 0 0 0 0 00 0 0 0 Koko väestö Hela folkmängden Population totale 0 0 0 0 0 0! ; 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 00 0 0 0 l ) ) Kts muistutuksia siv Se anmärkningarna å sid 0 0 0 0 0 0 lë 0 0 0 0 Väkiluku kymmenvuotis- Folkmängden enligt Population d'après les Seurakunnassa oleva väestö I församlingen vistande befolkning Population domiciliée dans la paroisse (présente) 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 : 0 0 0 0 0 i 0 0 0 0 0 tuulustojen mukaan Iccennietabellerna ablenux décennaux Seurakunnasta poissa oleva väestö I församlingen icke vistande Population befolkning non domiciliée dans la paroisse (absente) 0 0 0 0 0 i 0 0! i ' 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Väestönmuutostaulujen pohjalla laskettu väkiluku ij ni (T- TYI OF^" QÎP^Q" o V\PPT*ÎI n J!JIJ [I IIIUI tctlllclslcluclld II** beräknad folkmängd Population calculée 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Väenlisäys 0 kymmenvuotistaulustojeh mukaan Folkökning 0 enligt decennietabellerna Accroissement 0 d'après les tableaux décennaux "fl Ç t* s i s g o S' a "» < S g Ä * - aa 0 0 0 ) 0 0 0 0 0?»? öp» îi» < a» «T o" s* s s $ S": g 0 0 0 0 0 0 l o" H e O igo «' SL < * ff «S S' «S" g 0 ')»)- ) ) ) ) 0 )») 0 0 0 ) ) i 0 I" l 0 0 ( \ 0
Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Henkikirjoitettu väkiluku Vi Mantalsskriven folkmängd Vi Population inscrite sur les listes d'impôt Vi 0 Kymmenvuotistaulustojen väkiluku tuun väki- Folkmängden enligt decennietabelmantalsskrivna Comparaison de la population selot» listes d'impôt Koko väestö suurempi ( ) tai pienempi () Hela folkmängden (enligt decennietabellerna) större ( ) eller mindre () Différence entre la population totale (d'après les tabl décennaux) et celle des listes d'impôt personnel ' verrattuna henkikirjoitet lukuun Urna jämförd med den folkmängden lex tableaux décennaux etles /lersonnel Läsnäoleva väestö suurempi ( ) tai pienempi () Den närvarande befolkningen större ( ) eller mindre () Différence entre la population présenteet celle desastes d'impôt personnel Suomenkielisiä Finsktalande Finnois 0 Läsnäoleva väestö ryhmitettynä kielen mukaan Den närvarande befolkningen fördelad enligt språk Population présente d'aprèsla langue Lds Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Muita kieliä puhuvia Talande något annat språk Autres Luopioinen Tuulos Hauho Tyrväntö Hattula Hämeenlinnan mlk Tavastehus lk Vanaja (Vånå) Renko Janakkala io; Loppi Hausjärvi ' Riihimäen k:la Riihimäki kp Kärkölä Nastola Hollola Koski ; Lammi Asikkala Padasjoki 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 i -i -i- r i 0 00 0 0 0 *0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 _ 0 0 0 0 0 0 0 0 Viipurin lääni Viborgs iän Kaupungit Städer Villes Viipuri Viborg Sortavala Sordavala Käkisalmi Kexholm Lappeenranta Villmanstrand Hamina Fredrikshamn Kotka Maaseutu Landsbygd Communes rurales Pyhtää Pyttis 0 Kymi (Kymmene) li Haapasaari Sippola Vehkalahti (Veckelaks) Miehikkälä Virolahti ( Vederlaks) Säkkijärvi Ylämaa Suursaari (Högland) Tytärsaari o! Lappee Lemi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 0 0 0 -f 0 0, -i- i -i- -I- 0 H i -- 0-0 i 0! 0 t 0 -- 0 0 i 0 0 00 0 0 0 0 0 0 ' 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 _ 0 0 0 0 0 0 0 i 0
0 0 0 0 ; j ' Î 0 I ; 0 Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Luumäki Valkeala Kouvolan k:la Kouvola kp- ) : Suomenniemi Savitaipale Taipalsaari Joutseno Ruokolahti Rautjärvi Kirvu Jääski Antrea (S:t Andreae) Vuoksenranta Nuijamaa Viipurin mlk Viborgs lk Vahviala ) Johannes (S:t Johannes) Koivisto (Björkö) Koiviston k:jakoivisto kp Seiskari (Seitskär) Lavansaari Kuolemajärvi Uusikirkko (Nykyrka) Kanneljärvi*) Kivennapa (Kivinebb) Terijoki Muola Äyräpää ) Kyyrölä Heinjoki Valkjärvi Rautu Sakkola Metsäpirtti Vuoksela Pyhäjärvi Räisälä Käkisalmen mlk Kexholms lk Kaukola Hiitola Kurkijoki (Kronoborg) Parikkala Saari ) Simpele ) Jaakkima Lahdenpohjan k:la Lahdenpohja kp Lumivaara ") Sortavalan mlk Sordavala lk Harlu Uukuniemi Ruskeala 0 0 0 0 00 0 00 0 0 i 0 0 0 00 i 0 0 Asukkaita km kohden Antal invånare per km' land Habitants par kilomètre carré de la terre S e» li S" s pr S S' 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 is: 0 0 Koko väestö Hela folkmängden Population totale 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 ' 0 ' 0 0 0 000 0 0 0! 0 0 0 0 0 ii f 0 0 0 0 0 0 0 x ) ) Kts muistutuksia siv Se anmärkningarna å sid 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Väkiluku kymmenvuotis- Folkmängden enligt Population d'après la Seurakunnassa oleva väestö I församlingen vistande befolkning Population domiciliée dans la paroisse (présente) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0? 0 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 00 00 0 0 0 i 0' 0 i 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ' i! ; taulustojen mukaan decennietabellerna tableaux décennaux Seurakunnasta poissa oleva väestö I församlingen icke vistande Population befolkning non domiciliée dans la paroisse (absente) 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Väestönmuutostaulujen pohjalla laskettu väkiluku VnWot nrt nrt a oa - a Viol avn n beräknad folkmängd 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Population calculée 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 00 Väenlisäys 0 kymmenvuotistaulustojen mukaan Folkökning 0 enligt decennietabellerna Accroissement 0 d'après les tableaux décennaux *a n' f *tj as g, O g D Os S* <s T sr a!» i sr g- o- \ j 0 0 \ 0 0 0 00 i -t ftoo > i yjo 0 _ 0 [- J [ ) 0 0 S?» a g o S - p- s s i S? S! S S' PT û\ on 0 0 0 i c\n y«0,» o * * o o S < J s î pr o S:» S" TO B s o 0 0 0 0-00 l KO «) ) ') 0 0 ") I» 0 (îe ( 0 J \ ( i 0 0 ( { UT 0
Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Henkikirjoitettu väkiluku Vi Mantalsskriven folkmängd Vi Population inscrite sur les listes d'impôt Vi 0 Luumäki 0 Valkeala Kouvolan k:la Kouvola kp! 0 Suomenniemi Savitaipale Taipalsaari Joutseno Ruokolahti Rautjärvi 0 Kirvu Jääski 0 Antrea (S:t Andrea ) 0 Vuoksenranta Nuijamaa 0 Viipurin mlk Viborgs lk 0 Vahviala Il Johannes (S:t Johannes) Koivisto (Björkö) l Koiviston k:lakoivisto kp i 0 Seiskari (Seitskär) 0 Lavansaari 0 Kuolemajärvi Uusikirkko (Nykyrka) i Kanneljärvi Kivennapa (Kivinebb) Terijoki Muola i Äyräpää Kyyrölä 0j Heinjoki Isi Valkjärvi j Rautu Sakkola, Metsäpirtti ; Vuoksela Pyhäjärvi Räisälä 0 i Käkisalmen mlk Kex-! I holms lk "Mh Kaukola 0 >o Hiitola!! Kurkijoki (Kronoborg) Parikkala! Saari 0!J Simpele l Jaakkima ' Lahdenpohjan k:la Lahdenpohja kp ' Lumivaara Sortavalan mlk Sordavala lk 0 Harlu 0 Uukuniemi ll Ruskeala 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kjymmenvuotistaulustojen väkiluku tuun väki- Folkmängden enligt decennietabelmantalsskrivna Comparaison de la population selon listes d'impôt Koko väestö suurempi ( ) tai pienempi () Hela folkmängden (enligt decennietabellcrna) större ( ) eller mindre () Différence entre la population totale (d'après les tabh décennaux) et celle des listes d'impôt personnel '< 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0-0 - 0 0-0 0-0 - v errattuna îenkikirjoitet- lukuun Icrna jämförd med den folkmängden ies tableauxdécennaux et les personnel Läsnäoleva väestö suurempi ( ) tai pienempi () Den närvarande befolkningen större () eller mindre () Différence entre la population présente et celle des listes d'impôt personnel - 00 - - - - - 0 0 - ; i ^! '- - i - ; - 0 t -i 0 0 0 0 0 - - - - 0 - - - 0 - - - - - 0-0 0 - - 0-0 0 0 - - - - - - - - - 0 - - 0 - - - - - 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 Suomenkielisiä Finsktalande Finnois 0 0 0 00 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 000 Läsnäoleva väestö ryhmitettynä kielen mukaan Den närvarande befolkningen fördelad enligib språk Population présente d'aprèsla langue 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois 0 0 0 0 _ 0 0 Muita Kiena puhuvia Talande något annat språk 0 0 0 0 _ A tåtra» 0 0 0 0 ' 0 ' 0 { v 0 0 0 ' f u 0
Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Soanlahti Suistamo Korpiselkä Suojärvi Salmi*) Impilanti**) Mikkelin lääni-s:tmichels län Kaupungit Städer Villes Mikkeli S:t Michel Heinola Savonlinna Nyslott Heinolan mlk Heinola lk Sysmä Hartola (Gustav Adolfs) Luhanka Leivonmäki Joutsa Mäntyharju Pertunmaa ) Ristiina Anttola Mikkelin mlk S:t Michels lk Hirvensalmi Kangasniemi Haukivuori Pieksämäki Pieksämän k:la Pieksämä kp Virtasalmi, Jäppilä Joroinen Juva (Jockas) Puumala Sulkava Sääminki Kerimäki Punkaharju 0 ) Enonkoski Savonranta, 0j Heinävesi Kangaslampi, Rantasalmi, il* 0 0 0 0 0 0 Maaseutu Landsbygd Communes rurales 0 0 0 0 0 00 00 l 0 00 00 0 0 0 0 Asukkaita km* kohden Antal invånare per km land Habitants par kilomètre carré de la terre a ^ g s 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Koko väestö Hela folkmängden Population totale 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 00 0 0 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 000 0 0 Väkiluku kymmenvuotis- Folkmängden enligt Population d'après les Seurakunnassa oleva väestö I församlingen vistande befolkning Population domiciliée dans la paroisse (présente) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 ; 0 *) Tähän sisältyvät Salmin rajamaaseurakunta ja Mantsinsaaren seurakunta Häri ingå Salmis gräns- **) Tähän sisältyvät Kitelän ja Pitkärannan seurakunnat Häri ingå Kitelä och Pitkäranta forsamr ) ) Kts muistutuksia siv Se anmärkningarna å sid taulustojen mukaan decennietabellerna tableaux décennaux Seurakunnasta poissa oleva väestö I församlingen icke vistande Populationi befolkning non domiciliée dans la paroisse (absente) 0-0 0 0 0 0 0 0 ' 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Väestönmuutostaulujen pohjalla laskettu väkiluku Enliat beräknad folkmängd 0 0 0 0 00 0 0 0 0 örsamling och Mantsinsaari församling, lingar Population calculée 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0-0 00 0 0 0 0 0 0 00 Väenlisäys 0 kymmenvuottetaulustojen mukaan Folkökning 0 enligt decennietabellerna Accroissement 0 d'après les tableaux décennaux g til le g S" g- «S? S s S- T # : 00 0 0 0 0 > 0 0 0 > 0 0 0 SIS? s s a H o - g- *» CD * a S* *!» S g" O: s- 0-0 0 0 0 sr a s o a % S* o' S < s? a K ci ^ CD 0 ) ')*) ) 0 0») 0 *) 0 ) ) ) ') ) 0 «)') ) ") 0 ) ') ) ) )") ) ) 'Y') 0 { (0 ( 0 f \!) 0
0 Lääni ja kunta Län och kommun Départements Soanlahti Suistamo Korpiselkä Suo järvi Salmi*) Impilahti *) et communes Mikkelin lääni S:t Michels län Kaupungit Städer Villes Mikkeli S: t Michel Heinola Savonlinna Nyslott Maaseutu Landsbygd Communes rurales Heinolan mlk Heinola lk Sysmä 0 Hartola (Gustav Adolfs) Luhanka Leivonmäki Joutsa Mäntyharju Pertunmaa Ristiina Anttola Mikkelin mlk S:t Michels lk Hirvensalmi Kangasniemi Haukivuori Pieksämäki k: la Piek- Pieksämän sämä kp Virtasalmi Jäppilä Joroinen Juva (Jockas) Puumala Sulkava Sääminki Kerimäki Punkaharju Enonkoski Savonranta Heinävesi Kangaslampi Rantasalmi Henkikirjoitettu väkiluku Vi Mantalsskriven folkmängd Vi Population inscrite sur les listes d'impôt Vi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kymmenvuotistaulustojen väkiluku tuun väki- Folkmängden enligt decennietabelmantalsskrivna Comparaison de la population selon listes d'impôt Koko väestö suurempi () tai pienempi () Hela folkmängden (enligt decennietabellerna) större ( ) eller mindre () Différence entre la population totale (d'après les tabl décennaux) et celle des listes d'impôt personnel 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 *) Tähän sisältyvät Salmin rajamaaseurakunta ja Mantsinsaaren seurakunta Häri ingå Salmis gräns- * ) Tähän sisältyvät Kitelän ja Pitkärannan seurakunnat Häri ingå Kitelä och Pitkäranta församlingar verrattuna lenkikirjoitet- ierna jämförd med den lukuun folkmängden les tableaux décennaux et les l>ersonnel Läsnäoleva väestö suurempi ( -f ) tai pienemni < Den närvarande befolkningen större () eller mindre () Différence entre la population présente et celle des listes d'impôt personnel 0 0 0 0 0 0 0 -! i 0 Y h 0 00 0 0 _ ; 0 0-0 -t- 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 irsamling och Mantsinsaari församling Suomenkielisiä Finsktalande Finnois 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Läsnäoleva väestö ryhmitettynä kielen mukaan Den närvarande befolkningen fördelad enligt språk Population présente d'après la langui 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois - 0 0 Muita kieliä puhuvia Talande något annat språk 0 _ ^ A uires 0 _ --: i l 0 0 (, 0 0
Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Kuopion läänikuopio iän Kaupungit-Städer Villes Kuopio Joensuu Iisalmi Maaseutu Landsbygd Communes rurales Leppävirta Varkauden k: la Varkaus kp*) Suonenjoki 0 Hankasalmi Rautalampi Konnevesi ) Vesanto ' Karttula Tervo ) Kuopion mlk Kuopio lk Siilinjärvi ) Riistavesi ) Vehmersalmi 0 Tuusniemi Maaninka Pielavesi Keitele Kiuruvesi Iisalmen mlk Iisalmi lk Vieremä ) Sonkajärvi Lapinlahti Nilsiä 0 Varpaisjärvi Muuruvesi Î Juankoski j Kaavi Säyneinen ) Polvijärvi Kuusjärvi Liperi (Libelits) j Kontiolahti j0 Pielisensuu JoJ Rääkkylä 0 0 i 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 Asukkaita km* kohden Antal nvånare per km! land Habitants par kilomètre carré de la terre S * S-" 0 0 0 II 0 0 0 ; 0 0 0 00 0 0 0 0 00 0 0 0 Koko väestö Hela folkmängden Population totale { 0 f 0 I 0 00 0 0 0 0 0 0 [ 0 0 0 0 0 0 0 00 0 00 0 0 *) Ent Varkauden tehdasseurakunta F d Varkaus bruksförsamling v ) ) Kts muistutuksia siv Se anmärkningarna å sid 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Väkiluku kymmenvuotis- Folkmängden enligt Population d'après les Seurakunnassa oleva väestö I församlingen vistande befolkning Population domiciliée dans la paroisse (présente) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 ;! 0 i 0 00 0! 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 taulustojen mukaan decennietabellerna tableaux décennaux Seurakunnasta poissa oleva väestö I församlingen icke vistande befolkning Population non domiciliée dans la paroisse (absente) 0 i 0 0 0! 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0-00 0 0 0 0 0 Väestönmuutostaulujen pohjalla laskettu väkiluku 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 beräknad folkmängd Population calculée 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Väenlisäys 0 kymmenvuotlstaulustojen mukaan Folkökning 0 enligt decennietabellerna Accroissement 0 d'après les tableaux décennaux " B *-* p tet ila i ' a < "S»** * a g: 0 0 l QK? JO*_) l t' l_l_ F> s H^ ù Ici J 0 *?* O» g, i * i I S p a m << rgl * D' g; m 0 0 ICC DD 0 _i T^ OQ &O S' o < S t S" _ g- a C cg n ST "S <*& B 0 0 0 >) ) ) 0 sv\ j ) QO OUI ) 0 )') 00 ') 0 ) 0 0 - QSfî n^ u voo ) ) ) 0"\_L )~V Q(\ "<J ">)») 0 Ai \ A* \ rie [n lis 0 / \ 0 / \ 0
' - - - - - - - 0 Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Henkikirjoitettu väkiluku Vi Mantalsskriven folkmängd Vi Population inscrite sur les listes d'impôt Vi 0 Kymmenvuotistaulustojen väkiluku tuun väki- Folkmängden enligt decennietabelmantalsskrivna Comparaison de la population selon listes d'impôt Koko väestö suurempi ( ) tal pienempi () Hela folkmängden (enligt decennietabellerna) större ( ) eller mindre () Différence entre la population totale (d'après les tabl décennaux) et celle des listes d'impôt personnel verrattuna henkikirjoltetlukuun erna jämförd med den folkmängden les les tableaux décennaux e personnel Läsnäoleva väestö suurempi ( ) tai pienempi () Den närvarande befolkningen större () eller mindre () Différence entre la jcopulation présenti t et celle des listes d'impôt personnel Suomenkielisiä Finsktalande Finnois 0 Läsnäoleva väestö ryhmitettynä kielen mukaan Den närvarande befolkningen fördelad enligt språk Population présente d'après la langu Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Muita kieliä puhuvia Talande något annat språ K Autres Kuopion läänikuopio Iän Kaupungit Städer Villes Kuopio Joensuu Iisalmi 0 0 0 00 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Maaseutu Landsb y g dcommunes rurales Leppävirta Varkauden k:la Varkaus kp-*) Suonenjoki io! Hankasalmi Rautalampi Konnevesi Vesanto Karttula Tervo Kuopion mlk Kuopio lk i Siilinjärvi Riistavesi Vehmersalmi 0 Tuusniemi j Maaninka Pielavesi Keitele [ Kiuruvesi Iisalmen mlk Iisalmi lk Vieremä Sonkajärvi Lapinlahti Nilsiä j0 Varpaisjärvi Muuruvesi Juankoski Kaavi Säyneinen Polvijärvi Kuusjärvi Liperi (Libelits) Kontiolahti Pielisensuu 0 Rääkkylä 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00-0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 00 0 0 -t- 0 00 0 0 ( 0 0 00 0 00! 0 -~ -- t! t 0 0 t t- i f 0 r f i -- 0 - i- - 0! 0 0 0 0-0 0 0 0 0 0 -f- 0 f 0 -f 0 - - 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 --- -- : 0 ; ;! : j, : -- 0 0 0 0 *) Ent Varkauden tehdasseurakunta F d Varkaus bruksförsamling
Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Kitee Kesälahti Pälkjärvi Tohmajärvi Värtsilä Kiihtelysvaara Pyhäselkä ) Ilomantsi Tuupovaara Eno Pielisjärvi Juuka Rautavaara Nurmes Nurmeksen k: la Nurmes kp Valtimo Vaasan lääni Vasa Iän KaupungitStäder Villes Vaasa Vasa Kaskö Kaskinen Kristinestad Kristiinankaupunki Nykarleby Uusikaarlepyy Jakobstad Pietarsaari! Kokkola Gamlakarleby Jyväskylä Maaseutu Landsbygd Communes rurales Sideby Siipyy Isojoki (Stora) Lappfjärd Lapväärtti 0: Tjöck*) Karijoki (Bötom) Närpes Närpiö Övermark Ylimarkku Korsnäs Teuva (Östermark) Kauhajoki Kurikka Jalasjärvi ^ Peräseinäjoki 0 Ilmajoki Seinäjoki l'a f 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 Asukkaita km* kohden Antal invånare per km land Habitants par kilomètre carré de la terre fl 0 0 0 00 0 0 0 0 I 0 0 00 0 0 0 0 Koko väestö Hela folkmängden Population totale 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Väkiluku kymmenvuotis Folkmängden enligt Population d'après len Seurakunnassa oleva väestö I församlingen vistande befolkning Population domiciliée dans la paroisse (présente) 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 S! 0 : 0! 0 0! 0! 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 *) Entinen Kristiinankaupungin maalaiskunta Tidigare benämnd Kristinestads landskommun ) ) Kts muistutuksia siv Se anmärkningarna å sid 0 0 0 0 (i 0 tiiulustojen mukaan <j,, ennletabellerna tableaux décennaux Seurakunnasta poissa oleva väestö I församlingen icke vistande befolkning l'ovulation non domiciliée dans la paroisse (absente) ' 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 00 0 0 0 0 00 00 0 00 00 0 Väestönmuutostaulujen pohjalla laskettu väkiluku n II tnni>f al If af af ahaai*nn beräknad folkmängd 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Population calculée 0 00 00 00 00 0 0 0 00 00 00 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 Väenlisäys 0 kymmenvuotistaulustojen mukaan Folkökning 0 enligt decennietabellerna Accroissement 0 d'après les tableaux décennaux ** t" & S, %! «? * i* S! IL s <g 0 0 0 0 00 00 0 -- 00 -\- O RQO Ou 0 0 00 " & f a> < cr» fil g g S; " tu* œ ' 0 Où 0 0 0 0 0 0» o»ii» B 0 ') 0 0 ) ) «) - -0 0 -t- \? 0 H l 0 0 0
Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Henkikirjoitettu väkiluku Vi Mantalsskriven folkmängd Vi Population inscrite sur les listes d'impôt Vi 0 Kymmenvuotistaulustojen väkiluku tuun väki- Folkmängden enligt decennietabel - mantalsskrivna Comparaison de la population selon listes d'impùl Koko väestö suurempi () tai pienempi () Hela folkmängden (enligt decennietabellerna) större () eller mindre () Différence entre la population totale (d'après les tabl décennaux) et celle des listes d'impôt personnel verrattuna henkikirjoitethikuun h rna jämförd med den i'i ilkmängden /,\-s tableaux décennaux et les personnel Läsnäoleva väestö suurempi ( ) tai pienempi () Den närvarande befolkningen större () eller mindre () Différence entre la population présent? et celle des listes d'impôt personnel Suomenkielisiä Finsktalande Finnois 0 Läsnäoleva väestö ryhmitettynä kielen mukaan Den närvarande befolkningen fördelad enligt språk Population présente d'après la languiî Ld Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Muita kieliä puhuvia Talande något annat språk A utres Kitee Kesälahti Pälkjärvi Tohmajärvi Värtsilä Kiihtelysvaara Pyhäselkä Ilomantsi Tuupovaara 0 Eno Pielisjärvi Juuka Rautavaara Nurmes Nurmeksen k:la Nurmes kp Valtimo Vaasan lääni Vasa Iän Kaupun git S t äd er Villes Vaasa Vasa 0 Kaskö Kaskinen Kristinestad Kristiinan - j kaupunki Nykarleby Uusikaarlepyy Jakobstad Pietarsaari Kokkola Gamlakarleby Jyväskylä ' 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 00 0 0 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 H 0 0 :! i ; i 0 i li) 0 00 I 0 0 - - - t- - - - - 0 - - - 0 - - ' 00-0 - 0 0 0 0 - - 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _- 0 0 0 0 0 0 0 ' ; : 0 0 0 f I 0 Maaseutu Landsb y g dcommunes rurales Sideby Siipyy Isojoki (Stora) Lappfjärd Lapväärtti 0 Tjöck *) Karijoki (Bötom) ' Närpes Närpiö Övermark Ylimarkku Korsnäs Teuva (Östermark) Kauhajoki Kurikka Jalasjärvi Peräseinäjoki 0 Ilmajoki Seinäjoki 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 -f- 0 0 0 0 *) Entinen Kristiinankaupungin maalaiskunta Tidigare benämnd Kristinestads landskommun - 0 0 «0-0 - - - - 0-0 - - - - - 0 0-0 0-0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 _ 0 0
Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Ylistaro Isokyrö (Storkyro) Vähäkyrö (Lillkyro) Laihia Jurva Pörtom Pirttikylä Petalaks Petolahti Bergö Malaks Maalahti 0 Solv Sulva Korsholm Mustasaari Replot Raippaluoto Kvevlaks Koivulahti ii! Maksmo Maksamaa löi Vörå Vöyri Nurmo Lapua Kauhava Ylihärmä 0 Alahärmä Ora vais Oravainen Munsala Nykarleby lk Uudenkaarlepyyn mlk Jeppo Jepua Pedersöre Pietarsaaren mlk Purmo Esse Ähtävä Terijärvi Kronoby Kruunupyy 0 Larsmo Luoto Karleby Kaarlela*) Nedervetil Alaveteli Kälviä Lohtaja Himanka Kannus Toholampi Ullava Kaustinen (Kaustby) 0 Veteli (Vetil) Lestijärvi Haisua Perho J Soini Lehtimäki Alajärvi Vimpeli E vi järvi Kortesjärvi 0 Lappajärvi Kuortane Tövsä 000 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 Asukkaita km kohden Antal invånare per km' land Habitants par kilomètre carré de la terre «?W sr S g 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 tl «? f I a 0 0 0 0 0 0 Koko väestö Hela folkmängden Population totale 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Väkiluku kymmenvuotis Folkmängden enligt Population d'après les Seurakunnassa oleva väestö I församlingen vistande befolkning Population domiciliée dans la paroisse (présente) 0 0 0 0 0 0 0 000 0 0 0 *) Entinen Kokkolan maalaiskunta Tidigare benämnd Gamlakarleby landskommun a ) ) Kts muistutuksia siv Se anmärkningarna å sid 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 00 0 ) 0 00 0 0 0 li S S "» i :i ) 0"- 0< -aulustojen mukaan ; ocennietabeller na ibleaux décennaux Seurakunnasta poissa oleva väestö I församlingen icke vistande befolkning Population non domiciliée dans la paroisse (absente) 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 00 0 Väestönmuutostaulujen pohjalla laskettu väkiluku Enligt m nrffl If of af a Hal lorn a beräknad folkmängd 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 Population calculée 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 0 Väenlisäys 0 kymmenvuotis taulustojen mukaan Folkökning 0 enligt decennietabellerna Accroissement 0 d'après les tableaux décennaux a ** H t ii" S a ' *Ù Qd jr* *^ S % <- & S* S> S CD à? i * I" 0 0 0 0 0 0 0 0 0-0 0 0 0 00 0!l tel i & s s ^ S * g il D* ow 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Isrl g a o s S? S, SJ _ BS en n B S" * B a N c: ') 0 0 l ) 0 0 0 0 ')')») 0 - «) t») 0 0 ) ) 0 - ) 0 i 0 0 0 & 0» 0
_ - ' ' : :, Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Henkikirjoitettu väkiluku Vi Mantalsskriven folkmängd Vi Population inscrite sur les listes d'impôt Vi Mp *! 0 Ylistaro Isokyrö (Storkyro) Vähäkyrö (Lillkyro) Laihia j Jurva ' 0 Pörtom Pirttikylä Petalaks Petolahti Bergö i! Malaks Maalahti 0 Solv Sulva! 0 Korsholm Mustasaari! Replot Raippaluoto Kvevlaks Koivulahti Maksmo Maksamaa Vörå Vöyri! 0 Nurmo Lapua! 0 Kauhava j 0 Ylihärmä 0 Alahärmä Oravais Oravainen i 0 Munsala Nykarleby lk Uudenkaarlepyyn mlk 0 Jeppo Jepua 0 Pedersöre Pietarsaaren mlk ; 0 Furmo Esse Ähtävä Terijärvi 0 Kronoby Kruunupyy 0 0 Larsmo Luoto 0 Karleby Kaarlela *) Nedervetil Alaveteli 0 Kälviä 0 Lohtaja Himanka Kannus Toholampi Ullava Kaustinen (Kaustby) 0 0 Veteli (Vetil) 0 Lestijärvi Haisua Perho Soini Lehtimäki Alajärvi Vimpeli 0 Evijäryi Kortesjärvi 0 Lappajärvi Kuortane Tövsä 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kymmenvuotistaulustojen väkiluku tuun väki- Folkmängden enligt decennietabelmantalsskrivn; Comparaison de la population selov listes d'impû, Koko väestö suurempi () tai pienempi () Hela folkmängden (enligt decennietabellerna) större () eller mindre () Différence entre la population totale (d'après les tabl décennaux) et celle des listes d'impôt personnel * -ii 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0-0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 verrattuna henkikirjoitet- ukuun lerna jämförd med den folkmängden les tableaux décennaux e les l>ersonnel Läsnäoleva väestö suurempi ( ) tai Dienemni ( Den närvarande befolkningen större () eller mindre () Différence entre la population présent et celle des listes d'ilnpôt personnel 0 0 0 0 -i- 0 00 -- 0 0 ; - 0 0 ' - - - 0 0! 0 '! i (- 0 *) Entinen Kokkolan maalaiskunta Tidigare benämnd Gamlakarleby landskommun 0 0 0 0 0 0 0 - -- 0 0-0 0 0 00 0 0 0 00 0 H- 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -- 0 0 00 0 0 0 0 f 0 0 0 0 0 0 0 00 Suomenkielisiä Finsktalande Finnois 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Läsnäolevai väestö ryhmitettynä kielen mukaan Den närvarande befolkningen fördelad enligt språk Population présente d'après la langue _ 0 00 0 0 0 0 0 0 00 0 00 0 0 0 Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois 0 0 0 0 0 000 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 00 0 _ Muita kieliä puhuvia Talande något annat språk Autres t _ ',, 0 0 0 0 0
0 Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes K-p «'s-s? S- Asukkaita km kohden Antal nvånare per km s land Habitants var kilomètre carré de la terre Sd H* " g f <r g- a re o S S «* s pr s" B $» S ^ S? S S B ils: s a s? Koko väestö Hela folkmängden Population totale Väkiluku kymmenvuotis- Folkmängden enligt Population d'après les Seurakunnassa oleva väestö I församlingen vistande befolkning Population domiciliée dans la paroisse (présente) 0 ; taulustojen mukaan dece nnietabellerna tableaux décennaux Seurakunnasta poissa oleva väestö I församlingen icke vistande befolkning Population non domiciliée dans la paroisse (absente) N p Väestönmuutostaulujen pohjalla laskettu väkiluku Knlist beräknad folkmängd Population calculée M sp L-ds Väenlisäys 0 kymmenvuotistaulustojen mukaan Folkökning 0 enligt decennietabellerna Accroissement 0 d'après les tableaux décennaux -V *' M _ " < fit s "i a ~? l! ' * ^ % <!*» a "s *"ö «a 0 ' S* < a * os O & I" f sr * S ^ 0 * Sf! S ' S- a TO c: - i i Alavus Virrat Ätsäri Pihlajavesi Multia Keuru Petäjävesi Jyväskylän mlk 'kylä lk Toivakka Uurainen Laukaa Äänekoski Saarijärvi Pylkönmäki! Karstula Kyyjärvi Kivijärvi Kinnula Pihtipudas p Viitasaari Konginkangas Sumiainen Jyväs- 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ( 00 0 0 : 0 '< -H 0 0 0 0 0 0 0 0 0 i 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ' * ' 0 0 0 0! 0!! 0 0 [ i! I 0 i 0! 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - - 0 -{- 0 - - 0 - - 0 - - - - - - 0 0 - - - _l_ -r - 0- - <io )- - ) 0 ) - ) 0 )- ) 0 0 - - - - -j 0 /is \ 0 Oulun lääni Uleåborgs län 0 Kaupungit Städer Vill p Villes Oulu Uleåborg Rh Raahe Brahestad Bh Kemi Tornio Tornea, Kajaani Kajana 0 0 0 B 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 000 i 0 0 -_ 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 - - - 0 0 -! 0 - - 0 )- Maaseutu Landsbygd- Communes rurales 0» Sievi Rautio Ylivieska Alavieska Kalajoki Merijärvi Oulainen Pyhäjoki Sälöinen Pattijoki Vihanti 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 00 0 00 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 - - - - - - - - - - 0-0 - 00-0 0 ') - 00 - - - 0 - - - - 0 0 ) ) Kts muistutuksia siv Se anmärkningarna å sid
Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Henkikirjoitettu väkiluku i Mantalsskriven folkmängd Vi Population inscrite sur les listes d'impôt»/i ' 0 Kymmenvuotistaulustojen väkiluku tuun väki- Folkmängden enligt decennietabelmantalsskrivna Comparaison de la population selon list es d'impôt Koko väestö suurempi () tai pienempi () Hela folkmängden (enligt decennietabellerna) större () eller mindre () Différence entre la population totale (d'après les tabl décennaux) et celle des listes d'impôt personnel Ld verrattuna henkikirjoitetlukuun lerna jämförd med den folkmängden les tableaux tiécennaux et les personnel Läsnäoleva väestö suurempi ( ) tai pienempi () Den närvarande befolkningen större () eller mindre () Différence entre la \population présente et celle des listes d'impôt personnel Suomenkielisiä Finsktalande Finnois 0 Läsnäolevai väestö ryhmitettynä kielen mukaan Den närvarande befolkningen fördelad enligt språk Population présente d'après la langut Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Muita kieliä puhuvia Talande nägot annat språk Autres a 0 ii 0 Alavus Virrat Ätsäri Pihlajavesi Multia Keuru Petäjävesi Jyväskylän mlk Jyväskylä lk Toivakka Uurainen Laukaa Äänekoski Saarijärvi Pylkönmäki Karstula Kyyjärvi Kivijärvi Kinnula Pihtipudas Viitasaari Konginkangas Sumiainen Oulun lääni- Uleàborgs län KaupungitStäder Villes Oulu Uleåborg Raahe Brahestad Kemi Tornio Torneå Kajaani Kajana 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0-0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 i -h 0 0-0 0 0 0 0 Ç) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 _ 0 0 0 0 l 0 ( \ 0 0 0 Maaseutu Landsbygd- Communes rurales Sievi Rautio Ylivieska Alavieska Kalajoki Merijärvi Oulainen Pyhäjoki Sälöinen Pattijoki Vihanti 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -f- 0 0 0 0 00 0 0 0 00 QA vfx 0 00 0 00 0 0 0 0 0 0 0 i) _ 0 0
Lääni ja kunta Län och kommun Departements et communes Rantsila Paavola Revonlahti i ' Siikajoki I j Pyhäjärvi ; G Reisjärvi! Haapajärvi Nivala yj Kärsämäki : 0 i Haapavesi! Pulkkila Piippola Pyhäntä ; Kestilä ilo Säräisniemi Vuolijoki!! Paltamo Kajaanin mlk Ka jana lk Sotkamo 0 Kuhmoniemi Ristijärvi J Hyrynsalmi ' Suomussalmi J Puolanka J Hailuoto (Karlö)! Utajärvi j i Muhos ls' Tyrnävä : Temmes 0' Lumijoki JL Liminka ; Kempele ; Oulunsalo ' Oulujoki! Ylikiiminki Kiiminki Haukipudas li (Ijo) Yli-Ii 0 Kuivaniemi Pudasjärvi Taivalkoski Kuusamo Posio ) Ranua Kuolajäryi Kemijärvi Rovaniemi Rovaniemen k:la Rova- I niemi kp»s 0 0 fi 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 l 0 ) 0 0 ) 0 o U Asukkaita km kohden Antal invånare per km land Habitants par kilomètre carré de la terre S' o < SK» ~ g S s s s a "S 0 0 llo 0 0 0 ) ) 0»g S- & 0 0 ) 0 ) 0 Koko väestö Hela folkmängden Po pulat io ti totale 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 00 0 0 ) ) Kts muistutuksia siv Se anmärkningarna å sid 0 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 0 Väkiluku kymmenvuotis- Folkmangden enligt Population d'après les Seurakunnassa oleva väestö församlingen vistande befolkning Population domiciliée dans la paroisse (présente) 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 ' 0! 0 0 tiiuliistojen mukaan decennietabellerna tableaux décennaux Seurakunnasta poissa oleva väestö I församlingen icke vistande 'opulatioii befolkning non domiciliée dans la paroisse (absente) 0 H00 0 0 0 0 0 ~ 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0-0 0 0 0 0 0 0 Väestönmuutostaulujen pohjalla laskettu väkiluku Enligt beräknad folkmängd 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 m nr f a i fo a f n Y\t* 0 r n n Population calculée ' i 0 0 0 0 0 0 0 0 000 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Väenlisäys 0 kymmenvuotistaulustojen mukaanfolkökning 0 enligt decennietabellerna Accroissement 0 d'après les tableaux décennaux g i i E S 0 g E S s» * s- a» g s S- Ä I o: --! - - - 0 0 - - 0 - - - - 0 - - 00 00 0 - - - - - 0-0 - - - - - - - - - } - - 0 - f! S «< s S" g O - 0 *te es n * 0» 0 0 o* * S p? S* O ^ «a w i o- -L- 0 -t- - 0 '») i 0 - )- - -r») - -f -r - : - 0 '») - - 0 - - 0-0 ~ 0 0 - - - 0 - - -f - - 0 0-0 ~») - - - - - - - 00 0-0 ) ')- ') 0-0 - 0-00»)') 0 0 0 X 0 ( U ( u
: Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Henkikirjoitettu väkiluku V» Mantalsskriven folkmängd Vi Population inscrite sur les listes d'impôt '/i Rantsila 0 Paavola Revonlahti Siikajoki Pyhäjärvi Reisjärvi 0 Haapajärvi Nivala 0 Kärsämäki 0 Haapavesi Pulkkila 0 Piippola 0 Pyhäntä 00 Kestilä Säräisniemi Vuolijoki Paltamo Kajaanin mlk Kajana lk 0 Sotkamo Kuhmoniemi Ristijärvi Hyrynsalmi j Suomussalmi Puolanka! Hailuoto (Karlö)! Utajärvi I Muhos I Tyrnävä Temmes Lumijoki j 0 Liminka ] Kempele! Oulunsalo \ 00 Oulujoki i Ylikiiminki Kiiminki 0 Haukipudas! li (Ijo) Yli-Ii j Kuivaniemi j Pudasjärvi! 0 Taivalkoski 0 Kuusamo Posio Ranua Kuolajärvi 0 Kemijärvi 00 Rovaniemi Rovaniemen k:la Rovaniemi kp 0 0 0 0 00 0 00 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 Kymmenvuotistaulustojen väkiluku tuun väki- Folkmängden enligt decennietabelmantalsskrivna Comparaison de la population selon listes d'impôt Koko väestö suurempi () tai pienempi (), Hela folkmängden (enligt decennietabellerna) större () eller mindre () Différence entre la population totale j (d'après les tabl décennaux) et celle des listes d'impôt personnel h U 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0-0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 verrattuna henkikirjoitetlukuun lerna jämförd med den folkmängden les tableaux décennaux e t les personnel Läsnäoleva väestö suurempi ( ) tai pienempi () Den närvarande befolkningen större () eller mindre () Différence entre la population présente et celle des listes d'impôt personnel -f - f -r - 0 -- - f 0 0 00 0-0 0 00 0 g H- 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Suomenkielisiä Finsktalande Finnois 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ' 0 0 0 0 0 0 Läsnäoleva väestö ryhmitettynä kielen mukaan Den närvarande befolkningen fördelad en igt språk Population présente d'aprèg la langue 0 0 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois - - _ o _ Muita kieliä puhuvia Talande något annat språk A utres J : ' ' -_ '! _~ ' ', : : _ G 0 0 0 Ï \ 0 (A a
Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Maan pinta-a la km Areal land i km Sup <erficie de la terre en kilo mètres carrés Asukkaita km kobden Antal nvånare per km :and Habitants par kilomètre carré de la terre Koko väestö Hela befolkningen Population totale Läsnäoleva väestö Närvarande befolkning Population présente Koko väestö Hela folkmängden Population totale Väkiluku kymmenvuotib- Folkmängden enligt Population d'après les Seurakunnassa oleva väestö I församlingen vistande befolkning Population domiciliée dans la paroisse (présente) 0 tiiulustojen inukaan ([cfcnnietabellerna tableaux décennaux Seurakunnasta poissa oleva väestö [ församlingen icke befolkning vistande Population non domiciliée dans \ la paroisse (absente) Väestönmuutostaulujen pohjalla laskettu väkiluku Enlifft m rwi- tiwi- ai-a- a\\n\}m**-i n beräknad folkmängd Population calculée Väenlisäys 0 kymmenvuotistaimistojen mukaan Folkökning 0 enligt decennietabellerna Accroissement 0 d'après les tableaux décennaux ky S ' M B agi **? «** M* T* O CD i' a i' s g* S- sr g o: ^j ST ^Ö S < - s S S il s sr s* s* S" S -" K t i ÏT W l-o- g- S, o " < % " ^ Tervola?, Simo Karunki G in n U Kemin mlk Kemi lk Alatornio (Nedertorneå) Ylitornio (Övertorneå) Turtola Kolari Muonio Enontekiö Kittilä Sodankvlä Pelkosenniemi Savukoski Inari Utsjoki Petsamo ) 0 0 [ 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ( 0! ( 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0!) 0G 0 0 0 00 0 0 00 0 '!! 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ') 0 0 0 i 0 ;i Koko maa Hela riket Tout le ynys 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kaupungit Städer Villes 0 0 0 0 «0 0 0 0 0 0 Maaseutu Landsbygd Communes rurales 0 0 0 00 0! 0 0 0 00 0 0 0 00 0 l ) ) Kts muistutuksia siv e anmärkningarna â sid
0 Lääni ja kunta Län och kommun Départements et communes Henkikirjoitettu väkiluku Vi Mantalsskriven folkmängd Vi Population inscrite sur les listes d'impôt Vi 0 Kymmenvuotistaulustojen väkiluku tuun väki- Folkmängden enligt decennietabelmantalsskrivna Comparaison de la population selon listes d'impôt Koko väestö suurempi () tai pienempi () Hela folkmängden (enligt decennietabellerna) större () eller mindre () Différence entre la population totale (d'après les tabl décennaux) et celle des listes d'impôt personnel verrattuna henkikirjoitetlukuun lorna jämförd med den folkmängden les tableaux clécennaux e les personnel Läsnäoleva väestö suurempi ( ) tai t>ienemt)i < Den närvarande befolkningen större () eller mindre () Différence entre la population présente et celle des listes d'impôt personnel Suomenkielisiä Finsktalande Finnois 0 Läsnäoleva väestö ryhmitettynä kielen mukaan Den närvarande befolkningen fördelad enligi språk Population présente d'aprèsla langue Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Muita kieliä puhuvia Talande något annat språk ^ Ulf Cd Tervola Simo Kemin mlk Kemi lk Alatornio (Nedertorneå) Karunki Ylitornio (övertorneå) Turtola Kolari Muonio 0 Enontekiö Kittilä Sodankylä Pelkosenniemi Savukoski Inari Utsjoki i Petsamo Koko maa Hela riket Tout le pays 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ' - r 0 -'r 0 -r 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0-0 0 0 0 0 i 0 Kaupungit Städer Villes 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 Maaseutu Landsbygd I I Communes rurales 0 0 00 0 0 0 0
- - II Läsnäoleva väestö v 0 jaettuna puhekielen mukaan, läänittäni Population présente en 0 d'après Den närvarande befolkningen år 0 fördelad efter språk, länsvis la langue, par départements 0 Lääni Län Départements Kaupungit Städer Villes Uudenmaan Nylands Turun-Porin Å'bo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Yhteensä Summa Total 0 0 0 0 0 Ld 0 0 Suomenkielisiä Finsktalande Finnois Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois 0 0 G 0 0 0 0 Venäjänkielisiä Rysktalande Russe 0 0 0 0!) 0 i)» Saksankielisiä Tysktalande Allemand 0 0 0 0 Lapinkielisiä Talande lapska Lapon ' Vironkielisiä Talande estniska JVsthonien 0 Muunkielisiä Personer talande något annat språk Autres 0 0 0 0 0 S-vi 0 n n n o to 00 0 0 Yhteensä Sumina Total 0 HClf* 0 0 0 0 l 0 0 Maaseutu Landsbygd Communes rurales Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Yhteensä Summa Total 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 00 0 _ (i o Ï 0!) -- 0 0 \ 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 Kaupungit ja maaseutu Städer och landsbygd Villes et communes rurales Uudenmaan Nvlands Turun-Porin Å"bo-B:borgs \hvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Yhteensä Summa Total 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 ö») «!) 0 0 0 0 0 _ 0 -- 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 '!! 0
Muistutuksia Siv M V siirrettiin Huopalahdesta Helsinkiin henkeä ) V siirrettiin Pernajasta Loviisaan henkeä ) V siirrettiin Porvoon maalaiskunnasta Porvooseen 0 henkeä *) V siirrettiin Hangon maaseurakunnasta Hankoon 0 henkeä ) Mustion seurakunta lakkautettiin v ja yhdistettiin Karjaan, jolloin tämän asukasluku lisääntyi 0 hengellä Siv *) Huopalahti, Oulunkylä ja Brändön huvilakaupunki (kulosaari) erotettiin v Helsingin maaseurakunnasta itsenäisiksi seurakunniksi ) Kts muist siv ) Hyvinkäälle siirrettiin y Nurmijärveltä henkeä sekä v 0 Hausjärveltä (H ) henkeä ) Kts muist siv ) Kts muist siv Siv x ) V siirrettiin Uudeltakirkolta Uudenkaupungin maalaiskuntaan henkeä ) V 0 siirrettiin Sauvosta Karunaan henkeä ) V siirrettiin Liedosta Tarvasjoelle henkeä Siv x ) V siirrettiin Maskusta Ruskoon 0 henkeä ) V siirrettiin Kurusta (H ) Parkanoon henkeä ) V siirrettiin Ikaalisista Hämeenkyröön 0 henkeä sekä v Hämeenkyröstä Mouhijärvelle henkeä ) V siirrettiin Mouhijärveltä Suodenniemelle henkeä Siv x ) V siirrettiin Hollolasta Lahteen henkeä Siv x ) Somerolta siirrettiin Somerniemelle y henkeä sekä v henkeä ) Koijärvi muodostettiin itsenäiseksi seurakunnaksi v, jolloin siihen siirrettiin Urjalasta 00 ia Forssasta henkeä ) V siirrettiin Vesilahdelta Etelä- Pirkkalaan henkeä ) Viiala muodostettiin itsenäiseksi seurakunnaksi v, jolloin siihen siirrettiin Akaasta, Lempäälästä 0 ja Vesilahdelta henkeä V siirrettiin Vesilahdelta lisäksi henkeä ) Pirkkalan emäseurakunta jaettiin v Pohjois-Pirkkalaan (0 0 henkeä) ja Etelä-Pirkkalaan ( henkeä) ) Aitolahti muodostettiin itsenäiseksi seurakunnaksi v, jolloin siihen siirrettiin Messukylästä 0 henkeä ) V siirrettiin Kangasaita Orivedelle henkeä ) V siirrettiin Sahalahdelta Kuhmalahdelle henkeä ) Kts muist siv 0 ) V siirrettiin Ruovedeltä Vilppulaan henkeä u ) Mänttä muodostettiin itsenäiseksi seurakunnaksi v, jolloin siihen siirrettiin Vilppulasta henkeä )V 0 siirrettiin Korpilahdelta Toivakkaan (Vaas ) henkeä ) Säynätsalo muodostettiin itsenäiseksi seurakunnaksi v, jolloin siihen siirrettiin Muuramesta henkeä u ) Jämsänkoski ja Koskenpää muodostettiin itsenäisiksi seurakunniksi v, jolloin Jämsästä siirrettiin Jämsänkoskelle henkeä ja Koskenpäähän henkeä V siirrettiin lisäksi Jämsästä Jämsänkoskelle henkeä ja Koskenpäähän henkeä B ) V siirrettiin Kuhmoisista Längelmäelle henkeä ja v Längelmäeltä EräjärveUe henkeä Siv x ) Riihimäki muodostettiin itsenäiseksi seurakunnaksi v, jolloin siihen siirrettiin Haus järveltä 0, Janakkalasta ja Lopelta henkeä ) Kts muist siv ) Kts muist siv Anmärkningar Sid x ) År överfördes personer från Hoplaks till Helsingfors ) År överfördes personer från Pernå till Lovisa ) År överfördes 0 personer från Borgå lk till Borgå ) År överfördes 0 personer från Hangö lf till Hangö *) Svarta församling indrogs år och förenades med Karis, vars folkmängd härigenom ökades med 0 personer Sid *) Hoplaks, Åggelby och Brandö villastad avskiljdes år från Helsinge till självständiga församlingar ) Se anm å sid ) Till Hyvinkää överfördes från Nurmijärvi år personer samt från Hausjärvi (T ) år 0 personer ) Se anm å sid ) Se anm å sid Sid x ) År överfördes personer från Uusikirkko (Nykyrko) till Nystads lk ) År 0 överfördes personer från Sauvo (Sagu) till Karuna ) År överfördes personer från lieto (Lundo) till Tarvasjoki Sid x ) År överfördes 0 personer från Masku till Rusko ) År överfördes personer från Kuru (T ) till Parkano ) År överfördes 0 personer från Ikaalinen till Hämeenkyrö (Tavastkyro) samt år personer från Hämeenkyrö (Tavastkyro) till Mouhijärvi ) År överfördes personer från Mouhijärvi till Suodenniemi Sid *) År överfördes personer från Hollola till Lahti Sid x ) Från Somero överfördes till Somerniemi (Sommarnäs) personer år samt personer år ) Koijärvi bildades till självständig församling år, varvid till densamma överfördes från Urjala 00 och från Forssa personer ) År överfördes personer från Vesilahti till Söder- Birkala ) Viiala bildades till självständig församling år, varvid till densamma överfördes från Akaa, från Lempäälä 0 och från Vesilahti personer År överfördes ytterligare personer från Vesilahti ) Birkala moderförsamling uppdelades år i Norr-Birkala (0 0 personer) och Söder-Birkala ( personer) ) Aitolahti bildades till självständig församling år, varvid till densamma från Messukylä överfördes 0 personer ) År överfördes personer från Kangasala till Orivesi ) År överfördes personer från Sahalahti till Kuhmalahti ) Se anm å sid 0 ) År överfördes personer från Ruovesi till Vilppula u ) Mänttä bildades till självständig församline år, varvid till densamma från Vilppula överfördes personer ) År 0 överfördes personer från Korpilahti till Toivakka (Vasa ) ") Säynätsalo bildades till självständig församling år, varvid till densamma från Muurame överfördes personer ) Jämsänkoski och Koskenpää bildades till självständiga församlingar år, varvid från Jämsä till Jämsänkoski överfördes personer och till Koskenpää personer År överfördes ytterligare från Jämsä till Jämsänkoski personer och till Koskenpää personer ) År överfördes från Kuhmoinen till Längelmäki personer och år från Längelmäki till Eräjärvi personer Sid x ) Riihimäki bildades till självständig församling år, varvid till densamma från Hausjärvi överfördes 0, från Janakkala och från Loppi personer ) Se anm å sid ) Se anm
«) V siirrettiin Lammilta Padasjoelle 0 henkeä ) Viipurin maalaiskunnasta siirrettiin Viipuriin v henkeä sekä v 0 henkeä ) Kts muist ja siv 0 ) Ylämaa muodostettiin itsenäiseksi seurakunnaksi v, jolloin siihen siirrettiin Säkkijärveltä henkeä ) Kts muist siv 0 Siv 0 *) V siirrettiin Säkkijärveltä Luumäelle henkeä ) Kouvola muodostettiin itsenäiseksi seurakunnaksi v, jolloin siihen siirrettiin Valkealasta henkeä V 0 siirrettiin Valkealasta lisäksi 0 henkeä ) Kts muist siv sekä seur muist ) Vahviala muodostettiin itsenäiseksi seurakunnaksi v, jolloin siihen siirrettiin Viipurin maaseurakunnasta ja Säkkijärveltä henkeä Lisäksi siirrettiin v Lappeelta henkeä sekä v Viipurin maaseurakunnasta 0 henkeä ) Kanneljärvi muodostettiin itsenäiseksi seurakunnaksi v, jolloin siihen siirrettiin Uudeltakirkolta 0 henkeä V siirrettiin Uudeltakirkolta lisäksi henkeä ) Kivennavalta siirrettiin Terijoelle v henkeä ja v henkeä ) Ayräpää muodostettiin itsenäiseksi seurakunnaksi v, jolloin siihen siirrettiin Muolasta ja Vuokselasta henkeä ) Saari muodostettiin itsenäiseksi seurakunnaksi v, jolloin siihen siirrettiin Parikkalasta 0 henkeä V siirrettiin Saaresta Parikkalaan henkeä sekä Parikkalasta Saareen henkeä ) Simpele muodostettiin itsenäiseksi seurakunnaksi v, jolloin siihen Parikkalasta siirrettiin henkeä V siirrettiin Parikkalasta lisäksi henkeä 0 ) Lumivaara muodostettiin itsenäiseksi seurakunnaksi v, jolloin siihen Jaakkimasta siirrettiin henkeä u ) Harlun pinta-ala sisältyy Sortavalan maalaiskunnan, Ruskealan ja Impilahden kuntain pinta-aloihin ) Kts muist siv Siv *) V siirrettiin Soanlahdelta Harliiun henkeä, v Suojäryelle ja Korpiselälle henkeä ) V siirrettiin Suistamolta Korpiselälle henkeä ) V siirrettiin Mikkelin maalaiskunnasta Mikkeliin henkeä ) Pertunmaa muodostettiin itsenäiseksi seurakunnaksi v, jolloin siihen siirrettiin Hartolasta, Joutsasta ja Mäntyharjusta henkeä ) V siirrettiin Juvalta Anttolaan henkeä ') V 0 siirrettiin Pieksämäeltä Virtasalmelle henkeä ) V siirrettiin Joroisista Virtasalmelle 0 henkeä ja Varkauden kauppalaan (K ) henkeä ) Kerimäeltä siirrettiin Sääminkiin v henkeä, v 0 henkeä ja v 0 henkeä Kerimäeltä siirrettiin Savonrantaan v henkeä sekä Enonkoskelle v henkeä ) V siirrettiin Enonkoskelta Savonrantaan henkeä V siirrettiin Enonkoskelle Säämingistä, Savonrannasta ja Rantasalmelta henkeä sekä v Heinävedeltä henkeä 0 ) Punkaharju niuodostettiin itsenäiseksi seurakunnaksi v, jolloin siihen Kerimäeltä siirrettiin henkeä n ) V siirrettiin Säämingistä Savonrantaan henkeä ) V siirrettiin Rantasalmelta Kangaslammille 0 henkeä Siv») V siirrettiin Leppävirroilta Var- Irauden kauppalaan henkeä ) Kts muist siv ) Vesannolle siirrettiin Konnevedeltä v ' henkeä ja Rautalammilta v henkrä å sid ) År överfördes 0 personer från Lammi till Padasjoki ) Från Viborgs lk överfördes till Viborg personer år samt 0 personer år ) Se anm och å sid 0 ) Ylämaa bildades till självständig församling år, varvid till densamma från Säkkijärvi överfördes personer ) Se anm å sid 0 Sid 0 i) År överfördes personer från Säkkijärvi till Luumäki ) Kouvola bildades till självständig församling år, varvid till densamma från Valkeala överfördes personer År 0 överfördes ytterligare 0 personer, från Valkeala ) Se anm å sid samt följ anm ) Vahviala bildades till självständig församling år, varvid till densamma från Viborgs lf överfördes personer och från Säkkijärvi personer År överfördes ytterligare från Lappee personer samt år från Viborgs lf 0 personer ) Kanneljärvi bildades till självständig församling år, varvid till densamma från Uusikirkko (Nykyrka) överfördes 0 personer År överfördes ytterligare personer från Uusikirkko ) Från Kivennapa (Kivinebb) överfördes år personer och år personer till Terijoki ) Äyräpää bildades till självständig församling år varvid till densamma från Muola överfördes och från Vuoksela personer ) Saari bildades till självständig församling år, varvid till densamma från Parikkala överfördes 0 personer År överfördes från Saari till Parikkala personer samt från Parikkala till Saari personer ) Simpele bihladc* till självständig församling år, varvid till densamma från Parikkala överfördes personer År överfördes ytterligare personer från Parikkala 0 ) Lumivaara bildades till självständig församling år, varvid till densamma från Jaakkima överfördes personer n ) Harlu areal ingår dels i Sordavala landskommuns, dels i Ruskeala och Impilahti kommuners arealer ) Se anm å sid Sid») År överfördes från Soanlahti till Harlu personer, år till Suojärvi och till Korpiselkä personer ) År överfördes personer från Suistamo till Korpiselkä ) År överfördes personer från S:t Michels lk till S:t Michel ) Pertunmaa bildades till självständig församling år, varvid till densamma överfördes från Hartola (Gustav Adolfs), från 'Joutsa och från Mäntyharju personer ) År överfördes personer från Juva till Anttola ) År 0 överfördes personer från Pieksämäki till Virtasalmi ) År överfördes från Joroinen till Virtasalmi 0 personer och till Varkaus köping (K ) personer ) Från Kerimäki överfördes till Sääminki år personer, år 0 personer och år 0 personer Från Kerimäki överfördes år till Savonranta personer samt år till Enonkoski personer ) År överfördes personer från Enonkoski till Savonranta År överfördes till Enonkoski från Sääminki, från Savonranta och från Rantasalmi personer samt år från Heinävesi personer 0 ) Punkaharju bildades till självständig församling år, varvid till densamma från Kerimäki överfördes personer n ) År överfördes personer från Sääminki till Savonranta ) År överfördes 0 personer från Rantasalmi till Kangaslampi Sid *) År överfördes personer från Leppävirta till Varkaus köping ) Se anm å sid ) Till Vesanto överfördes år från Konnevesi personer och år från Rautalampi personer 0