Saaren koulu Sisäilmatutkimus

Tutkimusraportti Saaren koulu Sisäilmatutkimus Projekti 310124 4.5.2018

SISÄLTÖ Tutkimuksen kohde ja lähtötiedot...4 1.1. Yleistiedot... 4 1.2. Lähtötilanne ja tehtävä... 4 1.3. Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus... 5 Tutkimustulokset... 6 2.1. Sisäilman suhteellinen kosteus [RH%] ja lämpötila [T]... 6 2.2. Painesuhteet ulkoilmaan nähden... 7 2.3. Painesuhteet alipaineistetuissa tiloissa... 7 2.4. Sisäilman VOC- tutkimukset... 8 2.5. Sisäilman mikrobitutkimus... 9 2.6. Sisäilman mineraalivillakuidut... 11 2.7. Rakenteista otetut mikrobinäytteet... 12 Yhteenveto... 14 2/15 4.5.2018 Saaren koulu Sisäilmatutkimus

LIITTEET 1.1 Olosuhdemittausten tutkimuskartta RH% / C o 1.2 Paine-eromittausten tutkimuskartta 2.1 Sisäilman VOC-näytteet tutkimuskartta 2.2 Sisäilman VOC-näytteiden laboratorioanalyysit 3.1 Sisäilman mikrobinäytteet tutkimuskartta, 1krs. 3.2 Sisäilman mikrobinäytteiden laboratorioanalyysit, 1krs. 3.3 Sisäilman mikrobinäytteiden tutkimuskartta, kellari 3.4 Sisäilman mikrobinäytteiden laboratorioanalyysi, kellari 4.1 Sisäilman kuitulaskeumanäytteet tutkimuskartta 4.2 Sisäilman kuitulaskeumanäytteet laboratorioanalyysit 5. Materiaaleista kerätyt mikrobinäytteet laboratorioanalyysi, kellari 3/15 4.5.2018 Saaren koulu Sisäilmatutkimus

TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 1.1. Yleistiedot Työn tilaaja: Pyhäjoen kunta Kuntatie 1, PL6, 86100 Pyhäjoki Kiinteistöpäällikkö Pekka Pelttari puh. 040 359 6052 pekka.pelttari@pyhajoki.fi Kohde: Pyhäjoen keskuskoulu (Saaren koulu) Koulutie 9 86100 Pyhäjoki Tutkimuskohteena oleva rakennus on 1-kerroksinen, osittain kellarillinen koulurakennus. Rakennus on rakennettu alun perin 1960-luvulla. Peruskorjaukset/laajennukset lähtötietojen mukaan: A ja B osa peruskorjaus 2001 C ja D osa peruskorjaus 2002 Ilmanvaihdon uusiminen 2000 Kattomuutokset ja ikkunoiden uusiminen on tehty peruskorjausten yhteydessä. E ja F osan uudisrakennus 2004 1.2. Lähtötilanne ja tehtävä Rakennukseen aiemmin tehdyissä tutkimuksissa havaittuja puutteita ja vaurioita on korjattu laajasti vuosina 2016-2018. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tehtyjen korjausten onnistumista ja rakennuksen sisäilmatilannetta tällä hetkellä. Käytettävissä oli seuraavat lähtötietoaineistot: Korjaussuunnitelma tutkimushavaintojen pohjalta (WSP Finland Oy 2017) Sisäilma- ja rakennetekninen kuntotutkimus (WSP Finland Oy 2016) Peruskuntoarvio (Insinööritoimisto Tehoinssit Oy 2015) Sisäilman VOC- analyysi (2011) Lisäksi käytössä oli korjausten aikana tehtyjen laadunvarmistusmittausten tuloksia ja pöytäkirjoja. Kenttätutkimukset kohteessa suoritettiin helmi-maaliskuussa 2018. Tutkimukset suorittivat insinööri (AMK) Janne Meriläinen, sekä DI Ilkka Pieskä WSP Finland Oy:stä. 4/15 4.5.2018 Saaren koulu Sisäilmatutkimus

1.3. Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Rakennuksen D-siivessä ei ole tehty viimeisten tutkimusten jälkeen muutos- tai korjaustöitä, eikä tiloissa ole ilmoitettu ilmanlaatuun viittaavia poikkeavia havaintoja. Tämän vuoksi D- siipeä ei tässä yhteydessä tutkittu. Muilta osin tutkimukset kattavat rakennuksen A-, B-, C-, E- ja F-siiven Tutkimusten yhteydessä tarkasteltiin tutkittavia tiloja aistinvaraisesti. Lisäksi tehtiin näytteenottoja ja mittauksia seuraavasti: Sisäilmasta kerättiin mikrobinäytteitä 12 kpl Sisäilmasta kerättiin kuitulaskeumanäytteitä 6 kpl Sisäilmasta kerättiin VOC-näytteitä yhteensä 5 kpl Sisäilmaolosuhteita, sekä ilmanvaihdon toimivuutta tarkasteltiin hetkellisillä suhteellisen kosteuden, lämpötilan, sekä paine-eron mittauksilla muiden tutkimusten yhteydessä. Alipaineistettujen tilojen paine-eroa ja alipaineistuksen toimivuutta tarkasteltiin hetkellisillä paine-eromittauksilla. Kellarin rakenteista kerättiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin yhteensä 4 kpl Näytteiden otossa sekä tulosten tulkinnassa on noudatettu seuraavien julkaisujen mukaisia ohjeita sekä raja-arvoja: Asumisterveysasetus 545/2015 Asumisterveysasetuksen soveltamisohje 8/2016 Ympäristöministeriö: Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 2016 Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: Näytteenotto ja mittaukset edustavat sisäilmaston tilaa näytteenottohetkellä. Olosuhteet voivat vaihdella. Sisäilmanäytteet kerättiin tilojen olleessa normaalisti käytössä mikä lisää näytteisiin kohdistuvaa kontaminaatioriskiä. Tutkimuspäivinä ollut kova pakkanen on voinut vaikuttaa ilmanvaihtokoneiden toimintaan. Kylmä ulkoilma laskee myös sisäilman suhteellista kosteutta. Kosteusmittauslaitteiden mittaepätarkkuus on ±1,5 2 % (RH). Mittausmenetelmät voivat aiheuttaa noin ±1 3 % (RH) epätarkkuuden tuloksiin. Kosteusmittauksen kokonaismittausepätarkkuus on noin ±2 % (RH). Tutkimus sisältää tulosten tulkinnan ja johtopäätökset, sekä toimenpide-ehdotukset tutkimusten perusteella. 5/15 4.5.2018 Saaren koulu Sisäilmatutkimus

TUTKIMUSTULOKSET 2.1. Sisäilman suhteellinen kosteus [RH%] ja lämpötila [T] Asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2003) mukaan asunnon sisäilman kosteuden tulisi olla 20 60 %, joskin talviaikana ilmankosteus on usein alle 20 % ulkoilman vähäisen kosteussisällön takia. Tällöin huoneilman kosteus saattaa laskea alle 10 %:in. Korkea lämpötila lisää tunnetta ilman kuivuudesta. Kuiva huoneilma saattaa itsessään aiheuttaa tiloissa oleskeleville ihon ja limakalvojen ärsytysoireita. Kuiva huoneilma myös herkistää muiden sisäilman epäpuhtauksien vaikutuksille (Ympäristöopas 2016: Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus). Lämpötila on tärkeä sisäilman viihtyvyys- ja terveellisyystekijä. Lämpöviihtyvyydessä on yksilöllisiä eroja, mutta tyytyväisten osuuden on todettu olevan suurin, kun lämpötila on noin + 21 C. Sisäilman korkea lämpötila aiheuttaa tunkkaisen ilman ja ilmamäärän riittämättömyyden tunnetta. Koneellisessa tuloilmanvaihtojärjestelmässä liian korkea tuloilman lämpötila heikentää tuloilman sekoittumista ja jakautumista huonetilaan, mikä osaltaan antaa vaikutelman ilmamäärän riittämättömyydestä. Liian matala lämpötila ja vetoisuus aiheuttavat viihtyvyyshaittaa. Kylmän huoneilman tuntemukseen vaikuttavat myös kylmät pinnat ja vetoisuus (ilman liike) (Ympäristöopas 2016: Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus). Tulokset ja tulkinta Tilojen sisäilman suhteellista kosteutta ja lämpötilaa mitattiin hetkellisesti n. 25 eri tilasta, rakennuksen eri osista. Mittauskohdat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1.1). Mittaukset on tehty oleskeluvyöhykkeeltä tilojen ollessa normaalisti käytössä. Mittauksen tasaantumisaika oli 5-10min. Mittauskalustona oli Fluke 971 Lämpö- ja kosteusmittari, kalibrointi voimassa 8/2018. Asumisterveysasetuksen (STMa 545/2015) mukaan päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa, vanhainkodeissa, palvelutaloissa ja vastaavissa tiloissa sisäilman lämpötilojen toimenpiderajat ovat lämmityskaudella +20 o C +26 o C, lämpötila tulisi olla keskimäärin n. 21 o C. Kaikkien mitattujen tilojen osalta lämpötilat ovat suosituksen mukaisella tasolla, lämpötilat vaihtelivat +20,2 +22,6 o C välillä. Tilojen sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli tiloissa n. 4,3-11,3 RH%:n välillä. Mitatut ilmankosteudet ovat huomattavan alhaisia ja todennäköisesti aiheuttavat ainakin osalla ihmisistä mm. ihooireita. Sisäilmaoireita kokevien työtiloihin on suositeltavaa asentaa ilmankosteuttajia pakkaskaudelle mahdollisuuksien mukaan. 6/15 4.5.2018 Saaren koulu Sisäilmatutkimus

2.2. Painesuhteet ulkoilmaan nähden Paine-eron tulisi nykytietämyksen mukaan olla koneellisella tulo-/poistoilmanvaihdolla n. 0-2 Pa alipaineinen ulkoilmaan nähden. Liiallisen suuri alipaine lisää rakenteiden epätiiveyskohtien kautta tapahtuvaa ilmavuotoa. Mahdollisten ilmavuotojen mukana voi rakenteista tai ulkoilmasta kulkeutua oireilua tai hajuja aiheuttavia epäpuhtauksia sisäilmaan. Tulokset ja tulkinta Rakennuksen sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa mitattiin hetkellisinä mittauksina eri puolilta rakennusta. Mittauskohdat ja tulokset on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1.2). Mittauksen kesto kullakin mittauskohdalla oli n. 2-5 min. Kaikki mitatut tilat olivat n. 0,5 4 Pa alipaineisia ulkoilmaan nähden. Paine-ero on lähellä suositusta, eikä alipaineisuus lisää merkittävästi ulkovaipparakenteiden ilmavuotoja. Todennäköisesti suunnittelun ja viimekertaisen säädön lähtökohta on ollut -5 Pa. Seuraavan IV-kanaviston puhdistuksen aikana tehtävän säädön yhteydessä paine-ero suositellaan säätää 0 2 Pa alipaineiseksi. 2.3. Painesuhteet alipaineistetuissa tiloissa Aiemmissa tutkimuksissa rakennuksessa havaittiin kellaritiloja, sekä putkikanaaleita joista on mahdollista päästä tunkkaista hajua ja epäpuhtauksia ylempien tilojen sisäilmaan. Tutkimusten jälkeen tiloja on osastoitu, tiivistyskorjattu sekä alipaineistettu ulkoilmaan. Tiloihin on myös asennettu paine-eroja seuraavat mittalaitteet. Tilojen alipaineisuuden yleistä tasoa ja paine-eroa muihin tiloihin mitattiin hetkellisinä mittauksina. Mittauksissa hyödynnettiin osittain seurantamittareiden putkituksia rakenteiden läpi. Mittaukset tehtiin kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisen mittauskerran jälkeen kellaritilojen ilmavaihtoa muutettiin, sekä avoimia ilmareittejä suljettiin alipaineistuksen tehostamiseksi. Mittauslukemat on ilmoitettu ennen ja jälkeen. Mittauskohdat ja tulokset on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1.2). Mittauksen kesto kullakin mittauskohdalla oli n. 2-5 min. Tiloja alipaineistettaessa painesuhteille ei ole määritetty tiettyä tasoa, vaan paine-eron tulee olla niin suuri, että se kattaa luontaisen paine-eron vaihtelun tilojen välillä tilojen ollessa normaalisti käytössä. Mikäli vaihtelu on vähäistä paine-eron tarvitse olla kovinkaan suuri (n. 5 Pa). Liiallisen suuri paine-ero voi vaikuttaa myös muun rakennuksen ilmavaihtolaitteiston toimintaan ja muodostaa ilmavuotoja myös muualle rakenteisiin, jossa se ei ole tarkoituksenmukaista. Tulokset ja tulkinta Viimeisimmän mittauksen jälkeen kellareiden osalla paine-erot ovat yleisesti riittäviä sisätiloihin nähden, tilannetta on kuitenkin vielä seurattava. Kaikkien käytävien osalla paine-erot putkikanaaleihin nähden olivat liian vähäisiä. Paine-eroa oli n. 0,5 Pa 2 Pa putkikanaaleiden suuntaan. Alipaineisuutta on syytä lisätä, todennäköisesti kanaaliin joudutaan asentamaan ainakin yksi lisäpuhallin. 7/15 4.5.2018 Saaren koulu Sisäilmatutkimus

2.4. Sisäilman VOC-tutkimukset Tilojen sisäilman VOC-pitoisuuksia tutkittiin keräämällä näytteitä sisäilmasta. Näytteitä otettiin yhteensä 5 kpl. Analyysiraportti on liitteenä (Liite 2.2). Tilat joista näytteet on kerätty, on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 2.1). Näytteet on tutkittu WSP Finland Oy:n sisäilmalaboratoriossa Jyväskylässä. Ilmanäytteet on otettu oleskeluvyöhykkeeltä tilan keskivaiheilta, noin 1,0 metrin korkeudesta kohdilta, joissa ilmavaihdosta ei kohdistu ilmasuihkua, joka voisi vaikuttaa tuloksiin. Tulosten arvioimisessa on käytetty seuraavia Asumisterveysasetus 545/2015 mukaisia toimenpiteiden raja-arvoja: Lisäksi asetuksessa on annettu TVOC-kokonaispitoisuuden toimenpiderajaksi 400 µg/m³g, sekä yksittäisen pitoisuuden 50 µg/m³g. Yhteenveto näytteistä VOC1 Tekstiilityö Näytteen TVOC- pitoisuus oli alle määritysrajan. TXIB, 2-etyyli-1-heksanoli- naftaleeni- tai styreenipitoisuuksia ei esiinny. Pitoisuudet ovat erittäin alhaisia eivätkä ylitä asumisterveysasetuksen toimenpidearvoja. VOC2 Luokkahuone A6 Näytteen TVOC- pitoisuus oli alle määritysrajan. TXIB, 2-etyyli-1-heksanoli- naftaleeni- tai styreenipitoisuuksia ei esiinny. Pitoisuudet ovat erittäin alhaisia eivätkä ylitä asumisterveysasetuksen toimenpidearvoja. VOC3 Musiikkiluokka Näytteen TVOC- pitoisuus oli 24 µg/m³g. TXIB, 2-etyyli-1-heksanoli- naftaleeni- tai styreenipitoisuuksia ei esiinny. Pitoisuudet ovat alhaisia eivätkä ylitä asumisterveysasetuksen toimenpidearvoja. Havaitut eri pitoisuudet eivät viittaa tavanomaisesta poikkeaviin päästölähteisiin. VOC4 Erityisopetus E1 Näytteen TVOC- pitoisuus oli 17 µg/m³g. TXIB, 2-etyyli-1-heksanoli- naftaleeni- tai styreenipitoisuuksia ei esiinny. Pitoisuudet ovat alhaisia eivätkä ylitä asumisterveysasetuksen toimenpidearvoja. Havaitut eri pitoisuudet eivät viittaa tavanomaisesta poikkeaviin päästölähteisiin. 8/15 4.5.2018 Saaren koulu Sisäilmatutkimus

VOC5 Luokkahuone C1 Näytteen TVOC- pitoisuus oli 22 µg/m³g. TXIB, 2-etyyli-1-heksanoli- naftaleeni- tai styreenipitoisuuksia ei esiinny. Pitoisuudet ovat alhaisia eivätkä ylitä asumisterveysasetuksen toimenpidearvoja. Havaitut eri pitoisuudet eivät viittaa tavanomaisesta poikkeaviin päästölähteisiin. Tulokset ja tulkinta Kaikkien näytteiden osalta VOC-pitoisuudet ovat alhaisia tai alle määritysrajan. Havaittujen eri yhdisteiden määrä on yleisesti vähäinen kaikkien näytteiden osalta. Näytteiden perusteella tilojen sisäilmassa ei ole haitallisia VOC-pitoisuuksia. 2.5. Sisäilman mikrobitutkimus Tilojen sisäilman mikrobipitoisuutta tutkittiin keräämällä näytteitä sisäilmasta. Näytteitä otettiin yhteensä 12 kpl, näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 3.1 ja 3.3). Analyysiraportti on liitteenä (Liite 3.2 ja 3.4). Sisäilmanäytteet on otettu Andersen 6-vaiheimpaktiokerääjällä (keräysaika 10 min). Näytteet on tutkittu laimennosviljelymenetelmällä käyttäen kolmea kasvatusalustaa (THG, DG-18 ja Mallasuuteagar) WSP:n sisäilmalaboratoriossa Jyväskylässä. Mikrobinäytteiden tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysasetuksen 545/2015, Valviran ohjeen 8/2016 sekä Ympäristöopas 2016: Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus-oppaan mukaisia ohjeita, sekä viitearvoja. Koulurakennusten sisäilmanäytteen tavanomaisesta poikkeavina sieni-itiöpitoisuuksina pidetään yli 50 pmy/m 3, mediaanipitoisuus on yli 20 pmy/m 3 ja sitä, että ns. nollatuloksia ei ole. Myös pienemmät pitoisuudet voivat viitata vaurioon, mikäli havaitut lajikkeet ovat kosteusvaurioita indikoivia ja pitoisuudet ovat normaalista poikkeavia. Kohonnut bakteeripitoisuus voi viitata huonoon ilmanvaihtoon. Sulan maan aikana sisäilmanäytteiden tuloksia verrataan myös ulkoilman vertailunäytteeseen. Näytteet kerättiin talviaikaan, joten ulkoilmasta ei kerätty vertailunäytettä. Näytteet on otettu n. 0,7-1 m korkeudelta, kohdilta, joissa ilmavaihdosta ei kohdistu ilmasuihkua, joka voisi vaikuttaa tuloksiin. Yhteenveto näytteistä MIB1 Tekstiilityö Näytteessä ei havaittu kosteusvaurioihin viittavia mikrobipitoisuuksia. Näytteessä havaittiin pieni pitoisuus tavanomaiseen sisäilman mikrobilajistoon kuuluvaa Cladosporium mikrobilajia, sekä pieni pitoisuus hiivoja. Bakteereiden kokonaispitoisuus on alhaisella tasolla. MIB2 Luokkahuone A6 Näytteessä havaittiin pieni pitoisuus kosteusvaurioita indikoivaa Eurotium mikrobilajia (4pmy/m 3 ), muilta osin näytteessä ei havaittu kosteusvaurioihin viittavia-, tai muita mikrobipitoisuuksia. Bakteereiden kokonaispitoisuus on tavanomaisella tasolla. 9/15 4.5.2018 Saaren koulu Sisäilmatutkimus

MIB3 Erityisopetus A15.3 Näytteessä ei havaittu kosteusvaurioihin viittavia mikrobipitoisuuksia. Näytteessä havaittiin pieni pitoisuus tavanomaiseen sisäilman mikrobilajistoon kuuluvaa Cladosporium mikrobilajia. Bakteereiden kokonaispitoisuus on alhaisella tasolla. MIB4 Lääkäri Näytteessä ei havaittu kosteusvaurioihin viittavia mikrobipitoisuuksia. Näytteessä havaittiin pieni pitoisuus tavanomaiseen sisäilman mikrobilajistoon kuuluvaa Penicillium mikrobilajia. Bakteereiden kokonaispitoisuus on alhaisella tasolla. MIB5 Erityisopetus E1 Näytteessä ei havaittu kosteusvaurioihin viittavia- tai muita mikrobipitoisuuksia. Bakteereiden kokonaispitoisuus on alhaisella tasolla. MIB6 Luokkahuone C1 Näytteessä ei havaittu kosteusvaurioihin viittavia mikrobipitoisuuksia. Näytteessä havaittiin pieni pitoisuus tavanomaiseen sisäilman mikrobilajistoon kuuluvaa Penicillium mikrobilajia. Bakteereiden kokonaispitoisuus on alhaisella tasolla. MIB7 Kotitalous B5.2 Näytteessä ei havaittu kosteusvaurioihin viittavia- tai muita mikrobipitoisuuksia. Näytteessä havaittiin pieni pitoisuus hiivoja. Bakteereiden kokonaispitoisuus on alhaisella tasolla. MIB8 Musiikkiluokka Näytteessä ei havaittu kosteusvaurioihin viittavia- tai muita mikrobipitoisuuksia. Näytteessä havaittiin pieni pitoisuus hiivoja. Bakteereiden kokonaispitoisuus on alhaisella tasolla. MIB9 Opettajien taukotila Näytteessä havaittiin määritysrajan verran kosteusvaurioita indikoivaa Aktinomykeettiä (sädesieni) (4pmy/m 3 ), sekä tavanomaiseen sisäilman mikrobilajistoon kuuluvaa Penicillium mikrobilajia. Bakteereiden kokonaispitoisuus on alhaisella tasolla. MIB10 Aula A11 Näytteessä ei havaittu kosteusvaurioihin viittavia- tai muita mikrobipitoisuuksia. Bakteereiden kokonaispitoisuus on tavanomaisella tasolla. MIB12 Kellarihuone lääkärinhuoneen alla Näytteessä havaittiin useita eri kosteusvaurioita indikoivia mikrobilajeja. Näytteen kokonaispitoisuudet ja yksittäisen kosteusvaurioita indikoivien mikrobilajien pitoisuudet ovat koholla ja ylittävät asumisterveysasetuksen toimenpiderajat. Näytteessä on vahva viite kosteusvaurioista. MIB13 Kellarikäytävä aulan alla Näytteessä havaittiin useita eri kosteusvaurioita indikoivia mikrobilajeja, sekä aktinomykeettiä (sädesieni). Näytteen kokonaispitoisuudet ja yksittäisen kosteusvaurioita indikoivien mikrobilajien pitoisuudet ovat koholla ja ylittävät asumisterveysasetuksen toimenpiderajat. Näytteessä on vahva viite kosteusvaurioista. 10/15 4.5.2018 Saaren koulu Sisäilmatutkimus

Tulokset ja tulkinta Ensimmäisen kerroksen osalta otetuissa mikrobinäytteissä ei havaittu viitteitä kosteusvaurioista tai muista ongelmista. Pitoisuudet ovat tavanomaisella tasolla, yksittäisten kosteusvaurioita indikoivien pitoisuuksien esiintyminen sisäilmanäytteissä on tavanomaista. Kellaritiloista otettujen näytteiden osalta molemmissa havaittiin selkeät viitteet kosteusvaurioista. Tilojen sisäilmassa on näiltä osin myös aistinvaraisesti havaittavissa tunkkaisuutta. Ensimmäisestä kerroksesta otettujen näytteiden perusteella kellarissa havaitut mikrobit eivät vaikuta käytössä olevien tilojen ilmanlaatuun. Kellarin sisäilman mikrobipitoisuutta voidaan laskea poistamalla kellaritilan mahdollisia mikrobilähteitä, tällöin myös puhtaiden tilojen sisäilman kontaminaatioriski laskee. 2.6. Sisäilman mineraalivillakuidut Sisäilmassa mahdollisesti olevat mineraalivillakuidut aiheuttavat ihon, silmien ja limakalvojen ärsytysoireita. Kuitujen ärsyttämät limakalvot saattavat myös olla alttiimpia erilaisille virus- ja bakteeriinfektioille. Kuitulähteitä ovat mm. ilmanvaihtojärjestelmän äänenvaimentimet (koneet, kanavat, pääte-elimet) ja ilmansuodattimet, pinnoittamattomat tai rikkoutuneet akustointilevyt, ja rakenteissa äänen-, palo- ja lämmöneristeenä käytetty mineraalivilla. Kuituja irtoaa materiaaleista erityisesti niiden ikääntyessä ja haurastuessa, ja mekaanisen rasituksen, ilmavirtauksen tai tärinän irrottamina (Ympäristöopas 2016: Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus). Sisäilman mineraalivillakuitujen esiintymistä tarkasteltiin geeliteippi-laskeumanäytteillä. Näytteitä kerättiin yhteensä 6 kpl. Näytteenottokohdat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 4.1) Kuitulaskentaraportti on liitteenä (Liite 4.2). Aiemmissa tutkimuksissa (WSP Finland Oy 2016) kaikkien otettujen näytteiden osalla (6 kpl) havaittiin ohjearvon ylitys. Tutkimusten jälkeen kuitulähteet on tiettävästi poistettu. Asumisterveysasetuksen 545/2015 toimenpideraja mineraalivillakuitujen pitoisuudelle on 0,2 kpl/cm 2. Yhteenveto näytteistä Näyte K1 Opettajien huone A6.1 alle 0,1 kpl/cm 2 Näyte K2 Opettajien taukotila B1.2 alle 0,1 kpl/cm 2 Näyte K3 Kotitalous B 5.2 alle 0,1 kpl/cm 2 Näyte K4 Luokkahuone C1 alle 0,1 kpl/cm 2 Näyte K5 Erityisopetus E1 alle 0,1 kpl/cm 2 Näyte K6 Musiikkiluokka A9.1 alle 0,1 kpl/cm 2 Tulokset ja tulkinta Näytteissä ei havaittu kohollaan olevia kuitupitoisuuksia. Kuitulähteiden poistokorjaukset ovat onnistuneet. 11/15 4.5.2018 Saaren koulu Sisäilmatutkimus

2.7. Rakenteista otetut mikrobinäytteet Kellarin osalta otetuissa sisäilmanäytteissä havaittiin kohollaan olevia mikrobipitoisuuksia (näytteet MIB11 ja MIB12.) Jatkotutkimuksena kellarin rakenteista otetiin otantana näytteitä mahdollisten mikrobilähteiden paikantamiseksi. Näytteet on otettu kellarin ulkoseinien eristeistä. Näytteenottokohdat on esitetty alla olevassa pohjakarttaotteessa. Mikrobianalyysin tulokset ovat raportin liitteenä (Liite 5). Kuva 1. Ote ensimmäisen kerroksen pohjapiirroksesta. Näytteet otettu kellaritiloista kuvaan merkittyjen tilojen alapuolelta. Kellarikerroksen pohjapiirrosta ei ollut saatavilla. Yhteenveto näytteistä M1 Mineraalivilla seinän alaosa Näyte otettiin n. 15cm kellarin lattiapinnan yläpuolelta, verhousmuurauksen ja sokkelin välissä olevasta seinän eristevillasta, eristekerroksen n. puolivälistä. Näytteessä havaittiin pieniä pitoisuuksia kosteusvaurioita indikoivia mikrobilajeja, sekä runsaasti bakteereita. Näytteessä on lievä viite kosteusvaurioista. 12/15 4.5.2018 Saaren koulu Sisäilmatutkimus

M2 Mineraalivilla seinän yläosa Näyte otettiin n. 20cm kellarin katosta alaspäin, verhousmuurauksen ja sokkelin välissä olevasta seinän eristevillasta, eristekerroksen n. puolivälistä. Näytteessä havaittiin määritysrajan verran yksittäistä kosteusvaurioita indikoivaa mikrobilajia. Yksittäisten kosteusvaurioita indikoivien mikrobien esiintyminen näytteissä on tavanomaista, näytteessä ei viitteitä kosteusvaurioista. M3 Toja-levyeriste seinän alaosa Näyte otettiin n. 15cm kellarin lattiapinnan yläpuolelta, rappauspinnan ja sokkelin välissä olevasta seinän Toja-levyeristeestä, eristekerroksen n. puolivälistä. Näytteessä havaittiin runsaasti kosteusvaurioita indikoivia mikrobilajeja, sekä bakteereja. Näytteessä on vahva viite kosteusvaurioista. M4 Mineraalivilla seinän alaosa Näyte otettiin n. 15cm kellarin lattiapinnan yläpuolelta, verhousmuurauksen ja sokkelin välissä olevasta seinän eristevillasta, eristekerroksen n. puolivälistä. Näytteessä havaittiin kohtalaisia pitoisuuksia kosteusvaurioita indikoivia mikrobilajeja, sekä bakteereita. Näytteessä on viite kosteusvaurioista. Tulokset ja tulkinta Näytteiden perusteella kellarin ulkoseinien eristeissä on mikrobivaurioita, jotka painottuvat seinän alaosiin. Toja-levyeristeissä vauriot ovat villaeristeitä laajemmat. Vaurioituneista eristeitä pääsee todennäköisesti mikrobeja kellarin sisäilmaan ilmavuotojen mukana, jotka näkyvät myös sisäilmasta kerätyissä mikrobinäytteissä. 13/15 4.5.2018 Saaren koulu Sisäilmatutkimus

YHTEENVETO Sisäilman olosuhdemittausten perusteella tilojen sisälämpötilat olivat suositusten mukaisella tasolla. Sisäilman suhteellinen kosteus oli osassa tiloja huomattavan alhaisella tasolla. Todennäköistä on, että alhainen kosteus aiheuttaa sisäilmaoireilua herkimmille. Kuiva ilma lisää myös altistusta muille mahdollisille ilman epäpuhtauksille. Sisäilmaa on suositeltavaa kosteuttaa talviaikana mahdollisuuksien mukaan. Sisäilman paine-ero ulkoilmaan oli mittausten perusteella normaalilla tasolla, eikä lisää rakenteiden ilmavuotoja merkittävästi. Kellaritilojen ja putkikanaaleiden osalla paine-erot eivät olleet kaikilta osin tavoitteenmukaisella tasolla. Etenkin putkikanaalien osalla alipaineisuus oli vähäistä, jolloin ilmavuodot kanaaleista sisätiloihin ovat mahdollisia. Alipaineisuutta on suositeltavaa lisätä kanaaleiden osalle ja tilannetta seurata kontrollimittauksin. VOC-ilmanäytteiden ja aistinvaraisten havaintojen perusteella sisäilmassa ei havaittu poikkeavia VOC-pitoisuuksia tai viitteitä kemiallisista päästöistä. Näytteissä havaitut pitoisuudet ovat tavanomaista alhaisemmalla tasolla tai alle määritysrajan. Sisäilmasta kerätyissä mikrobinäytteissä ei havaittu tavanomaisesta poikkeavia pitoisuuksia käytössä olevien tilojen osalta, tiloissa ei myöskään havaittu aistinvaraisesti poikkeavaa. Näiltä osin tilanne ei ole muuttunut aiemmin tehdystä tutkimuksesta (WSP Finland Oy 2016). Sisäilmasta kerätyissä mineraalivillakuitunäytteissä ei havaittu kohollaan olevia pitoisuuksia. Ilmanvaihdon osalle tehdyt kuitulähteiden poistotyöt ja kanaviston puhdistus ovat onnistuneet. Kellaritiloista otetuissa sisäilman mikrobinäytteissä havaittiin selkeitä kosteusvaurioviitteitä molempien näytteiden osalta. Tiloissa ei ole toimintaa satunnaisia huoltokäyntejä lukuun ottamatta, jolloin pitoisuuksilla ei ole varsinaisesti merkitystä tilojen käyttöä ajatellen. Kellaritilojen sisäilman ei pitäisi päästä sekoittumaan ylempien kerrosten ilmaan alipaineistuksien ja osastointien toimiessa suunnitellusti. Tutkimusten yhteydestä mahdollisista ilmavuodoista ei ollut viitteitä. Rakenteista otettujen mikrobinäytteiden perusteella kellarin ulkoseinien alaosissa on mikrobivaurioita jotka ovat ainakin yksi syy sisäilmassa havaittuihin mikrobipitoisuuksiin. Sisäilman mikrobipitoisuutta voidaan alentaa poistamalla vaurioituneet materiaalit, tällöin myös ylempien kerrosten sisäilman kontaminaatioriski pienenee. Kellarin rakenteissa voi olla vaurioita myös tutkittua aluetta laajemmalla alalla. Tutkimattomien rakenteiden kunto on suositeltavaa selvittää lisätutkimuksin kokonaiskuvan hahmottamiseksi. 14/15 4.5.2018 Saaren koulu Sisäilmatutkimus

Toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset lyhyesti: - Tarpeen mukaan sisäilmankosteuden nostaminen talviaikaan. - Alipaineisuuden lisääminen putkikanaaleiden osalle. Alipaineisuuden seuraaminen kellareiden osalla, tarvittaessa alipaineisuuden lisääminen. - Kellaritiloissa havaittujen mikrobilähteiden poistaminen. Mahdollisten muiden mikrobilähteiden lisätutkimus. Oulussa 4.5.2018 Tekijä: Tarkastaja: Janne Meriläinen projektipäällikkö, Ins. (AMK) Ilkka Pieskä Projekti-insinööri, DI 15/15 4.5.2018 Saaren koulu Sisäilmatutkimus

Saaren Koulu Sisäilmatutkimus 2018 Liite 2.2

Saaren koulu Sisäilmatutkimus 2018 Liite 3.2

Saaren koulu Sisäilmatutkimus 2018 Sisäilman kuitulaskeumanäytteet Liite 4.1

Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Saaren koulu Sisäilmatutkimus 2018 Sisäilman kuitulaskeumanäytteet Liite 4.2

Saaren koulu Sisäilmatutkimus 2018 Materiaalien mikrobianalyysi, kellari Liite 5