SELVITYS KITTILÄN KUNNAN VAIHTOEHDOT JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI

Vastaanottaja Kittilän Kunta Päivämäärä 21.2.2018 SELVITYS KITTILÄN KUNNAN VAIHTOEHDOT JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI

SELVITYS KITTILÄN KUNNAN VAIHTOEHDOT JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Päivämäärä 21/2/2018 Laatijat Joonas Hokkanen, Heikki Savikko, Tomi Rinne Ramboll PL 718 Pakkahuoneenaukio 2 FI-33101 TAMPERE Finland T +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.com

SISÄLLYS 1. TAUSTA 1 2. TOIMEKSIANTO 1 3. KITTILÄN NYKYISET VUOSIMAKSUT LAPECOLLE 2 3.1 Vuosimaksujen laskentaperusteet 2 3.2 Kittilän asukkaiden maksut nykytilanteessa 2 4. KUSTANNUKSET JOS KITTILÄ EROAA LAPECOSTA 3 4.1 Investointi ja käyttökustannukset 3 4.2 Kertaluonteiset kustannukset 5 4.3 Kuljetusjärjestelmän vaikutus kustannuksiin 5 4.4 Seurauksia Lapecolle 6 4.5 Toiminnalliset muutokset ja riskit 6 4.6 Peruspääoman palautus 7 5. YHTEENVETO 8

Kittilän kunnan vaihtoehdot jätehuollon järjestämiseksi Sivu 1 / 8 1. TAUSTA Kittilän kunnanvaltuustossa on jätetty aloite Lapin jätehuolto kuntayhtymästä, Lapecosta, eroamisen peruuttamiseksi 19.6.2017. Valtuustoaloitteessa tuodaan esille, että Kittilän kunnanvaltuusto on kokouksessaan 25.1.2016 :n 7 kohdalla päättänyt Kittilän kunnan eroamisesta Lapeco-kuntayhtymästä. Aloitteen mukaan kyseisestä kunnan valtuuston päätöksestä on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle. Valituksessa on vaadittu valtuuston päätöksen kumoamista puutteellisen valmistelun vuoksi. Kunnanhallitus on esittänyt, että teknisen lautakunnan tulee tehdä selvitys Kittilän kunnalle jätehuollosta koituvista vuotuisista kustannuksista tilanteessa, jossa Kittilä eroaa Lapin jätehuolto kuntayhtymästä Lapecosta. Tämä selvitys on kunnanhallituksen edellyttämä selvitys Kittilän kunnalle jätehuollosta koituvista vuotuisista kustannuksista tilanteessa, jossa Kittilä eroaa Lapin jätehuolto kuntayhtymästä Lapecosta. 2. TOIMEKSIANTO Työssä selvitetään jätehuollon kustannukset mitä seuraavat siitä, jos Kittilä eroaa Lapin Jätehuollon kuntayhtymästä (jäljempänä LAPECO). Lisäksi näitä verrataan kuntalisille kohdistuviin tämän päivän jätehuollon kustannuksiin. Nykyisellään jätteiden keräily ja kuljetus hoidetaan kunnan järjestämänä ja kilpailutuksesta vastaa Lapeco. Jätteet kuljetaan lähimmälle siirtokuormaus ja hyötyjäteasemalle. Energiasisällön hyödyntämiseen ohjattava jäte kuljetetaan Ouluun ja loppusijoitettavat jätteet Tornioon Perämeren Jätehuolto Oy:lle. Tuottajavastuujätteille on pienempiä virtoja mm. Kajaaniin. Jos Kittilä eroaa Lapecosta siitä seuraa: Keräysastiat säilyvät ennallaan, mutta aluekeräyspisteet tullee hankkia. Keräys hoidetaan kunnan järjestämänä siten, että Kittilä hoitaa itse kilpailutuksen tai kiinteistön haltijan järjestämänä, jolloin jokainen kiinteistö kilpailuttaa itse jätteiden keräyksen. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus voi toteutua ainoastaan, jos jätelain 35 ja 37 :n mukaiset ehdot täyttyvät. Jätelain 35 ja 37 mukaisten ehtojen täyttymisen varmistaminen vaatii erillisen selvityksen. Jos Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä täyttää tehdyn selvityksen mukaan jätelain edellytykset, edellyttää kuljetusjärjestelmän muutos erillistä päätöstä. Kittilä hankkii siirtokuormaus- ja hyötyjäteaseman (sisältää mm. Vaaka-aseman, kontit, vaadittava infra ja IT). Siirtokuljetukset kilpailuttaa Kittilän kunta. Käsittelyn kilpailuttaa Kittilän kunta. Myös muut palvelutehtävät kuten neuvonta, laskutus, valituksiin vastaaminen hoitaa Kittilän kunta tai ne hankitaan ostopalveluna. Eron yhteydessä Kittilälle palautetaan Lapecon perussopimuksen mukainen osuus peruspääomasta. Kittilän tulee perustaa jätehuollon viranomaistehtäviä hoitava toimielin.

Kittilän kunnan vaihtoehdot jätehuollon järjestämiseksi Sivu 2 / 8 3. KITTILÄN NYKYISET VUOSIMAKSUT LAPECOLLE 3.1 VUOSIMAKSUJEN LASKENTAPERUSTEET Kittilän kunnan asukkaiden vuotuiset maksut Lapecolle laskettiin astioiden tyhjennysmaksujen perusteella, jotka laskettiin voimassa olevan jätetaksan perusteella. Astiamäärät ja astiatyypit saatiin Lapecolta. Asukasmäärän perusteella laskettiin Kittilän suhteellista osuutta ja sen muutosta kuntayhtiössä. Kittilän väestömäärä oli 13,22 % koko alueen asukasmäärästä Lapecon perustamishetkellä. Tällä hetkellä Kittilän asukasluku (6 416 asukasta) on noin 16,15 % koko kuntayhtymän asukasluvusta (39 733 asukasta). Vuonna 2016 Kittilässä oli 35 101 tyhjennystä ja vuonna 2015 tyhjennyksiä oli 32 820 kappaletta. Tyhjennysten määrä Kittilässä on noussut 15,21 % Lapecon alueen kaikista tyhjennyksestä, joita oli vuonna 2016 yhteensä 230 772 kappaletta. Kittilän tyhjennysmäärä lähestyy suhteellista asukasosuutta ja se vastaa myös suhteellista astiaosuutta, vaikka keräyksen rakenne on erilainen verrattuna muihin alueen kuntiin. Kittilässä on esimerkiksi suhteellisesti enemmän vapaa-ajan asutusta kuin muualla Lapecon toiminta-alueella. Vapaa-ajan asutuksen liittymisaste järjestettyyn jätteenkuljetukseen tai muuhun jätehuoltoon on noussut viimevuosina. Vuoden 2016 lopussa Kittilän alueella oli 1 723 astia-asiakasta, jotka eivät kompostoi (18,17 % Lapecon vastaavista asiakkaista), 342 kompostoivaa astia-asiakasta (14,54 % Lapecon vastaavista asiakkaista), 413 ei-kompostoivaa aluekeräysasiakasta (14,47 % Lapecon vastaavista asiakkaista) ja 32 kompostoivaa aluekeräysasiakasta (8,86 % Lapecon vastaavista asiakkaista). Vapaa-ajan asunnoista (aluekeräysasiakkaat) Kittilän osuus on noin 20 %. Ekomaksuasiakkaita (astia-asiakas) Kittilässä on 1 508 (15,06 % Lapecon vastaavista asiakkaista) ja aluekeräyksessä Kittilän ekomaksuasiakkaita on 459 (13,88 % Lapecon vastaavista asiakkaista). Vapaa-ajanasunnon ekomaksua maksaa 2 146 asiakasta (21,90 % Lapecon vastaavista asiakkaista). 3.2 KITTILÄN ASUKKAIDEN MAKSUT NYKYTILANTEESSA Vuoden 2016 tilinpäätöksen ja jätemaksutaksan mukaan laskettuna Kittilän kunnan asukkaiden maksut kuntayhtymän palveluista olivat noin 1 000 000 euroa (sisältää alv 24 %). Maksut koostuivat kiinteistöittäisestä jätteenkeräyksestä (noin 640 000 ), aluekeräyksestä (noin 190 000 ) ja ekomaksuista (noin 170 000 ). Koko Lapecon alueella vastaavat maksut olivat yhteensä noin 8 220 000 euroa. Vuonna 2016 Lapecon toimintakate oli noin 933 000, josta laskennallisesti Kittilän osuuden tyhjennysmäärien perusteella tulisi olla noin 142 000, omistusosuuden perusteella noin 123 000 ja asukasluvun perusteella noin 150 000. Todellisten tyhjennys-, kuljetus- ja käsittelykustannusten ja -määrien sekä asiakkailta perittävien maksujen perusteella Kittilän kiinteistöittäisen jätteenkeräyksen toimintakate oli noin 144 000. Selvityksen yhteydessä ei saatu riittävää aineistoa, joka perusteella olisi voitu laskea erikseen aluekeräyspisteiden ja perittävien ekomaksujen katetta. Lapecon kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta käytettiin oletusta, että niiden maksut kuitenkin kattavan hallinnolliset kulut, aluekeräyspisteet, ekopisteet sekä tarvittavat laitteet ja ohjelmistot hallinnon hoitamiseksi. Koko Lapecon alueella keräys ja kuljetukset siirtokuormausasemalle ja edelleen käsittelyyn Perämeren Jätehuolto Oy:lle sekä energiahyödyntämiseen Oulun Energia Oy:lle on kilpailutettu. Energiana höydynnettiin kaiken kaikkiaan 17 600 t jätettä, joka on 77 % koko jätemäärästä Lapecon toiminta-alueilla. Perämeren Jätehuolto Oy ottaa vastaan mm. loppusijoitettavat jätteet Torniossa, mutta sen osuus kustannuksista vähenee. Lisäksi jätettä menee tuottajavastuujärjestelmän kautta mm. Kajaanin Romulle, Paperinkeräys Oy:lle, Pohjanmaan hyötykäyttö Oy:lle ja SERTY:lle. Lapecon tekemät reititykset, kilpailutukset ja aktiivinen asiakasrekisterien täydennys on tuottanut tulosta ja kuntayhtymän tulos oli vuonna 2016 lähes 8 kertaa suunniteltua parempi. Ostopalvelujen kilpailutusten vaikutus kustannussäästöihin on ollut huomattava. Lapeco kilpailutti loppuvuodesta

Kittilän kunnan vaihtoehdot jätehuollon järjestämiseksi Sivu 3 / 8 2016 uuden mallin mukaisen siirtokuljetusurakan Ivalon, Kemijärven ja Sodankylän siirtokuormausasemille, jossa luovutaan siirtokuormauspuristimista ja konteista sekä jäte ajetaan ns. irtojätteenä. Lähitulevaisuudessa on tarkoitus siirtyä vastaavaan myös Kittilän siirtokuormausasemalla ja kaikkien Lapecon jäteasemien rakenteita on muutettu kuljetusjärjestelmän tehostamista silmällä pitäen. 4. KUSTANNUKSET JOS KITTILÄ EROAA LAPECOSTA 4.1 INVESTOINTI JA KÄYTTÖKUSTANNUKSET Kittilän jäteasema on tällä hetkellä Lapecon omaisuutta ja sitä käyttää myös Muonion ja Enontekiön kunnat. Jäteaseman kautta kulkee kaikki Kittilän kunnan vastuulla oleva yhdyskuntajäte. Erotessaan Lapecosta Kittilän kunnan tulee luoda edellytykset kunnan vastuulla olevan jätteen vastaanotolle joko kilpailuttamalla vastaanoton ja siirtokuormauksen tai hankkimalla (rakentaa uuden tai hankkii nykyisen) ja ylläpitämällä itse jätteiden vastaanotto- ja siirtokuormausaseman. Jäteasema mahdollistaa myös pienerien ja kunnan vastuulla olevien muiden jätteiden vastaanoton. Jäte siirtokuormataan asemalla jatkokuljetettavaksi varsinaiseen käsittelyyn. Jos nykyistä jäteasemaa ei saada hankittua erottaessa kuntayhtiöistä, niin uuden vastaavan tasoisen jäteaseman kokonaisinvestointi olisi eronastumisvuodelle noin 600 000 euroa. Se pitää sisällään asfaltoidut kentät, lajittelupihan tukimuureineen ja vastaanottopisteineen, siirtokuljetus kontit ja muut tarvittavat kontit katettuun tilaan, sosiaalitilat, vaaka-aseman, aidoituksen ja sähköistyksen. Tämän investoinnin vuotuiset kustannukset ovat alustavasti arvioiden noin 80 000 euroa vuodessa ja käyttökustannukset noin 40 000 euroa vuodessa. Asema olisi auki viitenä päivänä viikossa. Aseman voidaan hoitaa itsenäisesti tai sen hoito voidaan ulkoistaa. Oma asema mahdollistaa helpommin kilpailutuksen, kun yritysten ei tarvitse määrävuosin investoida uuttaa asemaa, jos yrittäjä vaihtuu. Kittilän erotessa Lapecosta syntyvät siirtokuljetuskustannukset on arvioitu Lapecon toteutuneiden kustannusten sekä tuoreimman kilpailutusaineiston perusteella ottaen huomioon kuljetusmatkan ja -ajan, jätemäärän sekä jätteen käsittelypaikan. Tämän perusteella nykyisiin siirtokuljetushintoihin voidaan olettaa tulevan 25 % hintojen korotus. Tämä on perusteltua myös siksi, koska Kittilän kilpailuttaessa siirtokuljetuksen, kuljetusmäärät ovat ainoastaan 25 % Lapecon kilpailuttamasta siirtokuljetusten määrästä. Lapeco on nykyisellään kilpailuttanut aluekeräyspisteiden ja kiinteistökohtaisen keräyksen. Keräyshintojen voidaan arvioida nousevan suurimmillaan noin 15 %, koska kilpailutusalueena on nykyisinkin Kittilän kunta. Tällä hetkellä Lapecon perimä kateprosentti tyhjennystä kohden, Kittilän kunnan alueella, on astiakoosta ja tyypistä riippuen noin 15 43 %. Kittilän kunnan hoitaessa jätehuollon itsenäisenä hankintayksikkönä, katteen oletetaan olevan keskimäärin noin 10 % astiatyhjennystä kohden. Mikäli keräys muutetaan kiinteistön haltijan järjestämäksi, kiinteistöt kilpailuttavat itse jätteiden kuljetuksesta vastaavat yritykset. Hintataso voi muuttua, mutta sen ennustaminen on hyvin vaikeaa. Kittilän kunta voi kilpailuttaa kaiken jätteenkäsittelyn (energia- ja biojätteen hyödyntäminen, kaatopaikkakäsittely, vaarallinen jäte) yhdessä tai erikseen taikka sallia vaihtoehtotarjoukset yhdessä tai erikseen. Jätteenpoltto- ja rinnakkaispolttolaitokset voi kilpailuttaa suoraan, jos osakasyhtiöiden ulkopuolisten jätteiden energiahyödyntäminen on yhtiöjärjestyksessä ja osakassopimuksessa sallittu. Kuntayhtiöt voivat osallistua kilpailutukseen, mutta niiden ulosmyynti ei saa ylittää sidosyksikkösäännöksissä olevia rajoja (5 % ja 500 000 ). Tämä koskee ulkopuolisen kunnan kanssa tehtävien käsittelysopimusten lisäksi myös yksityisen yrityksen alihankintana tekemiä käsittelysopimuksia, koska jätelain 33 :n toissijainen jätehuoltovelvollisuus koskee vain muita kuin yhdyskuntajätteitä. Palvelun ulosmyyntirajassa on laskettava yhteen kaikkien ulosmyyntipalveluiden kokonaisosuus ja -hinta.

Kittilän kunnan vaihtoehdot jätehuollon järjestämiseksi Sivu 4 / 8 Vapailla markkinoilla yksityiset yritykset voivat osallistua hankintayksikön eli tässä tapauksessa Kittilän kunnan järjestämään kilpailutukseen. Tällöin kilpailun lopputuloksena voi olla sovitun ajanjakson yhteistyö yksityisillä markkinoilla toimivan yrityksen kanssa. Tämän selvityksen yhteydessä uusien jätteenkäsittelyhintojen on arvioitu nousevan nykyisistä hinnoista noin 25 %. Tämä on perusteltua, koska Kittilän kunta joutuu neuvottelemaan jätteenkäsittelyhinnat uudestaan. Hintojen nousu johtuu aikaisempaa pienemmästä jätemäärästä, jolloin Kittilän kunnan alueella syntyvät yhdyskuntajätteet eivät ole niin kiinnostavia kuin koko Lapecon alueelta syntyvät jätteet jätteenpolttolaitosten materiaalin turvaamisen näkökulmasta. Tässä on myös riskinä sidosyksikkösäännökset ja polttokapasiteetin riittävyys. Riskin toteutuessa Kittilän yhdyskuntajätteet voidaan joutua kuljettamaan huomattavasti kauemmas käsittelyyn. Erotilanteessa Kittilän kunnalle tulevat jätehuollon palvelutehtävien ja jäteaseman ylläpidon tehtävät, työmäärä- ja kustannusarvioineen on kuvattu oheisessa taulukossa 4-1. Nykyisin vastaavat tehtävät hoidetaan Lapecon toimesta ja niiden kustannukset rahoitetaan ekomaksuilla, joita kerätään Kittilän kunnan alueelta noin 170 000 euroa vuodessa. Taulukko 4-1 jätehuollon palvelutehtävien ja jäteaseman ylläpidon tehtävät, työmääräarvio sekä kustannukset Kittilän hoitaessa jätehuollon itsenäisenä hankintayksikkönä. TEHTÄVÄ TAPAHTUMAT VUODESSA VUOSI- KUSTANNUS JÄTEASEMAN VUOSIKUSTANNUKSET 12 kk 120 000 Jäteaseman hoito (Mahdollista kilpailuttaa) 12 kk 40 000 Investoinnin vuotuiset kustannukset - 80 000 JÄTEHUOLLON PALVELUTEHTÄVÄT 12 kk 60 000 Käsittelyn ja kuljetuksen kilpailutus Jätehuoltomääräykset Poikkeamiset tyhjennyksistä Taksa, talousarvio Yhteistyö valvontaviranomaisen kanssa Koulutus Rinki pisteet Tiedotus, neuvonta Valvonta LASKUTUS Perusmaksujen laskutus ja mahd. perintä, rekisterin ylläpito Ulkoistettu 20 000 YHTEENSÄ 200 000 Edellä esitetyn perusteella erotilanteessa Kittilän kunnalle syntyy jätehuollosta 200 000 euron vuotuiset kustannukset (taulukko 4-1). Jäteaseman ylläpito ja jätehuollon palvelutehtävät työllistäisivät Kittilän kunnan osalta yhteensä noin 2 henkilötyövuotta. Kittilän erotessa Lapecosta, oletetaan nykyisten aluekeräyspisteiden kustannusten muuttuvan myös edellä esitettyjen oletusten mukaisesti keräyksen, kuljetuksen, käsittelyn ja perittävän katteen osalta. Laskennoissa on käytetty oletusta, että Kittilän kunnan järjestäessä jätehuollon itsenäisenä hankintayksikkönä, kaikki aluekeräyspisteistä syntyvät kustannukset kohdistettaisiin aluekeräyspisteiden käyttäjille ja ne kattavat kaikki aluekeräyspisteistä syntyvät kulut. Jätehuollon kiinteistöittäisen keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn, sekä katteen, aluekeräyspisteiden ja hallinnon euromääräiset määrät sekä muutos nykytilanteeseen on ilmoitettu

Kittilän kunnan vaihtoehdot jätehuollon järjestämiseksi Sivu 5 / 8 alla olevassa taulukossa 4-2 tilanteessa, jos Kittilä hoitaa jätehuollon itsenäisenä hankintayksikkönä. Laskelmissa käytetyt muuttujat on kuvattu aikaisemmin tässä kappaleessa. Taulukko 4-2. Jätehuollon kustannukset Kittilässä, jos jätehuolto järjestetään itsenäisenä hankintayksikkönä Yhteensä, Sis. Alv 24 % Muutos nykytilanne Muutokset asukasta kohden vuodessa Muutokset asiakastyyppiä kohden Keräys (kiinteistöittäinen tyhjennys) 150 000 +20 000 +3 +10 Kuljetus (kiinteistöittäinen tyhjennys) 330 000 +70 000 +10 +34 Käsittely (kiinteistöittäinen tyhjennys) 130 000 +30 000 +4 +15 Kate (10 % kiinteistöittäinen tyhjennys) 70 000-80 000-12 -39 Aluekeräyspisteet 250 000 +60 000 +9 +27 Kate (10 % aluekeräyspisteet) 25 000 +25 000 +4 +11 Hallinto (Ekomaksut) 200 000 +30 000 +5 +7 Yhteensä 1 155 000 +155 000 +23 Kuten oheisesta taulukosta 4-2 nähdään, niin kiinteistöittäisessä tyhjennyksessä keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn hinta nousevat ja perittävä kate laskee. Kiinteistöittäisen tyhjennyksen piirissä olevilla kiinteistöillä kokonaisvaikutus tulisi olemaan vuositasolla noin +19 euroa astiaasiakasta kohden. Aluekeräyspisteiden asiakkailla (vakituisesti asutut ja vapaa-ajan asunnot) maksut nousisivat sekä kustannustason nousun, että perittävän katteen vuoksi. Kokonaisvaikutukset aluekeräyspisteiden käyttäjille olisivat vuositasolla noin +39 euroa aluekeräyspiste asiakasta kohden. Ekomaksut, joilla katetaan jätehuollon palvelutehtävät (kuvattu taulukossa 4-1) nousisivat noin +7 euroa ekomaksuasiakasta kohden. Jos Kittilä ei hanki käyttöönsä omaa siirtokuormausasemaa, vaan käyttää Lapecon siirtokuormausasemaa korotetuilla hinnoilla, kustannukset ovat jäteaseman vuosikustannuksia lukuun ottamatta samanlaiset, kuin edellä on kuvattu. Tällaisessa tilanteessa jäteaseman käyttö hankitaan ostopalveluna Lapecolta tai joltain muulta palveluntarjoajalta. Lopullinen hinta riippuisi kilpailutuksen kautta saatavasta sopimuksesta, mutta jäteaseman kustannusten voidaan olettaa olevan noin 10 20 % korkeampi kuin taulukossa 4-1 esitetyissä kustannuksissa. 4.2 KERTALUONTEISET KUSTANNUKSET Kittilän kunnan erotessa Lapecosta, kertaluontoisia kustannuksia syntyisi edellä mainitun mahdollisen uuden jätteiden siirtokuormaisaseman investoinnin lisäksi viranomaisen perustamiskustannuksista. Viranomaisen perustamiskustannukset sisältäisivät mahdollisesti tehtävien uudelleenorganisointia sekä jätehuoltoinsinöörin palkkaamisen. Kittilän toimiessa itsenäisenä hankintayksikkönä järjestäen itse oman jätehuoltonsa, jätehuollon viranomaistehtävät voitaisiin laajentaa jo jollekin toimivalle lautakunnalle. Käytännössä jätehuollon palvelutehtävät laajennettaisiin joko Kittilän kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan tai teknisen lautakunnan tehtäviin. Toinen vaihtoehto olisi perustaa erikseen oma jätelautakunta hoitamaan jätehuollon viranomaistehtäviä, mutta tämä vaihtoehto ei ole tarpeen, ottaen huomioon tarvittavan työmäärän ja jätehuollon nykyisen kokoluokan. Nämä muutokset edellyttävät kuitenkin kunnan johtosääntöjen muutoksia. 4.3 KULJETUSJÄRJESTELMÄN VAIKUTUS KUSTANNUKSIIN Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tyhjennys ja siirtokuormausasemalle kuljettamisen kustannukset oletetaan 10 % suuremmiksi jätteenhaltijoille. Toisaalta hallinnon kustannukset ovat pienemmät, koska asumisjätteiden kuljetusten, siirtokuormausasemien kuljetusten ja jätteen hyötykäyttöpaikkojen kilpailutuksesta ja ajojärjestelyistä sekä siirtokuormausaseman ylläpitojärjestelyistä ja jätehuollon palvelutehtävistä vapautuu resursseja. Kuljetusjärjestelmän muutoksessa on otettava huomioon myös kuntavastuun rajaus asumisessa syntyviin jätteisiin.

Kittilän kunnan vaihtoehdot jätehuollon järjestämiseksi Sivu 6 / 8 Kuljetusjärjestelmän muutos edellyttää kuitenkin selvitystä täyttyvätkö jätelain 35 ja 37 mukaiset ehdot. 4.4 SEURAUKSIA LAPECOLLE Tällä hetkellä Lapecon palvelussa työskentelee 2 henkilöä Kittilässä. Kittilän kunnan erotessa kuntayhtymästä, myös Lapecon palveluksessa työskentelevien työsuhteet purettaisiin tai mahdollisuuksien mukaan siirrettäisiin muihin kuntayhtymän jäsenkuntiin. Erotilanteessa Lapecon vuotuiset kustannukset laskisivat euromääräisesti Kittilän kunnan alueella olevan toiminnan kustannusten verran. Lähtökohtaisesti Lapecon solmimat ja voimassa olevat sopimukset jätteiden keräyksestä sekä kuljetuksesta voisivat siirtyä sellaisenaan Kittilän kunnalle sopimuskauden loppuun, eikä sopimusten purkamisesta koituisi Lapecolle ylimääräisiä kustannuksia. Tällä hetkellä Enontekiön ja Muonion siirtokuormaukset ja -kuljetukset järjestetään yhdessä Kittilän kanssa Kittilän kunnan alueella sijaitsevalta Lapecon siirtokuormausasemalta. Kittilän kunnan erotessa Lapecosta, joutuisi Lapeco uudelleen suunnittelemaan ja järjestelemään Enontekiön ja Muonion siirtokuljetukset jätteen käsittelypaikoille. Vaihtoehtoina Lapcolla olisi: 1) jatkaa nykyisellään, eli ostamalla siirtokuormausaseman käyttö ja palvelut Kittilän kunnalta (Kittilän siirtokuormausasemalta), 2) rakentaa uusi siirtokuormausasema Enontekiön ja Muonion jätteille tai 3) kuljettaa Enontekiö ja Muonion jätteet muualle siirtokuormattavaksi. Riippumatta valittavasta vaihtoehdosta, Lapecolle syntyy kustannuksia, kun Enontekiön ja Muonion jätteiden siirtokuormaus ja -kuljetus uudelleen järjestellään Kittilän kunnan erottua Lapecosta. 4.5 TOIMINNALLISET MUUTOKSET JA RISKIT Kuntayhtymän toiminnan vakiinnuttua sen taloudellinen tilanne on parantunut vuosittain. Vuoden 2016 tavoite oli 83 316, mutta lopullinen tulos oli lähes kahdeksankertainen eli 644 147, mikä johtui erityisesti kilpailutuksista (palvelujen ostot putosivat yli 400 000 ). Yhtiöllä oli vuoden 2016 lopussa noin 750 000 euroa pitkäaikaista vierasta pääomaa (330 000 maksettiin pois). Kuntayhtymän palveluksessa oli vuonna 2016 keskimääräin 14 henkilöä ja niistä aiheutuneet henkilöstökustannukset 640 000 kasvoivat vuonna 2016 niin, että ne olivat 11,23 % (9,01 % vuonna 2015) toimintatuotoista. Tuloksesta 500 000 sijoitettiin investointivarauksiin vuosille 2017-2019 ja tilikauden ylijäämä oli 144 147 (taseen oman pääoman ylijäämätilille). Omavaraisuus aste on 58,82 % (40,33 % vuonna 2015). Vuoden 2016 lopussa rakennusten arvo koko Lapecon alueella on yli 2,1 miljoonaa euroa sekä koneiden ja kaluston arvo 400 000 euroa. Kittilän ekopisteverkoston kolmea ekopistettä, joiden poistoaika on 15 vuotta, kunnostettiin vuonna 2014. Kittilän alueella on apporttina tai Lapecolta palveluhankintana ostettavaa kunnalle soveltuvaa omaisuutta. Jätemaksumuistutus- ja poikkeamispäätöksiä jätehuoltomääräyksistä ja taksoista jne. tehtiin kuntayhtymän alueella noin 80. Jätehuoltomääräysten ja maksujen muutoshakemuksia käsiteltiin 144 kappaletta ja kompostointi-ilmoituksia 168 kappaletta. Kittilän alueen osuuden voisi valmistella yksi virkamies sivutoimisesti. Kuntayhtymä kilpailuttaa jätteenkuljetukset kolmen vuoden välein. Tämä tehtävä siirtyisi Kittilän omalle jätehuoltoviranomaiselle, ellei kunta vaihda kuljetusjärjestelmää kiinteistön haltijan järjestämiseksi. Siirtokuormausasemien kuljetukset ja mahdollisesti samalla myös hoito olisi kilpailutettava kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Kunnan olisi tehtävä sopimukset hyödyntämispaikkojen eli lähinnä polttolaitosten kanssa. Loppusijoitettavan jätteen määrä on vähentynyt kuntayhtymän toiminta-alueella ja kaatopaikalle sijoitettiin jätettä vuonna 2016 yhteensä enää 2 484 tonnia (vuonna 2015 yli 10 000 tonnia). Energiahyötykäyttöön Oulun Energia Oy:lle toimitettiin yhteensä 14 323 tonnia yhdyskuntajätettä ja haketta toimitettiin paikallisille lämpölaitoksille 3 314 tonnia.

Kittilän kunnan vaihtoehdot jätehuollon järjestämiseksi Sivu 7 / 8 Jätteenkuljetuksista on huolehtinut 1.4.2014 lukien HFT Network. Lapeco kilpailutti Kittilän urakkaalueen jätteenkuljetukset vuonna 2017. Suunnitelmien mukaan vuonna 2018 korjataan ja täydennetään aluekeräyspisteitä, jotka viedään muihin kuntiin kesällä 2019, mikäli Kittilän erotessa vuoden 2018 lopussa. Lapecon vastaanottama jätemäärä väheni vuonna 2016 vuoden 2015 yksittäisestä hankkeesta johtuen, mutta reaalinen vähenemä oli olematon. Kuntavastuu rajataan hallitusohjelman mukaisesti vain asumisessa syntyviin jätteisiin, jolloin muut yhdyskuntajätteet siirtyvät vapaan kilpailun piirin. On mahdollista, että kuntayhtymä jatkaa näiden yhdyskuntajätteiden kuljetuksia määräaikaisilla sopimuksilla, mikäli alueelta ei löydy palvelutarjontaa. Vuonna 2016 Lapecon vastaanottamista jätteistä hyödynnettiin energiana lähes 63 % (hakkeen poltto ml. yli 77 %), jonka johdosta kaatopaikkasijoituksen osuus oli enää vaja 11 %:a (vuonna 2015 kaatopaikkasijoittaminen lähes 42 %). Vaarallisia jätteitä ja asbestijätettä oli noin 1 % jätteestä. Vaarallinen jäte toimitettiin Lassila & Tikanoja Oyj:lle käsiteltäväksi ja asbestijäte Perämeren Jätehuolto Oy:lle. Materiaalina jätteitä (metalli, lasi, paperi, pahvi, sähköromu, keräysvaatteet) hyödynnettiin noin 11 %, jolla jäädään nykyisistäkin kierrätystavoitteista. Mahdollisen eroamisen yhteydessä tulisi ratkaista, jatketaanko hyödyntämistä kaatopaikkasijoituksen vaihtoehtona vai onko energiahyödyntämiselle (Oulun Energia Oy) realistisia kierrätysvaihtoehtoja nykyiset sopimussanktiot huomioon ottaen. Toinen merkittävä tekijä on kompostoinnin lisääminen, sillä Kittilässä kompostointi on vieläkin vähäisempää kuin muualla. 4.6 PERUSPÄÄOMAN PALAUTUS Lapin jätehuolto kuntäyhtymä Lapecon perussopimuksen 29 mukaisesti: Jos jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, on kuntayhtymän suoritettava kunnalle korvausta eroavan kunnan osuudesta kuntayhtymän varoihin. Korvauksen tulee olla vähintään 40 ja enintään 80 prosenttia kunnan osuudesta kuntayhtymän varoista vähennettynä varojen hankintaan otettujen velkojen ja saatujen valtionosuuksien suhteellisella määrällä. Lunastushinnasta päättää yhtymäkokous. Jos kuntayhtymän varat ovat 1 momentissa tarkoitettuja vähennettäviä määriä pienemmät, kuntayhtymästä eroavan kunnan on suoritettava kuntayhtymälle erotuksesta kunnan osuutta vastaava korvaus. Korvaus on suoritettava siihen ajankohtaan mennessä, kun eroavan kunnan oikeudet ja velvollisuudet 4 momentin mukaan lakkaavat. Eroavan kunnan oikeudet ja velvollisuudet lakkaavat seuraavan kalenterivuoden lopussa siitä, kun jäsenkunta on ilmoittanut eroamisesta, jollei yhtymäkokouksen yksimielisellä suostumuksella toisin sovita. Vastuu kuntayhtymän maksuista ja vastuista, jotka syntyvät tai kertyvät jäsenkunnan kuntayhtymään kuulumisen aikana, mutta realisoituvat tai erääntyvät maksettavaksi kuntayhtymästä eroamisen jälkeen, jää kuitenkin eroavalle kunnalle kuntayhtymään kuulumisen ajalta kunnan peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa. Kittilän peruspääoma 142 700 on noin 13,22 % kuntayhtymän peruspääomasta 1 079 800. Lapecon tase vuonna 2016 oli noin 4 473 853, josta oma pääoma oli noin 1 763 050 ja vieras pääoma noin 1 845 305. Vapaaehtoisia varauksia oli vuoden 2016 lopussa noin 865 497. Kittilän osuus kuntayhtymän varoihin (oma pääoma + vapaehtoiset varaukset) on 347 494. Kittilän alueella olevan omaisuuden tasearvo 31.10.2017 oli taulukon 4-3 mukainen.

Kittilän kunnan vaihtoehdot jätehuollon järjestämiseksi Sivu 8 / 8 Taulukko 4-3 Kittilän kunnan alueella oleva Lapecon omaisuus Nimike Tasearvo 31.10.2017 Sähköliittymä 2007 4086,00 Sähköliittymä Nuotinvieri 412,00 Rovakaira sähköliittymä 412,00 Siirtokuormausasema 190 357,12 Eko- ja aluekeräyspisteet 17 892,17 Koneet ja kalusto 46 401,09 YHTEENSÄ 259 560,38 Kittilä voi saada erotilanteessa Lapecolta korvausta kuntayhtymän varoihin perussopimuksen 29 mukaisesti 138 998 277 995 (40 80 %). Todennäköisesti erotilanteessa Kittilä saisi mukaansa omaisuutta noin 140 000 arvosta ja joutuisi maksamaan välirahan Lapecolle muusta Kittilän alueella olevasta omaisuudesta noin 120 000 euroa, sillä Perussopimuksen 29 mukaisesti lopullisesta lunastushinnasta päättää yhtymäkokous. 5. YHTEENVETO Edellä esitettyjen analyysien pohjalta Kittilän kannattaisi pysyä Lapecon jäsenkuntana. Tehdyn analyysin perusteella ei voida suositella kuntayhtiöstä eroamista, sillä Kittilän kunnan järjestäessä jätehuollon itsenäisenä hankintayksikkönä, johtaisi se kuntalaisille selkeästi korkeampiin jätehuoltomaksuihin kuin nykytilanteessa. Selvityksessä ei voida ottaa huomioon hallitusohjelman kirjausta, jonka seurauksena Kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden. Tämä koskee mm. yhdyskuntajätteisiin rinnastettavia muita jätteitä.