Kehitysyhteistyömäärärahat Ulkoasiainvaliokunta 16.6.2018 Osastopäällikkö Satu Santala
Kehityspoliittisen selonteon toimenpano: Finnfundin rahoitus Vaihtovelkakirjalaina EUR 130 miljoonaa (2016) Pääomakorotus EUR 10 miljoonaa (2017) Valmistelussa uusi pääomakorotus EUR 10 miljoonaa (2018) Valmistelussa erityisriskirahoituksen uudelleen aktivoiminen (2018; EUR 75 miljoonan UM:n riskinjako) Valmistelussa uusi vaihtovelkakirjalaina EUR 130 miljoonaa (2018); kohdistuu erityisesti naisiin, uusiutuvaan energiaan ja hauraiden maiden jälleenrakentamiseen Edellisellä vaalikaudella päätettiin Finnfundin taseen vahvistamisesta EUR 48 miljoonan edestä (pääomakorotuksia vuosina 2012-2015). 16.5.2018 2
Finnfundin rahoitus köyhiin maihin suhteessa muihin keskeisiin kehitysrahoituslaitoksiin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 3 20 25 52 - CDC, OPIC ja IFC; sijoitukset 2012-16 (CGDEV, 2018) - Finnfundin salkku 8/2017 32 53 14 50 53 44 39 6 8 Finnfund FMO OPIC IFC LIC LMIC UMIC Muu 16.5.2018 3
16.5.2018 4
Miksi BKTL-prosentilla on väliä? Suuret globaalit ongelmat vaativat ratkaisuja. Suomen kansainväliseen profiiliin kuuluu globaalin vastuun kantaminen. Keskeinen länsimainen toimintaperiaate. Tärkeä osa Suomen pohjoismaista profiilia. Donorien viiteryhmä seuraa (ml OECD/DAC). Suomi ajaa myös omia etujaan kehitysyhteistyön avulla. Suomen YK:n TN- ja ION- jäsenyyskampanja ODAtasolla on merkitystä. Kehitysyhteistyö tuottaa tulosta. 16.5.2018 5
1,20 % Suomi putoaa yhä kauemmas verrokkimaiden tasosta Kehitysavun osuus bruttokansantulossa DAC-maissa 2017 (ennakkotiedot) 1,00 % 0,80 % 0,60 % Kehitysavun osuus bruttokansantulosta DAC-maissa 2017 (ennakkotiedot) 0,40 % 0,20 % 0,00 % 16.5.2018 6 26.4.2017 SDP/ Satu Santala 6
2. Suomen Leikkausten kehitysyhteistyömäärärahojen vaikutukset kehitys ulottuvat laajalle 1 400 Maksatukset, milj. euroa Maksatusten osuus BKTL:sta, % 0,80 % 1 200 1 000 800 600 400 200 0,70 % 0,60 % 0,50 % 0,40 % 0,30 % 0,20 % 0,10 % 0 0,00 % 16.5.2018 7
Määrärahat käyttösuunnitelmakohdittain 2014-2018, milj. 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2014 2015 2016 2017 2018 Monenkeskinen kehitysyhteistyö Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö Humanitaarinen apu Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle Euroopan kehitysrahasto Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö Korkotuki Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 16.5.2018 8
Tasa-arvon edistäminen kärsinyt leikkauksista 600,0 60 % 500,0 97,9 50 % 400,0 300,0 21,0 69,3 71,4 51,3 60,9 40 % 30 % päätavoite osatavoite 200,0 365,9 375,5 438,9 357,4 20 % Osuus KYTmomentista, % 100,0 247,4 268,3 10 % 0,0 2012 2013 2014 2015 2016 2017* Tasa-arvorahoitus 2012-2017, milj. euroa 0 % 16.5.2018 9
Ilmastorahoitus romahti IFC-sijoituksen merkitys suuri Suomen kv. ilmastorahoituksen kehittyminen 2013-2019, milj. euroa (maksatukset 2013-16, arvio 2017-19) 140 120 100 80 IFC -tuki (milj. euroa) 60 116 115 "Perinteinen" ilmastorahoitus (ml. Finnfund; milj. euroa) 40 94 69 20 43 50 52 0 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 16.5.2018 10
120,0 Humanitaarisen avun tarpeet ennätyskorkeat - Suomen apu laskee 16 % 100,0 14 % 12 % 80,0 10 % 60,0 40,0 84,4 96,4 105,7 97,8 84,0 73,3 8 % 6 % 4 % Maksatukset, milj. euroa Osuus KYTmomentista, % 20,0 2 % 0,0 2012 2013 2014 2015 2016 2017* Humanitaarisen avun maksatukset 2012-2017 0 % 16.5.2018 11
Miten 0,7% BKTL:stä voidaan saavuttaa? Polun kohti 0,7% tulisi perustua suunnitelmaan, jonka takana olisi vaalikaudet ylittävä mahdollisimman laaja konsensus. Tuloksia ja vaikuttavuutta seurataan kattavalla tulosraportilla kerran vaalikaudessa; lisäksi jatkuva sisäinen seuranta ja riippumaton evaluaatiotoiminta. Agenda 2030:n ja TN-kampanjan vuoksi tavoite olisi hyödyllistä saavuttaa vuonna 2028 Pääasiallinen elementti olisi lahjamuotoisen avun kasvattaminen (varsinainen kyt), jolla suorin vaikutus ODAan. Lisäksi säilytettäisiin laina- ja sijoitusmuotoinen rahoitus (ns. finanssisijoitus). Päästöhuutokauppatuloja vastaava summa osoitettaisiin kehitysyhteistyöhön. Pakolaiskulujen uusi kirjaamistapa auttaa hieman. 16.5.2018 12
Pakolaiskulujen uusi laskentatapa Syksyllä 2017 OECD:n kehitysapukomitea hyväksyi uuden ohjeistuksen pakolaiskulujen kirjaamisesta. Suomi ottaa käyttöön siirtymäajan jälkeen 2019. Uusi tulkinta on jonkin verran Suomen aiempaa käytäntöä laajempi mm. kielteisen päätöksen saaneiden osalta. Vaikutus arviolta n. 40-60 m euroa vuodessa 16.5.2018 13
Päästöhuutokauppatulot Vuosina 2013-2015 päästöhuutokauppatulot ohjattiin kehitys- ja ilmastorahoitukseen. Merkittävä osa tulevista kehitysyhteistyön rahoitustarpeista kohdistuu ilmastotyöhön. Osa tarvittavasta rahoituksesta voitaisiin osoittaa päästöhuutokauppatuloista. Esimerkiksi 2017 tulot olivat 95 milj euroa. 16.5.2018 14
Finanssisijoitukset Lahjamuotoista rahoitusta täydentävä sijoitus- ja lainamuotoinen rahoitus on tärkeä uusi väline kehitysvaikutusten aikaansaamiseksi. Suomi innovatiivisten avunantajien joukossa. Monipuoliset käyttömahdollisuudet: rahoitettavien kohteiden ja teemojen kirjo; yksityinen ja julkinen sektori; kotimaiset ja kansainväliset kumppanuudet Vaikutus BKTL-osuuteen merkittävä. Tarpeen linjata, että palaumat investoidaan uudelleen. 16.5.2018 15
SKENAARIO 1: yhden hyppäyksen malli ODA-kehitys ml. finanssisijoitukset Oletuksena kyt-määrärahan hyppäys v. 2020 (200 meur) ja sen jälkeen tasainen kasvu (125 meur/v 2028 asti) Oletuksena vuosittainen finanssisijoitusmääräraha 130meur. ODA (muut erät, Meur) Finanssisijoitukset Pakolaiskulut ODA/BKTL-% (oikea ast.) 3000 0.80 % 2500 2000 0.70 % 0.60 % 0.50 % 1500 0,70% 0.40 % 1000 500 0.30 % 0.20 % 0.10 % 0 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 0.00 % 16.5.2018 16
SKENAARIO 2: kahden hyppäyksen malli ODA-kehitys ml. finanssisijoitukset Oletuksena kyt-määrärahan hyppäys kummankin hallituskauden 1. vuonna eli 2020 ja 2024 200 meur. Muina vuosina 115 meur vuodessa. Oletus finanssisijoitus 130 meur/v ODA (muut erät, Meur) Finanssisijoitukset Pakolaiskulut ODA/BKTL-% (oikea ast.) 3000 0.80 % 2500 2000 0.70 % 0.60 % 0.50 % 1500 0,70% 0.40 % 1000 500 0.30 % 0.20 % 0.10 % 0 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 0.00 % 16.5.2018 17
Oletukset finanssisijoitusmäärärahan kohdennuksista (130Meur/vuosi) Oletukset määrärahan kohdentamisesta (Meur): Vuosi Finnfund Kehityspankit Rahastosijoitukset (ml. IFC) Muut Määräraha 2020 0 130 0 0 130 2021 52 0 78 0 130 2022 0 26 104 0 130 2023 0 130 0 0 130 2024 0 97.5 33 0 130 2025 52 0 78 0 130 2026 0 130 0 0 130 2027 0 97.5 33 0 130 2028 0 97.5 33 0 130 Sijoituskohteella on vaikutusta ODA-kontribuutioon: Rahastosijoitukset ovat 100%:sesti ODAa (vastaavasti palaumat negatiivista ODAa, esim. IFC) Kehityspankkien kumppanuuslainoista tilastoidaan ODAksi lahjaosuus, joka riippuu laina-ajasta ja korosta (simulaatiossa lahjaosuudeksi oletettu 60% lainan pääomasta, esim. IFAD) Finnfundin osalta ODA:ksi tilastoidaan Finnfundin tekemien uusien pääomasijoitusten netto (vähennettynä myynnit), simulaatio-oletus 30% (=pääomasijoitusten osuus kaikista sijoituksista vuositasolla) Finanssisijoitusta ei nykykriteerein voi käyttää takauksiin. Takauksista tilastoitaisiin ODAksi vain toteutuneet tappiokorvaukset. 16.5.2018 18
Mihin rahaa tarvitaan? Lisärahoitukselle on suurta tarvetta kohteissa jotka tukevat Agenda 2030 toimeenpanoa: Naiset ja tytöt sukupuolten välinen tasa-arvo Koulutus Suomella annettavaa oppimisen kriisin ratkaisemiseen Työpaikat ja elinkeinot erityisesti nopean väestönkasvun alueet Ilmastonmuutos hillintä ja sopeutuminen Afrikka, Lähi-idän kriisialueet Humanitaarinen apu 16.5.2018 19
Kumppanuudet Tuloksekkaan toimeenpanon varmistamiseksi työskennellään parhaiden kumppanien kanssa: Priorisoidut monenkeskiset järjestöt ja rahoituslaitokset: rahoituksen taso vertailukelpoiselle tasolle. Kahdenväliset maaohjelmat riittävän kokoisiksi, jotta vaikuttavuus toteutuu Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuen kasvattaminen Suomalaisia toimijoita (mm yritykset, tutkimuslaitokset) aktivoivat kumppanuudet 16.5.2018 20