KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

Samankaltaiset tiedostot
KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN SEURANTASUUNNITELMA 2016 FRESHABIT Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 1/4/17

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSRAPORTTI 2016 FRESHABIT OSA 4/4/17

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KOEKALASTUS- JA SEURANTARAPORTTI 2016 FRESHABIT Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 3/4/2017

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSRAPORTTI 2017 FRESHABIT OSA 4/4/18

Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella. Taimenpäivä Isojoki

Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

Freshabit LIFE. Varsinais-Suomen ELY. Pinja Kasvio. Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Pohjanmaan piiri yritysyhteistyössä pienvesikunnostuksissa

ISKOLA-KULENNOINEN SÄHKÖLINJA KREOSOOTTIKYLLÄSTEEN VALU- MAN TARKKAILURAPORTTI 2017

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Freshabit LIFE IP Varsinais-Suomen ELY

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS

Karvianjoen pohjoisosan taimenpuroinventoinnit

Karjaanjoen vesistön ongelmia

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Freshabit LIFE Varsinais-Suomi

Karvianjoki. Pomarkunjoen Valkkiojan pienimuotoinen kunnostussuunnitelma. Ojakorven -Loukaskosken alue

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle

FRESHABIT LIFE IP - Pohjanmaan joet: Lapväärtin-Isojoki, Ähtävänjoki ja Karvianjoen latva-alueet

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Isojoen Villamon padon alapuolisen koskijakson luonnonmukainen kunnostussuunnitelma HONKA MIIA

Kunnostuskonkarit Jäälistä auttavat myös muita kunnostajia

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS. PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014)

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

VELHO-hankkeen Satakunnan Naturaalueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat. Karviajoki-ryhmä Virpi Karén suunnittelija

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Valuma-aluekunnostusten toteutus ja niihin saatava vesienhoidon rahoitus

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Housupuron pituus on noin 5,6 km, josta kunnostetaan tässä hankehaussa 3,8 km. Hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 800 ha.

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET

KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.

Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Talkookunnostusten suunnittelu ja toteutus - Virtavesien kunnostus kurssi

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014

Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

kunnostustarveselvitys

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018

Panumaojan kunnostusraportti

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN KUNNOSTUSTALKOOT VUONNA 2019

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Uksjoen kalataloudellinen yleiskatsaus ja kunnostussuunnitelmat valituille kohteille

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2018

MUISTUTUS Etelä-Suomen aluehallintovirasto PL HELSINKI ESAVI/89/04.09/2011

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

Laskuojien katselmointi

Kunnostusten alkuun. J. Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta

Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi. Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät

Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa

Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

LÄHTEIDEN JA PIENVESIEN KUNNOSTUSHANKE, SOTKAMO - RISTIJÄRVI - PUOLANKA

Näkemyksiä ja kokemuksia virtavesien uomakunnostuksista

Transkriptio:

1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17

2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA... 4 2.1. KUNNOSTUSKOHTEET... 4 2.2. KUNNOSTUSTÖIDEN TOTEUTUS... 6 2.2.1 LATIKANOJA... 6 2.2.2 MYLLYOJA... 7 2.2.3 PEURALUOMA... 8 2.2.4 JYRÄNOJA... 9

3 1. TAUSTAA Karvianjoen pohjoisosan taimenpurojen kunnostusten toteutussuunnitelma 2016 on suunnitelma vuonna 2016 tehtävistä pienvesikunnostuksista. Suunnitelmassa käydään läpi kunnostuskohteet ja niissä tehtävät toimenpiteet sekä toteutusajankohdat työmaittain. Varsinais-Suomen ELY-keskus on mukana Freshabit-IP -hankkeessa, jossa yhtenä osiona on kunnostaa pienvesiä vuosien 2016-2021 aikajaksolla noin 9 kilometriä. Kunnostuskohteet sijaitsevat Karvianjoen pohjoisosissa Kankaanpään ja Karvian välisellä alueella, Karvianjoen sivu-uomissa. Keskimäärin vuosittain tavoitteena on saada noin 1,5 km kunnostettua osuutta. Varsinais-Suomen ELY-keskus kilpailutti hankkeeseen liittyvän kunnostus- ja seurantatyön kunnostusurakan toukokuussa 2016 ja työn tekijäksi valittiin Tmi Terrapolar Kauhajoelta. Vuonna 2016 kunnostustöitä suunniteltiin tehtävän 4:llä alueella, jotka toteutetaan vaiheen 1 osalta. Kunnostustyö on kaksivaiheinen ja toisen vaiheen toteutus on vuonna 2017.

4 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2.1 KUNNOSTUSKOHTEET Kunnostuskohteita on suunniteltu vuonna 2015 kaikkiaan 12 kpl yhteispituudeltaan 14,5 km. Freshabit -hankkeen aikana 2016-2021 on tarkoituksena kunnostaa noin 9 km puroja. Kunnostukset kohdentuvat Karvianjoen valuma-alueelle sivupuroihin Kankaanpään ja Karvian Kantin väliselle alueelle. Kunnostettavat kohteet ovat muuttuneita ja kalastollisesti heikentyneitä alueita, joissa on hyvä potentiaali kunnostuksille ja mahdollisuus elvyttää kalataloutta, etenkin alueen alkuperäistä taimenta ja sen lisääntymistä ajatellen. Kunnostuskohteet on valittu aikaisemmin tehdyn Karvianjoen pohjoisosan taimenpuroinventoinnin pohjalta, jonka avulla kunnostuskelpoisia alueita on löydetty. Sopivia alueita on valikoitu tasapuolisesti alueen eri puolilta ja kohdennettu valinta alueisiin joissa kunnostus on teknisesti toteutettavissa. Myös tilojen määrä kunnostuskohteissa on valittu mahdollisimman alhaiseksi kunnostuslupien hankinnan takia. Alun perin tehtyjä suunnitelmia on jouduttu täydentämään laatimalla kaksi uutta suunnitelmaa, koska kaikkiin laadittuihin alueisiin ei ole saatu maanomistajien suostumuksia. Vuoden 2016 kunnostuskohteiksi on valittu neljä kohdetta aikaisempien suunnitelmien pohjalta. -Karvian Latikanoja, pituudeltaan 750 metriä. -Kankaanpään Myllyoja, pituudeltaan 500 metriä, -Kankaanpään Peuraluoma, pituudeltaan 750 metriä -Kankaanpään Jyränoja, pituudeltaan 1000 metriä.

5 Kartta 1. Vuoden 2016 kunnostuskohteet kartalla.

6 2.2 KUNNOSTUSTÖIDEN TOTEUTUS 2.2.1 LATIKANOJA Latikanoja kuuluu Aunesluoman valuma-alueeseen ja sijaitsee Karviassa Kauhanevan kansallispuiston länsipuolella lähellä Kauhajoen rajaa. Kyseessä on pohjavesivaikutteinen ja kansallispuiston suoalueilta vesiä saava puro, leveydeltään noin 1,5-2 metriä. Latikanojassa on tunnetusti kohtalainen taimenkanta. Kunnostusalue on ala- ja yläosaltaan hidasvirtaisempaa nivamaista puroa ja alueen keskiosalla on kivikkoinen virta-alue. Kartta 2. Latikanojan kunnostusalue Vuonna 2016 tehtävät kunnostustoimenpiteet: -rakennetaan puusuisteet ja virranohjaimet kunnostusalueelle -puuaines saadaan ranta-alueelta koko matkalta -toteutus erillisen suunnitelman mukaan -toteutusajankohta lokakuu 2016

7 2.2.2 MYLLYOJA Myllyoja laskee Kankaanpään Santaskylässä Santasjokeen. Vetensä Myllyoja saa Pohjankankaan länsipuolelta, pääosin suuresta Myllylähteestä. Vesiä tulee Myllyojaan lähteistä myös ojitetulta suoalueelta Hevoshaankeitaalta sekä mm. Koiraluomankeitaalta, joka on suoperäisempi vedenlaadultaan. Myllyojan vesi on kuitenkin hyvin pohjavesipitoista, viileää ja alivirtaamakausina hyvin kirkasta. Myllyojassa on tunnetusti runsaasti taimenta. Kunnostusjakso on pääosin noin 2 m leveää ja hiekkapohjaista virtaavaa puroa, jossa on jonkin verran puuliekoja. Alueen yläosalla on noin 50 m pituinen koskiosuus. Kartta 3. Myllyojan kunnostusalue. Vuonna 2016 tehtävät kunnostustoimenpiteet: -rakennetaan puusuisteet ja virranohjaimet kunnostusalueelle -puuaines saadaan ranta-alueelta koko matkalta -toteutus erillisen suunnitelman mukaan -toteutusajankohta syyskuu - lokakuu 2016

8 2.2.3 PEURALUOMA Peuraluoma sijaitsee Myllyojasta pohjoiseen noin 2 km ja se saa vetensä samoin Pohjankankaan länsireunasta kuin Myllyojakin. Peuraluoman vedenlaatu Korvenkeitaan alueelta on kuitenkin enemmän pintavesipitoista kuin Myllyojassa. Peuraluomassa on tunnetusti taimenkanta ja kunnostusalueen yläpuolella on noin 300 m pituinen koskijakso, joka on tunnettu lisääntymisalue. Peuraluoman kunnostusalue sijaitsee pääosin peltoalueella, uoma on noin 1-2,5 m leveää, pääosin hiekkapohjaista ja pääosin selvästi virtaavaa uomaa. Kunnostusalue päättyy Santaskyläntiehen. Alkuperäisestä tsuunnitelmasta poiketen, alueen yläosalla olevaa virtapaikkaa ei kunnosteta maanomistajan kielteisen kannan takia. Vastaavasti sähkölinjan alapuolelta alkava alue joka päättyy itäpuolella tilarajaan, voidaan kunnostaa koska majavan patoama alue on maanomistajan toimesta alustavasti tyhjennetty purkamalla majavan pato. Patoalueen pituus oli noin 200 m. Kartta 4. Peuraluoman kunnostusalue. Vuonna 2016 tehtävät kunnostustoimenpiteet: -rakennetaan puusuisteet ja virranohjaimet kunnostusalueelle -puuaines saadaan ranta-alueelta yläosalla -peltoalueelle puuaines saadaan Korventien varren metsästä, kuljetus peltoalueelle koneellisesti -toteutus erillisen suunnitelman mukaan -majavapatojen purku 2 kpl -toteutusajankohta syyskuu 2016

9 2.2.4 JYRÄNOJA Jyränoja laskee Kankaanpään kaupungin pohjoispuolelta valtatie 23 alta Lohipuroon. Jyränoja saa alkunsa Puolustuslaitoksen alueelta Niinisalon Yskänlähteeltä. Jyränojan vedenlaatu on hyvin pohjavesipitoista, mutta puroon tulee ylivirtaamana runsaasti myös pintavesiä sekä mm. Kankaanpään lumenkaatopaikka-alueen valumavesiä. Jyränoja on noin 2-4 m leveää lähes kauttaaltaan hiekkapohjaista uomaa, jossa ei ole sanottavia virtapaikkoja. Uomassa on satunnaisia liekoja ja hyvin vähäisesti satunnaisia kiviä. Taimenta tavataan jonkin verran. Alueella on runsaasti merkkejä majavista, jotka ovat eläneet alueella jo pitkään, mutta aktiivista pesintää ei juuri nyt ole alueella. Kartta 5. Jyränojan kunnostusalue. Vuonna 2016 tehtävät kunnostustoimenpiteet: -rakennetaan puusuisteet ja virranohjaimet kunnostusalueelle -puuaines saadaan ranta-alueelta koko matkalta -vanhan majavapadon poistaminen -toteutus erillisen suunnitelman mukaan -toteutusajankohta elokuu - syyskuu 2016