TIKKURILA OY TIKKURILA COATINGS OY TIKKURILA PAINTS OY TIKKURILA SERVICES OY YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003

TIKKURILA OY TIKKURILA COATINGS OY TIKKURILA PAINTS OY TIKKURILA SERVICES OY YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003

2 1 3 4 5 6 7 8 Tikkurilan Vantaan toimipaikka 1 Konttori 2 Tutkimuskeskus 3 Koulutuskeskus Paletti 4 Finnresin-tehdas 5 Monicolor-tehdas 6 Temacolor-tehdas 7 Novacolor-tehdas 8 Varastot 2

Sisältö EMAS-sitoutuminen on osa Tikkurilan yhteiskuntavastuuta 4 Ympäristöselonteon vahvistamispäätös 5 Seuraava ympäristöselonteko 5 Tikkurilan ympäristösaavutukset 6 Tikkurila on merkittävä eurooppalainen maaliyhtiö 8 Perinteitä ja huipputeknologiaa Ympäristö- ja turvallisuusasiat tärkeä osa toimintaa Mihin maalia tarvitaan? 10 Maalin tehtävät Mistä maali tehdään? Maalin elinkaaren ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys 12 Raaka-aineiden valmistus ja toimitus Maalien tuotanto ja varastointi Tikkurilassa Tuotteiden ja palvelujen suunnittelu, käyttö ja hylkäys Merkittävä positiivinen ympäristönäkökohta: maalituotteiden suojaava ja esteettinen vaikutus Mistä saa tietoa maaleista ja maalaamisesta? 14 Tietoa ja ohjeita tarjolla Neuvontaa puhelimessa ja internetissä Asiakaskoulutus astui uuteen aikaan Tikkurilan yhteiskuntavastuu käytännössä 16 A. Tuotteiden tulee olla turvallisia ihmisille ja ympäristölle 16 Miten tuotteita kehitetään entistä turvallisemmiksi? Tulevaisuuden kehityssuunnat B. Tuotanto- ja toimitusprosessien kehittämisen tavoitteena on parantaa ekotehokkuutta 18 Vantaan tuotantolaitokset Miten maali valmistetaan? C. Hyvin hoidetut ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasiat vaikuttavat positiivisesti yhtiön taloudelliseen tulokseen 22 D. Henkilöstön hyvinvointi on perusedellytys yrityksen menestykselle 24 Mitä sinä voit tehdä ympäristön hyväksi? 26 3

EMAS-sitoutuminen on osa Tikkurilan yhteiskuntavastuuta Tikkurila Oy oli ensimmäinen suomalainen yritys, joka hyväksyttiin EU:n ympäristöjohtamis- ja auditointijärjestelmään EMASiin. Tämä velvoittaa meitä tikkurilalaisia ennakkoluulottomasti kehittämään tuotteitamme ja toimintaamme turvallisiksi ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaviksi. Nämä asiat ovat yhteiskuntavastuuohjelmamme oleellisia osa-alueita, enkä näe yhtään pätevää syytä, miksi emme haluaisi edelleenkin olla edelläkävijöitä. Tämän ympäristöselonteon tarkoituksena on antaa sidosryhmillemme yleiskäsitys maalien merkityksestä ja niiden elinkaaren aikaisista ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdista sekä toimintamme kehittymisestä viime vuosina. Selonteko toimii samalla vuosittaisena yhteiskuntavastuuraporttina. Tikkurilan yhteiskuntavastuullisen toiminnan neljä peruslinjausta ovat: Tuotteidemme tulee olla turvallisia ihmiselle ja ympäristölle. Tuotanto- ja toimitusprosesseja kehitetään jatkuvasti tavoitteena parantaa ekotehokkuutta. Hyvin hoidetut ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasiat vaikuttavat positiivisesti yhtiön taloudelliseen tulokseen. Henkilöstön hyvinvointi on perusedellytys yrityksen menestymiselle. Yrityksen menestyminen edellyttää myönteistä kehitystä kaikilla yhteiskuntavastuun osa-alueilla. Toisaalta menestyvällä yrityksellä on enemmän toimintavapautta kuin huonommin asiansa hoitavalla. Yrityksen pitkän iän salaisuus piilee silti taidossa keskittyä oleellisiin asioihin näissäkin toiminnoissa. Vuosi 2003 oli monessa suhteessa hyvä yhteiskuntavastuumittareillakin arvioituna. Erityisesti lisäsimme panostusta työturvallisuustoimintaan, ja työtapaturmataajuus saatiinkin Tikkurilassa selkeään laskuun. Taso ei sinänsä vielä ole tyydyttävä, mutta muutos osoittaa, että määrätietoisella yhteistyöllä saadaan parannuksia aikaan. Haluan lausua erityiskiitoksen kaikille, jotka ovat olleet turvallisuustalkoissa mukana! Kaikkia mahdollisia työkaluja turvallisemman huomisen aikaansaamiseksi on ennakkoluulottomasti käytettävä. Monissa asioissa olemme edelleen liian vanhoillisia, pidättyväisiä ja vaatimattomiakin. Myös Tikkurila-konsernin tasolla turvallisuuden parantamiseen suunnattiin aiempaa enemmän resursseja, ja alkukokemukset yhteistyön tiivistämisestä ovat varsin myönteisiä. Yhteistyön päätavoitteena on löytää ja hyödyntää parhaita toimintakäytäntöjä turvallisuus- ja ympäristöasioissa. Turhien kustannusten tunnistaminen ja karsinta on viime aikoina ollut monien kehitysprojektien tavoitteena. Oikeanlainen säästäväisyys on hyve, ja hyvä taloudellinen tulos tuo varmuutta myös henkilöstön asemaan. Välittömien ympäristökustannusten väheneminen on viime vuosina ollut erityisen ilahduttavaa nämä kustannuksethan ovat pääosin toimintatapoihin liittyvää hukkaa. Parannuksissa ei yleensä ole kyse merkittävistä investointitarpeista vaan toimintatapojen muuttamisesta ja itsenäisen ajattelun lisäämisestä. Haasteita riittää: on aivan ilmeistä, että ympäristö- ja turvallisuusasenteissa on vielä paljon parantamisen varaa. Tämä koskee kaikkia organisaatiotasoja. Asenteiden muuttaminen on hidasta, mutta vaihtoehtoja ei ole. Ja kaikkiin muutoksiin on syytä asennoitua positiivisin odotuksin. Visa Pekkarinen Toimitusjohtaja Tikkurila Oy 4

Ympäristöselonteon vahvistamispäätös SFS-Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FIN-V-001) tarkastanut Tikkurila-yhtiöiden Vantaan toimipaikan ympäristöjärjestelmän ja EMAS-selonteon tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu 2004-05-12, että ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteko täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 761/2001 vaatimukset. SFS-INSPECTA SERTIFIOINTI OY Eeva Parviainen Johtaja Seuraava ympäristöselonteko Seuraava Tikkurilan Vantaan toimipaikan EMAS-asetuksen mukainen ympäristöselonteko julkaistaan vuoden 2006 huhtikuun loppuun mennessä. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelman tavoitteiden toteutumisesta kerrotaan tämän lisäksi vuosittain julkaistavassa ympäristöraportissa. 5

Tikkurilan ympäristösaavutukset EMAS-raportointikausi 2000 2003 Keskeisiä ympäristö- ja turvallisuustoiminnan saavutuksia Sitoutuminen ympäristötavoitteisiin Kemianteollisuuden ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelma Responsible Care Vastuu huomisesta vuonna 1992 Oma ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelma vuosille 1993 1995 ja 1996 2000 Tikkurila & ympäristö ja yhteiskunta -yhteiskuntavastuuohjelma vuosille 2001 2005. Laatu- ja ympäristösertifikaatit ISO 9001 -standardin mukainen laatusertifikaatti vuonna 1991 BS 7750 -standardin mukainen ympäristösertifikaatti vuonna 1994 EMAS-rekisteröinti vuonna 1996 (ensimmäinen yritys Suomessa, kolmas maalitehdas Euroopassa) ISO 14001 -ympäristösertifikaatti korvasi BS 7750:n vuonna 1996. Ympäristöviestintä Vuodesta 1993 julkaistu vuosittain ympäristöraportti EMAS-selonteko vuosilta 1995, 1997 ja 2000 Avointen ovien päivä vuodesta 1996 joka toinen vuosi Kirjoituksia asiakaslehdissä ym. maalialan julkaisuissa Muita julkaisuja: Kotimaalarin ympäristöopas, Teollisen pintakäsittelyn ympäristö- ja turvallisuusopas Asiakaskoulutusta ja neuvontaa. Tuotekehityksen saavutuksia Euroopan unionin ympäristömerkki Eko-Joker sai vuonna 1997 ensimmäisenä maalituotteena Suomessa Vesiohenteisten tuotteiden osuus kotimaan myynnissä ylitti 50 % vuonna 1999; vuonna 2003 se oli 56 % Pääosa sisämaaleista täyttää parhaan rakennusmateriaalien emissioryhmän M1 vaatimukset Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasiat tärkeä painopistealue erityisesti panostetaan vesiohenteisten ja liuotteettomien tuotteiden kehittämiseen teollista pintakäsittelyä varten. Ympäristön kannalta hankalien pinta-aktiivisten APEO-aineiden käyttö väheni tuotteissa n. 70 % tuotekehityksen aktiivisten toimenpiteiden ansiosta. Ongelmajätemäärät vähenivät n. 30 % pesujärjestelmiä yms. prosesseja kehittämällä. Kaatopaikkajätettä vähennettiin n. 30 % ohjaamalla entistä suurempi osa jätemateriaalista hyötykäyttöön. Teollisuusjäteveden sinkkipitoisuus saatiin luotettavasti luparajan alapuolelle vuoden 2003 alkupuolella optimoimalla puhdistusprosessi. Välittömiä ympäristökustannuksia vähennettiin lähes 30 % laskettuna tuotettua litraa kohti erityisesti tuotannon materiaalihukkaa vähentämällä. Työtapaturmataajuus pieneni n. 35 % aktiivisella koulutuksella, tiedottamisella yms. asennemuokkauksella. Merkittävimpiä tulevaisuuden haasteita Ympäristömyötäisten tuotteiden osuuden kasvattaminen. Tapaturmataajuuden pienentäminen ja erityisesti tapaturmien vakavuuden vähentäminen vielä selkeästi nykytasosta. Läheltä piti -tapausten ja pienten ympäristövahinkojen käsittelyn systematisointi. Ympäristö- ja turvallisuustoimintaan liittyvän aloitetoiminnan vireyttäminen. 6

7

Tikkurila on merkittävä eurooppalainen maaliyhtiö Tikkurilan ympäristöpolitiikka tai laajemmin yhteiskuntavastuu on määritelty seuraavasti: Tikkurila-konserni on merkittävä eurooppalainen maaliyhtiö, jolla on johtava asema päämarkkina-alueillaan Pohjois- ja Itä- Euroopassa. Kauppa- ja rakennusmaaleissa konsernilla on vahvat paikalliset tuotemerkit: Suomessa ja Venäjällä Tikkurila, Ruotsissa Alcro ja Beckers, Baltiassa Vivacolor ja Puolassa Polifarb Dębica. Teollisuusmaaliasiakkaat tuntevat brandin Tikkurila Coatings erityisesti Pohjoismaissa ja Baltiassa. Tikkurila-konsernilla oli vuoden 2003 lopulla tuotantoa kahdeksassa maassa, ja myyntiyhtiöt mukaan lukien toimintaa oli 14 maassa. Liikevaihto on vajaat 440 milj. euroa, ja henkilöstön määrä noin 2 300. Euroopan unionin laajeneminen vaikuttaa voimakkaasti taloudelliseen toimeliaisuuteen koko unionin alueella. Etenkin rakennusteollisuuden markkinoiden arvioidaan kasvavan uusissa EU-maissa, mikä hyödyttää alan yrityksiä vanhoissakin jäsenmaissa. Myös teollinen maalaustoiminta lisääntyy nopeasti etenkin Baltian maissa ja itäisessä Keski-Euroopassa, jossa jo pitempään toimineet yritykset näiden joukossa Tikkurila tytäryhtiöineen saavat entistä paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaansa. Näillä Tikkurila-konsernille tärkeillä markkina-alueilla maalinkulutus kasvaa elintason nousun myötä, ja samalla maalin käyttäjät siirtyvät laadukkaampiin ja hinnakkaampiin tuotteisiin. Perinteitä ja huipputeknologiaa Tikkurila-konsernin toiminta alkoi vuonna 1862, jolloin Anders Lorentz Munsterhjelm perusti öljynpuristamon Tikkurilaan Keravanjoen Långobackan kosken partaalle. Aluksi yritys valmisti pellavaöljyä ja vernissaa maalareiden tarpeisiin. Vähitellen toiminta laajeni, ja yritys alkoi valmistaa maaleja ja lakkoja teollisesti. Nykyään konserni valmistaa maalituotteita kotimaalareille, ammattikäyttäjille ja teollisuudelle. Valikoimaan kuuluu maaleja, puunsuoja-aineita, lakkoja, pinnoitteita ja kittejä. Suomen tuotantolaitoksilla, jotka sijaitsevat edelleen Vantaan Tikkurilassa, valmistetaan maaleja noin 50 milj. litraa vuodessa. Suomessa työskentelee noin 850 henkilöä. Vantaalla toimivat kauppa- ja rakennusmaaliyhtiö Tikkurila Paints Oy ja teollisuusmaaliyhtiö Tikkurila Coatings Oy. Tikkurila Oy ja Tikkurila Services Oy ovat erillisinä yhtiöinä tarjonneet konsernin maaliyhtiöille erilaisia palveluita sekä valmistaneet sideaineita näiden tarpeisiin. Tikkurila Services Oy sulautui 1.1.2004 emoyhtiö Tikkurila Oy:hyn. Ympäristö- ja turvallisuusasiat tärkeä osa toimintaa Tikkurila haluaa aina olla askeleen edellä muita sekä laatu- että ympäristöasioissa. Näiden asioiden ohjaus ja kehittäminen on yhdistetty samaan järjestelmään, jonka toimivuus varmistetaan säännöllisesti arvioinneilla eli auditoinneilla. Keväällä 2003 käynnistettiin koko Tikkurila-konsernin laajuinen turvallisuustason nostamisprojekti. Kaikille toimipaikoille laadittiin yhteiset ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden pelisäännöt, ja sen jälkeen käynnistettiin kaikki toimipaikat kattava turvallisuustarkastuskäytäntö. Tarkoituksena on tarkastusten avulla välittää hyviä teknisiä ja toiminnallisia käytäntöjä eri toimipaikkojen kesken. Vuonna 2003 tarkastus suoritettiin Vantaan lisäksi Tallinnan, Tukholman, Riian, Dębican sekä Pietarin yksiköissä. Toimipaikoista koottuihin raportteihin on kerätty niin havaittuja, hyvin hoidossa olevia asioita kuin parannettavia ja kehitettäviä kohteita, joiden tilannetta seurataan myös jatkossa. Tavoitteemme on, että Tikkurila on edelläkävijä kehitettäessä tuotteita ja palveluja, jotka liittyvät erilaisten pintojen kestävyyteen, käytettävyyteen ja kaunistamiseen. Tuotamme nämä tuotteet ja palvelut siten, että niitä voidaan käyttää koko elinkaaren ajan sosiaalisesti, eettisesti, taloudellisesti ja ympäristönsuojelullisesti kestävien periaatteiden mukaisesti. Tämän pohjalta toimintaamme ohjaavat seuraavat neljä peruslinjausta: A. Tuotteiden tulee olla turvallisia ihmiselle ja ympäristölle. B. Tuotanto- ja toimitusprosessien kehittämisen tavoitteena on parantaa ekotehokkuutta eli tuotantopanosten ja resurssien säästeliästä käyttöä. C. Hyvin hoidetut ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasiat vaikuttavat positiivisesti yhtiön taloudelliseen tulokseen. D. Henkilöstön hyvinvointi on perusedellytys yrityksen menestykselle. 8

Taulukko 1. Sertifioidut laatu- ja ympäristönhallintajärjestelmät Tikkurila-konsernin toimipaikoilla vuoden 2003 lopussa. Yhtiö / toimipaikka ISO 9001: 2000 ISO 14001 Tikkurila Coatings Ltd, West Bromwich Tikkurila Coatings Oy, Vantaa Tikkurila Oy, Vantaa Tikkurila Paints Oy, Vantaa Tikkurila Services Oy, Vantaa Tikkurila Coatings AB, Tukholma Alcro-Beckers AB, Tukholma Alcro-Beckers AB, Nykvarn AS Vivacolor, Tallinna SIA Vivacolor, Riika UAB Vivacolor, Vilna TBD S.A., Debica + EMAS + EMAS + EMAS + EMAS Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä tarkoittaa kirjallisilla ohjeilla ja toimintatavoilla varmistettua tapaa ottaa ympäristöasiat huomioon jokapäiväisessä toiminnassa. Olennaista on toimintojen kehittäminen, ja tavoitteena on jatkuva parantaminen ympäristöasioissa. Standardin ISO 14001 ja EMAS-asetuksen vaatimukset täyttävä ympäristöhallintajärjestelmä on osa toimintajärjestelmää, jonka pääprosessit ovat: asiakashallinta tuotteen tai palvelun kehitys tilaus, tuotanto, toimitus tukitoiminnot. Näissä prosesseissa toimeenpannaan em. toiminnan neljä peruslinjausta. 9

Mihin maalia tarvitaan? Maalaamisella on myönteinen vaikutus ympäristöön. Maalituotteet suojaavat materiaaleja ja rakenteita ennenaikaiselta vanhenemiselta, lahoamiselta ja korroosiolta, ja näin kalliita resursseja säästyy muuhun käyttöön. Maaleilla on myös tärkeä merkitys asuin- ja työympäristön esteettisyyden kannalta; siististi maalattu rakennuskanta sulautuu osaksi viihtyisää elinympäristöä. Maalin tehtävät Maalituotteiden tehtävä on suojata ja kaunistaa alustaa, jolle maali on levitetty. Maalatulta pinnalta voidaan myös edellyttää hygieenisyyttä ja helppoa puhdistettavuutta, erityistä tiiviyttä tai toisaalta vesihöyrynläpäisevyyttä, palonesto-ominaisuutta, veden- tai kemikaalienkestoa, sähkönjohtokykyä jne. Pinnoitettavien materiaalityyppien määrä on lisääntynyt, mikä on merkinnyt uusia ja usein entistä kovempia vaatimuksia maaleille ja pinnoitteille. Enää ei tulla toimeen pelkästään perinteisillä tuotteilla, vaan erilaisiin käyttökohteisiin ja olosuhteisiin on ollut kehitettävä monia erilaisia vaihtoehtoja. Tuotekehityksessä on otettava huomioon maalin kestävyysvaatimukset, soveltuminen tuotantoon ja jo olemassa olevaan tuotevalikoimaan, levitysmenetelmät jne. Maalaustyön kokonaiskustannukset, huoltokäsittelyn helppous ja huoltovälin pituus ovat asioita, joita ei myöskään sovi unohtaa. Tuotekehitykseen vaikuttavat suuresti myös raaka-ainekustannukset; muodostavathan ne merkittävän osan maalilitran tuotantokustannuksista. Ja koko ajan on pidettävä mielessä kiristyvät ympäristövaatimukset. Tikkurila pystyy tarjoamaan ympäristömyötäisiä, entistä turvallisempia vaihtoehtoja jo lähes kaikkeen maalaamiseen. Kuluttajille ja ammattimaalareille on kehitetty vesiohenteisia, vähäpäästöisiä tuotteita sisä- ja ulkomaalaukseen. Teollisuudelle puolestaan on tarjolla vesiohenteisia, niukkaliuotteisia ja korkean kuiva-ainepitoisuuden omaavia tuotteita (ns. HS-tuotteita). Mistä maali tehdään? Maali koostuu sideaineista, pigmenteistä ja täyteaineista, liuotteista tai vedestä ja ns. apuaineista. Maalia kehitettäessä raakaaineet valitaan valmiin tuotteen tulevan käyttökohteen mukaan. Valintakriteereinä käytetään mm. raaka-aineiden antamia ominaisuuksia ja soveltuvuutta kyseiseen kohteeseen sekä näiden käyttöturvallisuutta ja ympäristöominaisuuksia. Sideaineet muodostavat maalikalvon ja sitovat maalin raakaaineet toisiinsa. Sideaine valitaan maalille haluttavien ominaisuuksien mukaan, ja näin voidaan vaikuttaa merkittävästi esim. maalin sään-, kulutuksen- ja pesunkestoon, ja samalla myös siihen, millaiseen kohteeseen maalia voidaan käyttää. Pigmentit ovat veteen ja liuotteisiin liukenemattomia, hienojakoisia jauheita, jotka lisätään maaliin ennen kaikkea antamaan maalille haluttu väri ja peittävyys. Pigmentit antavat suojaa myös auringon ultraviolettisäteilyä vastaan, ja joillakin pigmenteillä parannetaan esim. maalin korroosionestokykyä. Myös täyteaineet ovat liukenemattomia, hienojakoisia jauheita, mutta ne eivät anna maalille väriä tai peittokykyä. Niiden avulla maalille saadaan mm. toivottu himmeys ja halutut levitysominaisuudet. Vesi ja/tai liuotteet antavat maalille tarvittavan viskositeetin eli juoksevuuden, jotta tuote voidaan levittää ohueksi kalvoksi maalattavalle alustalle. Maaliin lisätään myös lukuisa joukko ns. apuaineita, joiden osuus valmistuskaavasta on hyvin pieni. Näillä aineilla vaikutetaan mm. maalin valmistusvaiheen sujuvuuteen, maalin säilyvyyteen sekä kestävyyteen ulkona. Taulukko 2. Esimerkkejä tyypillisistä maalinvalmistuskaavoista. Vesiohenteinen valkoinen sisämaali Raaka-aine määrä p-% Sideainetta (akrylaatti tms.) ~25 Vettä ~40 Pigmenttiä (titaanidioksidi) ~20 Täyteainetta (talkki) ~15 Dispergointiainetta < 1 Paksuntajaa < 3 Vaahdonestäjää < 1 Säilöntäainetta <0,1 Liuoteohenteinen punainen ulkomaali Raaka-aine määrä p-% Sideainetta (pellavaöljy tai siitä valmistettu alkydisideaine tms.) ~40 Liuotetta (lakkabensiini) ~25 Pigmenttiä (rautaoksidi) ~10 Täyteainetta (talkki) ~20 Dispergointiainetta < 1 Kuivikkeita < 1 Nahoittumisen estoainetta < 1 Homeenestoainetta < 1 10

11

Maalin elinkaaren ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys Elinkaarella tarkoitetaan tuotteen koko tuotanto- ja käyttöhistoriaa kehdosta hautaan. Elinkaari alkaa luonnosta saatavista raaka-aineista ja muista tuotantopanoksista, jatkuu valmistuksella ja käyttövaiheella ja päättyy lopulta käytetyn tuotteen tai sen ainesosien hylkäämiseen takaisin luontoon. Maalin elinkaari on lujasti sidoksissa maalattavan alustamateriaalin ja rakenteen elinkaareen. Näiden kestävyys on erittäin tärkeää: mitä kauemmin valmistettu tuote kestää ja mitä harvemmin sen pinta joudutaan maalaamaan, sitä vähemmän kulutetaan resursseja. Tämä asettaa vaatimuksia myös loppukäyttäjälle, sillä oikean maalin valinta ja vastuuntuntoinen käyttö vähentävät maalin ja maalattavan kohteen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Maalin elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin: Raaka-aineiden valmistus ja toimitus Arvioinnin kannalta merkityksellisiä asioita ovat lähtöaineiden riittävyys luonnossa ja niiden uusiutuvuus lähtöaineiden hyödyntämisen ja maalinraaka-aineen valmistuksen ja kuljetuksen aiheuttamat päästöt, onnettomuudet yms. energian, veden yms. resurssien käyttö. Mikään maaleissa laajemmin käytetty yhdiste ei ole merkityksellinen resurssien riittävyyden kannalta. Toimittaja-arviointien yhteydessä kartoitetaan raaka-ainetoimittajien ympäristönsuojelun tasoa, ja tämän tulosten perusteella voidaan tulevaisuudessa ohjata myös muita raaka-ainehankintoja. Maalien tuotanto ja varastointi Tikkurilassa Liuotepäästöt Tuotannon liuotepäästöt ovat tällä hetkellä (vuonna 2003) ainoastaan n. 0,5 % käytetystä liuotemäärästä. Aiempien leviämismallilaskelmien mukaan huippupitoisuudetkin lähiympäristössä ovat hyvin pieniä. Jätevesipäästöt Jätevedet johdetaan Vantaan kaupungin viemärin kautta Helsingin Viikinmäen keskuspuhdistamoon käsiteltäväksi. Jäteveden johtamissopimuksessa mainituista aineista sinkki on ollut ongelmallisin, ja sen määrä ylitti aiemmin ajoittain jäteveden johtamissopimuksen rajan. Vuoden 2003 alkupuolella asiaan saatiin kuitenkin prosessitekninen ratkaisu. Jätteet Kaikki ongelmajätteet toimitetaan jäteluvan mukaisesti hävitettäväksi tai hyödynnettäväksi. Jätteiden keräily, käsittely tai kuljetus ei muodosta ympäristön kannalta normaalista tuotantotoiminnasta poikkeavia ympäristövaikutuksia. Hyödyntämiskelpoiset jätteet erotellaan toimitettavaksi hyötykäyttöön. Erityisesti energiajätteen ja tuotannossa hylättyjen tyhjien purkkien erottelu on lisännyt hyötykäytön osuutta. Tavanomainen sekajäte toimitetaan YTV:n valvomalle kaatopaikalle. Maaperän ja Keravanjoen suojelu Käytössä oleva piha-alue on koko toiminnan ajan ollut päällystetty ja viemäröity. Ainoan todella merkittävän vaaratilanteen aiheuttaisi vaaranarviointien mukaan laaja tulipalo, jonka ehkäiseminen on toteutettu ohjeilla, koulutuksella ja tiedottamisella, teknisillä ratkaisuilla yms. Varsinaista pelastustoimintaa varten Tikkurilalla on oma tehdaspalokunta, joka täytti syksyllä 2003 jo 70 vuotta. Valmiudet vaaratilanteiden hoitamiseen ilman merkittäviä haittoja ympäristölle ovat hyvät. Suurenkin tulipalon sammutusvesien leviäminen ympäristöön pystytään estämään, joten myöskään poikkeustilanteissa ei vaaraa maaperän tai läheisen Keravanjoen saastumisesta käytännössä ole. Energian ja veden käyttö Suurin osa energiasta kuluu rakennusten lämmittämiseen ja ilmanvaihtoon. Itse tuotannon tarvitsema energiamäärä tuotelitraa kohti on pieni. Yksi hehkulamppu kuluttaa puolessa vuorokaudessa saman verran energiaa kuin tarvitaan yhden maalilitran valmistamiseen, ja myös prosessin vedenkulutus on minimaalinen. Varsinaisen maalinvalmistuksen merkitys näkyy taulukossa B sivulla 21. Tuotteiden ja palvelujen suunnittelu, käyttö ja hylkäys Tuotteiden käytön aiheuttamat päästöt Maalituotteiden elinkaariarviointia pyritään soveltamaan tuotekehityksen ja myynnin apuvälineenä. Tieto aineista ja niiden käyttäytymisestä luonnossa tarkentuu jatkuvasti. Nykykäsityksen mukaan liuotepäästöjä (VOC-päästöjä) lukuun ottamatta maalituotteiden käytön vaikutus ekosysteemiin on hyvin vähäinen. Tikkurilan tuotteiden käytön aiheuttama osuus Suomen kokonais-voc-päästöistä on 3 4 %. Asia koetaan tämän takia niin merkittäväksi, että liuotepitoisten maalien korvaaminen vesiohenteisilla ja liuotteettomilla tuotteilla on yksi tuotekehityksen päätavoitteista. Myös oman tuotantotoiminnan liuotepäästöjen vähentäminen on selkeä tavoite. Maalausjätteet Tikkurila antaa tuoteinformaatiossaan perusohjeet maalausjätteiden käsittelystä sekä suur- että pienkuluttajille. Ongelmajä- 12

Taulukko 3. Maalien elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Merkittävä ympäristönäkökohta Vaikutus ympäristöön 2000 (lähtötaso) 2001 2002 2003 1. Kotimaahan myytyjen tuotteiden kokonaisliuotemäärä (tn/v.) 2. Tuotannon liuotepäästöjen kokonaismäärä (tn/v.) 3. Tuotannon ongelmajätemäärä (tn/v.) 4. Kaatopaikkasijoitukseen menevä jätemäärä (tn/v.) Otsoninmuodostus alailmakehässä Otsoninmuodostus alailmakehässä Merkittävin tuotannon materiaalihukka Hukkaan menevän pakkausmateriaalin yms. määrä 6 400 70 1 335 341 6 600 57 1 015 370 6 300 70 1 090 310 6 100 65 980 235 tehuolto on Suomessa hyvin järjestetty, eivätkä maalausjätteet muodosta ympäristöongelmaa. Pakkaukset Yleisin maalipakkausmateriaali on pelti; muovipakkauksia käytetään jonkin verran. Maalipakkausten keruujärjestelmä käynnistyi laajemmin Suomessa vuoden 2000 alussa Mepak-Kierrätys Oy:n organisoimana. Maalipakkausten osuus Suomessa käytetyistä peltipakkauksista on n. 10 %, ja vuoden 2003 kierrätystavoite 25 % on saavutettu. Tikkurila osallistuu aktiivisesti ko. pakkausmateriaalien hyödyntämisjärjestelmien kehittämiseen. teiden uusimisen ympäristökuormitusta ja säästää kustannuksia, joten maalituotteiden ekotase on varmasti positiivinen. Elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten keskinäinen vertailu on varsin vaikeaa. Tikkurilan toiminnan ja tuotteiden merkittävimmät ympäristövaikutukset siltä osin kuin niihin suoraan pystytään itse vaikuttamaan ja niiden kehitys on eri selvitysten pohjalta tunnistettu taulukossa 3 esitetyn mukaiseksi. Näiden ympäristönäkökohtien lisäksi on Tikkurilan yhteiskuntavastuuohjelmassa määritelty lukuisia ympäristö-, terveysja turvallisuustoimintaan sekä tuotteiden turvallisuuteen liittyviä kehitysmittareita. Nämä kuvaavat mm. onnistumista resurssien säästeliäässä käytössä sekä henkilöstön hyvinvoinnin kehitystä ja tuotteiden turvallisuusominaisuuksien parannusta. Pääosa näistä mittareista on tarkoitettu kertomaan lähinnä omalle henkilöstölle toiminnan kehittymisestä. Niiden julkinen seuranta on luonteva osa Tikkurilan ympäristöraportoinnin jatkumoa. Lisätietoja ympäristönäkökohdista ja niiden merkittävyydestä antaa ympäristöpäällikkö Pekka Kotilainen, puh. (09) 8577 2325. Käytön terveysvaikutukset Mikään tuoteryhmä ei ohjeiden mukaan käytettynä aiheuta normaalisti terveyshaittoja käyttäjille. Poikkeuksellisten tilanteiden varalta on valmiudet mm. tuotteiden vetämiseen nopeasti pois markkinoilta. Varoitusmerkinnöillä, käyttöturvallisuustiedotteilla ja asiakaskoulutuksella varmistetaan käyttäjän tietämys tuotteiden turvallisen käytön vaatimuksista. 6 600 60 5 135 6 100 Raaka-aineena hankittu liuote 6 600 Hajapäästöt tuotannosta 60 Päästöt katalyyttisen käsittelyn jälkeen 5 Päästöjen katalyyttinen käsittely 135 Pesu- yms. jätteenä hävitykseen 300 Merkittävä positiivinen ympäristönäkökohta: maalituotteiden suojaava ja esteettinen vaikutus 300 Tuotteiden sisältämä liuote 6 100 Maalaus suojaa teräsrakenteita korroosiolta ja puurakenteita laholta yms. vaurioilta. Käyttöiän piteneminen vähentää raken- Kaavio 1. Tikkurilan paikallisen tuotannon ja kotimaahan myytyjen tuotteiden liuotetase, määrät tn/v. Tuotteiden sisältämä liuote haihtuu valtaosin ilmaan käytön yhteydessä. 13

Mistä saa tietoa maaleista ja maalaamisesta? oman maalinkäyttönsä liuotepäästöjä tulevien päästörajoitusten vaatimustasoon. Tämä onkin nykyisin Coatingsin suosituin internet-sivu. Maalausongelmiin voi etsiä apua myös internetin kautta tai kysymyksensä voi lähettää infopostilaatikkoon. Vuonna 2003 avattiin ammattimaalareille internetiin oma sivusto. Vantaan toimipaikalla käy vuosittain satoja yritysvieraita, jotka saavat vierailujen yhteydessä kuulla ja nähdä, miten Tikkurila hoitaa ympäristövastuunsa. Suuri yleisö, lähinaapurit ja oppilaitokset pääsevät tutustumaan yritykseen noin joka toinen vuosi järjestettävinä avointen ovien päivänä. Seuraavan kerran tällainen tapahtuma järjestetään syyskuussa 2004. Tietoa ja ohjeita tarjolla Tavallinen kuluttaja saa helpoimmin Tikkurilan tuotteita koskevaa ympäristö-, terveys- ja turvallisuustietoa maalipurkin etiketistä. Turvallisimpia ovat tuotteet, joiden etiketissä ei ole varoitusmerkintöjä. Kaikkein suositeltavimpia ovat tuotteet, joiden pakkauksissa on ns. positiivisia ympäristömerkkejä, esim. EU:n ympäristömerkki tai rakennusmateriaalien vähäpäästöisyydestä kertova M1-merkki. Etenkin ammattimaalarit hyötyvät käyttöturvallisuustiedotteista, jotka löytyvät Tikkurilan ammattilaissivuilta internetistä ja myös useimmista maalikaupoista. Myös sekä Paintsin että Coatingsin tuoteselosteissa tiedotetaan käyttöturvallisuudesta ja annetaan ohjeita ympäristö- ja jätehuoltoasioissa, mm. työvälineiden puhdistamisesta sekä maalijätteen ja tyhjien pakkausten hävittämisestä. Tuoteselosteita saa maalikaupoista, ja ne ovat myös nähtävillä internetissä. Kotimaalarin ympäristöopas antaa kuluttajalle ohjeita maalin valinnasta ja oikeista työtavoista. Ammattimaalareille on tehty omat oppaansa erilaisiin uudis- ja huoltomaalaustöihin. Teolliset maalinkäyttäjät saavat tietoa Teollisen pintakäsittelyn ympäristö- ja turvallisuusoppaasta. Oppaita saa maalikaupoista, ja niitä voi myös tilata suoraan Tikkurilasta. Uusinta maalialan tietoa löytyy myös asiakaslehdistä. Tikkurila Paints Oy julkaisee Tikkurilan Viesti -nimistä lehteä kaksi kertaa vuodessa. Tikkurila Coatings Oy:n Ruutu -pinnoitustekninen julkaisu taas ilmestyy kerran vuodessa. Ympäristö- ja käyttöturvallisuusasiat ovat olleet voimakkaasti esillä viime vuosina. Yksityiskohtaista tietoa maalien tuotannon ja tuotekehityksen haasteista on tarjolla vuosittain julkaistavissa Vantaan toimipaikan ja Tikkurila-konsernin ympäristöraporteissa. Useimmat näistä painotuotteista ovat sähköisessä muodossa internetissä. Neuvontaa puhelimessa ja internetissä Uudenlaiset tuotteet voivat vaatia myös uudenlaista maalaustekniikkaa. Tikkurila antaa asiakkailleen henkilökohtaista maalausneuvontaa ja järjestää koulutusta, sillä maalaustyön onnistuminen edellyttää kuhunkin kohteeseen parhaiten soveltuvan tuotteen käyttämistä oikeita työtapoja noudattaen. Ammattimaalareille on ollut tarjolla puhelinneuvontaa jo vuosikymmeniä, ja siihen panostetaan voimakkaasti edelleen. Vuonna 2000 avattiin numerossa 010 860 8600 Tikkurilan Maalilinja, kuluttajien suora yhteys maalitehtaalle. Ammattilaisille on oma neuvontanumero. Maalilinjan suosio on yllättänyt positiivisesti: vuosittain linjalle tulee kymmeniätuhansia puheluita. Teollisen pintakäsittelyn neuvontaan Tikkurilassa on omat kanavansa. Metalliteollisuuden ja puuteollisuuden ammattialaisia palvelevat tekniset neuvojat ratkovat ongelmia puhelimitse ja käyvät tarvittaessa paikan päällä tutustumassa tilanteeseen. Myös tuotekehitys osallistuu aktiivisesti asiakkaan ongelmien ratkomiseen. Coatingsin internet-sivuilta löytyy mm. VOC-laskuri, jonka avulla teollisuusmaalien käyttäjä pystyy vertaamaan 14 Asiakaskoulutus astui uuteen aikaan Asiakaskoulutus on kiinteä osa Tikkurilan vastuullista toimintaa, ja yhtiöllä onkin tästä jo yli 70 vuoden perinteet. Vuosien kuluessa on koulutettu tuhansittain maalinmyyjiä, maalausurakoitsijoita, arkkitehtejä, isännöitsijöitä jne. Viime koulutuskaudella sai etäopetusta runsaat 2 000 opiskelijaa. Teollisuusasiakkaita koulutetaan vuosittain noin 500. Tulevaisuudessa on entistäkin tärkeämpää opastaa maalikaupan myyjiä ja muita pintakäsittelyalan ammattilaisia tuotteiden käytössä. Asiakkaiden muuttuvat tarpeet, lainsäädäntö ja ympäristökysymykset ovat heijastuneet asiakaskoulutuksen sisältöön. Vesiohenteisten sekä käyttäjä- ja ympäristöystävällisten tuotteiden laajentunut käyttö sekä lisääntynyt korjausrakentaminen ovat tästä esimerkkejä. Viime syksynä valmistunut koulutuskeskus Paletti antaa koulutukseen entistä paremmat mahdollisuudet. Rakennuksen kokonaisala on 750 m 2, josta puolet on koestustiloja. Avarat ja laitteistoltaan monipuoliset koestustilat tuovat entistä enemmän mahdollisuuksia erilaisten käytännön harjoitusten ja työnäytösten toteuttamiseen sekä koneellisesti että käsityömenetelmin. Tikkurila Paintsin suosima koulutusmuoto on ollut eri ammattiryhmille suunnattu etäopetus ja sitä täydentävät lähiopetuspäivät. Tätä tukemaan on vuosien mittaan tuotettu runsaasti kirjallisuutta yhdessä eri asiantuntijatahojen kanssa. Tikkurila Coatings taas järjestää enimmäkseen asiakas- tai asiakasryhmäkohtaisia seminaareja. Puuteollisuudessa ja metalliteollisuudessa tarpeet ovat hiukan erilaiset, mutta kiristyvät ympäristömääräykset ovat yhteisiä koulutusaiheita. Perinteisten seminaarien ohella järjestetään räätälöityä koulutusta eri asiakasryhmille sekä erikoisosaamista vaativien tuotteiden sertifiointikoulutusta.

15

Tikkurilan yhteiskuntavastuu käytännössä Tikkurila-konsernin yleiset ympäristötavoitteet on kirjattu Tikkurila & ympäristö ja yhteiskunta -ohjelmaan. Ohjelman laatimisen yhteydessä määriteltiin myös erityisiä Vantaan toimipaikkaa koskevia kehitysmittareita ja -tavoitteita. Osastokohtaisissa toimintasuunnitelmissa määritellään näiden toteutumista tukevia vuositavoitteita. Toiminnan kehitystä ja tavoitteiden toteutumista selostetaan vuosittain julkaistavassa yhteiskuntavastuuraportissa tai EMAS-selonteossa. A. Tuotteiden tulee olla turvallisia ihmisille ja ympäristölle Miten tuotteita kehitetään entistä turvallisemmiksi? Vaarallisten tai haitallisten kemikaalien käytön lopettaminen ja näiden korvaaminen vaarattomammilla on maaliteollisuuden tuotekehityksen normaalia, jatkuvaa toimintaa. Loppukäyttäjienkin ympäristötietoisuus on viime vuosina lisääntynyt selvästi niin tuotteiden kuin pakkausten osalta. Ympäristöasiat ovat yhä tärkeämpiä myös maalien myynnissä. Tikkurilassa seurataan maalituotteisiin liittyvää EU-lainsäädäntöä, ja se otetaan huomioon tuotekehityksessä siten, että tuotteet täyttävät ja mieluusti ylittävät niille asetettavat turvallisuutta ja ympäristöä koskevat vaatimukset. Teollisuusmaalien tuotekehitys painottui vuonna 2003 edellisten vuosien tapaan voimakkaasti ympäristöä vähemmän kuormittavien vesiohenteisten, liuotteettomien, niukkaliuotteisten ja korkean kuiva-ainepitoisuuden omaavien tuotteiden eli ns. HStuotteiden kehitykseen ( high solids ). Ensimmäiset teollista liuotekäyttöä säätelevän VOC-direktiivin konkreettiset vaatimukset astuvat voimaan vuonna 2004 ja koko painollaan vuonna 2007. Lähivuosina on siis odotettavissa, että asiakkaat entistä enemmän siirtyvät käyttämään vesiohenteisia ja HS-tuotteita. Kauppa- ja rakennusmaalien liuotepitoisuudelle asetetaan EU-alueella tiukat enimmäisrajat. Ensimmäisen vaiheen vaatimukset astuvat voimaan vuoden 2007 alusta ja kireämmät vaatimukset vuonna 2010. Varsinkin toisen vaiheen rajat edellyttävät jatkuvaa tuotekehitystyötä, ja joitakin liuotepitoisia tuotetyyppejä jouduttaneen poistamaan kokonaan markkinoilta. Tämä määräys tulee suurelta osin ohjailemaan lähivuosien painopistealueita kauppa- ja rakennusmaalien tuotekehityksessä. Tikkurilan ponnistelut keskittyivät vuonna 2003 mm. vesiohenteisten vaihtoehtojen kehittämiseen vaativampiin käyttötarkoituksiin. Yhtenä erityiskohteena mainittakoon vesiohenteiset kalustemaalit, sekä vähäpäästöiset, asukkaan kannalta mahdollisimman turvalliset sisämaalit. Tulevaisuuden kehityssuunnat Tulevaisuuden kehitykseen tulevat merkittävästi vaikuttamaan eräät jo tiedossa olevat lainsäädäntöhankkeet. Tällainen on esim. REACH-menettely (Registration, Evaluation and Authorisation of CHemicals) eli aineiden rekisteröinti, arviointi ja luvanvaraisuus. Aineen valmistajat ja maahantuojat osoittavat viranomaisille, että he osaavat käsitellä ainetta turvallisesti ja että he ovat kertoneet nämä turvalliset käsittelytavat myös asiakkailleen. REACH-menettely koskisi niitä yrityksiä, jotka valmistavat kemikaalilainsäädännön tarkoittamassa merkityksessä aineita. Maalit ovat näistä aineista valmistettuja seoksia, joita kaikki vaatimukset eivät koske. Seoksia ei tarvitse sellaisenaan rekisteröidä, mutta kaikkien seoksen aineosien täytyy olla rekisteröityjä. kg 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Toteutunut 1996 2001 2002 2003 Kuva 1. APEO-yhdisteet kotimaahan myydyissä tuotteissa. 16

Taulukko A. Tuotteiden tulee olla turvallisia ihmisille ja ympäristölle. Kehittämiskohde Käytetty mittari Toiminnan kehitys ja tavoitteiden toteutuminen Liuotteiden käytön vähentyminen kuvaa onnistumista ympäristö- ja turvallisuussyistä suositeltavampien vaihtoehtojen kehittämisessä ja markkinoinnissa Suomessa. Dispergoinnin apuaineina käytettävien alkyylifenolietoksylaattien (APEO) käyttömäärän väheneminen on esimerkki pyrkimyksistä vähentää ympäristön kannalta epäilyttävien aineiden käyttöä. Vesiohenteisten ja liuotteettomien tuotteiden osuus kotimaan myynnistä (%) Paints 2000: 72 2001: 72 2002: 73 2003: 75 Tavoite 2005: 75 Coatings 2000: 22 2001: 22 2002: 23 2003: 21 Tavoite 2005: 30 Tuotteiden keskimääräinen liuotepitoisuus kotimaahan myydyistä tuotteista (g/l) Paints 2000: 147 2001: 144 2002: 143 2003: 129 Coatings 2000: 432 2001: 420 2002: 405 2003: 444 Tuotteiden sisältämien liuotteiden kokonaismäärä kotimaan myynnistä (tn) 2000: 6 400 2001: 6 600 2002: 6 300 2003: 6 100 Tuotteiden mukana myytyjen APEO-aineiden määrä vuosina 1996 2003 (Kuva 1, s. 16) Kotimaahan myytyjen tuotteiden sisältämien liuotteiden kokonaismäärää pystyttiin edelleen vähentämään. Erityisesti kauppa- ja rakennusmaalien kotimaan myynnissä kehitystä on tapahtunut sen verran, että vesiohenteisten tuotteiden myyntiosuuden vuoden 2005 tavoite saavutettiin vuonna 2003. Metallipintojen teolliseen maalaukseen soveltuvien vesiohenteisten tuotteiden myynti on kasvanut, mutta suurin osa myynnistä on kuitenkin edelleen liuoteohenteisia tuotteita. Puuteollisuuden puolella ei odotuksista huolimatta ollut vesiohenteisten tuotteiden osalta merkittävää kasvua vuonna 2003. Coatingsin tuotteiden keskimääräisen liuotepitoisuuden kohoaminen johtui pääosin ostetun liiketoiminnan aiheuttamasta tuotevalikoiman muutoksesta ja tuotannon siirtämisestä kotimaahan. Voidaan olettaa, että markkinavetoiset muutokset liuoteohenteisten tuotteiden käytössä ovat lähitulevaisuudessa suhteellisen hitaita. Vain näiden tuotteiden käyttöä rajoittavilla direktiiveillä tullee olemaan voimakkaampi myönteinen vaikutus liuoteohenteisten maalien käytön vähenemiseen, mutta tämä näkyy selkeämmin vasta määräysten astuttua voimaan. Coatingsin myynnille vuodeksi 2005 asetettu 30 %:n markkinaosuustavoite vesiohenteisissa ja liuotteettomissa tuotteissa tuntuukin liian haasteelliselta. APEO-yhdisteiden käyttö kotimaahan myydyissä tuotteissa väheni huomattavasti. Vuosien kehitystyön tulokset alkavat siis nyt näkyä. Kuitenkin on edelleen tuotteita, joiden kehitystyötä jatketaan, koska raaka-ainetta ilman APEO-yhdisteitä ei vielä ole ollut tarjolla. Vaarallisten raaka-aineiden lukumäärän väheneminen parantaa työturvallisuutta. Vaarallisia raaka-aineita (kpl) 2000: n. 470 2001: n. 500 2002: n. 500 2003: n. 490 17 Vuonna 2003 on käyttöön otettu joukko uusia haitallisia raaka-aineita. Tämä johtui muutoksista, joita tehtiin liuoteohenteisten maalien valmistuksen siirtämiseksi konsernin muista yksiköistä Vantaalle, sekä uusien liiketoimintojen hankkimisesta. Samaan aikaan on kuitenkin voitu luopua eräiden toisten luokiteltujen aineiden käytöstä. Tutkimustietojen vähittäinen täydentyminen aineiden ympäristöominaisuuksista on lisännyt käytössä olevien ympäristölle vaarallisiksi luokiteltujen raaka-aineiden lukumäärää. Ko. mittarin ei siten voidakaan lähivuosina odottaa osoittavan kovin positiivista kehitystä. Sen seuranta ainakin sisäisesti on kuitenkin perusteltua, sillä pitkällä aikavälillä on tarpeen vähentää käytössä olevien luokiteltujen aineiden lukumäärää.

B. Tuotanto- ja toimitusprosessien kehittämisen tavoitteena on parantaa ekotehokkuutta Vantaan tuotantolaitokset 1) Dissolverijauhatus 3) Viimeistely liuotetta sideainetta 4) Näytteenotto 5) Suodatus Kaavio 2. Maalinvalmistusprosessi. pigmenttejä sideaineita liuotetta apuaineita Korjaus 6) Täyttö Ajopasta 2) Helmimyllyjauhatus Sävytys 7) Varastointi Tikkurila-konsernin Vantaan tuotantolaitokset sijaitsevat noin 21 hehtaarin suuruisella alueella lähellä Tikkurilan keskustaa. Tehtaiden suunnittelussa turvallisuus- ja ympäristöasiat ovat olleet keskeisellä sijalla. Maalia valmistavat Tikkurila Paints Oy:n Monicolor-tehdas sekä Tikkurila Coatings Oy:hyn kuuluvat Temacolor- ja Novacolor-tehtaat. Maalien sideaineita valmistaa Finnresin-tehdas, ja samalla tehdasalueella sijaitsee myös CPS Color Oy:n sävytyspastatehdas. Täysin automatisoitu Monicolor-tehdas (MC) aloitti toimintansa vuonna 1975. Siellä valmistetaan kauppa- ja rakennusmaalien perusmaaleja, sävytettyjä kauppa- ja rakennusmaaleja sekä puunsuoja-aineita. Tehtaan tuotanto on vajaat 25 milj. litraa vuodessa. Myös vuonna 1983 valmistuneen Temacolor-tehtaan (TC) tuotantoprosessi on pitkälle automatisoitu. Siellä valmistetaan korroosionesto- ja konepajamaaleja, puu- ja metalliteollisuuden maaleja, automaaleja, kiviainespintojen maaleja, muovipinnoitteita (coil coating), täytevärejä ja kittejä. Vuotuinen tuotanto on runsaat 10 milj. litraa. Novacolor-tehdas (NC) valmistui vuonna 1988. Se on suunniteltu joustavaan tuotantoon, sekä suurten että pienten tuoteerien valmistukseen. Siellä tuotetaan alkydimaaleja ja -lakkoja, kloorikautsumaaleja, nitroselluloosamaaleja ja -lakkoja, epoksimaaleja ja kovetteita, lateksimaaleja, vesiohenteisia lakkoja ja ohenteita. Tuotannon määrä on noin 15 milj. litraa vuodessa. Alkydisideaineita valmistava Finnresin-tehdas tuottaa maalin raaka-aineita sekä Vantaalla että muualla toimiville konsernin tuotantolaitoksille. Tuotantomäärä on noin 12 milj. litraa vuodessa. Miten maali valmistetaan? Maalin valmistuksen vaiheet ovat raaka-aineiden annostelu, esisekoitus, jauhatus eli dispergointi, viimeistely, sävytys, suodatus ja täyttö. Raaka-aineista osa on nestemäisiä ja osa jauhemaisia. Jotta näistä saataisiin tasalaatuista maalia, aineet pitää sekoittaa ja pigmentit jauhaa huolellisesti kunkin tuotteen laatuvaatimusten mukaan. Tikkurilan tehtailla suurin osa raaka-aineista annostellaan automaattisesti. Ainoastaan pieninä määrinä käytettävät aineet annostellaan käsin. Aluksi osa raaka-aineista annostellaan ja sekoitetaan keskenään. Tällöin muodostuu paksu, tahnamainen seos jauhatusta 18 varten. Jauhatuksessa pigmenttihiukkaset irtoavat toisistaan ja jakautuvat tasaisesti maaliin. Viimeistelyvaiheessa erään sekoitetaan loput raaka-aineet, jolloin maali saa lopulliset ominaisuutensa. Viimeistellystä maalierästä otetaan näyte, joka tutkitaan laadunvalvontalaboratoriossa. Kun laboratorio on hyväksynyt erän, maali suodatetaan ja purkitetaan. Eräissä tapauksissa (esim. maalausliike tilaa suuren erän tiettyä väriä) tuote myös sävytetään jo tehtaalla. g/tuotelitra g/tuotelitra 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1991 2000 2001 2002 2003 2005 Kuva 2. Ongelmajätteen määrä. Toteutunut Tavoite 16 14 12 10 Toteutunut Tavoite 8 6 4 2 0 1991 2000 2001 2002 2003 2005 Kuva 3. Kaatopaikkajätteen määrä.

g/tuotelitra 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kuva 4. Tuotannon liuotepäästöt liuoteohenteista tuotelitraa kohti. Toteutunut Tavoite 2000 2001 2002 2003 2005 19

Taulukko B. Tuotanto- ja toimitusprosessien kehittämisen tavoitteena on parantaa ekotehokkuutta. Kehittämiskohde Käytetty mittari Toiminnan kehitys ja tavoitteiden toteutuminen Ongelmajätteiden määrän ja sitä kautta raaka-ainehukan väheneminen kuvaa järkevien toimintatapojen omaksumista tuotantoprosessissa. Kierrätysmahdollisuuksien lisääntyminen on osoitus laajemmasta yhteiskunnan vihertymisestä. Ongelmajätemäärä (g/tuotelitra) 2000: 28,9 2001: 22,1 2002: 22,4 2003: 19,7 Tavoite 2005: 20,2 g/tuotelitra (Kuva 2, s. 18) Kaatopaikkajätemäärä (g/tuotelitra) 2000: 7,4 2001: 8,1 2002: 6,3 2003: 4,9 Tavoite 2005: 4,4 g/tuotelitra (Kuva 3, s. 18) Ongelmajätteenä hävitetyn materiaalin määrä putosi ilahduttavasti vuoden 2003 aikana, ja niinpä vuodelle 2005 sovittu vähentämistavoite on jo saavutettu. TC- ja NC-tehtailla (Coatings) vähennys oli vielä pääosin edellisen vuoden aikana toteutettujen pesujärjestelmämuutosten ansiota. MC-tehtaalla (Paints) vähennys oli selvempi: lähes 30 %. Tosin edellinen vuosi olikin poikkeuksellisen kehno liiketoiminnan oston mukana tulleen epäkurantin varaston hävityksen takia. Vaikka kehitys onkin varsin positiivista, se on pääosin teknisten toimenpiteiden tai satunnaistekijöiden ansiota. Säästävämpiä työtapoja etsimällä on mahdollista parantaa tilannetta vielä selvästi. Kaatopaikalle toimitettavan jätemateriaalin määrä väheni selvästi. Energiajätteen erottelun tehostuminen koko toimipaikalla näkyi täysipainoisesti tämän vuoden luvuissa, kun entistä suurempi osa tyhjennetyistä pigmenttisäkeistä, sekajätteestä, konttorijätteestä yms. muilla tavoin kierrätykseen kelpaamattomasta kuivasta jätteestä voitiin hyödyntää energiantuotannossa. Vuoden 2005 tavoite tullaan saavuttamaan. Energiajätemääriä ei ole jätehuoltoyrityksen ongelmien takia vielä pystytty luotettavasti punnitsemaan, joten jätemateriaalien suhteellista osuutta ei tämän vuoden raportissa tarkemmin arvioida. Raaka-ainetoimitusten pakkausmateriaalimäärään ei pystytä merkittävästi vaikuttamaan, joten sen erillinen seuraaminen ei ole tarkoituksenmukaista; kehitys näkyy tulevaisuudessa lähinnä energiajätemäärän vähenemisenä. Tuotantoprosessin ekotehokkuutta voidaan arvioida tarkastelemalla hukkaan menneen raakaaineen määrää tuotettua litraa kohti. Materiaalihukka g/tuotelitra (VO-valmistus) MC-tehdas TC&NC-tehtaat 2002: 4,1 13,2 2003: 4,4 10,7 Materiaalihukka g/tuotelitra (LO-valmistus) MC-tehdas TC&NC-tehtaat 2002: 8,2 28,0 2003: 5,8 27,1 Koko tuotantoprosessin materiaalihukka g/tuotelitra 2002: 16,0 2003: 15,4 Tavoite 2005: 12,8 g/tuotelitra Vesiohenteisten tuotteiden (VO) valmistuksen ja täytön materiaalihukaksi on laskettu viemäriin joutuva kuiva-aines, jätevesiliete, säiliöiden ja laitteistojen pesujäte, täytön suodatusjätteet sekä prosessissa hylätyt raaka-aine- tai valmistuserät. Vesiohenteisten tuotteiden valmistus on selvästi vähemmän hukkaa aiheuttavaa kuin liuoteohenteisten tuotteiden valmistus. Liuoteohenteisessa tuotannossa (LO) hukka taas aiheutuu liuotepesuista, täytön jätteistä, pesuliuotteen tislauksesta sekä liuotteiden haihtumisesta prosessin aikana. Materiaalihukka tuotettua litraa kohti väheni lähes kautta linjan edellisvuoden tasosta, erityisen selvästi MC-tehtaan liuotemaalituotannossa. Loogista on, että suuria eriä valmistavalla, automatisoidulla MCtehtaalla hukka jää selvästi pienemmäksi kuin pienerätuotannossa. 20

Teollisuusjäteveden kemiallinen hapenkulutus, COD, kuvaa orgaanisten raaka-aineiden hävikkiä tuotannon yhteydessä. Vedenkulutuksen vähentäminen on osa luonnonresurssien säästeliästä käyttöä. Ympäristöön leviävien liuotepäästöjen väheneminen kuvaa lähinnä päästöjen käsittelyn tehostumista osaltaan myös haihtumishukan vähenemistä liuoteohenteisten maalien valmistuksessa. Sähköenergian kulutuksen väheneminen kuvaa energian käytön tehostumista prosessissa ja laitoksissa. Erilaisten palo- ja ympäristövaaratilanteiden väheneminen kuvaa riskien hallinnan ja henkilöstön turvallisuusasenteiden kehittymistä. Teollisuusjäteveden kemiallinen hapenkulutus COD (g/vo-tuotelitra) Koko tehdasalue 2001: n. 2,7 2002: 2,1 Vain Tikkurilan tuotanto 2003: 2,1 Tavoite 2005: -20 % Veden kulutus (l/tuotelitra) 2000 & 2001: n.1,0 2002: 0,86 2003: 0,88 Tavoite 2005: 0,9 l/tuotelitra Liuotepäästöt (g/lo-tuotelitra) 2000: 3,2 2001: 2,6 2002: 2,7 2003: 2,3 Tavoite 2005: 2,5 g/lo-tuotelitra (Kuva 4, s. 19) Energiankulutus (kwh/litra) 2000: 0,76 2001: 0,71 2002: 0,70 2003: 0,68 Tavoite 2005: 0,71 kwh/litra Hälytystilasto Vuonna 2003 kirjattiin kaksi toimenpiteisiin johtanutta ilmoitusta. Tämä on vähemmän kuin tarkastelujakson muina vuosina (2000: 7 kpl, 2001: 3 kpl, 2002: 3 kpl). Teollisuusjäteveden määrä ja koko alueen COD-kuormitus pysyivät edellisen vuoden tasolla. Viemäriin joutuneen kuiva-aineen määrä sen sijaan väheni hieman. Tikkurilan tuotannon osuus tehdasalueen COD-kuormituksesta pystyttiin ensimmäistä kertaa luotettavasti määrittämään. Tulevaa kehitystä tarkastellaan tämän takia vuoden 2003 tilanne lähtökohtana. Veden kokonaiskulutus (sis. myös talous- ja saniteettivedet) kasvoi hieman määrä on kuitenkin vuoden 2005 tavoitetason alapuolella. Valmistusprosessin pesujen (teollisuusjätevesien) ja jäähdytysvesien osuus kulutuksesta on vajaa neljännes, tuotteisiin raaka-aineena käytetyn noin viidennes, ja loppu on normaalia käyttövettä. Tukholman tehtaan liuoteohenteisten tuotteiden valmistuksen siirto Vantaalle toteutui pääosin vuoden 2003 aikana, minkä takia näiden tuotteiden valmistusmäärä kasvoi selvästi. Liuotepäästöt tuotettua liuoteohenteista litraa kohti vähenivät myös kokonaispäästöt pienenivät jonkin verran. Katalyyttisen liuotepäästöjen käsittelylaitoksen kennosto vaihdettiin syksyllä 2003 lämmönsiirto-ominaisuuksien heikentymisen takia. Laitos hapettaa vedeksi ja hiilidioksidiksi yli 96 % laitteistoon johdetuista liuotehöyryistä, ja se on toiminut varsin luotettavasti koko käyttöaikansa syksystä 1994 lähtien. Energiankulutukseen vaikuttaa säästötoimien lisäksi mm. lämmitykseen käytettävän energian tarve eri vuosina. Kulutetusta energiasta vajaa puolet on kaukolämpöä. Vuonna 2003 kaukolämmön kulutus nousi hieman, mutta sähkönkulutusta pystyttiin vähentämään mm. ilmastoinnin optimoinnilla. Tikkurila on sitoutunut Motivan energiansäästökampanjaan. Vuoden 2005 säästötavoite on tältä osin jo saavutettu. Vuoden aikana säästyttiin merkittäviltä paloturvallisuuteen liittyviltä vaaratilanteilta. Merkittävin ympäristövaaratilanne oli MC-liuotepumppaamon pumpun akselitiivisteen rikkoutumisesta aiheutunut liuotevuoto, joka saatiin kuitenkin rajattua. Henkilöstön asenne paloturvallisuuteen on kiitettävä. Ympäristönsuojeluasenteiden osalta tilanne on haasteellisempi: luvattoman usein pienet raaka-ainevuodot tms. jäävät huomiotta. Valppaus näissäkin asioissa on oleellinen osa vastuullisuutta. 21

C. Hyvin hoidetut ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasiat vaikuttavat positiivisesti yhtiön taloudelliseen tulokseen Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasiat vaikuttavat sekä kuluttajien että yritysasiakkaiden valintoihin. Tikkurilan tapa toimia mainittiin yhtenä perusteluna sille, miksi eräs rautakauppaketju valitsi Tikkurilan vuoden 2003 tavarantoimittajaksi. Eräs huonekaluteollisuusyritys taas on nimennyt Tikkurilan useamman kerran ykköslaatutoimittajakseen. Vastuullinen toiminta luo pohjaa pitkäaikaisille asiakassuhteille ja herättää kuluttajien luottamuksen. Ympäristöviestinnän tasoa mittaavassa mediabarometritutkimuksessa ei vuonna 2003 tapahtunut merkittävää muutosta edellisvuodesta. Tikkurilan toimipaikka on menestynyt varsin hyvin taloudellisesti tarkasteluna; hyvä kehitys on jatkunut vuosi toisensa jälkeen. Suoraan yhtiön taloudelliseen tulokseen vaikuttavat kaikki ne säästöt, joita syntyy huolellisen toiminnan myötä: materiaalihukka ja jätekustannukset pienenevät, työtapaturmien aiheuttamat poissaolot vähenevät jne. Erityisesti välittömien ympäristökustannusten raaka-ainehukan, jätteiden käsittely- ja hävityskustannusten yms. väheneminen on kolmen viime vuoden aikana tuottanut merkittäviä säästöjä. Pääosin ansio lankeaa prosessin kehitystoimille, mutta myös säästävämmillä työtavoilla on ollut merkityksensä. Tikkurilan ympäristöasioiden hoito on jo vuosia ollut hyvällä, osin jopa kiitettävällä tasolla. Työturvallisuudessa sen sijaan riittää vielä runsaasti haasteita, vaikka kehitys onkin nyt lähtenyt selkeästi positiiviseen suuntaan. Turvallisuuden parantaminen vaatii jatkuvaa panostusta, mutta määrätietoinen työ tuottaa myös taloudellista hyötyä. Kun esim. tapaturmien määrä saadaan pysyvästi alhaiselle tasolle, henkilöstön työmotivaatio paranee, työskentely tehostuu, työn ammattimaisuus ja sen arvostus kasvavat, jolloin tehokkuuskin paranee. Myös erilaiset tapaturmiin liittyvät kustannukset pienenevät: vakuutusmaksut, sairauskulut yms. Positiivinen kierre on syntynyt. Vuoden aikana selvitettiin periaatteet tapaturmista ja sairauspoissaoloista aiheutuneiden henkilöstökustannusten yhtenäiselle seurannalle koko toimipaikalla. Tällainen mittari on tarkoitus ottaa käyttöön vuodesta 2004 lähtien, sillä aikaisemmilta vuosilta ei ole käytettävissä vertailukelpoisia tietoja. Jatkossa mittaria voidaan käyttää yhtenä indikaattorina henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisessä tavoitteena pitkäaikaisterveiden osuuden lisääminen. snt/tuotelitra 7 6 5 4 3 2 1 0 Toteutunut Tavoite 2000 2001 2002 2003 2005 Kuva 5. Ympäristökustannukset. Taulukko C. Hyvin hoidetut ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasiat vaikuttavat positiivisesti yhtiön taloudelliseen tulokseen. Kehittämiskohde Käytetty mittari Toiminnan kehitys ja tavoitteiden toteutuminen Välittömien ympäristökustannusten kehitys kuvaa sitä, missä määrin olemme pystyneet entistä paremmin hyödyntämään tuotantoresursseja ja lisäämään ekotehokkuutta. Ympäristökustannukset (snt/litra) 2000: 5,9 2001: 4,9 2002: 4,5 2003: 4,1 Tavoite 2005: alle 4,7 snt/litra (Kuva 5.) Vuonna 2001 alkanut positiivinen kehitys jatkui. Kolmessa vuodessa ympäristökustannukset ovat vähentyneet tuotettua maalilitraa kohti laskettuna yli 25 %, mikä on erinomainen saavutus. Rahassa tämä tarkoittaa n. 0,8 milj. euron säästöä vuositasolla. Jätteiden hävitystä merkityksellisempi kustannus on prosessin eri vaiheissa hukkaan (jätteeksi tai päästöksi) menneen raaka-aineen hankinta-arvo. Kustannuseriä tarkastellaan tällä hetkellä yhtiöittäin, tehtaittain ja osastoittain. Tulevaisuudessa pyritään ympäristökustannusten analysointi sisällyttämään osaksi ydinprosessien kehittämisen seurantaa. 22