KANSAINVÄLINEN SOLIDAARISUUSSÄÄTIÖ TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Hyväksytty valtuuskunnan syyskokouksessa 25.11.2015 1
SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 4 2. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMA... 5 2.1. TAVOITE 1: NAISTEN JA MIESTEN TOIMEENTULO ON PARANTUNUT TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄLLÄ TAVALLA... 6 2.1.1. Nicaragua... 7 2.1.2. Somalimaa... 7 2.1.3. Uganda... 8 2.2. TAVOITE 2: NAISTEN RUUMIILLISEN KOSKEMATTOMUUDEN SUOJA ON VAHVISTUNUT OHJELMAN TOIMINTA-ALUEILLA... 9 2.2.1. Kenia... 10 2.2.2. Nicaragua... 10 2.2.3. Somalimaa... 10 2.2.4. Uganda... 11 3. LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT SOLIDAARISUUDEN TYÖSSÄ... 11 3.1. Oikeusperustaisuus... 11 3.2. Sukupuolten välinen tasa-arvo... 11 3.3. Kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen ja osallistumisen lisääminen... 12 3.3.1. Verkostoituminen... 12 3.3.2. Vaikuttamistyö... 13 3.3.3. Globaalikasvatus... 13 3.3.4. Vapaaehtoistyö... 13 4. KEHITYSVIESTINTÄ JA OHJELMASTA TIEDOTTAMINEN... 14 4.1. Kehitysviestinnän toiminnot ja kanavat... 14 4.2. Ohjelmasta tiedottamisen toiminnot ja kanavat... 15 5. LAATUJÄRJESTELMÄ... 15 5.1. Ohjelman suunnittelu, seuranta ja arviointi... 15 5.2. Henkilöstösuunnitelma... 16 5.2.1. Henkilöstö ohjelmamaissa... 16 5.2.2. Henkilöstö Suomessa... 16 5.3. Taloushallinto... 17 5.4. Riskienhallinta... 17 6. Rahoitus ja varainhankinta... 18 6.1. Varainhankinta... 18 6.1.1. Säännöllinen lahjoittaminen... 18 6.1.2. Keräyskirjeet... 19 6.1.3. Testamenttivarainhankinta... 19 2
6.1.4. Nenäpäivä... 19 7. JOHTAMINEN... 19 LIITE 1: HANKEKUVAUKSET LIITE 2a: SOLIDAARISUUDEN TALOUSARVIO 2016 LIITE 2b: OHJELMATOIMINNAN TALOUSARVIO 2016 LIITE 2c: VIESTINNÄN TALOUSARVIO 2016 LIITE 2d: VARAINHANKINNAN TALOUSARVIO 2016 3
1. JOHDANTO Kansainvälinen solidaarisuussäätiö (Solidaarisuus) edistää vuonna 2016 tarkoituksensa toteutumista jatkamalla laadukasta ja pitkäjänteistä kehitysyhteistyöohjelmaansa, vaikuttavaa viestintäänsä, tuottoisaa varainhankintaansa ja strategisesti fokusoitua sidosryhmäyhteistyötään. Vuoden edetessä Solidaarisuuden hallitus hyväksyy säätiölle uuden lähivuosien strategian. Hallitus myös valmistelee jo edellisvuoden lopulla voimaanastuvan uuden säätiölain edellyttämät sääntömuutokset kevään valtuuskunnan päätöksentekoa varten. Vuoden 2016 merkittävänä tavoitteena on kaksinkertaistaa varainhankinnan tuotoilla rahoitettava osuus budjetista yli 30 prosenttiin kokonaisvolyymista. Vuoden aikana hankitaan fokusoidun toiminnan avulla tuhansia uusia kuukausilahjoittajia. Viestinnässä painottuu kampanjointia tukeva markkinointiviestintä ja sosiaalisessa mediassa verkkoyhteisöjen sitouttaminen ja innostaminen. Solidaarisuuden asiantuntijaprofiilia kirkastetaan mediasuhteita uudistamalla. Tämä toimintasuunnitelma pohjautuu päärahoittajalle ulkoasiainministeriölle (UM) edellissyksynä esitettyyn kehitysyhteistyöohjelmaan vuosille 2016-2018. Ohjelma puolestaan perustuu kehitysvisiolle, jonka mukaan Solidaarisuuden toiminta-alueilla asuvilla naisilla ja miehillä on paremmat edellytykset elää ihmisarvoista ja onnellista elämää. Erillisessä ohjelmadokumentissa on kuvattu mm. ohjelmatyön pitkän aikavälin tavoitteet, ohjelmakauden tavoitteet ja odotetut tulokset, tulosten seurantajärjestelmä, läpileikkaavat teemat, kestävyyteen liittyvät elementit, suhde kansalliseen ja kansainväliseen kehityspolitiikkaan, viestinnän tavoitteet, riskienhallinta, taloushallinto ja ohjelman rahoituskanavat. Vuosi 2016 on Solidaarisuuden tavoitteleman kolmivuotisen UM-raamin ensimmäinen rahoitusvuosi. Suunnitelmaa jouduttiin muuttamaan johtuen Suomen hallituksen esittämistä kehitysyhteistyömäärärahojen historiallisista leikkauksista. Merkittävän säästötarpeen vuoksi Solidaarisuus lopettaa ohjelmatyön Ugandassa vuoden 2016 puoliväliin mennessä. Samaan aikaan toimintaa karsitaan ja fokusoidaan varainhankintaa lukuun ottamatta kaikilla osa-alueilla ja kaikissa yhteistyömaissa. Äkkileikkaukset vaikuttavat myös henkilökuntaan: vuonna 2016 Solidaarisuuden ohjelmassa työskentelevän henkilöstön määrä ja/tai työpanos vähenee yhteensä reilun kolmanneksen (viisi työntekijää) edellisvuodesta. Kehitysvisionsa toteuttamiseksi Solidaarisuus tukee vuonna 2016 köyhimpien ihmisten tarpeista lähtevää, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää sekä tasa-arvoista kehitystä Nicaraguassa, Somalimaassa, Keniassa ja exit-vaiheen ajan myös Pohjois-Ugandassa. Tavoitteena on, että naisten ja miesten toimeentulo on parantunut kestävällä tavalla sekä naisten ruumiillisen koskemattomuuden suoja on vahvistunut. Ohjelmasta hyötyy määrärahaleikkausten jälkeen noin 100 000 ihmistä. Vuonna 2016 yhteistyömaissa on käynnissä yhteensä 14 hanketta. Ne muodostavat ohjelmakokonaisuuden, jossa kehitetään pienten maataloustuottajien ja pienyrittäjien tuotantoa taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmäksi ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Seitsemän hanketta kohdentuu erityisesti naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojan vahvistamiseen. Solidaarisuus tukee etenkin pienyrittäjyyttä paikallisyhteisöissä: vahvistamme mies- ja naispienyrittäjien kykyä ottaa vastuu omasta toimeentulostaan kehittämällä osaamista ja uusia elinkeinoja, lisäämällä elinkeinojen harjoittamisen suunnitelmallisuutta ja tukemalla toimeentuloa edistävää yhteisyrittäjyyttä. Tämä on hauraalla Afrikan sarven alueella tärkeää myös maastamuuton ehkäisemiseksi. Solidaarisuuden lisäarvona on kokonaisten arvoketjujen toiminnan kehittäminen hyödynsaajia hyödyttävällä tavalla. Uusien toimintatapojen innovointi ja liittoutuminen eri toimijoiden kanssa (ml. yritykset ja tutkimusinstituutiot) ovat kehitysyhteistyömme keskeisiä toimintaperiaatteita. 4
Nicaraguassa ja Somalimaassa Solidaarisuus jatkaa maataloustuotannon kehittämistä taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmäksi. Työssä painotetaan hyödynsaajien elinkeinojen sopeutumiskykyä muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sekä veden ja maaperän kestävää käyttöä ilmastokestävyyden saavuttamiseksi. Keniassa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä Kisiin alueella Solidaarisuuden työ täydentää temaattisesti Suomen maaohjelmaa. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen sisältyy kaikkeen Solidaarisuuden työhön ja sen toteutumista seurataan systemaattisesti. Kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen on myös läpileikkaavasti mukana toiminnassa hyödynsaajien, kumppaneiden ja tärkeiden sidosryhmien voimaannuttamisen sekä globaalikasvatuksen kautta. Solidaarisuuden työ on erittäin hyvin linjassa Suomen hallituksen kehityspolitiikan painopisteiden ja globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) kanssa ja täydentää niitä. Vuoden aikana Solidaarisuus edistää aktiivisesti muiden järjestöjen kanssa sitä, että suomalaisten kansalaisjärjestöjen edellytykset vaikuttaa ja kehittyä itsenäisinä toimijoina säilyvät jatkossakin. 2. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMA Vuosi 2016 on Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelman 2016-2018 ensimmäinen toteutusvuosi. Ohjelma jatkaa vuosien 2013-2015 kehitysyhteistyöohjelman aikana aloitettua työtä ja rakentuu edellisen ohjelmakauden aikana saavutetuille tuloksille. Kehitysyhteistyöohjelma 2016-2018 perustuu kehitysvisiolle, jonka mukaan sen kehitysyhteistyöohjelman toiminta-alueilla asuvilla naisilla ja miehillä on paremmat edellytykset elää ihmisarvoista ja onnellista elämää. Kehitysvisio muodostuu kolmesta eri tasosta: yksilön, yhteisön ja ekosysteemin yhteyksistä. Ihmisten onnellisuuden lisääminen on mahdollista silloin, kun yksilöillä on luottamusta omaan selviytymiseensä, yhteisöillä on kykyä edistää jäsentensä tasa-arvoa ja vahvistaa heidän toimeentuloaan ja heitä ympäröivän ekosysteemien toimivuus on taattu. Kehitysvisio on kuvattu tarkemmin Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelmassa 2016-2018. Kehitysvision toteuttamiseksi tuemme vuonna 2016 köyhimpien ihmisten tarpeista lähtevää, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää ja tasa-arvoista kehitystä Nicaraguassa, Somalimaassa ja Keniassa. Ugandan toiminnot tuodaan päätökseen vuoden 2016 aikana, Suomen Ulkoasianiministeriön kehitysyhteistyömäärärahaleikkausten johdosta. Kehitysyhteistyöohjelman kehitysvisiota edistetään kahden tavoitteen avulla. Tavoitteenamme on, että naisten ja miesten toimeentulo on parantunut kestävällä tavalla sekä naisten ruumiillisen koskemattomuuden suoja on vahvistunut. 5
2.1. TAVOITE 1: NAISTEN JA MIESTEN TOIMEENTULO ON PARANTUNUT TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄLLÄ TAVALLA Solidaarisuus tukee köyhien tarpeista lähtevää ja heitä hyödyttävää, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää ja tasa-arvoista kehitystä. Tällä tähdätään siihen, että kaikki ihmiset, sukupuolestaan rippumatta, voivat omalla työllään ansaita tarvittavan toimeentulon nostaakseen itsensä pois köyhyydestä. Koska suurin osa Solidaarisuuden ohjelma-alueiden köyhistä elää edelleen maaseudulla, samalla kun väestönkasvu ja ilmastonmuutos asettavat haasteita ruoan tuotannolle, Solidaarisuus jatkaa maataloustuotannon kehittämistä taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmäksi. Vuoden 2016 työssä painotetaan entistä enemmän hyödynsaajien elinkeinojen sopeutumiskykyä muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin, sekä veden ja maaperän kestävää käyttöä. Solidaarisuus tukee vahvasti pienyrittäjyyttä: mies- ja naispienyrittäjien omaehtoisuutta ja kykyä ottaa vastuu omasta toimeentulostaan vahvistetaan yhä rajummassa kilpailuympäristössä kehittämällä osaamista, lisäämällä elinkeinon harjoittamisen suunnitelmallisuutta ja tukemalla toimeentuloa edistävää järjestäytymistä. Toimeentulotyön keskeiset toiminnot, odotetut tulokset ja tavoite: Tulosten ja tavoitteen indikaattorit ja seurantamekanismi sekä tarkemmat perustelut ja tausta on esitelty Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2016-2018- dokumentissa. 6
2.1.1. Nicaragua Toimeentulon kestävyyteen tähtäävältä kehitysyhteistyöltä vaaditaan hyvin systemaattista ja strategista otetta. Solidaarisuus on Nicaraguassa pystynyt osoittamaan, että köyhätkin ihmiset voivat nousta tuotteliaiksi yrittäjiksi toimimalla yhdessä strategisesti, arvoketjulähestymistapaa hyödyntäen. Vuoden 2016 aikana Nicaraguassa keskitytäänkin kehittämään arvoketjujen tärkeitä osa-alueita: (1) Tuotesuunnittelu ja tuotannon suunnittelu markkinoiden kysynnän näkökulmasta, (2) Myyntiverkostojen kehittäminen, (3) Paikallisten oppimis- ja tiedonsiirtojärjestelmien kehittäminen. Kannattavuuden parantamiseksi kasvatetaan kokonaistuotantoa eri tuotantoketjuissa ja vahvistetaan tuotantoketjujen toimivuutta. Arvoketjujen tuottavuutta lisätään parantamalla tuotantorakenteita ja menetelmiä. Yhtenä toimintona selvitetään mahdollisuuksia tuottaa uusia tuotteita, joilla on perinteisiä tuotteita parempi kysyntä ja hinta kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi vahvistetaan tuottajien kykyä parantaa maatalouden tuottavuutta ilmastonmuutokseen sopeutuen ja luonnonvaroja järkevästi hyödyntäen. Nicaraguan TT-tavoitteen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on yhteensä 451 099 euroa. Tarkemmat hankekuvaukset löytyvät vuosisuunnitelman liitteestä 1. Kumppanin ja hankkeen nimi Budjetti ( ) COMCAVEM: ilmastokestävyyden edistäminen 161 135 COMCAVEM: käsityöläisten toimeentulon kehittäminen 89 017 COMCAVEM: käsityötuotteiden tuotekehittely ja markkinointi 172 499 TIERRA NUEVA: uuden hankkeen suunnittelu 28 448 2.1.2. Somalimaa Solidaarisuus toimii hauraalla Somalimaan alueella varsin suurten kehityskysymysten äärellä erittäin haastavissa olosuhteissa, joissa tuloksia syntyy hitaasti. Solidaarisuudella on kuitenkin pitkä kokemus alueella toimimisesta, erinomainen paikallistuntemus ja erinomaisia kumppaneita, jotka pystyvät edistämään alueen työllisyyttä, toimeentuloa, tasa-arvoa ja muita elämän perusedellytyksiä- ja oikeuksia. Uskomme, että yhteistyöllämme Somalimaassa on välillinen vaikutus jopa maastamuuton hillitsemiseen ja siitä seuraavien inhimillisten tragedioiden vähentymiseen. Suomalaiset yritykset ovat osoittaneet kiinnostusta Somalimaan markkinoita kohtaan ja ottaneet yhteyttä Solidaarisuuteen. Solidaarisuus on yhdessä kumppaneidensa kanssa keskustellut, miten hankkeiden kehitysvaikutuksia voitaisiin lisätä yritysyhteistyöllä. Tämä keskustelu jatkuu vuoden 2016 aikana yritysten, tutkimustahojen sekä Somalimaan kumppanien kanssa. Somalimaan työtä ja toimeentuloa edistävän tavoitteen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on yhteensä 428 164 euroa. Osa budjetista rahoitetaan Nenäpäivä keräyksestä saatavilla tuloilla. Nenäpäivän avustuskohteiksi on nimetty Somalimaassa tyttöjen sukuelinten silpomisen vastainen työ sekä ruokaturvahankkeet. Tarkemmat hankekuvaukset löytyvät vuosisuunnitelman liitteestä 1. Kumppanin ja hankkeen nimi Budjetti ( ) CHLE: rehun ja sisalin tuotannon kehittäminen 155 494 ADO: Ruokaturvan kehittäminen 188 814 7
SYS: nuorten toimeentulon kehittäminen 77 747 2.1.3. Uganda Solidaarisuuden oli tarkoitus elvyttää ohjelmakaudella kumppaniensa 1 kanssa yhteistyössä Lamwon alueen kylien maataloustuotantoa. Tavoitteena on ollut muuttaa hyödynsaajien asenteita maataloustuotantoa ja maatalousyrittäjyyttä kohtaan suunnitelmallisiksi ja vähitellen myös ammattimaisemmiksi. Asenteiden muutos poikii uudenlaista tuotantoa, joka hyödyntää paikallisia resursseja tehokkaammin ja kestävämmin, parantaa kotitalouksien ruokaturvaa ja lisää kotitalouksien tuloja. Useamman hankkeen kokonaisuuden oli tarkoitus tarjota tulevaisuudessa mahdollisuus järjestöjen väliseen yhteistyöhön ja yhteiseen oppimiseen, mutta mahdollistaa myös hyödynsaajien välisen yhteistoiminnan maataloustuotantoon tai muuhun toimintaan liittyen. Kaiken kaikkiaan Solidaarisuuden ohjelmakauden tavoitteena Pohjois-Ugandassa oli saada tuloksia molempia sukupuolia hyödyttävästä, yhteisöllisyyttä lisäävästä sekä ekologisesti ja taloudellisesti kestävästä toimeentulon kehittymisestä tällä hauraalla alueella. Nyt toiminta joudutaan kuitenkin Suomen hallituksen esittämien äkillisten kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaamisen vuoksi ajamaan alas ja vuoden 2016 toimintoihin Pohjois-Ugandassa sisältyy suunniteltujen toimintojen päättäminen erikseen laadittavan exit-strategian avulla. Työ ja toimeentulo tavoitteen kokonaisbudjetti Ugandassa vuonna 2016 on yhteensä 87 279 euroa. Tarkemmat hankekuvaukset löytyvät vuosisuunnitelman liitteestä 1. Kumppanin ja hankkeen nimi Budjetti ( ) CHAPS: toimeentulon kehittäminen -exit 43 640 COW: toimeentulon kehittäminen -exit 43 640 1 Ohjelmakauden alussa: Christian HIV/AIDS Prevention and Support Organization (CHAPS), Children of the World Foundation (COW) sekä Women and Rural Development Network (WORUDET). Tässä mainittujen kolmen yhteistyökumppanin lisäksi ohjelmakauden aikana kartoitetaan kokemuksia myös muista mahdollisista yhteistyötahoista ja verkostoidutaan muiden alueella toimivien organisaatioiden kanssa, jotta päällekkäisyyksiltä voitaisiin välttyä ja tarkoituksenmukaisuutta lisätä entisestään. 8
2.2. TAVOITE 2: NAISTEN RUUMIILLISEN KOSKEMATTOMUUDEN SUOJA ON VAHVISTUNUT OHJELMAN TOIMINTA-ALUEILLA Solidaarisuuden naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojaa vahvistavan työn keskeisenä toimintona on tiedon lisääminen naisiin kohdistuvan väkivallan syistä ja seurauksista ja sukupuolirooliodotuksista. Tieto vahvistaa sekä yksilöiden että yhteisöjen muutosvoimaa. Kun tietoa lisäämällä on tuettu naisten, miesten ja laillisten sekä moraalisten vastuunkantajien voimaantumista ja yhteisöissä on saatu liikkeelle muutosvoima, voi vähitellen naisten ruumiillisen koskemattomuuden suoja vahvistua. Väkivallan vastaisessa työssä osallistetaan sekä naisia että miehiä erilaisissa viiteryhmissä ja vahvistetaan ryhmien välistä vuoropuhelua. Kun myös miehet saadaan puhumaan väkivaltaa vastaan, ei sitä pidetä enää vain naisten asiana. Solidaarisuuden kokemukset ovat osoittaneet, että kun miehet oppivat väkivallan syistä ja haitoista sekä löytävät keinoja vastata sukupuolirooliodotuksiin vahvistuvat heidän mahdollisuutensa muuttaa omaa toimintaansa. Vastuunkantajat, esimerkiksi uskonnolliset johtajat tai paikalliset päättäjät puolestaan ovat roolissaan voimakkaita yleisen mielipiteen muokkaajia. Ruumiillisen koskemattomuuden suojaa vahvistavan työn keskeiset toiminnot, odotetut tulokset ja tavoite ovat seuraavat: Tulosten ja tavoitteen indikaattorit ja seurantamekanismi sekä tarkemmat perustelut ja tausta on esitelty Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2016-2018- dokumentissa. 9
2.2.1. Kenia Solidaarisuus on aloittanut työn Keniassa laajamittaisella selvityksellä ja kumppanikartoituksella vuonna 2014 ja vuosi 2016 tulee olemaan ensimmäinen kokonaan hanketoteutukseen keskittyvä vuosi huolellisen suunnitteluprosessin jälkeen. Vuonna 2016 Nyanzan läänissä, Nyamiran ja Kisiin maakunnissa aloitetaan tyttöjen ja naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojaa vahvistavan hankekokonaisuuden toteutus. Hankekokonaisuudessa tuetaan kolmea paikallista kansalaisjärjestöä erityisesti kahden valtavan ihmisoikeusloukkauksen ehkäisemisessä: naisiin kohdistuva väkivalta ja tyttöjen sukuelinten silpominen. Ongelmat ovat alueella merkittäviä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävälle ja erityisesti sukupuolittunutta väkivaltaa vähentävälle ja osallistavalle kehitysyhteistyölle on tarvetta. Kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat avainasemassa voimaannuttamassa ja kouluttamassa naisia ja miehiä. Kenian hankkeissa hyödynsaajia tulee ohjelmakaudella olemaan arviolta noin 16 000 henkilöä, joista noin 13 000 naisia. Vuoden 2016 osuus hyödynsaajista selviää hankesuunnittelun päätyttyä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän työn kokonaisbudjetti Keniassa vuonna 2016 on 323 800 euroa. Tarkemmat hankekuvaukset löytyvät tämän toimintasuunnitelman liitteestä 1. Kumppanin ja hankkeen nimi Budjetti ( ) CCECOME: naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy 107 933 Manga Heart: FGM:n ehkäisy 107 934 THUMP: FGM:n ehkäisy 107 933 2.2.2. Nicaragua Solidaarisuus jatkaa vuonna 2016 hyvää yhteistyötään osuuskuntien kanssa sukupuolten välisen tasa-arvon läpileikkaamiseksi tuotannollisissa prosesseissa. Hankkeissa parannetaan naisten toimeentulomahdollisuuksia, mutta samalla osuuskuntien jäsenille ja työntekijöille, naisille ja miehille, tarjotaan koulutusta tasa-arvosta, perheväkivallasta ja vuorovaikutustaidoista. Tavoitteena on muuttaa näkemyksiä perinteisistä sukupuolirooleista ja lisätä perheiden kykyä ratkaista ristiriitatilanteita ilman väkivaltaa. Myös naisten asemaa sekä perheen päätöksenteossa että osallistumista yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon vahvistetaan. Avainkysymyksenä on voimaantuminen eli naisten ja miesten omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja sisäisen motivaation vahvistaminen. Lisäksi Nicaraguan kehitysprosesseissa saatujen kokemusten mukaan yhteenkuuluvuus on tärkeä elementti voimaantumisessa. Siksi koulutuksissa osuuskuntalaisia ja tuottajia kannustetaan järjestäytymään ja toimimaan yhdessä, jolloin heillä on paremmat mahdollisuudet puolustaa oikeuksiaan. Tämä kaikki on sukupuolten välisen tasa-arvon läpileikkaamista kehitysyhteistyöhön käytännössä. Nicaraguan kaikki hankkeet tukevat osaltaan naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojan vahvistumista vuonna 2016 ja niiden tarkemmat tavoitteet on esitelty yllä kohdassa 2.1. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän tavoitteen alainen kokonaisbudjetti Nicaraguassa on eritelty työ- ja toimeentulotavoitteen alla. 2.2.3. Somalimaa Solidaarisuus jatkaa kumppaninsa SOYDAVOn kanssa työtä naisten kohtaaman väkivallan ehkäisemiseksi ja pyrkii yhdessä yhteisön eri toimijoiden kanssa löytämään keinoja, joilla väkivaltaan puututaan. Solidaarisuuden naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojaa vahvistavan työn toisena keskeisenä teemana Somalimaassa on tyttöjen sukuelinten silpomisen vastainen työ. Solidaarisuus on tehnyt 10
Somalimaassa silpomisen vastaista työtä jo vuodesta 2007 lähtien ja jatkaa tätä pitkäjänteistä asennemuutokseen perustuvaa työtä seuraavallakin ohjelmakaudella paikallisten kumppaniensa ja silpomisen vastaista vaikuttamistyötä tekevän kattojärjestön kanssa. Solidaarisuus tulee ohjelmakaudella myös tiivistämään yhteistyötä suomalaisen somalidiasporan kanssa. Somalimaan ruumiillisen koskemattomuuden suojaa vahvistavissa hankkeista tulee hyötymään ohjelmakaudella reilut 100 000 henkilöä, joista yli puolet naisia. Lisäksi yhteistyö NAFIS-verkoston kanssa hyödyttää valtakunnallisesti ja yhteistyö Somalia-verkoston kanssa diasporajärjestöjen omia hyödynsaajia laajasti. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän tavoitteen alainen kokonaisbudjetti Somalimaassa vuonna 2016 on 330 715 euroa. Osa budjetista rahoitetaan Nenäpäivä-keräyksestä saatavilla tuloilla. Nenäpäivän avustuskohteiksi on nimetty Somalimaassa tyttöjen sukuelinten silpomisen vastainen työ sekä ruokaturvan edistäminen (TT-tavoite). Tarkemmat hankekuvaukset löytyvät tämän toimintasuunnitelman liitteestä 1. Kumppanin ja hankkeen nimi Budjetti ( ) CLHE: FGM:n ehkäisy 135 791 NAFIS: FGM-verkostoitumisen edistäminen 55 534 SOYDAVO: Sukupuolistuneen väkivallan ehkäisy 133 281 Somalia-verkosto: tasa-arvon edistäminen 6109 2.2.4. Uganda Ugandassa Solidaarisuuden oli tarkoitus vahvistaa kaikkien kumppaneiden tasa-arvo-osaamista ja jalkauttaa sukupuolten välisen tasa-arvon läpileikkaaminen kaikkiin ohjelman alaisiin hankkeisiin. Pohjois-Ugandan hankekokonaisuuteen oli tarkoitus sisällyttää toimintoja tyttöjen ja naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojan vahvistamiseksi, sillä konfliktinjälkeisellä hauraalla alueella erityisesti seksuaalista väkivaltaa kokeneita naisia ja tyttöjä on paljon. Valitettavasti tätä prosessia ei voida toteuttaa Suomen valtion kehitysyhteistyömäärärahaleikkausten johdosta. Myös Solidaarisuuden pitkäaikainen yhteistyö perheväkivallan vähentämiseksi Keski-Ugandassa joudutaan ajamaan ennenaikaisesti alas. 3. LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT SOLIDAARISUUDEN TYÖSSÄ Solidaarisuuden kaiken kehitysyhteistyön läpileikkaavat teemat ovat oikeusperustaisuus, sukupuolten välinen tasa-arvo ja kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen. Ne ovat olennainen osa vuoden 2016 työtä. 3.1. Oikeusperustaisuus Kaikki Solidaarisuuden toteuttamat hankkeet vuonna 2016 täyttävät oikeusperustaisuuden periaatteet siten kuten ne on Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelmassa 2016-2018 määritelty. 3.2. Sukupuolten välinen tasa-arvo Sukupuolten välisen tasa-arvon aikaansaamiseksi tasa-arvoa toiminnallistetaan kaikessa hanke- ja ohjelmatyössä. Kaikkien hankkeiden suunnittelussa, ongelma-analyyseissa, tavoitteenasettelussa ja toiminnoissa huomioidaan naisten ja miesten mahdollisesti erilaiset lähtökohdat ja tarpeet ja niiden edistämiseksi suunnitellaan erityistoimenpiteitä. Lisäksi kaikkien ohjelman alaisten hankkeiden 11
sukupuolivaikutuksia seurataan. Hankkeissa tuetaan myös tasa-arvoa edistäviä muutosprosesseja ja kumppaneiden tasa-arvoasiantuntijuutta sekä tasa-arvo-strategioiden toiminnallistamista. 3.3. Kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen ja osallistumisen lisääminen Solidaarisuus tukee kansalaisyhteiskuntien vahvistamista kaikessa työssään, moniulotteisesti ja eri tasoilla kehitysyhteistyöohjelmansa 2016-2018 linjausten mukaisesti. 3.3.1. Verkostoituminen Solidaarisuuden viestinnän, varainhankinnan ja vaikuttamistoiminnan piirissä on noin 22 000 suomalaista. Näiden rekisteröityjen tukijoiden joukossa on yksityisten ihmisten lisäksi erilaisia yhteisöjä, yrityksiä, maatukijoita ja kummiryhmiä. Vuoden 2016 tavoitteena on laajentaa kosketuspintaa suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan ja kasvattaa merkittävästi Solidaarisuuden tukijoiden, erityisesti kuukausilahjoittajien, määrää. Solidaarisuuden ohjelmamaatasolla kumppanijärjestöt ja -osuuskunnat sekä ohjelman alaisten hankkeiden hyödynsaajat muodostavat edelleen Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelman kannalta tärkeimmät yhteistyökumppanit. Lisäksi Kenian, Nicaraguan, Somalimaan ja Ugandan paikallisviranomaiset ovat keskeisiä Solidaarisuuden kehitysyhteistyön yhteistyökumppaneita. Maatasolla Solidaarisuus panostaa lisäksi entistä enemmän verkostoitumiseen muiden suomalaisten sekä kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kanssa Solidaarisuuden työn kannalta strategisten konsortioiden luomiseksi (mm. norjalaisen Development Fundin, iso-britannialaisen Progression, International Rescue Committeen ja Kirkon ulkomaanavun kanssa) ja jatkaa yhteistyötään Suomen edustustojen kanssa. Lisäksi Solidaarisuus tukee edelleen kumppaneiden verkostoitumista ja kehittää uudenlaisia yhteistyömuotoja jotka yhdistävät Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelman toiminnot suomalaisiin temaattisiin asiantuntijatahoihin, kuten Aalto-yliopistoon ja Jyväskylän yliopistoon, Reilu kauppa ry:hyn, Suomen Somalia-verkostoon ja Ihmisoikeusliittoon. Solidaarisuuden globaalikasvatusta kehitetään ja toteutetaan muun muassa yhteistyössä Nuorten Akatemian, Koulukinon ja Subject Aidin kanssa. Suomessa Solidaarisuus jatkaa aktiivista ja säännöllistä yhteistyötään sekä ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestöyksikön että ministeriön alueosastojen ja neuvonantajien kanssa. Myös ohjelmatukea saavat järjestöt sekä muut asiantuntijajärjestöt muodostavat tärkeän sidosryhmän Solidaarisuuden työlle. Solidaarisuus jatkaa jäsenjärjestönä seuraavissa kattojärjestöissä vuonna 2016: Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry, Solidar, Suomen Somalia-verkosto ry ja Vastuullinen Lahjoittaminen ry VaLa. Solidaarisuuden ohjelmapäällikkö Milla Mäkinen on mukana Kehys ry:n ja Somalia-verkoston hallituksissa. Toiminnanjohtaja Miia Nuikka on Nenäpäivä-säätiön hallituksen varapuheenjohtaja ja Samuli Tarvainen johtoryhmän jäsen. Solidaarisuus kartoittaa vuoden aikana myös muita verkostoitumismahdollisuuksia Euroopan alueella uusien rahoitusmekanismien löytämiseksi sekä temaattisen asiantuntijavaihdon lisäämiseksi. Solidaarisuus on Suomen OneWorld-portaaliyhdistyksen jäsen, joka on osa kansainvälistä OneWorld-liikettä ja julkaisee Suomen johtavaa ihmisoikeuksiin ja kestävään kehitykseen keskittynyttä verkkojulkaisua maailma.net:iä. Solidaarisuus osallistuu jälleen tulevana vuonna aktiivisesti ohjelmatukea saavien järjestöjen väliseen yhteistyöhön ja edunvalvontaan, erityisesti kumppanuusjärjestöjen laatutyöryhmän, viestintätyöryhmän sekä talous- ja hallintotyöryhmän kautta. Sosialidemokraattisen liikkeen puitteissa Solidaarisuuden yhteistyötahoja kotimaassa vuonna 2016 ovat SDP, TSL, Demarinaiset, Demarinuoret, SONK, Nuoret Kotkat, Vanhat Toverit ja Finlands Svenska Socialdemocrater (FSD) järjestö. 12
3.3.2. Vaikuttamistyö Vaikuttamistyötä varten laaditaan suunnitelma, jossa määritellään tarkasti tahot, joihin Solidaarisuus pyrkii temaattisten osaamisalueidensa ja kehitysyhteistyöohjelmansa pohjalta vuoden 2016 aikana vaikuttamaan. Sidosryhmätyön pyrkimyksenä on paitsi lisätä Solidaarisuuden tekemän kehitysyhteistyön tunnettuutta ja tukijoiden määrää, myös sen vaikuttavuutta oppimalla sidosryhmien verkostoissa ja sitä kautta kehittämällä ohjelmaa vaikuttavammaksi. Sidosryhmätyöllä ja verkostoitumisella pyritään myös vaikuttamaan Suomen, EU:n ja ohjelmamaiden kehityspolitiikkaan. Solidaarisuus osallistuu aktiivisesti Suomessa tehtävään temaattiseen vaikuttamistyöhön seuraavien, kehitysyhteistyöohjelmassa mainittujen, painopisteiden osalta: naisten ruumiillinen koskemattomuus, naisiin kohdistuva väkivalta, työ ja toimeentulo, maaseutukehitys sekä yritysyhteistyö. Työtä jatketaan eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän (EDUVAKE) alaisessa perjantairyhmässä, joka edistää erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon läpileikkaavuuden toiminnallistamiseen liittyvää vuoropuhelua ministeriöiden, kansanedustajien ja järjestöjen kesken. Solidaarisuus panostaa vuoden aikana kehityspoliittiseen vaikuttamistyöhän, joka on entistä tärkeämpää määrärahaleikkausten varjostamalla kehitysyhteistökentällä. Solidaarisuuden ohjelmapäällikkö Milla Mäkinen toimii edelleen suomalaisten kansalaisjärjestöjen edustajana Brysselissä toimivan eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymän, CONCORDin, tasa-arvotyöryhmässä (Gender Working Group). Solidaarisuus selvittää mahdollisuuksia verkostoitua laajemminkin tasa-arvokysymysten ja työ- ja toimeentulotematiikan esille tuomiseksi kehitysagendalla niin Suomen kuin Euroopan tasolla. Solidaarisuus vaikuttaa ihmisarvoisen työn ja toimeentulon nostamiseksi kehityspolitiikan keskiöön mm. Kehys ry:n, Reilun kaupan edistämisyhdistyksen sekä Finnwatch ry:n kautta. Solidaarisuus on aktiivisesti mukana vaikuttamistyössä yritysten ja kehitysyhteistyötoimijoiden välisillä foorumeilla oman temaattisen asiantuntijuutensa pohjalta. 3.3.3. Globaalikasvatus Globaalikasvatus lisää kehitysyhteistyölle suotuisaa ilmapiiriä sekä globaalien kehityskysymysten inhimillisten vaikutusten ymmärtämistä Suomessa. Vuonna 2016 opetushenkilökunnalle suunnatun globaalikasvatuksen keskiössä on kiinnostavan ja innostavan tiedon ja viestintämateriaalin (julkaisut, digimateriaali, oheismateriaali) välittäminen opetustarkoituksiin. Luodaan uutta yhteistyötä Koulukinon kanssa Hyvästi Afrikka -dokumenttielokuvan pohjalta. Nuorille suunnattu globaalikasvatus pohjautuu Solidaarisuusteot-kampanjaan, jossa tuodaan esille niin eroja kuin yhtäläisyyksiä ihmisten arjessa eri puolilla maailmaa ja vahvistetaan suvaitsevaisuutta. Vuonna 2016 kampanjaan pohjautuvaa globaalikasvatusta kehitetään ja toteutetaan kouluvierailukonseptin muodossa yhteistyössä Nuorten Akatemian (hallinnointi ja koordinointi), Mediakasvatuskeskus Metkan ja Suomen Somalia-verkoston kanssa. Siinä hyödynnetään Solidaarisuuden asiantuntemusta kehityskysymyksissä sekä Solidaarisuusteot-kampanjan ideaa sekä tekojen julkaisu- ja levityskanavaa. Omia tasa-arvoa ja/tai ihmisarvoista työtä käsitteleviä kouluvierailuja kehitetään ja toteutetaan resurssien sallimissa rajoissa lukioissa, ammattikouluissa ja/tai korkeakouluissa. Naisten erityisryhmä on huomioitu globaalikasvatuksen digitaalisessa tietovisassa, joka soveltuu myös nuorille sekä opetushenkilökunnan käyttöön opetuksessa. Solidaarisuusteot-kampanjaa sekä tietovisaa markkinoidaan sekä tapahtumissa että yhteistyössä muun muassa oppilaitosten kanssa. 3.3.4. Vapaaehtoistyö Vapaaehtoistoimintaa kehitetään sekä oman kampanjatoiminnan että Nenäpäivä-kampanjan tueksi. Pääkaupunkiseudun vapaaehtoisia innostetaan mukaan suunnitteluun ja toteutukseen, ja vapaaehtoisten kiittämistä ja sitouttamista kehitetään. Uusia verkostoja luodaan myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. 13
4. KEHITYSVIESTINTÄ JA OHJELMASTA TIEDOTTAMINEN Solidaarisuuden kehitysviestinnän ja ohjelmasta tiedottamisen muutosteoria ja tavoitteet sekä indikaattorit työn tuloksellisuuden seurantaa varten on eritelty ohjelmadokumentissa 2016-2018. Tässä vuosisuunnitelmassa keskitytään vuoden 2016 toimintoihin ja tavoitteisiin. Vuonna 2016 alkaa viestinnän uudistaminen Solidaarisuuden päivitetyn strategian pohjalta. 4.1. Kehitysviestinnän toiminnot ja kanavat Sähköisen viestinnän kehittäminen ja uusien viestintämuotojen hyödyntäminen jatkuu. Solidaarisuuden uudistuneilla verkkosivuilla tehdään kehitysviestintää uutisten, juttusarjojen ja kampanjoiden avulla. Uudistetun sivuston ilme on aiempaa selkeämpi ja sen käytettävyys eri laitteilla parempi. Vuonna 2016 panostetaan erityisesti blogiosion sisällöntuotantoon sekä audiovisuaaliseen osallistumista tukevaan sisältöön. Julkaisualustoja kehitetään ja panostetaan verkkosivujen käytettävyyteen, löydettävyyteen ja sisällöntuotantoon ja sekä hyödynnetään viestinnän kaikkia tuotteita eri kanavissa järjestelmällisesti. Kehitysyhteistyön tuloksia visualisoidaan esimerkiksi infografiikan avulla. Kehitysmaiden ihmisten elämän seuraamista jatketaan Ihmisten tarinoita -juttusarjassa, jossa esitellään henkilökohtaisten kokemusten kautta hankkeiden laajoja, positiivisia kehitysvaikutuksia ja lisätään lukijoiden myönteistä suhtautumista kehitysyhteistyöhön. Osaajat kertovat -sarjassa Solidaarisuuden kumppanit, hyödynsaajat, työntekijät ja tukijat kertovat toiminnastaan ihmisläheisesti ja innostavasti. Kehitysviestintää elävöitetään ja vahvistetaan tuottamalla sivustolle säännöllisesti Solidaarisuuden kehitysyhteistyöstä ja sen tuloksista kertovaa audiovisuaalista materiaalia, kuten videoita ja digitaalisia tarinoita. Sähköinen uutiskirje tavoittaa kuukausittain uusia tilaajia ja kohderyhmiä sekä lisää verkkosivujen käyttöä. Vuonna 2016 panostetaan verkkoyhteisön sitouttamiseen, kasvattamiseen ja innostamiseen erityisesti Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Julkaisutoiminta tarttuu globaaleihin kehityskysymyksiin. Solidaarisuus-lehti ilmestyy vuonna 2016 kaksi kertaa. Lehden teemanumerot valottavat monipuolisesti ajankohtaisia kehitysteemoja (kevät: Maailma liikkeessä, syksy: Muutosvoimalla naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan). Solidaarisuus-lehden juttu- ja kuvamateriaalia aletaan julkaista myös digitaalisesti. Lehteä markkinoidaan aktiivisesti eri tapahtumissa, viestintävälineissä sekä sosiaalisessa mediassa. Kampanjat, tapahtumat ja vaikuttamis- ja vapaaehtoistyö esittelevät laajalle ja uudelle yleisölle ajankohtaisia kehitysteemoja ja kehitysyhteistyön myönteisiä vaikutuksia niin kehitysmaiden ihmisten arjessa kuin globaalilla tasolla. Vuonna 2016 kampanjatyössä verkostoidutaan muiden järjestöjen sekä kattojärjestöjen kanssa ja osallistutaan tarkasti valittuihin yhteiskampanjoihin sekä etsitään aktiivisesti hyödyllisiä strategisia kumppanuuksia. Solidaarisuus osallistuu yleisötapahtumiin, järjestää tilaisuuksia sekä edistää rohkeaa kansalaiskeskustelua erityisesti tasa-arvoon ja ihmisarvoiseen toimeentuloon liittyen. Solidaarisuus vahvistaa kehitysteemoista käytävää keskustelua sosiaalisessa mediassa, erityisesti Twitterissä. Solidaarisuus tarjoaa myös monipuolisia osallistumismahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön Solidaarisuuden tapahtumissa ja tempauksissa, kampanjatyössä, esittelypisteillä eri tapahtumissa, käännöstöissä sekä blogien kirjoittajina. Mediat ovat myös keskeinen kehitysviestinnän kohde ja väline. Vuonna 2016 Solidaarisuus tarjoaa, tuottaa ja välittää aktiivisesti eri medioille ja sähköpostilistoille kehityskysymyksiin ja kehityspoliittisiin tasa-arvo- ja toimeentuloteemoihin liittyvää asiantuntijaviestintää tiedotteita, juttuvinkkejä, juttuja ja haastatteluja kuvineen sekä innostaa toimittajia kirjoittamaan kehitysteemoista kohdemaissa. Erityskohderyhmiin suunnattua kehitysviestintää vahvistetaan. 14
4.2. Ohjelmasta tiedottamisen toiminnot ja kanavat Sähköistä viestintää vahvistetaan ja sen joustavuutta hyödynnetään erilaisten tukijoiden viestintätarpeisiin vastaamiseen ja sitouttamiseen. Vuonna 2016 verkkosivujen käyttäjäkokemusta vahvistetaan sitouttamalla kävijät visuaalisesti kiinnostavan sisällön avulla. Myös sosiaalisen median kanavia hyödynnetään ohjelmasta tiedottamiseen, vaikka niiden käytön pääpaino on kehitysviestinnässä. Julkaisut kuten Solidaarisuus kiittää -julkaisu sekä Solidaarisuus-lehti, jonka sisällöstä 25 % luetaan ohjelmasta tiedottamiseksi, ovat keskeisiä välineitä ohjelmasta tiedottamisessa. Kampanjat ja tapahtumat lisäävät Solidaarisuuden yleistä näkyvyyttä ja tunnettuutta. Sidosryhmäyhteistyötä jatketaan nykyisten yhteistyökumppaneiden kanssa ja kartoitetaan uusia yhteistyömahdollisuuksia. Myös muihin medioihin suunnatut Solidaarisuuden tiedotteet sekä ilmoitukset kuuluvat osittain myös ohjelmasta tiedottamiseen. Selvitykset ja seuranta tukevat käytettyjen kanavien ja tuotteiden tarkoituksenmukaisuuden ja kehittämistarpeiden arviointia kohderyhmien kannalta. Vuonna 2015 toteutettujen Solidaarisuuden viestinnän seuraajien näkemyksiä kartoittavien tutkimusten tuloksia hyödynnetään. Vuonna 2016 selvitetään Solidaarisuuden tunnettuutta. Solidaarisuuden viestinnän talousarvio 2016: Budjetti ( ) Kehitysviestintä 137 917 Ohjelmasta tiedottaminen 109 873 Yhteensä viestintä 247 789 5. LAATUJÄRJESTELMÄ Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelmassa 2016 2018 on kuvattu laatujärjestelmän periaatteet ja osaalueet. Lisäksi yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää työtä sekä Solidaarisuuden oman organisaation työnjakoa ja tehtävänkuvausta varten on olemassa vuonna 2011 uudistettu Solidaarisuuden ohjelmamanuaali. Näissä dokumenteissa on kuvattu sekä ohjelmatason että hanketason suunnittelu, - seuranta ja arviointiperiaatteet ja menetelmät. Vuonna 2016 Solidaarisuus tuo loppuun ohjelmamanuaalinsa päivittämisen siten, että se vastaa uutta ohjelmaa. 5.1. Ohjelman suunnittelu, seuranta ja arviointi Solidaarisuuden ohjelman suunnittelu, seuranta ja arviointi jatkuvat vuonna 2016 kehitysyhteistyöohjelman ja sen liitteinä olevien seurantamatriisien pohjalta. Solidaarisuuden sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän sisäisen toimintasuunnitelman saavutuksia arvioidaan vuoden aikana ja suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Yksi Solidaarisuuden ohjelman laadun tae ovat hankkeiden suunnitteluvaiheet, jotka kestävät keskimäärin 6-12 kuukautta. Suunnitteluvaiheiden paikallislähtöisyys on edelleen yksi merkittävimmistä Solidaarisuuden suunnittelu- ja seurantaprosessin laadun takeista sillä se takaa sekä hankkeiden tarkoituksenmukaisuuden että kestävyyden. Vuonna 2016 suunnitteluvaiheita on käynnissä yhdessä hankkeessa. Myös evaluaatiot ovat keskeisessä asemassa oppivassa kehitysyhteistyöorganisaatiossa. Vuonna 2016 varsinaisia evaluaatioita ei toteuteta, mutta Ugandan toiminnan alasajon yhteydessä kerätään tietoa siellä päättyvästä työstä. 15
5.2. Henkilöstösuunnitelma 5.2.1. Henkilöstö ohjelmamaissa Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelman fasilitoinnista ja seurannasta vastaa kussakin maassa toimiva maakoordinaattori (1.11. alkaen yhteensä 3 henkilöä, joista Ugandan maakoordinaattorin toimi päättyy Ugandan toiminnan alasajon myötä). Itä-Afrikassa maakoordinaattoreiden apuna toimivat paikalta palkatut, kumppaneita hankkeiden seurannassa ja hallinnossa avustavat työntekijät (vuonna 2016 yhteensä 3-4 henkilöä). Somalimaassa Solidaarisuuden henkilökuntaan kuuluu 1-2 somalitaustaista työntekijää, jotka toimivat Hargeisassa ja Buraossa. Somalimaan ohjelmakokonaisuudesta vastaa Solidaarisuuden suomalainen maakoordinaattori, jonka asemapaikat ovat Hargeisa ja Nairobi. Sama maakoordinaattori vastaa myös ohjelmakokonaisuudesta Keniassa. Keniassa Kisiin alueelle on palkattu yksi paikallinen työntekijä fasilitoimaan ja seuraamaan kumppaneiden työtä ja Nairobissa toimii yksi toimistoavustaja. Nicaraguassa kumppaniosuuskunnat vastaavat hankkeiden toteuttamisesta ja työtä fasilitoi ja Nicaraguan toimintaympäristöä seuraa Estelistä käsin toimiva maakoordinaattori. Ohjelmamaiden työntekijöiden työnkuvia tarkistetaan vuoden 2016 aikana strategian valmistuttua sekä määrärahaleikkausten vaikutusten takia. 5.2.2. Henkilöstö Suomessa Solidaarisuudelle on hyvin tärkeää, että sen oma asiantuntemus kehitysyhteistyönsä teemoista on vahvaa, sillä se heijastuu työn vaikuttavuuteen kentällä. Kotimaassa kehitysyhteistyöohjelmaa ja sen toimintoja tukee, seuraa ja siitä raportoi ohjelmatiimi (2-3 hlöä), jotka ovat tasa-arvotyön sekä toimeentulon, yrittämisen ja maaseutukehityksen asiantuntijoita. He tuovat lisäarvoa kumppaneiden kapasiteetin vahvistamiseen ja eri maista saatujen kokemusten ja oppien välittämiseen sekä vastaavat ohjelmatason seurannasta. He myös osallistuvat Solidaarisuuden kehityspoliittiseen vaikuttamistyöhön ja viestintään Suomessa, tekevät aktiivista sidosryhmätyötä sekä tukevat maakoordinaattoreita työssään. Määrärahaleikkausten vuoksi ohjelmatiimissä on 1-2 tehtävää vähemmän kuin aiemmin. Ohjelman tiedottamisesta, kehitysviestinnästä ja globaalikasvatuksesta vastaavat viestintäpäällikkö, viestintäkoordinaattori ja digitaalisen viestinnän kehittäjä. Määrärahaleikkausten vuoksi viestintätiimin työaikoja järjestetään uudelleen ja supistetaan työntekijöiden esittämän mallin mukaisesti. Ohjelman ja koko Solidaarisuuden toiminnan taloushallinto on talouspäällikön tehtäväalue ja hän vastaa siitä, että Solidaarisuuden talous- ja palkkahallinto on järjestetty lain, Solidaarisuuden talousohjesäännön ja ulkoasiainministeriön edellyttämien ohjeiden mukaisesti. Yleisvastuu Solidaarisuuden toiminnasta, taloudesta ja sidosryhmätyöstä on toiminnanjohtajalla ja säätiön hallituksella. Solidaarisuuden henkilöstöllä on yhdenmukaiset työsopimukset ja jokaisella tehtäväkohtainen toimenkuva, jota päivitetään valmistuvan strategian linjausten mukaisesti. Solidaarisuus noudattaa työehtosopimuksen mukaista palkkataulukkoa, joka määrittää henkilöstön palkkausperusteet. Lisäksi Solidaarisuudella on työehtosopimusta täydentävä työsuhdeopas, matkustusohje ja lähetettyjen työntekijöiden työehtoja koskeva ohjesääntö. Solidaarisuuden työsuojelutoimikunta jatkaa henkilöstöstrategiaan pohjautuen työhyvinvoinnin, johtamisen ja osaamisen kehittämistavoitteiden seurantaa ja kehittää käytössä olevia työkaluja. Koska työtä joudutaan tekemään entistä pienemmällä joukolla ja tavoitteet ovat kunnianhimoiset, supistuvan henkilöstön osalta kiinnitetään erityistä huomiota jaksamiseen ja työhyvinvointiin. 16
5.3. Taloushallinto Solidaarisuus jatkaa vuonna 2016 taloushallintonsa kehittämistä. Taloushallinnon tukena toimii tilitoimisto Rantalainen Oy. Tämä tarjoaa Solidaarisuudelle sisäisen tarkastuksen sekä controller- ja muita taloushallinnon palveluja sekä kehittää selainpohjaisen kirjanpito-ohjelman hyödyntämistä esimerkiksi raportoinnissa. Tilitoimisto toimii tarvittaessa myös talouspäällikön sijaisena joidenkin tehtävien osalta. Vuoden aikana taloussuunnittelua ja -seurantaa jatketaan koko organisaation läpi säännöllisesti siten, että mm. valuuttakurssien vaihteluihin ja ohjelman toteutuksessa tapahtuviin muihin muutoksiin voidaan reagoida välittömästi. Paikalliset tilintarkastajat jatkavat Ugandassa, Keniassa ja Somalimaassa tilintarkastuksia kaksi kertaa vuodessa ja uusien kumppaneiden osalta kouluttamista taloushallinnon kehittämiseen liittyen jatketaan. Ugandassa tilintarkastuksesta vastaa edelleen Ernst & Young. Solidaarisuuden Ugandan kumppanit käyttävät Quickbooks-kirjanpito-ohjelmaa. Somalimaan ja Kenian osalta tilintarkastukset suorittaa kenialainen Matengo & Associates. Kumppanit käyttävät Somalimaassa Peachtree-kirjanpito-ohjelmaa ja Keniassa Quickbooks-ohjelmaa. Nicaraguassa kumppanit tekevät sopimukset suoraan paikallisten tilintarkastajien kanssa, jotka ovat Agustín Antonio Arauz Soza ja Julio César Ventura Alvarez. Kaikilla Nicaraguan kumppaneilla on käytössä kirjanpito-ohjelmat. Solidaarisuus jatkaa taloushallinnon ohjeistusten päivittämistä (osana ohjelmamanuaalinsa päivitysprosessia) sekä tarkentaa tarvittaessa maakohtaisia lisäohjeistuksia. Ohjelman ja resurssien kehittämisen talousarvio 2016: Budjetti ( ) Ohjelmasuunnittelu ja seuranta, kapasiteetin vahvistaminen 224 144 Kumppaneiden taloushallinnon kapasiteetin vahvistaminen 65 618 Yhteensä 289 762 5.4. RISKIENHALLINTA Riskienhallinnan päivittäminen on pysyvä osa Solidaarisuuden työtä. Koko organisaation kattavaa riskikarttaa päivitetään ja sen rinnalle tuotetaan yksilöityä analyysia kartalla nousevien riskien todennäköisyyden sekä vaikutusten arvioimiseksi sekä merkittävimpien riskien ennaltaehkäisemiseksi. Suomessa jo toteutuneet kehitysrahoituksen suurleikkaukset ja etenkin järjestörahoituksen jatkon epävarmuus on edelleen suurin riski Solidaarisuuden toiminnalle. Niin Suomessa kuin globaalistikin on kehitysyhteistyön julkista rahoitusta pienennetty merkittävästi. Solidaarisuus panostaa tässä tilanteessa voimakkaasti omaan varainhankintaansa sekä hakee myös uusia julkisia rahoituslähteitä. Kilpailutilanne kotimaan varainhankintamarkkinoilla eri toimijoiden kesken kiristyy lähivuosina entisestään, mikä osaltaan vaikuttaa tarpeeseen kirkastaa Solidaarisuuden asiantuntijaprofiilia sekä viestinnän että varainhankinnan näkökulmasta. Taloudellisten resurssien supistuessa ja työntekijämäärän vähentyessä henkilösidonnaisuus niin ohjelmamaissa kuin kotimaassakin on sekä strateginen riski että henkilöriski. Selkeän sijaisjärjestelmän luominen on tavoitteena etenkin Afrikan toimintojen osalta, jossa paikalliset työntekijät helpottavat suomalaisen työntekijän työtaakkaa. Henkilöstön jaksamista ja työhyvinvointia on vaalittava erityisellä huolellisuudella. Johtamisella on kannateltava ja tuettava henkilöstön kykyä töiden priorisointiin ja tavoitteenasettelun (fokuksen) realistisuuteen. 17
Korruption riski on ohjelmatoiminnassa hyvin tunnistettu, mutta erityisesti se on toiminnan uhkana Afrikassa. Solidaarisuuden toimii kaikkialla systemaattisesti korruption tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Imagoriski on keskiössä lahjoittajien ja tukijoiden luottamukseen perustuvassa toiminnassa. Lahjan väärinkäyttö tai tehoton käyttö voi lyödä leiman Solidaarisuuden luotettavuudelle ja maineelle kotimaassa. Hyvää mainetta pidetään yllä laadukkaan ja monikanavaisen viestinnän avulla. Yhteistyömaista suurimmat riskit liittyvät Somalimaahan ja Keniaan. Solidaarisuus on valmistunut näissä maissa mahdollisiin tuleviin riskitilanteisiin (väkivaltainen terrorismi tai vastaava) työstämällä turvallisuussuunnitelman. Turvallisuustilanteen heikentyessä Solidaarisuuden henkilökunta toimii suunnitelman mukaisesti. Nicaraguassa suurin riski on kansalaisyhteiskunnan toimitilan pieneneminen sekä korruption rakenteellinen juurtuminen koko yhteiskunnan tasolla. Kansalaisyhteiskunnan toimitilan pienentyminen ei vaikuta suoranaisesti osuuskuntakumppaneihin, mutta rajoittaa Solidaarisuuden mahdollisuuksia laajentaa työtään kansalaisjärjestösektorin pariin. Solidaarisuus seuraa tilannetta aktiivisesti pääasiallisesti maakoordinaation raportoinnin sekä kenttäkäyntien avulla. Ugandassa Solidaarisuus päättää työnsä vuoden 2016 aikana, johon liittyy spesifejä turvallisuusriskejä niin Solidaarisuuden kuin sen kumppanijärjestöjenkin työntekijöiden osalta. Tilannetta seurataan tiiviisti ja työntekijöiden turvallisuuden heikentyessä Solidaarisuuden maakoordinaattori siirtyy Nairobiin tai Suomeen. Myös valuuttakurssivaihtelut vaikuttavat edelleen Solidaarisuuden työhön, aiheuttaen haasteita budjetointiin ja tätä kautta hankesuunnitteluun. Näihin varautuakseen Solidaarisuus seuraa aktiivisesti valuuttakurssimuutoksia. 6. RAHOITUS JA VARAINHANKINTA 6.1. Varainhankinta Solidaarisuuden omavarainhankinta on ollut merkittävässä kasvussa vuoden 2014 loppupuolelta saakka. Uusien lahjoittajien määrä on kasvanut jaksolla 1.10.2014-30.9.2015 edelliseen jaksoon (1.10.2013-30.9.2014) verrattuna 230 prosenttia. Lahjoittajien kokonaismäärä on kasvanut tällä tarkastelujaksolla 26 prosentilla. Oman varainhankinnan päivitetty kasvutavoite vaatii rohkean ja entistä fokusoidumman panostuksen. Tavoiteltu kasvu syntyy skaalaamalla määrätietoisesti aiempia onnistuneita kokemuksia. 6.1.1. Säännöllinen lahjoittaminen Vuonna 2016 käynnistetään valtakunnallinen kampanja tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi. Kampanjan tavoitteena antaa vähintään 3000 suomalaiselle ainutlaatuinen mahdollisuus tukea silpomisen vastaista työtä Keniassa. Markkinoinnissa tullaan korostamaan lahjoittajien muodostamaa yhteisöä Solidaarisuuden käynnistämän työn mahdollistamiseksi. Varainhankinnallinen painopiste on Face2Face- ja Door2Door-varainhankinnassa sekä sen yhdistämisessä digitaaliseen markkinointiin. F2F- ja D2D - toimintojen toteuttamiseksi rekrytoidaan 6-8 paikkakunnalle kymmeniä määräaikaisia varainhankkijoita sekä yksi määräaikainen kampanjakoordinaattori vastaamaan kampanjoiden onnistumisesta maakunnissa. Lisäksi perustetaan 2-4 hengen teletiimi, joka varmistaa lahjoitusten käynnistymisen sujuvuuden. Työntekijöiden rekrytointitavoite on mittaluokassaan Solidaarisuudelle suuri. 18
Sen onnistumiseksi panostetaan työnantajamielikuvan luomiseen sekä rekrytoinnin sujuvuuteen ottamalla käyttöön rekrytointijärjestelmä. Kampanjan organisointia varten panostetaan lahjoittajarekisterin tehokkaaseen käyttöön. Lahjoittajakokemuksen parantamiseksi digikampanjoinnissa keskitytään kampanjaa tukevien sisältöjen tuottamiseen, kuten videotuotantoon. Digitaalisessa varainhankinnassa keskitytään korostamaan kampanjan yhteisöllistä luonnetta erilaisten haasteiden muodossa. Lahjoittajakokemusta parannetaan systematisoimalla lahjoittajaviestintää lahjoittajahistorian eri vaiheissa (liittyminen, käynnistyminen, keskeytys, irtisanominen) sekä luomalla silpomisen vastaiselle kampanjalle oma kolmivuotinen viestintäsuunnitelma. 6.1.2. Keräyskirjeet Vuonna 2015 uudistetussa keräyskirjeessä tuodaan monipuolisesti esiin Solidaarisuuden teemoja. Jatkossakin panostetaan laajalevikkisiin eli Solidaarisuus-lehden mukana lähetettäviin keräyskirjeisiin, joita postitetaan kaksi vuodessa. Niiden lisäksi lähetetään neljä kertaa vuodessa keräyskirje niille henkilöille, jotka ovat kolmen edellisen vuoden aikana tehneet lahjoituksen keräyskirjeisiin. Kirjeiden tuoton osalta ei tässä vaiheessa tavoitella kasvua. Keräyskirjeiden lahjoittajat ovat tyypillisesti Solidaarisuuden pitkäaikaisimpia ja uskollisimpia tukijoita. Lahjoittajia huomioidaan pienimuotoisesti tukijalahjoilla sekä muistamalla jouluisin joulukorteilla. 6.1.3. Testamenttivarainhankinta Testamenttimahdollisuutta markkinoidaan ja tuodaan esille etenkin pitkäaikaisille tukijoille omassa viestinnässä, kuten Solidaarisuus-lehdessä. Solidaarisuus hyödyntää työssään edellisvuonna osaltamme päätetyn Vastuullinen lahjoittaminen ry:n jäsenjärjestöjen yhteisen testamenttikampanjan kokemuksia. 6.1.4. Nenäpäivä Solidaarisuus on mukana Nenäpäivä-säätiön, Yleisradion ja kahdeksan muun kehitysyhteistyöjärjestön yhteisessä Nenäpäivä-kampanjassa ja osallistuu edelleen aktiivisesti sen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Solidaarisuuden toiminnanjohtaja toimii Nenäpäivä-säätiön hallituksen varapuheenjohtajana ja varainhankintapäällikkö johtoryhmän jäsenenä vuonna 2016. Vapaaehtoistoimintaa ympäri Suomea kehitetään palvelemaan Nenäpäivän kasvutavoitteita. 7. JOHTAMINEN Solidaarisuuden ylimpään päättävään elimeen eli valtuuskuntaan kuuluu 12 varsinaista ja 12 varajäsentä. Valtuuskunta kokoontuu vuoden aikana sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin. Hallitus kokoontuu vuoden 2016 aikana 10 12 kertaa. Hallitukseen kuuluu vuonna 2016 puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kahdeksan jäsentä. Hallituksesta vuosittain kolmannes on erovuorossa. Valtuuskunnan syyskokouksessa valitut uudet hallituksen jäsenet perehdytetään toimintaan alkuvuonna. Solidaarisuuden päävastuullisena tilintarkastajana vuonna 2016 toimii valtuuskunnan syyskokouksessa päättämä taho. Alkuvuodesta hallitus päivittää ja hyväksyy Solidaarisuudelle lähivuosien strategian. Hallitus tukee, valvoo ja arvioi operatiivisen toiminnan etenemistä strategian pohjalta. Hallitus osallistuu sidosryhmäyhteistyön fokusointiin uuden strategian pohjalta. Lisäksi hallitus valmistelee sääntömuutosesityksen kevään valtuuskunnan käsittelyyn uuden säätiölain painopisteiden pohjalta. Solidaarisuus laatii mm. lähipiiriohjeen uuden säätiölain velvoitteiden mukaisesti. Hallituksen jäseniä koulutetaan uuden säätiölain vaatimuksiin. 19