Tampereen ENERGIAKÄÄNNE ENERGIAKÄÄNNE Enemmän kotimaista uusiutuvaa energiaa Vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä Lisää työpaikkoja Pirkanmaalle puun toimitusketjuun 1
Euroopan Unionin ilmasto- ja ympäristöpolitiikka Euroopan Unioni on sitoutunut YK:n ilmastosopimukseen ja Kioton pöytäkirjaan. EU:n tavoitteiden mukaan: kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 20 prosentilla ja uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vertailukohtana käytetään vuoden 1990 tilastoja. MITÄ VASTAA MITÄ VASTAA TAMPERE? TAMPERE? Ylitämme EU:n tavoitteen Tampereen Sähkölaitos on ottanut tavoitteet tosissaan ja aikoo ylittää ne. Tavoitteemme vuoteen 2020 mennessä: kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään noin 45 prosentilla ja uusiutuvan energian osuus nostetaan noin 43 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vertailukohtana käytetään vuoden 1990 tilastoja. 2 Lisäksi tuemme Pirkanmaan työllisyyttä tiiviillä yhteistyöllä puun hankintaketjun kanssa.
Uusiutuvat energianlähteet korvaavat fossiilisia TAMPEREEN TAMPEREEN TAPA TAPA Tampereen Sähkölaitos toteuttaa laajaa investointiohjelmaa, jonka avulla siirrytään fossiilisista poltto aineista yhä enemmän kohti uusiutuvia. Tahti on nopea, kuten alla olevista graafeista näkyy. Eikä kehitys lopu vuoteen 2016, vaan suunnittelupöydillä on jo useampikin hanke, jotka tulevat toteutuessaan lisäämään uusiutuvan energian osuutta merkittävästi vielä tällä vuosikymmenellä. 1,4 % 4 % 0,1 % 6,5 % 1990 36 % 58,6 % Uusiutuva energia Vesi 1,4 % Fossiilinen energia Maakaasu 58,6 % Turve 36 % Öljy 4 % 2016 17 % 38,4 % 29 % 1,8 % 0,7 % 6,5 % Uusiutuva energia 38 % Puu 29 % Vesi 1,8 % Tuuli 0,7 % Jäte 6,5 % Fossiilinen energia 62 % Maakaasu 38,4 % Turve 17 % Öljy 0,1 % Jäte 6,5 % Tammervoiman hyötyvoimalaitos otetaan käyttöön vuoden 2016 alusta. Siellä käytettävästä jätepolttoaineesta puolet lasketaan uusiutuvaksi, puolet fossiiliseksi. Tampereen Sähkölaitos ei käytä kivihiiltä, eikä sillä ole ydinvoimaosuuksia. 3
Energiakäänne vaatii investointeja Tampereen Sähkölaitoksen vanhat voimalaitokset ja lämpölaitokset ovat perinteisesti käyttäneet polttoaineinaan pääasiassa maakaasua ja öljyä. Kun halutaan siirtyä käyttämään yhä enemmän uusiutuvia polttoaineita, täytyy myös investoida uusiin laitoksiin tai saneerata vanhoja. Uudet laitokset korvaavat vanhoja laitoksia tai jättävät ne varalaitoksiksi. Esimerkiksi maakaasua käyttävä Naistenlahti 1 -voimalaitosyksikkö on jatkossa valtakunnallisessa tehoreservissä, jolloin se käynnistetään vain Fingridin erityisestä pyynnöstä. 4
Tampereen Sähkölaitoksen suurimmat investoinnit 2010-luvulla: 1. Tammervoiman hyötyvoimalaitos, valmistuu loppuvuonna 2015 Investoinnin hinta: 110 miljoonaa euroa Polttoaine: sekajäte 2. Kaukojäähdytysverkoston rakentaminen Tampereelle Rakentaminen alkoi vuonna 2012 3. Hervannan hakelämpölaitos, valmistui vuonna 2015. Investoinnin hinta: 30 miljoonaa euroa Polttoaine: Puuperäiset polttoaineet 4. Sarankulman pellettilämpölaitos, valmistui vuonna 2013 Investoinnin hinta: 10 miljoonaa euroa Polttoaine: puusta puristettu kotimainen pelletti 5. Savukaasupesuri Naistenlahden voimalaitokselle, valmistui 2015 Investoinnin hinta: 10 miljoonaa euroa Tarkoitus: Savukaasuista saadaan talteen 150 GWh lämpöä 6. Tammerkosken vesivoimalaitosten saneeraus, Palatsinraitin silta- ja patotöiden yhteydessä 2010 2012 Polttoaine: Tammerkoskessa virtaava vesi 7. Panostuksia tuulivoimaan Suomen Hyötytuuli Oy:n osakkaana 5
Sähköntuotannon määrä Sähkön spot-hintojen kehitys Suomen hinta-alueella 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Sähköntuotanto GWh Sähkön hinnan ennustetaan pysyvän tulevina vuosina matalalla yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Se pitää paikallisen sähköntuotannon kannattavuuden heikkona. Pohjoismaissa tuotetaan verkkoon yhä enemmän edullista vesivoimaa ja vahvasti tuettua tuulivoimaa. Tampereen Sähkölaitoksen yhteistuotannon määrä tulee tästä johtuen laskemaan ja erillistä lämmöntuotantoa rakennetaan. Sähkö liikkuu yli rajojen, mutta kaukolämpö on lähilämpöä. 0 1 130 918 1990 2016 Vihreän sähkön osuus tuotannosta 1990 96 % 4 % Vihreä sähkö Fossiilinen sähkö 2016 71,4 % 28,6 % Vihreä sähkö Fossiilinen sähkö 6
Lämmöntuotannon määrä Kaukolämpö on energiatehokas ja huoleton lämmitysratkaisu kaupunki maisesti rakennetulla alueella. Tampereen kaukolämpöverkon alueella asuu yli 200 000 ihmistä, joiden kodit ja käyttövesi lämpiävät luotettavasti kaukolämmöllä. Kaukolämmitys ei ole polttoaineriippuvaista. Verkostossa kiertävää kuumaa vettä lämmitetään sekä suurissa voimalaitoksissamme että paikallisissa lämpölaitoksissa, kuten Hakametsän, Nekalan, Raholan, Ratinan, Hervannan ja Sarankulman lämpölaitoksissa. GWh 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Kaukolämmön tuotanto 1 674 2 247 1990 2016 Vihreän kaukolämmön osuus tuotannosta 1990 100 % 0 % Vihreä kaukolämpö Fossiilinen kaukolämpö 2016 51,1 % 49,9 % Vihreä kaukolämpö Fossiilinen kaukolämpö 7
TAMPEREEN TAMPEREEN TAPA TAPA Kasvihuonekaasupäästöt pienenevät noin 45 % Sähkölaitoksen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt tulevat pienenemään vuoteen 2020 mennessä noin 45 % verrattuna vuoteen 1990. EU:n tavoite on 20 %, joten Sähkölaitos toimii edelläkävijänä myös eurooppalaisesta näkökulmasta. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt 350 300 250 g/kwh Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt 350 300 250 g/kwh 200 200 150 150 100 100 50 0 290 199 1990 2016 50 0 312 154 1990 2016 Sähkön hinnan romahdus, polttoaineveron korotukset sekä polttoaineiden hinnannousu lisäävät kustannuksia ja pienentävät tuloja sekä sähkö- että lämpömarkkinoilta. Markkinatilanteen muuttuminen kannustaa lämmön talteenoton maksimointiin ja savukaasupesureihin. Savukaasupesuri on nyt rakennettu kaikkiin uusiin tuotantolaitoksiimme: Tammervoimaan, Hervannan hakelämpölaitokseen sekä Naistenlahti 2:n vanhaan kattilaan. Savukaasupesurilla lauhdutetaan savukaasujen sisältämää vesihöyryä, jolloin veden höyrystymisenergia ja lämpötilan pudotus voidaan ottaa talteen esimerkiksi kaukolämpöveden esilämmitykseen. Lauhdutuslaitteisto puhdistaa savukaasuista pienhiukkaset ja rikkidioksidipäästöt sekä ottaa savukaasun lämmön talteen.
Nautitaan viilennettynä Kaukojäähdytyksellä tarkoitetaan keskitetyssä tuotantolaitoksessa tuotetun jäähdytetyn veden jakelua putkiston välityksellä kiinteistöille. Toimintaperiaate on verrattavissa kaukolämmitykseen sillä erolla, että kaukojäähdytyksessä lämpö siirretään asiakkaalta pois. Näsijärvi Kaukojäähdytyksessä käytetään lähitulevaisuudessa hyväksi Näsijärven syvänteiden veden kylmyyttä, kun Kaupinojan kaukojäähdytyslaitos otetaan täysimittaisesti käyttöön. Kaukojäähdytys on ympäristöystävällinen, vaivaton ja luo tettava jäähdytysratkaisu. Se pienentää kiinteistön sähkönkulutusta ja ympäristön kuormitusta merkittävästi. Kaukojäähdytyksen hyötyjä asiakkaalle ovat mm: helppo ja toimintavarma ratkaisu jäähdytyskoneille varatut tilat vapautuvat muuhun käyttöön jäähdytyskoneiden aiheuttamat ilma- ja runkoäänet sekä tärinä vältetään julkisivua rumentavia lauhdutusyksiköitä ei tarvita jäähdytyskoneiden huolto ja kunnossapito vähenee kokonaistaloudellisesti edullinen ja ekologinen ratkaisu Kaupinoja Taysin kampusalue Hämeenpuisto Tammerkoski Kaukojäähdytys soveltuu kaikentyyppisille kiinteistöille. Jäähdytysverkkomme kattaa laajasti Tampereen keskustan alueen. Kaukojäähdytysverkon alue 2016 Pyhäjärvi Hatanpää 9
TAMPEREEN TAMPEREEN TAPA TAPA Työpaikkoja Tampereelle ja Pirkanmaalle Sähkölaitoksen uudet laitokset on tehty mahdollisimman pitkälle kotimaisiin ratkaisuihin perustuen. Keskeisiä yhteistyökumppaneitamme laitosten hankinnoissa ovat olleet esimerkiksi Valmet ja Metso. Puupolttoaineiden lisäys tuotannossa sataa myös Pirkanmaan hyväksi, sillä laitoksemme työllistävät puun ja turpeen hankintaketjuissa satoja (> 400) henkilöitä. 10
Konsernin johtoryhmä Jussi Laitinen Toimitusjohtaja Leena Parvio Johtaja, Hallinto Antti-Jussi Halminen Johtaja, Energia Pasi Muurinen Johtaja, Asiakkuudet Tampereen Sähkölaitoksen hallitus 2015 Puheenjohtaja Peter Löfberg Timo Laaksonen Johtaja, Talous Matti Koivuaho Salkunhallintapäällikkö (Jukka Jorosen sijainen) Johannes Lindell Johtaja, Tietohallinto Jäsenet Auli Korhonen Timo Lahtinen Tero Mattila Jari Niemelä Marjut Ontronen Kirsikka Siik 11
Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt PL 175, 33101 Tampere Tampereen Sähkölaitos Oy Voimakatu 17, Tampere Puhelin: (03) 5653 5111 Tampereen Sähköverkko Oy Voimakatu 17, Tampere Puhelin: (03) 5653 5112 Tampereen Vera Oy Väkipyöränkatu 5, Tampere Puhelin: (03) 5653 5113 YKSI VALAISEE JA LÄMMITTÄÄ TAMPEREELLA TAMPEREELLA www.sahkolaitos.fi Lokakuu 2015